FI120613B - Solmujen määrittäminen laitteenhallintajärjestelmässä - Google Patents

Solmujen määrittäminen laitteenhallintajärjestelmässä Download PDF

Info

Publication number
FI120613B
FI120613B FI20040141A FI20040141A FI120613B FI 120613 B FI120613 B FI 120613B FI 20040141 A FI20040141 A FI 20040141A FI 20040141 A FI20040141 A FI 20040141A FI 120613 B FI120613 B FI 120613B
Authority
FI
Finland
Prior art keywords
node
management
data processing
information
processing device
Prior art date
Application number
FI20040141A
Other languages
English (en)
Swedish (sv)
Other versions
FI20040141A (fi
FI20040141A0 (fi
Inventor
Jussi Piispanen
Mikko Sahinoja
Original Assignee
Nokia Corp
Priority date (The priority date is an assumption and is not a legal conclusion. Google has not performed a legal analysis and makes no representation as to the accuracy of the date listed.)
Filing date
Publication date
Application filed by Nokia Corp filed Critical Nokia Corp
Publication of FI20040141A0 publication Critical patent/FI20040141A0/fi
Priority to FI20040141A priority Critical patent/FI120613B/fi
Priority to MYPI20050048A priority patent/MY139197A/en
Priority to US11/043,730 priority patent/US8219664B2/en
Priority to ES05708138T priority patent/ES2300989T3/es
Priority to PCT/FI2005/000057 priority patent/WO2005073868A1/en
Priority to CNA2005800031687A priority patent/CN1914606A/zh
Priority to KR1020067015506A priority patent/KR100831754B1/ko
Priority to TW094102554A priority patent/TW200538950A/zh
Priority to JP2006550212A priority patent/JP2007520007A/ja
Priority to DE602005005018T priority patent/DE602005005018T2/de
Priority to AU2005208065A priority patent/AU2005208065B2/en
Priority to EP05708138A priority patent/EP1709548B1/en
Priority to AT05708138T priority patent/ATE387670T1/de
Publication of FI20040141A publication Critical patent/FI20040141A/fi
Priority to HK07102664A priority patent/HK1096465A1/xx
Application granted granted Critical
Publication of FI120613B publication Critical patent/FI120613B/fi

Links

Classifications

    • H—ELECTRICITY
    • H04—ELECTRIC COMMUNICATION TECHNIQUE
    • H04L—TRANSMISSION OF DIGITAL INFORMATION, e.g. TELEGRAPHIC COMMUNICATION
    • H04L41/00—Arrangements for maintenance, administration or management of data switching networks, e.g. of packet switching networks
    • H04L41/08—Configuration management of networks or network elements
    • H04L41/0866—Checking the configuration
    • H04L41/0869—Validating the configuration within one network element
    • G—PHYSICS
    • G06—COMPUTING; CALCULATING OR COUNTING
    • G06F—ELECTRIC DIGITAL DATA PROCESSING
    • G06F15/00—Digital computers in general; Data processing equipment in general
    • G06F15/16—Combinations of two or more digital computers each having at least an arithmetic unit, a program unit and a register, e.g. for a simultaneous processing of several programs
    • G06F15/177—Initialisation or configuration control
    • G—PHYSICS
    • G06—COMPUTING; CALCULATING OR COUNTING
    • G06F—ELECTRIC DIGITAL DATA PROCESSING
    • G06F17/00—Digital computing or data processing equipment or methods, specially adapted for specific functions
    • H—ELECTRICITY
    • H04—ELECTRIC COMMUNICATION TECHNIQUE
    • H04L—TRANSMISSION OF DIGITAL INFORMATION, e.g. TELEGRAPHIC COMMUNICATION
    • H04L41/00—Arrangements for maintenance, administration or management of data switching networks, e.g. of packet switching networks
    • H04L41/08—Configuration management of networks or network elements
    • H04L41/0803—Configuration setting
    • H—ELECTRICITY
    • H04—ELECTRIC COMMUNICATION TECHNIQUE
    • H04L—TRANSMISSION OF DIGITAL INFORMATION, e.g. TELEGRAPHIC COMMUNICATION
    • H04L41/00—Arrangements for maintenance, administration or management of data switching networks, e.g. of packet switching networks
    • H04L41/08—Configuration management of networks or network elements
    • H04L41/085—Retrieval of network configuration; Tracking network configuration history
    • H04L41/0853—Retrieval of network configuration; Tracking network configuration history by actively collecting configuration information or by backing up configuration information
    • H04L41/0856—Retrieval of network configuration; Tracking network configuration history by actively collecting configuration information or by backing up configuration information by backing up or archiving configuration information

Landscapes

  • Engineering & Computer Science (AREA)
  • Theoretical Computer Science (AREA)
  • Physics & Mathematics (AREA)
  • Signal Processing (AREA)
  • Computer Networks & Wireless Communication (AREA)
  • Software Systems (AREA)
  • General Engineering & Computer Science (AREA)
  • General Physics & Mathematics (AREA)
  • Computer Hardware Design (AREA)
  • Mathematical Physics (AREA)
  • Databases & Information Systems (AREA)
  • Data Mining & Analysis (AREA)
  • Computer And Data Communications (AREA)
  • Selective Calling Equipment (AREA)
  • Information Retrieval, Db Structures And Fs Structures Therefor (AREA)
  • Small-Scale Networks (AREA)
  • Train Traffic Observation, Control, And Security (AREA)
  • Control By Computers (AREA)
  • Document Processing Apparatus (AREA)
  • Alarm Systems (AREA)

