FI119837B - Soitin - Google Patents

Description

119837 i

Soitin - Musikinstrument

Keksintö koskee yleisesti soittimia. Erityisesti keksintö koskee uudenlaista soitinta, torvirumpua.

5 Soittimet ryhmitellään tavallisesti esimerkiksi kielisoittimiin, puhaltimiin ja lyömä-soittimiin sen mukaan, millaista perustekniikkaa käytetään äänen synnyttämiseen. Tässä ryhmittelyssä esillä olevan keksinnön mukainen soitin kuulu lyömäsoittimiin. Lisäksi soittimia voidaan luonnehtia akustisiksi tai sähköisiksi sen mukaan, onko syntyvä ääni sellaisenaan riittävän voimakas yleisön kuultavaksi vai täytyykö sitä 10 ensin merkittävässä määrin vahvistaa sähköisesti. Tämä jaottelu ei ole yksiselitteinen, koska monesti perusluonteeltaan akustisenkin soittimen ääntä halutaan sähköisesti vahvistaa, jos kuulijoita on paljon ja esiintymistila on suuri tai esitys pidetään ulkoilmassa. Perusluonteeltaan esillä olevan keksinnön mukainen soitin on kuitenkin akustinen.

15 Kun puhutaan soittimista ja etenkin uudenlaisen soittimen keksimisestä, teknisen ongelman käsite on ymmärrettävä hiukan tavallisesta poikkeavalla tavalla. Luovalle mielelle pelkästään se, että kaikkea mahdollista ei ole vielä keksitty, on ongelma.

m. , Ennestään tunnetut soittimet alkavat ennen pitkää tuntua tavanomaisilta eikä niiden / *; * ilmaisuvoima riitä kaikkien sellaisten äänten tuottamiseen, joita maailmaan mahtuisi • * · ··· | 20 ja joilla moderni musiikinluoja haluaisi itseään ilmaista. Tämän yleisen, uuden luo- * * mistä vaativan "ongelman" lisäksi esillä olevan keksinnön tekijä on kokenut henki- • · · lökohtaiseksi ongelmakseen sen, että häntä on aina kielletty rummuttelemasta sor- ·· » • V millään pöytää. Oli selvää, että tarvittaisiin jokin uudenlainen ja sosiaalisesti hyväkin": syttävämpi tapa rummutus- ja naputteluvimman purkamiseen.

... 25 Esillä olevan keksinnön tavoitteena on esittää uudenlainen soitin, jolla pystyy tuot- tamaan rummutus-, naputtelu-ja väristelyääniä aiemmasta poikkeavalla tavalla. Li- • · säksi esillä olevan keksinnön tavoitteena on esittää sellaisia rakenteellisia ratkaisuja, joiden avulla tällainen soitin saadaan soimaan kantavalla äänellä ja erilaisilla mie- lenkiintoisilla tavoilla. Keksinnön tavoitteena on edelleen esittää sellaisia rakenteel- ..*. 30 lisiä ratkaisuja, joilla soittimen sointia voidaan haluttaessa muuttaa.

• · · • · • ·

Keksinnön tavoitteet toteutuvat torvirummussa, jossa on ääntä vahvistava ja suun-taava torvi ja siihen liitettynä yksi tai useampia onttoja siipiä, jotka avautuvat torven sisään ja tarjoavat soittajalle lyönti-ja väristyspintoja.

2 119837

Keksinnön mukaiselle soittimelle on tunnusomaista se, mitä on sanottu itsenäisen patenttivaatimuksen tunnusmerkkiosassa.

Keksinnön mukaisen soittimen ensimmäinen oleellinen osa on torvi. Torvella tarkoitetaan tässä yhteydessä kappaletta, joka on perusmuodoltaan putkimainen ja jon-5 ka yksi pää levenee kartiomaiseksi suuaukoksi. Torven putkimainen osa voi olla suora tai se voi kaartua yhdelle tai useammalle mutkalle.

Toinen oleellinen osa keksinnön mukaisessa soittimessa on siipi, joita voi olla yksi tai useampia. Siiven perusmuoto on kotelomainen tai putkimainen. Siiven yksi pääty tai reuna on avoin ja muodostaa siiven sointiaukon.

