FI119342B - Parannettu laite ja menetelmä, jotka käyttää matriisitietovarastoa - Google Patents

Description

119342

PARANNETTU LAITE JA MENETELMÄ, JOTKA KÄYTTÄÄ MATRIISITIETOVA-RASTOA

KEKSINNÖN ALA

Esillä oleva keksintö liittyy järjestelmiin, jotka toimivat matriisina tal-5 lennetun informaation perusteella.

KEKSINNÖN TAUSTA

Kun informaation kerääminen on tullut helpommaksi verkottuneiden informaatiolähteiden ansiosta, tekniset laitteet tai järjestelmät, joissa suoritettava toiminto määritetään yhden tai useamman matriisitietovaraston arvon 10 perusteella ovat levinneet laajalle. Matriisi viittaa tässä joukkoon elementtejä ja jokainen elementeistä voidaan yksilöidä sen matriisissa olevan paikan perusteella. Toiminto viittaa tässä yhden tapauksen Hipaisemaan toimenpiteeseen tai sarjaan rinnakkaisia ja/tai perättäisiä toimenpiteitä. Esimerkit tällaisista toiminnoista käsittävät esimerkiksi tulostustoiminnallisuuden, tulostustoiminnalli-15 suuden, ohjaustoiminnallisuuden, liipaisutoiminnallisuuden, ja signalointitoi-minnallisuuden, tai vastaavan, tai minkä tahansa yhdistelmän tällaisia toiminnallisuuksia. Tekninen laite tässä viittaa joukkoon tai järjestelmään elementtejä, jotka toimivat yhdessä määrätyn toiminnallisuuden suorittamiseksi. Esimerkit tällaisista laitteista käsittävät esimerkiksi informaatiojärjestelmän, joka tulos-·;··· 20 taa matriisitietovarastoon kerättyä ja tallennettua tietoa, ohjauslaitteen, joka : suorittaa ohjaustoiminnon vasteena matriisitietovarastossa havaitulle arvolle tai :V! matriisitietovaraston arvojen perusteella lasketulle arvolle, tietoliikennejäijes- • * · ['V telmän, joka lähettää ennalta määrätyn signaalin vasteena matriisitietovaraston "Y arvoista lasketulle arvolle, sovelluksen, joka Hipaisee ennalta määrätyn palve- • · # 25 lun vasteena matriisitietovaraston arvoista lasketulle arvolle, ja vastaavia.

*··*’ Perinteisesti matriisien laskennat olevat vaativia ja edellyttävät pal jon prosessorikapasiteettia. Erityisesti aikakriittisissä järjestelmissä, esimerkiksi • Y.: asiakaskäyttöön tarkoitetuissa suorajärjestelmissä (online), tai automatisoitujen Ϋ’: järjestelmien ohjauslaitteissa, aggregoidut yhteenvedot ja/tai tulosmatriisit tar- Y 30 vitaan minimiajassa siten, että laskutoimitusten prosessointiin käytettävissä • · · Y.' oleva aika on hyvin rajallinen. Toimintaympäristöissä, joissa informaatiolähteet *·;** ovat enemmän tai vähemmän järjestelmän operaattorin hallinnassa, syöttötoi- mintosarjat ovat ennustettavissa ja siten säädettävissä siten, että matriisiarvo-jen päivittämiseen tarvittavien laskutoimitusten määrää voidaan rajoittaa, ja 35 niiden tekijöiden määrä, joihin uusi arvo vaikuttaa, pienenee. Laskentatyön 2 119342 virtaviivaistamiseen ja vaadittujen matriisilaskutoimitusten määrän vähentämiseen voidaan käyttää esimerkiksi syöttösuodattimia ja ennalta määrättyjä päivi-tyskaavioita.

Kuitenkin toimintaympäristöissä, joissa informaatiolähteet toimivat 5 itsenäisesti, syöttöarvoja toimitetaan sattumanvaraisesti, sekä aika-asteikolla sekä kohdematriisielementin järjestyksen suhteen. Tällaisiin ympäristöihin kuvatut perinteiset optimointimenetelmät eivät sovellu, ja uudet paremmat tavat optimoida ja vähentää laskentataakkaa lisäämättä olennaisia rajoituksia syöttö-toimintosarjoille tulevat erittäin arvokkaiksi.

10 KEKSINNÖN YHTEENVETO

Esillä olevan keksinnön tavoitteena on siten taijota ratkaisu matriisi-tietovarastoon tallennetun informaation perusteella toimivan järjestelmän toiminnan parantamiseksi. Keksinnön tavoitteet saavutetaan menetelmällä, laitteella, tietokoneohjelmatuotteella ja tietokoneohjelman jakelutietovälineellä, 15 joille on tunnusomaista se, mitä itsenäisissä vaatimuksissa mainitaan. Keksinnön edullisia suoritusmuotoja kuvataan epäitsenäisissä vaatimuksissa.

Keksintö perustuu ajatukselle, että matriisielementille, jolla on lähtökohtainen rakenteellinen riippuvuus, järjestetään joukko ennalta määrättyjä tiloja, joita käytetään yhdessä sisäisten riippuvuuksien kanssa järjestelmässä 20 olevien matriisitoimintojen sanoitukseen, optimointiin ja kohdistamiseen.

Keksinnön ensisijainen on se, että matriisilaskutoimitusten määrää voidaan vähentää häiritsemättä syöttölähteiden toimintaa. Keksinnön muita • ·': etuja kuvataan erityisten suoritusmuotojen yhteydessä.

