FI116703B - Solmujen määrittäminen laitteenhallintajärjestelmässä - Google Patents

Description

116703

Solmujen määrittäminen laitteenhallintajärjestelmässä

Keksinnön ala

Keksintö liittyy laitteenhallinnassa käytettävän hallintarakenteen solmujen määrittämiseen laitteenhallintajärjestelmässä (device management 5 system).

Keksinnön tausta

Erilaisten tietojenkäsittelylaitteiden, kuten matkaviestimien, monimutkaistuessa laitteenhallinnan merkitys korostuu. Laitteissa tarvitaan useita erilaisia asetuksia, kuten Intemet-liityntäpisteisiin liittyviä asetuksia, joiden 10 asettaminen käyttäjän toimesta manuaalisesti on työlästä ja vaikea. Mm. tämän ongelman ratkaisemiseksi on kehitetty laitteenhallintaratkaisuja, joilla esimerkiksi yrityksen tietojärjestelmän ylläpitäjä tai teleoperaattori voi asettaa laitteeseen tarkoituksenmukaisen konfiguraation. Yleisesti laitteenhallinnalla (device management) tarkoitetaan toimenpiteitä, joilla laitteen ulkopuoliset ta-15 hot voivat muuttaa laitteen konfiguraatiota, esimerkiksi muuttaa asetuksia tai jopa jotakin laitteen käyttämää protokollaa. Pelkästään laitteeseen liittyvien asetusten lisäksi voidaan lähettää myös käyttäjäkohtaista dataa, kuten käyttäjäprofiileja, logoja, soittoääniä ja valikoita, joilla käyttäjä voi muokata laitteen asetuksia henkilökohtaisiksi tai muokkaaminen tapahtuu automaattisesti lait-: 20 teenhallinnan yhteydessä.

: Eräs laitteenhallintastandardi on OMA:n (Open Mobile Alliance) : SyncML-laitteenhallinta (Synchronization Markup Language), joka perustuu i osittain SyncML-protokollaan. Esimerkiksi PC (Personal Computer) voi toimia laitteenhallintapalvelimena (device management server) ja matkaviestin hallit-\,! 25 tavana asiakaslaitteena (device management client). Laitteenhallinnan kannal- ‘ * ta asiakkaana toimiva asiakaslaite lähettää laitteenhallintaa suorittavalle hallin- tapalvelimelle istunnon alustusviestissä tietoja itsestään, johon hallintapalvelin : vastaa lähettämällä omia tietojaan ja laitteenhallintakomentoja (server mana- gement operations). Asiakaslaite vastaa näihin status-tiedoilla, jonka jälkeen ....: 30 palvelin voi lopettaa istunnon, tai lähettää lisää laitteenhallintakomentoja. Mikä- li palvelin lähettää lisää hallintakomentoja, tulee asiakaslaitteen vastata näihin • status-tiedoilla. Palvelin voi aina status-tietojen vastaanottamisen jälkeen lo- : : pettää istunnon tai jatkaa sitä lähettämällä lisää laitehallintakomentoja. Lait- teenhallintaa voidaan toteuttaa myös niin, että ensin lähetetään käyttäjälle ky-35 symyksiä siitä, mitä tämä haluaa päivittää ja käyttäjän valinnoista lähetetään 2 116703 tieto palvelimelle. Palvelin voi tämän jälkeen lähettää seuraavassa paketissa käyttäjän haluamat päivitykset/operaatiot.

Asiakaslaitteessa hallittavat asiat on järjestetty hallintaobjekteiksi (management object). Hallintaobjektit ovat hallintapalvelimen hallintakomen-5 noilla hallittavissa olevia entiteettejä asiakaslaitteessa. Hallintaobjekti voi olla esimerkiksi luku tai suuri entiteetti, kuten taustakuva tai näytönsäästäjä. Ainakin osa hallintaobjekteista voi olla standardoitu; SyncML-laitteenhallinta-standardeissa on tällä hetkellä kolme standardoitua hallintaobjektia.

Hallintaobjektit on järjestetty SyncML-laitteenhallinnassa puumuo-10 toon hallintapuuksi, jota on havainnollistettu kuviossa 1. Hallintapuu muodostuu solmuista, ja hallintaobjekti on hallintapuun alipuu ja voi muodostua yhdestä tai useammasta solmusta. Jatkossa käsitelläänkin solmuja, joista hallintaobjektit muodostuvat. Solmu voi olla yksittäinen parametri, alipuu tai datakokoel-ma. Esimerkiksi "Vendor"-solmu on sisäinen solmu (interior node), koska sillä 15 on tytärsolmut (child object) ’’Screen Saver” ja ’’Ringing Tones”. Solmu ’’Screen Saver” on lehtisolmu (leaf node), koska sillä ei ole tytärsolmuja. Solmu ’’Ringing Tones” on myös sisäinen solmu, koska sillä on tytärsolmuja. Solmun sisältönä voi olla myös linkki, joka osoittaa johonkin toiseen solmuun. Jokainen solmu on osoitettavissa URI-tunnisteella (Uniform Resource Identifier). Solmun 20 URI muodostetaan lähtien juuresta 7” ja puuta edettäessä jokaisella solmulla on nimi, joka lisätään aiempiin käyttäen 7” erottavana merkkinä. Esimerkiksi solmu ’’Ringing Tones” voi olla osoitettavissa URI-tunnisteella TVendor/Ringing i.: Tones/”. Solmut voivat olla kiinteitä tai dynaamisia. Dynaamisia solmuja voi- ,,: daan lisätä hallintapuuhun asiakaslaitteesta tai hallintapalvelimesta.