10 Torven kyljessä on siiven sointiaukkoa vastaava sointiaukko kutakin torveen kiinnitettävää siipeä varten. Siipi kiinnitetään torveen siten, että äänellä on vapaa kulku siiven sisältä torven sisään siiven sointiaukon ja torvessa olevan sointiaukon kautta. Siipi voidaan erään vaihtoehtoisen rakenteen mukaan myös työntää torven sointiau-kosta osittain torven sisään siten, että ainakin siiven sointiaukko on torven sisällä.

15 Siipi ja torvi kiinnitetään lujasti toisiinsa. Torvirumpua soitetaan lyömällä ja/tai koskettamalla siiven eri pintoja lyönti- ja/tai väristyskapuloilla. Yksittäinen lyönti siipeen saa aikaan kumahtavan tai kopsahtavan äänen, jota torven muodostama kai-v> kupohja vahvistaa ja suuntaa. Toistuvat lyönnit siipeen saavat siiven ja koko soitti- men värähtelemään, mistä syntyy matala kumiseva ääni. Kun värähtelevän siiven • · · ; 20 pintaa kosketetaan sopivasti muotoillulla väristyskapulalla, kapula hypähtelee siiven * * värähtelevää pintaa vasten ja tuottaa nopean, säännöllisen, naputtavan äänen.

• · • * ··*

Keksintöä selostetaan seuraavassa yksityiskohtaisemmin viitaten oheisiin kuviin, joissa * · M· kuva 1 esittää torvirummun periaatetta, • · * ♦ V 25 kuvat 2a-2f esittävät erilaisia torven muotoja, kuvat 3a-3f esittävät erilaisia siiven muotoja, .·* · kuva 4 esittää erästä esimerkinomaista siiven rakennetta, • · · kuvat 5a-5f esittävät erilaisia siipien määriä ja sijoitteluja torvessa, ja ’*:** kuvat 6a ja 6b esittävät eräitä välineitä, joilla torvirumpua voidaan soittaa.

M · • * · • · .···, 30 Kuva 1 on yksinkertaistettu periaatekuva, joka esittää torven ja siiven rakennetta ja * · sijoittumista toistensa suhteen keksinnön erään yksinkertaisen suoritusmuodon mukaisessa torvirummussa. Torvessa 101 on putkimainen kuori, jossa on pääosin yhtenäiset sivupinnat 102 ja kartiomaisesti aukeava suuaukko 103. Kuvan 1 esittämässä 3 119837 suoritusmuodossa torven 101 suuaukkoon 103 nähden vastakkainen toinen pää 104 on suljettu. Keksintö ei kuitenkaan poissulje mahdollisuutta tehdä torvesta kaksipäinen, jolloin siinä olisi siis kaksi suuaukkoa.

Torven 101 muuten yhtenäisessä sivupinnassa 102 on eräässä kohdassa sointiaukko 5 105. Sen mitoitus vastaa siiven 111 sen osan mitoitusta, joka kiinnittää siiven 111 torveen 101. Erityisen edulliseksi on todettu torvessa 101 olevan sointiaukon 105 mitoittaminen hiukan suuremmaksi kuin siiven 111 poikkileikkaus siinä kohdassa, jossa siipi kiinnittyy torveen. Tällöin siiven 111 ja torven sointiaukon 105 reunat eivät kosketa toisiinsa, jolloin vältetään häiritsevät resonanssisärinät. Erään toisen 10 suoritusmuodon mukaisesti torven sointiaukko mitoitettaisiin täsmälleen samankokoiseksi kuin siiven poikkileikkaus tällä kohdalla. Tällöin kuitenkin siiven reunat on kiinnitettävä sointiaukon reunoihin lujasti edellä mainittujen särinöiden välttämiseksi. Tämä on vaikeaa, jos siivestä halutaan tehdä vaihdettava. Lisäksi on havaittu, että siiven soinnin kannalta on edullisempaa, jos sen sointiaukon reunat pääsevät vä-15 rähtelemään vapaasti.