«M I

• m

: PIIRUSTUSTEN LYHYT KUVAUS

• · · *;jf 25 Kuvio 1 esittää esillä olevan keksinnön mukaisen laitteen suoritus- • · *··** muodon;

Kuvio 2 esittää kuvion 1 suoritusmuodon tietokantaan tallennetun • · \v hierarkkisen matriisitietovaraston esimerkinomaisen rakenteen;

Kuvio 3 esittää hierarkkista matriisitietovarastoa käyttävän järjestel-30 män suoritusmuotoesimerkin; • · ·

Kuvio 4 esittää kuvion 3 suoritusmuotona käytetyssä järjestelmässä • · *!* olevan matriisin esimerkinomaisen informaatiorakenteen; m *"" Kuvio 5 esittää suoritusmuotona käytetyssä joukon subjektiyksik- köyrityksiä arviointiin soveltuvassa arviointijärjestelmässä käytettävissä olevia 35 tekijöitä; 3 119342

Kuvio 6 esittää osan arvomatriisista, kun käyttäjä syöttää arvioarvon tekijälle;

Kuvio 7 esittää osan arvomatriisista tekijän ohituksessa;

Kuvio 8 esittää osan arvomatriisista tekijän ohituksen manuaalisest-5 sa poistamisessa;

Kuvio 9 esittää osan arvomatriisista tekijän automaattisessa poistossa tai ohittamisessa;

Kuvio 10 esittää osan arvomatriisista tekijän käytöstä poistossa; Kuvio 11 esittää osan arvomatriisista käytöstä poistetun tekijän ma-10 nuaalisessa käyttöönottamisessa;

Kuvio 12 esittää osan arvomatriisista käytöstä poistetun tekijän automaattisessa käyttöönottamisessa;

Kuvio 13 esittää osan arvomatriisista, kun tekijän REF lakkaa olemasta voimassa; 15 Kuvio 14 esittää suoritusmuotona käytetyn menetelmän vaiheita.

KEKSINNÖN TARKEMPI KUVAUS

On otettava huomioon, että seuraavat suoritusmuodot ovat esimerkinomaisia. Lisäksi, vaikka selitysosa voi erilaisissa kohdissa viitata ’erääseen' suoritusmuotoon tai ’joihinkin’ suoritusmuotoihin, viittaus ei välttämättä kohdis-20 tu samaan suoritusmuotoon, tai kyseessä oleva tunnusmerkki ei liity yksittäi-seen suoritusmuotoon. Erilaisten suoritusmuotojen yksittäiset ominaisuudet voidaan yhdistää lisäsuoritusmuotojen tarjoamiseksi.

: :*· Kuvio 1 esittää keksinnön mukaisen laitteen suoritusmuodon. Kuvi- : .·. on 1 laite edustaa järjestelmää, joka käsittää tietokannan 11, systemaattisesti 25 järjestetyn yhdistelmän tietoa, rakennettuna siten, että tietoa voidaan auto- • · · !!! maattisesti hakea ja manipuloida. Tietokanta 11 on järjestetty käsittämään **** matriisitietovaraston, jonka rakennetta kuvataan tarkemmin jäljempänä. Järjes telmä käsittää lisäksi ohjausyksikön 12, elementin, joka käsittää aritmeettis-'•y loogisen yksikön, joukon erikoisrekisterejä ja ohjauspiirejä. Ohjausyksikkö 12 30 käsittää, tai siihen on lisäksi kytketty tietoväline, jolle tietokoneen luettavissa "... oleva data tai ohjelmat tai käyttäjätiedot voidaan tallettaa ladattavaksi toiminpi- • .··*. teiden suorituksen yhteydessä.

***( Järjestelmä käsittää myös liitäntälohkon 13, joka on liitetty sähköi- sesti ohjausyksikköön 12 ja on sen ohjaama, joka mahdollistaa tiedon siirtämi- ··· 35 sen tietokantaan 11 tallennettuun hierarkkiseen matriisitietovarastoon. Liitäntä- 4 119342 lohkon 13 toteutus vaihtelee sovelluksen mukaan ja voi olla yksinkertainen rajapinta esimerkiksi ulkoiselle fyysiselle liitännälle. Toisessa päättä liitäntälohko 13 voi olla pitkälle viety toiminnallinen elementti, joka tarjoaa verkkoliitännän useille syöttösolmuille erilaisten viestintäliltyntätyyppien välityksellä ja jopa joi-5 takin esikäsittelytoimintoja syöttötiedon syöttämiseksi ohjausyksikköön 12 jäsennetyssä muodossa. Kuvion 1 suoritusmuodossa liityntälohkoa 13 on havainnollistettu pakettidataverkkkoliitäntänä, jonka läpi syöttösolmut 14, 15, 16 voivat käyttää tietokantaa 11 pakettidataverkon 17 yli ja syöttää tietoa tietokantaan 11 tallennettuun hierarkkiseen matriisitietovarastoon. Edullisesti liitäntä-10 lohko 13 mahdollistaa myös tiedon tulostamisen tietokannasta 11 paikallisesti ja/tai yhdelle tai useammalle ulkoiselle solmulle.

