FI121964B - Menetelmä ja laitteisto kuitumassan syöttämiseksi muodostusalustalle - Google Patents

Description

Menetelmä ja laitteisto kuitumassan syöttämiseksi muodostusalustalle

Keksintö kohdistuu oheisen patenttivaatimuksen 1 johdanto-osan mukaiseen menetelmään kuitumassan syöttämiseksi muodostusalustalle. Keksintö 5 kohdistuu myös laitteistoon menetelmän toteuttamiseksi, joka laitteisto on oheisen patenttivaatimuksen 9 johdanto-osassa esitettyä tyyppiä.

Aikaisemmin on tunnettu levityslaitteisto, jolla putkesta syötettävää kuitu-massaa voidaan jakaa laajemmalle alalle. Tässä tunnetussa laitteistossa 10 massa levitetään putkea vastaan kohtisuoralla, ääriviivoiltaan parabolin muotoisella litteällä kotelolla leveämmälle alueelle. Kotelon sisällä on poikittain massan tulosuuntaan virtauksenestoseinä, joka levittää massan viuhka-maisesti parabolin muotoiseen sisäseinämään, josta se suuntautuu virtauk-senestoseinän toiselle puolelle yhdensuuntaisena virtauksena ja tulee kote-15 lon suorassa reunassa olevasta raosta ulos leveänä rintamana. Tällaisia yksiköitä voi olla useampia rinnakkain. Rakennetta on kuvattu tarkemmin mm. kansainvälisessä patenttihakemuksessa WO-03/016618 ja suomalaisessa patentissa FI-113671, jota vastaa kansainvälinen patenttihakemus WO-94/10380. Julkaisuissa on mainittu mahdollisuus käyttää levityslaitetta 20 mm. leveiden rainojen muodostamiseen.

Patentissa FI-113671 on mainittu, että levityslaitteella saadaan tasa-aineista rainaa ja että suurella törmäysnopeudella virtauksenestoseinään saadaan sakea, pitoisuudeltaan n. 5 - 10% massa fluidisoitua. Tasa-aineisuudella tar-25 koitetaan tässä tapauksessa rainan tasaista neliöpainoa.

^ Laitteistoilla, joissa on yksi tai useampi edellä kuvattu levitys- ja jakoyksikkö, ^ ei saada kuitenkaan riittävän tasalaatuista rainamaista tai arkkien muotoista 0 pysyvää tuotetta. Ongelmana on, että kuituorientaatio massasta muodoste- 1 30 tussa radassa ei ole tasainen eikä optimaalinen, t.s. kuidut eivät ole riittävän g tasaisesti suuntautuneet rainan kulkusuuntaan. Rainan muodostus edellyttää kuituflokkien rikkomista massassa ja kuitujen orientaation hallintaa radan ^ riittävien ominaisuuksien saavuttamiseksi. Lisäksi perälaatikosta tulevan

LO

§ massavirtauksen kuiva-aineprofiilin tulee olla hallittavissa. Radalla tulee olla ° 35 riittävä lujuus (MD-, CD- ja Z-suunta) koko koneen läpiviennin mahdollistami seksi, tasainen, hallittavissa oleva kuituprofiili MD-, CD- ja Z-suunnissa, sekä hallittavissa oleva kosteusprofiili MD- ja CD-suunnissa.

2

Edellä mainittujen julkaisujen mukaista, Paraformer-perälaatikkona tunnettua järjestelyä onkin käytännössä käytetty vain massapesureissa, joissa pestävä massa syötetään kahden viiran tai telan väliin, massasta syntynyt rata kulkee 5 tuettuna koko ajan, ja sitä voidaan puristaa veden poistamiseksi., Rata liete-tään laitteiston toisessa päässä heti massasulpuksi, kun siitä on poistunut riittävä määrä vettä.