25 Kuten OMA:n SyncML DM-spesifikaatiossa "SyncML Device Mana- gement Tree and Description”, versio 1.1.1, 2. lokakuuta 2002, 48 sivua, kap-pale 8, on esitetty, eri laitevalmistajat voivat standardoitua laitekuvauskehyk-sen tai -pohjan (DDF; Device Description Framework) DTD-kuvausta (Docu-: .·, ment Type Description) käyttäen muodostaa hallintapalvelinta varten laiteku- 30 vauksen, joka käsittää laitekohtaisia ominaisuustietoja. Laitekuvauksen DTD-;* malli määrittää XML-elementit, joihin laitevalmistaja voi määrittää kyseessä olevan laitetyypin ominaisuudet ja näin muodostaa laitekuvauksen. Laitekuva-uksen perusteella hallintapalvelin kykenee lähettämään hallintakomentoja eri-laisiin laitteenhallinta-asiakkaana toimiviin laitteisiin. Laitekuvauksessa voidaan . . 35 erityisesti määrittää asiakaslaitteen sisäistä ohjelmistorakennetta hallittavien • : objektien osalta. Ominaisuustiedot voivat sisältää solmukohtaisesti esim.

3 116703 tiedon siitä tukeeko laite (erityisemmin määritettävä solmu) aikaleiman käyttöä (milloin solmua on viimeksi muutettu) tai mitä MIME-tyyppejä solmu tukee. Kuvauksessa on määritetty ainoastaan Occurrence-elementti, jossa voidaan määrittää, kuinka monta kertaa kyseessä oleva solmu voi esiintyä hallintapuus-5 sa. Tämän elementin avulla voidaan laajentaa hallintapuuta leveyssuunnassa, eli lisäämällä useita rinnakkaisia solmuja, jos solmulle on määritetty Occur-rence-elementissä, että solmu voi esiintyä hallintapuussa useamminkin kuin kerran (esim. ”Vendor”-solmulle rinnakkainen solmu Operator"). Ongelmana mainitun spesifikaation mukaisessa laitteenkuvauksessa on, että hallintapuun 10 laajentaminen syvyyssuunnassa (esim. "Vendor”-solmulle tytärsolmu "Screen Saver”) on työlästä, koska laitekuvauksessa on aina ennalta oltava määritettynä jokaiselle solmulle kaikki solmun alla olevat tytärsolmut. Tämän takia laite-kuvauksista voi tulla suuria. Jos jokin solmu on tytärsolmuna usealle eri solmulle, se on kuvattava jokaisen näiden solmun laitekuvauksessa tai on käytet-15 tävä erillisiä laitekuvauksia.

Keksinnön lyhyt selostus

Nyt on kehitetty menetelmä, laitteenhallintajärjestelmä, tietojenkäsit-telylaite, tietokoneohjelmatuote, ja tietorakenne, joille on tunnusomaista se, mitä sanotaan itsenäisissä patenttivaatimuksissa. Keksinnön eräät suoritusmuo-20 dot ovat epäitsenäisten patenttivaatimusten kohteena.

• : Keksinnön mukaisesti laitekuvaus käsittää ainakin yhdelle solmulle : ; rekursiotiedon ainakin rekursion aloituspaikasta, jolloin solmua toistetaan hal- :* ; lintarakenteessa rekursiotiedon mukaisesti.

Solmu viittaa yleisesti kolmannen osapuolen konfiguroitavissa ole-25 vaan laitteenhallintaan liittyvään entiteettiin, esimerkiksi Internet-liityntäpisteen asetuksiin, rajoittumatta kuitenkaan SyncML-laitteenhallinnan solmuihin. Vastaavasti hallintarakenne voi olla minkä tahansa muotoinen solmuja sisältävä rakenne rajoittumatta SyncML-laitteenhallinnan puumallisiin laitteenhallintapui-hin. Solmun toistaminen tarkoittaa, että laitekuvauksessa, esimerkiksi SyncML-30 laitteenhallinnan DDF-kuvauksen Node-elementissä, olennaisesti solmulle määritettyjen tietojen mukaista solmua voidaan lisätä hallintarakenteeseen useaan kohtaan (eli solmulle määritetyn ylemmän solmun lisäksi ainakin yhden rekursiotiedossa määritetyn solmun alle); luonnollisesti eri solmuihin tallennettavat tiedot voivat olla erilaisia. Rekursiotieto viittaa yleisesti minkä tahansa ,'· 35 muotoiseen tietoon, joka indikoi solmun toistettavuutta ja määrittää ainakin 4 116703 toiston aloituspaikan (aloituspaikka voidaan määrittää myös rekursiotiedon sijainnilla).

Keksintö parantaa ja tehostaa laitteiden mallinnettavuutta. Keksinnön mukaisen ratkaisun etuna on, että laitekuvauksissa voidaan indikoida, että 5 solmuja voidaan toistaa erityisesti syvyyssuuntaan. Tällöin laitteenhallintapal-velin voi toistaa solmuja, jotka on määritetty rekursiotiedoissa toistettavissa oleviksi solmuiksi, jolloin mihin tahansa hallintarakenteessa voidaan lisätä vastaava solmu. Näin ollen solmujen määrittäminen on huomattavasti aiempaa monipuolisempaa, eikä jokaista solmun tytärobjektia tarvitse määrittää laiteku-10 vauksessa. Tällöin laitekuvauksien koko pienenee ja niiden tallentamiseen ja siirtämiseen tarvitaan vähemmän resursseja.

