FI121968B - Laitteisto paperin tai kartongin käyristymisen hallitsemiseksi - Google Patents

Description

Laitteisto paperin tai kartongin käyristymisen hallitsemiseksi Tämän keksinnön kohteena on laitteisto paperin tai kartongin käyristymisen hallitsemiseksi, joka laitteisto käsittää elimet nesteen 5 tuomiseksi paperi- tai kartonkirainalle.

Käyristymisellä tarkoitetaan paperi- tai kartonkirainan kaartumista siten, että kun raina on vaakatasossa, se on kaartunut reunojaan kohti ylös-tai alaspäin verrattuna rainan leveyssuuntaiseen keskikohtaan. Paperin 10 tai kartongin jatkojalostuksen edellytyksenä on, että raina on suora tai lievästi taustapuolelle päin käyristynyt. Paperin tai kartongin käyristyminen on ongelmana erityisesti silloin, kun paperi- tai kartonkiraina kastuu ainoastaan toiselta puolelta, esimerkiksi rainan yksipuoleisen päällystyksen yhteydessä. Tällöin raina turpoaa vain 15 toiselta puolelta ja tämä aiheuttaa rainan käyristymisen.

Tunnettu laite ja menetelmä päällystetyn paperin käyristymisen hallintaan esitetään esimerkiksi julkaisussa US 4,853,255. Laite koostuu kahdesta päällekkäin asennetusta sivelytelasta, joiden väliin muodos-20 tuu nippi. Alempi tela on osittain upotettu vesialtaaseen, josta se pyöriessään ottaa vettä pinnalleen. Ylimääräinen vesi puristuu pois nipissä ja loput kuljettuu ylemmän telan pinnalla rainan pinnalle, jonka kulkusuunta on vastakkainen kuin telan pyörimissuunta. Tällöin raina pyyhkii alapuolellaan olevan telan pinnalla olevan veden omalle pinnalleen. 25 Rainan ja telan pyörimisnopeuden ero on luokkaa 1000 m/min.

δ ™ Yleensä kartonkikoneilla käyristymistä hallitaan säätämällä sylinterikui- 9 vatusosan höyryjärjestelmää siten, että ylä- ja alasylinteriryhmien läm- δ pötilat ovat erilaiset. Tällöin rainan kuivuminen ylä- ja alapuolelta on £ 30 epäsymmetristä, jolloin tällä tavalla voidaan vaikuttaa rainan

CL

käyristymiseen.

δ o g Tunnettujen menetelmien ongelmana on paperin tai kartongin suoris- ° tamiseen käytetyn veden määrän säätäminen. Liian suuri vesimäärä 35 huonontaa paperin tai kartongin kosteusprofiileja, vaatii suuren kuiva-tuskapasiteetin ja lisää merkittävästi kuivatusenergian tarvetta. Liian 2 pienellä vesimäärällä taas paperia tai kartonkia ei saada suoristetuksi. Mikäli käyristymisen hallintaan käytetään mainittua sylinterikuivatus-osan höyryjärjestelmän säätöä, säätö vaikuttaa koko kuivatusprosessiin ja kaventaa kuivatukseen tarvittavien säätöjen 5 tekomahdollisuutta.

Keksinnön mukaisella laitteella ja menetelmällä suoristamiseen käytettävän nesteen määrä on pieni, mutta silti riittävä suoristamaan paperin tai kartongin. Tällöin edellä mainittujen tunnettujen menetelmien yhtey-10 dessä esiintyvät ongelmat vähenevät. Keksinnön mukaiselle laitteelle on tunnusomaista, että elimet nesteen tuomiseksi paperi- tai kartonkirainalle (W) käsittävät ainakin yhden suuttimen nesteen suihkuttamiseksi suoraan paperi- tai kartonkirainalle ja laitteisto käsittää elimet nestemäärän tasoittamiseksi siten, että elimet nesteen 15 tuomiseksi paperi- tai kartonkirainalle (W) on sijoitettu ennen elimiä nestemäärän tasoittamiseksi rainan kulkusuunnassa siten, että välimatka sen kohdan, missä nestesuihku osuu rainalle ja kohdan, mihin elimet nestemäärän tasoittamiseksi on asetettu, on säädettävä.

