FI119379B - Tapa tehostaa selkeytystä sekoitusreaktorissa ja sekoitusreaktori - Google Patents

Tapa tehostaa selkeytystä sekoitusreaktorissa ja sekoitusreaktori Download PDF

Info

Publication number
FI119379B
FI119379B FI20070211A FI20070211A FI119379B FI 119379 B FI119379 B FI 119379B FI 20070211 A FI20070211 A FI 20070211A FI 20070211 A FI20070211 A FI 20070211A FI 119379 B FI119379 B FI 119379B
Authority
FI
Finland
Prior art keywords
reactor
solution
flow
mixing
reaction
Prior art date
Application number
FI20070211A
Other languages
English (en)
Swedish (sv)
Other versions
FI20070211A0 (fi
FI20070211A (fi
Inventor
Bror Nyman
Launo Lilja
Original Assignee
Outotec Oyj
Priority date (The priority date is an assumption and is not a legal conclusion. Google has not performed a legal analysis and makes no representation as to the accuracy of the date listed.)
Filing date
Publication date
Application filed by Outotec Oyj filed Critical Outotec Oyj
Publication of FI20070211A0 publication Critical patent/FI20070211A0/fi
Priority to FI20070211A priority Critical patent/FI119379B/fi
Priority to CA2677067A priority patent/CA2677067C/en
Priority to US12/529,155 priority patent/US8133442B2/en
Priority to MX2009009798A priority patent/MX2009009798A/es
Priority to JP2009553170A priority patent/JP5512290B2/ja
Priority to BRPI0808974A priority patent/BRPI0808974B1/pt
Priority to AU2008228206A priority patent/AU2008228206B2/en
Priority to CN2008800082485A priority patent/CN101631881B/zh
Priority to ES08718549T priority patent/ES2412387T3/es
Priority to KR1020097017920A priority patent/KR101080665B1/ko
Priority to EA200901047A priority patent/EA015386B1/ru
Priority to PCT/FI2008/050096 priority patent/WO2008113884A1/en
Priority to PL08718549T priority patent/PL2121994T3/pl
Priority to EP08718549A priority patent/EP2121994B1/en
Priority to PE2008000443A priority patent/PE20090013A1/es
Publication of FI20070211A publication Critical patent/FI20070211A/fi
Application granted granted Critical
Publication of FI119379B publication Critical patent/FI119379B/fi
Priority to ZA200905223A priority patent/ZA200905223B/xx

Links

Classifications

    • C—CHEMISTRY; METALLURGY
    • C22—METALLURGY; FERROUS OR NON-FERROUS ALLOYS; TREATMENT OF ALLOYS OR NON-FERROUS METALS
    • C22B—PRODUCTION AND REFINING OF METALS; PRETREATMENT OF RAW MATERIALS
    • C22B15/00—Obtaining copper
    • C—CHEMISTRY; METALLURGY
    • C22—METALLURGY; FERROUS OR NON-FERROUS ALLOYS; TREATMENT OF ALLOYS OR NON-FERROUS METALS
    • C22B—PRODUCTION AND REFINING OF METALS; PRETREATMENT OF RAW MATERIALS
    • C22B3/00—Extraction of metal compounds from ores or concentrates by wet processes
    • C22B3/02—Apparatus therefor
    • B—PERFORMING OPERATIONS; TRANSPORTING
    • B01—PHYSICAL OR CHEMICAL PROCESSES OR APPARATUS IN GENERAL
    • B01F—MIXING, e.g. DISSOLVING, EMULSIFYING OR DISPERSING
    • B01F23/00—Mixing according to the phases to be mixed, e.g. dispersing or emulsifying
    • B01F23/50—Mixing liquids with solids
    • B—PERFORMING OPERATIONS; TRANSPORTING
    • B01—PHYSICAL OR CHEMICAL PROCESSES OR APPARATUS IN GENERAL
    • B01F—MIXING, e.g. DISSOLVING, EMULSIFYING OR DISPERSING
    • B01F23/00—Mixing according to the phases to be mixed, e.g. dispersing or emulsifying
    • B01F23/50—Mixing liquids with solids
    • B01F23/53—Mixing liquids with solids using driven stirrers
    • B—PERFORMING OPERATIONS; TRANSPORTING
    • B01—PHYSICAL OR CHEMICAL PROCESSES OR APPARATUS IN GENERAL
    • B01F—MIXING, e.g. DISSOLVING, EMULSIFYING OR DISPERSING
    • B01F27/00—Mixers with rotary stirring devices in fixed receptacles; Kneaders
    • B01F27/05—Stirrers
    • B01F27/11—Stirrers characterised by the configuration of the stirrers
    • B01F27/13—Openwork frame or cage stirrers not provided for in other groups of this subclass
    • B—PERFORMING OPERATIONS; TRANSPORTING
    • B01—PHYSICAL OR CHEMICAL PROCESSES OR APPARATUS IN GENERAL
    • B01F—MIXING, e.g. DISSOLVING, EMULSIFYING OR DISPERSING
    • B01F27/00—Mixers with rotary stirring devices in fixed receptacles; Kneaders
    • B01F27/50—Pipe mixers, i.e. mixers wherein the materials to be mixed flow continuously through pipes, e.g. column mixers
    • B—PERFORMING OPERATIONS; TRANSPORTING
    • B01—PHYSICAL OR CHEMICAL PROCESSES OR APPARATUS IN GENERAL
    • B01J—CHEMICAL OR PHYSICAL PROCESSES, e.g. CATALYSIS OR COLLOID CHEMISTRY; THEIR RELEVANT APPARATUS
    • B01J8/00—Chemical or physical processes in general, conducted in the presence of fluids and solid particles; Apparatus for such processes
    • B01J8/18—Chemical or physical processes in general, conducted in the presence of fluids and solid particles; Apparatus for such processes with fluidised particles
    • B01J8/1872—Details of the fluidised bed reactor
    • B—PERFORMING OPERATIONS; TRANSPORTING
    • B01—PHYSICAL OR CHEMICAL PROCESSES OR APPARATUS IN GENERAL
    • B01J—CHEMICAL OR PHYSICAL PROCESSES, e.g. CATALYSIS OR COLLOID CHEMISTRY; THEIR RELEVANT APPARATUS
    • B01J8/00—Chemical or physical processes in general, conducted in the presence of fluids and solid particles; Apparatus for such processes
    • B01J8/18—Chemical or physical processes in general, conducted in the presence of fluids and solid particles; Apparatus for such processes with fluidised particles
    • B01J8/20—Chemical or physical processes in general, conducted in the presence of fluids and solid particles; Apparatus for such processes with fluidised particles with liquid as a fluidising medium
    • B—PERFORMING OPERATIONS; TRANSPORTING
    • B01—PHYSICAL OR CHEMICAL PROCESSES OR APPARATUS IN GENERAL
    • B01J—CHEMICAL OR PHYSICAL PROCESSES, e.g. CATALYSIS OR COLLOID CHEMISTRY; THEIR RELEVANT APPARATUS
    • B01J8/00—Chemical or physical processes in general, conducted in the presence of fluids and solid particles; Apparatus for such processes
    • B01J8/18—Chemical or physical processes in general, conducted in the presence of fluids and solid particles; Apparatus for such processes with fluidised particles
    • B01J8/20—Chemical or physical processes in general, conducted in the presence of fluids and solid particles; Apparatus for such processes with fluidised particles with liquid as a fluidising medium
    • B01J8/22—Chemical or physical processes in general, conducted in the presence of fluids and solid particles; Apparatus for such processes with fluidised particles with liquid as a fluidising medium gas being introduced into the liquid
    • B01J8/222—Chemical or physical processes in general, conducted in the presence of fluids and solid particles; Apparatus for such processes with fluidised particles with liquid as a fluidising medium gas being introduced into the liquid in the presence of a rotating device only
    • B—PERFORMING OPERATIONS; TRANSPORTING
    • B01—PHYSICAL OR CHEMICAL PROCESSES OR APPARATUS IN GENERAL
    • B01J—CHEMICAL OR PHYSICAL PROCESSES, e.g. CATALYSIS OR COLLOID CHEMISTRY; THEIR RELEVANT APPARATUS
    • B01J8/00—Chemical or physical processes in general, conducted in the presence of fluids and solid particles; Apparatus for such processes
    • B01J8/18—Chemical or physical processes in general, conducted in the presence of fluids and solid particles; Apparatus for such processes with fluidised particles
    • B01J8/24—Chemical or physical processes in general, conducted in the presence of fluids and solid particles; Apparatus for such processes with fluidised particles according to "fluidised-bed" technique
    • B—PERFORMING OPERATIONS; TRANSPORTING
    • B01—PHYSICAL OR CHEMICAL PROCESSES OR APPARATUS IN GENERAL
    • B01J—CHEMICAL OR PHYSICAL PROCESSES, e.g. CATALYSIS OR COLLOID CHEMISTRY; THEIR RELEVANT APPARATUS
    • B01J8/00—Chemical or physical processes in general, conducted in the presence of fluids and solid particles; Apparatus for such processes
    • B01J8/18—Chemical or physical processes in general, conducted in the presence of fluids and solid particles; Apparatus for such processes with fluidised particles
    • B01J8/24—Chemical or physical processes in general, conducted in the presence of fluids and solid particles; Apparatus for such processes with fluidised particles according to "fluidised-bed" technique
    • B01J8/34—Chemical or physical processes in general, conducted in the presence of fluids and solid particles; Apparatus for such processes with fluidised particles according to "fluidised-bed" technique with stationary packing material in the fluidised bed, e.g. bricks, wire rings, baffles
    • B—PERFORMING OPERATIONS; TRANSPORTING
    • B01—PHYSICAL OR CHEMICAL PROCESSES OR APPARATUS IN GENERAL
    • B01J—CHEMICAL OR PHYSICAL PROCESSES, e.g. CATALYSIS OR COLLOID CHEMISTRY; THEIR RELEVANT APPARATUS
    • B01J8/00—Chemical or physical processes in general, conducted in the presence of fluids and solid particles; Apparatus for such processes
    • B01J8/18—Chemical or physical processes in general, conducted in the presence of fluids and solid particles; Apparatus for such processes with fluidised particles
    • B01J8/24—Chemical or physical processes in general, conducted in the presence of fluids and solid particles; Apparatus for such processes with fluidised particles according to "fluidised-bed" technique
    • B01J8/38—Chemical or physical processes in general, conducted in the presence of fluids and solid particles; Apparatus for such processes with fluidised particles according to "fluidised-bed" technique with fluidised bed containing a rotatable device or being subject to rotation or to a circulatory movement, i.e. leaving a vessel and subsequently re-entering it
    • B01J8/382—Chemical or physical processes in general, conducted in the presence of fluids and solid particles; Apparatus for such processes with fluidised particles according to "fluidised-bed" technique with fluidised bed containing a rotatable device or being subject to rotation or to a circulatory movement, i.e. leaving a vessel and subsequently re-entering it with a rotatable device only
    • C—CHEMISTRY; METALLURGY
    • C22—METALLURGY; FERROUS OR NON-FERROUS ALLOYS; TREATMENT OF ALLOYS OR NON-FERROUS METALS
    • C22B—PRODUCTION AND REFINING OF METALS; PRETREATMENT OF RAW MATERIALS
    • C22B15/00—Obtaining copper
    • C22B15/0063—Hydrometallurgy
    • C22B15/0084—Treating solutions
    • C22B15/0089—Treating solutions by chemical methods
    • C22B15/0091—Treating solutions by chemical methods by cementation
    • C—CHEMISTRY; METALLURGY
    • C22—METALLURGY; FERROUS OR NON-FERROUS ALLOYS; TREATMENT OF ALLOYS OR NON-FERROUS METALS
    • C22B—PRODUCTION AND REFINING OF METALS; PRETREATMENT OF RAW MATERIALS
    • C22B3/00—Extraction of metal compounds from ores or concentrates by wet processes
    • C22B3/20—Treatment or purification of solutions, e.g. obtained by leaching
    • C22B3/44—Treatment or purification of solutions, e.g. obtained by leaching by chemical processes
    • C22B3/46—Treatment or purification of solutions, e.g. obtained by leaching by chemical processes by substitution, e.g. by cementation
    • F—MECHANICAL ENGINEERING; LIGHTING; HEATING; WEAPONS; BLASTING
    • F27—FURNACES; KILNS; OVENS; RETORTS
    • F27B—FURNACES, KILNS, OVENS, OR RETORTS IN GENERAL; OPEN SINTERING OR LIKE APPARATUS
    • F27B15/00—Fluidised-bed furnaces; Other furnaces using or treating finely-divided materials in dispersion
    • F27B15/02—Details, accessories, or equipment peculiar to furnaces of these types
    • F27B15/08—Arrangements of devices for charging
    • B—PERFORMING OPERATIONS; TRANSPORTING
    • B01—PHYSICAL OR CHEMICAL PROCESSES OR APPARATUS IN GENERAL
    • B01J—CHEMICAL OR PHYSICAL PROCESSES, e.g. CATALYSIS OR COLLOID CHEMISTRY; THEIR RELEVANT APPARATUS
    • B01J2219/00—Chemical, physical or physico-chemical processes in general; Their relevant apparatus
    • B01J2219/18—Details relating to the spatial orientation of the reactor
    • B01J2219/185—Details relating to the spatial orientation of the reactor vertical
    • B—PERFORMING OPERATIONS; TRANSPORTING
    • B01—PHYSICAL OR CHEMICAL PROCESSES OR APPARATUS IN GENERAL
    • B01J—CHEMICAL OR PHYSICAL PROCESSES, e.g. CATALYSIS OR COLLOID CHEMISTRY; THEIR RELEVANT APPARATUS
    • B01J2219/00—Chemical, physical or physico-chemical processes in general; Their relevant apparatus
    • B01J2219/19—Details relating to the geometry of the reactor
    • B01J2219/194—Details relating to the geometry of the reactor round
    • B01J2219/1941—Details relating to the geometry of the reactor round circular or disk-shaped
    • B01J2219/1946—Details relating to the geometry of the reactor round circular or disk-shaped conical
    • Y—GENERAL TAGGING OF NEW TECHNOLOGICAL DEVELOPMENTS; GENERAL TAGGING OF CROSS-SECTIONAL TECHNOLOGIES SPANNING OVER SEVERAL SECTIONS OF THE IPC; TECHNICAL SUBJECTS COVERED BY FORMER USPC CROSS-REFERENCE ART COLLECTIONS [XRACs] AND DIGESTS
    • Y02—TECHNOLOGIES OR APPLICATIONS FOR MITIGATION OR ADAPTATION AGAINST CLIMATE CHANGE
    • Y02P—CLIMATE CHANGE MITIGATION TECHNOLOGIES IN THE PRODUCTION OR PROCESSING OF GOODS
    • Y02P10/00—Technologies related to metal processing
    • Y02P10/20—Recycling