Keksinnön erään suoritusmuodon mukaisesti rekursiotiedot käsittävät lisäksi määrätiedon rekursioiden määrästä, jolloin solmua toistetaan hallintarakenteessa rajaten rekursioiden määrä määrätiedon mukaisesti. Tällöin voi-15 daan rajoittaa solmujen toiston määrää hallintapalvelimessa.

Kuvioiden lyhyt selostus

Keksintöä selostetaan nyt lähemmin eräiden suoritusmuotojen yhteydessä, viitaten oheisiin piirroksiin, joista:

Kuvio 1 havainnollistaa hallintapuuta; 20 Kuvio 2 havainnollistaa erästä hallintajärjestelmää; - ; Kuvio 3 havainnollistaa palvelinta ja asiakaslaitetta; : Kuvio 4 havainnollistaa keksinnön erään suoritusmuodon mukaista menetelmää; ja

Kuvio 5 havainnollistaa solmujen toistamista hallintapuussa.

25 Keksinnön yksityiskohtainen selostus

Seuraavassa kuvataan keksinnön erästä suoritusmuotoa SyncML-laitteenhallintaa tukevassa järjestelmässä, on kuitenkin huomioitava, että kek-: sintöä voidaan soveltaa missä tahansa laitteenhallintajärjestelmässä, jossa : laitteenhallintaobjekteja voidaan organisoida myös muulla tavoin kuin puura- 30 kenteeksi.

Kuviossa 2 on havainnollistettu erästä verkotettua järjestelmää. Palvelimena S tyypillisesti toimii verkkopalvelin tai PC. TE on tyypillisesti matka-:·*: viestin, PC, sylimikro (laptop computer), tai PDA-laite (Personal Digital ·,! Assistant). Seuraavissa suoritusmuodoissa oletetaan, että laitteenhallinnan 5 116703 kannalta päätelaite TE toimii asiakaslaitteena ja palvelin S hallintapalvelimena. Palvelin S voi hallita useita asiakaslaitteita TE.

Kuviossa 2 on esitetty kaksi esimerkkiä, joista ensimmäisessä lähiverkkoon LAN (Local Area Network) on kytkeytynyt asiakaslaitteita TE ja hallin-5 tapalvelimia S. Verkkoon LAN kytkeytynyt asiakaslaite TE käsittää toiminnallisuuden, esim. verkkokortin ja tiedonsiirtoa ohjaavan ohjelmiston, verkon LAN laitteiden kanssa kommunikoimiseksi. Lähiverkko LAN voi olla minkä tahansa tyyppinen lähiverkko ja TE voi olla yhteydessä palvelimeen S myös Internetin kautta tyypillisesti palomuuria FW käyttäen. Päätelaite TE voi olla kytkeytynyt 10 lähiverkkoon LAN myös langattomasi! liityntäpisteen AP kautta.

Toisessa esimerkissä asiakaslaite TE kommunikoi palvelimen S kanssa matkaviestinverkon MNW (Mobile Network) kautta. Verkkoon MNW kytkeytynyt päätelaite TE käsittää matkaviestintoiminnallisuuden verkon MNW kanssa kommunikoimiseksi langattomasti. Matkaviestinverkon MNW ja 15 palvelimen S välissä voi olla lisäksi muita verkkoja, kuten lähiverkko LAN. Matkaviestinverkko MNW voi olla mikä tahansa jo tunnettu langaton verkko, esimerkiksi GSM-palvelua tukeva verkko, GPRS-palvelua (General Packet Radio Service) tukeva verkko, kolmannen sukupolven matkaviestinverkko, kuten 3GPP:n (3rd Generation Partnership Project) verkkomääritysten mukainen 20 verkko, langaton lähiverkko WLAN, privaattiverkko, tai verkkojen yhdistelmä. Eräs tärkeä kuljetuskerroksen palvelu useissa matkaviestinverkoissa on WAP, jonka käsittämän WSP-kerroksen (Wireless Session Protocol) avulla voidaan ' L : tarjota asiakaslaitteessa TE ja palvelimessa S laitteenhallintasovelluskerroksel- le kuljetuspalvelu. Tällöin järjestelmä käsittää ainakin yhden WAP-yhdyskäytä-·:·! 25 vän ja mahdollisesti yhden tai useampia WAP-välityspalvelimia (WAP Proxy).

WAP tukee myös muita siirtotekniikoita, kuten HTTP- tai OBEX-standardeja. *···. Alempien kerroksien siirtotekniikoina voidaan käyttää kuten piiri- tai pakettivä litteistä datan siirtoa tai SMS-pohjaista siirtoa alla olevan matkaviestinverkon , , MNW ominaisuuksien mukaisesti. Edellisten esimerkkien lisäksi myös muut : 30 laitteenhallintakonfiguraatiot ovat mahdollisia, kuten päätelaitteiden TE välinen ' · ‘ hallintayhteys tai päätelaitteen TE ja palvelimen S välinen suora hallintayhteys *; I langallista tai langatonta yhteyttä käyttäen ilman muita verkkoelementtejä.