20 Keksinnön mukaisella laitteella ja menetelmällä nestemäärä pystytään säätämään sopivaksi ja neste saadaan levittymään rainalle tasaisesti. Tällöin tasaisen tuloksen lisäksi saavutetaan etuja myös nesteen käytön minimoitumisena ja pienenä energiankulutuksena. Nesteellä, yleensä vedellä, kostuttaminen voidaan edullisesti suorittaa normaalilla 25 päällystysasemalla, joskin keksintöä voidaan soveltaa päällystysase-g man ulkopuolellakin. Käyristymistä voidaan poistaa rainasta käsittele- ™ mällä rainan toista puolta siinä yhteydessä, kun rainan toista puolta 9 päällystetään, tai erillisenä prosessina, jolloin kuivattu paperi tai kar- ^ tonki kostutetaan nesteellä käyristymisen hallitsemiseksi. Keksinnön g 30 mukaista laitteistoa ja menetelmää käytetään useimmiten päällystyksen yhteydessä käyristyneen paperin tai kartongin, erityisesti n kartongin, suoristamiseen, mutta em. laitteisto ja menetelmä soveltuu o g kaikkeen rainan käyristymisen hallintaan riippumatta käyristymisen ° syystä. Suoristettavien kartonkien neliömassa on yleensä 100-400 35 g/m2. Laitteistolla on suhteellisen yksinkertainen rakenne. Elimet nesteen tuomiseksi paperi- tai kartonkirainalle on mahdollista poistaa 3 tai saattaa toimimattomaan tilaan silloin, kun niitä oi tarvita.

Keksinnön mukaisen laitteen elimet nesteen tuomiseksi paperi- tai kar-tonkirainalle käsittävät nestelähteen, välineet nesteen kuljettamiseksi ja 5 ainakin yhden nesteen tuloaukon. Nestelähde voi olla esimerkiksi vesijohtoverkko tai nestesäiliö. Välineet nesteen kuljettamiseksi käsittävät ainakin yhden putken tai vastaavan, jota pitkin neste on järjestetty kulkemaan nestelähteen ja nesteen tuloaukon välisen matkan. Välineisiin nesteen kuljettamiseksi saattaa kuulua myös pumppu tai vastaava 10 laite, joka on järjestetty kuljettamaan nestettä nesteen tuloaukkoa kohti.

Nesteen tuloaukkoja on yleensä useampia, koska niiden pitää pystyä tuomaan nestettä paperi- tai kartonkirainalle oleellisesti koko rainan leveydelle. Nesteen tuloaukot voivat olla sijoitettuna nesteen kuljettami-15 seen tarkoitetun putken kehälle tietyin välimatkoin putken pituussuunnassa siten, että tuloaukot on suunnattu sopivasti nesteen tuomiseksi paperi- tai kartonkirainalle. Nesteen tuloaukko voi olla esimerkiksi nesteiden suihkuttamista varten tarkoitetun suuttimen reikä, josta neste suihkutetaan kartiomaisina tai viuhkamaisina suihkuina sopivalla pai-20 neella ja virtausnopeudella rainalle. Nesteen kuljettamiseen nesteen tuloaukoille on edullista käyttää järjestelyä, joka käsittää putken, johon suuttimet tai vastaavat on asennettu tietyin välimatkoin.

Elimet nestemäärän tasoittamiseksi käsittävät kaapimen, joka voi olla 25 esimerkiksi kaavinterä, sauvakaavin tai telanippi. Paperi- tai kartonki-g raina on järjestetty kulkemaan kaapimen kautta ylimääräisen nesteen ™ poistamiseksi rainan kaapimen kautta kulkeneelta osuudelta.

9 Kaapimen jälkeen paperi- tai kartonkirainalla on tarpeellinen määrä ^ nestettä rainan käyristymisen hallitsemiseksi ja se on tasaisesti g 30 levittyneenä koko rainalle. Jotta rainalle ei muodostuisi nesteen aiheuttamia raitoja ja/tai nesteen epätasaista jakautumista rainan n pinnalle, edullista on, että rainalle toimitetaan ylimäärä nestettä siten, o g että kaapimesta on takaisinvirtausta. Erilaiset päällystysasemat ja ° niihin kuuluvat kaapimet ovat päällystystekniikassa yleisesti tunnettuja 35 eikä niitä selitetä tässä hakemuksessa tarkemmin.

4

Rainan käyristymisen hallitsemiseksi nesteen pitää ainakin osittain imeytyä rainaan. Nesteen imeytymisaikaa voidaan säätää säätämällä sitä välimatkaa, joka on sen paikan, jossa neste tuodaan rainalle elimillä nesteen tuomiseksi rainalle ja elinten nesteen tasaamiseksi 5 välillä. Tämä välimatka riippuu siitä, kuinka paljon rainan käyristymistä on tarpeen oikaista ja se on yleensä 0-3000 mm, edullisesti 0-500 mm.

