FI120923B - Menetelmä rannesukellustietokoneen yhteydessä ja rannesukellustietokonejärjestelmä - Google Patents

Description

Menetelmä rannesukel 1 us tietokoneen yhteydessä ja rannesukellustietokonejärjestelmä

Keksinnön kohteena on patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä rannesukellustieto-koneen yhteydessä.

5

Keksinnön kohteena on myös ranncsukcUustietokonejärjcstclmä.

Keksintö siis kohdistuu laitteeseen hengitysilman riittävyyden näyttämiseksi painekaa-sulaitteistoissa kuten sukelluslaitteistoissa. Tällaisia laitteita käyttävät sukeltajat ja pa-10 lomiehet.

Veden alla joudutaan tietoliikenteessä käyttämään matalaa, esimerkiksi 5,3 kHz taajuutta, joka etenee vedessä sukellussovelluksissa tarvittavan 1-2 m matkan kaasupullosta rannetietokoneeseen. Alan terminologiassa puhutaan radiotaajuisen tiedonsiirron lisäksi 15 induktiivisesta tai magneettipulssilähetyksestä.

Langatonta pullonpainetiedon siirtoa on kuvattu mm. US-patenteissa 5392771 ja 5738092 ja EP-patentissa 0550649. Samaa tekniikkaa on kuvattu myös FI-patentissa 960380. Myös patenttihakemuksessa FI 20031873 on kuvattu tiedonsiirtotekniikkaa 2 0 langattoman pullonpainetiedonsiirron toteuttamiseksi.

Matalataajuisella sähkömagneettisella signaalilla ei ole edullista siirtää suuria tietomääriä nopeasti. Lisäksi tyypillisessä ratkaisussa magneettipulssilähetystekniikka on runsaasti tehoa kuluttavaa.

25

Em. US-julkaisuissa kuvatun tunnetun tekniikan huono puoli on se, ettei pitkien bitti-jonojen siirto onnistu nopeasti pienellä teholla. Tehon säästämiseksi dataa joudutaan lähettämään harvoin ja tämä taas johtaa pullonpainenäyttämän reaaliaikaisuuden huonontumiseen.

Em. suomalaisissa julkaisuissa kuvattu tekniikka mahdollistaa pienellä virrankulutuk-sella kohtuullisen nopean tiedonsiirron, joka voidaan toistaa usein käyttämättä runsaasti energiaa. Tämän tekniikan huono puoli on, ettei se mahdollista kovin suurta määrää 30 2 tunnisteita, jotka täysin yksilöisivät kaikki lähettimet niin kuin EP julkaisussa 0550648 on esitetty. FI-julkaisujen mukainen tunnistemäärä on suuri muttei kuitenkaan täysin yksilöivä niin kuin hengityskaasun mittauksessa edellytetään.

5 Hakijan nykyisessä ratkaisussa tehdään käyttäjän toimesta valitun tunnisteen tarkistusta ja vertailua muiden käyttäjien tunnisteisiin, jotta voidaan olla varmoja että esimerkiksi sukellustilanteessa tunnisteet eivät sekaannu. Jos pullotunniste täytyy vaihtaa, sen joutuu käyttäjä tekemään manuaalisesti. Kommunikointi lähetysosaan päin on hoidettu kömpelösti mitatun paineen manuaalisella manipuloinnilla.

10 Tämän keksinnön tarkoituksena on luoda aivan uudentyyppinen ratkaisu, jossa edellä kuvattujen tekniikoiden puutteellisuudet voidaan eliminoida.

Keksintö perustuu siihen, että käytetään kahta eri tiedonsiirtotaajuutta aina sen mukaan 15 ollaanko veden alla vai veden pinnalla.

Edullisesti alemman taajuuden tunnisteet asetetaan korkeamman taajuuden avulla.

Yhden keksinnön edullisen suoritusmuodon mukaisesti taajuuden vaihtoon käytetään 20 painetunnistinta.