Esimerkiksi esillä olevaa suoritusmuotoa kuvataan yksityiskohtaisemmin sellaisen informaatiojärjestelmän yhteydessä, jossa useat itsenäiset informaatiolähteet syöttävät arvoja hierarkkiseen matriisitietovarastoon, joka on 15 tallennettu tietokantaan 11. Termi itsenäinen viittaa tässä yhteydessä toimintatapaan, jossa informaatiota vastaanottavalla elementillä ei ole suoraa ohjausta informaation lähteiden toimittaman informaation ajoitukseen ja laajuuteen. Näin ollen kuvion 1 voidaan tulkita kuvaavan informaatiojärjestelmää, jossa informaatiolähteet vastaavat informaatiojärjestelmän käyttäjiä. Alan ammattilaiselle 20 on selvää, että informaatiolähteet voivat käsittää esimerkiksi riippumattomia elektronisia arviointijärjestelmiä tai mittauspiirejä, jotka syöttävät itsenäisesti informaatiota järjestelmään.

* ·

Suoritusmuodossa yhtä tai useampaa kiinnostuspistettä koskevaa : arviointi-informaatiota kerätään useista informaatiolähteistä. Näiden useiden *·· · : 25 informaatiolähteiden saavuttamiseksi, käyttäjille 14,15,16 on järjestetty pääsy ··* · . etätietokantaan 11, johon matriisitietovarasto on tallennettu. Verkkoliitäntä 17 • »· .···. pääsyn toteuttamiseksi voi käsittää kiinteitä tai langattomia yhteyksiä, tai kum mankin yhdistelmiä. Käyttäjiltä 14, 15, 16 saatujen arviointien perusteella jär-jestelmä 11 laskee käyttäjien 14, 15, 16 käsittelemiä kiinnostuspisteitä koske-*;.*;* 30 via tulosmatriiseja, ja toimittaa ohjatusti tulokset takaisin käyttäjille 14, 15, 16.

• m ’*;·* Tulos voi olla arvo, joka lasketaan aggregoituna yhteenvetona kiinnostuspis- teistä, tai tulosmatriisi, joka käsittää useita kiinnostuspisteistä laskettuja arvoja. Näin ollen hierarkkisen matriisitietovaraston arvojen perusteella toteutettava *» * . toiminto tässä suoritusmuodossa liittyy yhden tai useamman arvon, jotka vas- 35 taavat yhden tai useamman informaatiolähteen käsittelemää kiinnostuspistettä, • · **··* tulostustoimintoon tai yhden tai useamman informaatiolähteen käsittelemiä 5 119342 kiinnostuspisteitä vastaavien yhden tai useamman arvon perusteella laskettujen arvojen tulostustoimintoon.

Esillä olevassa suoritusmuodossa matriisitietovaraston kohde on taloudellinen kokonaisuus, esimerkiksi yhtiö, joka tuottaa kulutustavaroita, palve-5 luita tia vastaavia (yritys, organisaatio). Seuraavassa matriisitietovaraston kohdetta kutsutaan kohdeyksiköksi. Informaatiolähteitä kutsutaan tässä osallistujiksi, ja ne edustavat osapuolta, jolla jostakin syystä on kiinnostus yhtä tai useampaa kohdeyksikön kiinnostuspisteitä kohtaan, ja joka on sen vuoksi halukas arvioimaan kiinnostuspisteitä matriisitietokantaan, ja käyttämään ainakin näi-10 den kiinnostuspisteiden perusteella laskettuja erilaisia aggregoituja yhteenvetoja. Esillä olevassa suoritusmuodossa esimerkkeihin osallistujista kuuluvat sijoittajat, toimittajat, asiakkaat, analyytikot, ja vastaavat.

Oleellinen vaatimus arviointi-informaation keräilyyn ja jakeluun tarkoitetulle järjestelmälle on se, että useat käyttäjät voivat hyödyntää sitä hajau-15 tetuista sijaintipaikoista. Verkossa asiakas/palvelin-malli tarjoaa käyttökelpoisen tavan kytkeä toisiinsa käyttäjät, jotka ovat hajautetusti eri sijaintipaikoissa. Seuraavassa keksintöä havainnollistetaan informaatiojärjestelmällä, joka käyttää asiakas/palvelin-suhdetta, rajoittamatta suojapiiriä kuitenkaan tässä käytettyihin termeihin ja fysikaalisiin elementteihin. Vaihtoehtoiset mallit käsittävät 20 esim. master/slave- ja vertaisverkkokonfiguraatiot.

Kuvio 1 esittää suoritusmuodon palvelin-asiakas-ympäristössä. Pal-velin 100 viittaa tässä tietokonelaitteeseen, joka tarjoaa palveluja toisille tieto- • · \*·: koneille, jotka on kytketty siihen verkon kautta. Asiakkaiden ja palvelimen väli- nen yhteys voidaan toteuttaa TCP/IP-sanomanvälityksellä IP-verkon yli käyttäjä*: 25 en http-protokoliaa tai sovelluskohtaista protokollaa koodaamaan asiakkaan • :*; pyynnöt ja palvelimen vastaukset. Vaikkakin TCP ja IP määrittävät kaksi proto- ··» .*·*. kollaa määrätyillä protokollakerroksilla, TCP/IP:tä käytetään tässä viittaamaan koko niihin perustuvaan protokollajoukkoon, johon kuuluvat telnet, FTP, UDP , v> ja RDP. Palvelin voi toimia jatkuvasti (kuten taustaohjelma), odotellen saapuvia !.;* 30 pyyntöjä tai useita palvelimia kontrolloiva korkeamman tason taustaohjelma voi • m **;·* kutsua sitä. Alan ammattimiehelle on selvää, että verkko 130 voidaan toteuttaa j**.· radioliityntäverkkona tai kiinteänä verkkona tai näiden yhdistelmänä.

