FI120838B - Menetelmä ja laite kuiturainan optisten ominaisuuksien hallitsemiseksi kuiturainan valmistuskoneessa ja/tai jälkikäsittelykoneessa - Google Patents

Description

Menetelmä ja laite kuiturainan optisten ominaisuuksien hallitsemiseksi kuiturainan valmistuskoneessa ja/tai jälkikäsittelykoneessa

Keksinnön kohteena on menetelmä ja laite kuiturainan optisten, erityisesti 5 kiilto-ominaisuuksien, hallitsemiseksi ja kuvioidun pinnan tuottamiseksi kuiturainan valmistuskoneessa tai jälkikäsittelykoneessa.

Keksintö soveltuu esimerkiksi pa peri-/kartonki ra ina n kiillon ja muiden pinnan optisten ominaisuuksien suuntaisuuden, eli anisotropian, hallintaan siten, että 10 paperi- ja kartonki koneessa käytettävien puristimien, kuivaimien ja jälkikäsittelyt itteiden tela- ja hihnapinnat karhennetaan keksinnön mukaisella tavalla ja nämä karhennetut prosessipinnat muokkaavat valmistus- tai jälkikäsittely-prosessin aikana kuiturainan pinnat keksinnön mukaisella tavalla.

15 Paperin ja kartongin kiiltoa karakterisoidaan yleisesti mittaamalla kiilto kahdessa eri pääsuunnassa, useimmiten MD- ja CD-suunnissa, jotka ovat varsin lähellä kiillon maksimin ja minimin suuntia. Kiillon anisotropiaa karakterisoidaan tällöin laskemalla kiiltoarvojen MD/CD -suhde. Paperi- ja kartonkirainan konesuunnan (MD) kiilto on yleensä poikkisuunnan (CD) kiiltokomponenttia 20 suurempi ja tyypillisesti MD/CD-suhde on noin 1-1,2. Kiillon suuntaisuutta voidaan luonnollisesti karakterisoida muillakin menetelmillä, esimerkiksi mittaamalla kiillon intensiteetti useammassa kuin kahdessa suunnassa käyttäen ns. kiiltogoniometriä.

25 Esimerkiksi WFC-pohjapaperin MD-kiilto voi olla noin 50 ja CD-kiilto 45, eli MD/CD -suhde on 1,11. Päällystämättömällä kopiopaperilla (WFU) vastaavat luvut voivat olla esim. 5,2 ja 4,5 eli MD/CD-suhde on 1,16.

Kiiltomaksimin suuntautuminen konesuuntaan johtuu siitä, että pääosa kui-30 duista on orientoitunut konesuuntaan ja heijastus on suurempi kuidun pi- 2 tuussuunnassa. Lisäksi telakontaktien sekä esimerkiksi päällystysprosessin muokkausvaikutus vaikuttaa paperirataan voimakkaammin konesuunnassa.

Telan tai muun kuiturainan käsittelypinnan karheutta voidaan tunnetusti hal-5 Iita mekaanisella työstöllä, esim. hiomalla tai pinnoittamalla, esim. ruiskupin-noituksella, jolla saadaan keraaminen huokoisen kaltainen telan pintarakenne, ja sen jälkeen mahdollisesti tehtävällä hionnalla. Sopivalla materiaalin, ruiskutusprosessin sekä hiontaparametrien valinnoilla saadaan valmistettua erilaisia karheita pintoja. Nykyisin telat ja hihnat hiotaan siten, että hiontaki-10 ven hiontaliike tapahtuu telan/hihnan kulkusuunnassa. Lopputuloksena on hiontajälki, jossa hiontakuvio on olennaisesti koneen ajosuunnassa, eli hion-tajälki on samansuuntainen paperikuitujen kanssa (kuidut ovat suuntautuneet konesuuntaan).

15 Kuiturainan kiillon tai muun optisen ominaisuuden sekä mikroskaalan karheuden anisotropian hallinnan sovelluskohteita ovat esimerkiksi hallittu mat-tapintakuvion tuottaminen ja erilaisten optisten efektien aikaansaaminen, jota voidaan hyödyntää esimerkiksi tuotteen tunnistamisessa ja tuotteen aitouden varmistamisessa. Edelleen, pintaominaisuuksien suuntaisuutta voi-20 daan hyödyntää pakkausmateriaalien tai erikoispainopaperien visuaalisen ulkonäön ja miellyttävyyden parantamiseksi. Esimerkiksi pinnan mattavaiku-tus voidaan maksimoida siinä suunnassa, jossa tuotetta tarkastellaan. Erityisesti voidaan valita pinnan kiilto silmälle miellyttäväksi siinä suunnassa, jossa pintaan painettua tekstiä luetaan tai kuvaa tarkastellaan.