Description

Solmujen määrittäminen laitteenhallintajärjestelmässä
Keksinnön ala
Keksintö liittyy laitteenhallinnassa käytettävän hallintarakenteen solmujen määrittämiseen laitteenhallintajärjestelmässä (device management 5 system).
Keksinnön tausta
Erilaisten tietojenkäsittelylaitteiden, kuten matkaviestimien, monimutkaistuessa laitteenhallinnan merkitys korostuu. Laitteissa tarvitaan useita erilaisia asetuksia, kuten Internet-liityntäpisteisiin liittyviä asetuksia, joiden 10 asettaminen käyttäjän toimesta manuaalisesti on työlästä ja vaikea. Mm. tämän ongelman ratkaisemiseksi on kehitetty laitteenhallintaratkaisuja, joilla esimerkiksi yrityksen tietojärjestelmän ylläpitäjä tai teleoperaattori voi asettaa laitteeseen tarkoituksenmukaisen konfiguraation. Yleisesti laitteenhallinnalla (device management) tarkoitetaan toimenpiteitä, joilla laitteen ulkopuoliset tahot 15 voivat muuttaa laitteen konfiguraatiota, esimerkiksi muuttaa asetuksia tai jopa jotakin laitteen käyttämää protokollaa. Pelkästään laitteeseen liittyvien asetusten lisäksi voidaan lähettää myös käyttäjäkohtaista dataa, kuten käyttäjäprofiileja, logoja, soittoääniä ja valikoita, joilla käyttäjä voi muokata laitteen asetuksia henkilökohtaisiksi tai muokkaaminen tapahtuu automaattisesti laitteenhal-20 linnan yhteydessä.
Eräs laitteenhallintastandardi on OMA:n (Open Mobile Alliance) DM-laitteenhallinta (Device Management), joka perustuu osittain SyncML-protokoI-laan (Synchronization Markup Language). Esimerkiksi PC (Personal Computer) voi toimia laitteenhallintaprotokollan laitteenhallintapalvelimena (device 25 management server) ja matkaviestin hallittavana asiakaslaitteena (device management client). Laitteenhallinnan kannalta asiakkaana toimiva asiakaslaite lähettää laitteenhanintaa suorittavalle hallintapalvelimelle istunnon alustusvies-tissä tietoja itsestään, johon hallintapalvelu vastaa lähettämällä omia tietojaan ja laitteenhallintakomentoja (server management operations). Asiakaslaite vas-30 taa näihin tilatiedoilla (status), jonka jälkeen palvelin voi lopettaa istunnon, tai lähettää lisää laitteenhallintakomentoja. Mikäli palvelin lähettää lisää hallintako-mentoja, tulee asiakaslaitteen vastata näihin tilatiedoilla. Palvelin voi aina tilatietojen vastaanottamisen jälkeen lopettaa istunnon tai jatkaa sitä lähettämällä lisää laitehallintakomentoja. Laitteenhallintaa voidaan toteuttaa myös niin, että 35 ensin lähetetään käyttäjälle kysymyksiä siitä, mitä tämä haluaa päivittää ja 2 käyttäjän valinnoista lähetetään tieto palvelimelle. Palvelin voi tämän jälkeen lähettää seuraavassa paketissa käyttäjän haluamat päivitykset/operaatiot.
Asiakaslaitteessa hallittavat asiat on järjestetty hallintaobjekteiksi (management object). Hallintaobjektit ovat hallintapalvelimen hallintakomen-5 noilla hallittavissa olevia entiteettejä asiakaslaitteessa. Hallintaobjekti voi olla esimerkiksi luku tai suuri entiteetti, kuten taustakuva tai näytönsäästäjä. Ainakin osa hallintaobjekteista voi olla standardoitu; OMA DM-laitteenhallintastan-dardeissa on tällä hetkellä kolme standardoitua hallintaobjektia.
Hallintaobjektit on järjestetty OMA-laitteenhallinnassa puumuotoon 10 hallintapuuksi, jota on havainnollistettu kuviossa 1. Hallintapuu muodostuu solmuista, ja hallintapuu määrittää ainakin yhden hallintaobjektin, joka muodostuu yhdestä tai useammasta solmusta tai solmun ainakin yhdestä parametrista. Jatkossa käsitelläänkin solmuja, joista hallintaobjektit muodostuvat. Solmu voi olla yksittäinen parametri, alipuu tai datakokoelma. Esimerkiksi ”Vendor”-solmu 15 on sisäinen solmu (interior node), koska sillä on tytärsolmut (child object) ’’Screensaver” ja ’’RingingTones”. Solmu ’’Screensaver” on lehtisolmu (leaf node), koska sillä ei ole tytärsolmuja. Solmu ’’RingingTones” on myös sisäinen solmu, koska sillä on tytärsolmuja. Solmu voi käsittää ainakin yhden parametrin, joka voi olla esimerkiksi konfiguraatioarvo tai tiedosto, esimerkiksi tausta-20 kuvatiedosto solmussa ’’Screensaver”. Solmun sisältönä voi olla myös linkki, joka osoittaa johonkin toiseen solmuun. Jokainen solmu on osoitettavissa URI-tunnisteella (Uniform Resource Identifier). Solmun URI muodostetaan lähtien juuresta 7” ja puuta edettäessä jokaisella solmulla on nimi, joka lisätään aiempiin käyttäen 7” erottavana merkkinä. Esimerkiksi solmu ’’RingingTones” voi ol-25 la osoitettavissa URI-tunnisteella TVendor/RingingTones/”. Solmut voivat olla kiinteitä tai dynaamisia. Dynaamisia solmuja voidaan lisätä hallintapuuhun asiakaslaitteesta tai hallintapalvelimesta.
OMA DM-laitteenhallintastandardit määrittävät, että hallintapuun tulee olla isot ja pienet kirjaimet erotteleva (case sensitive). Joissakin ympäri s-30 töissä ei kuitenkaan eroteta isoja ja pieniä kirjaimia toisistaan (case insensitive), esimerkiksi polkunimissä ei erotella isoja ja pieniä kirjaimia. Myös tämänkaltaisten ympäristöjen tietoja voi olla tarpeen tallentaa OMA DM-laitteenhallin-tapuuhun, esimerkiksi tietty hakemistorakenne tulee lisätä laitteenhallintapuu-hun OMA DM-laitteenhallintastandardin mukaisesti hallittavaksi informaatioksi. 35 Tällöin kuitenkin saattaa syntyä ongelmia, koska esimerkiksi isoja ja pieniä kirjaimia erottelematon järjestelmä voi muuttaa tiedostonimiä ja/tai solmuja ei 3 osata osoittaa oikein laitteenhallintapuussa. Esimerkiksi hakemistorakennetta käyttöjärjestelmässä ei pystytä suoraan mallintamaan hallintapuuhun, vaan voidaan tarvita tilaa vievää kuvaustaulukkoa informaation oikeaksi osoittamiseksi hallintapuussa.
5 Keksinnön lyhyt selostus
Nyt on kehitetty menetelmä, laitteenhallintajärjestelmä, tietojenkäsit-telylaite, tietokoneohjelmatuote, ja tietorakenne, joille on tunnusomaista se, mitä sanotaan itsenäisissä patenttivaatimuksissa. Keksinnön eräät suoritusmuodot ovat epäitsenäisten patenttivaatimusten kohteena.
10 Keksinnön mukaisesti ainakin yhdelle solmulle on assosioitu kirjain- erottelutieto, joka määrittää tuleeko isot ja pienet kirjaimet erotella. Hallintara-kenteen solmu voidaan sitten määrittää (asiakaslaitteessa ja/tai hallintapalveli-messa) kirjainerottelutiedon mukaisesti.
Solmu viittaa yleisesti kolmannen osapuolen konfiguroitavissa ole-15 vaan laitteenhallintaan liittyvään entiteettiin, esimerkiksi Internet-liityntäpisteen asetuksiin, rajoittumatta kuitenkaan OMA-laitteenhallinnan solmuihin. Vastaavasti hallintarakenne voi olla minkä tahansa muotoinen solmuja sisältävä rakenne rajoittumatta OMA-laitteenhallinnan puumallisiin laitteenhallintapuihin. Kirjainerottelutieto viittaa minkä tahansa muotoiseen suoraan tai epäsuoraan 20 ainakin yhteen solmuun liitettyyn tietoon, joka määrittää, tuleeko isot ja pienet kirjaimet erotella.