Laatuongelmat tulevat eteen erityisesti, jos halutaan käyttää sakeaa massaa, 10 ts. massaa, jonka kuitukiintoainepitoisuus on mahdollisimman korkea kierto-veden määrän minimoimiseksi. Sakean, 4-20 %:n massan syötössä tuotteen muodostusalustalle ongelmana on, että kuidut pyrkivät näissä sakeuksissa hyvin herkästi muodostumaan tiheäksi kuituverkoksi, vaikka massa onnistut-taisiinkiin fluidisoimaan välikaisesti, esim. antamalla massan törmätä virtauk-15 senestoseinään edellä kuvatussa levityslaitteistossa. Sakeus on tällaisissa massoissa nimittäin jo alueella, jossa raina pyrkii muodostumaan kuitujen sitoutuessa toisiinsa. Massassa esiintyvät virheet jäävät näin lopulliseen tuotteeseen huonontamaan sen ominaisuuksia, koska niiden vaikutusta ei enää voi poistaa. Tasaisen kuituorientaation saaminen sakeasta massasta 20 muodostettuun rataan on erityisen vaikeaa.

Keksinnön tarkoituksena on poistaa sakean massan käsittelystä aiheutuvat epäkohdat ja esittää menetelmä ja laitteisto, jolla sakeista kuitumassoista voidaan muodostaa leveitä, tasalaatuisia ja kuituorientaatioltaan hallittuja rai-25 noja. Tämän tarkoituksen toteuttamiseksi keksinnön mukaiselle menetelmälle on pääasiassa tunnusomaista se, mikä on esitetty oheisen patenttivaatimuk-^ sen 1 tunnusmerkkiosassa. Keksinnön mukaiselle laitteistolle on puolestaan ^ pääasiassa tunnusomaista se, mikä on esitetty oheisen patenttivaatimuksen o 9 tunnusmerkkiosassa.

2 30 g Levitysyksiköstä tuleva leveä massavirtaus pidetään fluidisoituna johtamalla Ω- se kitaan, jota rajaa virtauksen leveydellä seinämät, jotka muodostavat ^ virtauskanavan, joka päättyy perälaatikon huuliaukkoon. Seinämien kautta

LO

§ kohdistetaan massaan ulkoista energiaa pitkällä matkalla ja vastaavasti pit- ° 35 källä massan viipymäajalla, jolloin kuitumassa pysyy jatkuvasti fluidisoituna, minkä jälkeen massa syötetään leveästä huuliaukosta muodostusalustalle. Muodostusalustalle syntyvästä rainasta valmistetaan kuivausvaiheiden jäi- 3 keen rainan tai arkkien muodossa oleva tuote. Massasta muodostunut rata voidaan kuivata lämmön avulla kuivatusosassa 90 % kuiva-ainepitoisuuteen tai vieläkin kuivemmaksi, ja näin kuivatusta radasta voidaan tehdä käsittelyn kestäviä arkkeja.

5

Menetelmässä saadaan levitysyksiköllä ensin leveäksi rintamaksi levitetty sakea kuitumassa fluidisaation alaiseksi, jolloin estetään flokkien muodostuminen ja kuitumassan jähmettyminen liian aikaisessa vaiheessa. Lisäksi voidaan käyttää useampaa levitysyksikköä, jotka syöttävät tietyn levyistä mas-10 savirtausta kukin kohdallaan samaan, massan virtaussuunnassa kapenevaan kitaan, jossa massa pidetään fluidisoituna siihen syötetyn energian avulla. Energia tuodaan sopivimmin kitaa virtaussuuntaa vastaan kohtisuorassa suunnassa rajoittavan seinämän ja massavirtauksen suhteellisen liikkeen avulla. Toinen seinämä voi muodostua esimerkiksi roottorin kehäpinnasta, 15 jolloin roottori on järjestetty pyöriväksi, ja sen kehäpinnan liikkeellä saadaan aikaan mainittu liike. Kehäpinnan ja sitä vastapäätä olevan liikkumattoman kiinteän pinnan suhteellinen liike saa aikaan kidassa virtaavassa massassa turbulenssia, joka estää kuituverkoston ja flokkien muodostumisen ja rikkoo jo syntymään päässeitä flokkeja.