Toisen keksinnön edullisen suoritusmuodon mukaisesti taajuuden vaihtoon käytetään resistiivisyysanturia.

25 Kolmannen keksinnön edullisen suoritusmuodon mukaisesti taajuuden vaihtoon käytetään toisen taajuuden tunnistusta.

Täsmällisemmin sanottuna keksinnön mukaiselle menetelmälle on tunnusomaista se, mikä on esitetty patenttivaatimuksen 1 tunnusmerkkiosassa.

Keksinnön mukaiselle järjestelmälle puolestaan on tunnusomaista se, mikä on esitetty patenttivaatimusten 8 ja 15 tunnusmerkkiosissa.

30 3

Keksinnöllä saavutetaan huomattavia etuja. Kahden taajuuden käytöllä päästään tiedonsiirron kannalta optimaaliseen tilanteeseen. Veden yläpuolella voidaan toteuttaa paljon tietoa vaativia varmistustoimenpiteitä oikean rannetietokone/pulloparin varmistamiseksi ja määrittämiseksi. Suuremmalla taajuudella tiedonsiirto on helppo toteuttaa kaksisuun-5 täiseksi siten, että tehonkulutus erityisesti rannetietokoneessa pysyy kohtuullisena.

Nykyisellä tekniikalla esimerkiksi monikaasusukelluksen toteuttaminen usealla lähettimellä on mahdollista, mutta käytännön järjestäminen on hankalaa. Keksintö mahdollistaa monikaasusukellusten langattoman reaaliaikaisen ja kaikille kaasuille tehtävän hen-10 gityskaasuj en riittävyyden mittauksen.

Keksintöä ryhdytään seuraavassa tarkastelemaan oheisten piirustusten mukaisten suori-tusesimerkkien avulla.

15 Kuvio 1 esittää kaaviollisesti tunnetun tekniikan mukaisen ympäristön, johon keksintö soveltuu.

Kuvio 2 esittää kaaviollisesti keksinnön mukaisen järjestelmäkokoonpanon.

20 Kuvio 3 esittää keksinnön mukaista rannetietokoneosaa.

Kuviot 4a ja 4b esittävät pulssikaavioina yhtä mahdollisuutta toteuttaa tietoliikenne keksinnön mukaisessa ratkaisussa.

25 Kuvion 1 mukaisesti sukeltajalla 4 on käytössään sukelluksen aikana tietoliikenneyhteys taajuudella fl painepullon 2 tieto liikenneyksikön 3 ja rannetietokoneen 1 välillä. Koska sukelluksen aikana siirtotie on vesi on taajuus fl alhainen, tyypillisesti 5,3 kHz, jotta sähkömagneettinen energia etenisi mahdollisimman kauas. Tietoliikenne on tässä tilanteessa yleensä yksisuuntaista kaasupullon 2 tietoliikenneyksiköstä rannetietokoneeseen. 30 Jotta tyypillisesti pareittain, mutta myös ryhmissä liikkuvat sukeltajat 4 saisivat luotettavasti tietoa vain oman pullonsa 2 paineesta, täytyy sukeltajakohtaisesti 4 varmistaa, että kukin rannetietokone 1 ja vastaava kaasupullo 4 tieto liikenneyksikkö ineen muodostavat yksikäsitteisen parin. Tämä on välttämätöntä, koska jos rannetietokone 1 saa tietoa 4 viereisen sukeltajan kaasupullon 2 tietoliikenneyksiköltä 3 voi syntyä virhetulkintoja käytettävissä olevan kaasun määrästä. Matalalla taajuudella tarkoitetaan tässä hakemuksessa alle yhden MHz:n taajuutta.

