FI122031B - Ylipainelaitteisto - Google Patents

Description

YLIPAINELAITTEISTO

Keksintö kohdistuu laitteistoon nestemäisen, pölymäisen tai kiinteän aineen poistamiseksi liikkuvasta kudoksesta tai rainasta. Keksintö kohdistuu laitteis-5 toon ylipaineen kohdistamiseksi liikkuvaan rataan.

Perinteinen paperikoneen märän pään toiminta perustuu esimerkiksi ns. fourdrinier-periaatteseen, jossa päättymättömänä kiertävän viiran päällä on massa, joka koostuu nesteestä ja paperin valmistukseen tarvittavista kui-10 duista, jota kutsutaan tässä myös rainaksi. Rainasta poistetaan vettä useassa eri vaiheessa viiran alle sijoitettujen laitteiden avulla, joita ovat esimerkiksi erilaiset imulaatikot.

Eräs imulaatikko on esitetty dokumentissa EP-0639667-A1. Kyseinen imu-15 laatikko käsittää viiran mukana pyörivän telan, jonka vaippa on esimerkiksi verkkomainen. Tela on sijoitettu laatikkoon, johon on järjestetty alipaineistus. Ilma kulkee viiran ja telan vaipan lävitse. Dokumentissa on esitetty myös ylipaineen käyttö nesteen poistumisen tehostamiseksi. Eräs laitteisto imun aikaansaamiseksi imulaatikkoon on esitetty julkaisussa WO-99/64667-A1. 20 Eräitä tiivisteellä varustettuja laitteistoja on esitetty julkaisuissa WO-00/09914, US-6497789-B1, WO-01/34904-A1 ja WO-99/23296. Eräs huovan ja sen päällä tuetun rainan ohjaukseen käytetty laitteisto on esitetty julkaisussa WO-95/07387-A1, jossa käytetään pyörivää telaa, jonka rei’itetty vaippa läpäisee ilmaa. Tunnetaan myös muita teloja, joissa on rei’itetty 25 vaippa ja joihin on järjestetty imu erillisen laitteiston avulla. Eräs laitteisto on ^ esitetty julkaisussa US-5347728.

(M

ΙΛ 9 Tunnetaan myös kuvan 1 mukainen imulaitteisto, jolla kyetään tukemaan liikkuvaa viiraa siten, että kitka pienenee verrattuna esimerkiksi foileihin. £ 30 Laitteiston yläpinnan aukkoon, viiraa vasten, on asettuneena rei’itetty, pyö-

CL

rivä tela, jonka läpi alipaine vaikuttaa viiraan. Laitteistolla aikaansaadaan o riittävä imuvaikutus ja kapasiteetiltaan suuri nesteen poisto, joten sitä voi-

LO

£ daan soveltaa myös viiroille, joiden nopeus on korkea. Laitteistolla voidaan erityisesti korvata tunnetun tekniikan mukaisia imulaatikoita. Laitteisto sovel-35 tuu niin nesteen kuin kiinteänkin aineen, esimerkiksi pölyn poistoon viirasta, 2 huovasta tai muista erityyppisistä kudoksista, joita käytetään esimerkiksi paperikoneessa.

Kuvan 1 mukainen laitteisto soveltuu käytettäväksi myös erilaisten kudoksien 5 tai vastaavien valmistusprosessin aikana syntyvän pölyn poistamiseen tai sen puhdistuksen aikana kerääntyvän nesteen, pölyn ja kiinteän aineen poistamiseen. Laitteistoa voidaan käyttää siis puhdistuslaitteistona tai nes-teenpoistolaitteistona, joka poistaa nestemäistä tai kiinteää ainetta liikkuvasta massasta, rainasta tai kudoksesta, joista esimerkkinä mainittakoon viira ja 10 huopa, ja joilla on riittävä kyky läpäistä ilmaa tai nestettä. Imulaitteistona ja kuvan 1 mukaisena laitteistona käytetään esimerkiksi julkaisun WO-2006/090012-A1 mukaista laitteistoa.

Keksinnön tarkoituksena on poistaa edellä esitettyjä tunnetun tekniikan 15 puutteita. Keksinnön tarkoituksena on lisäksi tehostaa imulaitteiston toimintaa, erityisesti vaikuttamalla nesteenpoistoon.

Keksinnön mukainen laitteisto on esitetty patenttivaatimuksessa 1. Keksinnön mukainen laitteisto on esitetty myös patenttivaatimuksessa 16. Muissa 20 patenttivaatimuksissa on esitetty keksinnön eräitä suoritusmuotoja.

Keksinnön mukainen ratkaisu imulaitteiston toiminnan tehostamiseksi käsittää laitteiston, jonka avulla ylipaine vaikuttaa viiran vastakkaisella puolella verrattuna alipaineen vaikutukseen. Ylipaine tehostaa esimerkiksi nesteen 25 poistumista radasta ja imulaitteiston toimintaa. Ylipaine siirtää radan nestettä ^ alipaineen vaikutusalueelle ja alipaine siirtää nesteen edelleen pois radasta.

Ratkaisua voidaan käyttää siten, että rataan kuuluu kaksi viiraa, joiden vä-

LO

o Iissä raina on. Ratkaisua voidaan käyttää erityisesti myös silloin, kun rataan ^ kuuluu yksi viira, jonka päällä raina on. Ylipainelaitteistossa ei ole rainaa g 30 vasten asettuvia tiivistyksiä, vaan keksinnön eräässä suoritusmuodossa tii-

CL

vistyksenä on ilmarako, joten ylipainelaitteisto voidaan asettaa rainan ylä- o puolella. Radan yhdellä puolella on imulaitteisto ja toisella puolella yll in £ painelaitteisto, joka on toteutettu painelaatikon avulla, o C\l 35 Keksinnön mukaisessa ratkaisussa ylipaine vaikuttaa alueella, jolla vaikuttaa myös imulaitteiston alipaine. Keksinnön eräässä suoritusmuodossa yli- 3 painelaitteiston ja imulaitteiston välisestä tiivistyksestä ilmarakojen avulla on huolehdittu tavalla, joka rajaa alueen, johon ylipaine vaikuttaa. Kun käytössä on imutela, niin ylipaine on rajattu alueelle, jolla alipaine vaikuttaa. Sopivim-min on niin, että ylipaine ei vaikuta kohdassa, jossa radan on tarkoitus irrota 5 telan päältä, jolloin irtoaminen tapahtuu helpommin eikä kitkaa kasvateta tarpeettomasti. Sopivimmin on myös niin, että ylipaine ei vaikuta kohdassa, jossa radan on tarkoitus siirtyä telan päälle, jolloin irtoaminen esim. tasaiselta ohjauspinnalta telan päälle tapahtuu helpommin eikä kitkaa kasvateta tarpeettomasti.