Keksinnön avulla voidaan jopa soi mu kohtaisesti määrittää, tuleeko isot ja pienet kirjaimet erotella. Tällöin voidaan välttää virheet toimittaessa järjestelmien kanssa, jotka eivät erottele isoja ja pieniä kirjaimia, ja määrittää näi-25 hin järjestelmiin liittyville solmuille, että isoja ja pieniä ei tule erotella. Esimerkiksi oikea solmu voidaan löytää hallintarakenteesta hakupyynnön indikoiman solmun muodosta (isojen ja pienten kirjainten suhteen) riippumatta, kun kirjainerottelutiedon mukaisesti etsitään kaikkia samannimisiä solmuja isoja ja pieniä kirjaimia erottelematta.
30 Keksinnön erään suoritusmuodon mukaisesti solmun ominaisuuksia on määritetty laitekuvauksessa ainakin yhtä hallittavaa laitetta varten muodostettavaa hallintarakennetta varten, joka laitekuvaus käsittää mainitun tiedon ainakin yhdelle solmulle. Tällöin kirjainerottelutieto voidaan tarkastaa laitekuva-uksesta, eikä esimerkiksi hallintapalvelimella tarvitse säilyttää kokonaisia hal-35 lintarakenteita tai hakea niitä asiakaslaitteesta.
4
Erään toisen suoritusmuodon mukaisesti ensimmäiselle solmulle assosioitu kirjainerottelutieto on asetettu koskemaan myös toista solmua. Tällöin tarkastetaan ensimmäisen solmun kirjainerottelutieto, kun on tarve tarkastaa toisen solmun kirjainerottelutieto, ja määritetään toinen solmu ensimmäiselle 5 solmulle assosioidun kirjainerottelutiedon mukaisesti. Tämän suoritusmuodon avulla voidaan vähentää tallennettavien tietojen määrää, koska jokaiselle solmulle ei tarvitse erikseen tallentaa kirjainerottelutietoa.
Kuvioiden lyhyt selostus
Keksintöä selostetaan nyt lähemmin eräiden suoritusmuotojen yh-10 teydessä, viitaten oheisiin piirroksiin, joista:
Kuvio 1 havainnollistaa hallintapuuta;
Kuvio 2 havainnollistaa erästä hallintajärjestelmää; ja
Kuviot 3a ja 3b havainnollistavat keksinnön erään suoritusmuodon mukaista menetelmää.
15 Keksinnön yksityiskohtainen selostus
Seuraavassa kuvataan keksinnön erästä suoritusmuotoa OMA-lait-teenhallintaa tukevassa järjestelmässä, on kuitenkin huomioitava, että keksintöä voidaan soveltaa missä tahansa laitteenhallintajärjestelmässä, jossa lait-teenhallintaobjekteja voidaan organisoida myös muulla tavoin kuin puuraken-20 teeksi.
Kuviossa 2 on havainnollistettu erästä verkotettua järjestelmää. Palvelimena S tyypillisesti toimii verkkopalvelin tai PC. TE on tyypillisesti matkaviestin, PC, sylimikro (laptop computer), tai PDA-laite (Personal Digital Assistant). Seuraavissa suoritusmuodoissa oletetaan, että laitteenhallinnan kannalta 25 päätelaite TE toimii asiakaslaitteena ja palvelin S hallintapalvelimena. Palvelin S voi hallita useita asiakaslaitteita TE.
Kuviossa 2 on esitetty kaksi esimerkkiä, joista ensimmäisessä lähiverkkoon LAN (Local Area Network) on kytkeytynyt asiakaslaitteita TE ja hallin-tapalvelimia S. Verkkoon LAN kytkeytynyt asiakaslaite TE käsittää toiminnalli-30 suuden, esim. verkkokortin ja tiedonsiirtoa ohjaavan ohjelmiston, verkon LAN laitteiden kanssa kommunikoimiseksi. Lähiverkko LAN voi olla minkä tahansa tyyppinen lähiverkko ja TE voi olla yhteydessä palvelimeen S myös Internetin kautta tyypillisesti palomuuria FW käyttäen. Päätelaite TE voi olla kytkeytynyt lähiverkkoon LAN myös langattomasti liityntäpisteen AP kautta.
5
Toisessa esimerkissä asiakaslaite TE kommunikoi palvelimen S kanssa matkaviestinverkon MNW (Mobile Network) kautta. Verkkoon MNW kytkeytynyt päätelaite TE käsittää matkaviestintoiminnallisuuden verkon MNW kanssa kommunikoimiseksi langattomasti. Matkaviestinverkon MNW ja palveli-5 men S välissä voi olla lisäksi muita verkkoja, kuten lähiverkko LAN. Matkaviestinverkko MNW voi olla mikä tahansa jo tunnettu langaton verkko, esimerkiksi GSM-palvelua tukeva verkko, GPRS-palvelua (General Packet Radio Service) tukeva verkko, kolmannen sukupolven matkaviestinverkko, kuten 3GPP:n (3rd Generation Partnership Project) verkkomääritysten mukainen verkko, langaton 10 lähiverkko WLAN, privaattiverkko, tai useiden verkkojen yhdistelmä. Eräs tärkeä kuljetuskerroksen palvelu useissa matkaviestinverkoissa on WAP, jonka käsittämän WSP-kerroksen (Wireless Session Protocol) avulla voidaan tarjota asiakaslaitteessa TE ja palvelimessa S laitteenhallintasovelluskerrokselle kuljetuspalvelu. Tällöin järjestelmä käsittää ainakin yhden WAP-yhdyskäytävän ja 15 mahdollisesti yhden tai useampia WAP-välityspalvelimia (WAP Proxy). Myös muita protokollia voidaan käyttää laitteenhallintaviestien kuljettamiseen. Alempien kerroksien siirtotekniikoina voidaan käyttää kuten piiri- tai pakettivälitteistä datan siirtoa tai esimerkiksi SMS-pohjaista viestien siirtoa alla olevan matkaviestinverkon MNW ominaisuuksien mukaisesti. Edellisten esimerkkien lisäksi 20 myös monet muut laitteenhallintakonfiguraatiot ovat mahdollisia, kuten päätelaitteiden TE välinen hallintayhteys tai päätelaitteen TE ja palvelimen S välinen suora hallintayhteys langallista tai langatonta yhteyttä käyttäen ilman muita verkkoelementtejä.
Päätelaite TE ja palvelin S käsittävät muistia, käyttöliittymän, l/O-vä-25 lineet tiedonsiirron järjestämiseksi, ja yhden tai useamman prosessorin käsittävän keskusprosessointiyksikön. Muistissa on haihtumaton osuus keskuspro-sessointiyksikköä ohjaavien sovellusten ja muiden säilytettävien tietojen tallentamiseksi ja haihtuva osuus käytettäväksi tilapäistä datan prosessointia varten. Päätelaitteen TE muistissa säilytetään hallintapuuta, josta myös palvelimen S 30 muistissa ylläpidetään tietoja ja/tai laitekuvausta. OMA-laitteenhallintastandar-din mukaisena asiakaslaitteena toimiva TE käsittää asiakasagentin (Client Agent), joka huolehtii hallintaistuntoon liittyvistä toiminnoista asiakaslaitteessa. Hallintapalvelimena toimiva laite S käsittää hallintaistuntoa hoitavan palvelin-agentin (Server Agent) tai palvelinisännän (Server Master). Asiakasagentti voi-35 daan toteuttaa suorittamalla TE:n keskusprosessointiyksikössä muistiin tallennettua tietokoneohjelmakoodia ja palvelinagentti tai palvelinisäntä hallintapaI- 6 velimen S keskusprosessointiyksikössä suorittamalla muistiin tallennettua tie-tokoneohjelmakoodia. Kuten on jo todettu, TE ja S voivat toimia hallintapalveli-mena ja/tai asiakaslaitteena. Näin ollen esimerkiksi päätelaite TE voi käsittää myös ainakin osittain palvelinagentin toiminnot, jolloin se voi toimia hallintapal-5 velimena päätelaitteiden TE välisessä laitteenhallinnassa. Keskusprosessointiyksikössä suoritettavilla tietokoneohjelma koodeilla voidaan aikaansaada palvelin S, esimerkiksi palvelinagentti, toteuttamaan lisäksi solmujen määrittämiseen ja isojen ja pienten kirjainten erottamiseen liittyvät keksinnölliset välineet, joiden eräitä suoritusmuotoja on havainnollistettu kuvion 3a yhteydessä. Pääte-10 laitteen TE keskusprosessointiyksikössä suoritettavilla tietokoneohjelma koodeilla voidaan puolestaan aikaansaada päätelaite TE, esimerkiksi asiakas-agentti, toteuttamaan lisäksi solmujen määrittämiseen ja isojen ja pienten kirjainten erottamiseen liittyvät keksinnölliset välineet asiakaslaitteessa, joiden eräitä suoritusmuotoja on havainnollistettu kuvion 3b yhteydessä. Tietokoneoh-15 jelma voi olla tallennettuna mille tahansa muistivälineelle, esimerkiksi PC:n kovalevylle tai CD-ROM-levylle, josta se voidaan ladata sitä suorittavan laitteen TE; S muistiin. Tietokoneohjelma voidaan myös ladata verkon kautta esimerkiksi TCP/IP-protokollapinoa käyttäen. On myös mahdollista käyttää kovo-ratkaisuja tai kovo-ja ohjelmistoratkaisuiden yhdistelmää toteuttamaan keksinnöl-20 liset välineet. Kirjainerottelutiedon käsittävä tietorakenne voidaan siirtää esimerkiksi tiedonsiirtoverkon kautta palvelimeen S ja tallentaa palvelimen S muistiin.