Kuvat 2a-2f havainnollistavat kaavamaisesti erilaisia vaihtoehtoja torven muotoilemiseksi. Tässä yhteydessä ei puututa siipien määrään tai muotoon eikä siihen, mihin kohtaan torvea se tai ne kiinnitettäisiin. Kuvan 2a rakenne on tavallinen suora torvi, jossa on suora osa 201 ja sen toisessa päässä levenevä suuaukko 202. Vastakkainen \v 20 pää 203 on suljettu. Kuvan 2b torvi on muuten samanlainen, mutta suuaukon 202 ja :.· · suljetun pään 203 välillä torven sivupinnat tekevät mutkan 204. Kuvassa 2c torven *:·*: suuaukko 202 osoittaa yläviistoon ja umpinainen pää 205 sekä kapenee että kaartuu voimakkaasti muodostaen ns. simpukan.

··· ·· · • * *

Kuvassa 2d on S:n muotoinen torvi, jossa on kaksi eri tavalla mitoitettua suuaukkoa • a 25 206 ja 207. Kuva 2e esittää kaksihaaraista torvea, jonka umpinainen pää muodostaa simpukan. Kuvassa 2f on torvi, joka koostuu suorista osuuksista, jotka toisiinsa lii- • · · • *.: tettyinä muodostavat mutkittelevan kokonaisuuden.

··· • · • a

Kuvien 2a-2f esittämät muodot ovat luonnollisesti vain esimerkinomaisia ja niitä *· " voidaan helposti muunnella eri tarkoituksiin. Suorista osuuksista koostuvat torvet ·« 30 ovat yleisesti ottaen helpompia valmistaa, kun taas kaarevilla muodoilla saadaan torveen joustavuutta, joka parantaa sen värähtelyominaisuuksia. Mutkien avulla * ♦ .···. saadaan myös pitkä torvi sovitettua pienempään tilaan. Torven suuaukon kartiomai- nen leveneminen on edullista lähinnä siksi, että tällaisen muodon ansiosta etenkin matalat äänet kantautuvat torvesta ulos mahdollisimman hyvin. Suuaukon peitteenä 35 voidaan haluttaessa ulkonäkösyistä käyttää ohuesta kankaasta tai vastaavasta, ääntä 4 119837 vaimentamattomasta materiaalista valmistettua ja torven suuaukon muotoon pingotettua kantta. Torven tukemiseksi soittoasentoon on hyvä käyttää erityistä jalustaa tai telinettä, joka on niin tukeva, että se pitää torven soittoasennossa silloinkin, kun soittaja innostuu väristämään instrumenttiaan toden teolla. Jalustassa on hyvä olla 5 leveä, laattamainen osa, jonka päällä soittaja voi pitää jalkojaan, jolloin soitin jalustoineen ei lähde niin helposti vaeltamaan pitkin lattiaa.

Kuvat 3a~3f esittävä erilaisia esimerkinomaisia siipimuotoja. Kuvassa 3a on esitetty yksinkertainen nelikulmainen siipi 301, jonka lyönti-ja väristyspinnat ovat suoria ja jonka sointiaukko on siiven eräällä pitkällä sivulla. Kuva 3b esittää perhosen siiven 10 muotoista, lyönti- ja väristyspinnoiltaan tasaista siipeä 302. Kuvassa 3c on siipi 303, jossa sekä ylempi 304 että alempi väristyspinta 305 ovat kuperia. Kuvan 3d siivessä lyönti-ja väristyspintaan 306 on muotoiltu kuperia ja koveria alueita. Kuvassa 3e on rengasmainen siipi 307, jossa on kaksi sointiaukkoa 308 ja 309, jotka on tarkoitettu kytkettäviksi torven vastakkaisilla puolilla oleviin sointiaukkoihin, jolloin siipi 307 15 kiertää torven ympäri. Kuvassa 3f siipeen 310 on kiinnitetty putkimaisia ulokkeita 311 ja 312, joilla on avoin pää, joka on kiinnitetty siivessä 310 olevaan reikään siten, että äänellä on vapaa pääsy ulokkeen sisältä siiven sisään.