10

Keksinnön eräässä suoritusmuodossa ylipainelaitteiston ja imulaitteiston paineet ja ilmamäärät on asetettu siten, että nesteen purskahtelu ja räiskyminen ylipainelaitteiston ja radan välissä saadaan minimoitua. Asetukset on valittu siten, että em. kohdissa ilmavirtaus suuntautuisi imulaitteiston ja ylipainelait-15 teiston muodostaman laitteistokokonaisuuden sisäosaan päin tai kyseinen ilmavirtaus olisi mahdollisimman vähäinen. Oikeat asetukset voidaan määrittää myös kokeilemalla, jolloin ylipainetta lisäten havainnoidaan lisäksi muutoksia poistuvan veden määrässä ja tarkkaillaan radan käyttäytymistä ilmaraon kohdalla. Ylipaine on sopivalla alueella, kun poistetun veden määrä 20 ei olennaisesti kasva ja esim. purskahtelua ei tapahdu. Oikeat asetuksen voidaan määrittää myös ylipainelaitteiston paineita mittaamalla.

Keksinnössä eräässä suoritusmuodossa ylipainelaitteistossa on kammio, jossa on ylipaine, joka vaikuttaa myös rataan, määrätylle alueelle. Ylipai-25 neessa tapahtuvat suuret muutokset on tasoitettu tai poistettu käyttäen ilma-^ rakoja sekä laitteiston ja radan välissä että myös johtamaan ilmaa tarvitta- essa ulos kammiosta. Näin kammiossa esiintyviä painepiikkejä voidaan eh-

LO

o käistä, jolloin ali- ja ylipaineen vaikutus rataan säilyy tasaisena, mikä lisää radan tasalaatuisuutta. Erityisesti estetään nesteen purskahtelua ja aiheutu-£ 30 via ratakatkoja, sillä paine pääse purkautumaan kammiosta muuta reittiä kuin

CL

laitteiston ja radan välisestä ilmaraosta, jolloin reittinä on erityinen kanava tai o rako. Paine ja ilmavirtaus pysyy näin tasaisena radan ja kammion välisessä m ilmaraossa.

o

(M

35 Keksinnössä eräässä suoritusmuodossa ylipainelaitteistossa on em. yli-painekammion rinnalla ainakin yksi ylivuotokammio, johon ylipainekammion 4 ilma pääsee tarvittaessa purkautumaan. Lisäksi, ilmaa on imettävissä yli-vuotokammiosta radan läpi imulaitteistoon ja ylivuotokammiossa vallitsee olennaisesti ympäristön paine. Ylivuotokammio ulottuu ainakin sen kohdan päälle, jossa radan on tarkoitus irrota esim. telan päältä ja jossa alipainealue 5 päättyy. Sopivimmin on myös niin, että toinen ylivuotokammio ulottuu ainakin sen kohdan päälle, jossa radan on tarkoitus siirtyä telan päälle ja jossa alipainealue alkaa. Ylivuotokammion ja radan välissä on tiivistyksenä ilmarako. Ylivuotokammio kattaa joko kokonaan tai osittain sen liikkumattoman tukipin-nan, jota pitkin rata on asettuneena ennen siirtymistä telan päälle tai pois 10 telan päältä.

Ylipainekammio ulottuu poikittaissuuntaisesti radan yli, kuten myös imulait-teiston tela, ja ylivuotokammio ulottuu myös radan yli ylipainekammion vieressä. Sopivimmin ylipainekammion molemmilla puolilla on ylivuotokammiot. 15

Keksinnön eräässä suoritusmuodossa ylipainekammio muodostaa kapene-van raon tai nielun, jossa nielun kapeampi alaosa on kohti rataa ja leveämpi yläosa on radasta poispäin. Ilma saadaan kapeassa nielussa kiihtyvään liikkeeseen. Nielun yläosa on suljettu kannella ja siihen johdetaan ilmaa, mutta 20 nielun yläosassa, esimerkiksi kannen ja nielun välissä on kanava tai rako, jonka kautta ylimääräinen paine ja ilma pääsevät purkautumaan, sopivimmin ylivuotokammioon. Kanava tai rako on mitoitukseltaan suurempi kuin vastaava rako radan ja ylipainekammion välissä, joten paineja ilma purkautuu helpommin ulos kammiosta em. kanavan tai raon kautta, eikä sen raon 25 kautta, joka toimii tiivistyksenä radan ja ylipainekammion välissä. Seurauk-^ sena on paineiden ja ilman rauhoittuminen radan ja ylipainekammion välissä ^ radan luona.

LO

o ^ Kanavan kautta ilma pääsee purkautumaan ylivuotokammioon, jossa ilman g 30 liike rauhoittuu nopeasti. Muodoltaan ylivuotokammio on sopivimmin laaje-

CL

neva kammio, jossa on kapeampi yläosa kyseisen kanavan kohdalla ja le- o veämpi yläosa, joka avautuu rataa kohti. Ylivuotokammio rajaa radasta alu in ^ een käyttäen tiivistykseen ilmarakoa, o

CM

35 Keksinnön erään suoritusmuodon mukainen ratkaisu käsittää imulaitteistoa varten tiivistyslaitteiston, joka kykenee seuraamaan kudoksen, esimerkiksi 5 viiran poikittaista liikettä. Toimintaa voidaan kuvata aktiiviseksi, koska tiivis-tyslaitteisto seuraa kudoksen liikettä eri tilanteissa. Tiivistyslaitteisto kykenee pitämään imulaitteiston aukon päädyt suljettuina ja tiivistettyinä, vaikka kudos siirtyisikin poikittaissuunnassa. Tiivistyslaitteisto asettuu aukon päätyjen 5 päälle ja liukuu telan yläpuolella. Tiivistyslaitteiston avulla aukot voidaan rakentaa niin pitkiksi, että ne kattavat kudoksen koko leveyden riippumatta laajoistakin kudoksen liikkeistä.