....: Kuten kuviossa 3 on havainnollistettu, päätelaite TE ja palvelin S kä sittävät muistia MEM; SMEM, käyttöliittymän UI; SUI, l/O-välineet I/O; Sl/O tie-35 donsiirron järjestämiseksi, ja yhden tai useamman prosessorin käsittävän kes-: ί kusprosessointiyksikön CPU; SCPU (Central Processing Unit). Muistissa 6 116703 MEM; SMEM on haihtumaton osuus keskusprosessointiyksikköä CPU; SCPU ohjaavien sovellusten ja muiden säilytettävien tietojen tallentamiseksi ja haihtuva osuus käytettäväksi tilapäistä datan prosessointia varten. TE:n muistissa MEM säilytetään hallintaobjekteja, joiden rakenteesta myös palvelimen S 5 muistissa SMEM ylläpidetään hallintapuuta. SyncML-laitteenhallintastandardin mukaisena asiakaslaitteena toimiva TE käsittää asiakasagentin CA (Client Agent), joka huolehtii hallintaistuntoon liittyvistä toiminnoista asiakaslaitteessa. Hallintapalvelimena toimiva laite S käsittää hallintaistuntoa hoitavan palvelin-agentin SA (Server Agent) tai palvelinisännän (Server Master). Asiakasagentti 10 CA voidaan toteuttaa suorittamalla CPU:ssa muistiin MEM tallennettua tietoko-neohjelmakoodia ja SA suorittamalla SCPUissa muistiin SMEM tallennettua tietokoneohjelmakoodia. Kuten on jo todettu, TE ja S voivat toimia hallintapalvelimena ja/tai asiakaslaitteena. Näin ollen esimerkiksi päätelaite TE voi käsittää myös ainakin osittain palvelinagentin SA toiminnot, jolloin se voi toimia hal-15 lintapalvelimena päätelaitteiden TE välisessä laitteenhallinnassa. Keskuspro-sessointiyksikössä SCPU suoritettavilla tietokoneohjelmakoodeilla voidaan aikaansaada ainakin palvelin S toteuttamaan lisäksi laitekuvausten käyttöön ja solmujen toistamiseen liittyvät keksinnölliset välineet, joiden eräitä suoritusmuotoja on havainnollistettu kuviossa 4 ja 5. Tietokoneohjelma voi olla tallen-20 nettuna mille tahansa muistivälineelle, esimerkiksi PC:n kovalevylle tai CD-ROM-levylle, josta se voidaan ladata sitä suorittavan laitteen TE; S muistiin MEM; SMEM. Tietokoneohjelma voidaan myös ladata verkon kautta esimerkik-; si TCP/IP-protokollapinoa käyttäen. On myös mahdollista käyttää kovo-ratkai- ; suja tai kovo- ja ohjelmistoratkaisuiden yhdistelmää toteuttamaan keksinnölli- ; : 25 set välineet. Laitekuvauksen sisältävä tietorakenne voidaan siirtää esimerkiksi ‘ tiedonsiirtoverkon kautta palvelimeen S ja tallentaa palvelimen S muistiin.

. · * *. Kuviossa 4 on havainnollistettu erään suoritusmuodon mukaista me- t > netelmää, josta ainakin vaiheita 402-405 voidaan suorittaa hallintapalvelimes-sa S. Ennalta määritetään 401 uusien (dynaamisten) solmujen muodostamista 30 varten yksi tai useampia laitekuvauksia. Laitekuvaus sisältää informaatiota ky-•; ‘ seessä olevan laitteen ominaisuuksista laitteenhallinnan järjestämiseksi ja eri- • : tyisesti hallintapuun solmujen eli täten hallintaobjektien määrittämiseksi laitteel- * i · le. On huomioitava, että laitekuvaus voi käsittää vain osan laitteen ominaisuuk sista ja voi määrittää esimerkiksi yksittäisen ohjelmistokomponentin ominai-’ 35 suuksia, jotka saattavat olla samoja useammassa kuin yhdessä laitteessa.

7 116703

Laitekuvaukset ovat erään suoritusmuodon mukaisesti XML-kieleen perustuvia dokumentteja. XML-pohjaisia dokumentteja varten määritetään dokumenttityypin määrittely DTD (Document Type Definition), joka XML-kielessä määrittää käytettävät tunnisteet (Tag), tunnisteiden välisten elementtien 5 (ELEMENT) rakenteelliset suhteet ja muita käytettäviä XML-dokumenttien määrityksiä. Kuten XML-kielestä on hyvin tunnettua, tietoelementti alkaa alku-tunnisteesta (esim. <section>) ja loppuu lopputunnisteeseen (</section>) ja se voi sisältää tekstiä tai muita elementtejä. DTD on mukana kaikissa lähetetyissä dokumenteissa tai niissä viitataan jo tunnettuun DTD:n. Laitekuvaus määrite-10 tään erään suoritusmuodon mukaisesti SyncML-laitteenhallintaspesifikaatiois-sa määritetyn laitekuvauksen DTD-mallin perusteella. DTD-malli ja sen perusteella muodostettu laitekuvaus määrittää erityisesti elementtejä laitavalmistajan ja laitetyypin identifioimiseksi ja laitteeseen määrittävissä olevien solmujen ominaisuuksia. Solmukohtaisissa tiedoissa määritetään mm. solmun nimi, pol-15 ku solmuun, solmun ajonaikaisia ominaisuuksia ja stabiileja solmujen tietoja hallintapalvelinta varten. Edellä kuvatun sijaan keksintöä voidaan hyvin soveltaa myös muuntyyppisiin laitekuvauksiin, esimerkiksi voidaan käyttää muitakin kuvauskehyksiä ja/tai kuvauspohjia, joita ovat esimerkiksi RDF (Resource Description Framework), CC/PP (Composite Capability/Preference Profiles), 20 CIM (Common Information Model), GUP (Generic User Profile), XML Schema, ja UML (Unified Modeling Language).