Kuviossa 3a on havainnollistettu erään suoritusmuodon mukaista menetelmää, jota voidaan suorittaa hallintapalvelimessa S. Vaiheessa 301 on 25 tarve lisätä ainakin yksi uusi solmu hallittavan asiakaslaitteen (TE) hallintapuu-hun tai osoittaa jo olemassa olevaa solmua hallintapalvelimelta S lähetettävässä hallintakomennossa. Tällöin palvelin S hakee 302 hallintapuun tietoja, ainakin tiedot osoitettavasta solmusta tai solmusta, jonka alle uusi solmu tulee lisätä. Hallintapuun tietoja voidaan säilyttää palvelimen S muistissa tai palvelin S 30 voi hakea niitä jostakin ulkopuolisesta laitteesta, esimerkiksi Internetin yli laitevalmistajan ylläpitämästä palvelimesta. Erään suoritusmuodon mukaisesti hallintapuun tietoja voidaan myös saada asiakaslaitteesta TE, esimerkiksi ottamalla yhteyttä asiakaslaitteeseen TE ja pyytämällä niitä laitteenhallintaistunnon alussa tai selailemalla asiakaslaitteen TE käsittämän hallintapuun sisältöä. 35 Hallintapuun tietoja voidaan saada suoraan asiakaslaitteen TE hallintaobjektit kuvaavan hallintapuun informaatiosta (palvelimella S voidaan esimerkiksi säi- 7 lyttää kopiota ainakin osasta hallintapuusta) tai laitteen rakennetta kuvaavasta laitekuvauksesta, jota on myöhemmin kuvattu yksityiskohtaisemmin.
Nyt esillä olevassa järjestelyssä ainakin yhdelle solmulle on assosioitu kirjainerottelutieto, joka määrittää tuleeko isot ja pienet kirjaimet erotella.
5 Vaiheessa 303 tarkastetaan hallintapuun tiedoista kirjainerottelutieto, joka pätee ainakin lisättävälle tai osoitettavalle solmulle. Kirjainerottelutieto siis määrittää tuleeko isot ja pienet kirjaimet erotella vai ei ja se voi olla määritettynä monelle eri tapaa koskemaan mahdollisesti useaa eri solmua, kuten myöhemmin on havainnollistettu. Vaiheessa 304 määritetään hallintakomento, joka käsittää 10 hallintapuuhun lisättävän solmun tai osoitettavan solmun tiedot. Uusi solmu voi olla mitä tahansa objektityyppiä, kuten sisäinen solmu tai lehtisolmu. Hallinta-komento voi olla uuden solmun tapauksessa esimerkiksi ’ADD’, jolla voidaan lisätä uusi solmu hallintapuuhun tai aiemman solmun tapauksessa esimerkiksi ’GET’-komento, jonka <Target>-elementissä määritetyn URI-tunnisteen (Uni-15 form Resource Identifier) <LocURI> määrittämän solmun tiedot tulee hakea.
Hallintapalvelin S on vaiheessa 304 erityisesti järjestetty määrittämään solmun nimen (esimerkiksi <LocURI>-elementtiin) ottaen huomioon kir-jainerottelutiedon: Jos kirjainerottelutiedon mukaisesti isot ja pienet kirjaimet tulee erotella solmuissa (case sensitive), voidaan solmun nimi määrittää käyt-20 täen sekä isoja että pieniä kirjaimia. Tällöin, jos palvelin S pitää muistissaan tietoja päätelaitteen hallintapuun solmuista, uutta solmua lisättäessä palvelimen S tulee myös tallentaa solmun nimi muistiinsa täsmälleen samanmuotoisena erottaen isot ja pienet kirjaimet. Palvelin S tässä tapauksessa käsittelee saman kirjaimen isoja ja pieniä muotoja eri kirjaimina, jolloin aiempi solmu kor-25 vataan uudella solmulla ainoastaan, jos nimissä myös isot ja pienet kirjaimet vastaavat täysin toisiaan. Esimerkiksi solmua ’’Screensaver” ei korvata solmulla ’’Screensaver”. Tämä tarkoittaa tietenkin myös sitä, että isot ja pienet kirjaimet on erotettavissa tallennetun solmun nimessä seuraavalla kerralla kun solmun tietoja haetaan. Toisaalta, jos kirjainerottelutiedon mukaisesti isoja ja pie-30 niä kirjaimia ei tule erotella, samat kirjaimet käsittävä solmun nimi tulkitaan samaksi riippumatta siitä, onko kirjaimia määritetty eri tavalla isoilla ja pienillä kirjaimilla. Tämä siis tarkoittaa sitä, että esimerkiksi hallintapuun solmu, jossa on samat kirjaimet kuin ”ADD”-hallintakomennossa määritetyssä solmussa, korvataan aina hallintakomennossa määritetyllä solmulla. Kirjainerottelutiedon hyö-35 dyntämisen avulla voidaankin välttää virheet isojen ja pienten kirjainten käsittelyssä poikkeavien järjestelmien välillä, koska solmuja määritetään samalla ta- 8 valla kirjainerottelutiedon mukaisesti. On mahdollista, että tässä tapauksessa määritettävä solmun nimi (hallintakomennossa ja palvelimen S muistiin mahdollisesti tallennettavissa solmun tiedoissa) ei käsitä isoja ja pieniä kirjaimia sekaisin, vaan ainoastaan joko isoja tai pieniä kirjaimia, jolloin edelleen voidaan 5 pienentää ongelmien mahdollisuutta erityisesti jos saatetaan toimia sellaisten laitteiden kanssa, jotka eivät tue kirjainerottelutiedon käyttöä. Palvelimen S tulee siis määrittää solmun nimi kirjainerottelutiedon mukaisesti tehdessään mitä tahansa laitteenhallintaoperaatiota asiakaslaitteen TE hallintapuussa.
Hallintapalvelin S voi lähettää 305 ainakin yhden solmun käsittävän 10 tai identifioivan hallintapakkauksen asiakaslaitteeseen TE. Hallintapakkaus voi esimerkiksi käsittää ’ADD’-komennon uusille solmuille, jolloin TE lisää solmuihin määritetyn informaation muistiinsa ja päivittää hallintapuuta. Vaiheessa 305 voidaan hyödyntää laitteenhallintaprotokollan mekanismeja ja sitä varten määritettyjä viestejä, OMA-laitteenhallintaprotokollan yksityiskohtaisemman kuva-15 uksen ja esimerkiksi muiden komentojen osalta viitataan OMA:n spesifikaatioon "SyncML Device Management ProtocoF’, versio 1.1.2,12. kesäkuuta 2003, 41 sivua, ja OMA:n spesifikaatioon ’’SyncML Representation Protocol Device Management Usage”, versio 1.1.2, 12. kesäkuuta 2003, 39 sivua. Jälkimmäisessä spesifikaatiossa on kappaleessa 6.5 määritetty eri protokollakomento-20 elementit, joilla hallintapalvelin S voi määrittää hallintaoperaatioita asiakaslaitteen TE hallintapuuhun.
Myös laitteenhallinnan kannalta asiakkaana toimiva laite (TE) on järjestetty huomioimaan yhteen tai useampaan solmuun liitetyn kirjainerottelutiedon ja sen mukaisesti joko erottelemaan isot ja pienet kirjaimet tai pitämään 25 niitä samoina solmuja käsitellessään esimerkiksi tallenteessaan uutta solmua hallintapuuhun. Asiakaslaitteessa, esimerkiksi päätelaitteessa TE, voidaan soveltaa kuviossa 3b havainnollistettuja piirteitä. Vaiheessa 310 tarkastetaan käsiteltävälle solmulle assosioitu kirjainerottelutieto, jonka mukaisesti vaiheessa 311 määritetään solmu hallintapuussa. Vaihe 310 voidaan aloittaa erään suori-30 tusmuodon mukaisesti, kun hallintapalvelimelta (S) on vastaanotettu hallintako-mento. Tällöin asiakaslaite TE on järjestetty tarkastamaan hallintakomennossa identifioituun solmuun (suoraan tai epäsuoraan) assosioidun kirjainerottelutiedon. Asiakaslaite TE voi sitten verrata solmun tunnistetta hallintapuussa jo olemassa olevien solmujen tunnisteisiin joko ottaen huomioon erot pienissä ja 35 isoissa kirjaimissa tai huomioimatta ne.