5 Kuvion 2 mukaisesti keksinnössä käytetään edellä mainitun yksikäsitteisen rannetieto-koneen 1 ja kaasupullon 2 linkittämiseen toisiinsa toista, korkeampaa taajuutta f2, jolla nopeamman tiedonsiirron ansiosta voidaan tehdä monia uusia turvallisuutta parantavia tarkistuksia. Taajuutta f2 käytetään siis silloin kun väliaineena kaasupullon 2 ja ranne-tietokoneen 1 välillä on ilma. Sinänsä tunnettujen tiedonsiirtoprotokollien avulla yhtey-10 destä voidaan veden yläpuolella taajuudella f2 tehdä kaksisuuntainen, jolloin rannetie-tokoneen 1 ja kaasupulloyksikön välillä voidaan toteuttaa monia tarkistusrutiineja ran-netietokone 1/kaasupulloparin 2 yksikäsitteisyyden varmentamiseksi. Korkealla taajuudella f2 keksinnössä tarkoitetaan yli 1 MHz:n taajuutta.

15 Kuvion 3 mukaisesti rannetietokone 1 käsittää mm. keskusyksikön 5 tähän kytketyn matalataajuisen Ω vastaanottimen 6, jossa keksinnön puitteissa saattaa olla myös lähetys yksikkö. Keksinnön mukaisesti rannetietokone 1, kuten myös vastaavasti kuviossa 2 esitetty pulloyksikön 2 tietoliikenneyksikkö 3 on varustettu kaksisuuntaisella lähetin-vastaanottimella 7, joka kytketään toimintaan sukelluksen jälkeen esimerkiksi rannetie-20 takoneen paine- tai johtavuusanturilla.

Kuvion 3 mukainen lohkokaavio on lähellä kaasupullolähettimen keksinnön mukaista lohkokaaviota kuitenkin sillä erotuksella, että matalataajuisen fl vastaanottoelementin 6 tilalla kaasupullolähettimessä 3 on matalataajuinen lähetinelementti.

25

Taajuus f2 voi olla esimerkiksi ANT- tai Bluetooth protokollalle varattu 2,45 GHz. Molemmat edellä mainitut protokollat soveltuvat lähetinvastaanottimen 12 toteutukseen, mutta erityisesti ANT-protokolla on edullinen alhaisen tehonkulutuksensa vuoksi. Erityisesti rannetietokoneen 1 takia alhainen tehonkulutus on hyvin kriittinen tekijä, jottei 30 sukeltajan turvallisuus vaarantuisi pariston tai akun tyhjentymisen vuoksi.

Keksinnön avulla kaasupullolähetin 3 voidaan yksilöidä, esimerkiksi sarjanumerolla. Rannevastaanottimen (rannetietokone) 1 muistiin voidaan tallentaa pullolähettimen 3 5 tiedot. Pullolähettimille 3 voidaan myös asettaa käyttötarkoitukset esimerkiksi monikaa-sutilanteita varten, jolloin voidaan varustaa järjestelmään eri lähetin 3 eri hengityskaa-sua varten. Tähän tietopakettiin voidaan yhdistää lähettimen 3 kuoren merkintöjä kuten esimerkiksi sarjanumero ja erillinen merkki, numero tai värimerkintä lähettimen kuoris-5 sa, jotta osataan asentaa oikea lähetin 3 oikeaan hengityskaasusäiliöön 2. Lähettimen 3 muistissa voi olla tietoa sarjanumerosta, kuoren merkinnöistä, lähettimen käyttötietoja esimerkiksi käyttötuntimäärä ja käyttötuntimäärä pariston vaihdon jälkeen. Myös läm-pötilatietoja voi olla edullista tallentaa lähettimen 3 muistiin. Hengityskaasun paineen seuranta voidaan luonnollisesti myös tallentaa lähettimeen 3 vaikkakin tapana on tallen-10 taa nämä tiedot vastaanottimeen 1. Kaikkia muistissa olevia tietoja on helppo tiedustella ja lähettää nopean korkeataajuisen radioliikennöinnin avulla, kun hengityskaasun käyttötilanne ei ole päällä esimerkiksi ennen sukellusta tai sukelluksen jälkeen.