Laitekuvaukset ovat tyypillisesti laitetyyppikohtaisia ja ne voidaan : ! määrittää 401 valmistajan toimesta jo valmistusvaiheessa. Kun laitekuvaus on : määritetty, se voidaan tallentaa esimerkiksi laitteenhallintapalvelimen S muis- 25 tiin SMEM. Erään suoritusmuodon mukaisesti myös päätelaitteessa TE voidaan luoda tai muokata 401 laitekuvausta. Esimerkiksi, kun päätelaitteeseen TE tehdään ohjelmistopäivitys tai lisätään uusi ohjelmistokomponentti, voidaan määrittää 401 myös laitekuvaus päätelaitteessa TE ja tallentaa se ainakin TE:n muistiin MEM.

: 30 Keksinnön erään suoritusmuodon mukaisesti laitekuvaukseen mää ritetään ainakin yhtä solmua varten rekursiotietoja, eli tietoja solmun toistettavuudesta. Tällöin jo laitekuvausdokumentin DTD voi käsittää yhden tai useamman elementin tai kentän ainakin rekursion aloituskohdan määrittämiseksi. Myös muita rekursiotietoja voi olla määritettynä laitekuvausdokumenttien : 35 DTD:ssä ja näin ollen myös laitekuvausdokumenteissa. Erilaisia yksityiskohta!- δ 116703 sempia suoritusmuotoja rekursiotietojen määrittämisestä laitekuvausdokumen-teissa havainnollistetaan myöhemmin.

Laitekuvaukset tulee olla halfintapalvelimen saatavilla laitteenhallin-taa varten. Kun on tarve 402 määrittää solmuja hallittavaan laitteeseen, eli 5 ainakin kun on tarve muodostaa uusia solmuja tai muokata olemassa olevia solmuja, palvelin hakee 403 laitekuvauksen laitteen tunnisteen, esimerkiksi valmistajatunnisteen ja laitetyyppitunnisteen perusteella. Laitekuvauksia voidaan säilyttää palvelimen S muistissa SMEM tai palvelin S voi hakea laitekuvauksen jostakin ulkopuolisesta laitteesta, esimerkiksi Internetin yli laitevalmis-10 tajan ylläpitämästä palvelimesta. Erään suoritusmuodon mukaisesti laiteku-vaus voidaan myös saada päätelaitteesta TE, esimerkiksi pyytämällä sitä lait-teenhallintaistunnon alussa.

Vaiheessa 404 määritetään laitekuvauksen sisältävän tietorakenteen prosessoinnin perusteella hallintapuuhun lisättävien yhden tai useamman 15 solmun tai muokattavan ainakin yhden solmun sisältö. Uusi solmu voi olla mitä tahansa objektityyppiä, kuten sisäinen solmu tai lehtisolmu.

Erään suoritusmuodon mukaisesti uutta tai muokattavaa solmua toistetaan 404 hallintapuussa. Tällöin solmua, joka on laitekuvauksessa määritetty toistettavissa olevaksi solmuksi, voidaan toistaa hallintapuussa. Toistetta-20 vissa olevalle solmulle on erään suoritusmuodon mukaisesti laitekuvauksessa määritetty rekursiotieto, joka käsittää ainakin tiedon rekursion aloituskohdasta.

‘ Tällöin solmu voidaan toistaa rekursiotiedossa määritettyyn aloituskohtaan, : mahdollisesti ottaen huomioon muut rekursiotiedoissa määritetyt asetukset, ku ten toistojen määrän. Aloituskohdaksi voi olla määritetty mikä tahansa kysees-: 25 sä olevan solmun tytärelementti, jolloin hallintapuussa voidaan toistaa solmua syvyyssuunnassa. Aloituskohdaksi voi olla määritetty myös jokin muu solmu hallintapuussa, joka voi olla myös määritettynä jossakin muussa laitekuvauksessa. Tämän suoritusmuodon avulla solmua voidaan toistaa mihin tahansa hallintapuussa. Rekursiotiedon perusteella hallintapalvelin S tietää, mitä sol-30 muja voidaan toistaa ja missä mainittuja solmuja voidaan toistaa.

Kuviossa 5 on havainnollistettu esimerkinomaisesti erilaisia toisto-; mahdollisuuksia, missä toistot on esitetty katkoviivalla. Erään suoritusmuodon ,,: mukaisesti rekursiotieto on siis määritetty sen solmun tiedoissa, jota voidaan toistaa hallintapuussa. Solmun X tiedoissa on määritetty rekursiotiedot niin, et-; 35 tä solmua X voidaan toistaa solmun X tytärelementin alla, solmun Y alla, ja juu- i ren / alla. Rekursiotietojen avulla voidaan monipuolisesti hyödyntää kerran 116703 g määritettyä solmukuvausta (solmulle X) laitekuvauksessa, eikä kaikkia sisäisiä solmuja ja lehtisolmuja tarvitse kuvata erikseen jokaiselle haaralle. Erään suoritusmuodon mukaisesti rekursiotiedoissa voidaan määrittää useita aloituspaikkoja, joissa solmua voidaan toistaa tai joissa sitä tulee toistaa. Hallintapalvelin 5 S voi automaattisesti toistaa solmua, kun siihen on määritetty rekursiotieto. Hallintapalvelin S voi toistaa rekursiotiedon käsittävää solmua aina, kun solmussa määritettävät hallintatiedot on lisättävä ainakin kahteen paikkaan hallin-tapuussa.