25

Keksinnön päämääränä on aikaansaada ratkaisu, jolla saadaan hallittua kuiturainan kiilto-ominaisuuksia suhteellisen yksinkertaisella tavalla. Tämän päämäärän saavuttamiseksi keksinnön mukaiselle menetelmälle on tunnusomaista itsenäisen patenttivaatimuksen 1 tunnusmerkkiosassa esitetyt asiat. 30 Keksinnön mukaiselle laitteelle on puolestaan tunnusomaista itsenäisen patenttivaatimuksen 11 tunnusmerkkiosassa esitetyt asiat.

3

Laboratoriokokeissa on havaittu, että kalanteroimalla paperia suunnatuilla urilla kavennetulla pinnalla saadaan paperin kiillon maksimisuuntaa käännettyä. Paperiin replikoituu urakuvio, joka heijastaa enemmän valoa urien pituussuunnassa verrattuna poikkisuuntaan. Valitsemalla urien suunta sopivasti 5 kuitusuuntaan (konesuunta) nähden voidaan pohjapaperissa olevaa kiillon anisotropiaa eli suuntaisuutta hallita.

Esimerkiksi jos WFC-pohjapaperissa on kiiltoarvot MD 49 ja CD 45.9 (suhde 1.07 konesuunnan eduksi) saadaan kalanteroimalla kevyesti uritetulla (Ra 10 0.1) pinnalla seuraavat kiiltoarvot (viitataan kuvaan 6) - kalanteroimalla urat kuitusuuntaan nähden pitkittäin (MD-suunta): MD-kiilto 62,5, CD-kiilto 59,5 ja MD/CD suhde = 1,05 - kalanteroimalla urat kuitusuuntaan nähden poikittain (CD-suunta): MD-kiilto 60,5, CD-kiilto 62,4 ja MD/CD suhde = 0,97.

15

Kalanteroimalla samaa paperia vahvemmin uritetulla (Ra 0.4) pinnalla saadaan seuraavat kiiltoarvot (viitataan kuvaan 6) - kalanteroimalla urat kuitusuuntaan nähden pitkittäin (MD-suunta): MD-kiilto 55,5, CD-kiilto 43,7 ja MD/CD suhde = 1,27 20 - kalanteroimalla urat kuitusuuntaan nähden poikittain (CD-suunta) : MD-kiilto 44,1, CD-kiilto 54,9 ja MD/CD suhde = 0,8.

Yllä olevasta havaitaan, että urien vahvuus ja suunnan valinta vaikuttaa merkittävästi paperiin syntyvän kiillon voimakkuuteen ja suuntaisuuteen. Voi-25 makkaan kiillon pääsuuntaa (MD) voidaan vaimentaa ja heikompaa kiillon suuntaa (CD) voidaan vahvistaa, jopa niin että kiillon pääsuunta (voimakkaimman kiillon suunta) kääntyy.

Telapinnan kuvion pääsuuntaa muuttamalla voidaan vaikuttaa paperiin kopi-30 oituvaan kiillon suuntaan. Kuvion syvyyttä (karheutta) säätämällä voidaan kopiointivaikutusta joko vahvistaa tai heikentää.

4

Erittäin vahvalla urituksella saadaan mattamainen pinta, jopa niin että pohja-paperissa oleva kiilto ei kalanteroinnissa kasva lainkaan, vaan pienenee. Tämä on vaikea saavuttaa nykyisillä keraamisilla mattapinnoitteilla, joilla kokemuksien mukaan kiilto lisääntyy hieman (mutta ei niin paljoa kuin sileillä te-5 loilla).

Lisäetuna saavutetaan, että matalakiiltoisessa (mattapinnassa) on kiillon vaihtelu huomattavasti pienempää. Kiiltovaihtelu syntyy flokkien vaikutuksesta, sileillä teloilla flokki kiihottuu, koska siinä vaikuttaa kovempi paine. Kuvio-10 telalla flokki ei kiihotu, vaan kiilto pienenee sillä telakuvio jäljentyy entistä paremmin flokin pintaan.