9
Eräänä esimerkkinä on tilanne, jossa vastaanotetaan ADD-komento solmulle ja hallintapuussa on jo samanniminen solmu, mutta hallintapuun solmun nimen (Esim. Abc) ja hallintakomennon käsittämän solmun (aBc) nimessä on kuitenkin eroa pienten ja isojen kirjainten käytössä. Jos esim. hallintapuus-5 sa solmun ominaisuuksissa solmulle on määritetty isojen ja pienten kirjainten erottaminen, asiakaslaite TE lisää vaiheessa 311 solmun ’aBc’ uudeksi solmuksi solmun ’Abc’ lisäksi. Jos isoja ja pieniä kirjaimia ei ole määritetty erotettavaksi, asiakaslaite TE vastaa ADD-komentoon virheviestillä, joka indikoi, että ADD-komennossa määritetty solmu on jo olemassa hallintapuussa. Näin ollen 10 asiakaslaite TE voi huomioida kirjainerottelutiedon hallintakomentoja toteuttaessaan, ja määrittää solmun hallintapuussa/hallintapuuhun. Eräänä toisena esimerkkinä asiakaslaite TE voi vastaavalla tavalla hakea vasteena GET-ko-mennolle hallintapuun solmun tiedot ottaen huomioon kirjainerottelutiedon haettavalle solmulle: Jos GET-komennon indikoimalle solmulle ’aBc’ on määritet-15 ty, että isoja ja pieniä kirjaimia ei erotella, asiakaslaite TE hakee tällöin hallinta-puusta solmun ’Abc’ tiedot ja palauttaa ne vasteena GET-komennolle. Täten isojen ja pienten kirjainten erottelemisen eroista aiheutuvat ongelmat voidaan välttää myös asiakaslaitteessa TE ja se kykenee toteuttamaan hallintapalveli-men S hallintakomentoja oikein erottamalla solmut kirjainerottelutiedon mukai-20 sella tavalla. Edellä olevien ADD-ja GET-komentoesimerkkien lisäksi asiakas-laitteessa TE voidaan huomioida kirjainerottelutieto käsiteltäessä mitä tahansa hallintapalvelimelta S vastaanotettua hallintakomentoa tai mahdollisesti muualta (esim. käyttöliittymästä) tullutta komentoa hallintapuun solmun osoittamiseksi, lisäämiseksi tai muokkaamiseksi. Eräänä esimerkkinä on uuden sovelluk-25 sen lataaminen asiakaslaitteeseen TE, jolloin sovelluksesta hallittavia tietoja voidaan myös määrittää hallintapuuhun kirjainerottelutiedon mukaisesti. Asiakaslaite TE on erään suoritusmuodon mukaisesti myös järjestetty lähettämään solmuun assosioidun kirjainerottelutiedon hallintapalvelimelle S vasteena solmun hakupyynnölle esimerkiksi hallintapalvelimen hakiessa osaa hallintapuus-30 ta. Myös kirjainerottelutiedon lisääminen, poistaminen ja/tai muokkaaminen voidaan järjestää asiakaslaitteessa TE.
Kuten OMA:n DM-spesifikaatiossa ’’SyncML Device Management Tree and Description”, versio 1.1.2, 12. kesäkuuta 2003, 44 sivua, kappale 9, on esitetty, eri laitevalmistajat voivat standardoitua laitekuvauskehyksen tai -35 pohjan (DDF; Device Description Framework) DTD-kuvausta (Document Type 10
Description) käyttäen muodostaa hallintapalvelinta S varten hallittavasta laitteesta (TE) laitekuvauksen, joka käsittää laitekohtaisia ominaisuustietoja.
Laitekuvaukset ovat erään suoritusmuodon mukaisesti XML-kieleen perustuvia dokumentteja. XML-pohjaisia dokumentteja varten määritetään do-5 kumenttityypin määrittely DTD (Document Type Definition), joka XML-kielessä määrittää käytettävät tunnisteet (Tag), tunnisteiden välisten elementtien (ELEMENT) rakenteelliset suhteet ja muita käytettäviä XML-dokumenttien määrityksiä. Kuten XML-kielestä on hyvin tunnettua, tietoelementti alkaa alku-tunnisteesta (esim. <section>) ja loppuu lopputunnisteeseen (</section>) ja se 10 voi sisältää tekstiä tai muita elementtejä. DTD on mukana kaikissa lähetetyissä dokumenteissa tai niissä viitataan jo tunnettuun DTD:n. Laitekuvaus määritetään erään suoritusmuodon mukaisesti OMA-laitteenhallintaspesifikaatioissa määritetyn laitekuvauksen DTD-mallin perusteella. DTD-malli ja sen perusteella muodostettu laitekuvaus määrittää erityisesti elementtejä laitavalmistajan ja 15 laitetyypin identifioimiseksi ja laitteeseen määrittävissä olevien solmujen ominaisuuksia. Solmukohtaisissa tiedoissa määritetään mm. solmun nimi, polku solmuun, solmun ajonaikaisia ominaisuuksia ja stabiileja solmujen tietoja hallintapalvelinta varten. Tämänkaltaisen laitekuvauksen sijaan keksintöä voidaan hyvin soveltaa myös muuntyyppisiin laitekuvauksiin, esimerkiksi voidaan käyt-20 tää muitakin kuvauskehyksiä ja/tai kuvauspohjia, joita ovat esimerkiksi RDF (Resource Description Framework), CC/PP (Composite Capability/Preference Profiles), CIM (Common Information Model), GUP (Generic User Profile), XML Schema, ja UML (Unified Modeling Language).
Laitekuvauksen DTD-malli määrittää siis XML-elementit, joihin laite-25 valmistaja voi määrittää kyseessä olevan laitetyypin ominaisuudet ja näin muodostaa laitekuvauksen. Laitekuvauksen perusteella hallintapalvelin S kykenee lähettämään hallintakomentoja erilaisiin laitteenhallinta-asiakkaana toimiviin laitteisiin TE. Laitekuvauksessa voidaan erityisesti määrittää asiakaslaitteen sisäistä ohjelmistorakennetta hallittavien objektien osalta. Ominaisuustiedot voi-30 vat sisältää solmukohtaisesti esim. tiedon siitä tukeeko laite (erityisemmin määritettävä solmu) aikaleiman käyttöä (milloin solmua on viimeksi muutettu) tai mitä MIME-tyyppejä solmu tukee. Laitekuvaukset ovat tyypillisesti laitetyyp-pikohtaisia ja ne voidaan määrittää valmistajan toimesta jo valmistusvaiheessa. Kun laitekuvaus on määritetty, se voidaan tallentaa esimerkiksi hallintapal-35 velimen S muistiin. Erään suoritusmuodon mukaisesti myös asiakaslaitteessa TE voidaan luoda tai muokata laitekuvausta. Esimerkiksi, kun asiakaslaittee- 11 seen TE tehdään ohjelmistopäivitys tai lisätään uusi ohjelmistokomponentti, voidaan määrittää myös laitekuvaus asiakaslaitteessa TE ja tallentaa se ainakin TE:n muistiin. Viitaten kuvioon 3, palvelin S voi hakea vaiheessa 302 muististaan ainakin osan laitekuvauksesta laitteen tunnisteen, esimerkiksi valmista-5 jatunnisteen ja laitetyyppitunnisteen perusteella. Laitekuvaus voidaan vaihtoehtoisesti hakea jostakin muusta laitteesta, myös hallittavasta asiakaslaitteesta TE.
Erään suoritusmuodon mukaisesti laitekuvaukseen määritetään ainakin yhtä solmua varten kirjainerottelutieto. Tällöin jo laitekuvausdokumentin 10 DTD voi käsittää yhden tai useamman elementin tai kentän kirjainerottelutie-don määrittämiseksi. Hallintapalvelin S voi tarkastaa kirjainerottelutiedon kuvion 3 vaiheessa 303 laitekuvauksesta.
Erään suoritusmuodon mukaisesti kirjainerottelutieto määritetään solmun ajonaikaisissa ominaisuuksissa, eli OMA-laitteenhallinnan laitekuvauk-15 sen solmukohtaisessa RTProperties-elementissä, jolloin laitekuvauksessa voi olla uusi elementti kirjainerottelutiedon määrittämiseksi. Tällöin kirjainerottelutieto on siis solmun ominaisuus, jolle voidaan kohdistaa ainakin hakukomento ’GET’ ja erään suoritusmuodon mukaisesti myös korvauskomento ’REPLACE’, jolla kirjainerottelutietokentän sisältöä voidaan vaihtaa. Alla on esitetty esimer-20 kinomainen DTD edellä mainitut kirjainerottelutiedon sisältävän RTProperties-elementin osalta.