Ylipainelaitteisto on erään esimerkin mukaisesti kytketty tiivistyslaitteistoon, 10 jonka mukana ylipainelaitteisto kulkee. Tiivistyslaitteisto hyödyntää liikkuvaa kelkkaa, jota voidaan hyödyntää ylipainelaitteiston liikuttelussa myös sellaisenaan, ilman tiivistykseen liittyviä ominaisuuksia. Ylipainelaitteisto on varustettu korkeussäädöllä, jolloin em. ilmarakojen suuruutta voidaan säätää.

15 Keksintöä selostetaan seuraavassa käyttäen esimerkkiä ja viittaamalla samalla oheisiin piirustuksiin, joissa: kuva 1 esittää erään tunnetun tekniikan mukaisen imulaitteiston periaa tetta, kun imulaitteistossa on pyörivä tela liikkuvaa kudosta vas-20 ten, kuvat 2, 3, 4 ja 5 esittävät imulaitteistoja, jotka on varustettu keksinnön mukaisilla ylipainelaitteistoilla, ja 25 kuva 6 esittää kuvan 2 painelaatikkoa poikkileikkauksena päästä katsot- ^ tuna.

o

(M

LO

o Kuvan 1 mukaisesti nestettä poistava imulaitteisto käsittää laatikkomaisen, ^ altaana toimivan ja tiivistetyn kammion 1, johon on sijoitettu pyörivä tela 2.

g 30 Laatikon yläpinta 1a, jonka päälle ja jota vasten kudos 3 asettuu, on olennai- Q- sesti tasainen ja tyypillisesti vaakasuorassa. Yläpinta 1a voi myös muodostaa o hyvin loivan kulman, jonka taitekohtaan tela 2 sijoittuu. Kammio 1 on pit-

LO

^ känomainen ja se ulottuu sopivimmin kudoksen 3 alitse olennaisesti sen koko ° pituuden yli. Kammio 1 sijaitsee kudoksen 3 kulkusuuntaan nähden poikittain, 35 lähinnä kohtisuorasti, kuten myös kammion 1 yläpinnassa 1a oleva aukkokin 6 1b. Aukko 1b on yhtenäinen ja jatkuva, sekä ulottuu kudoksen 3 koko leveydelle. Kammio 1 on suljettu päätyosilla 1c.

Kammion 1 sisälle on sijoitettuna tela 2, joka pääsee pyörimään kudoksen 3 5 mukana. Aukko 1b paljastaa ainakin osan telan 2 ulkovaipasta 2a siten, että kammiota 1 sivuava ja samalla liikkuva kudos 3 tai raina pääsee tukeutumaan ulkovaippaa 2a vasten. Sopivimmin tela 2 ulottuu hieman yläpintaa 1a ylemmäksi ja aiheuttaa kudokseen 3 loivan harjanteen tai poikkileikkaukseltaan kaarevan muodon, kun viira asettuu tai imeytyy ulkovaippaa 2a vasten. 10 Tela 2 ja yläpinta 1a muodostavat pinnan, jota vasten kudos 3 painautuu imun vaikutuksesta. Tämä osuus ulkovaipasta 2a kattaa sektorimaisen osuuden, jota mm. rajoittavat aukon 1b etu- ja takareunassa olevat palkit 4 ja 5. Esiin tuleva sektorimainen osuus kattaa kuvan 1 ulkovaipasta 2a suunnilleen neljänneksen tai vähemmän. Esitetyssä suoritusmuodossa kyseiset palkit 4 15 ja 5 muodostavat samalla yläpinnan 1a ja asettuvat mahdollisimman lähelle telaa 2. Palkit 4 ja 5 kiinnittyvät kammion 1 yläosaan tai kammion 1 päällä oleviin tukirakenteisiin.

Kudos 3 kulkee yläpintaa 1a pitkin ja kudokseen 3 vaikuttava alipaine vetää 20 esimerkiksi nestettä pois kudoksesta 3 edelleen kammion 1 sisälle. Tela 2 on rei’itetty ja sen sisäpuolella vallitseva imu vetää kudoksen 3 telan ulkovaippaa 2a vasten ja nesteen telan 2 sisäpuolelle ja kammioon 1. Tela 2 on järjestetty pyörimään kiertoakselin X ympäri ja kiertoakseli X on telan 2 pituusakselin ja myös aukon 1b suuntainen. Aukon 1b leveys on murto-osa 25 telan 2 ja aukon 1b pituudesta. Pituusakseli on kammion 1 suuntainen ja poi-^ kittainen kudoksen 3 liikesuuntaan nähden. Tela 2 pyörii tai sitä pyöritetään ^ nopeudella, joka vastaa kudoksen 3 nopeutta.

LO

o ^ Tela 2 käsittää akselin 6 rakenteen, esimerkiksi yhtenäisen akselin, joka on g 30 päistään laakeroitu asianmukaisella tavalla. Esitetyssä suoritusmuodossa akselin 6 päät tulevat ulos kammion 1 molemmista päädyistä, jolloin laakein rointi voidaan helposti järjestää kammion 1 ulkopuolelle. Kammion 1 päädyn

LO

^ ja akselin 6 välinen rako on tiivistetty asianmukaisilla tiivisteillä. Akselin 6 ai- ° nakin yksi pää voidaan kiinnittää erilliseen pyörityslaitteistoon, tyypillisesti 35 sähkömoottoriin, joka huolehtii telan 2 pyörittämisestä akselin 6 välityksellä.

7

Tela 2 käsittää ulkovaipan 2a, jonka poikkileikkaus on ympyrämäinen. Ulko-vaippa 2a voidaan valmistaa levystä tai esimerkiksi metallikudokseksi, joka läpäisee nestettä ja ilmaa. Ulkovaippa 2a voidaan sinänsä tunnetulla tavalla rei’ittää tai varustaa raoilla tai aukoilla, joiden kautta imu vaikuttaa liikkuvaan 5 kudokseen 3. Ulkovaipan 2a läpi neste- tai ilmavirtaus pääsee siirtymään telan 2 sisäpuolelle. Imuvaikutuksen avulla kudoksen 3 ja rainan lävitse siirtyvä ilmavirta tuo mukanaan nestettä, pölyä ja mahdollisesti muuta kiinteää ainetta, joka pystyy läpäisemään kudoksen 3 ja ulkovaipan 2a.