20

Edullisen suoritusmuodon mukaan seinämät lähenevät toisiaan virtaussuun-taan muodostaen leveyssuuntaa vastaan kohtisuorassa suunnassa kapenevaan virtauskanavan.

25 Turbulenssia voidaan lisätä kehäpinnan ja kiinteän pinnan muotoilulla, jolloin ne voivat esimerkiksi muodostaa peräkkäisiä paikallisia supistumia ja laa-^ jentumia virtauskanavaan.

O

C\J

o Menetelmällä voidaan vesipohjainen, korkean sakeuden massa jakaa leveni 30 älle alueelle rainamaisen tuotteen muodostamiseksi siten, että vesi poistuu g massasta muodostusalustan läpi. Massa voidaan pitää homogeenisena, ja samalla voidaan neliöpainojakauman lisäksi hallita myös sen kuitujen orien-

O

^ taatiota, jotta lopputuotteesta tulisi ominaisuuksiltaan haluttu.

LO

00 o oj 35 Keksintöä selostetaan seuraavassa lähemmin viittaamalla oheisiin piirustuk siin, joissa 4 kuva 1 esittää keksinnön mukaista laitteistoa suuremmassa kokonaisuudessa, jossa sen syöttämästä kuitumassasta valmistetaan laaja-alainen tuote, 5 kuva 2 esittää keksinnön mukaista laitteistoa poikkileikkauksena massan päävirtaussuuntaa vastaan kohtisuorassa suunnassa, kuva 3 esittää laitteistoa isometrisenä kuvantona, fluidisaatiokammion päätyseinä poistettuna, ja 10 kuva 4 esittää muodostusalustan kulkusuunnassa nähtynä laitteistoa, jossa on useampi levitysyksikkö.

Kuvassa 1 on esitetty periaate jatkuvan rainan W muodossa olevan tuotteen 15 valmistamiseksi keksinnön mukaisella menetelmällä. Vesipohjaista sakeaa kuitususpensiota syötetään massasäiliöstä pumpun avulla (ei esitetty) jako-putken 9 ja syöttöputken 7 kautta perälaatikkoon, joka muodostuu levitys-yksiköstä 3 ja fluidisaatiokammiosta 1. Fluidisaatiokammiosta 1 massa purkautuu huuliaukon kautta jatkuvasti eteenpäin kulkevalle, vettä läpäisevälle 20 muodostusalustalle 2, kuten viiralle. Kuitumassa on sakeudeltaan 4—20 %, jolla alueella olevasta kuitumassasta voidaan käyttää nimitystä sakeamassa. Massan sakeus on edullisesti alueella 5-15 %. Muodostusalustan 2 mukana kulkevasta kuitumassasta poistuu vähitellen vettä muodostusalustan 2 läpi, jolloin sen kuiva-ainepitoisuus kasvaa, ja rainamainen tuote W alkaa muo-25 dostua koossapysyväksi rakenteeksi, jossa kuidut ovat järjestäytyneet pysyviin asemiin toisiinsa nähden ja sitoutuneet toisiinsa. Koska perälaatikosta ^ muodostusalustalle tulevan massan vesipitoisuus on suhteellisen alhainen, ^ tässä rainan-muodostusvaiheessa A poistuu vähemmän vettä kuin normaalien sakeita massoja käytettäessä ja kiertoveden määrä on pieni. Viiran läpi suo- i 30 tautuvaa kiertovettä on havainnollistettu nuolella kuvassa 1.

CC

O Muodostusvaiheen jälkeen raina W, joka pysyy jo koossa ilman tukea ja jota ^ viedään eteenpäin lukemattomana ratana, ohjataan puristusvaiheeseen B, § josta siitä poistetaan vettä mekaanisesti puristamalla, ja tämän jälkeen vielä oj 35 kuivausvaiheeseen C, jossa vettä poistetaan lämmön avulla haihduttamalla.

Näin muodostettava raina W voi olla selluloosarainaa, kartonkirainaa tai paperirainaa.