<!ELEMENT RTProperties (ACL, Format, Name, Size?, Title?, TStamp?, Type,VerNo?, CSen)> 25 DTD:hen on lisätty elementti ”CSen” kirjainerottelutiedon määrittämi seksi. CSen-elementin arvona voi olla ’’Case Sensitivity” (isot ja pienet kirjaimet tulee erotella) tai ’’Case Insensitivity” (isoja ja pieniä kirjaimia ei tule erotella) tai jokin lyhenne tai esimerkiksi numero, jonka perusteella palvelin S tietää, kumpi kirjainerotteluasetus pätee. Laitekuvausdokumentin käsittämän solmun 30 CSen-elementtiin voi siis olla määriteltynä tieto siitä, tuleeko isot ja pienet kirjaimet erotella, ja hallintapalvelin S on järjestetty tarkastamaan CSen-elementin sisällön vaiheessa 303. Hallintapalvelin S määrittää solmun vaiheessa 304 laitteenhallintakomentoon CSen-elementin arvon mukaisesti. CSen-elementin sisältö voidaan hakea (vaiheessa 302/303) erään suoritusmuodon mukaisesti 35 hallintapuusta samaan tapaan kuin muitakin hallintapuun solmuun assosioituja 12 ominaisuuksia, mitä on kuvattu OMA:n DM-spesifikaatiossa "SyncML Device Management Tree and Description’’, versio 1.1.2, kappaleessa 7.3.
Erään suoritusmuodon mukaisesti kirjainerottelutieto määritetään RTProperties-elementin Type-alielementissä, joka määrittää tukeeko kyseessä 5 oleva solmu Type-ominaisuuden käyttöä. Type-elementin arvona voidaan määrittää tällöin myös kirjainerottelutieto. Kirjainerottelutieto voi vielä erään suoritusmuodon mukaisesti olla määritettynä ylemmällä tasolla ’Node’-elemen-tin (joka siis käsittää mm. RTProperties-elementin) uutena tytärelementtinä.
Kirjainerottelutieto voidaan määrittää monella eri tapaa, esimerkiksi 10 niin, että isojen ja pienten kirjainten erottelemiselle ja erottamatta jättämiselle on omat arvonsa. Erään toisen suoritusmuodon mukaisesti taas vain toiselle näistä vaihtoehdoista, esimerkiksi isojen ja pienten kirjainten ei-erottamiselle, on oma arvo tai erotin (flag). Tällöin isojen ja pienten kirjainten erottamatta jättäminen järjestetään vain jos mainittu sille osoitettu arvo on määritetty solmun 15 ominaisuuksissa. Erään suoritusmuodon mukaisesti yhden solmun ominaisuuksissa laitekuvauksessa tai muuten asiakaslaitteen TE hallintapuuta määrittävissä ja hallintapalvelimella S säilytettävissä tiedoissa määritetty kirjainerottelutieto vaikuttaa ainakin yhteen toiseen solmuun. Tällöin kirjainerottelutietoa ei tarvitse määrittää erikseen jokaiselle solmulle. Tämä suoritusmuoto voidaan 20 toteuttaa monella eri tapaa: Erään suoritusmuodon mukaisesti yhdelle tai useammalle solmulle tai koko hakemistopuulle voi olla oletusarvona joko isojen ja pienten kirjainten erotteleminen tai erottamatta jättäminen, jonka mukaan toimitaan, kunnes jonkin solmun ominaisuuksissa toisin määritetään. Erään suoritusmuodon mukaisesti solmulle määritetty kirjainerottelutieto pätee myös sol-25 mun tytärsolmuille. Esimerkiksi laitteenhallintapuun juureen voi mahdollisesti jo laitekuvauksessa olla määritetty kirjainerottelutieto, jolloin sitä voidaan soveltaa koko laitteenhallintapuussa. Jos jossakin tytärsolmussa on erikseen määritetty erilainen kirjainerottelu, voidaan kuitenkin soveltaa ainakin kyseisessä tytärsolmussa sille määritettyä kirjainerottelua. Näin ollen, edettäessä hallintapuun jo-30 takin haaraa, aiemmin määritetty kirjainerottelutieto pätee, kunnes solmussa määritetään uusi kirjainerottelutieto, jota taas voidaan käyttää myös solmun ty-tärsolmuissa. Erään suoritusmuodon mukaisesti kirjainerottelutiedon määrittelevä elementti on periytyvä solmusta toiseen samaan tapaan kuin ACL-ominai-suus (Access Control List), eli palvelin S on järjestetty määrittämään solmulle 35 kirjainerottelutiedon solmun emosolmusta, jos solmulle ei itsessään ole määritetty kirjainerottelutietoa.
13
Erään suoritusmuodon mukaisesti kirjainerottelutieto on määritetty uutena elementtinä standardoidussa Devlnfo-hallintaobjektissa (-solmussa), jota jokaisen OMA DM-asiakaslaitteen tulee tukea ja joka kuvaa laitteenhallinta-istunnon onnistumiseksi tarvittavia asiakaslaitteen ominaisuuksia. Tällöin laite-5 kuvauksessa (eikä laitekuvausdokumentin DTD:ssä) ei tarvitse olla elementtiä kirjainerottelutiedon määrittämiseen, vaan Devlnfo-hallintaobjektissa määritetty kirjainerottelutieto koskee kaikkia laitteen hallintapuun solmuja. On huomioitava, että useisiin solmuihin vaikuttava kirjainerottelutieto voidaan määrittää De-vlnfo-objektin sijaan vaihtoehtoisesti jossakin muussa objektissa joka kuvaa 10 laiteinformaatiota tai profiilia.
Kirjainerottelutieto voi olla erään vaihtoehtoisen suoritusmuodon mukaisesti määritettynä myös laitekuvauksen kehysominaisuuksissa (Framework Properties) yhdelle tai useammalle solmulle esimerkiksi uutena element-tinä/kehysominaisuutena. Nykyisiä kehysominaisuuksia on kuvattu OMA:n DM-15 spesifikaatiossa "SyncML Device Management Tree and Description”, versio 1.1.2, kappaleessa 9.3.4.
Vielä erään suoritusmuodon mukaisesti kirjainerottelutietoon on suoraan tai epäsuoraan (esimerkiksi siihen solmuun, jossa kirjainerottelutieto on määritetty) liitetty rekursiotieto, jolloin kirjainerottelutietoa voidaan toistaa 20 hallintapuussa solmuja toistettaessa rekursiotiedon mukaisesti.
Kirjainerottelutieto voi olla määritettynä jo laitevalmistajan määrittämässä laitekuvauksessa esimerkiksi niin, että laitekohtaisia asetuksia käsittävissä solmuissa aina erotetaan isot ja pienet kirjaimet toisistaan, mutta muille mahdollisesti lisättäville solmuille, kuten hallintapalvelimelta S lisättäville hake-25 mistopuille isoja ja pieniä kirjaimia ei erotella. Erään suoritusmuodon mukaisesti hallintapalvelin S voi muuttaa kirjainerottelutietoa tai määrittää sen uusille (esim. laitekuvauksessa kuvaamattomille) solmuille, kuten tiedostojärjestelmän rakennetta kuvaaville solmuille. Tämä suoritusmuoto voi olla hyödyllinen, jos hallintapalvelin S ei esimerkiksi itse pysty tunnistamaan eroja pienten ja isojen 30 kirjainten välillä. Erään toisen esimerkin mukaisesti sovelluskehittäjä määrittää sovelluksellensa kirjainerottelutiedon, eli sovelluksen hallintaan tarvittavia tietoja lisättäessä hallintapuuhun ja/tai laitekuvaukseen määritetään näissä tiedoissa myös kirjainerottelutieto. Tämän jälkeen sovellukseen liittyviä tietoja voidaan hallita edellä havainnollistetulla tavalla kirjainerottelutiedon mukaisesti.
35 On huomioitava, että edellä esitettyjä suoritusmuotoja voidaan so veltaa myös minä tahansa niiden yhdistelmänä. Edellä havainnollistettujen esi- 14 merkkien sijaan kirjainerottelutieto voidaan kuvata myös hallintapuun jonkin muun solmun elementin parametrinä tai alielementtinä. Alan ammattilaiselle onkin ilmeistä, että tekniikan kehittyessä keksinnön perusajatus voidaan toteuttaa monin eri tavoin. Keksintö ja sen suoritusmuodot eivät siten rajoitu yllä ku-5 vattuihin esimerkkeihin vaan ne voivat vaihdella patenttivaatimusten puitteissa.