Keksinnön mukaisessa ratkaisussa käytetään veden alla nykyistä, Vytec tyyppistä in-15 duktiivista tiedonsiirtoa ja pinnalla ennen sukellusta tai muuta yhteyden katkaisevaa tilannetta käytetään lisäksi korkeataajuista suuren datamäärän energiataloudellisesti mahdollistavaa kaksisuuntaista liikennöintiä.

Keksinnön piirteiden yhteenvetoa on esitetty seuraavassa: 20 1. Varsinainen matalataajuinen (fl) tiedonsiirto toimii vedessä ja palosammutustilan-teissa.

2. Voidaan (pinnalla tai ennen tilannetta) valita ja asettaa matalataajuuslähetyksen (fl) 25 kanava (koodi) kaksisuuntaisella korkeataajuuskommunikaatiolla f2. Nykyiset paineella tehtävät koodinvaihtokäskyt voidaan jättää pois.

3. ANT-protokollan puolella voidaan käyttää kaasupullolähettimet 3 täysin identifioivia tunnisteita. Veden alla voidaan käyttää nykyistä toimivaa matalataajuista (fl) kanavajär- 30 jestelyä, joka on osoittautunut erittäin hyväksi verrattuna bittijonotiedonsiirtoon, joka harvan päivitystaajuutensa vuoksi sulkee mittauksesta reaaliaikaisuuden pois.

6 4. ANT-taajuudella voidaan kommunikoida muiden laitekäyttäjien kanssa (esimerkiksi veneessä olijat tai palosammutusryhmä) ja asettaa automaattisesti tai puoliautomaatti-sesti kaikille omat matalataajuuskanavat taajuutta fl varten. Korkeataajuus £2 tarvitaan kantaman ja tiedonsiirtomäärän takia, matalataajuisella (£2), esim. 5kHz:n systeemillä 5 tämä toiminta ei onnistu.

5. Kun korkeataajuinen yhteys jälleen palaa, voidaan pullonpainelähettimeltä siirtää isompia määriä muitakin tietoja ja liittää esimerkiksi sukellusprofnliin. Esimerkiksi lämpötila saadaan mahdollisesti paremmin lähettimestä kuin ranteesta ainakin tulipaloti- 10 lanteissa. Paristojännite voisi olla yksi korkeataajuudella £2 siirrettävä tieto samoin kuin hengitystaajuus ja hengitysmäärä.

6. Keksintö mahdollistaa järkevän toteutuksen kaasunvaihdoille useammalla lähettimellä 3, kun useamman lähettimen koodaus pinnalla automatisoidaan.

15 7. Keksintöön voidaan yhdistää vielä syketieto, jolloin laitteella voidaan siihenkin asettaa kanava ja se toimisi silloin ainakin kuivapuvun alla.

Kuvion 1 matalataajuinen fl (esim. Vytec) tiedonsiirtojärjestelmä toimii esimerkiksi 20 seuraavasti: Lähettimessä 3 on paineanturi, jolla on analoginen jänniteulostulo. Painesignaali vahvistetaan ja muutetaan digitaaliseen muotoon. Prosessori käsittelee painetiedon aikaväli-formaattiin. Lisäksi prosessori muistitiedon perusteella muodostaa kaksi tunnistusaika-25 väliä. Prosessori ohjaa lähetinpiiriä lähettämään magneettisia pulsseja. Resonointitaa-juus pulsseissa on 5,3 kHz eivätkä pulssit itsessään sisällä tietoa.

Pulssikokonaisuus lähetetään siten, että kukin kokonaisuus koostuu yhdestä paineaika-välistä ja kahdesta tunnistusaikavälistä.

