FI121732B

FI121732B - Menetelmä uuttoaineliuoksen puhdistamiseksi vesiliuosjäänteistä ja epäpuhtauksista ja laitteisto tätä varten

Info

Publication number: FI121732B
Application number: FI20030861A
Authority: FI
Inventors: Jussi Vaarno; Bror Nyman; Juhani Lyyra; Pertti Pekkala; Raimo Kuusisto; Eero Ekman
Original assignee: Outotec Oyj
Priority date: 2003-06-10
Filing date: 2003-06-10
Publication date: 2011-03-31
Also published as: EA007996B1; AP2019A; FI20030861A; CN1805773A; PE20050001A1; CN100469411C; AU2004244769B2; CL2004001386A1; WO2004108245A1; PT1663435E; MXPA05013174A; CA2526645A1; CA2526645C; ZA200509221B; ES2330850T3; FI20030861A0; BRPI0411004A; EA200501729A1; US20060113246A1; EP1663435A1

Description

MENETELMÄ UUTTOAINELIUOKSEN PUHDISTAMISEKSI VESILIUOS-JÄÄNTEISTÄ JA EPÄPUHTAUKSISTA JA LAITTEISTO TÄTÄ VARTEN

KEKSINNÖN ALA

5 Keksintö kohdistuu menetelmään ja laitteistoon, jonka avulla hydrometallur-gisessa neste-nesteuutossa orgaaninen uuttoaineliuos puhdistetaan vesiliuosjäänteistä ja epäpuhtauksista.

KEKSINNÖN TAUSTA

10 Neste-nesteuutossa sekoitetaan uuttokennossa (mixer-settler) tai -kolonnissa orgaanista reagenssiliuosta vesiliuokseen, joka sisältää puhdistettavan ja väkevöitävän aineen liukoisena, metallin useimmiten ionimuodossa tai kompleksina yhdessä lukuisten epäpuhtauksien kanssa. Jalostettava arvometalli tai -aine reagoi selektiivisesti orgaanisen 15 uuttokemikaalin kanssa, jolloin se saadaan erotettua puhtaana uuttokemikaaliin vesiliuoksesta. Arvometalli tai -aine voidaan sitten uuttautumiselle käänteisellä kemiallisella reaktiolla erottaa orgaanisesta liuoksesta takaisin vesiliuokseen (takaisinuutto), josta se voidaan edelleen taltioida tuotteena esim. seostamalla tai pelkistämällä metalliksi.

20

Uuttotapahtuma on siis fysikaalisesti toisiinsa liukenemattomien nesteiden sekoitusta keskenään pisaroiksi eli dispersioksi uuttolaitteiston sekoitusosassa, ja kemiallisen aineensiirtotapahtuman jälkeen dispersiossa olevat pisarat saatetaan koalesoitumaan eli yhtymään takaisin alkuperäisiksi 25 nestekerroksiksi uuton selkeytysosassa eli settlerissä. Intensiivinen sekoitus tai prosessin pintakemiallisten olosuhteiden merkittävä muutos voivat aikaansaada hyvin pieniä pisaroita, jotka vaativat paljon aikaa poistuakseen omaan nestefaasiinsa. Nämä pisarat eivät välttämättä ehdi poistua varsinaisen uuttoaskeleen selkeytysosassa, vaan kulkeutuvat toisen faasin 30 mukana eteenpäin prosessissa. Alkuperäisen syöttöliuoksen (vesiliuoksen) joutuminen orgaanisen liuoksen mukana myöhempiin prosessivaiheisiin voi heikentää lopullisen tuotteen puhtautta ja vaatia ylimääräisiä puhdistus- 2 toimenpiteitä. Samoin orgaanista uuttoainetta voi joutua hukkaan käsitellyn vesiliuoksen mukana. Kummassakin tapauksessa prosessin kustannustehokkuus heikentyy.

5 Erityisesti vesijäänteiden poistoon orgaanisesta liuoksesta on käytetty uuttokennojen jälkeen allasta, jossa jäännösvesipisarat painovoiman vaikutuksesta laskeutuvat altaan pohjaa kohti ja liuoksen puhdistunut pintakerros voidaan johtaa seuraavaan prosessivaiheeseen, jolloin puhutaan jälkiselkeyttimestä. Allas voi samalla toimia myös tasaussäiliönä, jollainen 10 tarvitaan tasoittamaan prosessin eri osissa tapahtuvia orgaanisen liuostilavuuden muutoksia. Tällöin säiliössä olevan liuoksen pinnankorkeus vaihtelee.

Varsinainen orgaanisen liuoksen puhdistustapa, pesu, tapahtuu käyttämällä 15 mixer-settler-kennoja, joilla pääasiassa poistetaan kemiallisesti sitoutuneita epäpuhtausaineita käsittelemällä orgaanista liuosta sopivilla vesiliuoksilla. Tässä tapauksessa siis muodostetaan uuttokennon toiminnan kaltaisesti uuttoliuoksen ja vesiliuoksen dispersio suuren neste-nestepinta-alan saavuttamiseksi. Kemiallisen pesun ohessa poistetaan myös vesipisaroita tai 20 laimennetaan niiden sisältämät epäpuhtaudet. Pesutarkoitukseen rakennettu mixer-settler-kenno koostuu yleensä pumpusta, sekoittimista ja selkeytysaltaasta pidätinaitoineen ja se on kooltaan yleensä uuttokennon suuruinen. Pesukennolla ei voida tasata orgaanisen liuoksen tilavuusmuutoksia, joten edellämainittu erillinen tasausallas tarvitaan, jossa on vaadittava 25 tilavuuskapasiteetti.

KEKSINNÖN TARKOITUS

Keksinnön mukaisessa menetelmässä käsitellään hydrometallurgisesta neste-nesteuutosta tulevaa orgaanista uuttoaineliuosta, joka sisältää 30 vesiliuoksesta siihen erottuneen arvometallin tai arvoaineen. Tarkoituksena on suorittaa fysikaalinen vesipisaroiden erottaminen ja epäpuhtauksien kemiallinen poisto orgaanisesta uuttoliuoksesta samanaikaisesti.

3

Puhdistettavaa orgaanista liuosta pestään happamalta vesiliuoksella. Vesiliuosta voidaan syöttää orgaanisen liuoksen joukkoon jo ennen liuoksen johtamista selkeytysaltaaseen ja/tai sitä syötetään orgaanisen liuoksen joukkoon altaan alkupäässä. Orgaaninen liuos saatetaan purkautumaan s selkeytysaltaan syöttöpäähän useana erillisenä osavirtauksena tasaisesti poikki koko altaan leveyden. Pienten vesipisaroiden erottamiseksi uuttoaineliuoksesta ja liuoksen pesemiseksi epäpuhtauksista altaan peräpäähän päin vaakatasossa etenevän virtauksen suuntaa käännetään ajoittain vinosti vertikaaliseksi. Samalla virtauksen poikkipinta-alaa 10 hetkellisesti pienennetään useamman kerran ja samalla erottuneiden liuosten suuntaa poikkeutetaan sivusuunnassa rakoaitojen avulla. Puhdas orgaaninen uuttoaineiiuos ja vesiliuos poistetaan selkeytysaltaan peräpäästä useina erillisinä osavirtauksina.

is Kun orgaaninen liuos ja tämän puhdistukseen käytettävä pesuiiuos saatetaan selkeytysaltaassa etenemään altaan syöttöpäästä sen loppupäätä kohti ja kun liuokset saatetaan samalla olennaisesti vaakasuoran etenemisen lisäksi etenemään myös vertikaalisessa suunnassa, liuokset sekoittuvat hyvin toisiinsa. Samalla kun virtauksen suunta käännetään osittain 20 pystysuuntaiseksi, virtauksen poikkipinta-alaa hetkellisesti pienennetään, jolloin pienet vesipisarat saatetaan yhtymään suuremmiksi ja pesuliuoksen pesevä vaikutus tehostuu. Liuosvirtaus tekee myös sivusuuntaista liikettä, kun se kulkee rakoaitojen toistensa suhteen limittäin asetettujen rakojen läpi.