:***: Kuvio 2 esittää esimerkinomaisen rakenteen Kuvion 1 suoritusmuo-

»M

tona käytettyyn tietokantaan tallennetulle hierarkkiselle matriisitietovarastolle.

... 35 Keksinnön mukaisessa järjestelmässä kohdeyksikön kiinnostuspisteet muo- • » *···* dostavat monidimensioisen arvoavaruuden. Kukin kiinnostuspiste kuvataan 6 119342 tekijään ja tekijät on järjestetty matriisiin siten, että kukin tekijä edustaa yhtä matriisielementtiä ja kukin matriisielementeistä voidaan yksilöidä sen mat-riisisijainnin perusteella. Tekijäjoukossa ainakin osa tekijöistä on järjestetty keskinäiseen riippuvuussuhteeseen. Tekijällä voi olla annettu arvo, ja sisäisen 5 riippuvuuden ansiosta mikä tahansa toiminto aiheuttaa päivityksen ainakin niiden tekijöiden arvoihin, joilla on sisäinen riippuvuus siihen tekijään, jonka arvo muuttui. Toimivassa järjestelmässä yhden tai useamman tekijän arvoja, tai näiden yhden tai useamman arvon perusteella määritettyjä arvoja voidaan käyttää käynnistämään tai valitsemaan suoritettava toiminto. Useita tekijöitä, joilla on 10 sisäinen riippuvuus voidaan prosessoida aggregoidulla tavalla.

Tiiviin kuvauksen aikaansaamiseksi matriisia, joka käsittää joukon järjestelmässä käytettävissä olevia tekijöitä kutsutaan jatkossa arvomatriisiksi. Esimerkkinä sisäisistä riippuvuuksista seuraavassa kuvataan hierarkkinen matriisi. Muun tyyppiset sisäiset riippuvuudet ovat mahdollisia suojapiirin sisällä.

15 Suoritusmuotona käytetyssä esimerkissä arvomatriisi sisältää useita matriisielementtejä, jotka on luokiteltu määrätyn kriteerin perusteella perättäisille tasoille, tai kerroksiin siten, että kukin järjestelmän elementti (huippuele-menttiä lukuun ottamatta) on alisteinen yhdelle toiselle elementille. Tekijä 21 vastaa yhtä yksittäistä kiinnostuspistettä ja sen muotoa voidaan soveltaa mat-20 riisielementteihin kullakin arvomatriisin tasolla. Kiinnostuspiste viittaa tässä elementtiin, joka voidaan profiloida yksilöllisesti ennalta määrätyn attribuutti-joukon avulla. Kiinnostuspisteet ovat tyypillisesti järjestelmäkohtaisia. Esimer- • « \*·: kiksi useiden rinnakkaisten jatkuvien prosessien ohjausjärjestelmässä kiinnos- tuspisteet voivat vastata kussakin prosessissa samankaltaisiin kohtiin asennet- : 25 tuja mittauspisteitä. Kuvioiden 1 ja 2 suoritusmuodossa kiinnostuspiste vastaa : :*: ennalta määrättyä kohdeyksikön ominaisuutta, joka on osallistujien arvioitavis- **· .*··. sa.

• φ

Suoritusmuotona käytetyssä arvomatriisissa hierarkkisen rakenteen >v> sisäinen riippuvuus on toteutettu rekursiona siten, että tekijä käsittää tunniste- 30 kentän ID, jonka informaatiojärjestelmän operaattori on määrittänyt ennalta, ja **;·* yhden tai useamman arvokentän V arvoille, jotka saadaan arvioidulle kiinnos- tuspisteelle. Tunnistekenttä ID käsittää määritysosan DE ja paikkaindikaatto- :***: riosan Pl. Informaatiojärjestelmän operaattori voi esimerkiksi ennalta määrittää ··» |. määritysosat DE nykyiselle kohdeyksikköryhmälle ja niitä voidaan hyödyntää I..' 35 sellaisinaan kunkin kohdeyksikön osalta. Paikkaindikaattorit Pl voivat käsittää • * ***** säännöt, merkkien arvot, joiden perusteella attribuutin sijainti kerrosmaisessa 7 119342 hierarkkisessa rakenteessa voidaan määrittää. Paikkaindikaattori voi esim. käsittää viittauksen emotekijään, johon nähden nykyinen tekijä on alisteinen. Määritysosan DE avulla tekijä F on edullisesti assosioitu verbaaliseen määritelmään, joka sellaisenaan selkeästi määrittelee tekijän luonteen informaatio-5 järjestelmän esitetyn suoritusmuodon käyttäjälle. Arvokentissä V oleva yksi tai useampi arvo sisältää tekijälle F annetun tai sille lasketun arvioinnin.

Sisällön puolesta tekijöiden käyttö homogenisoi kiinnostuspisteiden konseptoinnin useiden kohdeyksiköiden ja osallistujien suhteen, erityisesti jatkuvassa, toistuvassa käytössä. Toisaalta tekijät voidaan joustavasti sovittaa 10 tiettyyn sovellusalueeseen ja eri tyyppisiin kohdeyksiköihin. Laskennan kannalta tekijät voidaan toistaa kullakin matriisin tasolla siten ne toimivat viitetyökalu-na, joilla arvojen päivitys voidaan aggregoida yksinkertaisella ja nopealla tavalla arvomatriisin läpi.