Koodit pyöristetään kokonaisluvuiksi ja tyypillisessä sovelluksessa sallitaan 40 erilaista koodia.

30 7

Kuvion 4a mukaisesti lähetettävä signaali voi käsittää esimerkiksi kaksi toistuvaa aikajaksoa, aikajakson tl ja aikajakson t2, joista aikajakso tl sisältää itse mitattavan informaation joko suoraan aikajakson pituutena täi tämän pituuteen verrannollisena. Puls-sinmittaussovelluksessa tlon joko suoraan sydänpulssien pulssien välinen aika tai siihen 5 verrannollinen aika. Esimerkiksi paineenmittaussovelluksessa tl voi olla myös paineeseen (happipullon paine tai verenpaine) verrannollinen ajanjakso. Ajanjaksoon t2 puolestaan sisältyy signaalin tunnistuskoodi, koodisana 15 ja aloitusbitti 10, joka on keksinnön mukaisesti tehoa sisältävä pulssi, digitaalisesti arvoltaan 1.

10 Tämän jälkeen seuraa haluttu määrä koodipulsseja (bittejä) koodisanana 15. Pulssi 11 on toinen ja pulssi 12 kahdeksas bitti kyseisessä koodisanassa 15. Koodibittimäärä (= koodisananpituus) voi luonnollisesti olla suurempi tai pienempi, kuitenkin tyypillisesti bittimäärä koodisanassa 15 vaihtelee välillä 4-128. Pulssien 11 ja 12 aikana siis lähettimen lähetysteho on päällä ja näiden 1-bittien välisenä aikana lähetystehoa ei käytetä.

15

Kuvion 4a ratkaisussa siis kahdeksanbittisessä koodisanassa lähetysteho on päällä 25 % koodin ajasta. Sama periaate tehonkulutuksen osalta pätee luonnollisesti pulssien 10 ja 12 väliselle aikajaksolle tl, joka edustaa analogista dataa. Niinpä lähetystehoa ei kulu lainkaan aikavälillä tl. tl voi siis sisältää analogisena arvona tiedon esimerkiksi pulssis-20 ta, pulssivälistä, happipullon paineesta, polkukadenssista, verenpaineesta tai nopeudesta. Vastaanotinpäässä tl siis muutetaan mitattavaa suuretta kuvaavaksi tiedoksi määrittelemällä aikaväli tl analogisena suureena esimerkiksi porttipiirin avulla pulssien 10 ja 12 välisenä aikana.

25 Kuviossa 4a ensimmäisiä ajanjaksoja tl ja t2 seuraavat toiset ajanjaksot tl ’ ja t2, joista tl’ on pidempi kuin ajanjakso tl.

Kuviossa 4b on puolestaan esitetty toinen vaihtoehto keksinnön mukaisesta ratkaisusta. Tässä koodaukseen on ajanjaksossa t2 käytetty kolmea 1-tilassa olevaa bittiä, joita ku-30 vaavat pulssit 11, 12 ja 13. Kuvion 4b ratkaisussa koodisanan 15 aikana on lähetysteho päällä 37,5% koodisanan kestosta.

Painetieto mittauksessa saa tyypillisesti arvoja 10 - 360 bar.

8

Mittauksessa voidaan käyttää myös seuraavia erityistilanteita kuvaavia arvoja: 5bar = lähetinprosessori on mitannut alhaisen paristojännitteen, näytetään rannetietoko-5 neen 1 näytöllä symbolilla “LOBT” 7bar = Mittausalueen ulkopuolella, esim. yli 360 bar, näytetään näytöllä “---” 365bar = tankki tyhjä, mitattu paine välillä 0 - 9,99, näytetään näytöllä Obar sukelletta-10 essa ja pinnalla koodi nollataan koska tankki on tyhjä.