10 Kammion 1 yläpinnan 1a päissä on kaltevat tiivistyspinnat 8, jotka asettuvat osittain kudoksen 3 alle. Kudos 3 nousee yläpinnalta 1a tiivistyspinnan 8 päälle. Tiivistyspinnat 8 asettuvat telan 2 päälle ja samalla ne peittävät aukon 1b päitä. Tiivistyspinta 8 kiinnittyy kammioon 1 tai palkkeihin 4 ja 5. Tiivistys-pinta 8 on muodostettu osaan, jonka alapuolen muoto noudattaa telan 2 15 muotoa raon 1b kohdalla. Kuvassa 1 kyseinen osa on kiinnitetty kannen 7 viereen, joka on kiinnitetty päätyosan 1c päälle, sulkien aukon 1b. Tiivistys-pinta 8 ja kansi 7 voivat myös muodostaa yhden yhtenäisen osan.

Kammio 1 kytketään esim. liitännän 9 avulla erilliseen imujärjestelmään, 20 jonka avulla aikaansaadaan imuvaikutus. Paine-ero aiheuttaa neste- tai ilmavirtauksen ulkovaipan 2a ja samalla kudoksen 3 tai rainan lävitse kammioon 1.

Palkit 4 ja 5 sekä tiivistyspinnat 8 rajaavat imualueen, eli alipainealueen tai 25 alueen jolla alipaine vaikuttaa, jolla on pituus Y1 ja leveys X1. Imualue sijoit-^ tuu aukon 1b kohdalle. Vastaavasti, kuvan 3 esimerkissä, palkit 4 ja 5 sekä ^ kelkat 11 rajaavat imualueen. Imualue voi olla myös kahden tiivistyspinnan 8

LO

9 tai kelkan 11 välistä etäisyyttä lyhyempi, sillä imualueen pituus Y1 rajoittuu ^ myös sille telan 2 ulkovaipan 2a alueelle, jolla on reiät, aukot tai raot. Ali- 30 painealue X1 voidaan määritellä tarkemmin alueeksi, jolla kudos 3 on kon-

CL

taktissa ulkovaippaan 2a.

CD

o

LO

£5 Kuvan 2 esimerkissä ylipainelaitteisto on asennettu kuvan 1 mukaisen imu- ° laitteiston pariksi, radan vastakkaiselle puolella. Ylipainelaitteisto käsittää 35 laatikon tai hupun, joita kutsutaan tässä selostuksessa myös painelaatikoksi 19, jolloin rata sijoittuu painelaatikon ja telan 2 väliin. Painelaatikon 19 kor- 8 keus suhteessa rataan on säädättävissä säätöelimillä 18, esimerkiksi ruu-vielimillä, jotka on kiinnitetty kammioon 1. Painelaatikko 19 on sijoitettu imu-laitteiston määrittämän alipainealueen kohdalle ja painelaatikon koko on valittu siten, että paine vaikuttaa ainakin alipainealueeseen (X1, Y1). Kuvassa 2 5 esitetty painelaatikko käsittää sekä ylipainekammion että kaksi ylivuotokam-miota, jolloin painelaatikko ulottuu yläpinnan 1a ja ulkovaipan 2a koko yhteiselle leveydelle, ja ylikin. Painelaatikko kytketään esim. yhden tai useamman liitännän 20 avulla erilliseen painejärjestelmään, jonka avulla aikaansaadaan painevaikutus ja ilmavirtaus painelaatikkoon. Painelaatikko voidaan konstru-10 oida hyvinkin monella tapaa ja eri materiaaleista. Painelaatikon voi rakentaa esim. metallista tai muovista.

Rata muodostuu tässä esimerkissä kudoksesta 16, jonka päälle on sijoittuneena raina 17. Painelaatikko tiivistyy kuvan 6 mukaisesti kudosta 16 vasten 15 ilmaraon 14 välityksellä, joka on ulkovaipan 2a luona, ja ilmaraon 15 välityksellä, joka painelaatikon ulkoreunassa. Telan 2 ulkovaippa 2a tiivistyy suoraan kudosta 16 vasten. Painelaatikko on asennettu välimatkan päähän imulaitteistosta ja sitä kannatellaan rakenteilla, joiden konstruktio voi vaihdella. Painelaatikko on myös olla tuettuna esimerkiksi radan päällä oleviin 20 rakenteisiin tai radan molemmille sivuille sijoittuviin rakenteisiin.

Käytännössä on havaittu, että varsinkin uusien viirojen asema suhteessa imulaitteistoon vaihtelee useista millimetreistä aina useisiin senttimetreihin, ts. viira ’’vaeltaa” suunnassa, joka on poikittain radan kulkusuuntaan nähden. 25 Radan vaihtelu voi vaikuttaa haitallisesti rainan laatuun erityisesti rainan ja ^ viiran reunassa. Esimerkiksi kuvan 1 mukaisessa imulaitteistossa on aukko o ^ 1b, jonka kautta imu vaikuttaa viiraan ja rainaan, joka on viiraa kapeampi.

LO

o Mikäli viira ja raina liikkuvat voimakkaasti poikittaissuunnassa, niin aukon 1b ^ päät peittyvät vaihtelevalla tavalla, mikä vaikuttaa laitteiston sisällä ylläpidet- g 30 tyyn alipaineeseen ja vaikeuttaa tasaisen imun ylläpitämistä. Mikäli aukko 1b

CL

ei ole tiivistyneenä viiran alla, niin imu heikentyy.

CD

o tn ^ Erään esimerkin mukaisesti rata, esim. kudos 3, liikuttaa tiivistyslaitteistoa, cm joka käsittää kudoksen 3 molempiin reunoihin sijoitetut osat, jotka on kytketty 35 synkronoitua liikettä varten toisiinsa.