Yleensä nesteen tuloaukoista rainalle toimitettava neste on vettä, mutta 10 muutkin oleellisesti nestemäiset aineet tulevat kyseeseen. Nesteeseen voi esimerkiksi olla sekoitettu pintaliimausaineita, kuten tärkkelystä, ja/tai erilaisia apuaineita. Sekoitettu aine voi olla nesteessä missä muodossa tahansa, esimerkiksi liuenneena tai muodostaa nesteen kanssa dispersion. Nesteeseen sekoitetuilla aineilla voidaan vaikuttaa mm. pa-15 perin tai kartongin pölyämiseen tai hydrofobisuuteen.

Seuraavassa keksinnön mukaista laitteistoa ja menetelmää selostetaan tarkemmin viittaamalla oheisiin kuviin, joissa 20 kuva 1 esittää keksinnön mukaisen laitteen periaatetta sivukuvan- tona, kuva 2 esittää osaa nesteen kuljettamiseen tarkoitetusta putkesta sivukuvantona, 25 g kuva 3 esittää kaaviokuvaa eräästä päällystyslinjasta, jolla keksin- ^ töä voidaan käyttää,

LO

O

^ kuva 4 on kaavio kartongille D suihkutetusta vesimäärästä ja kar- 30 tongista D mitatusta vesimäärästä veden paineen funktiona,

CL

05 n o o o o

CM

5 kuva 5 on kaavio kartongin L ja kartongin D käyristymisestä kyseisissä paperi- ja kartonkirainoissa olevan vesimäärän funktiona, 5 kuva 6 on kaavio vesimäärästä eri käsittelyjen jälkeen veden paineen funktiona, kuva 7 on kaavio käyristymisestä suuttimista suihkutetun vesimää-10 rän funktiona, kuva 8 on kaavio terän kuormituksen vaikutuksesta kartongista mitattuun vesimäärään, 15 kuva 9 on kaavio kartongin L ja kartongin D käyristymisestä suuttimista suihkutetun vesimäärän funktiona, kun kaavinterää ei ole käytetty, ja kuva 10 on kaavio kartongin L ja kartongin D käyristymisestä suut-20 timista suihkutetun vesimäärän funktiona, kun kaavinterää on käytetty.

Kuvan 1 mukaisesti raina W kulkee vastatelan 3 pinnalla. Päällystys-aseman teräpalkkiin 1 on kiinnitetty pidike 4, joka kannattaa putkea 2. 25 Pidikkeitä 4 on putken 2 kummassakin päässä ja putki 2 ulottuu koko ^ rainan W leveyden yli. Putken 2 kummatkin päät on suljettu paineen- ™ kestävästi.

tn o i ^ Putkessa 2 on suuttimia 5, jotka on järjestetty suihkuttamaan nestettä g 30 rainalle W. Neste suihkutetaan rainalle W siten, että se osuu rainalle välimatkan s etäisyydellä kaavinterästä 6. Välimatka s on noin S 50-500 mm, edullisesti 50-200 mm. Välimatka s riippuu mm. paperi en g tai kartonkilaadusta ja sen kyvystä imeä vettä. Välimatka s on valittava ° huomioiden sekä paperi- tai kartonkilaadusta johtuvat tekijät, kuten rai- 35 nan absorptiokyky, että koneen ajonopeus. Välimatkaa s voidaan säätää halutun käyristymisen estovaikutuksen aikaansaamiseksi esimer- 6 kiksi kiertämällä putkea 2 pituusakselinsa ympäri. Kaavinterä 6, joka ulottuu yli koko rainan leveyden, levittää nesteen tasaisesti koko rämälle W, poistaa ylimääräisen veden ja auttaa veden imeyttämisessä rai-naan W erityisesti hydrofobisilla materiaaleilla. Rainalle W jäävän nes-5 teen määrä riippuu kaavinterän 6 teräkulmasta ja paineesta, jolla sitä painetaan rainaa W ja vastatelaa 3 vasten. Kaavinterän 6 asentoa muutetaan esimerkiksi siten, että kaavinterän 6 pidinrakenteessa on paineilmaletku, jonka avulla liikutetaan kaavinterää 6 rainaa W kohti tai siitä poispäin.