Lähetin sammuu, jos tankki on tyhjä tai paine ei muutu (pullo ei käytössä). Lähetin käynnistyy uudelleen paineen muuttuessa ja jos paine on yli 15 bar. Jos käynnistys tapahtuu uudestaan tyhjällä tankilla, pitää lähetin koodata uudelleen.

15

Taajuuden vaihto ensimmäisestä taajuudesta fl toiseen taajuuteen f2 ja päin vastoin voi tapahtua esimerkiksi painekytkimen avulla, jolloin ulkoisen paineen nousu tietyn rajan yli siirtää toiminnan ensimmäiselle, alemmalle taajuudelle fl. Paineen nousu saman rajan yli vastaavasti siirtää toiminnan takaisin toiselle taajuusalueelle f2.

20

Vaihtoehtoisesti rannetietokoneessa voi olla resistiivisyysanturi, jonka mitta-arvon putoaminen ennalta määrätyn raja-arvon alapuolelle voi vastaavasti siirtää toiminnan ensimmäiselle, alemmalle taajuudelle fl. Resistiivisyyden nousu saman raja-arvon yli vastaavasti siirtää toiminnan takaisin toiselle taajuusalueelle 12.

25

Taajuuden valinta voi perustua myös taajuuden tunnistukseen. Jos sukelluspaikalla on läsnä korkeampaa tietoliikennetaajuutta £2 esimerkiksi huoltotoimenpiteitä varten, voi rannetietokone pelkän kyseisen taajuuden läsnäolosta havaita olevansa pinnalla ja aloittaa viestinnän kaasupullon kanssa taajuudella f2. Luonnollisesti kaikkien edellä mainit-3 0 tuj en tapoj en yhdistelmät ovat mahdollisia.

Kaasupullo-osassa 2 voidaan hyvinkin pitää molemmat taajuudet fl ja f2 päällä aina kun pullosta mitataan paine. Pullo-osan 2 ei tarvitse tietää onko se vedessä ja eritaajui- 9 set radiopiirit tai lähetinpiirit ovat tässä mielessä riippumattomia toisistaan. Toisaalta pullo-osa 2 voidaan asettaa lähettämään korkealla taajuudella £2 vain jos rannetietokone 1 on pyytänyt sitä. Järjestelmään voidaan keksinnön mukaisesti myös luoda protokolla, joka sammuttaa matalataajuuslähetyksen fl silloin, kun on kommunikointia ulos kor-5 keataajuudella, jotta häiriöt esimerkiksi laitteen sisällä ovat tältä osin eliminoidut. Pullo-osa 2 voi kuunnella korkeataajuuskanavaa £2 aina ja ainakin silloin, kun matalataajuus lähetys fl ei ole käytössä, on rannetietokoneelta 1 tuleva korkeataajuus f2 helppo saada vastaanotetuksi. Rannetietokonehan 1 pystyy myös seuraamaan näitä matalataajuuslähe-tykseltä fl hiljaisia ikkunoita, jotta se saa viestinsä ajoitettua siten että se menee perille.

10

Rannetietokoneella 1 on myös sarjanumero. Kaasupulloyksikkö 2 voidaan asettaa myös hyväksymään korkeataajuusohjeita tietyltä rannelaitteelta. Tällöin esimerkiksi pariston irrotus voi sitten pyyhkiä tämän asetuksen.

15 Keksinnön mukaisesti korkeampaa taajuutta £2 voivat käyttää niin pullonpaineyksiköt 2, 3 kuin sukellustietokone 1, muistien tietojen siirtoon myös tietokoneelle tai esimerkiksi matkapuhelimelle jatkokäsittelyä ja/tai tilastointia varten.