Keksinnön kannalta ei sinänsä ole merkitystä sillä, mistä materiaalista ja millä tekniikalla torvi ja siipi tai siivet on rakennettu. Keksijän tekemissä kokeissa on kui- v.: 20 tenkin havaittu, että varsin oivallinen sointi saavutetaan valmistamalla torvi lento- * · ·.: ; konevanerista käyttäen saumakohdissa torven sisäpuolella puurimoja. Mikäli lento- *:·*: konevanerilla tai vastaavalla levymäisellä mjateriaalilla ei itsellään ole riittävää :***: jäykkyyttä, etenkin torven suuaukon reunat voidaan jännittää asettamalla torven si- · · sään nurkkien välille rimat, jotka ovat hiukan pitemmät kuin nurkkien välinen suora • · ,···. 25 etäisyys, jolloin kaarelle jännittyvä rima pitää myös torven sivun jännityksessä.

M·'

Torven seinämämateriaalin paksuudella on merkitystä sekä soinnin että torven me- • · · : kaanisen jäykkyyden kannalta. Näistä viimeksi mainittu vaikuttaa taajuuksiin, joilla ϊ"[ϊ soitin värähtelee soittamisen aikana. Lentokonevanerista tehtynä torven edullinen · seinämäpaksuus on joitakin millimetrejä, esimerkiksi 2 mm. Optimaalinen seinä- • · · 30 mäpaksuus kuhunkin tarkoitukseen on mahdollista hakea kokeilemalla. Torven suu- • · *.** aukon reunassa seinämä edullisimmin ohenee reunaa kohti.

»· · • · · • · • * .···. Kuva 4 esittää erään siiven rakenteen poikkileikkausta. Siiven rungon muodostaa umpipuinen kehä 401, joka siiven sointiaukon kohdalla (kohdassa 402) on kavennettu, jotta se ei sulkisi sointiaukkoa. Sointiaukon reunoja varten kehään 401 on 35 kiinnitetty rimat 403 ja 404. Siiven lyönti- ja väristyspinnat 405 ja 406 muodostuvat 5 119837 kehään 401 ja rimoihin 403 ja 404 kiinnitetyistä puisista levyistä, jotka voivat olla esimerkiksi ohutta vaneria, joka on jännitettyä kehän 401 ja rimojen 403 ja 404 määräämään kuperaan muotoon, tai muotoonsa höylättyä umpipuulevyä.

Siipi voidaan kiinnittää torveen monin eri tavoin. Eräs yksinkertainen tapa on sel-5 lainen, jossa torven sivussa olevan sointiaukon päiden kohdalle, torven sisäpuolelle, kiinnitetään tukikapulat tai vastaavat paksunnokset. Tällöin siipi voidaan yksinkertaisesti ruuvata tukikapuloihin ruuveilla, jotka kulkevat tukikapuloiden ja siiven kehän sen osan läpi, joka sijaitsee siiven sointiaukon päissä. Muita kiinnitystapoja ovat erilaiset, toisiinsa loksahtavien vastikemuotoilujen muodostamat parit torven ja 10 siiven sointiaukkojen reunoissa. Soitinrakennuksen ammattilainen pystyy helposti esittämään lisää erilaisia tapoja soittimen kahden mekaanisen osan liittämiseksi toisiinsa tavalla, joka kytkee osat toisiinsa mekaanisesti riittävällä lujuudella. Siiven ja torven välisen liitoksen on kestettävä varsin suuria vääntövoimia ja tärinän aiheuttamaa rasitusta.