Landscapes

  • Chemical & Material Sciences (AREA)
  • Engineering & Computer Science (AREA)
  • Chemical Kinetics & Catalysis (AREA)
  • Organic Chemistry (AREA)
  • Combustion & Propulsion (AREA)
  • Mechanical Engineering (AREA)
  • Metallurgy (AREA)
  • Materials Engineering (AREA)
  • Manufacturing & Machinery (AREA)
  • Dispersion Chemistry (AREA)
  • Life Sciences & Earth Sciences (AREA)
  • Environmental & Geological Engineering (AREA)
  • General Life Sciences & Earth Sciences (AREA)
  • Geochemistry & Mineralogy (AREA)
  • Geology (AREA)
  • General Chemical & Material Sciences (AREA)
  • General Engineering & Computer Science (AREA)
  • Devices And Processes Conducted In The Presence Of Fluids And Solid Particles (AREA)
  • Crucibles And Fluidized-Bed Furnaces (AREA)

Description

119379
TAPA TEHOSTAA SELKEYTYSTÄ SEKOITUSREAKTORISSA JA SEKOITUSREAKTORI
KEKSINNÖN ALA
5 Keksintö kohdistuu sekoitusreaktoriin nesteen ja pulverimaisen kiintoaineen sekoittamiseksi, muodostuneen liuoksen selkeyttämiseksi ja selkeytyneen liuoksen poistamiseksi sekoitusreaktorista, jonka alaosaan on muodostettu leijukerrospatja. Keksintö kohdistuu myös menetelmään nesteen ja pulverimaisen kiintoaineen sekoittamiseksi toisiinsa leijukerrospatjassa, ίο muodostuneen liuoksen selkeyttämiseksi ja selkeytyneen liuoksen poistamiseksi sekoitusreaktorista.
KEKSINNÖN TAUSTA
Sekoitusreaktorit ovat yleensä lieriömäisiä ja niillä on vakiohalkaisija. 15 Tyypillisesti ne varustetaan reaktorin seinämiin kiinnitetyillä virtaushaitoilla, joiden tarkoituksena on poistaa haitalliseksi katsottu, kaasua pinnasta imevä keskipyörre. Kiintoaine-liuos-prosessit vaativat normaalisti sekoitusta, missä esiintyy sekä voimakasta turbulenssia että riittävää kierrätystä.
Syöttö sekoitusreaktoriin tapahtuu useimmiten syöttämällä sekä kiintoaine . ! 20 että liuos reaktiotilaan yläkautta. Yleensä halutaan, että jatkuvatoimisessa • · · • · · !..* reaktorissa sekä kiintoaine että liuos poistuvat suurin piirtein reaktiohan • · lietetiheydessä. Ei siis haluta, että edes raskaimmat tai karkeimmat • * * [···. partikkelit jäävät reaktoriin. Tällöin on luonnollista, että lietevirtauksen • * ulosotto voidaan asentaa edullisesti reaktorin seinämään tapahtumaan :·. 25 lähinnä ylivuotona.
• · · t · **" On kuitenkin tapauksia, joissa kiintoaineen kanssa reagoinut liuos halutaan • · · : poistaa reaktiotilasta puhtaana eli ilman kiintoainepartlkkeleita. Eräs tällainen • · · tapaus on esitetty US-patenttijulkaisussa 3,954,452, missä kadmiumliuoksen ja sinkkipulverin sementointireaktio on toteutettu leijupetiperiaatteella. Kun 30 liuos syötetään reaktiothan alaosaan, aikaansaadaan leijupatjalle tehokas 119379 2 sekoitus. Reaktorin alaosa on kartiomaisesti ylöspäin levenevä ja nousee siitä sylinterinmuotoisena ylöspäin. Reaktorin alaosan seinällä on virtaus-haitat, jotka yhdessä sekoituselimen kanssa murskaavat syntyviä agglomeraatteja. Reaktorin yläosa on myös kartiomaisesti ylöspäin 5 laajeneva. Reaktoriin on siis muodostettu kolme vyöhykettä; reaktio-, rauhoitus- ja selkeytysosa, jolloin reaktio-osa on reaktorin alaosa, keskiosa muodostaa rauhoitusosan ja yläosa selkeytysosan. Varsinaista sekoitusta aiheuttavaa sekoituselintä ei tässä ole käytetty.
US-patentin 3,954,452 mukaisessa menetelmässä fluidisaatio-osasta liuos ίο nousee kartiomaisen laajennuksen kautta selkeytysosaan, josta on liuoksen poistoyhde selkeytysosan seinällä. Prosessina on esitetty kadmium-liuoksen ja sinkkipulverin sementaatio. Tässä sementaatioreaktiossa muodostuu kadmium-pulveria, mikä on huokoisuutensa takia kevyempää ja samalla myös hienompaa. Yhtenä tavoitteena on estää reaktiotuotteina muodostu- 15 neiden kiintohiukkasten poistuminen liuoksen mukana ulos reaktorista.
Vaikeutena on tässä tapauksessa ollut myös väkäsmäisten hiukkasten toisiinsa tarttuminen eli agglomeroituminen. Vähitellen agglomeraatit kasvavat niin suuriksi, että liike fluidisaatiopatjassa heikkenee ja lopulta .* pysähtyy kokonaan. Tätä varten fluidisaatiotilaan syötetään hiukkasten . . 20 agglomeroitumista estävää flokkulanttiliuosta. Koska esto ei ole käytännössä • · ♦ • · · aivan täydellistä, on alaosaan sijoitettu agglomeraatteja murskaava • · sekoitinelin ja seinille vastaavasti iskuvoimat vastaanottavat ja pyörteilyn * · · ]···. estävät pienehköt virtaushaitat.
• · • · *
Fluidisaatiotilan olosuhteista riippuu, kuinka voimakkaita ja kuinka korkealle * · 25 ulottuvia (Hmax) leijupatjan pinnalta ylössuuntautuneet purkaukset ovat. Siksi φ · on tärkeää, että virtaus nousee em. korkeuden yläpuolelle asti * ·** mahdollisimman tasaisena ja nopeudeltaan pienenä.
·♦· • · • · ··· . Käytännössä kuitenkin käy niin, että liuos virtaa mahdollisimman suoraan ja • · » lyhintä reittiä kohti poistoyhdettä, jolloin virtauskenttä muodostuu 30 supistuvaksi käyräksi kartioksi. Se puolestaan merkitsee sitä, että 119379 3 mahdollisia hiukkasia kuljettavan liuosvirran nopeus kasvaa eikä hiukkasilla ole mahdollisuutta irrota virtauksesta.
Edellä kuvatun laitteiston ongelmana on, että kiintoaineen poistumista 5 estävän patjamateriaalin pitää olla melko karkea. Kuitenkin reaktioiden edetessä patjassa olevan kiintoaineen raekoko pienenee, jolloin liuoksen mukana kulkeutuva kiintoainemäärä lisääntyy.
KEKSINNÖN TARKOITUS
io Esillä olevan keksinnön tarkoituksena on poistaa edellä kuvatussa tekniikan tasossa esille tulleita haittoja. Siten sekoitusreaktori, johon muodostetaan nesteen ja kiintoaineen muodostama leijukerrospatja, on muotoiltu siten, että leijukerrospatjasta poistuvan liuoksen sisältämä kiintoainemäärä on mahdollisimman pieni.
15
KEKSINNÖN YHTEENVETO
Esillä olevan keksinnön mukainen sekoitusreaktori on tarkoitettu nesteen ja kiintoaineen sekoittamiseksi toisiinsa leijukerrospatjassa, muodostuneen ·:··· liuoksen selkeyttämiseksi ja selkeytyneen liuoksen poistamiseksi reaktorista *:·*: 20 joka on muodostettu kolmesta osasta. Alimpana on tyypillisesti lieriömäinen reaktio-osa, johon käsiteltävä liuos ja pulverimainen kiintoaine syötetään f"; muodostamaan leijukerrospatja. Leijukerrososan eli reaktio-osan yläosaan on f’·· yhdistetty kartiomaisesti ylöspäin laajeneva rauhoitusosa. Rauhoitusosan • · · yläpuolelle on liitetty lieriömäinen selkeytysosa, jonka halkaisija on sama kuin 25 rauhoitusosan yläosan. Reaktio-osan alaosa on varustettu syöttöyhteellä ja • · : ’·* selkeytysosaan on nestepinnan alapuolelle sijoitettu poistoyhde, jonka • « · poistoaukko on olennaisesti reaktorin keskiakselilla. Poistoaukon läheisyyteen on sijoitettu ainakin yksi liuosvirtausta suuntaava ohjauselin estämään *"*: kiintoainepartikkelien virtaus liuoksen mukana.
: 30 *·♦ • · 119379 4
Keksinnön erään suoritusmuodon mukaan reaktoriin syötettävän nesteen syöttöyhde on suunnattu vinosti alaspäin.
Keksinnön erään suoritusmuodon mukaan selkeytyneen liuoksen poistoyhde 5 on suunnattu vinosti alaspäin ja liuosvirtausta suuntaava ohjauselin on rengasmainen virtauksenestolevy, joka on sijoitettu poistoaukon ympärille.