Korkealla taajuudella £2 voidaan myös tehdä sukelluskaasutietojen mutta erityisesti ma-20 talataajuustunnisteiden asettelu sukellustietokoneelle 1 ja pullonpainelähettimille 3, ei ainoastaan sukellustietokoneelta 1 mutta myös esimerkiksi tietokoneelta. Keksinnön mukaisesti voidaan sukellustietokoneita 1 ja niiden tiedonsiirtoa hallinnoivaan ohjelmaan lisätä ominaisuus, jolla tietokoneelta käsin voidaan taajuudella £2 asetella niin sukellustietokoneet 1 kuin pullonpainelähettimet 3 valmiiksi sukellusta varten sukellus-25 suunnitelmaa tehtäessä. Sama on luonnollisesti sovellettavissa myös matkaviestimeen.

Claims (13)

1. Menetelmä rannesukellustietokoneen (1) yhteydessä, jossa menetelmässä ainakin kaasupullon (2) painetta mitataan ja painetieto lähetetään veden alla matalalla ensim- 5 mäisellä taajuudella f 1 rannetietokoneelle (1), tunnettu siitä, että - veden pinnalla käytetään ensimmäistä taajuutta fl korkeampaa toista taajuutta f2 10 kaksisuuntaiseen tietoliikenteeseen kaasupullon (2) ja rannetietokoneen (1) välillä.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että taajuus valitaan pai-netiedon perusteella.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että taajuus valitaan resistiivisyystiedon perusteella.

4. Patenttivaatimuksen 1, 2 tai 3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että toinen taajuus valitaan, jos sen läsnäolo havaitaan. 20

5. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mata-lataajuus fl vaimennetaan, jos havaitaan korkeataajuista f2 liikennettä.

6. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että salli-25 taan korkeataajuusviestintä £2 kahden rannetietokoneen (1) välillä. 1 2 Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kor-keataajuusviestintää £2 käytetään kaasupullon (2) tai rannetietokoneen (1) ja muun oheislaitteen kuten tietokoneen tai matkaviestimen välillä. 30 2 Rannesukellustietokonejärjestelmä (1), joka käsittää keskusyksikön (5) sekä tietoliikennevälineet (6) ensimmäisellä taajuudella fl tapahtuvaa vastanottoa varten, tunnettu siitä, että - järjestelmä käsittää lisäksi lähetinvastaanotinvälineet (7) tietoliikenteen toteuttamiseksi ensimmäistä taajuutta fl korkeammalla toisella taajuudella £2 kak-5 sisuuntaisesti erityisesti veden yläpuolella tapahtuvaa tietoliikennettä varten.

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että se käsittää paineen-mittausvälineet sekä ohjausvälineet taajuuden muuttamiseksi painetiedon avulla.

10. Patenttivaatimuksen 8 tai 9 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että se käsittää resistiivisyyden mittausvälineet sekä ohjausvälineet taajuuden muuttamiseksi resistii-visyystiedon avulla.

11. Patenttivaatimuksen 8, 9 tai 10 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että se käsittää 15 taajuudentunnistusvälineet välineet sekä ohjausvälineet taajuuden muuttamiseksi taa- juustiedon avulla.

12. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että se käsittää välineet matalataajuuden fl vaimentamiseksi, jos havaitaan korkeataajuista f2 20 liikennettä.

13. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että se käsittää välineet korkeataajuusviestinnän f2 sallimiseksi kahden rannetietokoneen (1) välillä. 25

14. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että se käsittää välineet korkeataajuusviestinnän f2 käyttämiseksi kaasupullon (2) tai rannetietokoneen (1) ja muun oheislaitteen kuten tietokoneen tai matkaviestimen välillä.

15. Tietoliikennelaite (3) kaasupulloja varten, joka käsittää keskusyksikön sekä tietolii kennevälineet ensimmäisellä taajuudella fl tapahtuvaa lähetystä varten, tunnettu siitä, että - laite käsittää lisäksi lähetinvastaanotinvälineet (7) tietoliikenteen toteuttamiseksi ensimmäistä taajuutta fl korkeammalla toisella taajuudella £2 kaksisuuntaisesti erityisesti veden yläpuolella tapahtuvaa tietoliikennettä varten. 5