15 Eräs monipuolisesti muunneltava keksinnön suoritusmuoto saavutetaan tekemällä siiven ja torven välinen liitos säädettäväksi siten, että on mahdollista valita, onko siiven sointiaukko torven ulkopinnan tasalla (tai jopa sen ulkopuolella) vai työntyy-kö siipi sointiaukko edellä torven sisään ja jos työntyy, miten pitkälle. Keksijän te-kemissä kokeissa on havaittu, että eräs mielenkiintoinen sointi muodostuu silloin, • · \v 20 kun torvirummussa on kaksi siipeä, jotka kiinnittyvät torven vastakkaisille puolille • · :.· · ja työntyvät torven sisään siten, että torven sisällä siipien sointiaukot ovat noin 2-3 *:·*: cm:n päässä toisistaan. Tällöin yhdessä siivessä tuotetut äänet saavat myös toisen :***: siiven soimaan äänen edetessä tehokkaasti siivestä toiseen.

• · · ** · • · ·

Siivestä voidaan tehdä viritettävä. Siiven virittäminen tarkoittaa yleisesti, että siiven • · *···’ 25 muotoa muuttamalla muutetaan siiven sisäisiä jännityksiä, jolloin siiven sointi muuttuu. Virittäminen tulisi tehdä koskematta varsinaisesti niihin levyihin, jotka • · · : V muodostavat siiven lyönti-ja väristyspinnat, koska paras sointi saavutetaan, kun le- :<m: vyjen vapaan (=kehään tai tukirimoihin kiinnittämättömän) osan värähtelyä rajoite- ; taan mahdollisimman vähän.

ft · · • · • * * 30 Eräs mahdollisuus viritettävyyden toteuttamiseksi on sellainen, jossa siiven tukira-kenteena toimiva kehä ei ole täysin umpinainen vaan siinä on jossakin kohdassa · .···. (esimerkiksi sointiaukon toisessa päässä) katkos, jonka pituutta voidaan säätää sii ven ulkopuolelta ruuvaamalla. Jos tällainen viritysruuvi varustetaan helposti käsillä olevalla kahvalla, siiven viritystä on mahdollista muuttaa jopa soittamisen aikana 35 hiukan samaan tapaan kuin patarummuissa.

6 119837

Kuvat 5a-5f antavat joitakin esimerkkejä siipien sijoittelusta torvessa. Siivet ja torvet on tässä esitetty yksinkertaisina viivapiirroksina piirroksen selkeyden maksimoimiseksi. Kuva 5a on yksinkertaisin mahdollinen tapaus, jossa torven 501 sivupinnan jossakin kohdassa on yksi siipi 502. Kuvassa 5b torven 503 sivupinnoilla on 5 jossakin kohdassa kaksi vastakkain sijaitsevaa siipeä 504 ja 505. Kuvassa 5c torveen 506 on kiinnitetty sarja peräkkäisiä, eri kokoisia siipiä 507, 508 ja 509. Kuvan 5d torveen 510 on kiinnitetty toisiaan vastapäätä kaksi suurta siipeä 511 ja 512 ja niiden ylä-ja etupuolelle kaksi pienempää siipeä 513 ja 514. Kuvassa 5e kaareutuva siipi 515 kiertää torven 516 tyven ympäri ja kytkeytyy kahteen, torven 516 vastak-10 kaisilla puolilla olevaan sointiaukkoon samanaikaisesti. Kuvassa 5f torven 517 yhdellä puolella on kotelomainen siipi 518 ja toisella puolella joukko putkimaisia siipiä 519, 520 ja 521.

Kuvat 6a ja 6b esittävät eräitä kapuloita tai yleisemmin välineitä, joita voidaan käyttää torvirummun soittamiseen. Kuvassa 6a esitetty väline on nuija 601, jota on tar-15 koitus käyttää torvirummun perusvärähtelyn aikaansaamiseen. Nuijassa 601 on kä-densija 602, varsi 603, pääpaino 604 ja varren pehmuste 605. Nuijaa 601 käytetään hakkaamalla varren pehmustetulla osalla torvirummun siiven sopivaa kohtaa esimerkiksi noin 2-3 kertaa sekunnissa. Pehmusteen 605 ansiosta nuijan 601 osuminen siipeen ei sinänsä tuota selvää kolahtavaa ääntä, mutta toistuva liike-energian syöt- . . 20 täminen saa koko torvirummun ja erityisesti hakattavana olevan siiven värähtele- • · · .* .* mään. Kuva 6b esittää väristyskapulaa 611, jossa on kädensija 612, varsi 613 ja • · · ; kaksihaarainen väristyspää 614. Kun soittaja koskettaa joko väristyskapulan varrella * * 613 tai sen väristyspään 614 yhdellä haaralla siipeä, joka on saatu värähtelemään hakkaamalla sitä nuijalla 601, kuuluu nopea, naputtava ääni, joka kaikuu siiven si- • · · • V 25 sästä torven sisään ja sieltä edelleen torven suuaukon kautta ulos. Jos torvirummus- sa on useita siipiä, äänet ja värinät kantautuvat myös siivestä toiseen, mikä tuottaa omanlaatuisensa lisän soittimen sointiin. Väristyskapula 611 valmistetaan edulli-simmin kovasta puusta.