Kiillon suuntaisuuden hallitsemiseksi ei ole välttämätöntä tehdä kaikkia naarmuja yhdensuuntaisiksi. Tela, sylinteri, metallihihna, tai muu kuiturainan 15 käsittelypinta voidaan kuvioida siten, että naarmuja/uria on haluttu määrä eri suunnassa. Jos esimerkiksi halutaan lievästi painottaa CD-suuntaista kiihottumista, telan tai hihnan pintaan tehdään naarmuja esimerkiksi CD-suunnassa 60-80 % ja konesuunnassa 20-40 %. Naarmut tai urat voidaan muodostaa sopivalla työstöväIineellä kuten pyörivällä hionta-, harjaus- tai 20 py ä I ly si a i ttee I la tai vastaavalla, joka tuottaa yhteen tai useampaan suuntaan olevia naarmuja tai uria esimerkiksi siten, että harjalaitetta käytettäessä osa harjauslaitteen harjoista harjaa CD-suuntaan ja osa MD-suuntaan. Työstövä-lineen työstösuuntaa ja työstörullien määrää voidaan säätää tai valita se sopivasti pinnan urien suuntaisuuden kontrolloimiseksi.

25

Työstövälineen karheus, työstävän rakeen, partikkelin tai harjaksen tyyppi sekä työstön paine valitaan siten, että saadaan riittävän teräväreunaiset ja syvät urat (hiontanaarmut) joita on riittävän tiheässä. Edullisesti kahden hi-ontanaarmun keskimääräinen väli ja hiontanaarmun leveys ovat korkeintaan 30 kuidun paksuusmitan luokkaa tai sitä pienempiä.

5

Seuraavassa on esitetty joitakin sovellusesimerkkejä: Päällystämättömillä lajeilla (WFU) pohjapaperi on kiilloltaan suhteellisen voimakkaasti suuntautunut. Haluttaessa tehdä matalakiiltoinen ja kiillon suunnil-5 ta tasainen pinta, kuiturainan käsittelypinta hiotaan tai harjataan edullisesti siten, että pintaan syntyvät työstöjäljet eli naarmut ovat kuitusuuntaan (MD) nähden oleellisesti poikkeavassa suunnassa. Tällöin voidaan anisotrooppises-ta pohjapaperista tuottaa lähes isotrooppinen mattamainen pinta, jonka MD/CD suhde on lähempänä lukua 1 kuin pohjapaperissa. Kuiturainan käsit-10 telypinnan naarmut työstetään tällöin joko yhdensuuntaisesti jossakin kuitu-suunnasta poikkeavassa suunnassa tai oleellisesti useassa eri kuitusuunnasta poikkeavassa suunnassa.

Luonnollisesti, haluttaessa päällystämättömillä lajeilla tarkoituksellisesti 15 suunnattua kiiltovaikutusta, suunnataan naarmut halutun kiiltosuunnan mukaisesti mahdollisimman yhdensuuntaisesti.

Edellä mainituissa tapauksissa päällystämättömillä matalakiiltoisissa lajeilla on edullista valita hiontasuunta edellä selostetulla tavalla kuitusuunnasta poik-20 keavaksi, jolloin kuituseinään replikoituu riittävästi kuituun nähden poikittaisia kuvioita (uria ja harjanteita). Tällöin litistyneen ja muokkautuneen kuitu-seinän ulkopinnan korkeustaso vaihtelee pienessä mittakaavassa enemmän ja valo siroaa tehokkaammin verrattuna tilanteeseen jossa urat ovat kuidun pituusakselin suunnassa.

25 Päällystetyillä lajeilla ja muillakin lajeilla, missä pohjapaperi on kiilloltaan likimain isotrooppinen ja haluttaan matalakiiltoista tasaista lopputulosta on edullista kalanteroida satunnaisissa suunnissa hiotulla pinnalla. (WFC-, LWC-, MWC-mattalajit). Tällöin kiillon tasainen suuntaisuus säilyy ja lopputulokses-30 ta tulee tasainen. Kuiturainan käsittelypinnan työstö voidaan tässä tapauksessa tehdä joko satunnaisiin suuntiin yhdensuuntaisliikkeellä tai tasossa kaa- 6 revalla (pyörivällä) hiontalaikalla, jolloin saadaan satunnaisesti suuntainen hiontajälki.

Luonnollisesti, mikäli päällystetyilläkin lajeilla halutaan tarkoituksellisesti 5 suunnattua kiiltovaikutusta, suunnataan naarmut halutun kiiltosuunnan mukaisesti mahdollisimman yhdensuuntaisesti.