Erään vaihtoehtoisen suoritusmuodon mukaisesti rekursiotieto on 10 määritetty sen solmun tiedoissa, jonka alle toistettavaa solmua toistetaan. Tällöin rekursion aloituspaikka on implisiittisesti määritetty sen perusteella, mihin rekursiotieto on määritetty. Rekursiotieto käsittää tällöin lisäksi toistettavan solmun tunnisteen tai osoitteen, minkä perusteella saadaan toistettava solmu. Toistettava solmu voi olla mikä tahansa saman tai eri laitekuvauksen solmu.

15 Tällöin esimerkiksi kuvioon 5 viitaten solmun Y tiedoissa voi olla määritetty rekursiotieto (jolloin rekursion aloituspaikaksi on määritetty solmu Y, ellei jotakin muuta solmua ole määritetty aloituspaikaksi), joka käsittää viittauksen solmuun X, esimerkiksi solmun X URI-tunnisteen. Rekursiotiedon perusteella solmua X voidaan toistaa solmun Y alla.

20 Viitaten uudestaan kuvioon 4, hallintapalvelin S voi lähettää 405 uu det solmut käsittävän hallintapakkauksen asiakaslaitteeseen TE. Hallintapak-: kaus voi käsittää ADD-komennon uusille solmuille, jolloin TE lisää solmuihin ’ v määritetyn informaation muistiinsa ja päivittää hallintapuuta. Vaiheessa 405 voidaan hyödyntää laitteenhallintaprotokollan mekanismeja ja sitä varten mää- 25 ritettyjä viestejä, SyncML-laitteenhallintaprotokollan yksityiskohtaisemman ku vauksen osalta viitataan OMA:n spesifikaatioon ”SyncML Device Management , Protocol·', versio 1.1.1, 2. lokakuuta 2002, 39 sivua. SyncML-laitteenhallinnan mukaisten solmujen ja hallintapuun käyttöön liittyvien muiden yksityiskohtien o-, saita viitataan OMA: n spesifikaatioon ”SyncML Device Management Tree and ’ 30 Description”, versio 1.1.1,2. lokakuuta 2002, 48 sivua.

Erään esimerkin mukaisesti toistetaan kirjainmerkeille laitekuvauksessa määritettyä kirjainmerkkisolmua. Koska kirjainmerkit muodostavat tyypillisesti kansiorakenteita, voidaan laitekuvauksessa kirjainmerkkisolmulle rekur-siotietojen perusteella toistaa kirjainmerkkisolmua ja näin lisätä kansioraken-‘ 35 teet kirjainmerkeille tytärsolmuiksi ja/tai lehdiksi hallintapuuhun.

10 116703

Erään toisen esimerkin mukaisesti ohjelmistojen hallintaa varten määritettyjä solmuja voidaan toistaa hallintapuussa. Myös ohjelmistoja varten voidaan helposti määrittää kansiorakenteita käyttäen vain yhtä rekursiotiedon käsittävää solmukuvausta laitekuvauksessa. Monesti ohjelmistoja varten on 5 luotava, esimerkiksi tietoturvasyistä, useita pitkiä hakemistopolkuja, ja keksinnön erään suoritusmuodon mukainen solmujen toisto laitekuvauksen rekursio-tietojen perusteella on erityisen hyödyllinen tämänkaltaisessa hakemistojen luomisessa.

Erään suoritusmuodon mukaisesti rekursiotiedot käsittävät lisäksi 10 määrätiedon rekursioiden määrästä. Tällöin hallintapalvelin S on järjestetty toistamaan solmua 404 hallintapuussa rajaten toistojen määrä määrätiedon mukaisesti. Määrätieto voi määrittää esimerkiksi maksimimäärän toistoille, jolloin hallintapalvelin voi toistaa solmua hallintapuussa enintään maksimimäärän verran. Määrätieto voi myös määrittää että toistoja tulee olla esimerkiksi nolla 15 tai useampia, ainakin yksi, n kappaletta, nolla - n kappaletta, yksi - n kappaletta, 0 - oo kappaletta, 1 - oo kappaletta, tai n - oo kappaletta. Tämän suoritusmuodon avulla voidaan rajoittaa solmujen toistojen määrää hallintapuussa laitekohtaisesti.

Toistojen määrä voi olla asetettu samaksi kaikkia toistettavissa ole-20 via solmuja varten. Tällöin solmuja voidaan toistaa missä tahansa hallintapuussa. Toinen vaihtoehto on, että asiakaslaite (TE) rajoittaa toistojen määrää, eli ' ei lisää maksimimäärän yli meneviä toistettavia solmuja hallintapuuhun.

: Erään suoritusmuodon mukaisesti rekursiotiedot käsittävät lisäksi : tiedon rekursion lopetuskohdasta. Tällöin solmun toistaminen hallintapuussa : 25 päätetään vaiheessa 404 lopetuskohtaan. Rekursiotiedoissa voi olla määritet tynä toiston lopetuskohdaksi esimerkiksi solmun yksi tytärsolmu, minkä jälkeen ; solmun kuvauksessa määritettyjä solmuja ei enää toisteta (aloituspaikkaan li sättävään solmuun). Tämän suoritusmuodon avulla voidaan määrittää, että ainoastaan osa solmusta tulee toistaa.

’ 30 Erään suoritusmuodon mukaisesti rekursiotiedot käsittävät lisäksi ni mitiedon tai jonkin muuntyyppisen rekursion tunnisteen. Tällöin eri rekursiotiedot voidaan nimetä ja ne voidaan näin helposti erottaa toisistaan. Tämän suoritusmuodon avulla toistettavalle solmulle voidaan määrittää jo laitekuvauksessa nimi, joka voi olla eri kuin solmulla, jonka määritysten mukaisesti toistettava 35 solmu muodostetaan. Erään vaihtoehtoisen suoritusmuodon mukaisesti nimi-: tiedolla voidaan identifioida toistettava solmu.