25 Keksinnön mukainen selkeytyslaitteisto käsittää olennaisesti suorakaiteen muotoisen selkeytysaltaan, joka on muodostettu syöttö- ja peräpäädystä, sivureunoista ja pohjasta. Selkeytysaltaan syöttöpäähän on järjestetty ainakin yksi syöttöputki, joka on toisesta päästä liitetty orgaanisen liuoksen syöttöyhteeseen. Syöttöputki on varustettu usealla erillisellä purkauselimellä 30 tasaisesti poikki koko altaan leveyden, jonka jälkeen selkeytysaltaaseen on virtauksen suunnassa katsottuna sijoitettu useampia rakoaitoja. Rakoaidat on järjestetty olemaan kaltevassa asennossa kohti altaan peräpäätä ja ne 4 kukin on muodostettu useammasta, altaan sivureunasta toiseen ulottuvasta rakoelementistä. Kunkin rakoelementin rakojen leveys ja niiden sijainti toisiinsa nähden rakoaidassa on järjestetty muuttumaan virtauksen suunnan kääntämiseksi ajoittain vinosti vertikaaliseksi ja/tai sivusuuntaiseksi. Altaan 5 peräpää on varustettu ainakin yhdellä orgaanisen liuoksen poistoputkella, jonka toinen pää on yhdistetty vastaavaan poistoyhteeseen. Poistoputki on puolestaan varustettu useammalla imuelimellä puhdistetun orgaanisen liuoksen poistamiseksi tasaisesti kautta koko altaan leveyden. Altaan perään on pohjaosaan muodostettu syvennys vesiliuoksen keräämiseksi. Altaan 10 syvennys on varustettu ainakin yhdellä vesiliuoksen poistoputkella, joka on jälleen varustettu useammalla imuelimellä vesiliuoksen poistamiseksi tasaisesti kautta koko altaan leveyden.

Keksinnön mukaisella laitteistolla voidaan yhdessä laiteyksikössä suorittaa 15 toiminnot, jotka tavanomaisesti ovat vaatineet sekä erillisen jälkiselkeyttimen että pesulaitteiston. Eräs laitteiston edullinen ominaisuus on sen toiminta orgaanisen liuoksen tilavuuden tasaussäiliönä yhdelle uuttoprosessi-kokonaisuudelle. Allas toimii myös turva-altaana, johon orgaanista liuosta voidaan hätätapauksissa, mm. tulipalon uhatessa tai häiriötilanteissa 20 varastoida. Keksinnön mukainen menetelmä ja laitteisto on ajateltu liitettäväksi lähinnä vaakatasossa toimiviin uuttoprosesseihin erotuksena kolonneihin.

Keksinnön tunnusomaiset piirteet käyvät esille oheisista patentti-25 vaatimuksista.

KEKSINNÖN YHTEENVETO

Laitteisto koostuu pohjapinnaltaan suorakulmaisesta selkeytysaltaasta, jonka alkupäästä orgaaninen liuos syötetään sisään ja puhdistunut liuos poistetaan 30 toisesta päästä. Altaan korkeus on sellainen, että se paitsi sallii prosessin ajonaikaisen kokonaistilavuuden, ja siten viipymäajan laajan vaihtelun, sekä 5 myös toimimisen varastosäiliönä koko prosessin orgaaniselle liuokselle. Uuttoliuoksen viive säilössä on luokkaa 15 -30 min.

Liuoksen sisäänsyöttö selkeytysaltaaseen tapahtuu ainakin yhdestä 5 syöttöyhteestä ainakin yhteen syöttöputkeen, ’jakotukkiin’. Selkeytysallas on edullisesti sijoitettu laitteistossa uuttoaskelia matalammalle tasolle, jolloin liuossyöttö tapahtuu edullisesti vapaalla virtauksella. Pumppaus on tässä vaiheessa epäedullista, sillä se saa uuttoliuoksessa olevan vesitihkun pisarakoon pienenemään vielä entisestään. Syöttöputki on varustettu usealla ίο purkauselimellä siten, että altaaseen sisään tuleva liuostilavuusvirta jaetaan tasaisesti useaksi osavirtaukseksi. Tällöin vältytään pisaroiden vapaata laskeutumista häiritseviltä sivusuuntaisilta virtauksilta ja pyörteiltä. Purkauselin voi olla syöttöputkeen kiinnitetty putki tai syöttöputken aukko. Orgaaninen liuos syötetään nestepinnan alle suunnaten se syöttöpäässä 15 vinosti alaspäin pohjalla olevaan vesikerrokseen, jolloin tapahtuu veden pisaroitumista ja muodostuu vesikontaktipintaa, johon pienet poistettavat vesipisarat voivat liittyä. Syöttöpäässä altaan pohja on tarvittaessa varustettu syvennyksellä. Ainakin osa orgaanista liuosta pesevästä vesiliuoksesta on edullista syöttää orgaanisen liuoksen joukkoon ennen kuin se johdetaan 20 sekoitusaltaaseen.

Jotta uuttoaineliuos ja pesuliuos dispergoituisivat toisiinsa, uuttoaineliuoksen osavirtausten virtausnopeus on välillä 0,7 - 1,5 m/s, edullisesti 0,9 - 1,2 m/s. Syöttöputket on sijoitettu altaan pohjasta ylöspäin siten, että niiden alle jää 25 välys, jonka suuruus on 1/20 - 1/10 altaan korkeudesta. Alaspäin suunnattu virtaus kiertää ensin kohti syöttöpäätä kääntyen sieltä kohti altaan peräpäätä.

Syöttöputken jälkeen altaan poikki on sijoitettu ensimmäinen, virtauksia tasoittava rakoaita, joka koostuu toisiinsa nähden limittäin asetetuista 30 pystyrakoeiementeistä. Ensimmäisen rakoaidan kahdessa ensimmäisessä rakoelementissä rakovyöhyke on vain osassa elementtiä ja muuten ne ovat umpinaisia. Kolmas elementti muodostuu koko korkeudeltaan rakovyöhyk- 6 keestä. Aita tasoittaa liuosvirtaukset pysty- ja vaakasuunnassa siten, että liuoksen virtaus lähtee etenemään mahdollisimman tasaisesti, lähentyen muodoltaan ns. tulppavirtausta.