Virtauksenestolevy voi olla tasomainen tai ylöspäin kartiomainen. Virtauksenestolevyn ulkohalkaisija on edullisesti 20 - 30% suurempi kuin ίο reaktio-osan halkaisija.
Kun selkeytyneen liuoksen poistoyhde on suunnattu vinosti alaspäin, liuosvirtausta suuntaaviin ohjauselimiin kuuluu edullisesti myös rengasmaisen virtauksenestolevyn lisäksi tämän yläpuolelle, reaktorin is seinästä reaktorin keskelle päin suunnattu ohjausrengas. Tyypillisesti ohjausrengas ulottuu reaktorin seinästä sisäänpäin matkan, joka on luokkaa 10-30 % selkeytysosan halkaisijasta.
Keksinnön erään toisen suoritusmuodon mukaan selkeytyneen liuoksen 20 poistoyhde on suunnattu ylöspäin ja liuosvirtausta suuntaava ohjauselin on säätölevy, joka on sijoitettu liuoksen poistoaukon alapuolelle.
• · *·· • * • ·
Keksinnön erään suoritusmuodon mukaan reaktio-osan ja rauhoitusosan väliin on sijoitettu reaktorin seinästä sisäänpäin suunnattu kuristusrengas. 25 Kuristusrenkaan ja reaktorin seinän väliin on edullisesti jätetty rako.
·· • » • · ·
Keksinnön erään suoritusmuodon mukaan reaktio-osa on varustettu spiraali-maisista putkista muodostetulla roottorisekoittimella.
• · #·· • · • ·«· :30 Keksintö kohdistuu myös menetelmään nesteen ja pulverimaisen kiintoaineen *:**: sekoittamiseksi toisiinsa leijukerrospatjassa, muodostuneen liuoksen 5 119379 selkeyttämiseksi ja selkeytyneen liuoksen poistamiseksi sekoitusreaktorista. Reaktorin alaosaan, sen reaktiovyöhykkeeseen (I) on järjestetty nesteen ja kiintoaineen muodostama leijukerrospatja, sen yläpuolelle rauhoitusvyöhyke (li), jonka poikkipinta-ala laajenee ylöspäin sekä tämän yläpuolelle s selkeytysvyöhyke (III), jonka poikkipinta-ala on sama kuin rauhoitusvyöhyk-keen yläosan (III). Menetelmälle on tyypillistä, että selkeytysvyöhykkeessä (III) ylöspäin nousevan liuosvirtauksen poikkipinta-ala saatetaan laajenemaan ainakin yhden ohjauselimen avulla ennen liuoksen poistamista pääasiassa reaktorin keskiakselille sijoitetun poistoyhteen poistoaukon kautta. 10 Poikkipinta-alan laajetessa liuoksen virtausnopeus hidastuu ja samalla virtaus saatetaan muodostamaan reaktorin seinän läheisyyteen akanvirtoja, joihin liuoksen mukana kulkeutuneet kiintoainepartikkelit laskeutuvat ja putoavat takaisin leijukerrospatjaan.
15 Keksinnön mukaiselle menetelmän erään suoritusmuodon mukaan käsiteltävä neste syötetään reaktiovyöhykkeen alaosaan vinosti alaspäin suunnattuna.
Keksinnön mukaisen menetelmän erään suoritusmuodon mukaan ylöspäin *·'**: nousevan liuosvirtauksen poikkipinta-ala saatetaan laajenemaan 20 poistoyhteen alapuolelle sijoitetun, olennaisesti vaakasuoran levymäisen • · ohjauselimen avulla.
# · · • · • · • · · ** : ’·* Keksinnön mukaisen menetelmän erään toisen suoritusmuodon mukaan • * · : ylöspäin nousevan liuosvirtauksen poikkipinta-ala saatetaan laajenemaan 25 poistoyhteen ympärille sijoitetun rengasmaisen ohjauselimen avulla.
• * • · · * *·· • · *·;** Keksinnön mukaisen menetelmän erään kolmannen suoritusmuodon mukaan : V ylöspäin nousevan liuosvirtauksen poikkipinta-ala saatetaan laajenemaan *·* poistoyhteen ympärille ja yläpuolelle sijoitettujen rengasmaisten ohjauselimien : 30 avulla.
• » · • · 119379 6
Kun ylöspäin nousevan liuosvirtauksen poikkipinta-ala saatetaan laajenemaan poistoyhteen ympärille ja yläpuolelle sijoitettujen rengasmaisten ohjausellmlen avulla, on edullista, että yläpuolelle sijoitettu ohjauselin ulottuu reaktorin seinästä rengasmaisesti sisäänpäin matkan, joka on luokkaa 10 -5 30 % selkeytysvyöhykkeen halkaisijasta.
Reaktorin yläosan selkeytysosassa kiintoainepitoisuus säädetään edullisesti olemaan lähes nolla. Leijukerrospatjan muodostuminen ja ylläpito saadaan aikaan reaktorin alaosaan syötettävän liuosvirtauksen avulla, joka saa aikaan ίο tarvittavan sekoitukseen.
Keksinnön mukaisen menetelmän erään sovellutusmuodon mukaan sekoituksen tehostamiseksi ja liuosvirtauksen tasoittamiseksi käytetään reaktorissa leijukerrospatjassa tarkoitukseen sopivaa pyörivää sekoituselintä.
15
Keksinnön olennaiset tunnusmerkit käyvät esille oheisista vaatimuksista.
. KUVALUETTELO
* · (((". Keksinnön mukaista laitteistoa kuvataan tarkemmin viitaten oheisiin • · t.t . 20 piirustuksiin, joissa • »· • * kuva 1 esittää pystyleikkauksena tekniikan tason mukaista sekoitusreaktoria virtauskenttineen, «** kuva 2 esittää pystyleikkauksena periaatekuvaa keksinnön mukaisesta sekoitusreaktorista, • · * · 25 kuva 3 esittää pystyleikkauksena kuvan 2 mukaista sekoitusreaktoria • · *:** tarkemmin kuvattuna, ·· * • * * kuva 4 esittää pystyleikkauksena erästä toista keksinnön mukaista * · sekoitusreaktoria, « • · · kuva 5 esittää pystyleikkauksena erästä muunnelmaa keksinnön mukaisesta t*»ll 30 sekoitusreaktorista, ja 119379 7
Kuva 6 esittää pystyleikkauksena vielä erästä keksinnön mukaista sekoitusreaktoria.
KEKSINNÖN YKSITYISKOHTAINEN SELOSTUS 5 Keksinnön mukaisen menetelmän tavoitteena on aikaansaada sekoitus-reaktoriin sellainen virtauskenttä, jonka avulla pyritään estämään kiintoaine-hiukkasten poistuminen itse reaktio-osaan järjestetystä leijukerrospatjasta. Siten pyritään muodostamaan selkeytynyt liuos ja estämään reaktio-osasta nousseiden hiukkasten poistuminen liuosvirtauksen mukana reaktorista ja ίο palauttamaan ne lopulta takaisin reaktorin alaosaan.
Nyt kehitetty, keksinnön mukainen menetelmä hallitun ja halutun virtauskentän aikaansaamiseksi sekoitusreaktorissa perustuu reaktorin fluidisaatiovyöhykkeen eli reaktio-osan liuoksen poistovirtausta tasoittavaan 15 vaikutukseen ja erityisesti reaktorin selkeytysosan ohjauselimien virtaus-» nopeutta hidastavaan ja myös ohjaavaan vaikutukseen. Fluidisaatiovyöhykkeen tasoitusvaikutusta voidaan vielä tehostaa sopivalla sekoitinelimellä.
Kuvassa 1 on esitetty tekniikan tason mukainen sekoitusreaktori 1, jossa • · 20 käsitellään nestettä ja kiintoainetta siten, että pulverimainen kiintoaine * : muodostaa leijupedin ja samalla reagoi reaktorin alaosaan 2 syötettävän • · · · .·**. nesteen kanssa. Reaktorin alaosa 2 on kartiomaisesti ylöspäin levenevä ja *· :·. nousee keskiosassa 3 sylinterinmuotoisena ylöspäin. Reaktorin yläosa 4 on :***. myös kartiomaisesti ylöspäin laajeneva. Kiintoaineesta pääosin vapaa liuos 25 poistetaan reaktorin yläosaan, sen seinään sijoitetun poistoyhteen 5 kautta.
Reaktorissa huomio on kiinnitetty sekä kiintoaineen ja liuoksen välisen kontaktipinnan kasvattamiseen että itse liuosvirtauksen energian hyväksi- :*.*·. käyttämiseen. Siten reaktorin keskiosaan muodostetaan korkean lietepitoi- • · .···. suuden omaava fluidisaatiovyöhyke 6. Lisäksi reaktori on varustettu ··* \ 30 agglomeraatteja murskaavalla potkurilla 7 ja virtaushaitoilla 8, joiden avulla * » · toisaalta pyritään estämään agglomeraattien muodostuminen ja toisaalta pyritään hajottamaan muodostuneet agglomeraatit yksittäisiksi kiintoaine- • · 119379 8 hiukkasiksi. Agglomeraattien muodostumista estetään myös syöttämällä liuokseen jatkuvasti flokkulanttia.