9

Kuvassa 3 on esitetty tarkemmin keksinnön erään esimerkin mukainen imu-laitteisto, joka on varustettu liikkuvalla tiivistyslaitteistolla ja ylipainelaitteis-tolla. Kuvan 3 imulaitteiston toimintaperiaate vastaa pääosin kuvan 1 imu-laitteiston toimintaa. Kuvassa 3 toinen kelkka 11 on esitetty irrotettuna kyt-5 kennästä 13 ja erillään laakerointiosasta 10, havainnollisuuden parantamiseksi ja laakerointiosan 10 paljastamiseksi, ja myös painelaatikko 19 on irrotettuna. Kuten kuvassa 2, ylipainelaitteisto on asennettu imulaitteiston pariksi, käsittäen painelaatikon 19, joka sijoittuu imulaitteiston määrittämän ali-painealueen kohdalle. Painelaatikko 19 ulottuu kelkkojen 11 yli tai painelaati-10 kon 19 pääty on kelkkojen 11 kohdalla.

Laakerointiosat 10 sulkevat aukon 1b päädyt sijoittuen palkkien 4 ja 5 päihin ja ne on kiinnitetty esim. päätyosien 1c päälle. Laakerointiosat 10 sijoittuvat myös mahdollisimman lähelle telan 2 päitä. Laakerointiosien 10 yläpinnan 15 muoto vastaa yläpinnan 1a ja telan 2 ulkovaipan 2a yhteistä muotoa. Laakerointia varten laakerointiosan 10 yläpinnalle on jyrsitty uritus 12, johon syötetään nestettä, esimerkiksi paineista vettä, joka kannattelee kelkkaa 11 ja toimii laakerina laakerointiosan 10 ja liikkuvan kelkan 11 välissä, ja myös kelkan 11 ja palkkien 4, 5 välissä. Vesi myös tiivistää laakerointiosan 10 ja kel-20 kan 11 välisen raon, joten imua telan 2 sisälle ei tapahdu kyseisen raon kautta ja alipaineen vaihteluilta vältytään. Neste syötetään esimerkiksi laakerointiosan 10 päässä olevan liitännän kautta. Liitännästä johtaa kanava laakerointiosan sisällä uritukseen 12.

25 Kuvassa 4 on esitetty eräs esimerkki, jossa on käytössä kuvan 3 mukainen ^ imulaitteisto, mutta painelaatikon 19 päätyön kelkkojen 11 kohdalla. Paine- laatikon 19 päädyssä on kolo, johon kelkka asettuu ja jossa se pääsee liik-

LO

o kumaan edestakaisin suhteessa painelaatikkoon. Keksintö voidaan jopa to- teuttaa niin, että painelaatikko on tuettuna kelkkojen 11 päälle, jolloin ne liik-£ 30 kuvat yhdessä. Eräässä esimerkissä telan 2 samassa päässä on kaksi kelk-

CL

kaa, joista ensimmäinen kelkka liikkuu kudoksen 3 mukana ja huolehtii tii-o vistyksestä ja toinen kelkka kannattelee painelaatikkoa. Toinen kelkka on

LO

£ paikoillaan ja sitä liikutellaan tarvittaessa, esimerkiksi toimilaitteiden avulla, o C\l 35 Yksittäistä kelkkaa 11 voidaan käyttää tiivistykseen erillään painelaatikosta kuvan 3 mukaisesti, tai pelkästään liikuttamaan kelkan 11 päälle tuettua pai- 10 nelaatikkoa, tai yhdistetysti sekä tiivistykseen että painelaatikon liikutteluun. Painelaatikko 19 voidaan järjestää liikkuvasti myös muulla tavoin siten, esimerkiksi kelkan 11 tai radan poikittaisliikkeen seuraamiseksi. Kuvaan 3 viitaten liikkuvan kelkan 11 alapinnan muoto puolestaan vastaa yläpinnan 1a ja 5 telan 2 ulkovaipan 2a yhteistä muotoa niin, että kelkka 11 on asetettavissa tiiviisti niiden päälle. Koska muodot ovat samat, niin kelkka 11 pääsee liukumaan laakerointiosan 10 ja palkkien 4, 5 päällä. Kuvassa 4 esitetyissä esimerkissä kelkalla 11 on olennaisesti pystysuora pinta, jota vasten kudoksen 3 liikkuva reuna tiivistyy. Kudoksen 3 liikkuessa poikittaissuunnassa se sa-10 maila työntää sivuun myös kelkkaa 11, joten kudoksen 3 ja kelkan 11 väliin ei pääse muodostumaan rakoa. Telan 2 pääty, sekä telan 2 ja laakerointiosan 10 välinen rako, sijoittuu kelkan 11 alle. Tela 2 on kudosta 3 leveämpi, joten imuvaikutus säilyy samanlaisena koko kudoksen 3 leveydellä, vaikka kudos 3 liikkuisikin sivusuuntaan.

15

Kudoksen 3 toisella puolella oleva toinen kelkka 11 on kytketty siihen kelkkaan 11, jota kudos 3 pakottaa liikkumaan. Kytkennän 13 ansiosta kelkat 11 seuraavat toistensa liikkeitä, joten myöskään em. toisen kelkan 11 ja kudoksen 3 väliin ei muodostu rakoa. Kytkentä 13 on esimerkiksi mekaaninen, kä-20 sittäen kaksi tankoa, jotka on kiinnitetty kelkan 11 molemmille puolille ja molempiin kelkkoihin 11. Kytkentä 13 on sijoitettu niin, ettei kudos 3 törmää siihen. Kytkennässä 13 voi olla esimerkiksi säätöominaisuus, jonka avulla kelkkojen 11 etäisyyttä voidaan muuttaa halutuksi. Kytkentä 13 voidaan sijoittaa myös palkkien 4 ja 5 alle tai niihin muodostettujen kanavien sisään. Kahden 25 kelkan 11 päälle kytketty painelaatikko voi toimia vastaavana kytkentänä.

δ ^ Palkit 4 ja 5, laakerointiosat 10 ja kelkat 11 on valmistettu esimerkiksi muo to o vimateriaalista, jolla on hyvät liukumisominaisuudet kitkan vähentämiseksi.