11 116703

On huomioitava, että edellä esitettyjä suoritusmuotoja voidaan soveltaa myös minä tahansa niiden yhdistelmänä. Rekursiotiedot voidaan määrittää jo jossakin laitekuvausdokumenttia varten määritetyssä ainakin yhdessä elementissä. Erään suoritusmuodon mukaisesti nämä tiedot määritetään sol-5 mun ajonaikaisissa ominaisuuksissa, eli SyncML-laitteenhallinnan laitekuvauk-sen solmukohtaisessa RTProperties-elementissä. Vielä erään suoritusmuodon mukaisesti rekursiotiedot määritetään Type-elementissä, joka määrittää tukeeko kyseessä oleva solmu Type-ominaisuuden käyttöä. Type-elementin arvoina voidaan määrittää rekursion aloituskohta, mutta myös muita aiemmin jo kuvat-10 tuja tietoja, kuten tieto toistojen määrästä. Type-elementtiin voidaan laiteku-vauksessa määrittää esimerkiksi URI-tunniste ja URI-tunnisteesta puolipisteellä erotettu toistojen määrätieto. Sisäisissä solmuissa ja lehtisolmuissa voidaan käyttää eri tietoja Type-elementissä. Koska erään suoritusmuodon mukaisesti rekursiotieto voi sijainnillaan indikoida rekursion aloituskohdan, Type-elementti 15 voi sisältää ainoastaan indikaation rekursiosta ja toistettavan solmun tunnisteen. Type-elementti voi myös sisältää muunlaista informaatiota, kuten komentosanoja tai komentorivejä.

Erään suoritusmuodon mukaisesti laitekuvaus käsittää ainakin yhden uuden elementin rekursiotietojen määrittämiseksi. Nämä tiedot voidaan 20 määrittää esimerkiksi solmun staattisia tietoja määrittävässä ominaisuusele-mentissä DFProperties. Alla on esitetty esimerkinomainen DTD edellä mainitut rekursiotiedot sisältävän DFProperties-elementin osalta.

<!ELEMENT DFProperties (AccessType, DefaultValue?, Description?, 25 DFFormat, Occurrence?, Scope?, DFTitle?, DFType, RecName, R-tag, ! Start Point, End Point)> : DTD:hen on siis lisätty elementti Start Point rekursion aloituskohdan määrittämiseksi, RecName rekursion nimen määrittämiseksi, R-tag toistojen 30 määrän määrittämiseksi, ja End Point toistojen päätöskohdan määrittämiseksi. : Laitekuvausdokumenttiin voidaan siis määrittää vaiheessa 401 solmuille, joita voidaan toistaa hallintapuussa, näihin rekursiotietoelementteihin määritteet, : joiden mukaisesti solmua voidaan vaiheessa 404 toistaa hallintapuussa.

Kuten alla on havainnollistettu, erään toisen esimerkin mukaisesti 35 DTD:n DFProperties-elementtiin määritetään uusi rekursioelementti (RecProperties), jonka alielementteinä tai arvoina voidaan määrittää ainakin osa edellä kuvatuista rekursiotiedoista.

12 116703 clELEMENT DFProperties (AccessType, DefaultValue?, Description?, DFFormat, Occurrence?, Scope?, DFTitle?, DFType, RecProperties)>

On huomioitava, että kaikkia esitettyjä rekursiotietoja ei ole välttä-5 mätöntä määrittää DTD:ssä eikä laitekuvauksessa solmujen toistamiseksi.

Alan ammattilaiselle on ilmeistä, että tekniikan kehittyessä keksinnön perusajatus voidaan toteuttaa monin eri tavoin. Keksintö ja sen suoritusmuodot eivät siten rajoitu yllä kuvattuihin esimerkkeihin vaan ne voivat vaihdella patenttivaatimusten puitteissa.

» » k

Claims (16)

116703

1. Menetelmä laitteenhallintaan käytettävän hallintarakenteen solmujen määrittämiseksi laitteenhallintajärjestelmässä, missä ainakin yhden solmun ominaisuuksia on määritetty (401) laitekuvauksessa ainakin yhtä hallitta- 5 vaa laitetta varten muodostettavaa hallintarakennetta varten, ja missä määritetään solmuja hallintarakenteeseen laitekuvauksen käsittämien tietojen perusteella, tunnettu siitä, että laitekuvaus käsittää ainakin yhdelle solmulle rekursiotiedon ainakin 10 rekursion aloituspaikasta, jolloin toistetaan (404) solmua hallintarakenteessa mainitun rekursiotiedon mukaisesti.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että rekursiotiedot käsittävät lisäksi määrätiedon rekursioiden määrästä, jolloin 15 toistetaan (404) solmua hallintarakenteessa rajaten rekursioiden määrä määrätiedon mukaisesti.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että rekursiotiedot käsittävät lisäksi tiedon rekursion lopetuskohdasta, jolloin solmun toistaminen (404) hallintarakenteessa päätetään lopetuspistee- 20 seen.

4. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, : tunnettu siitä, että rekursiotieto on määritetty sen solmun tiedoissa, jota voidaan tois-: taa hallintarakenteessa, jolloin 25 toistetaan (404) mainittua solmua hallintarakenteessa rekursion aloi tuspaikassa.