Tunnettua on, että tietyissä oloissa sekoitusreaktorissa olevan leijupatjan 5 yläpintaan muodostuu lietetiheydeltään ja raekooltaan leijupatjan luokkaa olevia ja ylöspäin suuntautuvia lietesuihkuja 9. Suihkujen korkeus Hmax on teoreettisesti laskettavissa. Tämä tarkoittaa sitä, että tähän korkeuteen asti esiintyy kaikenkokoisia kiintoainepartikkeleita. Toinen virtauksellinen ilmiö, mikä saa aikaan kiintoainepartikkeleiden joutumista liuoksen poisto-10 virtaukseen on se, että virtaus tosiaan normaalisti pyrkii mahdollisimman suoraan poisto-aukkoon. Tällöin muodostuu poistoyhteeseen 5 suuntautunut virtaus 10, jossa virtauksen poikkipinta-ala pienenee jatkuvasti. Tämä taas puolestaan merkitsee sitä, että virtauskentässä virtausnopeus kasvaa samaan tahtiin. Jos leijupatjan pinta olisi tasainen, määräytyisi liuoksen 15 mukaan lähtevien kiintohiukkasten raekoko laskeutumisnopeuden ja tämän virtausnopeuden mukaan. Edellä mainitut ylösampuvat suihkut pystyvät kuitenkin nostamaan laskeutumisnopeudeltaan suurempiakin partikkeleita Hmax korkeuteen, jolloin niiden virtausnopeus on suurempi kuin patjan pinnalla. Seurauksena on kiintoainehiukkasten poistuminen patjasta yhä • * ... . 20 enenemässä määrässä. Kuten voidaan todeta, laajennettu yläosa yksistään • « ,·. : ei ole ratkaisu, vaikkakin varmasti parantaa tilannetta. Laajennetun yläosan * ·· .···! korkeuden kasvattaminen auttaa luonnollisesti estämään kiintoaine- * · • · t :\t hiukkasten poistumista.
* ··· • · » · ··· 25 Keksinnön mukaiseen menetelmään kuuluvaa virtaustapahtumaa ja sekoitusreaktoria kuvataan ensin sen yksinkertaisessa suoritusmuodossa kuvan 2 avulla. Sekoitusreaktori käsittää kolme vyöhykettä: varsinainen • · · :v. reaktiovyöhyke eli fluidisaatiovyöhyke I, rauhoitusvyöhyke II ja • ♦ .*··. selkeytysvyöhyke III.
*·· *. 30 • · · • · ·
Reaktiovyöhyke I on lähinnä lieriömäinen, jonka poikkipinta-ala on vakio.
Vain alaosa kapenee kartiomaisesti alaspäin. Käsiteltävä liuos 11 syötetään • · 119379 9 sekoitusreaktoriin 12 vinosti alaspäin suunnatulla putkella 13 pulverimaisen kiintoaineen ja liuoksen muodostaman fluidisaatiovyöhykkeen alaosaan. Näin saadaan yksinkertaisella tavalla tasainen ylöspäin suuntautuva virtaus. Useissa tapauksissa ei synny haitallisia agglomeraatteja, joten 5 yksinkertaisimmillaan ei edes tarvita murskaus- tai arinasekoittimia eikä niin ollen myöskään virtaushaittoja.
Rauhoitusyöhykkeeseen II muodostuu tietyissä oloissa fluidisaatiokerroksen pinnasta ylöspäin suuntautuneita lietesuihkuja. Tässä osassa palautuvat ίο leijukerrospatjan yläosasta liuoksen mukana lähteneet, mutta siitä eronneet kiintoainehiukkaset takaisin reaktiovyöhykkeeseen.
Selkeytysvyöhykkeessä III reaktorin halkaisija T3 on reaktio-osan halkaisijaan T1 nähden 1,5 ... 3,0 -kertainen, edullisesti 2 ... 2½ -kertainen, jolloin 15 keskimääräiset liuoksen nousunopeudet putoavat 0,44 ... 0,11 -keltaisiksi ja vastaavasti edullisuustapauksessa 0,25 ... 0,16 -keltaisiksi vyöhykkeessä I tapahtuvaan nousunopeuteen nähden.
,4<>: Selkeytysvyöhykkeen keskelle on keksinnön mukaisesti sijoitettu levymäinen 20 ohjauselin A, joka pakottaa vyöhykkeen keskeltä nousevan liuosvirtauksen • · : sivuseinämiä kohti, jolloin virtaus hidastuu. Kun levymäinen ohjauselin on • · · • · .·*·. rengasmainen virtauksenestolevy, joka on sijoitettu poistoyhteen B poisto- aukon C ympärille, se on ulkohalkaisijaltaan reaktiovyöhykkeen I halkaisijaa .··*. T1 suurempi, edullisesti luokkaa 20 ... 30 % suurempi. Keksinnön mukaiselle ··· 25 menetelmälle ja laitteelle on tyypillistä, että reaktorista poistettavan liuoksen poistoyhde sijaitsee selkeytysvyöhykkeen yläosassa, sen keskiakselilla D, mutta nestepinnan E alapuolella. Poistoyhteen kautta liuos johdetaan pois :*!·. reaktorista ja poistoyhde on tyypillisesti suunnattu joko vinosti alaspäin ja • · ♦···. edelleen sivuseinän läpi tai vaihtoehtoisesti lähinnä suoraan ylöspäin.
*·· a \ 30 Poistoyhteen kaltevuudella ei periaatteessa ole suurta vaikutusta, koska liuos ei sisällä oleellisia määriä yhteen pohjalle laskeutuvaa kiintoainetta.
• · 10
Kun em. keskimääräiset suhteelliset liuosnopeudet ovat reaktiovyöhyk-keessä (I) 100 % ja selkeytysvyöhykkeessä (III) 22 %, niin todellisuudessa ne ovat reaktiovyöhykkeessä 100 %, selkeytysvyöhykkeen keskivaiheilla 62 % ja lähellä alimmaista ohjauslevyä 29 %. Tämä merkitsee sitä, että 5 nopeuden laskiessa 30 %:iin osa mukana seuraavista hiukkasista putoaa pois virtauksesta jo laskeutumisnopeutensa takia. Kun vielä yläosassa liuos joutuu kaarrevirtaukseen, erottuvien hiukkasten osuus kasvaa sykloniefektin vaikutuksesta. Keskiosan laidoille suuntautuneet suurehkot sivupyörteet palauttavat erottuneet hiukkaset takaisin reaktiovyöhykkeeseen I.
10
Reaktiovyöhykkeen fluidisaatiopatja itsessään estää hienojen hiukkasten poistumista ja vähentää patjan pintaan nousseiden partikkelien irtoamista liuoksen mukaan. Kiintoainehiukkasten pysymistä patjassa voidaan vielä tehostaa edullisesti sijoitetulla liuossyötöllä esimerkiksi syöttämällä liuos 15 kuvan 2 mukaisesti vinosti alaspäin. Sen lisäksi voidaan leijupatjassa käyttää sekoitinelintä, joka korvaa leijupatjan alapuolelle yleensä sijoitettavaa arinaa. Edellä on jo kuvattu selkeytysvyöhykkeeseen sijoitettua, ainakin yhtä virtausohjainta. Hiukkasten laskeutumisnopeutta pienempään poistovirtauk-seen päästään laajentamalla yläpuolista selkeytysosaa ja sijoittamalla • · · 20 poistoaukko symmetrisesti selkeytysosan keskiakselille. Tehostettu .·, · virtauksen tasoittaminen ja syklonimaisten pyörteiden muodostaminen • ·· .···! saadaan aikaan keksintömme mukaisella, ainakin yhdellä virtausohjaimella.
*· • · • ·* .*·*. Kuvan 2 mukaista sekoitusreaktoria kuvataan kuvan 3 avulla vielä * · «·» 25 tarkemmin. Käsiteltävä liuos 11 syötetään sekoitusreaktoriin 12 vinosti j\, alaspäin suunnatulla, käytännössä yhdellä putkella 13 reaktorin alaosassa • olevaan reaktio-osaan eli leijukerrososaan 14 (I). Leijukerrospatjan :v, muodostava pulveri syötetään esimerkiksi panosmaisesti tunnetulla tavalla.
• · • · .···. Reagoineen patjan poisto tapahtuu myös tunnetulla tavalla. Patjana toimivan • »t *. 30 pulverin määrän ei haluta vähenevän, vaan sen tarkoituksena on reagoida • · · • · · liuoksen kanssa. Tarkoitus on myös saada aikaan pulverimaisen kiintoaineen • · ja liuoksen välille mahdollisimman tasainen, ylöspäin nouseva fluidisaatio- Π 9379 11 ilmiö. Tunnetusti fluidisaatio antaa hiukkasten ja liuoksen välisille kontaktipinnoille tehokkaat hieronnat ja vaihtuvuudet. Periaatteessa alaosan mitoitus tapahtuu reaktioiden vaatiman viiveen ja fluidisaatiotason perusteella. Fluidisaatiotaso tarkoittaa kiintoaineen ja liuoksen välistä tyhjätilaa eli 5 liuoksen osuutta koko tilavuudesta ε, mikä normaalisesti on alueella 0,5 < ε < 0,9. Fluidisaatiotaso yhdessä raekoon kanssa määrittää patjan käyttäytymisen eli esimerkiksi onko se rauhallinen tai suihkupurkauksia muodostava.
ίο Leijukerrospatjaan 15 on reaktio-osan sivuseinille sijoitettu tarpeellinen määrä virtaushaittoja 16. Joskus reaktioissa alkaa kiintoainehiukkasista muodostua agglomeraatteja, joiden sidos on purettava mekaanisella murskaavalla sekoitinelimellä 17, kuten on kuvattu kuvan 1 mukaisessa reaktorissa.