10

Kuvassa 2 on esitetty putki 2, johon on liitetty suuttimia 5 100-150 mm:n välein rainan W koko leveydeltä. Neste tulee nesteläh-teestä letkua 7 tai vastaavaa pitkin ensin putkeen 2 ja edelleen suutti-mille 5. Suuttimet 5 on järjestetty suihkuttamaan vettä kartiomaisina tai 15 viuhkamaisina suihkuina. Suuttimet 5 ovat kaupallisesti saatavilla olevia nesteen suihkuttamiseen soveltuvia suuttimia, joka ilmenee myös myöhemmin esitettävistä esimerkeistä.

Kuvassa 3 on esitetty eräs päällystysIinja, jolla keksintöä voidaan käyt-20 tää. Paperi- tai kartonkiraina W on järjestetty kulkemaan rainan valmis-tusosuudelta M ensimmäiselle päällystysosuudelle C1. Ensimmäinen päällystysosuus C1 käsittää päällystysyksikön ja kuivatusosuuden. Päällystysyksikkö käsittää kaavinterän 6 ja vastatelan 3. Kuivatusosuus käsittää kuivaimia 8 ja kuivatussylintereitä 9.

25 g Paperi- tai kartonkiraina W päällystetään toiselta puoleltaan ja päällyste ™ kuivataan ensimmäisellä päällystysosuudella C1. Tämän jälkeen raina 9 johdetaan toiselle päällystysosuudelle C2, joka käsittää päällystysyksi- ^ kön ja kuivatusosuuden. Päällystysyksikkö käsittää kaavinterän 6 ja g 30 vastatelan 3. Kuivatusosuus käsittää kuivaimia 8 ja kuivatussylintereitä 9. Kummallakin päällystysosuudella C1 ja C2 kuivaimina voidaan käytit tää esimerkiksi infrapuna- tai ilmakuivaimia.

o o o o C\l 7

Toisella päällystysosuudella C2 rainalle W suihkutetaan sopivalla etäisyydellä teräkaapimesta nestettä (ei esitetty kuvassa), kuten vettä. Nestemäärä tasoitetaan kaavinterällä 6 ja raina W johdetaan toisen 5 päällystysosuuden C2 kuivatusosuudelle. Toiselta päällystysosuudelta C2 raina, jonka käyristyminen on saatu halutuksi, johdetaan jatkokäsittelyyn, kuten rullaukseen.

Päällystyslinjalla, esimerkiksi kuvan 3 mukaisella päällystyslinjalla, rai-10 nan käyristymisen hallintaan voidaan käyttää hyväksi päällystyslinjan osia, jotka ovat jo ennestään olemassa päällystyslinjalla. Kun raina päällystetään yksipuoleisesti, rainan käyristymisen hallintaan voidaan käyttää rainan kaksipuoleiseen päällystykseen käytettävää päällystys-linjaa, jolla rainan toisen puolen päällystysyksikössä rainalle syötetään 15 nestettä, joka tasataan kaavinterällä tai vastaavalla kaapimella. Neste voidaan syöttää yleensä päällystyspastan syöttöön tarkoitetun laitteiston kautta tai erillisen, esimerkiksi kuvassa 2 esitetyn tyyppisen laitteiston kautta.

20 Päällystyslinjalle voidaan myös lisätä päällystysosuuden tai päällystys-koneen loppuosaan vastatela tai jo käytössä olevaa johtotelaa voidaan käyttää vastatelana. Myös tarvittavat elimet nesteen tuomiseksi rainalle ja nestemäärän tasoittamiseksi voidaan lisätä päällystyslinjalle.

25 Seuraavassa keksintöä selostetaan esimerkkien avulla. Esimerkkien g mukaisissa kokeissa on käytetty käyristymisen testaamiseen menetel- ™ mää, jossa rainoista leikattiin A3 -kokoisia arkkeja siten, että arkin pi- 9 tempi sivu on rainan pituussuunnan kanssa yhdensuuntainen.

^ A3 -arkkien keskeltä leikattiin arkin lyhyemmän sivun eli rainan leveys- ϊ 30 suunan suuntaisia 15x150 mm:n koepaloja. Koepalat kiinnitettiin ylä-päästään leukoihin siten, että koepalan lyhyempi sivu oli yhdensuuntai-n nen vaakatason kanssa. Koepalan päällipuoli tulee edestä päin katsot- o g tuna vasemmalle puolelle. Palat jätettiin vapaasti riippumaan 20 minuu- ° tiksi, jonka jälkeen käyristyminen mitattiin.