5

Keksintö sopii erityisen hyvin selluloosatuotteen valmistamiseen, jolloin kuvan 1 kone on sellunkuivauskone. Koneesta saatu selluloosaraina voidaan kelata rullaksi tai leikata arkeiksi.

5

Kuvan 1 esitys on tarkoitettu vain havainnolliseksi, ja eri osien sijainnit ja muodostusalustan 2 ja muiden rainaa W kuljettavien elinten viennit voivat vaihdella koneesta ja valmistettavasta tuotteesta riippuen.

10 Kuvassa 2 on esitetty tarkemmin keksinnön mukaisen perälaatikon rakenne massan virtaussuuntaan ja muodostuvan rainan kulkusuuntaan tehtynä pys-tyleikkauksena. Perälaatikkoon syötetään sakeaa massaa syöttöputken 7 kautta. Massa tulee ensin levitysyksikköön 3, jossa se levitetään syöttö-putken 7 poikkipinnan muotoisesta virtauksesta leveäksi ohueksi virtauk-15 seksi, joka jatkaa levitysyksiköstä fluidisaatiokammion 1 tulokanavaan 8, joka jatkuu huuliaukkoa kohti vähitellen kapenevana virtauskanavana 4, jossa massa pidetään fluidisoituna myöhemmin kuvatulla tavalla.

Massan levitysyksikkö 3 on syöttöputkea 7 vastaan kohtisuorassa sijaitseva 20 litteä kotelo, jonka ääriviivat massan tulosuunnassa nähtynä käyvät parhaiten ilmi kuvasta 3. Kotelossa on suora reuna ja kaareva reuna, jolloin syöttöputki 7 sijaitsee suoran reunan tasalla. Kotelon sisäosa on jaettu virtauksenesto- seinällä 3c kahteen kammioon, syöttöputken 7 puolella olevaan tulokammi- oon 3a ja fluidisatiokammioon johtavaan lähtökammioon 3b. Virtauksenesto- 25 seinä 3c sulkee suoran läpivirtauksen kotelon suoran reunan kohdalla, mutta jättää kaarevan läpivirtausväylän kammioiden 3a, 3b välille joka rajautuu ^ kotelon kaarevaan reunaan ja tätä muotoa mukailevaan virtauksenesto- o ^ seinän 3c reunaan.

sj- 0 1 30 Syöttöputkesta 7 tuleva sakea kuitumassa törmää virtauksenestoseinään 3c, g joka pakottaa virtauksen leviämään tulokammiossa 3a säteittäisesti kaarevaa reunaa kohti. Kotelon kaarevan reunan muodostava, virtauksenestoseinä-o ^ män 3c suuntaisena kulkeva seinämä pakottaa reunalle levinneen massan tn g läpivirtausväylän kautta lähtökammioon 3b seinämän 3c toiselle puolelle.

° 35 Lähtökammiossa 3b massa etenee suoran reunan levyisenä rintamana ja jatkaa suoraan fluidisaatioyksikön vastaavan levyiseen tulokanavaan 8 ja edelleen vastaavan levyiseen virtauskanavaan 4. Kotelon kaarevan reunan ja 6 vastaavasti läpivirtausväylän muoto voi olla paraboli. Kaarevalla tarloitetaan tässä tapauksessa myös muita muotoja, myös sellaisia, jotka ovat kaaren muodostavia monikulmioita. Levitysyksikön rakenne ja periaate on sama kuin edellä mainituissa Paraformer-perälaatikkoa kuvaavissa julkaisuissa.