Haluttaessa korkeakiiltoista tuotetta, ja kun sallitaan suuri kiillon anisotropia, on kuiturainan käsittelypinnan työstö edullista tehdä seuraavasti. Pinta työs-10 tetään siten, että työstönaarmut ovat likimain kuitusuunnan mukaisia. Työstön ja viimeistelyn karheus valitaan siten, että työstettävään pintaan ei muodostu kuidun paksuusmittakaavassa olevia teräviä kuvioita tai uria. Erityisesti viimeistely ja kiillotus tehdään hienolla kankaalla. Tällöin työstetyn pinnan muodot ovat luonteeltaan pyöreitä ja mahdolliset urat/naarmut ovat olennai-15 sesti kuitusuunnassa. Replikoiva pinta on siis kuitumittakaavassa oleellisesti sileä, ja kuidun ulkopinta kopioituu sileäksi ja muodostaa kontaktialueiltaan korkeakiiltoisen "peilimäisen pinnan. Vaihtoehtoisesti voidaan menetellä niin, että pinta viimeistellään hiomalla ja kiillottamalla esimerkiksi pyörittävällä liikkeellä niin sileäksi, ettei selvää hiontasuuntaa ole havaittavissa ja kiilto on 20 korkea (esim. suurempi kuin 150 PicoGloss).

Kuiturainan käsittelypinnan käsittelyyn tarkoitettu laite, kuten hionta-, harjaus- tai pyällyslaite, voidaan sijoittaa tuotantokoneen yhteyteen, jolloin käsittely voidaan tehdä poistamatta kuiturainan käsittelypintaa tuotantokoneesta. 25 Laite voi olla myös erillinen laite, jolloin kuiturainan käsittelypinta, esim. tela tai metallihihna, irrotetaan tuotantokoneesta ja sijoitetaan erilliseen käsittelylaitteeseen kuiturainan käsittelypinnan käsittelemiseksi halutulla tavalla. Kuiturainan käsittelypintaa n muodostettavat naarmut/urat voivat olla suoraviivaisia, kaarevia ja/tai ympyrämäisiä.

30 7

Seuraavassa keksintöä selostetaan yksityiskohtaisemmin oheisiin piirustuksiin viitaten, joissa:

Kuviot 1-4 esittävät eräitä keksinnön mukaisen menetelmän toteuttamiseen 5 soveltuvia hionta, - harjaus ja pyällysratkaisuja kaaviollisina peri aatekuvina,

Kuvio 5 esittää laboratoriomittakaavassa saatuja päällystämättömän WFU-paperin kalanterointituloksia 10

Kuvio 6 esittää laboratoriomittakaavassa saatuja päällystetyn WFC-paperin kalanterointituloksia

Kuvio 7 esittää kuiturainan kiillon suuntaisuuden eri tyyppitapauksia 15

Kuviossa 1 on esitetty eräs periaateratkaisu, jossa telan 1 pintaa muokataan joko hiovalla, harjaavalla tai pyältävällä rullamaisella työvälineellä 2. Väline voi olla esimerkiksi karbidihiomakivi tai teräsharjarulla. Väline voi olla myös pyältöpyörä, jossa muokattavaa pintaa painetaan mekaanisesti kovemmalla 20 rullalla jossa on kohokuvioita. Oleellista on että kaikissa näissä menetelmissä työstettävään pintaan syntyy naarmujen tai urien 4 kaltaista työjälkeä.

Kuvio 2 esittää periaatekuvaa, jossa työstölaitteen, esim. harjauslaitteen 3 työsuuntaa voidaan kääntää urien 4 suuntaamiseksi konesuunnasta poik-25 keavaksi. Pintaa voidaan käsitellä useammassa vaiheessa siten, että harjaus-laitetta käännetään välissä eri kulmiin, jolloin saadaan useampaan suuntaan olevia uria 5.