CM

g 30 Keksinnön toisen esimerkin mukaisesti kelkan 11 viereen kudoksen 3 alle on sijoitettavissa kuvan 1 mukainen kalteva tiivistyspinta 8, jonka päälle kudos 3 o nousee ja joka on kiinnitetty kelkkaan 11. Kudos 3 työntää ja liikuttaa kelkkaa to ^ 11 tiivistyspintaa 8 vasten painautuen. Kelkat 11 liukuvat imulaitteiston ° päällä, poikittain suhteessa kudokseen 1, ja rata sijoittuu niiden väliin.

35 11

Edellä esitettyjä periaatteita voidaan soveltaa myös silloin, kun yläpinta 1a on kauttaaltaan olennaisesti tasainen eikä siinä ole telaa. Silloinkin laakeroin-tiosan yläpinnan muoto vastaa yläpintaa 1a, ja kelkan 11 alapinta vastaa laakerointiosan yläpinnan ja yläpinnan 1a muotoa. Kelkka 11 peittää yläpin-5 nassa 1a olevat ne aukot, raot tai reiät, jotka eivät ole sijoittuneena kudoksen 3 alle.

Kuvassa 4 on esitetty eräs esimerkki, jossa on käytössä kuvan 3 mukainen imulaitteisto, mutta painelaatikon 19 päätyön kelkkojen 11 kohdalla. Kelkko-10 jen 11 rajaama alipainealue liikkuu radan mukana sekä pysyy painelaatikon sisällä, ja järjestelyn ansiosta ylipaine vaikuttaa aina alipainealueen kohdalla.

Kuvassa 5 on esitetty eräs esimerkki, jossa on käytössä kuvan 2 mukainen imulaitteisto, mutta painelaatikko on tuettuna kansien 7 päälle. Vaihtoehtoi-15 sesti painelaatikko on tuettuna laakerointiosan 10 tai päädyn 1c päälle, liikkuvasti tai liikkumattomasti.

Kuvassa 6 on esitetty tarkemmin keksinnön eräs suoritusmuoto poikkileikkauksena ja katsottuna radan sivulta. Kuvaan on piirretty myös rata, jotta 20 radan ja ylipainelaitteiston keskinäinen sijoittelu kävisi ilmi. Rata on koholla ollessaan telan ulkovaipan 2a päällä, ja kohonnut osuus vastaa olennaisesti alipainealueen leveyttä X1, joka sijoittuu myös palkkien 4 ja 5 väliin. Kuvaan 6 on merkitty myös telan pyörimiskeskiö 21, ja tässä esimerkissä ylipainelait-teisto ja imulaitteisto sijoittuvat symmetrisesti suhteessa tasoon Z, joka kul-25 kee pyörimiskeskiön 21 kautta ja on kohtisuorassa rataan nähden.

δ ^ Painelaatikko 19 käsittää ainakin yhden ylipainekammion 22, joka on ali-

LO

9 painealueen X1 kohdalla ja ulottuu poikittaissuunnassa radan yli. Yli- painekammio 22 on poikkileikkaukseltaan kapeneva rako tai nielu 23. Yli-£ 30 painekammio 22 on avoin rataan päin ja se kapeutuu kuljettaessa rataa kohti.

CL

Ylipainekammiota rajaavien seinämien 26 avautumiskulma, ts. niiden keski-o näisen asennon kulmaero, on olennaisesti sama tai sopivimmin suurempi ΙΟ kuin sektorin 24, jonka kärkenä on pyörimiskeskiö 21 ja jonka sivut kulkevat cv nielun 23 kapeimman kohdan kautta. Sektori 24 määrittää samalla ylipaine- 35 alueen. Sektori 24 on puolestaan kapeampi tai pienempi kuin sektori 25, jonka kärkenä on pyörimiskeskiö 21 ja jonka sivut kulkevat nielun 23 niiden 12 kohtien kautta, jossa rata siirtyy ulkovaipan 2a päälle ja poistuu siltä, määrittäen siis tarkemmin alipainealueen leveyttä X1. Ylipainekammion 22 paine vaikuttaa rataan sektorin 24 alueella mutta ei sen ulkopuolella. Sektorien 24 ja 25 ulkosivujen välissä, alipainealueen X1 reunassa, on kapea alue, jossa 5 rataan vaikuttaa vain imu.

Kuvan 6 suoritusmuodossa nielun 23 kapein kohta on sen alaosassa ja lisäksi kapeimmassa kohdassa seinämän 26 etäisyys radasta on pienimmillään, muodostaen ilmaraon 28, joka on suuruudeltaan 3-8 mm, sopivimmin 10 5 mm. Nielu 23 sijoittuu seinämien 26 väliin. Nielun 23 leveässä yläpäässä sijaitsee puolestaan kanava 29, esimerkiksi rako, joka on suuruudeltaan 6 -16, sopivimmin 10 mm. Rako on oltava suurempi kuin ilmarako 28, sopivimmin kaksinkertainen. Seinämän 26 korkeus on suuruudeltaan 50 - 70 mm. Alipainealueen leveys X1 on suuruudeltaan noin 130-150 mm, kun imulait-15 teiston tela on suuruudeltaan noin 170-180 mm. Ylivuotokammion 30 suurin leveys on silloin suuruudeltaan noin 130 - 150 mm.

Kanava 29 sijaitsee esimerkiksi seinämän 26 yläreunan ja kannen 27 välissä. Kanava 29 voidaan toteuttaa muullakin tavoin nielun 23 yläosaan esimerkiksi 20 vastaavan suuruisen aukotuksen tai rei’ityksen avulla, jonka kautta ylipainekammion 22 ilma ja paine pääsevät purkautumaan ulos helpommin kuin raon 28 kautta. Purkautuminen tapahtuu sopivimmin ylipainekammion 22 vierelle, jossa keksinnön erään suoritusmuodon mukaisesti on ilmavirtausta ja painetta tasaava ylivuotokammio 30. Myös ilmarako 28 johtaa ylivuoto-25 kammioon 30.