5

Tulokanavan 8 jälkeen virtaus jatkaa fluidisaatiokammiossa 1 virtauskana-vaan 4, joka muodostuu kammioon pyöriväksi järjestetyn sylinterin 6 ja sen kehäpintaa vastapäätä olevan kaarevan seinämän 7 väliin. Seinämien etäisyys voi pysyä vakiona, tai ne voivat lähentyä toisiaan virtaussuuntaan. Jäl-10 kimmäisen vaihtoehdon toteuttamiseksi seinämä 7 on kaarevuussäteeltään suurempi kuin sylinteri 6, ja se lähenee sylinteriä 6 massan virtaussuunnas-sa, jolloin muodostuu yleiseltä muodoltaan kaareva, suppeneva virtaus-kanava. Virtauskanavan seinämä 7 on liikkumaton, joskin se voi olla liikuteltava sylinterin 6 säteen suunnassa sylinterin 6 ja seinämän 7 välisen ’’kidan” 15 säätämiseksi. Sylinteristä 6 voidaan käyttää myös nimitystä ’’roottori” ja sen suhteen liikkumattomasta seinämästä 7 nimitystä ’’staattori”. Virtauskana-vassa 4 massaa syötetään koko matkalla oleellisesti koneleveydessä, ja termit ’’kapeneminen” ja ’’suppeneminen” tarkoittavatkin tässä yhteydessä mittojen pienenemistä koneleveyttä ja virtausuuntaa vastaan kohtisuorassa 20 suunnassa, eli sylinterin ja seinämän kaarevuussäteiden suunnassa. Kuva 2 esittää virtauskanavan muotoa koko koneleveydellä.

Virtauskanava 4 lähtee kuvassa 2 n. 90 asteen kulmassa lähtökammion 3b ja tulokanavan 8 virtauksen suuntaan nähden, mutta em. kulma voi vaihdella 25 laajoissa rajoissa, eli se voi olla välillä 0 - lähes 180 astetta. Virtauskanava 4 voi siis alkaa myös tulokanavan 8 suorana jatkeena, tai lähteä jyrkemmässä ^ kuin 90 asteen kulmassa, o

CVJ

9 Sylinteri 6 ei oleellisesti vaikuta massan virtaukseen virtauskanavassa 4 kohti ^ 30 huuliaukkoa 5, vaan se saadaan aikaan ennen levitysyksikköä sijaitsevan £ syöttölaitteen avulla. Tämän ansiosta sylinterin 6 pyörimisliike siirtää teho-

CL

kaasti huuliaukolle 5 virtaavaan massaan energiaa, joka fluidisoi sitä ja estää ^ kuitukimppujen syntymisen ja kuitujen jähmettymisen toisiinsa nähden. Mas in § saan aiheutettujen leikkausvoimien tehostamiseksi sylinterin 6 kehäpinta voi ^ 35 olla pintakuvioitu kolmiulotteisesti.

7

Virtauskanavan 4 loppupäässä seinämässä 7 voi olla peräkkäisiä sylinterin 6 pyörimisakselin suuntaisia kohoumia tai harjanteita, jotka muodostavat peräkkäisiä supistumakohtia ja laajennuksia virtauksen poikkipinta-alaan. Tällä alueella seinämän 7 keskimääräinen etäisyys sylinteristä 6 voi olla 5 vakio, ja seinämän pinnan muotoilulla voidaan pitää yllä tehokkaasti turbulenssia myös virtauskanavan loppupäässä. Kohoumat tai harjanteet voivat jatkua samanlaisina koko koneleveydellä, tai ne voivat olla epäjatkuvia ja sijaita lomittain. On myös mahdollista, että seinämässä 7 on erillisiä nystyröitä, jotka muodostavat vastaavanlaisen muotoilun turbulenssin ylläpitämi-10 seksi.

Koska kanavan 4 virtauspoikkipinta-ala pienenee massan virtaussuuntaan sen johdosta, että seinämä 7 lähenee sylinteriä 6 sen säteen suunnassa, tarkoittaa tämä, että vakiotilavuusvirtauksella massan lineaarinen virtausnopeus 15 kasvaa. Turbulenssin edellytyksenä on, että pyörimisliikkeeseen perustuva sylinterin 6 kehänopeus eroaa tästä lineaarivirtausnopeudesta virtauskanavan koko pituudella. Kun sylinteri 6 pyörii massan virtaussuuntaan (vasta-päivään kuvassa 2), tulee sen kehänopeuden ylittää tilavuusvirtaukseen perustuva massan suurin lineaarinopeus kanavassa 4. Turbulenssia syntyy 20 myös, jos sylinterin kehänopeus on hitaampi kuin massan lineaarinopeus samaan suuntaan. On myös mahdollista, että sylinteri 6 pyörii massan virtaussuuntaa vastaan (myötäpäivään kuvassa 2), jolloin se myös luovuttaa tehokkaasti energiaa virtauskanavan 4 läpi virtaavaan massaan.