• · • · · • » *·;·* Torvirummun perusvärähtelyn aikaansaamiseksi on mahdollista käyttää myös jaloil- 30 la poljettavia mekanismeja tai erityistä väristyslaitetta, joka on esimerkiksi sähköllä ·1: toimiva, epäkeskeistä painoa akselin ympäri pyörittävä laite. Tällaisen laitteen Hit- • * · täminen torvirumpuun vapauttaa soittajan molemmat kädet väristysäänien ja mui-den yksityiskohtaisempien sointien tuottamiseen.

• · • · • · ·

Claims (10)

119837

1. Musikinstrument innefattande 15. ett rörformigt hom (101, 501, 503, 506, 510, 516, 517), med väsentligt enhetliga sidoytor (102) och ett utvidgat öppet munstycke (103, 202, 206, 207) och - en klangöppning (105) i hornets sidoyta; • * · *: kännetecknat av att det innefattar φ · : - fastspänt vid klangöppningen pä hornets sidoyta, en lädformig eller rörformig !.*!.! 20 vinge (111, 301, 302, 303, 307, 310, 501, 504, 505, 507, 508, 509, 511, 512, 513, .···. 514, 515, 518, 519, 520, 521) som har en slag- och resonansyta (304, 305, 405, 406) • · ·*·]'.' och en klangöppning i vingen, som till sin storlek och form motsvarar klangöpp- • · ningen (105) i homets sidoyta och som är riktat mot öppningen sä att ljudet fär pas-' ’ * * * sage inifrän vingen in i homet. 25 • φ • · · *;];* 2. Musikinstrument enligt patentkrav 1, kännetecknat av att ändan (104, 203, ’···* 205) motsatt homets munstycke är slutet. • · • · · • · · * · :"*· 3. Musikinstrument enligt patentkrav 2, kännetecknat av att homets slutna ända φφφ 30 avsmalnar och kröker sig kraftigt, sä att den bildar en spiralformigt avsmalnande mussla (205). • φ • φ • φ «

1. Soitin, jossa on - putkimainen torvi (101, 501, 503, 506, 510, 516, 517), jolla on oleellisesti yhtenäiset sivupinnat (102) ja levenevä, avoin suuaukko (103, 202, 206, 207) ja 5. torven sivupinnassa sointiaukko (105); tunnettu siitä, että siinä on - torven sivupinnan sointiaukon kohdalle kiinnitetty kotelomainen tai putkimainen siipi (111, 301, 302, 303, 307, 310, 501, 504, 505, 507, 508, 509, 511, 512, 513, 514, 515, 518, 519, 520, 521), jossa on lyönti-ja väristyspinta (304, 305, 405, 406) 10 ja siiven sointiaukko, joka kooltaan ja muodoltaan vastaa torven sivupinnassa olevaa sointiaukkoa (105) ja on kohdistettu siihen niin, että äänellä on kulkutie siiven sisältä torven sisään.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen soitin, tunnettu siitä, että torven suuaukkoon nähden vastakkainen pää (104, 203, 205) on umpinainen.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen soitin, tunnettu siitä, että torven umpinainen pää kapenee ja kaartuu voimakkaasti muodostaen spiraalimaisesti suppenevan simpukan (205).