Kuvio 3 esittää erästä keksinnön mukaisen menetelmän toteuttamiseen so-30 veltuvaa hiomalaitetta kaaviollisena periaatekuvana. Esimerkkitoteutuksessa on esitetty metallihihnan 60 nauhahiomalaite 62, joka kulkee ohjainrullien 64, 8 65 ympäri. Metallihihna kulkee ohjaintelojen 61 ympäri. Hiomalaite 62 on kallistettavissa paperin tasossa kulkevaan pystytasoon nähden halutun, ko-nesuuntaan nähden eri suuntaan kulkevan hiomakuvion tuottamiseksi metal-lihihnan pintaan. Kallistus voidaan tehdä esim. sijoittamalla ohjainrullat 64, 5 65 kallistettavaan tukirakenteeseen. Nauhahiomakone on jäljestetty siirrettä väksi sivusuunnassa metallihihnan hiomiseksi segmentti kerrallaan. Hioma-kone voi olla järjestetty tuotantokoneeseen, jolloin metallihihnaa ei tarvitse irrottaa tuotantokoneesta hionnan ajaksi. Kuvio 4 esittää erästä toista keksinnön mukaisen menetelmän toteuttamiseen soveltuvaa hiomalaitetta 70 10 kaaviollisena periaatekuvana. Hiontalaitteen hiomanauha 72 kulkee ohjainrul-lien 71 ympäri ja ympäröi osittain hiottavan hihnan 60 ohjaustelaa 61. Nauhan 72 kireys aiheuttaa hiontapaineen kiillotuksessa tai viimeistelyhionnassa.

Kaikissa edellä mainituissa käsittelytavoissa pintakuvion tiheyttä tai intensi-15 teettiä voidaan säätää muokkaamalla pintaa useampaan kertaan samasta kohtaa.

Kuviossa 5 on esitetty laboratoriomittakaavassa päällystämättömällä WFU-paperilla tehtyjen kokeiden tuloksia. Pylväsesityksen vasemman reunan pyl-20 väspari esittää kalanteroimattoman pohjapaperin kiiltoa kahdessa eri suunnassa (MD ja CD). MD-suunnan kiilto on noin 5.2 ja CD-suunnan kiilto noin 4.6, eli MD/CD -suhde on 1.13. Seuraava pylväspari esittää keraamisella mattapinnalla kalanteroitua tulosta, joka on mattakalanteroinnin nykytekniikan taso. Edelleen seuraava pylväspari esittää vastaavaa kalanterointitulosta 25 kiiltävillä teräspinnoilla. Loput pylväsparit esittävät kalanterointitulosta yhdensuuntaisille naarmuille karheuksiin Ra=0.1, 0.2, 0.3, 0.4 ja 0.5 hiotuilla teräspinnoilla, siten että kalanterointi on tehty joko naarmut konesuunnassa (MD) tai naarmut poikkisuunnassa (CD). Kuten havaitaan, karheammilla naarmutetuilla pinnoilla (Ra = 0.4 ja 0.5) päästään kiillon tasossa mattapinna 30 tasolle. Edelleen, naarmujen suunnassa oleva kiiltokomponentti vahvistuu ja naarmujen suunnasta poikkeava kiiltokomponentti heikkenee. Vaikutus on 9 sitä suurempi, mitä vahvempia naarmut ovat (mitä karheampi naarmutettu pinta on). Naarmujen suunnan valinnalla voidaan siis vaikuttaa MD/CD-suhteeseen hyvin voimakkaasti.

5 Kuviossa 6 on esitetty vastaavasti tuloksia päällystetyllä WFC-paperilla. Naarmujen aiheuttama ilmiö on samantapainen, mutta nyt kiillon taso on huomattavan korkea, varsinkin vähän naarmutetuilla pinnoilla (Ra=0.1 -0.2). Edelleen, naarmujen suunnan valinnalla voidaan vahvistaa tai heikentää kiillon pääsuuntien komponentteja ja sekä jopa kääntää vahvimman kom-10 ponentin suuntaa. Voimakkailla naarmuilla (Ra 0.3-0.5) saatava anisotropia on hyvin voimakasta.

Kuviossa 7 (a) on kaavamaisesti esitetty kiillon suuntajakauma (orientaatio) voimakkaasti anisotrooppisessa tapauksessa kun pääsuunnat ovat yhtenevät 15 konesuuntaan MD ja poikkisuuntaan CD. Kuviossa 7 (b) on esitetty isotrooppinen kiiltojakauma. Kuviossa 7 (c) on esitetty jakauma joka on anisotroop-pinen ja kääntynyt alkuperäisistä pääsuunnistaan. Keksinnön mukaisella järjestelyllä voidaan muuttaa kiillon jakaumaa tilojen (a), (b) ja (c) välillä valitsemalla naarmujen suunta ja voimakkuus sopivasti.

20

Mattapintaa tuotava kuiturainan käsittelypinta voi kulua kuiturainan kuluttavan hankauksen vuoksi sileämmäksi, jolloin kuiturainan käsittelypinnan käsittely joudutaan uusimaan usein. Tämän estämiseksi kuiturainan käsittelypinta edullisesti pintakarkaistaan ennen sen käsittelyä tai käsittelyn jälkeen, jolloin 25 kuluminen hidastuu olennaisesti.