25 Sylinterin 6 pyörimisnopeus on riippuvainen massan rakenteesta siten, että mitä sakeampaa syötettävä massa on, sen suuremmaksi pyörimisnopeus ^ säädetään. On osoitettavissa, että tietyllä pyörimisnopeudella saavutetaan

O

^ fluidisaatiopiste, jossa tietyssä sakeudessa oleva massa alkaa käyttäyty- •'sj- o mään veden tavoin. Sylinterillä 6 eli roottorilla ei ole oleellista pumppaus- 2 30 vaikutusta, vaan sen tarkoituksena on ainoastaan aiheuttaa leikkausvoimia g kanavassa 4 virtaavaan massaan. Perälaatikkoon syötettävä sakea massa ei

CL

virtaa omalla painollaan, vaan se johdetaan sinne pakkotoimisella syöttö-^ laitteela. Varsinainen tilavuusvirtaus levitysyksikön 3 ja fluidisaatioakmmion 1

LO

§ läpi voidaan saada aikaan esimerkiksi massaa perälaatikkoon syöttävällä ^ 35 sakeamassapumpulla, joka voi olla syrjäytystyyppinen pumppu tai fluidisoiva pumppu. Pumppu syöttää massaa perälaatikkoon putkien 9, 7 kautta ilman mitään välissä olevaa puskurisäiliötä tai vastaavaa.

8

Kuvasta 2 käy parhaiten ilmi, kuinka virtauskanavan 4 loppupäässä on jyrkkä mutka, jossa sylinterin kehäpintaa seuraavan virtauskanavan lyhyt loppu-osuus kääntyy poispäin sylinteristä muodostaen lyhyen huulikanavan, joka 5 päättyy huuliaukkoon 5. Kanavan loppuosuus suuntautuu sylinterin säteen suunnassa poispäin sylinteristä, mutta mutka voi olla jyrkempi tai loivempi, yli tai alle 90°. Tämä virtauskanavan 7 lyhyt loppuosuus kaartuu lisäksi vastakkaiseen suuntaan alkuosuuden kaartumiseen nähden, vähitellen muodostus-alustan 2 liikesuuntaan. Massa purkautuu huuliaukosta 5 sylinterin 6 kehän 10 liikesuunnalle vastakkaiseen suuntaan. Virtauskanavan 4 loppupään jyrkän mutkan avulla saadaan siinä virtaavaan kuitumassaan nopea suunnanmuutos. Jyrkkä mutka aiheuttaa leikkausvoimia ja kitkavoimia virtaavaan massaan ja ylläpitää näin fluidisaatiota. Jos sylinteri 6 pyörii kanavassa 4 tapahtuvaa virtausta vastaan, massa purkautuu sylinterin 6 kehän liike-15 suuntaan huuliaukosta 5.

Lisäksi on mahdollista, että virtauskanavan loppupäässä on loivempi tai jou-heampi suunnanmuutos tai suunta ei muutu ollenkaan. Tällöin huuliaukkoon 5 päättyvän loppuosuuden 4a suunta poikkeaa vain vähän tai ei ollenkaan 20 virtauskanavan 4 suunnasta. Näissä tapauksissa virtauskanava 4 voi sijaita peilikuvamaisesti roottoriin 6 nähden kuvassa 2, huulikanavan 4a sijainnin ja viiran kulkusuunnan pysyessä samana.