15
Reaktio-osasta 14 rauhoitusosaan 18 (II) poistuva liuos sisältää jonkin verran kiintoainehiukkasia, jotka raekooltaan ovat melko hienoja ja määräytyvät liuoksen nousunopeuden ja hiukkasten laskeutumisnopeuden kuten myös ..... edellä kerrottujen lietesuihkujen 19 korkeuden mukaan. Edullisessa • · 20 tapauksessa liuosvirtaus on niin tasainen, että sen nousunopeus voidaan .·. · laskea likimäärin kaavasta w = Q / A. w= liuoksen keskimääräinen • ·« .···. nousunopeus [m/s] laskettuna koko reaktio-osan poikkipinnalle, Q= ***** q o :*... liuosvirtaus [m7s] ja A= reaktio-osan poikkipinta-ala [nrj. Useimmiten näin * :***.. laskien liuokselle tulee sen verran nopeutta, että nousuvirtauksen 20 ··· 25 ympärille muodostuu suihkuille tyypilliset alaspäin suuntautuneet akanvirrat 21 eli sykloniefekti. Nämä pyrkivät kaventamaan nousuvirtausta ja siten :***: edesauttamaan hiukkasten mukana kulkeutumista liuoksen mukana. Hiukan : v. parannusta tilanteeseen tuo kartiomaisesti ylöspäin laajeneva rauhoitusosa.
S · ··· • * • * ♦ ·· ' \ 30 Jotta selkeytysosassa 22 (III) saadaan leijukerrospatjasta eronneet kiinto- « · · ainehiukkaset palaamaan takaisin patjaan, pitää selkeytysosan olla halkaisijaltaan ja nimenomaan korkeudeltaan riittävän suuri, luokkaa 1½ - 2 • · 119379 12 kertaa selkeytysosan halkaisija. Varsinkin isoimmissa reaktoreissa tämä on taloudellisesti mahdotonta ja tarvitaan muita keinoja. Meidän keksintömme mukaisessa menetelmässä ja laitteistossa tämä on ratkaistu yksinkertaisesti ohjauselimillä. Reagoineen liuoksen poistoyhteen 23 poistoaukko 24 on 5 sijoitettu symmetrisesti reaktorin keskiakselille, missä poistoyhteen yläreunaan on kiinnitetty vaakatasossa oleva rengasmainen virtauksenestolevy 25. Jonkin verran virtauksenestolevyn yläpuolelle on sijoitettu seinästä reaktorin keskelle päin suunnattu ohjausrengas 26. Reaktorin keskustasta ylöspäin nouseva liuosvirtaus 20 suuntautuu virtauksenestolevyn 25 vaiku-10 tuksesta kohti selkeytysosan reunaa, jolloin samalla pinta-alan kasvaessa nopeus alenee. Ohjausrenkaan 26 vaikutuksesta virtaus kääntyy kohti keskustaa ja edelleen poistoaukkoon 24. Ohjauselimien 25 ja 26 välisellä alueella seinämän lähellä kaarteessa tapahtuvan hitausvoiman ansiosta hiukkaset erkanevat poistovirtauksesta kohti seinää ja kulkeutuvat siitä 15 seinän lähellä alaspäin suuntautuneeseen akanvirtaan 21 ja edelleen takaisin reaktio-osaan 14.
Kun keksinnön mukaisesti selkeytysvyöhykkeen 22 (III) yläosaan on sijoitettu ..... toinen virtauksen ohjauselin, tämä ohjausrengas 26 on järjestetty olemaan • · ..... 20 virtauksenestolevyn 25 yläpuolella. Ohjausrengas on kiinnitetty seinään • · .·. : siten, että virtauksenestolevyn ja ohjainrenkaan väliin jää päältä katsottuna ** *5 .·*·. rengasmainen rako. Ohjauselinten välinen etäisyys pystysuunnassa • · « :·... määräytyy selkeytysvyöhykkeen ja reaktiovyöhykkeen halkaisijoitten .***. suhteesta. Ohjausrenkaan leveys selkeytysvyöhykkeen halkaisijaan nähden • · · 25 on 10 ... 30% siitä.
• · • · 9 · · :*’*.· Virtauksenestolevy 25 voi periaatteessa olla tasomainen, koska virtauksessa ·«· :v. ei ole oleellisia määriä kiintopartikkeleita. Jos on pelättävissä, että levyn 25 • · .*·*. päälle kertyy jostain syystä kiintoainetta, on se muotoiltavissa suppilo- ( \ 30 maiseksi. Tämä on esitetty kuvassa 4, missä selkeytysosan alemman * « · ohjauselimen eli virtauksenestolevyn 27 muoto on kartiomainen, siten että 9 · 119379 13 sen ulkoreuna nousee poistoaukon yläpuolelle. Tällöin ohjauselimen muoto estää mahdollisen kiintoaineen kerääntymistä levyn päälle ja liuokseen.
Kuvassa 4 esitetyssä ratkaisussa on tavallaan varauduttu siihen, että reaktio-5 osan leijupatjaan syötetyt karkeahkot ja mahdollisesti vielä raskaat partikkelit hienonevat ja kevenevät, kun ne reagoivat reaktoriin syötetyn liuoksen kanssa. Ylihienoa kiintoainetta (lähinnä alle 400 mesh eli 37 pm) ei edes keksinnön mukaisella järjestelyllä pystytä täysin estämään nousemasta liuosvirtauksen mukana reaktorista. Tällöin on pakko hyväksyä pieni ίο kiintoainemäärä poistossa. Tämä merkitsee sitä, että tasomainen virtauksenestolevy on korvattu kartiomaisella levyllä 27, joka poisto-yhteeseen 23 kiinnitettynä muodostaa suppilon. Tarpeen vaatiessa myös poistoyhteen kallistusta voidaan muuttaa.
is Kuvan 5 mukaisessa sekoitusreaktorisovelluksessa on esitetty eräs vaihtoehto virtauksen tasoittamiseksi fluidisaatiopatjaan 15 ja selkeytysosan 22 erotuksen tehostamiseksi. Heti fluidisaatiokerroksen yläpuolelle eli reaktio-osan 14 ja rauhoitusosan 18 väliin on reaktorin seinästä sisäänpäin suunnattu rengasmainen kuristusohjain 28. Seinän ja ohjaimen väliin on • · 20 kuitenkin jätetty rako 29, jonka kautta selkeytysosasta alaspäin virtaava • · : kiintoainepitoinen liuos voi laskeutua leijukerrospatjaan. Kuten nimikin sanoo, • · kuristusohjain kuristaa reaktio-osasta 14 nousevaa liuosvirtausta ja siten ·*·.. voimistaa selkeytysosan 18 pyörreilmiötä eli keskipakovoimaan perustuvaa ·'**: kiintoainepartikkelien erotusta liuoksesta. Kuristusohjaimen avulla ··· 25 keskitetään liuoksen nousuvirtausta entistä tehokkaammin keskiakselille, jolloin nousuvirtauksen seinän puoleiset pyörteet voimistuvat ja partikkeleita virtauksesta erottava syklonivaikutus paranee.
*· « • · · • · •
Joskus joudutaan liuosvirtauksen jakautumista koko reaktio-osan *·· 30 poikkipinnalle tehostamaan sopivalla sekoitinelimellä, varsinkin kun • · · kiintoaine-kaasu-fluidisaatiossa käytettyä arinarakennetta patjan alla ei voida useinkaan järkevästi soveltaa kiintoaine-liuos-fluidisaatioon. Kuvan 5 • · 119379 14 mukaiseen sekoitusreaktoriin on sijoitettu reaktio-osaan 14 sekoitin 30, joka on tuettu samalle akselille 31 kuin murskaussekoitin 17. Sekoitin 30 on edullisesti spiraalimaisista putkista muodostettu roottorisekoitin. Tämän tyyppinen sekoitin pystyy pyörimään myös korkeassa lietetiheydessä. 5 Sekoittimen tarkoituksena on sekoittaa leijukerrospatjaa ja estää sen holvautuminen. Tarkoituksena on myös levittää ylösnousevaa liuosvirtausta mahdollisimman tasan koko poikkipinnalle eli sitä voidaan kutsua myös ’’arinasekoittimeksi”, koska sen tarkoituksena on toimia leijukerrospedissä käytettävän arinan korvikkeena. Kun leijukerrospedissä käytetään sekoitinta, ίο sen etuna on, että entistä hienojakoisempi kiintoaine saadaan pysymään patjassa eikä se lähde liuosvirtauksen mukana.
Kuvan 5 mukaisessa sovelluksessa on varauduttu siihen, että prosessissa tapahtuu voimakkaita kapasiteettivaihteluita. Tällöin esimerkiksi liuosvirta-15 uksen pienentyessä reaktiovyöhykkeen fluidisaatiotila saattaa heikentyä, jopa muuttua osittain ns. kiintopatja-muotoon (fixed bed), jolloin kiintoainehiukkasten liike vähenee heikentäen reaktioiden vaatimaa sekoitusta (shear stress). Spiraalimaisista putkista muodostetun sekoittimen avulla pystytään paitsi parantamaan nesteen ja kiintoaineen jakautumista • · ..... 20 koko patjan poikkipinnalle, myös aikaansaamaan laaja-alainen • · : sekoittuvuusalue reaktiovyöhykkeessä. Mikäli sekoitin viedään akselin • i« .···. varassa alakautta, on yläosa varustettava keskittävällä tukirenkaalla.