35

Mittauslaitteessa on koepalan alareunan kohdalla käyristymisasteikko, 8 jossa - -asteikko on vasemmalla puolella ja + -asteikko oikealla puolella. Mikäli koepala on käyristynyt päällipuolelle päin, käyristymä on - -merkkinen. Taustapuolelle päin käyristyneen koepalan käyristymä on + -merkkinen. Tietyille laaduille, joita seuraavissa esimerkeissä on 5 käytetty koemateriaalina, hyvä tulos on, jos käyristyminen on välillä 0 -+20. Arvo 0 vastaa suoraa koepalaa ja arvo +20 lievästi taustapuolelle päin käyristynyttä koepalaa.

Esimerkkien mukaisissa kokeissa käytettiin koemateriaalina kahta eri 10 kartonkia, joista seuraavassa käytetään nimityksiä kartonki D ja kartonki L. Kartongit olivat pintaliimattuja, toiselta puoleltaan kahteen kertaan päällystettyjä kartonkeja, joita ei ollut päällystyksen yhteydessä kasteltu toiselta puoleltaan. Kartongin D neliömassa oli 193 g/m2. Sekä kartonki D että kartonki L olivat voimakkaasti käyristyneet päällipuolelle 15 päin ennen koetta.

Esimerkkien mukaisessa koelaitteistossa veden paine oli mitattavissa ja säädettävissä. Ennen veden paineen mittauspistettä oli säätöelin, jolla voitiin säätää rainalle päin kulkevan veden painetta. Veden 20 painetta säätämällä voitiin vaikuttaa suihkutettavan veden määrään.

Esimerkki 1.

Koemateriaalina käytettiin kartonkia D ja kartonkia L.

25 ^ Veden suihkuttamiseen rainalle käytettiin nesteen suihkuttamiseen tar- ™ koitettuja suuttimia (Veejet H-VVL, Spraying Systems Co., USA). Suut- 9 timet oli asennettu kartonkirainan leveyssuunnassa olevaan putkeen ^ kuvassa 3 esitetyn mukaisesti. Suuttimet olivat 130 mm:n etäisyydellä g 30 toisistaan. Suuttimien jälkeen oli kaavinterä, joka oli pituudeltaan 840 mm, paksuudeltaan 0,457 mm ja kärkikulmaltaan 25°. Kohdan, n jossa suuttimista tuleva neste osui rainaan ja kaavinterän välimatka oli o g 50 mm.

o

(M

9

Aluksi kokeiltiin sitä, kuinka paljon vettä jää kartonkiin D, kun sen pinnalle suihkutetaan tietty määrä vettä. Tämän tarkoituksena oli tehdä kalibrointikäyrä, josta selviää, millä veden paineella suihkutus pitää 5 suorittaa, jotta tietty määrä vettä jää kaavinteräkäsittelyn jälkeen kostutettavaan materiaaliin. Tulokset ovat taulukossa 1 ja niiden graafinen esitys on kuvassa 4.

Taulukko 1. Suihkutetun veden paine, sitä vastaava vesimäärä ja kar-10 tongista D mitattu vesimäärä.

Koepiste Veden paine Suihkutettu ve- Kartongista D

(bar) simäärä (g/m2) mitattu vesi- ___määrä (g/m2) J__OJ__9,9__2J>_ 2 __U)____3J>_ 3 __U>____4,0 4 __2J)__17J>__4^3_ 5 __2J3__19J__4,7_ 6 ____21_£__5£_ 7 __3J3__23J3___ 8 __4^0__25J>__5,4 9 __4^5__26A__5A_ J_0__4^8__26^__5J3_ 11 I 0 I o -0,5 δ

CVJ

g Tuloksista nähdään, että kartongista D mitattu vesimäärä nousi hitaasti t” verrattuna kartongille D suihkutettuun vesimäärään ts. kaavinterän ta- x 15 saava vaikutus on selvästi nähtävissä koetuloksista. Pienemmillä vesi-* määrillä kartongista mitattu vesimäärä nousi nopeammin, mutta 2? tasoittui vesimäärän kasvaessa. Näytteellä 11 mitattu negatiivinen arvo

CO

g selittyy näytteen kuivumisella alkuperäisestä kokeen aikana.

o o

CM

20 Tämän jälkeen ajettiin kartonkia D ja kartonkia L, jotka kuivattiin ilma-kuivaimella nopeudella 500 m/min. Tarkoituksena oli kuivata em. mate- 10 riaalit siten, että niiden kosteus on sama kuin aukirullauksessa. Tämän jälkeen mitattiin kummankin kartonki laadun käyristyminen edellä kuvatulla menetelmällä. Käyristymistulokset ovat taulukossa 2 ja niiden graafinen esitys on kuvassa 5.