Yksinkertaisimmassa muodossa osallistujan arvio käsittää vaiheen, 15 jossa yhdelle tai useammalle tekijälle annetaan yksi tai useampia numeerisia arvoja. Vastaavasti kohdeyksikön arvio käsittää numeeristen arvojen antamisen yhdestä tai useammasta tekijästä muodostuvalle tekijäjoukolle perustuen arvioijan näkemykseen kohdeyksikön kiinnostuspisteiden nykyisestä tilasta. Tyypillisesti osallistuja on kiinnostunut ja/tai perillä osasta kiinnostuspisteitä ja 20 joukosta valittuja yhtiöitä, ja halukas syöttämään informaatiota vain niihin liittyvistä aiheista. Lisäksi osallistuja haluaa pystyä syöttämään informaatiota itsel-leen sopivana ajankohtana. Silti arvioiden perusteella laskettavien tulosten tuli- • * :.*·· si olla osallistujan käytettävissä niin nopeasti kuin mahdollista.

Kuvio 2 esittää yhteen kohdeyksikköryhmään sovellettavissa olevan : 25 arvomatriisin rakennetta. Tekijät on organisoitu hierarkkiseksi rakenteeksi, jos- • ;·. sa yksi tai useampi tekijä 21 on alisteinen ylemmän tason tekijälle 22, joka jäi- ··· .···. leen alisteinen ylemmän tason tekijälle 23, jne. Paikkaindikaattorien Pl käyttö sallii operaatioiden kohdistamisen joko yksittäisiin tekijöihin tai yksilöllisesti hie-rarkkisten kerrosten jäseniin. Käytettyjen kerrosten määrä vastaa tekijämatrii-30 sin dimensioita ja analyysin taso voidaan siten valita ja hallita automaattisesti e · *·;·* identifioimalla tekijä.

Järjestelmäkohtaisesti arvioissa voidaan käyttää erilaisia metriikoita, vastaavia asteikolta ja arvoalueita poikkeamatta esillä olevan keksinnön suoja- ··· * . piiristä. Suoritusmuotona käytetyssä järjestelmässä arvio annetaan numeeris- ],,* 35 ten arvojen muodossa.

• § • · ··· 8 119342

Kullakin arvomatriisin tekijällä on tyypillisesti arvo, joka voi olla esimerkiksi syöttösolmusta vastaanotettu syöttöarvo, arvo, joka on laskettu yhden tai useamman syöttöarvon perusteella tai annettu oletusarvo. Tulosmatriisi viittaa tässä matriisiin, jonka arvot lasketaan tekijöiden arvoista, jotka on valittu ja 5 prosessoitu tulosmatriisille ominaisen laskentasäännön perusteella. Korkeimman tekijän arvoa tulosmatriisissa voidaan kutsua aggrgoiduksi yhteenvetoar-voksi. Kuvion 2 matriisi esittää tulosmatriisin, joka vastaa osallistujan kohdeyk-sikköä koskevaa perussyöttöä.

Tulosmatriisin peruslaskentasääntö käsittää tyypillisesti geneerisen 10 osan, joka määrittää aggregoinnin suunnan/aggregointien suunnan ja joka saadaan luontaisesti arvomatriisin sisäisien riippuvuuksien perusteella. Esimerkiksi esillä olevan suoritusmuodon hierarkkisessa rakenteessa ensimmäisen tekijän paikkaindikaattori Pl tyypillisesti viittaa toiseen tekijään, johon ensimmäinen tekijä on alisteisessa suhteessa. Tällaisessa tapauksessa geneeri-15 nen laskentasääntö määrittää ainakin arvojen päivityksen aggregoinnin viitatun toisen tekijän arvoihin aina, kun vastaava arvo ensimmäisessä tekijässä muuttuu .

Geneerinen osa edullisesti käsittää verikaalisia ja horisontaalisia määrityksiä, joiden mukaan päivitys matriisikerrosten sisällä ja niiden välillä 20 toteutetaan. Kun tekijät on järjestetty hierarkkiseen matriisirakenteeseen, kuten edellä keskusteltiin, tekijällä 22 voi olla emotekijä 23, jolle tekijä on alisteinen, ' *' yksi tai useampia sisarustekijöitä 25, jotka ovat alisteisia samalle emotekijälle, • · ja yksi tai useampia alatekijöitä, jotka ovat alisteisia tekijälle 22.

• · ;.· ; Esimerkkinä vertikaaleista geneerisista määrityksistä tekijän 22 ar- 25 von muutos voi, aggregoidun yhteenvetomatriisin laskentasäännöstä riippuen, : aikaansaada muutoksien aggregoitumisen kaikkien samassa tekijäperheessä ·· ·***. olevien tekijöiden arvoihin, mitä on kuviossa 2 havainnollistettu viivoituksin.

»··

Esimerkkinä horisontaalisista geneerisistä määrityksistä emotekijän 25 arvo voidaan laskea painottamalla alatekijöiden 26, 27, 28 syöttöaarvion • · · 30 syöttöpainoarvojen perusteella. Painot voidaan järjestää annettaviksi prosent- '*:·* teinä, jolloin sisarustekijöiden 26, 27, 28 painojen summan on aina oltava ·· • '·· 100%. Muutos minkä tahansa sisaruksen 26, 27, 28 painossa voi aikaansaada muutoksen tekijöiden 23, 25, 26, 27, 28 arvoissa.