δ

Kuvan 6 esimerkissä nielu 23 on aikaansaatu kahden seinämän 26 avulla,

LO

o jotka ulottuvat poikittaissuuntaisesti radan yli ja jotka ovat kallistuneina suh- ^ teessä rataan. Seinämät 26 ovat esimerkiksi levyrakenteita, jotka kiinnittyvät g 30 esimerkiksi painelaatikon 19 päätyihin 32 ja/tai kanteen 27, joka on esimer-

CL

kiksi metallia. Seinämät 26, jotka muodostavat nielun 23 sivuseinät, suun- o tautuvat lähes radiaalisuuntaisesti suhteessa ulkovaippaan 2a tai kaarevaan m rataan. Seinämät 26 ovat esitetyssä esimerkissä olennaisesti kohtisuorassa cm kantta 27 kohti, jossa on kallistukset 14 ylivuotokammioiden 30 yläpuolella.

35 Esitetyssä suoritusmuodossa kansi 27 on olennaisesti radan suuntainen ja vaakasuuntainen ylipainekammion 22 yläpuolella. Kallistuksien 14 ansiosta 13 painelaatikko 19 mataloituu painelaatikon etu- ja takareunaa kohti, jolloin se on helpompi sijoittaa lähelle muita rakenteita, kuten teloja. Painelaatikon 19 päätyseinät 32 ovat esitetyssä esimerkissä olennaisesti pystysuoria.

5 Ylivuotokammio 30 on sijoittuneena radan päälle alueelle, joka on sektorin 24 ulkopuolella, ulottuen kuvan 6 esimerkissä sekä palkin 4 että palkin 5 ylitse radan suuntaisesti. Ylivuotokammio 30 rajoittuu ilmarakoon 15, joka on suuruudeltaan 3-8 mm, sopivimmin 5 mm. Ylivuotokammio 30 on muodoltaan sopivimmin laajeneva, alkaen kanavasta 29 tai sen luota, ja suurimmillaan se 10 on ilmarakojen 15 ja 28 välissä, radan luona. Laajenevan muodon ansiosta kanavan 29 kautta tulevan ilman liike rauhoittuu nopeasti eikä vaikuta rataan. Ylivuotokammiosta 30 ilma on imettävissä myös imulaitteistoon alipainealu-een X1 (sektori 24 ja sektorin 25 reunojen välinen etäisyys) kapean reuna-alueen läpi (sektori 24 ulkoreunan ja sektorin 25 ulkoreunan välinen alue), 15 johon vaikuttaa ylivuotokammion 30 paine, joka on sopivimmin olennaisesti 0 bar. Ylipainekammion 22 paine on puolestaan noin 0,3 bar, maksimissaan noin 0,7 bar. Paineita voidaan tarkkailla mittareilla 31. Reuna-alueen leveys vastaa ilmaraon 28 leveyttä, tai on sitä hieman suurempi, suuruudeltaan 5 -10 mm. Em. reuna-alue kuuluu alueeseen X2, jota ylivuotokammio 30 rajaa 20 ja johon ylivuotokammion 30 paine vaikuttaa. Alue X2 ja ylipainealue ovat tässä esimerkissä lisäksi rinnakkain, ja siirtymäkohdassa on ilmarako 28.

Kuvassa 6 esitetyssä esimerkissä painelaatikko 19 on symmetrinen suhteessa alipainealueeseen X1 (sektori 25), mutta seinämien 26 sijoittelu voi 25 olla myös epäsymmetrinen ja ilmaraon 28 suuruus voi vaihdella, kuten myös ^ seinämän 26 etäisyys alipainealueen reunasta. Syynä voi esimerkiksi olla se, ^ että ilmavirtaukset käyttäytyvät eri tavoin imualueen vastakkaisissa reu-

LO

9 noissa, johtuen siitä että toisessa reunassa liikkuva rata saapuu imualueelle ^ (tulopuoli) ja toisessa reunassa se poistuu imualueelta (jättöpuoli). Sopivim- £ 30 min laitteisto käsittää ylivuotokammiot 30 ylipainekammion 22 molemmilla O.

puolilla, sekä radan tulopuolella että jättöpuolella. Kannen 27 ja kallistuksien o 14 muodot voivat vaihdella, joten ylivuotokammioiden 30 poikkileikkaukset m £5 voivat hieman poiketa toisistaan.

o

(M

35 Seinämien 26 muoto voi myös poiketa tasomaisesta, mutta nielun 23 muoto säilyy olennaisesti kapenevana tai supistuvana siirryttäessä yläosasta ala- 14 osaan kohti rataa. Nielun 23 alapäässä oleva ilmaraot 28 rajaavat aluetta, johon ylipaine vaikuttaa. Painelaatikon 19 päädyissä voi olla vastaava ilma-rako, mutta tavallisimmin ylipainealuetta rajaa esimerkiksi kuvan 3 mukainen tiivistävä kelkka 11, tai kuvan 1 mukainen tiivistyspinta 8.

5

Keksintö ei ole rajoitettu vain edellä oleviin esimerkkeihin, vaan keksintö voi vaihdella ohessa olevien patenttivaatimuksien puitteissa.

δ

(M

i tn o i

(M

X

en

CL

CD

o m h-· o o

(M

Claims (18)

15

1. Laitteisto nestemäisen, pölymäisen tai kiinteän aineen poistamiseksi liikkuvasta radasta (3, 16, 17), ja joka laitteisto käsittää ainakin: 5 - pinnan (1a, 2a), jota vasten rata painautuu alipaineen vaikutuksesta, ja kyseiseen pintaan (1a, 2a) sijoitetun yhden tai useamman aukon, raon tai rei’ityksen, jonka kautta alipaine vaikuttaa kyseisen pinnan (2a) ohi liikkuvaan rataan, 10. painelaatikon (19), joka on sijoittuneena radan vastakkaiselle puolelle suhteessa pintaan (1a, 2a) ja jonka kautta ylipaine vaikuttaa pinnan (1a, 2a) ohi liikkuvaan rataan, painelaatikon (19) käsittäessä ainakin ylipainekammion (22), joka on muodoltaan kapeneva tai supistuva nielu (23), 15 tunnettu siitä, että nielun (23) kapean pään ja radan välissä on ilmarako (28) ja nielun (23) leveässä päässä on kanava (29), jonka kautta ilma pääsee purkautumaan ylipainekammiosta.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että laitteisto käsittää lisäksi: - telan (2), joka on sijoittuneena poikittain suhteessa liikkuvaan rataan ja joka on järjestetty pyörimään kiertoakselin (X) ympäri ja joka käsittää 25 ulkovaipan (2a), jonka läpi neste- tai ilmavirtaus pääsee siirtymään ^ telan (2) sisäpuolelle, ^ - kammion (1), jonka sisälle pyörivä tela (2) on sijoittuneena, ja joka LT) o käsittää kiertoakselin (X) suuntaisen aukon (1b), joka on järjestetty ^ paljastamaan ainakin osa ulkovaipasta (2a) siten, että kammiota (1) g 30 sivuava ja liikkuva rata pääsee tukeutumaan ulkovaippaa (2a) vasten. CL