• · ··« M • · • · · .·**. Kuvan 6 mukaisen sekoitusreaktorin sovelluksessa on kiintoainehiukkasten • · • · 25 kulkeutuminen liuoksen mukana estetty hieman edellisistä ratkaisuista :*·„ poikkeavalla tavalla. Liuos poistetaan reaktorista 12 ylöspäin suunnatulla :***: poistoyhteellä 32, mutta edelleen liuospinnan alta ja nimenomaan reaktorin • · · :v. keskiakselilta. Tällöin toteutetaan virtauksen symmetrisyys, minkä ansiosta ei t · • · .···. tässäkään synny kuvan 1 mukaista torvimaista ja poikkipinnaltaan pienene- ·«» ' \ 30 vää virtausta. Sen sijaan syntyy nimenomaan laajeneva virtauskenttä, missä • · · liuoksen virtausnopeus selkeytinosassa 22 putoaa lähes ideaaliseen keskimääräiseen arvoon.
• · 119379 15
Liuoksen poistoaukon 33 alapuolelle on asetettu vaakatasossa oleva ohjauselin 34, joka yksinkertaisimmillaan on ympyrän muotoinen säätölevy. Levy toimii sekä ohjauslevynä pakottaen nousevan liuosvirtauksen 5 laajenemaan sivullepäin että estelevynä estäen liuoksen nousuvirtauksen oikaisemisen suoraan poistoaukkoon. Keksintömme mukaisesta sekoitus-reaktorista kuvan 6 mukainen sovellus on todennäköisesti yksinkertaisin. Luonnollista on, että säätölevy voi myös olla muodoltaan virtausta myötäilevämpi, esimerkiksi kartiorakenteinen. Luonnollista on myös, että ίο tässä esitetty säätölevy samoin kuin muissa kuvissa esitetyt ohjauselimet voidaan tukea paitsi poistoaukon reunaan myös reaktorin seinään.
Kaikissa tapauksissa pinnan korkeuden säätö tapahtuu normaalitekniikkaa käyttäen.
15 ESIMERKIT Esimerkki 1
Esimerkissä on selvitetty tekniikan tason (A vastaa kuvaa 1, mutta selkeytysosa on korotettu kuvan 6 kokoiseksi) ja keksintömme (B vastaa • · 20 kuvaa 6) vertailu. Molemmissa tapauksissa perusreaktori ja prosessiolo- · .·. : suhteet ovat samat. Kummassakin käytetään kahta erilaista pulverimate- • ·· .···] riaalia. Keksintömme mukaisessa reaktorissa (B) ympyrän muotoisen • :·. säätölevyn halkaisija on 0 = 85 mm. Nämä 4 eri tapausta on esitetty • ·* 9 .···. seuraavissa taulukoissa, missä: • · «·· .. 25 A1 = tekniikan tason reaktori, kun reaktorissa on prosessin alussa käytettyä • ·· kuparipulveria, tiheys ps = 8900 kg/m3 • · ··· ·# · : V A2 = tekniikan tason reaktori, kun reaktorissa on prosessin sementointi- ·#· reaktioiden edetessä muodostunutta amalgaamipulveria, tiheys ps = 4450 : kg/m3 ··· • · 119379 16 B1 = keksinnön mukainen reaktori, kun reaktorissa on prosessin alussa käytettyä kuparipulveria, tiheys ps = 8900 kg/m3 B2 = tekniikan tasoon reaktori, kun reaktorissa on prosessin sementointi-reaktioiden edetessä muodostunutta amalgaamipulveria, tiheys p8 = 4450 5 kg/m3
Taulukko 1. Reaktorin mitat ja ajo-olosuhteet sekä tilanne alussa
Reaktori alaosan halkaisija Taia mm 150 yläosan halkaisija TyH mm 345 10 alaosan affektiivinen korkeus Zaia mm 530 yläosan affektiivinen korkeus Zy!ä mm 600
Liuos virtausmäärä Q m3/h 1,3 tiheys pi kg/m3 1230 15 viskositeetti ηι mPas 1,9 tyhjätilanopeus alaosassa waia.av m/s 0,020 tyhjätilanopeus yläosassa wyiä.av m/s 0,0039
Pulverimainen kiintoaine Kupari Amalg.
20 alkupanos (karkea + hieno) M0+m0 kg 24,8 25,0 • · . hienojen osuus alussa mo/(M0+m0) % 33,6 67,3 . . tiheys ps kg/m3 8900 4450 * * · rajaraekoko (w,ask = W|iuos) d|im pm 96,4 148,7 tyhjätila (liuos/koko peti) ε - 0,67 0,74 *« • · • · · 25 Taulukko 2. Pulverin seula-analyysi (molemmilla pulverilaaduilla sama)
Seulakoko Seulan läpäissyt ;·. mesh mm % 30 0,595 100 • · ·;·* 40 0,420 99,4 30 50 0,297 96,5 70 0,210 87,2 *\ 100 0,149 67,5 ‘•5** 140 0,105 40,0 200 0,074 17,3 119379 17 270 0,053 5,5 325 0,044 2,5 400 0,037 1,1
Taulukko 3. Tilanne ajon lopussa 5 Tapaus AI A2 B1 B2
Loppupanos (karkea + hieno) M,+m, kg 16,3 8 24 20,8
Reaktorista poistunut "hieno” m, kg 8,5 17 0,8 4 "Hienoja” poistunut lopussa m(/(M0+m0) % 34 68 3 16
Kyse on sementointireaktorista, missä alkupanoksena käytetään ίο kuparipulveria fluidisaatiopatjassa. Läpivirtaava liuos reagoi kuparin kanssa, jolloin sementaatioreaktiossa muodostuu amalgaamihiukkasia, jotka jossain vaiheessa ovat raekooltaan lähes alkuperäisten Cu-rakeiden kokoisia, mutta huomattavasti huokoisempia. Tällöin niiden tiheys pienenee ja samalla laskeutumisnopeudeltaan liuosvirtauksen luokkaa olevien partikkelien määrä 15 kasvaa. Taulukkoon on laskettu rajaraekoko (d|im), minkä laskeutumisnopeus on sama kuin liuosvirtauksen nopeus liuoksen noustessa leijupedistä kohti selkeytysosaa.
. Todetaan, että keksintömme mukaisella järjestelyllä pystytään vähentämään 1 reaktorista poistuvan pulverin määrää huomattavasti.
• * • · :* *i 20 - Kuparipulverilla: keksintö/tekniikan taso=B 1 /A1 =3/34=0,09 eli noin 1/10 φ φ a osaan φ · • · • ·« * \.)ί - Amalgaamilla: keksintö/tekniikan taso=B2/A2=16/68=0,24 eli noin 1/4 osaan.
• · • · • · ·
Kuten esimerkistä nähdään, käytettäessä keksinnön mukaista :v, 25 reaktorirakennetta, reaktorista liuoksen mukana poistunut pulverimäärä • · • · .·*·. putosi toisessa vaihtoehdossa kymmenenteen osaan ja vaikeammassakin • · · tapauksessa neljänteen osaan.
• · · • · · φ φ a Φ a 18 119379
Esimerkki 2
Kuvan 4 mukaisessa laitteistossa poistettiin hopeaa kuprokloridiliuoksesta käyttäen kuparipulveripohjaista leijukerrospetiä. Reaktorin reaktio-osan, johon leijupeti muodostettiin, halkaisija oli 1,5 m ja korkeus 3,5 m. Reaktio-5 osan alaosa oli varustettu agglomeraattien murskaukseen tarkoitetulla nelila-paisella sekoittimella, joka oli pitch blade-tyyppiä ja sen halkaisija oli 0,6 m.
Selkeytysosan halkaisija oli 3,4 m ja korkeus 4,5 m. Selkeytysosaan sijoitetun poistoyhteen ympärille oli kiinnitetty virtauksenestolevy, joka tässä ίο tapauksessa oli suppilomainen ja sen ulkohalkaisija oli 1,8 m. Lisäksi liuoksen poistovirtausta ohjattiin ohjausrenkaan avulla, joka oli kiinnitetty ulottumaan selkeytysosan seinästä sisäänpäin matkan 0,45 m. Ohjausrenkaan oli sijoitettu virtauksenestolevyn yläpuolelle ja sen etäisyys virtauksenestolevyn ulkoreunasta oli 0,4 m.
15 Väkevän kuprokloridiliuoksen ominaispaino oli 1230 kg/m3, pH 2,9 ja lämpötila 70 °C. Liuosta syötettiin sekoitusreaktorin reaktio-osaan 130 m3/h. Syöttöliuos sisälsi hopeaa 145 mg/l, joka oli tarkoitus sementoida . kuparipulverin pintaan. Käytetty kuparipulveri oli kooltaan 85% alle 110 20 mikrometriä. Arvioitiin, että suoritetussa kokeessa saavutettiin • · . . fluidisaatiotaso, joka asettui vastaamaan ε-arvoa 0.7 - 0.8.
• » · ' » I* • • ·· • · • »
Kokeessa voitiin todeta, että 15 minuutin jälkeen reaktorista poistuvan • ·· !···. kuprokloridiliuoksen hopeapitoisuus oli luokkaa alle 10 mg/l, missä se myös • · 25 pysyi noin vuorokauden kestävässä testiajossa. Reaktorista poistettavan liuoksen kiintoainepitoisuus vaihteli välillä 0,5 - 3.0 g/l, jota voidaan pitää . · · *. hyväksyttävänä vaihteluvälinä.
• * · • · • * • * * • · • i • · · « * · 30 • ·