Tulosmatriisin peruslaskentasääntö voi lisäksi käsittää määritys-35 osan, joka määrittää tulosmatriisin tekijöiden uusien aivojen laskennassa käy- • « *···’ tettävät yhtälöt. Esimerkiksi jatkaen edellistä esimerkkiä, arvomatriisin lasken- tasäännön määritysosa voi käsittää määrityksen päivittää kunkin ylempänä olevan tekijän arvon laskemalla uudelleen alatason tekijöiden arvojen keskiar von.

119342 g

Tekijäarvojen perusteella järjestelmä on järjestetty laskemaan useita 5 tulosmatriiseja, joista kukin liittyy peruslaskentasääntöön, joka käsittää yhdestä tai useammasta määrityksestä muodostuvan määrätyn joukon. Suoritusmuotona käytetyssä järjestelmässä osallistujan kohdeyksikkö koskeva arvomatriisi, joka käsittää ainakin joitakin laskettuja arvoja edustaa perustulosmatriisia. Tu-losmatriisissa olevia arvoja voidaan lisäksi yhdistellä muissa dimensioissa lisä-10 tulosmatriisien tuottamiseksi niiden jatkokäyttämiseksi erilaisissa sovelluksissa. Esimerkiksi kuvioiden 1 ja 2 suoritusmuodoissa osallistujan yhteenvetomatriisi voidaan tuottaa osallistujadimensiossa yhdistettyjen arvomatriisien perusteella. Konsensusmatriisi kohdeyksikköyritykselle A vastaa arvomatriisia, jossa tekijöiden arvot lasketaan keskiarvona osallistujajoukon antamista arvoista. Sekto-15 rimatriisi voidaan tuottaa sellaisen konsensusmatriisien perusteella, jotka on yhdistetty edelleen kohdeyksikködimensiossa käsittämään keskiarvoyhteenve-don joukosta kohdeyksikköyhtiöitä, jotka toimivat samalla liiketoiminta-alalla. Tulosmatriiseissa ja niiden välissä esiintyvien sisäisten riippuvuuksien ansiosta mikä tahansa muutos missä tahansa tekijän arvossa aikaansaa lähtökohtai-20 sesti useita laskutoimituksia tulosmatriisien tai aggregoitujen yhteenvetojen saavuttamiseksi.

Laskentaan liittyvien ponnistelujen pienentämiseksi tekijöihin on li- t · \**: säksi järjestetty useita ennalta määritettyjä tiloja, joita voidaan hyödyntää yh- dessä sisäisten riippuvuuksien kanssa optimoimaan järjestelmässä olevia lu-25 kuisia matriisitoimintoja. Matriisitoiminto kohdistuu tekijään ja tapahtuu arvon : ·’; muutokseen liittyvän tietyn toiminnallisen ehdon tuloksena. Tekijään kohdistu-

IM

.··*. va matriisitoiminto esiintyy syöttötapahtuman tuloksena, eli kun tekijä vastaa tekijän osoittamaa kiinnostuspistettä, tai sisäisesti riippuvaisen tekijän edeltä-vän matriisioperaation tuloksena. Tekijään kohdistuvan matriisitoiminnon yh-30 teydessä järjestelmä on järjestetty tarkistamaan tekijän nykyisen tilan ja mat- • · *·;·* riisitoiminnon tyypin ja päivittämään tekijän tilan vastaavasti. Uutta tilaa käyte- {**.. tään tämän jälkeen määrittämään tuleeko tekijälle laskea uusi arvo vai ei. Uut- :*’*: ta tilaa voidaan käyttää myös määrittämään aggregoidaanko matriisitoiminto ett "I,. rakenteellisen riippuvuuden mukaisesti vai ei. Lisäksi uutta tilaa voidaan käyt- ],.* 35 tää myös määrittämään millä tavalla tekijän arvoa käytetään toiminnon suorit- ♦ e ***** tamisessa järjestelmässä. Sisäisen riippuvuuden ja tekijätiiojen optimaalisen 10 119342 integraation ansiosta järjestelmässä käytettävien tulosmatriisien päivitykseen tarvittavien matriisitoimintojen määrää voidaan merkittävästi vähentää häiritsemättä kuitenkaan syöttötoimintojen satunnaista luonnetta.

Seuraavassa esitetään yksityiskohtaisemmin yleinen ratkaisu, joka 5 käyttää tekijätiloja, jatkaen kuvioiden 1 ja 2 suoritusmuotoa. Esimerkkinä järjestelmästä, joka käyttää hierarkkista matriisitietovarastoa, kuvio 3 esittää teollisen sovelluksen konsensusinformaation tuottamiseksi listattujen yhtiöiden ei-taloudellisista arvoajureista pääomamarkkinoille. Arvioitavat kiinnostuspisteet arvioitavista yhtiöistä on formalisoitu tekijöihin. Tekijöiden ensimmäinen taso 10 liittyy yrityksen 3 identifioimiseen. Tekijöiden seuraava taso käsittää kuusi pääryhmää, joita ovat perusasiat 31, tekniset asiat 32, laajennettu rahoitus 33, liiketoiminnan suoritusarvot 34, hallinto 35 ja muut 36. Jokaisen tekijän paik-kaindikaattori käsittää viittauksen emotekijään yritys 3. Pääryhmä liiketoiminnan suoritusarvot 34 on edelleen jaettu kolmeen aliryhmään: markkinaosuus 15 341, tuotteiden suoritusarvot 342 ja tuotevalikoima 343. Jokaisen tekijän paik- kaindikaattori käsittää vastaavasti viittauksen emotekijään liiketoiminnan suoritusarvot 34. Aliryhmä tuotevalikoima 343 jakautuu edelleen kuuteen aliryhmään, jotka ovat innovatiivisuus 343A, design 343B, laatu 343C, ominaisuudet 343D, kilpailukyky 343E ja asiakastyytyväisyys 343F. Jokaisen tekijän paik-20 kaindikaattori käsittää vastaavasti viittauksen emotekijään tuotevalikoima 343.