5 Ensimmäisen rakoaidan tehtävänä on tasoittaa liuosvirtauksia pysty- ja vaakasuunnassa siten, että liuosvirtaus lähtee etenemään tasaisesti kohti altaan peräpäätä. Sen lisäksi tarkoituksena on edistää pienten vesipisaroitten eli vesitihkun erottumista orgaanisesta liuoksesta. Eräs tarkoitus on myös parantaa uuttoliuoksen ja tätä pesevän vesiliuoksen 10 välistä kontaktia. Siten tätä rakoaitaa voisi kutsua kontaktiaidaksi.

Liuosvirtauksia tasoittavan kontaktiaidan lisäksi alavirtaan päin on asetettu ainakin yksi, edullisesti 3-5 kpl lisärakoaitoja, joiden tehtävä on paitsi rauhoittaa ja suunnata virtausta, toimia myös törmäyspintoina, jossa is vesipisarat voivat yhtyä isommiksi pisaroiksi, kun ne kulkevat aidoissa olevien aukkojen läpi. Rakoaitojen rakoelementit ovat pääosin ensimmäisen rakoaidan kolmannen elementin tyyppisiä, ainakin kunkin aidan ensimmäinen, kolmas ja kaikki sitä seuraavat elementit. Kaikki aidat on kallistettu alavirran suuntaan, jolloin ne suuntaavat liuosvirtausta siten, että 20 altaan pohjalla olevaa vettä nousee kaltevaa aitaa pitkin pesuvaikutuksen tehostamiseksi. Altaan loppupäässä on lisäksi vapaa alue, jossa virtauksen poikki ei ole asetettu aitoja tai muita esteitä mahdollisimman rauhallisen ja pyörteettömän virtauskuvion saavuttamiseksi ja siten viimeisten pisaroiden laskeutumisen mahdollistamiseksi ennen liuoksen ulosottopistettä.

25

Rakoaidat muodostuvat kapeista pystysuoraan asetetuista levyliuskoista kootuista pystyrakoelementeistä, joita on myöhemmin kuvattu tarkemmin. Elementtejä on yhdessä aidassa asetettu peräkkäin 3-6 kpl, jolloin raot on limitetty virtaussuunnassa ja liuos joutuu virtaamaan myös sivusuunnassa 30 kohtaamaan mahdollisimman paljon elementtien pintaa.

7

Eräässä keksinnön mukaisessa suoritusmuodossa on kontaktiaitaa seuraavissa rakoaidoissa niiden toinen elementti muodostettu muista poikkeavaksi siten, että se on altaan pohjasta ylöspäin kiinteä matkalla, joka on 20 - 10% altaan korkeudesta. Tällöin kontaktiaitaa lähempänä olevassa s rakoaidassa elementin kiinteä osuus on suurempi kuin virtaussuunnassa kauempana olevissa aidoissa. Toisen elementin rakovyöhykkeen raot ovat myös 30 - 10% leveämmät kuin saman rakoaidan muiden elementtien raot siten, että leveimmät raot ovat kontaktiaidan jälkeisessä rakoaidan elementissä.

10

Rakoaitojen kallistus yhdessä aidan toisen elementin patoamisefektin kanssa parantaa myös osaltaan uutto- ja pesuliuoksen välistä kontaktia. Pesuliuos joutuu nousemaan pitkin toisen elementin alaosaa rakovyöhykkeelle, josta rakojen kautta tapahtuva virtaus edelleen hajottaa pesuliuosta 15 uuttoliuokseen. Näin osa orgaanisen liuoksen sisältämästä vesitihkusta saadaan jatkuvasti törmäämään pesuliuokseen ja erottumaan tähän. Samalla jatkuu uuttoliuoksen kemiallinen tapahtuma.

Eräässä keksinnön mukaisessa suoritusmuodossa on rakoaitojen väliin 20 järjestetty kohtisuoraan ylöspäin sijoitettu välielementti, jonka korkeus pohjasta ylöspäin on 25 - 6% koko altaan korkeudesta. Välielementti on sitä korkeampi, mitä lähemmäksi kontaktiaitaa se on sijoitettu. Välielementin sijainnista riippuen se voi olla alaosastaan kiinteä ja yläosaan on jäljestetty rakovyöhyke tai välielementti muodostuu koko korkeudeltaan rakovyöhyk-25 keestä. Kontaktiaidan ja välielementtien yhteisvaikutus on se, että koko orgaaninen liuosvirtaus pakotetaan jossakin vaiheessa virtaamaan kontaktiaidan tai välielementtien kapeiden rakojen läpi, jotka tehostavat liuoksen puhdistusvaikutusta.

30 Eräässä keksinnön suoritusmuodossa rakoaidan toisen elementin patoava osuus muodostetaan sellaiseksi, että se on aina suurempi kuin kyseessä olevaa rakoaitaa edeltävän välielementin patoava vaikutus. Välielementin 8 samoin kuin rakoaitojen toisen elementin tarkoituksena on padota LO-kennon pohjatilassa viilaavaa vesiliuosta (pesuliuosta), jolloin orgaaninen liuos ja vesiliuos joutuvat kontaktiin toistensa kanssa. Tämä saa aikaan orgaanisen liuoksen mekaanista puhdistumista jäännösvesipisaroista ja 5 myös kemiallista puhdistumista pesuiiuoksen sisältämän hapon vaikutuksesta.

Eräässä keksinnön suoritusmuodossa rakoaitojen elementtien väliin muodostuvaan solaan sijoitetaan verkkoelementtejä. Verkkoelementti ulottuu 10 edullisesti LO-tankin reunasta reunaan kuten rakoaidatkin. Verkkoelementti on edullista rakentaa useammasta moduulista, jotka ovat vaihdettavia. Verkkoelementin verkon silmäkoko on edullisesti alueella 5-10 mm. Verkkoelementti edelleen tehostaa isojen vesipisaroiden muodostumista, jotka laskeutuvat LO-tankin pohjalle.

15

Selkeytyslaitteistossa on liuoksen ulosottopäässä syvennys, jonne orgaanisesta liuoksesta erottunut ja sen alapintaa vasten liikkuva vesipatja kerääntyy. Vesiliuos johdetaan osittain takaisin aitaan alkupäähän, jossa se uudelleen syötetään pisaroina sisään tulevaan liuokseen. Vesiliuos eli 20 pesuneste syötetään kontaktiaidan elementtien välisiin soliin, edullisesti vielä ensimmäisen ja toisen elementin väliseen solaan. Toinen osa vedestä voidaan tarvittaessa syöttää jo tätä ennen puhdistettavan liuoksen putkilinjaan tarkoitukseen sopivien suuttimien kautta tai vapaasti pinnan yläpuolelta. Kolmanneksi epäpuhtauksilla rikastunutta vesiliuosta poistetaan 25 prosessista esimerkiksi johtamalla se uuton syöttöliuokseen (vesiliuos), jolloin arvometalli tai -aine saadaan taltioitua.