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että pintaan tn ^ (1a, 2a) sijoitettu yksi tai useampi aukko, rako tai rei’itys määrittää alipaine- ° alueen (X1, 25), jolla alipaine vaikuttaa, jolloin ylipainealue (24), johon yli- 35 painekammion (22) ylipaine vaikuttaa, on alipainealuetta lyhyempi, radan suuntaisesti tarkasteltuna. 16

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että ylipainealu-een (24) reunan etäisyys alipainealueen (25) reunasta on suurempi tai olennaisesti yhtäsuuri kuin ilmarako (28), radan suuntaisesti tarkasteltuna. 5

5. Patenttivaatimuksen 3 tai 4 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että ali-painealue (25) on radan suuntaiselta poikkileikkausmuodoltaan kaaren muotoinen, määrittäen ensimmäisen sektorin, ja lisäksi ylipainealue (24) määrittää toisen sektorin, jolloin ensimmäinen sektori on laajempi kuin toinen 10 sektori.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että yli-painekammiota (22) rajaa kaksi kallistettua seinämää (26), jotka muodostavat nielun (23), ja jotka määrittävät avautumiskulman, joka on olennaisesti sama 15 tai sopivimmin suurempi kuin ylipainealueen (24) toisen sektorin avautumis-kulma.

7. Jonkin patenttivaatimuksen 1-5 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että ylipainekammiota (22) rajaa kaksi seinämää (26), jotka ovat kulma-asen- 20 nossa toisiinsa nähden, radan suhteen poikittaissuuntaisia, ja jotka muodostavat nielun (23).

8. Jonkin patenttivaatimuksen 1-7 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että kanava (29) käsittää raon, ilman ylivuotoa varten, joka on leveämpi kuin 25 ilmarako (28), sopivimmin noin kaksi kertaa leveämpi. δ

^ 9. Jonkin patenttivaatimuksen 1-8 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että LO 9 painelaatikko (19) käsittää lisäksi ainakin yhden ylivuotokammion (30), joka on ylipainekammion vieressä, sijoittuneena radan rinnalle, ja joka rajaa alu- g 30 että (X2), johon ylivuotokammion paine vaikuttaa, jolloin sekä kanava (29) □_ että ilmarako (28) johtavat ylipainekammiosta (22) ylivuotokammioon (30). S o LO

^ 10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että cm ylivuotokammio (30) on muodoltaan levenevä tai laajeneva kammio, jonka 35 leveä pää on rataa kohti, ilmaraon (28) sijoittuessa leveän pään viereen, ja jonka kapeassa päässä on kanava (29). 17

11. Patenttivaatimuksen 9 tai 10 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että yli-vuotokammion rajaama alue (X2) ulottuu alueelle, jossa alipaine vaikuttaa, ja ylivuotokammion rajaama alue (X2) on rinnakkain ylipainealueen (24) 5 kanssa.

12. Jonkin patenttivaatimuksen 1-11 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että laitteisto käsittää lisäksi pinnan (1a, 2a) päällä liikkuvan ainakin yhden kelkan (11), joka on sijoittuneena radan reunan kanssa vierekkäin ja joka seuraa 10 radan poikittaissuuntaista liikettä, jolloin kyseinen kelkka (11) on järjestetty tiivistämään ja peittämään se osa mainittua aukkoa, rakoa tai rei’itystä, joka ei ole sijoittuneena radan alle.

13. Jonkin patenttivaatimuksen 1-12 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että 15 rata käsittää kudoksen (16) ja/tai rainan (17).

14. Menetelmä nesteen poistamiseksi paperikoneessa liikkuvasta viirasta ja sen päälle sijoittuneesta rainasta, tunnettu siitä, että nestettä poistetaan jonkin patenttivaatimuksen 1-13 mukaisen laitteiston avulla. 20

15. Jonkin patenttivaatimuksen 1-13 mukaisen laitteiston käyttö liikkuvan viiran, huovan tai muun kudoksen (3) puhdistamiseksi.

16. Laitteisto ylipaineen kohdistamiseksi liikkuvaan rataan (3, 16, 17), ja joka 25 laitteisto käsittää ainakin painelaatikon (19), joka on sijoitettavissa radan rin- ^ nalle, jolloin ylipaine pääsee vaikuttamaan painelaatikon (19) ohi liikkuvaan ^ rataan, painelaatikon (19) käsittäessä ylipainekammion (22), joka on LO o muodoltaan kapeneva tai supistuva nielu (23), jonka kapea pää on asetettaisi vissa rataa kohti, tunnettu siitä, että nielun (23) kapea pää on asetettavissa g 30 ilmaraon (28) määrittämän etäisyyden päähän radasta ja nielun (23) le- CL veässä päässä on kanava (29), jonka kautta ilma pääsee purkautumaan yli- o painekammiosta (22). m h-· o cm

17. Patenttivaatimuksen 16 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että painelaa- 35 tikko (19) käsittää lisäksi ainakin yhden ylivuotokammion (30), joka on ylipainekammion (22) vieressä, joka on sijoitettavissa radan rinnalle, ja joka 18 rajaa aluetta (X2), johon ylivuotokammion paine vaikuttaa, jolloin sekä kanava (29) että ilmarako (28) johtavat ylipainekammiosta (22)ylivuotokammioon (30).

18. Patenttivaatimuksen 16 tai 17 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että mainittu ylivuotokammio (30) on muodoltaan levenevä tai laajeneva kammio, jonka leveä pää on asettavissa rataa kohti, ilmaraon (28) sijoittuessa leveän pään viereen, ja jonka kapeassa päässä on kanava (29). δ (M i tn o i (M X en CL CD o m h-· o o (M 19