Kuvassa näkyy myös vettä läpäisevän muodostusalustan 2 kulku perälaati-25 kon ohi. Fluidisaatiokammion 1 alapinta muodostaa muodostusalustaa huuli-aukkoa 5 kohti ohjaavan ensimmäisen liukupinnan, joka päättyy huuliaukon 5 ^ alareunaan. Huuliaukon yläreuna jatkuu muodostusalustan 1 kulkusuuntaan ™ toisena liukupintana. Em. pinnat, varsinkin ensimmäinen liukupinta, ovat 0 sopivimmin kuperasti kaarevat muodostusalustan 2 ohjaamiseksi, kuten 2 30 kuvassa 1 on esitetty.

CC

CL

Kuvassa 4 on esitetty, kuinka perälaatikossa voi olla useampi kuin yksi levi-^ tysyksikkö rinnakkain koneen leveyssuunnassa, kuvan tapauksessa kolme.

m g Levitysyksiköt 3 on liitetty samaan fluidisaatiokammioon 1, jonka leveys ja ° 35 virtauskanavan 4 leveys vastaa levitysyksiköiden 3 aikaansaamien yhden suuntaisten virtausten summaleveyttä. Kuhunkin yksikköön 3 syötetään massaa oman syöttöputken kautta. Syöttöputket voivat olla yhdistetyt samaan 9 jakoputkeen 9, johon massaa syötetään syöttölaitteella, kuten sakeamassa-pumpulla. Eri yksiköiden lähtökammiot 3b syöttävät siis samanaikaisesti rinnakkain massavirtaukset fluidisaatiokammioon 1 niille yhteiseen leveään tulokanavaan 8 ja virtauskanavaan 4, joissa ne yhtyvät täysilevyisen rainan 5 W muodostavaksi massavirtaukseksi. Virtauksia eri levitysyksikköihin 3 voidaan säätää itsenäisesti esimerkiksi syöttöputkiin 7 järjestetyillä virtauksen-säätöelimillä periaatteella, joka on tunnettu edellä mainitusta kansainvälisestä hakemuksesta WO-94/10380.

10 Fluidisaatiokammioon 1 liittyvä yksi tai useampi levitysyksikkö 3 voi sijaita muussakin asennossa kuin kuvissa 2 ja 3 on esitetty. Lähtö-kammio/lähtökammiot 3b voivat olla myös kulmassa fluidisaatiokammion 1 tulokanavaan 8 nähden.

δ

CM

4

O

05

X

cc a.

o

LO

00 o o

CM

Claims (17)

1. Menetelmä kuitumassan syöttämiseksi muodostusalustalle, jossa kuitu-5 massa levitetään laajemmalle alalle johtamalla syöttöputkesta tuleva virtaus päin suljetussa tilassa olevaa virtauksenestoseinää (3c), joka ohjaaja levittää virtauksen leveäksi virtaukseksi, joka suuntautuu kohti suljetun tilan reunassa olevaa kaarevaa seinämää, joka ohjaa virtauksen kaarevan seinämän ja vir-tauksenestoseinän (3c) reunan väliin jäävästä läpivirtausväylästä virtauksen-10 estoseinän (3c) toiselle puolelle oleellisesti yhdensuuntaiseksi virtaukseksi, tunnettu siitä, että virtauksenestoseinän toiselta puolelta tuleva leveä mas-savirtaus pidetään fluidisoituna johtamalla se virtauskanavaan (4), jossa massavirtaukseen kohdistetaan energiaa, esimerkiksi virtauskanavaa rajaa-van seinämän kautta, minkä jälkeen massa syötetään leveästä huuliaukosta 15 (5) muodostusalustalle (2).