5

Taulukko 2. Kartongin D ja kartongin L käyristyminen kartongista mitatun vesimäärän funktiona.

Rainassa oleva vesi- Kartongin L käyristy- Kartongin D käyristy- määrä (g/m2p__minen__minen_ _2J5__-20__-20_ _3^5__:15__:15_ _4,0__-8__:10_ _4^3__10__-_5_ _4,7__12__-_4_ _5^2__15__-3_ _5^3__18__-3_ _5A__25__-2_ _5J5__28__^_ 5,6 | 26 | 0 *) Taulukossa 1 esitetyn mukaan arvioitu vesimäärä.

10

Tuloksista nähdään, että kartongin D suoristaminen oli vaikeampaa kuin kartongin L. Kartonki D tarvitsee pitemmän absorptioajan, joka on järjestettävissä esimerkiksi lisäämällä kohdan, jossa suuttimista suihku-^ tettu vesi osuu rainaan ja kaavinterän välistä välimatkaa. Kartongille L

g 15 käytetty välimatka oli riittävä vesimäärillä yli 4,0 g/m2 ja tästä laadusta saadut tulokset hyviä.

X

en

CL

σ> cö o o o o

(M

11

Esimerkki 2.

Koemateriaalina käytettiin kartonkia D.

5

Putkeen oli asennettu suuttimia (Veejet 11003, Spraying Systems Co., USA) siten, että 5 suutinta oli vierekkäin suuttimien välimatkan ollessa 130 mm.

10 Kokeessa käytettiin erilaisia elimiä nesteen tasaamiseksi. Kokeessa käytettiin sekä kaavinterää että kaavintelaa. Vertailun vuoksi mitattiin myös vesimäärä silloin, kun pelkästään suihkutettiin vettä rainalle tasaamatta sitä mitenkään.

15 Kaavinterä oli pituudeltaan 840 mm, paksuudeltaan 0,457 mm ja kärki-kulmaltaan 25°. Kohdan, jossa suuttimista tuleva vesi osuu rainaan ja kaavinterän välimatkaa säädettiin siten, että kokeissa käytettiin kahta välimatkaa, jotka olivat 50 ja 500 mm.

20 Suihkutettu vesimäärä määriteltiin veden paineen avulla kuten esimerkissä 1. Taulukossa 3 ja kuvassa 6 on esitetty kartongista mitattua vesimäärää paineen funktiona.

δ c\i ιό o

X

cc

CL

05 δ o o o o

CM

12

Taulukko 3. Veden paine, painetta vastaava suihkutettu vesimäärä ja kartongista mitattu vesimäärä, kun nesteen tasaamiseen on käytetty erilaisia elimiä.

Veden paine Suihkutettu Kartongista Kartongista Kartongista (bar) vesimäärä mitattu vesi- mitattu vesi- mitattu vesi- (g/m2) määrä (g/m2) määrä (g/m2) määrä (g/m2) terän jälkeen terän jälkeen telan jälkeen ***^ 0,7__10__3^8__4^5__7,3 1 __12A__4J5__5J5__8,4 1.5 __15__5A__6^8__10,6 2 __17J3__6^3__6^8__11,4 2.5 __19J__7J__7\5__11,5 3 __21,8__7^3__7^__12 3.5 __23J__6^__8A__12 4 __25J5__TJ__8£.__12,4 4,8 26,9 7,5 8,2 12,3 5 **) kaapimen ja suuttimien välimatka 50 mm ***) kaapimen ja suuttimien välimatka 500 mm

Tuloksista nähdään, että terän käyttö pitää kartongista mitatut vesimäärät sopivalla alhaisella tasolla, vaikka suuttimista suihkutettu vesi-10 määrä vaihtelee. Kun terän etäisyys kohdasta, jossa suuttimista tuleva ^ neste osuu rainaan, on pitempi (500 mm), kartongista mitattu vesi- § määrä on suurempi kuin lyhyellä välimatkalla (50 mm). Kaavintelaa g käytettäessä vesimäärä on korkeampi kuin kaavinterää käytettäessä, .1 mutta mitatut vesimäärät pysyvät suhteellisen hyvin samalla tasolla ^ 15 riippumatta suihkutetusta vesimäärästä. Vesimäärä nousee tasaisesti £ silloin, kun kaapimia ei käytetä.