Pienten vesipisaroiden poisto perustuu menetelmässä siis useaan tekijään. Ennen selkeytysallasta putkilinjaan syötettävä vesivirtaus hajoaa 30 orgaaniseen liuokseen pisaroiksi, joiden koko on poistettavia pisaroita merkittävästi suurempi. Nämä pisarat muodostavat yhdessä pinta-alan, johon osa pienistä pisaroista voi yhtyä. Kun virtaus on edennyt 9 selkeytysaltaan syöttöpäähän, saatetaan orgaanisen liuoksen suuntauksella pohjan vesikerros toistamiseen hajoamaan pisaroiksi, jotka kulkeutuvat virtauksen mukana laskeutuen pohjaa kohti pyydystäen samalla muita vesipisaroita itseensä. Puhdistettavassa liuoksessa liikkuvat vesipisarat 5 törmäilevät myös rakoaitoihin ja elementtien väliin mahdollisesti sijoitettaviin verkkoelementteihin muodostaen pinnoille jatkuvan vesifilmin, hydrofiilisen pinnan, joka tarjoaa vesipisaroille otollisen tarttumisalustan.

Uuttoprosesseja käytetään olosuhteissa, jossa uuttokemikaalit toimivat 10 mahdollisimman selektiivisesti, jotta haluttu arvometalli tai -aine saadaan kyllin puhtaana talteen. Useimmiten kuitenkin erilaisia epäpuhtausaineita sitoutuu kemiallisesti uuttoaineisiin halutun aineen ohella niin suuria määriä, että joudutaan käyttämään puhdistuskeinoja ehkäisemään epäpuhtauksien etenemistä tuotteeseen asti. Tällöin voidaan käyttää vaikutukseltaan 15 ioninvaihtoon, esim. pH-arvoon perustuvia tai puhdistettavaa ainetta sisältäviä pesuliuoksia syrjäyttämään epäpuhtauksia uuttokemikaaleista.

Keksinnön mukaisessa laitteistossa voidaan suorittaa edellämainittua kemiallista pesua yhdistettynä pienten vesipisaroiden fysikaaliseen poistoon. 20 Vesipisaroita keräävään veteen lisätään esim. muualta prosessista saatavaa puhdistettavaa arvometallia tai -ainetta sisältävää vesiliuosta, jolloin arvometalli tai -aine siirtyy käsittelyn aikana tapahtuvassa ioninvaihdossa epäpuhtauksien tilalle. Vaihtoehtoisesti epäpuhtauden sisältämä uuttokemi-kaali-kompleksi muuttuu pesevän veden pH:ssa epästabiiliksi vapauttaen 25 epäpuhtauden pesuliuokseen. Menetelmällä hoidetaan siten myös prosessin nestetasetta ja saadaan arvometallia tai -ainetta palautetuksi takaisin prosessivesistä kiertoon. Selkeytysaltaassa kiertävän vesiliuoksen määrä on varsin pieni uuttoliuoksen määrään nähden, joten allasta ei voi verrata uuton settleriosaan. Vesiliuoksen määrä on luokkaa 1/6 - 1/10 orgaanisen liuoksen 30 määrästä, kun altaaseen syötetään pesuliuosta, ja vielä vähäisempi, jos tarkoituksena on erottaa vain orgaanisessa liuoksessa olevat vesipisarat. Laitteistoon ei myöskään kuulu uuttoaskeleelle tyypillinen sekoitusosa.

10

Puhdistettu uuttoaineliuos poistetaan laitteistosta pumpulla imemällä ainakin yhden poistoputken kautta, joka on samantyyppinen, kuin sisääntuloputki. Liuos saadaan siten imettyä tasaisesti koko altaan leveydeltä poistoputkeen 5 liitettyjen imuelimien kautta useana erillisenä osavirtauksena, mikä varmistaa virtauksen pysymisen altaan loppupäässä pyörteettömänä. Imueiin voi olla poistoputkeen kiinnitetty putki tai poistoputken aukko. Imuelimet on edullisesti suunnattu vinosti ylöspäin kohti altaan peräpäätä, jolloin imusuunta on vinosti liuoksen pintaosasta alaspäin, mutta kuitenkin pinnan 10 alta. Samoin altaan pohjalle eronnut vesiliuos (pesuliuos) poistetaan ainakin yhden poistoputken ja siihen liitettyjen veden imuelimien kautta useana erillisenä osavirtauksena. Imueiin voi olla veden poistoputkeen kiinnitetty putki tai poistoputken aukko. Veden imuelimet on edullisesti suunnattu vinosti kohti pohjaa eli veden imuvirtaukset tapahtuvat vinosti pohjasta 15 ylöspäin.

Neste-nesteuuttoprosesseissa käytetyn orgaanisen liuoksen kemiallinen puhdistaminen liuoskiertoa tasaavassa puskurisäiliössä ei rajoitu minkään tietyn metallin uuttoprosessiin. Edellä kuvattu menetelmä ja laitteisto 20 soveltuu kuitenkin hyvin esimerkiksi silloin, kun talteenotettavana arvoaineena on kupari. Samankaltainen hapan pesu soveltuu useimmissa tapauksissa metallilla ladatun uuttoliuoksen puhdistamiseen. Sulfaattipoh-jaisissa prosesseissa hapettavana happona käytetään rikkihappoa yhtenä pesuliuoskomponenttina ja toisena komponenttina yleensä sitä metallia, mitä 25 uuttoprosessissa uutetaan. Kun kyseisen metallin lopullinen talteenotto tapahtuu electrowinning-periaatteella, voidaan elektrolyysin elektrolyyttiä käyttää uuttoprosessin pesuliuoksen tekoon. Kun esimerkiksi uutettava metalli on kupari, elektrolyytti sisältää 30 - 60 g/l Cu ja 150 -200 g/l rikkihappoa. Elektrolyyttiä lisätään puhtaaseen veteen niin, että selkey-30 tykseen syötettävän pesuliuoksen H2S04-pitoisuus on luokkaa 20 - 50 g/l.

11

Keksinnön mukainen selkeytyslaitteisto eli uuttoiiuoksen pesevä allas varusteineen, josta myöhemmin käytetään yksinkertaisuuden vuoksi lyhennettä LO-tankki (Loaded Organic Tank Scrubber) on edullinen käytettäväksi uuttoprosesseissa, joissa liuosvirtaukset ovat suuria. Kuparin 5 talteenotossa käytetyt uuttoaineet uuttavat kuparin lisäksi varsin vähän muita metalleja, joten kuparin suhteen saadaan lähes riittävän puhdas uuttoliuos. Jäännösvesipisaroiden tarkka poisto yhdistettynä tiettyyn kemialliseen pesuun nostaa usein käytettyjen uuttoaineiden puhtautta riittävästi seuraavaa prosessivaihetta eli elektrolyysiä varten eikä erillinen pesuvaihe 10 ole aina välttämätön..

Jos uuttoliuos kuitenkin sisältää suuremmassa määrin haitallisia aineita, pitää uuttoliuos käsitellä vielä erikseen erillisessä, mixer-settler-tyyppisessä pesuaskeleessa. Kupariuutossa tällaisia haitallisia aineita ovat rauta, 15 molybdeeni ja mangaani. Kun epäpuhtauksien määrä on sellainen, että tavanomaisessa ratkaisussa yksi pesuaskel ei riitä, on nyt edullista käyttää keksinnön mukaista selkeytyslaitteistoa yhden pesuaskeleen lisäksi riittävän uuttoliuospuhtauden saavuttamiseksi. Siten voidaan välttää useamman pesuaskeleen käyttö. Joissakin tilanteissa riittävä pesu on saatu aikaan vain 20 suurella pesuliuosmäärällä, joka kuluttaa vettä ja nosta metallikiertoa pesun kautta. Esimerkiksi monet suuret kupariuuttolaitokset sijaitsevat kuivissa erämaissa, joissa puhdistettu vesikin on merkittävä kustannustekijä. Lisäksi kuparikierrosta tulee kustannuksia, kun käytetty pesuvesi johdetaan joko takaisin uuttovaiheeseen tai tätä edeltävään liuotukseen. Tällaisissa 25 tilanteissa LO-tankin käyttö parantaa prosessin taloudellisuutta.