Nyt voidaan esimerkiksi kiinnostuspistettä ’’arvioidun yrityksen ylei-nen suorituskyky markkinoilla”, t.s. kuinka markkinaosuus on jakautunut, kuin- • · ka tuotteet ovat menestyneet, miltä tuotevalikoima näyttää kilpailukyvyn kan-j,:’: naita, arvioida arvolla, joka on annettu tekijälle liiketoiminnan suoritusarvot, j:’: 25 Tekijän tunnistekenttä sisältää määritteen "liiketoiminnan suoritusarvot" 34 ja • ··. viittauksen emotekijään "yritys” 3, mikä asettaa attribuutin toiseksi korkeimmal-

• M

.··*. le tasolle matriisissa. Antamalla arvon "8” käyttäjä voi arvioida yrityksen liike toiminnan suorituskyvyn olevan tyydyttävä.

Käyttäjän halutessa tämän tekijän arviointi voidaan kuitenkin viedä Hl 30 syvemmälle tasolle analysoimalla erikseen tekijän tiettyjä aspekteja. Kiinnos-*·;·* tuspistettä valikoiman kilpailukyky voidaan arvioida arvolla, joka on annettu tekijälle "tuotevalikoima” 343. Tuotevalikoiman 343 emotekijä on tekijä "liike-!***: toiminnan suorituskyky” 34, jonka emotekijä on tekijä "yritys” 3. Tämä asettaa

• M

. attribuutin "tuotevalikoima” 343 kolmanneksi ylimmälle tasolle matriisissa. Ana- ]„* 35 logisesti attribuuttialiryhmät "innovatiivisuus” 343A, "design” 343B, "laatu”

*···* 343C, "ominaisuudet” 343D, "kilpailukyky” 343E ja "asiakastyytyväisyys” 343F

11 119342 tarjoavat vapaaehtoiset välineet arvotekijän tämän tietyn aspektin vielä syvempää analyysiä varten. Jotta voitaisiin fokusoida analysointityö vain tekijöihin, jotka ovat merkityksellisiä osallistujalle, ja johon siten arvokkain tietämys liittyy, on olennaista, että tekijöiden ja arvioiden valinta on mahdollisimman joustavaa.

5 Tämä parantaa tulosten tarkkuutta ja parantaa tulosten arvoa. Toisaalta on olennaista, että prosessointiaika, erityisesti tulosten laskentaa tarvittava aika ei lisäänny, kun olennainen joustavuus mahdollistetaan syöttötoimintosarjoihin.

Kuvio 4 havainnollistaa kuvion 3 tekijöiden informaatiorakennetta. Suoritusmuotona käytetyssä arvioinnissa käytetään kahta esimerkinomaista 10 metriikkaa, joita käytetään arvioinnin tässä suoritusmuodossa. Ensimmäistä metriikkaa merkitään arviolla G ja se vastaa arvosanaa asteikolla 1-10. Toista metriikkaa merkitään painolla W ja se vastaa kyseisen tekijän suhteellista painoa, alueella 1-100 %, suhteessa saman ryhmän muihin tekijöihin. Useamman kuin yhden metriikan käyttö tarjoaa sisäisen keskiarvoistusmekanismin, jolla 15 tekijöille saadaan soveltuvat mittasuhteet informaation kaupalliseen hyödyntämiseen hierarkkisessa attribuuttimatriisissa. Alan ammattilaiselle on selvää, että monia muitakin metriikoita voidaan käyttää. Esimerkiksi kolmatta metriikkaa voitaisiin merkitä luottamuksella C ja sitä voitaisiin käyttää arvioimaan sitä tietämyksen tasoa, asteikolla 1-10, jonka osallistuja tuntee omaavansa ky-20 seessä olevasta tekijästä.

Esillä olevassa suoritusmuodossa käyttäjä antaa asiakkaan työase- *·’" man käyttäjäliittymän kautta syötteensä yhdelle tai useammalle tekijälle. Tämä • * ·*,*·· generoi syötetietueen, joka sisältää tekijän tunnisteen ja yhden tai useamman metriikan G, W, arvot tuohon tekijään sovellettuina. Asiakkaan työasema voi j 25 käsittää esikäsittely-yksikön tietueiden esikäsittelemiseksi käyttäjän päässä tai • asiakkaan työasema voi olla konfiguroitu lähettämään tietueet sellaisinaan pal- .***. velimelle tai tietueita voidaan käsitellä osittain kummassakin päässä.