Claims (20)

1. Menetelmä laitteenhallintaan käytettävän hallintarakenteen solmujen määrittämiseksi laitteenhallintajärjestelmässä, jossa isot ja pienet kirjaimet ovat erotettavissa, tunnettu siitä, että 5 ainakin yhdelle solmulle on assosioitu kirjainerottelutieto, joka mää rittää tuleeko isot ja pienet kirjaimet erotella, ja määritetään (304; 311) ainakin yksi solmu kirjainerottelutiedon mukaisesti.
2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, 10 että ainakin yhden solmun ominaisuuksia on määritetty laitekuvauksessa ainakin yhtä hallittavaa laitetta varten muodostettavaa hallintarakennetta varten, joka laitekuvaus käsittää mainitun tiedon ainakin yhdelle solmulle, jolloin tarkastetaan kirjainerottelutieto laitekuvauksesta.
3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, 15 että kirjainerottelutieto on määritetty hallittavan laitteen tietoja kuvaavassa hallintarakenteessa, jolloin tarkastetaan kirjainerottelutieto hallintarakenteesta.
4. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, 20 tunnettu siitä, että määritetään solmun tietoja hallintapalvelimessa muodostettavaan hallintakomentoon kirjainerottelutiedon mukaisesti, ja lähetetään hallintakomento hallittavaan asiakaslaitteeseen.
5. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, 25 tunnettu siitä, että tarkastetaan kirjainerottelutieto vasteena sille, että on tarve luoda uusi solmu tai osoittaa jo hallintarakenteessa olevaa solmua, ja määritetään solmun nimi kirjainerottelutiedon mukaisesti joko erottamalla isot ja pienet kirjaimet tai erottamatta isoja ja pieniä kirjaimia.
6. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ensimmäiselle solmulle assosioitu kirjainerottelutieto on asetettu koskemaan myös toista solmua, jolloin tarkastetaan ensimmäisen solmun kirjainerottelutieto vasteena sille, 35 että on tarve tarkastaa toisen solmun kirjainerottelutieto, ja määritetään toinen solmu ensimmäiselle solmulle assosioidun kir-jainerottelutiedon mukaisesti.
7. Laitteenhallintajärjestelmä, joka käsittää ainakin laitteenhallinta-palvelimen (S) ja ainakin yhden hallittavan laitteenhallinta-asiakaslaitteen (TE), 5 jossa laitteenhallintajärjestelmässä on järjestetty ainakin yhden laitteenhallinta-asiakaslaitteen (TE) hallinta ainakin yhden solmun käsittävän hallintarakenteen avulla ja jossa laitteenhallintajärjestelmässä isot ja pienet kirjaimet ovat erotettavissa, tunnettu siitä, että ainakin yhdelle solmulle on assosioitu kirjain-erottelutieto, joka määrittää tuleeko isot ja pienet kirjaimet erotella, ja 10 laitteenhallintajärjestelmä on järjestetty määrittämään (304; 311) ai nakin yksi solmu kirjainerottelutiedon mukaisesti.
8. Tietojenkäsittelylaite (S; TE), joka on järjestetty määrittämään laitteenhallintaprotokollalla hallittavia tietoja käsittävän hallintarakenteen solmuja, ja jossa tietojenkäsittelylaitteessa isot ja pienet kirjaimet ovat erotettavis- 15 sa, tunnettu siitä, että tietojenkäsittelylaite (S; TE) on järjestetty tarkastamaan (303; 310) ainakin yhdelle solmulle assosioidun kirjainerottelutiedon, joka määrittää tuleeko isot ja pienet kirjaimet erotella, ja tietojenkäsittelylaite (S; TE) on järjestetty määrittämään (304; 311) 20 ainakin yksi solmu kirjainerottelutiedon mukaisesti.
9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen tietojenkäsittelylaite, tunnet-t u siitä, että ainakin yhden solmun ominaisuuksia on määritetty laitekuvauk-sessa ainakin yhtä hallittavaa laitetta varten muodostettavaa hallintarakennetta varten, joka laitekuvaus käsittää mainitun tiedon ainakin yhdelle solmulle, ja 25 tietojenkäsittelylaite on järjestetty tarkastamaan kirjainerottelutieto laitekuvauksesta.
10. Patenttivaatimuksen 8 mukainen tietojenkäsittelylaite, tunnettu siitä, että kirjainerottelutieto on määritetty hallittavan laitteen tietoja kuvaavassa hallintarakenteessa, jolloin 30 tietojenkäsittelylaite on järjestetty tarkastamaan kirjainerottelutieto hallintarakenteesta.
11. Jonkin patenttivaatimuksen 8-10 mukainen tietojenkäsittelylaite, tunnettu siitä, että tietojenkäsittelylaite on järjestetty tarkastamaan kirjainerottelutieto vasteena sille, että on tarve luoda uusi solmu tai osoittaa jo 35 hallintarakenteessa olevaa solmua, ja tietojenkäsittelylaite on järjestetty määrittämään solmun nimi kirjain-erottelutiedon mukaisesti joko erottamalla isot ja pienet kirjaimet tai erottamatta isot ja pienet kirjaimet.
12. Jonkin patenttivaatimuksen 8-11 mukainen tietojenkäsittelylai-5 te, t u n n e 11 u siitä, että ensimmäiselle solmulle assosioitu kirjainerottelutieto on asetettu koskemaan myös toista solmua, jolloin tietojenkäsittelylaite on järjestetty tarkastamaan ensimmäisen solmun kirjainerottelutieto vasteena sille, että on tarve tarkastaa toisen solmun 10 kirjainerottelutieto, ja tietojenkäsittelylaite on järjestetty määrittämään toinen solmu ensimmäiselle solmulle assosioidun kirjainerottelutiedon mukaisesti.
13. Jonkin patenttivaatimuksen 8-11 mukainen tietojenkäsittelylaite, t u n n e 11 u siitä, että tietojenkäsittelylaite on järjestetty toimimaan laitteen- 15 hallinta-asiakaslaitteena, jolloin tietojenkäsittelylaite on järjestetty osoittamaan jo tallennettua solmua ja/tai lisäämään uuden solmun hallintarakenteeseen kirjainerottelutiedon mukaisesti.
14. Patenttivaatimuksen 13 mukainen tietojenkäsittelylaite, tun- 20. e tt u siitä, että tietojenkäsittelylaite on järjestetty määrittämään solmun hal- lintarakenteessa hallintapalvelimelta vastaanotetun hallintakomennon mukaisesti.
15. Patenttivaatimuksen 13 tai 14 mukainen tietojenkäsittelylaite, tunnettu siitä, että tietojenkäsittelylaite on OMA-laitteenhallintastandardin 25 mukainen laitteenhallinta-asiakaslaite.
16. Jonkin patenttivaatimuksen 13, 14 tai 15 mukainen tietojenkäsittelylaite, tunnettu siitä, että tietojenkäsittelylaite on matkaviestin.
17. Jonkin patenttivaatimuksen 8-12 mukainen tietojenkäsittelylaite, tunnettu siitä, että 30 tietojenkäsittelylaite on järjestetty toimimaan laitteenhallinnan hallin- tapalvelimena ja lähettämään hallintakomentoja laitteenhallinta-asiakaslaittee-seen, ja tietojenkäsittelylaite on järjestetty määrittämään ainakin yhden solmun tietoja hallintakomentoon kirjainerottelutiedon mukaisesti.
18. Patenttivaatimuksen 17 mukainen tietojenkäsittelylaite, tunnettu siitä, että tietojenkäsittelylaite on OMA-laitteenhallintastandardin mukainen laitteenhan intapalvel in.
19. Tietojen käsittelylaitteen (S; TE) muistiin ladattavissa oleva tieto-5 koneohjelmatuote, jossa tietojenkäsittelylaitteessa isot ja pienet kirjaimet ovat erotettavissa, tunnettu siitä, että mainittu tietokoneohjelmatuote käsittää tietokoneohjelmakoodia, joka tietojenkäsittelylaitteen (S; TE) prosessorissa suoritettuna aikaansaa tietojenkäsittelylaitteen (S; TE): tarkastamaan (303; 310) laitteenhallintaprotokollalla hallittavia tieto-10 ja käsittävän hallintarakenteen ainakin yhdelle solmulle assosioidun kirjainerot-telutiedon, joka määrittää tuleeko isot ja pienet kirjaimet erotella, ja määrittämään (304; 311) ainakin yksi solmu kirjainerottelutiedon mukaisesti.
20. Tietojenkäsittelylaitteen (S; TE) luettavissa oleva tietorakenne 15 laitteenhallintaprotokollalla hallittavia tietoja käsittävän hallintarakenteen solmuja määrittävän tietojenkäsittelylaitteen (S; TE) ohjaamiseksi, jossa tietojenkäsittelylaitteessa isot ja pienet kirjaimet ovat erotettavissa, tunnettu siitä, että tietorakenne käsittää ainakin yhdelle solmulle assosioidun kirjainerottelutiedon tietojenkäsittelylaitteen (S; TE) laitteenhallinnan solmujen määrittämis- 20 toiminnallisuuden ohjaamiseksi määrittämään (304; 311) solmun nimen kirjainerottelutiedon mukaisesti joko erottaen pienet kirjaimet ja isot kirjaimet tai erottamatta ne.
FI20040141A 2004-01-30 2004-01-30 Solmujen määrittäminen laitteenhallintajärjestelmässä FI120613B (fi)