KUVALUETTELO

Keksinnön mukaista laitteistoa kuvataan vielä oheisten kuvien avulla, joissa 30 kuvassa 1 on eräs keksinnön mukainen uuttolaitosjärjestely päältäkatsottuna, 12 kuva 2 esittää erästä keksinnön mukaista LO-tankkia pituussuuntaisena poikkileikkauksena, kuvassa 3 on leikkaus A-A kuvasta 2, ja kuva 4 esittää erästä toista keksinnön mukaisen LO-tankin sovellutusmuotoa 5 pituussuuntaisena poikkileikkauksena.

KEKSINNÖN YKSITYISKOHTAINEN SELITYS

Kuvassa 1 nähdään, miten keksinnön mukainen LO-tankki 1 eli orgaanisen ίο liuoksen selkeytys- ja pesuallas on kytketty muuhun uuttoprosessiin. Kuvan uuttoprosessi sisältää uuttoaskeleet E1, E2 ja E3, LO-tankin, yhden pesuvaiheen W ja takaisinuuttoaskeleen S. Kukin uutto- pesu- ja takaisinuuttoaskel sisältää sekä yhden tai useamman mikserin 2 että settlerin 3 ja niihin kuuluvat pumput ja putkistot. Kuten kuvasta nähdään, LO-tankissa is ei ole mikseriosaa, vaan arvoaineen sisältävä orgaaninen liuos tuodaan sinne ja syötetään tankkiin käyttämällä syöttömäärään nähden tarpeellista määrää syöttöyhteitä 4 samoin kuin poistoyhteitä 5. Kuten edellä on todettu, varsinainen pesuvaihe voidaan jättää pois, jos orgaanisessa liuoksessa olevien epäpuhtauksien määrä on pieni.

20

Kuvassa 2 nähdään yksityiskohtaisemmin eräs keksinnön mukainen LO-tankki 1. Tankissa nähdään syöttöpää 6 ja peräpää 7, pohja 8 ja altaan yläreuna 9. Altaan 1 pohjassa on peräpäässä lisäsyvennys 10 erottuneelle vesikerrokselle. Lisäsyvennyksen korkeus on peräpäässä edullisesti luokkaa 25 1/6-1/3 tankin muun osan korkeudesta. Orgaaninen liuos syötetään tankin syöttöpäähän sijoitettuun, yhteen tai useampaan syöttöputkeen 11 syöttöyhteen 4 kautta, joiden määrä riippuu orgaanisen liuoksen määrästä. Kuvassa syöttöputkien määrä on 2. Kukin syöttöputki on varustettu usealla purkauselimellä, jotka tässä tapauksessa ovat purkausputkia 12. 30 Purkausputket on edullisesti suunnattu vinosti alaspäin. Tankki on varustettu kontaktiaidalla 13 sekä ainakin yhdellä rakoaidalla 14. Kontaktiaita 13 poikkeaa rakenteeltaan jonkin verran rakoaidoista 14. Sekä kontaktiaita että 13 rakoaidat on edullisesti kallistettu kohti säiliön peräpäätä. Edullisesti kallistuskulma on luokkaa 45 - 70° vaakatasoon nähden.

Tankin peräpäässä 7 puhdistunut orgaaninen liuos otetaan talteen yhden tai 5 useamman orgaanisen liuoksen poistoputken 15 kautta, jotka on puolestaan yhdistetty vastaaviin poistoyhteisiin. Puhdistettu orgaaninen liuos imetään tasaisesti koko poikkipinnalta poistoputkiin muodostettujen imuputkien 16 avulla. Poistoputket ja niiden imuputket on järjestetty samalla tavoin kuin syöttöputket ja purkausputket eli kunkin poistoputken kautta imetään tietty ίο osa poistettavasta liuoksesta. Poistoputket ovat tankin pohjalle sijoitetun syvennyksen 10 kohdalla, mutta orgaanisen liuoksen sisällä. Imuputket 16 voidaan edullisesti suunnata vinosti ylöspäin kohti peräpäätyä 7. Keksinnön selityksessä puhutaan purkausputkista ja imuputkista, mutta periaatteessa nämä voivat myös olla aukkoja syöttö- ja poistoputkissa.

15

Erään keksinnön mukaisen sovelluksen mukaan poistoputkien päälle järjestetään kuvassa näkyvä suojarakenne 17, joka muodostuu poistoputkien päälle olennaisesti vaakatasoon sijoitetusta levystä 18 ja tämän etureunaan kiinnitetystä pystylevystä 19. Pystylevy sijoitetaan virtaussuunnassa 20 katsottuna ennen ensimmäistä poistoputkea ja ulottumaan noin puoleen väliin putken korkeudesta. Pystylevy voi olla kuvan mukaisesti kohtisuorassa vaakalevyyn 18 nähden tai liitos voi olla kaarevaksi profiloitu. Vaakatasoon sijoitettu levy ulottuu vielä jonkin matkan lähemmäksi peräpäätyä kuin kauimmainen poistoputki. Poistoputkien päälle järjestetyn suojarakenteen 25 avulla varmistetaan, että vain puhdas, LO-tankin yläosassa virtaava ja sen peräpään läheisyydestä kiertänyt orgaaninen liuos imetään tankista seuraavaan vaiheeseen.

Syvennykseen 10 kerääntynyt vesiliuos poistetaan myös yhden tai 30 useamman veden poistoputken 23 ja vastaavan veden poistoyhteen kautta ja johdetaan joko yhteen tai useampaan kohtaan prosessissa, kuten edellä on selitetty.

14 LO-tankin syöttö- ja poistoyhteiden määrä määritellään tankkiin syötettävän liuoksen määrän mukaan. Kuvassa 3 on LO-tankki päältäpäin katsottuna, jolloin nähdään myös sivureunat 21 ja 22. Uuttoliuos syötetään tankin 5 syöttöpäähän, tässä tapauksessa kahden, tankin sivuun 21 tuodun yhteen 4 kautta ja poistetaan peräpäähän sijoitetun kahden poistoyhteen 5 kautta. Kukin syöttöyhde 4 on puolestaan liitetty syöttöputkeen eli ”jakotukkiinn 11 sisääntulevan orgaanisen liuosvirran jakamiseksi tasaisesti yli tankin leveyden. Jos syöttöputkia on useampia, kunkin syöttöputken purkausputket ίο syöttävät orgaanisen liuoksen omalle osa-alueelleen. Osa-alueiden määrä on sama kuin syöttöputkienkin. Kun LO-tankki on leveä, useamman syöttöputken ja niihin omille osa-alueilleen sijoitettujen purkausputkien avulla varmistetaan tasainen syöttö koko tankin leveydelle ilman suuria paineenvaihteluja. Kuvan 3 mukaisesti ensimmäinen syöttöputki ulottuu 15 vain noin puoleen LO-tankin leveydestä ja sen purkausputkista syötetään liuosta noin puolelle tankin leveydestä. Toinen syöttöputki ulottuu tankin vastakkaiselle sivureunalle 22 asti, mutta orgaanisen liuoksen purkausputket 12 sijaitsevat vain tankin sillä puolella, mihin ensimmäinen syöttöputki ei ulotu.