4. Musikinstrument enligt patentkrav 3, kännetecknat av att hornet vid sitt krökta ställe är fastspänt vid ett stativ som, ställt mot golvet, är anordnat att stöda 35 homet i en spelställning där homets munstycke riktas snett uppät. 119837

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen soitin, tunnettu siitä, että torvi on kaareutuvasta kohdastaan kiinnitetty jalustaan, joka lattiaa vasten ollessaan on jäljestetty tu-20 kemaan torvi soittoasentoon, jossa torven suuaukko osoittaa viistosti ylöspäin. • · • · · ***** 5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen soitin, tunnettu siitä, että • · 5. torven sivupinnoissa (102) on kaksi sointiaukkoa vastakkaisilla puolilla torvea, ja *t"t -soittimessa on kaksi siipeä (504, 505, 511, 512, 513, 514), jotka on kiinnitetty :" *: kumpikin oman sointiaukkonsa kohdalle torven sivupinnoissa. ·*♦ ·· « • * · : ·' 25 6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen soitin, tunnettu siitä, että se on kokonaan ra- ··· *... · kennettu puusta. . 7. Patenttivaatimuksen 1 mukainen soitin, tunnettu siitä, että siipi (111, 301, *::: 302,303,307,310,501,504,505,507, sos, 509,511,512,513,514,515,518,519, *···* 520, 521) on kiinnitetty torveen (101, 501, 503, 506, 510, 516, 517) irrotettavalla •ί. 30 liitoksella. ·*·· ··· • · • · ··· • · • · · * · · ·· · 1 • · • ♦ ··· 119837

5. Musikinstrument enligt patentkrav 1, kännetecknat av att - i hornets sidoytor (102) finns tvä klangöppningar pä motsatta sidor av hornet, och - musikinstrumentet innefattar tvä vingar (504, 505, 511, 512, 513, 514) vilka bäda-5 är fastspända vid sin respektive klangöppning i hornets sidoytor.

6. Musikinstrument enligt patentkrav 1, kännetecknat av att det är helt och hiilet tillverkat av trä.

7. Musikinstrument enligt patentkrav 1, kännetecknat av att vingen (111, 301, 302, 303, 307, 310, 501, 504, 505, 507, 508, 509,511,512,513,514,515, 518, 519, 520, 521) är fastspänd vid hornet (101, 501, 503, 506, 510, 516, 517) med en lös-tagbar fog.

8. Musikinstrument enligt patentkrav 7, kännetecknat av att det innefattar organ för att justera avständet för kantema hos klangöppningen i vingen inät eller utät frän hornets sidoyta.

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen soitin, tunnettu siitä, että siinä on välineet sen säätämiseksi, millä etäisyydellä torven sivupinnasta sisään- tai ulospäin siiven sointiaukon reunat sijaitsevat.

9. Patenttivaatimuksen 1 mukainen soitin, tunnettu siitä, että siivessä on runko 5 (401) ja välineet rungon vääntämiseksi muodonmuutoksia tuottavalla tavalla siiven soinnin virittämistä varten.

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen soitin, tunnettu siitä, että rungon osana on siiven reunaa kiertävä kehä (401), jossa on katkos, jolloin mainitut välineet rungon vääntämiseksi sisältävät ruuvin, jonka kiertäminen on jäljestetty muuttamaan kat- 10 koksen pituutta.

9. Musikinstrument enligt patentkrav 1, kännetecknat av att sidostycket innefat-20 tar en stomme (401), och organ för att vrida stommen pä ett sätt som producerar :.:.: formförändringar för att avstämma vingens klang. « 1 • · · • » · • M « "2:

10. Musikinstrument enligt patentkrav 9, kännetecknat av att som del av stom- men finns en periferi (401) runt vingens kant, med ett avbrott, varvid nämnda organ 25 för att vrida stommen innehäller en skruv, som genom att vridas anordnats att ändra :3: avbrottets längd. ·· · • · • · · • · · • · ··· • ♦ • · ·♦· * · • 1 · • · ♦ • · ♦ ·· • · • · ♦ ·· » 2 ··♦ • 1 ♦ · 3 ♦ ··