σ> g Kartongeista, jotka oli käsitelty taulukossa 3 esitetyllä tavalla, mitattiin § käyristyminen. Taulukossa 4 ja kuvassa 7 on esitetty kartongin käyris-

(M

20 tyminen rainalle suihkutetun vesimäärän funktiona.

13

Taulukko 4. Veden paine, painetta vastaava suihkutettu vesimäärä ja kartongista mitattu käyristyminen, kun nesteen tasaamiseen on käytetty erilaisia elimiä.

Veden paine Suihkutettu Kartongin Kartongin Kartongin (bar) vesimäärä käyristymi- käyristymi- käyristymi- (g/m2) nen käytet- nen käytet- nen käytettäessä te- täessä te- täessä te- **\ ***\ **\ __rää 1_rää 1_laa ’_ 0,7__10__:10__-2__1_ 1 __12A__-9__0__8 1.5 __15__-2__5__12 2 __17,6__0__10__16 2.5 __19J__3__1_4__15 3 __2^8__4__13__16 3.5 __23,7__3__:__- 4 __25J)__6__:__- 4,8 26,9 | 6 | - | - 5 **) kaapimen ja suuttimien välimatka 50 mm ***) kaapimen ja suuttimien välimatka 500 mm

Kaavintelan käytössä verrattuna kaavinterään on se etu, että tela ei nosta kaavittavasta materiaalista kuituja kuten kaavinterää 10 käytettäessä joskus saattaa tapahtua. Kaavinterä suoristaa paperin tai kartongin pienemmillä vesimäärillä verrattuna kaavintelaan, mikä on § edullista kuivatuksen kannalta.

LO

0 ,1 Esimerkki 3.

15 £ Koemateriaalina käytettiin kartonkia D.

05 o Kaavinterän kuormituksen vaikutusta mitattiin kuormittamalla kaavinte- o o rää neljällä eri kuormituksella. Vettä suihkutettiin rainalle siten, että ve-

CM

20 den paine oli 1,0 bar ja 4,0 bar. Terän kuormituksen vaikutus on esitetty taulukossa 5 ja kuvassa 8.

14

Taulukko 5. Kaavinterän kuormituksen vaikutus kartongista mitattuun vesimäärään kahdella eri veden paineella.

Kaavinterän kuormitus Kartongista mitattu Kartongista mitattu (mm) vesimäärä (g/m2), kun vesimäärä (g/m2), kun __veden paine = 1,0 bar veden paine = 4,0 bar _U)__5^0__7J3_ _2^0__4^9__1J1_ _3^0__4^3__6^5_ 4,0 4,3 5,9 5 Tuloksista nähdään, että terän kuormitusta lisättäessä kartongista mitattu vesimäärä väheni, joskin silloin,kun kartongille suihkutettu vesimäärä on pieni, kaavinterän jälkeen kartongista mitattu vesimäärä näyttäisi saavuttavan tietyn minimiarvon.

10 Esimerkki 4.

Koemateriaalina käytettiin kartonkia D ja kartonkia L.

Putkeen oli asennettu kahteen riviin suuttimia (SU 12, Spraying Sys-15 tems Co., USA), joiden välimatka oli 2,5 mm.

Kaavinteränä käytettiin terää, joka oli pituudeltaan 840 mm, paksuudel-taan 0,457 mm ja kärkikulmaltaan 90°. Terän kuormitus oli 4,0 mm ja 5 terän ja sen vastatelan tangentin välinen kulma oli 7°.

(M

§ 20 ° Ensin suihkutettiin rainalle vettä, jonka jälkeen ei käytetty kaavinta. Toi- sessa kokeessa rainalle suihkutettiin vettä, jonka jälkeen käytettiin £ kaavinterää.

σ> § 25 Kosteista näytteistä määritettiin materiaalien vesimäärä. Kuivatuista § rainoista mitattiin käyristyminen edellä kuvatulla menetelmällä. Tulok- ^ set ovat taulukoissa 6 ja 7 ja vastaavat graafiset esitykset ovat kuvissa 9 ja 10.

15

Taulukko 6. Kartongista L ja kartongista D mitatut vesimäärät ja käyristyminen, kun kaavinta ei käytetty.