20

Syöttöputki tai -putket on edullisesti sijoitettu siten, että ne eivät ole aivan LO-tankin syöttöpäässä 6 kiinni, vaan pienellä etäisyydellä siitä. Syöttöputken purkausputket 12 on vastaavasti edullisesti suunnattu vinosti alaspäin kohti syöttöpäätä. Tämän seurauksena muodostuu syöttöputken 25 ympäri tapahtuva liuoksen kiertovirtaus. Purkausputken pituus on edullisesti ainakin kaksi kertaa putken halkaisija, jotta purkaussuihkut saadaan suunnattua viistoon alas kohti pohjalle muodostuvaa vesikerrosta.

Vastaavasti tankin peräpäässä 7 puhdistettu orgaaninen liuos imetään 30 tasaisesti koko poikkipinnalta yhden tai useamman poistoputken 15 kautta, jotka on varustettu imuputkilla 16. Kuvasta on selvyyden vuoksi jätetty suojarakenne 17 pois. Poistoputket ja niiden imuputket on järjestetty samalla 15 tavoin kuin syöttöputket ja purkausputket eli kunkin poistoputken kautta imetään niin mones osa poistettavasta liuoksesta kuin poistoputkien lukumäärä edellyttää.

5 Altaan syvennykseen 10 kertynyt vesiliuos poistetaan aivan vastaavasti yhden tai useamman veden poistoputken 23 kautta, joka on myös varustettu omilla imuputkillaan 24. Veden imuputket on edullisesti suunnattu viistosti alaspäin. Imuputket voivat myös olla suunnatut altaan peräosaan. Myös veden poistoputket ja imuputket on järjestetty samoin kuin syöttöputket ja ίο niiden purkausputket eli kunkin poistoputken kautta imetään tietty osa poistettavasta liuoksesta. On edullista poistaa vesiliuoksen imulinjan kautta enemmän liuosta kuin mitä uuttoliuoksesta erottuu tai sinne syötetään, sillä tällä tavoin varmistetaan orgaanisen liuoksen puhtaus vesipisaroiden suhteen. Näin vesiliuoksen mukana imetään myös uuttoliuosta 15 uuttoliuoskerroksen alaosasta. Vesiliuoksen mukana imettävän orgaanisen liuoksen määrä on suuruusluokaltaan korkeintaan puolet imettävän vesiliuoksen määrästä. Osa vesiliuoksesta, joka muodostuu pääosin orgaanisen liuoksen puhdistukseen käytettävästä pesuliuoksesta, on edullista kierrättää tankkiin syötettävän orgaanisen liuoksen joukkoon jo 20 ennen kuin tämä syötetään tankkiin. Osa pesuliuoksesta voidaan syöttää suoraan tankkiin kontaktiaidan kohdalle. On kuitenkin myös tarkoituksenmukaista poistaa ajoittain tankkiin kertynyttä vesiliuosta kokonaan pois kierrosta, sillä se sisältää orgaanisesta liuoksesta liuenneita epäpuhtauksia kuten rautaa.

25

Jos syöttö- tai poistoputkien määrää lisätään, jaetaan purkaus- ja imuputket edellä kuvatun mukaisesti. Jos putkien määrä on kolme, kustakin putkesta syötetään liuosta yhdelle kolmannekselle jne.

30 Kuten kuvista 2 ja 3 myös nähdään, LO-tankki on varustettu useammalla rakoaidalla 13, 14, jotka on asetettu viistoon kohti tankin peräpäätä. Näiden rakenteiden tarkoituksena on parantaa sekä vesitihkun erottumista 16 orgaanisesta liuoksesta suuremmiksi pisaroiksi että parantaa uuttoliuoksen ja pesuliuoksen välistä kontaktia. Kukin rakoaita muodostuu useammasta samansuuntaisesta elementistä.

5 Ensimmäinen aita, kontaktiaita 13, on sijoitettu varsin lähelle orgaanisen liuoksen syöttöputkia 11. Se muodostuu ainakin kolmesta, LO-tankin reunasta toiseen ulottuvasta elementistä. Kuvasta 2 nähdään, että kontaktiakaan ensimmäinen elementti 25 on sijoitettu ulottumaan LO-tankin pohjaan 8 asti ja sen yläreuna ulottuu korkeudelle, joka on edullisesti 50 -ίο 70% koko altaan korkeudesta. Ensimmäisen elementin yläosasta noin kolmannes on varustettu rakovyöhykkeellä, muuten elementti on umpinainen. Rakovyöhykkeeseen on järjestetty pystyraot, joiden leveys on edullisesti luokkaa 2-3 mm ja niiden etäisyys toisistaan 60 - 30 kertaa raon leveys. Vain pieni osa orgaanisesta liuoksesta virtaa rakojen läpi muun osan 15 virratessa elementin yläpuolelta tämän ja seuraavan elementin muodostamaan solaan. Toinen elementti 26 on sijoitettu korkeudelle, jossa sen alareunan etäisyys altaan pohjasta on 15 - 20% altaan korkeudesta ja yläreunan etäisyys altaan yläreunasta luokkaa 12 - 17% altaan korkeudesta. Toisen elementin alaosasta noin kolmannes on edullisesti varustettu 20 samankaltaisella pystyrakovyöhykkeellä kuin ensimmäisen elementin yläosa, muilta osin elementti on umpinainen. Elementtien kapeat raot edistävät suurempien pisaroiden muodostumista vesitihkusta. Kontaktiaidan kolmas elementti 27 on sijoitettu ulottumaan pohjaan asti ja sen yläreuna ulottuu noin samalle korkeudelle kuin toinenkin elementti. Kolmanteen elementtiin on 25 järjestetty pystyraot koko elementin korkeudelle, mutta niiden leveys on 40 -60 mm ja etäisyys toisistaan noin kaksi kertaa raon leveys. Elementtien väliin jäävien solien etäisyys on pääosin sama.

Kun LO-tankkiin johdetaan pesuliuosta suoraan, on se edullista tehdä 30 levittämällä pisaroitua pesuliuosta orgaaniseen liuokseen kontaktiaidan kohdalla. Liuosten kontaktia parantaa vielä pesuliuoksen ohjaaminen ensimmäisen ja toisen elementin väliseen solaan 28.