5. Jonkin patenttivaatimuksen 1 - 3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että : rekursiotieto on määritetty sen solmun tiedoissa, jonka alle toistetta- 30 vaa solmua toistetaan (404), jolloin rekursiotieto käsittää lisäksi toistettavan ,. ; solmun tunnisteen tai osoitteen.

6. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, * · tunnettu siitä, että rekursiotiedot käsittävät lisäksi nimitiedon.

: 7. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, ; 35 tunnettu siitä, että 116703 laitekuvaus on XML-kielinen dokumentti, jolloin muodostetaan laitekuvaus DTD-kuvauksen perusteella, joka DTD-kuvaus käsittää ainakin yhden elementin mainittujen rekursiotietojen määrittämiseksi.

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen menetelmä, t u n n ett u siitä, että laitekuvaus käsittää erilliset elementit mainittujen rekursiotietojen määrittämiseksi.

9. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, 10 tunnettu siitä, että toistetaan (404) solmua hallintarakenteessa rekursiotiedon mukaisesti vasteena sille, että on tarve muodostaa (402) laitekuvauksessa määritetty solmu.

10. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, 15 tunnettu siitä, että suoritetaan menetelmää SyncML-laitteenhallintastandardin (SyncML Device Management) mukaisessa laitteenhallintapalvelimessa (S) SyncML-laitteenhallintapuun solmujen määrittämiseen, joka laitteenhallintapalvelin (S) on järjestetty säilyttämään laitekuvausta ja/tai hankkimaan laitekuvauksen vas-20 teenä tarpeelle muodostaa laitteenhallintakomentoja asiakaslaitteelle (TE).

11. Laitteenhallintajärjestelmä, joka käsittää ainakin laitteenhallinta-palvelimen (S) ja ainakin yhden hallittavan laitteenhallinta-asiakaslaitteen (TE), jossa laitteenhallintajärjestelmässä on järjestetty solmujen määrittäminen aina- : kin yhtä hallittavaa laitteenhallinta-asiakaslaitetta (TE) varten ylläpidettävään i 25 hallintarakenteeseen ainakin yhden solmun ominaisuuksia käsittävän laitekuvauksen perusteella, tunnettu siitä, että laitteenhallintajärjestelmässä on . järjestetty: ainakin yhden laitekuvauksen tallentaminen, joka laitekuvaus käsittää ainakin yhdelle solmulle rekursiotiedon ainakin rekursion aloituspaikasta, ja 30 solmun toistaminen (404) hallintarakenteessa mainitun rekursiotie don mukaisesti.

: 12. Tietojenkäsittelylaite, joka on järjestetty toimimaan laitteenhal- : linnan hallintapalvelimena (S) ja määrittämään solmuja ainakin yhtä hallittavaa laitteenhallinta-asiakaslaitetta (TE) varten ylläpidettävään hallintarakenteeseen 35 ainakin yhden solmun ominaisuuksia käsittävän laitekuvauksen perusteella, tunnettu siitä, että 116703 tietojenkäsittelylaite on järjestetty vastaanottamaan ainakin yhden laitekuvauksen, joka laitekuvaus käsittää ainakin yhdelle solmulle rekursiotie-don ainakin rekursion aloituspaikasta, ja tietojenkäsittelylaite on järjestetty toistamaan (404) solmua hallinta-5 rakenteessa mainitun rekursiotiedon mukaisesti.

13. Patenttivaatimuksen 12 mukainen tietojenkäsittelylaite, tunnettu siitä, että rekursiotieto on määritetty sen solmun tiedoissa, jota voidaan toistaa hallintarakenteessa, jolloin 10 tietojenkäsittelylaite on järjestetty toistamaan (404) mainittua solmua hallintarakenteessa rekursion aloituspaikassa.

14. Patenttivaatimuksen 12 mukainen tietojenkäsittelylaite, tunnettu siitä, että rekursiotieto on määritetty sen solmun tiedoissa, jonka alle toistetta- 15 vaa solmua toistetaan, jolloin rekursiotieto käsittää lisäksi toistettavan solmun tunnisteen tai osoitteen, ja jolloin tietojenkäsittelylaite on järjestetty toistamaan (404) toistettavaa solmua solmussa, jossa rekursiotieto on määritetty.

15. Tietojenkäsittelylaitteen muistiin ladattavissa oleva tietokoneoh-jelmatuote, tunnettu siitä, että mainittu tietokoneohjelmatuote käsittää tie- 20 tokoneohjelmakoodia, joka hallintarakennetta ainakin yhden solmun ominaisuuksia käsittävän laitekuvauksen perusteella ylläpitävän tietojenkäsittelylaitteen prosessorissa suoritettuna aikaansaa tietojenkäsittelylaitteen: vastaanottamaan ainakin yhden laitekuvauksen, joka laitekuvaus käsittää ainakin yhdelle solmulle rekursiotiedon ainakin rekursion aloituspai-i 25 kastaja toistamaan (404) solmua hallintarakenteessa mainitun rekursiotiedon mukaisesti.

16. Tietojenkäsittelylaitteen luettavissa oleva ainakin yhden solmun ominaisuuksia käsittävän laitekuvauksen käsittävä tietorakenne hallintaraken- 30 netta laitekuvauksen perusteella ylläpitävän tietojenkäsittelylaitteen ohjaamiseksi, tunnettu siitä, että tietorakenne käsittää ainakin yhdelle solmulle re-: kursiotiedon ainakin rekursion aloituspaikasta, jonka tietorakenteen käyttämi- • nen tietojenkäsittelylaitteessa aikaansaa tietojenkäsittelylaitteen toistamaan (404) solmua hallintarakenteessa mainitun rekursiotiedon mukaisesti. 116703