Claims (20)

119379
1. Sekoitusreaktori (12) nesteen ja kiintoaineen sekoittamiseksi toisiinsa leijukerrospatjassa, muodostuneen liuoksen selkeyttämiseksi ja selkeytyneen liuoksen poistamiseksi reaktorista, jolloin reaktori on 5 muodostettu kolmesta osasta, joista alimpana on olennaisesti lieriömäinen reaktio-osa (14) leijukerrospatjan muodostamiseksi, reaktio-osan yläosaan on kiinnitetty kartiomaisesti ylöspäin laajeneva rauhoitusosa (18) ja tämän yläosaan yhdistetty lieriömäinen selkeytysosa (22), jonka halkaisija on sama kuin rauhoitusosan ίο yläosa, tunnettu siitä, että reaktio-osan (14) alaosa on varustettu liuoksen syöttöyhteellä (13) ja selkeytysosaan (22) on nestepinnan (E) alapuolelle sijoitettu liuoksen poistoyhde (23,32), jonka poistoaukko (24,33) on olennaisesti reaktorin keskiakselilla (D) ja poistoaukon läheisyyteen on sijoitettu ainakin yksi liuosvirtausta suuntaava is ohjauselin (25,26,27,34).
2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen sekoitusreaktori (12), tunnettu siitä, että reaktoriin syötettävän nesteen syöttöyhde (13) on suunnattu vinosti alaspäin. • · 20 * · . 3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen sekoitusreaktori (12), tunnettu siitä, • · · ,···* että selkeytyneen liuoksen poistoyhde (23) on suunnattu vinosti φ :·*’ alaspäin ja liuosvirtausta suuntaava ohjauselin on rengasmainen * φ · .*·*. virtauksenestolevy (25,27), joka on sijoitettu poistoaukon (24) • » • i» 25 ympärille. • · • · • ·* :***: 4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen sekoitusreaktori, tunnettu siitä, että • · · virtauksenestolevy (25) on tasomainen. • » * « * · · • · • * *" 30 5. Patenttivaatimuksen 3 mukainen sekoitusreaktori, tunnettu siitä, että • * * **"! virtauksenestolevy (27) on ylöspäin kartiomainen. • · 119379
6. Patenttivaatimuksen 3 mukainen sekoitusreaktori, tunnettu siitä, että virtauksenestolevyn (25,27) ulkohalkaisija on 20 - 30% suurempi kuin reaktio-osan (14) halkaisija T1.
7. Patenttivaatimuksen 1 mukainen sekoitusreaktori (12), tunnettu siitä, että selkeytyneen liuoksen poistoyhde (23) on suunnattu vinosti alaspäin ja liuosvirtausta suuntaavat ohjauselimet ovat rengasmainen virtauksenestoievy (25,27), joka on sijoitettu poistoaukon (24) ympärille sekä tämän yläpuolelle, reaktorin seinästä reaktorin keskelle ίο päin suunnattu ohjausrengas (26).
8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen sekoitusreaktori (12), tunnettu siitä, että ohjausrengas (26) ulottuu reaktorin seinästä sisäänpäin matkan, joka on luokkaa 10-30 % selkeytysosan (22) halkaisijasta T3. 15
9. Patenttivaatimuksen 1 mukainen sekoitusreaktori (12), tunnettu siitä, että selkeytyneen liuoksen poistoyhde (32)on suunnattu ylöspäin ja liuosvirtausta suuntaava ohjauselin säätölevy (34), joka on sijoitettu poistoaukon (33) alapuolelle. • · * · ,·, : 10. Patenttivaatimuksen 1 mukainen sekoitusreaktori (12), tunnettu siitä, .·**! että reaktio-osan (14) ja rauhoitusosan (18) väliin on sijoitettu · :·. reaktorin seinästä sisäänpäin suunnattu kuristusrengas (28). * • * · • · • · ···
11. Patenttivaatimuksen 10 mukainen sekoitusreaktori (12), tunnettu siitä, että reaktorin seinän ja kuristusrenkaan välissä on rako (29). • I» • · • · »I» :v. ^.Patenttivaatimuksen 1 mukainen sekoitusreaktori (12), tunnettu siitä, • · !·*·. että reaktio-osa (14) on varustettu spiraalimaisista putkista muodoste- • 30 tulla roottorisekoittimella (30). • · · • * t • t» • • · 119379
13. Menetelmä nesteen ja pulverimaisen kiintoaineen sekoittamiseksi toisiinsa, muodostuneen liuoksen selkeyttämiseksi ja selkeytyneen liuoksen poistamiseksi sekoitusreaktorista, jolloin reaktorin alaosaan, sen reaktiovyöhykkeeseen (I) on järjestetty nesteen ja kiintoaineen 5 muodostama leijukerrospatja, sen yläpuolelle rauhoitusvyöhyke (II), jonka poikkipinta-ala laajenee ylöspäin sekä tämän yläpuolelle selkeytysvyöhyke (III), jonka poikkipinta-ala on sama kuin rauhoitusvyöhykkeen yläosan (lii), tunnettu siitä, että käsiteltävä neste syötetään reaktiovyöhykkeen alaosaan, selkeytysvyöhykkeessä ίο (III) ylöspäin nousevan liuosvirtauksen poikkipinta-ala saatetaan laajenemaan ainakin yhden ohjauselimen (A) avulla ennen liuoksen poistamista pääasiassa reaktorin keskiakselille (D) sijoitetun polstoyhteen (B) kautta, poikkipinta-alan laajenemisella liuoksen virtausnopeus saatetaan hidastumaan ja samalla virtaus saatetaan 15 muodostamaan reaktorin seinän läheisyyteen akanvirtoja, joihin liuoksen mukana kulkeutuneet kiintoainepartikkelit laskeutuvat ja putoavat takaisin leijukerrospatjaan.
14. Patenttivaatimuksen 13 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että • · 20 käsiteltävä neste syötetään reaktiovyöhykkeen alaosaan vinosti • · .·. : alaspäin suunnattuna. • ·· • m 9 9 · • · • m 9 m ·
15. Patenttivaatimuksen 13 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että i ·· * ylöspäin nousevan liuosvirtauksen poikkipinta-ala saatetaan laajene- • •4 25 maan poistoyhteen alapuolelle sijoitetun, olennaisesti vaakasuoran levymäisen ohjauselimen avulla. • · · • · * · • · · :v. ^.Patenttivaatimuksen 13 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että • k .··. ylöspäin nousevan liuosvirtauksen poikkipinta-ala saatetaan laajene- φ · · *. 30 maan poistoyhteen ympärille sijoitetun rengasmaisen ohjauselimen • * · avuna. 9 · 119379
17. Patenttivaatimuksen 13 ja 16 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ylöspäin nousevan liuosvirtauksen poikkipinta-ala saatetaan laajenemaan poistoyhteen ympärille ja yläpuolelle sijoitettujen rengasmaisten ohjauselimien avulla. 5
18. Patenttivaatimuksen 17 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ylöspäin nousevan liuosvirtauksen poikkipinta-ala saatetaan laajenemaan poistoyhteen ympärille ja yläpuolelle sijoitettujen rengasmaisten ohjauselimien avulla, jolloin yläpuolelle sijoitettu ohjauselin ulottuu to reaktorin seinästä sisäänpäin matkan, joka on luokkaa 10-30 % selkeytysvyöhykkeen halkaisijasta T3.
19. Patenttivaatimuksen 13 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että reaktiovyöhykkeen (I) leijukerrospatjasta ylöspäin rauhoitusosaan (II) 15 nousevaa liuosvirtausta tasoitetaan kuristamalla.
20. Patenttivaatimuksen 13 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että reaktiovyöhykkeen (I) leijukerrospatjaa sekoitetaan liuosvirtauksen tasoittamiseksi. • · ] PATENTKRAV • · · · • · · • · • · • « ·
FI20070211A 2007-03-16 2007-03-16 Tapa tehostaa selkeytystä sekoitusreaktorissa ja sekoitusreaktori FI119379B (fi)