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että massa-virtaus johdetaan massavirtauksen leveyssuuntaa vastaan kohtisuorassa suunnassa kapenevaan virtauskanavaan (4). 20

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että massavirtaukseen kohdistetaan energiaa virtauskanavan (4) toisen seinämän liikkeen avulla, jonka nopeus eroaa massan virtausnopeudesta virtauskana-vassa (4). 25

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että massan ^ virtausnopeudesta eroavalla nopeudella liikkuva seinämä muodostuu fluidi- ^ saatiokammiossa pyörivän sylinterin (6) kehäpinnasta. sj- o 2 30

5. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, £ että energiaa kohdistetaan massavirtaukseen toisen tai molempien seinä- CL mien pinnan muotoilulla. sj- sj- m

§ 6. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, ° 35 että syötettävän kuitumassan sakeus on 4 - 20 %, edullisesti 5-15 %.

7. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että massaa syötetään samanaikaisesti erillisinä virtauksina kahta tai useampaa virtauksenestoseinää (3c) päin, joista syntyvät levitetyt virtaukset yhdistetään ja ohjataan virtauskanavaan (4). 5

8. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että muodostusalustalle (2) syntyvästä rainasta (W) valmistetaan kuiva-usvaiheiden jälkeen rainan tai arkkien muodossa oleva tuote.

9. Laitteisto kuitumassan syöttämiseksi muodostusalustalle, joka käsittää kui- tumassan levitysyksikön (3), johon kuitumassan syöttöputki (7) on liitetty ja joka käsittää suljetun tilan, virtauksenestoseinän (3c), joka rajaa tilan sisälle syöttöputken (7) puolelle tulokammion (3a) ja kuitumassaan lähtöpuolelle lähtökammion (3b), jolloin tulokammio ja lähtökammio ovat yhteydessä toi-15 siinsa virtauksenestoseinän (3c) reunan ja tilaa rajaavan kaarevan seinän väliin jäävän läpivirtausväylän kautta virtauksenestoseinän (3c) ohjaaman ja levittämän virtauksen ohjaamiseksi lähtökammion (3b) puolelle oleellisesti yhdensuuntaiseksi virtaukseksi, tunnettu siitä, että lähtökammiota (3b) seuraa massavirtauksen virtaussuunnassa fluidisaatiokammio (1), joka käsittää -20 virtauskanavan (4), jossa on elimet energian kohdistamiseksi massavirtauk-seen ja joka päättyy huuliaukkoon (5) massan syöttämiseksi muodostus-alustalle (2).

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että virtaus-25 kanava (4) kapenee huuliaukkoon (5) päin massavirtauksen leveyssuuntaa vastaan kohtisuorassa suunnassa. δ

^ 11. Patenttivaatimuksen 9 tai 10 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että vir- 0 tauskanavaa (4) rajaava seinämä on järjestetty kohdistamaan energiaa mas- 1 30 savirtaukseen. CC

12. Patenttivaatimuksen 11 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että virtaus- O 3 kanavaa (4) rajaava seinämä, joka on järjestetty kohdistamaan energiaa, on LO § fluidisaatiokammioon pyöriväksi järjestetyn sylinterin (6) kehäpinta. w 35

13. Patenttivaatimuksen 11 tai 12 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että vir-tauskanavaa (4) rajaavassa seinämässä on pintamuotoilu, joka on järjestetty kohdistamaan energiaa massavirtaukseen.

14. Patenttivaatimuksen 13 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että virtaus- kanavaa (4) rajaavan seinämän pinta muodostaa peräkkäisiä supistuma-kohtia ja laajennuksia virtauksen poikkipinta-alaan.

15. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen 9-14 mukainen laitteisto, tunnettu 10 siitä, että virtauskanavan (4) loppupäässä on jyrkkä mutka, jossa virtaus- kanava kääntyy huuliaukkoon (5) päätyväksi lyhyeksi loppuosuudeksi.

16. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen 9-15 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että siinä on kaksi tai useampi rinnakkainen levitysyksikkö (3), jotka 15 ovat yhteydessä samaan fluidisaatiokammioon (1).

17. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen 9-16 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että levitysyksikön (3) syöttöputki (7) on yhteydessä sakeudeltaan 4-20 %, edullisesti 5-15 % olevan kuitumassan lähteeseen. 20 δ CVJ O CD X CC CL o LO 00 O o CM