17 LO-tankkiin on vielä edullista sijoittaa 2-5 muuta rakoaitaa 14, joiden avulla edistetään vesiliuoksen pienten pisaroiden kasvamista ja orgaanisen liuoksen epäpuhtauksien pesua. Kontaktiaidan jälkeiset rakoaidat ovat s pääosin keskenään samanlaisia eli ne on muodostettu useammasta samansuuntaisesta ja altaan reunasta toiseen ulottuvasta elementistä. Elementtien korkeus on samaa luokkaa kuin kontaktiaidan kolmannen elementin 27 korkeus eli ne ulottuvat altaan pohjasta ylöspäin ja niiden yläreunan etäisyys altaan yläreunasta luokkaa 12 - 17% altaan korkeudesta, ίο Elementit on varustettu samantyyppisillä raoilla mitä kontaktiaidan kolmas elementti, mutta elementtien raot on sijoitettu toistensa suhteen limittäin niin, että liuoksen virtausmatka elementtien välillä tulee mahdollisimman pitkäksi. Elementtien määrä kussakin rakoaidassa on 3 - 6.

15 Kuvassa 4 on esitetty suoritusmuoto, jossa rakoaitojen väliin on järjestetty ainakin yksi kohtisuoraan ylöspäin sijoitettu välielementti 29, jonka korkeus pohjasta 8 ylöspäin on 25 - 6% koko altaan korkeudesta. Välielementit on sijoitettu aina rakoaitojen väliin ja sen korkeus on sitä suurempi, mitä lähemmäksi kontaktiaitaa se on sijoitettu. Korkein elementti siis on 20 kontaktiaidan ja seuraavan rakoaidan välissä ja seuraavaksi korkein sitä seuraavassa välissä. Välielementin sijainnista riippuen se voi olla alaosastaan kiinteä ja yläosaan on jäljestetty rakovyöhyke tai välielementti muodostuu koko korkeudeltaan rakovyöhykkeestä. Rakovyöhykkeen rakojen leveys ja etäisyys toisistaan on samaa luokkaa kuin kontaktiaidan 25 ensimmäisessä ja toisessa elementissä. Rakovyöhykkeen rakojen leveys on siis 2-3 mm ja niiden etäisyys toisistaan 30 - 60 kertaa raon leveys. Korkeimmillaan kiinteän osan osuus on kontaktiaitaa lähinnä olevassa välielementissä ja se on luokkaa 40 - 60%. Kiinteän osan osuus vähenee altaan virtaussuunnassa ja viimeisessä välielementissä rakovyöhyke ulottuu 30 koko elementin korkeudelle.

18

Keksintöä ei rajoiteta pelkästään edellä esitettyjä suoritusmuotoja koskevaksi vaan niiden muunnokset ja yhdistelmät ovat mahdollisia patenttivaatimusten sisältämän keksinnöllisen ajatuksen puitteissa.

Claims

1. Menetelmä hydrometallurgisen neste-nesteuuton orgaanisen uuttoaineliuoksen puhdistamiseksi vesiliuoksen pisaroista ja muista s epäpuhtauksista, jolloin uuttoaineliuos sisältää uutossa siihen erottuneen arvometallin tai -aineen, tunnettu siitä, että uuttoaineliuoksen puhdistamiseksi olennaisesti samanaikaisesti vesiliuoksen pisaroista ja muista epäpuhtauksista puhdistettava orgaaninen liuos, jota pestään happamalta vesiliuoksella, saatetaan purkau-10 tumaan selkeytysaltaan syöttöpäähän useana erillisenä osavir- tauksena tasaisesti poikki koko altaan leveyden, jonka jälkeen pienten vesipisaroiden erottamiseksi orgaanisesta uuttoliuoksesta ja uuttoaineliuoksen pesemiseksi epäpuhtauksista altaan peräpäähän päin vaakatasossa etenevän virtauksen suuntaa 15 käännetään ajoittain vinosti vertikaaliseksi, virtauksen poikkipinta- alaa hetkellisesti pienennetään useamman kerran ja samalla erottuneiden liuosten suuntaa poikkeutetaan sivusuunnassa altaan sivureunasta toiseen ulottuvan ja kohti altaan peräpäätä kallistetun kontaktiaidan ja ainakin yhden rakoaidan avulla, jonka jälkeen 20 puhdas orgaaninen uuttoaineliuos ja vesiliuos imetään selkeytysaltaan peräpäästä useina erillisinä osavirtauksina.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että pesuliuosta johdetaan orgaanisen uuttoaineliuoksen joukkoon 25 ennen tämän johtamista selkeytysaltaaseen.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että samalla kun uuttoaineliuoksen suuntaa selkeytysaltaassa käännetään vinosti vertikaaliseksi, siihen johdetaan pesuaineliuosta 30 pisaroituna.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että orgaaninen uuttoaineliuos syötetään selkeytysaltaaseen nestepinnan alle ja suunnataan erilliset osavirtaukset vinosti alaspäin kohti altaan syöttöpäätä, joka aikaansaa altaan pohjalla 5 olevan vesiliuoksen pisaroitumisen ja vesikontaktipinnan muodostumisen pienten, orgaanisessa liuoksessa olevien vesipisaroiden liittymiseksi niihin.

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ίο pesuliuoksena käytetään happoa sisältävää vesiliuosta, jossa hapon määrä on luokkaa 20 - 50 g/l.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että happo on rikkihappo. 15

7. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että uuttoaineliuoksen sisältämä arvoaine on kupari.

8. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että 20 vesiliuoksen määrä selkeytysaltaassa on luokkaa 1/6 - 1/10 orgaanisen uuttoaineliuoksen määrästä.

9. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että puhdistunut uuttoaineliuos poistetaan selkeytysaltaasta pyörteettö- 25 mästi imemällä se useana osavirtauksena altaan peräpäästä sen pintaosasta vinosti alaspäin.

10. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että vesiliuos poistetaan selkeytysaltaasta imemällä se useana 30 osavirtauksena altaan peräpäästä sen pohjaosasta vinosti ylöspäin.

11. Selkeytyslaitteisto hydrometallurgisen neste-nesteuuton orgaanisen uuttoaineliuoksen puhdistamiseksi vesiliuoksen pisaroista ja muista epäpuhtauksista olennaisesti samanaikaisesti, jolloin uuttoaineliuos sisältää uutossa siihen erottuneen arvometallin tai -aineen, ja joka 5 laitteisto käsittää olennaisesti suorakaiteen muotoisen selkeytys altaan (1), joka on muodostettu syöttö- ja peräpäädystä (6,7), sivureunoista (21,22) ja pohjasta (8) sekä ainakin yhdestä orgaanisen liuoksen syöttö- ja poistoyhteestä (4,5), tunnettu siitä, että selkeytysaltaan syöttöpäähän (6) on järjestetty ainakin yksi ίο syöttöputki (11), joka on toisesta päästä liitetty orgaanisen liuoksen syöttöyhteeseen (4), ja syöttöputki on varustettu usealla erillisellä purkauselimellä (12) tasaisesti poikki koko altaan leveyden, jonka jälkeen selkeytysaltaaseen on virtauksen suunnassa katsottuna sijoitettu kontaktiaita (13) ja ainakin yksi rakoaita (14), jotka on is järjestetty olemaan kaltevassa asennossa kohti altaan peräpäätä ja jotka kukin on muodostettu useammasta, altaan sivureunasta toiseen ulottuvasta elementistä, joissa elementin rakojen leveys ja niiden sijainti toisiinsa nähden kontakti- ja rakoaidassa on järjestetty muuttumaan virtauksen suunnan kääntämiseksi ajoittain vinosti 20 vertikaaliseksi ja/tai sivusuuntaiseksi ja joista kunkin rakoaidan ainakin yksi elementti on osittain umpinainen; altaan peräpää (7) on varustettu ainakin yhdellä orgaanisen liuoksen poistoputkella (15), jonka toinen pää on yhdistetty vastaavaan poistoyhteeseen (5) ja joka poistoputki on varustettu useammalla imuelimellä (16) 25 puhdistetun orgaanisen liuoksen poistamiseksi tasaisesti kautta koko altaan leveyden, altaan perään on pohjaosaan muodostettu syvennys (10) vesiliuoksen keräämiseksi, altaan syvennys on varustettu ainakin yhdellä vesiliuoksen poistoputkella (23), joka poistoputki on varustettu useammalla imuelimellä (24) vesiliuoksen 30 poistamiseksi tasaisesti kautta koko altaan leveyden.