Priority Applications (16)

Application Number Priority Date Filing Date Title
FI20070211A FI119379B (fi) 2007-03-16 2007-03-16 Tapa tehostaa selkeytystä sekoitusreaktorissa ja sekoitusreaktori
ES08718549T ES2412387T3 (es) 2007-03-16 2008-02-28 Método para mejorar la clarificación en un reactor de mezcladura y dicho reactor de mezcladura
EA200901047A EA015386B1 (ru) 2007-03-16 2008-02-28 Способ осветления в смесительном реакторе и смесительный реактор
MX2009009798A MX2009009798A (es) 2007-03-16 2008-02-28 Metodo para mejorar la clarificacion de un reactor mezclador, y reactor mezclador.
JP2009553170A JP5512290B2 (ja) 2007-03-16 2008-02-28 混合反応炉において浄化を高める方法およびその混合反応炉
BRPI0808974A BRPI0808974B1 (pt) 2007-03-16 2008-02-28 método para aumentar a característica de clarificação em um reator de mistura e dito reator de mistura
AU2008228206A AU2008228206B2 (en) 2007-03-16 2008-02-28 Method to enhance clarification in a mixing reactor and said mixing reactor
CN2008800082485A CN101631881B (zh) 2007-03-16 2008-02-28 在混合反应器强化澄清的方法和所述混合反应器
CA2677067A CA2677067C (en) 2007-03-16 2008-02-28 Method to enhance clarification in a mixing reactor and said mixing reactor
KR1020097017920A KR101080665B1 (ko) 2007-03-16 2008-02-28 혼합 반응기에서의 정화를 향상시키는 방법 및 그 혼합 반응기
US12/529,155 US8133442B2 (en) 2007-03-16 2008-02-28 Method to enhance clarification in a mixing reactor and said mixing reactor
PCT/FI2008/050096 WO2008113884A1 (en) 2007-03-16 2008-02-28 Method to enhance clarification in a mixing reactor and said mixing reactor
PL08718549T PL2121994T3 (pl) 2007-03-16 2008-02-28 Sposób wzmocnienia klarowania w reaktorze mieszającym oraz tenże reaktor mieszający
EP08718549A EP2121994B1 (en) 2007-03-16 2008-02-28 Method to enhance clarification in a mixing reactor and said mixing reactor
PE2008000443A PE20090013A1 (es) 2007-03-16 2008-03-07 Metodo para mejorar la clarificacion en un reactor mezclador y elaboracion de dicho mezclador
ZA200905223A ZA200905223B (en) 2007-03-16 2009-07-27 Method to enhance clarification in a mixing reactor and said mixing reactor

Applications Claiming Priority (2)

Application Number Priority Date Filing Date Title
FI20070211A FI119379B (fi) 2007-03-16 2007-03-16 Tapa tehostaa selkeytystä sekoitusreaktorissa ja sekoitusreaktori
FI20070211 2007-03-16

Publications (3)

Publication Number Publication Date
FI20070211A0 FI20070211A0 (fi) 2007-03-16
FI20070211A FI20070211A (fi) 2008-09-17
FI119379B true FI119379B (fi) 2008-10-31

Family

ID=37930015

Family Applications (1)

Application Number Title Priority Date Filing Date
FI20070211A FI119379B (fi) 2007-03-16 2007-03-16 Tapa tehostaa selkeytystä sekoitusreaktorissa ja sekoitusreaktori

Country Status (16)

Country Link
US (1) US8133442B2 (fi)
EP (1) EP2121994B1 (fi)
JP (1) JP5512290B2 (fi)
KR (1) KR101080665B1 (fi)
CN (1) CN101631881B (fi)
AU (1) AU2008228206B2 (fi)
BR (1) BRPI0808974B1 (fi)
CA (1) CA2677067C (fi)
EA (1) EA015386B1 (fi)
ES (1) ES2412387T3 (fi)
FI (1) FI119379B (fi)
MX (1) MX2009009798A (fi)
PE (1) PE20090013A1 (fi)
PL (1) PL2121994T3 (fi)
WO (1) WO2008113884A1 (fi)
ZA (1) ZA200905223B (fi)

Families Citing this family (2)

* Cited by examiner, † Cited by third party
Publication number Priority date Publication date Assignee Title
FI122098B (fi) * 2010-03-18 2011-08-31 Outotec Oyj Reaktori ja menetelmä prosessiliuoksen puhdistamiseksi
CN109942065B (zh) * 2017-12-21 2024-04-12 上海电气集团股份有限公司 一种还原流化床及其用途和使用方法

Family Cites Families (20)

* Cited by examiner, † Cited by third party
Publication number Priority date Publication date Assignee Title
JPS518227B1 (fi) * 1970-02-12 1976-03-15
US3747764A (en) * 1971-04-05 1973-07-24 Bethlehem Steel Corp Moving bed reactor
IT980491B (it) * 1972-03-27 1974-09-30 Degussa Procedimento e dispositivo per l eluizione di sostanze da preci pitati voluminosi o sospensioni
CH556391A (fr) * 1972-06-30 1974-11-29 Pertusola Soc Mineraria Procede et appareil de purification d'une solution zincifere, destinee notamment a l'elaboration electrolytique du zinc.
FI50715C (fi) * 1973-02-26 1976-06-10 Outokumpu Oy Tapa ja laite erottaa veteen liuenneita aineita toisistaan sementointi aineella.
JPS49120364A (fi) * 1973-03-28 1974-11-18
US4047883A (en) * 1974-07-24 1977-09-13 Commonwealth Scientific And Industrial Research Organization Thermal treatment of materials by hot particulates
JPS5347155A (en) * 1976-10-12 1978-04-27 Chiyoda Chem Eng & Constr Co Ltd Method and apparatus of denitrifying waste water employing fluidized bed
JPS56108526A (en) * 1980-01-31 1981-08-28 Mitsubishi Heavy Ind Ltd Reactor device
FR2528869A1 (fr) * 1982-06-21 1983-12-23 Mo I Stali I Splavov Installation pour la production de solutions de metaux non ferreux
US4702891A (en) * 1982-09-09 1987-10-27 Hri, Inc. Fluid flow distribution system for fluidized bed reactor
JPS61106334U (fi) * 1984-12-20 1986-07-05
JPS61111535U (fi) * 1984-12-25 1986-07-15
JPS6384631A (ja) * 1986-09-29 1988-04-15 Mitsubishi Heavy Ind Ltd 気・液・固三相流動接触反応器
JPS6393344A (ja) * 1986-10-09 1988-04-23 Mitsubishi Heavy Ind Ltd 沸騰床型反応器
JP2936609B2 (ja) * 1989-12-25 1999-08-23 東ソー株式会社 粒子流動型の気液固三相反応器
JP2959819B2 (ja) * 1990-09-06 1999-10-06 昭和電工株式会社 触媒沈降部を内蔵した反応器
NL9301000A (nl) * 1993-06-10 1995-01-02 Pacques Bv Werkwijze voor de zuivering van sulfidehoudend afvalwater.
CN1039593C (zh) * 1994-10-14 1998-08-26 中国科学院化工冶金研究所 流态化床－移动床混合反应器焙烧系统及工艺
EP1838426A2 (fr) * 2004-12-15 2007-10-03 Axel De Broqueville Dispositif a lit fluidifie rotatif et procedes utilisant ce dispositif

Also Published As

Publication number Publication date
MX2009009798A (es) 2009-09-24
PE20090013A1 (es) 2009-01-26
KR20090104904A (ko) 2009-10-06
CA2677067A1 (en) 2008-09-25
CN101631881B (zh) 2011-08-17
EP2121994A1 (en) 2009-11-25
FI20070211A0 (fi) 2007-03-16
JP5512290B2 (ja) 2014-06-04
CN101631881A (zh) 2010-01-20
JP2010521282A (ja) 2010-06-24
PL2121994T3 (pl) 2013-08-30
KR101080665B1 (ko) 2011-11-08
EP2121994A4 (en) 2012-03-28
EP2121994B1 (en) 2013-04-03
FI20070211A (fi) 2008-09-17
BRPI0808974A2 (pt) 2014-09-09
WO2008113884A1 (en) 2008-09-25
AU2008228206B2 (en) 2012-08-23
US20100077889A1 (en) 2010-04-01
EA200901047A1 (ru) 2010-04-30
AU2008228206A1 (en) 2008-09-25
BRPI0808974B1 (pt) 2015-12-22
US8133442B2 (en) 2012-03-13
ES2412387T3 (es) 2013-07-11
EA015386B1 (ru) 2011-08-30
ZA200905223B (en) 2010-04-28
CA2677067C (en) 2014-07-15

Similar Documents

Publication Publication Date Title
AU2007316098B2 (en) Thickening apparatus and method for thickening
BRPI0807331B1 (pt) Método de separação de partículas
CN201676741U (zh) 脱泥型液固流化床粗煤泥分选分级装置
US6966985B2 (en) Self-diluting feedwell including a vertical education mechanism
JPS6140446B2 (fi)
US20140352529A1 (en) Deaeration apparatus and method
FI119379B (fi) Tapa tehostaa selkeytystä sekoitusreaktorissa ja sekoitusreaktori
US11865548B2 (en) Spiral separators and parts therefore
US2646169A (en) Process and apparatus for the separation of materials of different specific gravity and sizes
AU2011228953A1 (en) Reactor and a method of purifying a process solution
AU704644B2 (en) Liquid/solids separator
AU2008253577C1 (en) Feedwell device
CA2401842A1 (en) Installation and method for separating substance mixtures having different densities

Legal Events

Date Code Title Description
PC Transfer of assignment of patent

Owner name: OUTOTEC OYJ

Free format text: OUTOTEC OYJ

FG Patent granted

Ref document number: 119379

Country of ref document: FI