Suihkutettu Kartongista Kartongista Kartongin L Kartongin D

vesimäärä L mitattu D mitattu käyristymi- käyristymi- (g/m2) vesimäärä vesimäärä nen nen _(g/m2) (g/m2)___ 4__4J3___-21__ 6__8A__8^3__-_4__-8 8__11£__10,5__O__-3 10__1_4I0__HJ__12__-J_ 15__1_6I0__1_328__12__2 20__17,5__IM__11__-2 25 20,0 I 19,4 | 19 7 5

Taulukko 7. Kartongista L ja kartongista D mitatut vesimäärät ja käyristyminen, kun kaavinta käytettiin.

Suihkutettu Kartongista Kartongista Kartongin L Kartongin D

vesimäärä L mitattu D mitattu käyristymi- käyristymi- (g/m2) vesimäärä vesimäärä nen nen _(g/m2) (g/m2)___ 4____-25__ 6__6A___-_11__-_5_ § 8__7β__6£__3__-J_ g 10__7J__M__6__1_ - 15__7^3__6J__6__3_ x 20__7^3__6^__9__3_ £ 25 7,8 6,8 7 4

CO

cö § 10 Tuloksista taulukossa 6 ja kuvassa 9 nähdään, että kun vettä suihku- ° tettiin suuttimista ja kaavinta ei käytetty, ei pienet vesimäärät suorista neet kartonkia D ja kartonkia L tarpeeksi, vaan em. materiaalit jäivät päällipuolelle päin käyristyneiksi. Suoristamiseen tarvittava vesimäärä 16 oli 10-15 g/m2. Rainassa oli kostuttamison jälkeen vesijuovia ja myös veden sumuaminen suihkutettaessa suuttimista oli ongelma.

Tuloksista taulukossa 7 ja kuvassa 10 nähdään, että kun käytettiin kaa-5 vinterää kostuttamisen jälkeen, tulos oli tasaisempi. Vesijuovia ei ollut, jos vesimäärä oli sopiva. Mikäli vesimäärä oli liian pieni, juovia ilmeni. Tulosten perusteella rainalle pitää toimittaa ylimäärä vettä siten, että sitä voidaan poistaa terällä tasaisen tuloksen saavuttamiseksi. Tällainen määrä on 6-8 g/m2. Kumpikin laatu suoristui vesimäärällä, joka oli 10 alle 10 g/m2.

Esimerkit eivät ole keksintöä rajoittavia, vaan se voi vaihdella patenttivaatimusten puitteissa. Elimien nesteen tuomiseksi paperi- tai kartonki-rainalle ei tarvitse välttämättä olla suuttimilla varustettu putki, vaan se 15 voi olla esimerkiksi erillinen kostutuslaite tai nestettä voidaan toimittaa rainalle päällystysaseman päällystepastan syöttöön tarkoitettujen elimien kautta.

δ

CM

ih o

X

X

CL

σ> co o o o o

CM

Claims (7)

1. Laitteisto paperin tai kartongin käyristymisen hallitsemiseksi, joka 5 laitteisto käsittää elimet nesteen tuomiseksi paperi- tai kartonkirainalle (W), tunnettu siitä, että elimet nesteen tuomiseksi paperi- tai kartonkirainalle (W) käsittävät ainakin yhden suuttimen nesteen suihkuttamiseksi suoraan paperi- tai kartonkirainalle ja laitteisto käsittää elimet nestemäärän tasoittamiseksi siten, että elimet nesteen 10 tuomiseksi paperi- tai kartonkirainalle (W) on sijoitettu ennen elimiä nestemäärän tasoittamiseksi rainan kulkusuunnassa siten, että välimatka sen kohdan, missä nestesuihku osuu rainalle ja kohdan, mihin elimet nestemäärän tasoittamiseksi on asetettu, on säädettävä.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että eli met nesteen tuomiseksi paperi- tai kartonkirainalle (W) käsittävät useampia suuttimia.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että 20 suuttimet on järjestetty tuomaan nestettä paperi- tai kartonki rain an (W) koko leveydelle.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että elimet nestemäärän tasoittamiseksi on kaavin. 25

^ 5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että kaa- o ™ vin on kaavinterä (6). ιό o

^ 6. Patenttivaatimuksen 4 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että kaa- 30 vin on sauvakaavin. CL O) .......

7. Patenttivaatimuksen 4 mukainen laitteisto, tunnettu silta, että kaa- o , . . g vin on telamppi. o CM