Priority Applications (14)

Application Number Priority Date Filing Date Title
FI20040141A FI120613B (fi) 2004-01-30 2004-01-30 Solmujen määrittäminen laitteenhallintajärjestelmässä
MYPI20050048A MY139197A (en) 2004-01-30 2005-01-06 Defining nodes in device management system
US11/043,730 US8219664B2 (en) 2004-01-30 2005-01-26 Defining nodes in device management system
KR1020067015506A KR100831754B1 (ko) 2004-01-30 2005-01-28 기기관리 시스템에서의 노드 정의
AU2005208065A AU2005208065B2 (en) 2004-01-30 2005-01-28 Defining nodes in device management system
CNA2005800031687A CN1914606A (zh) 2004-01-30 2005-01-28 在设备管理系统中定义节点
ES05708138T ES2300989T3 (es) 2004-01-30 2005-01-28 Definicion de nodos en un sistema de gestion de dispositivos.
TW094102554A TW200538950A (en) 2004-01-30 2005-01-28 Defining nodes in device management system
JP2006550212A JP2007520007A (ja) 2004-01-30 2005-01-28 デバイス管理システムにおいてノードを定義する方法
DE602005005018T DE602005005018T2 (de) 2004-01-30 2005-01-28 Definieren von knoten in einem vorrichtungsverwaltungssystem
PCT/FI2005/000057 WO2005073868A1 (en) 2004-01-30 2005-01-28 Defining nodes in device management system
EP05708138A EP1709548B1 (en) 2004-01-30 2005-01-28 Defining nodes in device management system
AT05708138T ATE387670T1 (de) 2004-01-30 2005-01-28 Definieren von knoten in einem vorrichtungsverwaltungssystem
HK07102664A HK1096465A1 (en) 2004-01-30 2007-03-12 defining nodes in device management system

Applications Claiming Priority (2)

Application Number Priority Date Filing Date Title
FI20040141A FI120613B (fi) 2004-01-30 2004-01-30 Solmujen määrittäminen laitteenhallintajärjestelmässä
FI20040141 2004-01-30

Publications (3)

Publication Number Publication Date
FI20040141A0 FI20040141A0 (fi) 2004-01-30
FI20040141A FI20040141A (fi) 2005-07-31
FI120613B true FI120613B (fi) 2009-12-15

Family

ID=30129467

Family Applications (1)

Application Number Title Priority Date Filing Date
FI20040141A FI120613B (fi) 2004-01-30 2004-01-30 Solmujen määrittäminen laitteenhallintajärjestelmässä

Country Status (13)

Country Link
EP (1) EP1709548B1 (fi)
JP (1) JP2007520007A (fi)
KR (1) KR100831754B1 (fi)
CN (1) CN1914606A (fi)
AT (1) ATE387670T1 (fi)
AU (1) AU2005208065B2 (fi)
DE (1) DE602005005018T2 (fi)
ES (1) ES2300989T3 (fi)
FI (1) FI120613B (fi)
HK (1) HK1096465A1 (fi)
MY (1) MY139197A (fi)
TW (1) TW200538950A (fi)
WO (1) WO2005073868A1 (fi)

Families Citing this family (6)

* Cited by examiner, † Cited by third party
Publication number Priority date Publication date Assignee Title
KR100747467B1 (ko) * 2005-10-01 2007-08-09 엘지전자 주식회사 로그 관리 객체를 이용한 장치관리 시스템 및 해당시스템에서의 로깅 데이터 생성 및 제어 방법
CN100428693C (zh) * 2006-03-13 2008-10-22 华为技术有限公司 分区域管理用户设备功能的方法和用户设备
CN101437071B (zh) 2007-11-15 2011-09-28 华为技术有限公司 终端设备管理树管理对象实例化的方法及设备
KR101488663B1 (ko) * 2007-12-03 2015-02-02 에스케이텔레콤 주식회사 Ｄｍ 서비스 세션 관리 시스템 및 방법
US8775579B2 (en) * 2010-01-13 2014-07-08 Htc Corporation Method for addressing management object in management tree and associated device management system
US9026582B2 (en) * 2010-03-23 2015-05-05 Htc Corporation Device management methods and related apparatus for enhancing applicability of status messages in response to commands

Family Cites Families (3)

* Cited by examiner, † Cited by third party
Publication number Priority date Publication date Assignee Title
US7844683B2 (en) * 2001-10-10 2010-11-30 Juniper Networks, Inc. String matching method and device
AU2002258019A1 (en) * 2002-04-30 2003-11-17 Nokia Corporation Method and device for management of tree data exchange
US20040039734A1 (en) * 2002-05-14 2004-02-26 Judd Douglass Russell Apparatus and method for region sensitive dynamically configurable document relevance ranking

Also Published As

Publication number Publication date
KR100831754B1 (ko) 2008-05-23
EP1709548A1 (en) 2006-10-11
JP2007520007A (ja) 2007-07-19
FI20040141A (fi) 2005-07-31
DE602005005018D1 (de) 2008-04-10
TW200538950A (en) 2005-12-01
CN1914606A (zh) 2007-02-14
MY139197A (en) 2009-08-28
KR20070003844A (ko) 2007-01-05
ES2300989T3 (es) 2008-06-16
HK1096465A1 (en) 2007-06-01
DE602005005018T2 (de) 2008-06-12
AU2005208065B2 (en) 2010-04-01
FI20040141A0 (fi) 2004-01-30
EP1709548B1 (en) 2008-02-27
ATE387670T1 (de) 2008-03-15
AU2005208065A1 (en) 2005-08-11
WO2005073868A1 (en) 2005-08-11

Similar Documents

Publication Publication Date Title
US8219664B2 (en) Defining nodes in device management system
US7269821B2 (en) Method and device for management of tree data exchange
RU2390952C2 (ru) Определение узлов управления в системе управления устройством
US7873714B2 (en) Priorization of management objects
FI116703B (fi) Solmujen määrittäminen laitteenhallintajärjestelmässä
RU2494554C2 (ru) Нацеленные запросы, использующие ома dm-протокол
KR100831754B1 (ko) 기기관리 시스템에서의 노드 정의
FI114948B (fi) Hallintaobjektin osoittaminen
KR100731272B1 (ko) 이동 통신 장치들을 위한 장치 관리 트리를 설정할 수 있는객체들을 정의하는 방법 및 장치
KR20100067332A (ko) 의존성 통지

Legal Events

Date Code Title Description
FG Patent granted

Ref document number: 120613

Country of ref document: FI

PC Transfer of assignment of patent

Owner name: NOKIA TECHNOLOGIES OY