Claims (14)

1. Menetelmä kuiturainakoneen tai jälkikäsittelykoneen kuiturainan käsittely-pinnan valmistamiseksi, jossa menetelmässä käsitellään ainakin yhtä kuitu- 5 rainan kanssa kosketuksiin tulevaa kuiturainakoneen ja/tai jälkikäsittelykoneen kuiturainan käsittelypintaa (1; 60) siten, että pintaan muodostuu naar-muja/uria (4-6), joilla on tietty suuntaisuus konesuuntaan nähden, jolloin kuiturainan käsittelypintaan (1; 60) muodostunut kuvio olennaisesti kopioituu käsiteltävän kuiturainan pintaan aikaansaaden halutun optisen vaikutuksen, 10 tunnettu siitä, että kuiturainan käsittelypinnan (1; 60) käsittely suoritetaan kuiturainan käsittelypinnan ollessa paikoillaan kuiturainan valmistuskoneessa ja/tai jälki käsittely koneessa.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kuitu-15 rainan käsittelypinnan (1; 60) naarmut tai urat (5) muodostetaan oleellisesti yhteen suuntaan.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kuiturainan käsittelypinnan (1; 60) naarmut tai urat (6) muodostetetaan kahteen 20 tai useampaan eri suuntaan halutussa suhteessa.

4. Jonkin patenttivaatimuksen 1 - 3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kuiturainan käsittelypinnan (1; 60) naarmujen/urien (4-6) syvyyttä säädetään aikaansaamaan haluttu vaikutus kuiturainan pintaan muodostuvan 25 kiillon määrään.

5. Jonkin patenttivaatimuksen 1 - 4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että naarmut/urat (5, 6) muodostetaan hiomalla.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että hionta tehdään nauhahiomakoneella (62; 70), jonka hiontaliikkeen suuntaisuus kui-turainan käsittelypintaan (60) nähden on säädettävissä.

7. Jonkin patenttivaatimuksen 1 - 4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että naarmut/urat (5, 6) muodostetaan harjaamalla.

8. Jonkin patenttivaatimuksen 1 - 4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että naarmut/urat (4) muodostetaan ainetta poistamattomalla tavalla puris- 10 tamalla kuiturainan käsittelypintaa mekaanisesti halutun kuvion tuottavalla työkalulla (2).

9. Jonkin patenttivaatimuksen 1 - 8 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että naarmut/urat (4-6) ovat olennaisesti konesuunnasta poikkeavissa suun- 15 nissa.

10. Jonkin patenttivaatimuksen 1 - 9 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kuiturainan käsittelypinta pintakarkaistaan ennen sen käsittelyä tai käsittelyn jälkeen. 20

11. Laite kuiturainan valmistuskoneessa ja/tai jälkikäsittelykoneessa käytettävän kuiturainan käsittelypinnan muokkaamiseksi halutun pintakuvion tuottamiseksi siihen, jossa laitteessa on käsittelyelimet (2; 3; 62; 70), joilla on aikaansaatavissa naarmuja/uria (4-6) kuiturainan käsittelypintaan (1; 60) 25 siten, että naarmuilla/urilla (4-6) on haluttu suuntaisuus kuiturainan valmis-tuskoneen ja/tai jälkikäsittelykoneen konesuuntaan nähden, tunnettu siitä, että laite on järjestetty kuiturainan valmistuskoneen ja/tai jälkikäsittelykoneen yhteyteen kuiturainan käsittelypinnan (1; 60) käsittelemiseksi irrottamatta sitä kuiturainan valmistuskoneesta ja/tai jälkikäsittelykoneesta. 30

12. Patenttivaatimuksen 11 mukainen laite, tunnettu siitä, että käsittelyväli-nenä on hiomalaite (62; 70), joka tuottaa tiettyyn suuntaan tai tiettyihin suuntiin muodostuvia naarmuja/uria.

13. Patenttivaatimuksen 11 mukainen laite, tunnettu siitä, että käsittelyväli- nenä on harjauslaite (3), joka tuottaa tiettyyn suuntaan tai tiettyihin suuntiin muodostuvia naarmuja/uria (5, 6).

14. Patenttivaatimuksen 11 mukainen laite, tunnettu siitä, että käsittelyväli-10 nenä on pyällyslaite (2), joka tuottaa tiettyyn suuntaan tai tiettyihin suuntiin muodostuvia naarmuja/uria (4).