12. Patenttivaatimuksen 11 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että altaan (1) tilavuus on mitoitettu siten, että se sallii altaan käytön varastosäiliönä.

13. Patenttivaatimuksen 11 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että kun syöttöputkia on useampia, kunkin syöttöputken (11) purkauselimet (12) on järjestetty syöttämään orgaaninen liuos omalle osa-alueelleen altaan leveydestä, jolloin osa-alueiden määrä on sama kuin syöttöputkien määrä. 10

14. Patenttivaatimuksen 11 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että syöttöputken purkauselimet (12) on suunnattu vinosti alaspäin kohti altaan syöttöpäätä (6).

15. Patenttivaatimuksen 11 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että altaaseen on syöttöputkien (11) läheisyyteen järjestetty kontaktiapa (13) , joka on muodostettu kolmesta elementistä (25, 26,27).

16. Patenttivaatimuksen 15 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että 20 kontaktiakaan ensimmäinen elementti (25) on sijoitettu ulottumaan altaan pohjaan asti ja yläreuna korkeudelle, jonka on edullisesti 50 - 70% altaan korkeudesta, ja umpinaisen elementin yläosasta noin kolmannes on varustettu rakovyöhykkeellä.

17. Patenttivaatimuksen 15 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että kontaktiaidan toisen elementin (25) alareuna on sijoitettu korkeudelle, joka on 15 - 20% altaan korkeudesta ja yläreuna korkeudelle, joka on edullisesti 12 - 17% altaan korkeudesta, ja umpinaisen elementin alaosasta noin kolmannes on varustettu 30 rakovyöhykkeellä.

18. Patenttivaatimuksen 15 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että kontaktiaidan (13) ensimmäisen ja toisen elementin (25,26) rakovyöhykkeen rakojen leveys on luokkaa 2-3 mm ja rakojen etäisyys toisistaan 60 - 30 kertaa rakojen leveys. 5

19. Patenttivaatimuksen 15 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että kontaktiaidan kolmas elementti (27) on sijoitettu ulottumaan altaan pohjalle asti ja sen yläreuna korkeudelle, joka on edullisesti 12 -17% altaan korkeudesta ja rakovyöhyke on järjestetty ulottumaan ίο koko elementin korkeudelle.

20. Patenttivaatimuksen 15 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että kontaktiaidan kolmannen elementin (27) rakojen leveys on 40 - 60 mm ja etäisyys toisistaan noin kaksi kertaa raon leveys. 15

21. Patenttivaatimuksen 11 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että altaaseen on virtaussuunnassa katsottuna kontaktiaidan (13 jälkeen järjestetty ainakin yksi rakoaita (14), joka on muodostettu useammasta elementistä. 20

22. Patenttivaatimuksen 21 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että kontaktiaidan jälkeisten rakoaitojen (14) lukumäärä on 2 - 5.

23. Patenttivaatimuksen 21 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että 25 rakoaita (14) on muodostettu elementeistä, jotka on sijoitettu ulottumaan altaan pohjalle asti ja yläreuna korkeudelle, joka on edullisesti 12 - 17% altaan korkeudesta.

24. Patenttivaatimuksen 21 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että 30 rakoaidan (14) ainakin ensimmäisessä, kolmannessa ja kaikissa sitä seuraavissa elementeissä rakovyöhyke on järjestetty ulottumaan koko elementin korkeudelle, rakojen leveys on 40 - 60 mm ja etäisyys toisistaan noin kaksi kertaa raon leveys.

25. Patenttivaatimusten 21 ja 23 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että 5 rakoaidan (14) toinen elementti on järjestetty olemaan altaan pohjasta ylöspäin kiinteä matkalla, joka on 20 - 10 % altaan korkeudesta.

26. Patenttivaatimuksen 25 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että ίο rakoaidan (14) toisen elementin kiinteä osuus on järjestetty olemaan sitä suurempi mitä lähempänä kyseinen rakoaita on kontaktiaitaa (13).

27. Patenttivaatimuksen 21 ja 24 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, 15 että rakoaidan (14) toisen elementin rakovyöhykkeen raot on järjestetty olemaan 30-10 % leveämmät kuin saman rakoaidan muiden elementtien raot. jolloin leveimmät raot ovat kontaktiaidan (13) jälkeisessä rakoaidan elementissä.

28. Patenttivaatimuksen 11 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että rakoaitojen (13,14) väliin on järjestetty ainakin yksi kohtisuoraan ylöspäin sijoitettu välielementti (29), jonka korkeus altaan pohjasta (8) ylöspäin on 25 - 6% koko altaan korkeudesta.

29. Patenttivaatimuksen 28 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että välielementin (29) alaosa on muodostettu kiinteäksi ja yläosaan on muodostettu rakovyöhyke, jossa rakojen leveys on luokkaa 2-3 mm ja rakojen etäisyys toisistaan 60 - 30 kertaa rakojen leveys.

30. Patenttivaatimuksen 28 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että välielementtiin (29) on koko sen korkeudelle muodostettu rakovyöhyke, jossa rakojen leveys on luokkaa 2-3 mm ja rakojen etäisyys toisistaan 60 - 30 kertaa rakojen leveys.

31. Patenttivaatimuksen 11 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että 5 pesunestettä on tarkoitettu suihkutettavaksi orgaaniseen liuokseen kontaktiaidan (13) kohdalla.

32. Patenttivaatimuksen 11 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että kontaktiaidan (13) ja rakoaidan(14) rakoelementtien väliseen solaan ίο on sijoitettu altaan reunasta reunaan ulottuva verkkoelementti.

33. Patenttivaatimuksen 32 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että verkkoelementti on rakennettu useammasta vaihdettavasta moduulista. 15

34. Patenttivaatimuksen 32 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että verkkoelementin verkon silmäkoko on luokkaa 5-10 mm.

35. Patenttivaatimuksen 11 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että kun 20 orgaanisen liuoksen poistoputkia (15) on useampia, kunkin poistoputken (15) imuelimet (16) on järjestetty imemään orgaaninen liuos omalta osa-alueeltaan altaan leveydestä, jolloin osa-alueiden määrä on sama kuin poistoputkien määrä.

36. Patenttivaatimuksen 11 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että kun vesiliuoksen poistoputkia (23) on useampia, kunkin poistoputken (23) imuelimet (24) on jäljestetty imemään vesiliuos omalta osa-alueeltaan altaan leveydestä, jolloin osa-alueiden määrä on sama kuin poistoputkien määrä. 30