« ·

Palvelimen päässä uusi arvo vastaanotetaan. Koska käyttäjä voi aV> vapaasti päättää ajan arvion antamiselle ja myös vapaasti valita kohdeyhtiöt ja 1,1 30 arvioinnissa käytettävän tarkkuustason, tällainen syöte perinteisessä järjestel- • · *·;·* mässä saisi aikaan kaikkien järjestelmässä käytettyjen erilaisten tulosmatriisi- j*\. en matriisielementtien täydelliseen uudelleenlaskemisen, tai monimutkaisen ·**'· vaiheen, jossa määritettäisiin mihin matriisielementteihin vaikutus ulottuu ja

Ml * , mihin ei. Tämä haittapuoli helpottuu esillä olevan keksinnön mukaisissa ratkai- !,.* 35 suissa.

• t • * • te 12 119342

Ensimmäisenä esimerkkinä keskustellaan osallistujan arvomatriisin laskennasta kohdeyksikköyritykselle seuraavassa tarkemmin kuvioiden 5-14 yhteydessä. Kuvion 5 arvomatriisi kuvaa esimerkinomaisia tekijöitä, jotka ovat käytettävissä suoritusmuotona käytetyssä joukon kohdeyksikköyritysjoukon 5 analysointiin soveltuvassa järjestelmässä. Tekijöiden sisäinen riippuvuus on hierarkkinen, ja tekijät esitetään puumaisena matriisina, jossa tekijään viitataan tekijän kerrosnimen ja emotekijöiden kerrosnimien yhdistelmällä. Siten tekijään R3 kerroksessa 3 voidaan viitata lyhyesti merkkijonolla C1G2S3R3. Seuraavassa näytetään joitakin esimerkinomaisia syöttötapahtumia ja niihin liittyviä 10 laskusääntöjä. Kuvio 5 esittää kokonaisen esimerkinomaisen arvomatriisin alkuvaiheessa, jolloin osallistujat eivät ole syöttäneet syöttöarvoja, ja kaikkien tekijöiden tekijätilaparametreiksi on taltioitu ’inaktiivinen’.

Kuvio 6 esittää osan samasta arvomatriisista, kun käyttäjä syöttää tekijälle C1G2S1 arvioarvon 8. Kun järjestelmä toteaa tämän uuden syöttöar-15 von osallistujalta, se päivittää tekijän tilan nykyisen tulosmatriisin, matriisiope-raation ja tekijän C1G2S1 tilan perusteella. Tässä tapauksessa yhdistelmä sisältää 'arvomatriisi' JA ’syöttö' ja ’inaktiivinen’.

Geneerisen osan ja määritysosan lisäksi arvomatriisin laskusääntö käsittää tekijän tilaosan, joka kuvaa yhdistelmän tekijän C1G2S1 tekijätilapa- 20 rametrin arvon muuttamiseksi arvoon ’aktiivinen’. Lisäksi tekijän ’aktiivinen’ arvo lasketaan ja aggregoidaan tekijään, jolle tekijä on alisteinen. Aktiivisten sisarustekijöiden kokonaispaino on aina 100%, mutta koska mikään muu sisa- \**i rustekijä ei vielä ole aktiivinen, painoksi asetetaan automaattisesti 100%. Teki- • · *.· · jän C1G2S1 uudeksi arvoksi voidaan siten määrittää G=8 ja W=100%. Uusi j(:': 25 arvioarvo G kerrotaan uudella painoarvolla W ja tulosarvio 8 aggregoidaan : ·*: syöttöarvioarvona emotekijään C1G2.

• M

.**·. Tekijän C1G2 hetkellinen tila on aluksi 'inaktiivinen'. Kuten edellä, kun järjestelmä havaitsee uuden syöttöarvon, joka on nyt seurausta aggre-goinnista, se päivittää tekijän tilan. Hetkellisen tulosmatriisin, matriisioperaation !.! 30 ja tekijän C1G2 tilan yhdistelmä sisältää ’arvomatriisi’ JA 'laskettu' JA ’inaktiivl· *·;·* nen’. Arvomatriisin laskentasäännön tekijätilaosa kuvaa yhdistelmän tekijän j *· C1G2 tekijätilaparametriarvon muuttamiseksi arvoon ’automaattinen’. ’auto- maattisia’ tekijöitä pidetään myös aktiivisina ja ne sisältävät uusien tekijäarvo-jen määrityksen aiheuttamisen, ja niiden aggregoimisen emoarvoon. Eri arvo • · t... 35 mahdollistaa kuitenkin laskettujen arvojen ja tosiasiallisten syöttöarvojen lisä- **··* erottelun. Tämä erottelu voi olla arvokasta erityisesti suoritettaessa järjestel- 13 119342 mässä toimintoa. Esimerkiksi suoritusmuotona käytetyssä järjestelmässä syöt-tötoiminto voidaan järjestää näyttämään lasketut ja syöttöarvot eri väreillä. Aktiivisten sisarusten puuttuessa emotekijän C1G2 painoarvoksi asetetaan jälleen automaattisesti 100% ja tekijän uudeksi arvoksi C1G2 voidaan määrittää 5 G=8 ja W=100%. Lisäksi emotekijän C1G2 arvioarvo G kerrotaan tällä hetkelli sellä painoarvolla W ja tulosarvio 8 aggregoidaan syöttöarvona emotekijään C1.

Tekijän C1 tarkistus paljastaa saman yhdistelmän ja tilaksi tulee ’automaattinen’ ja uudet arvot voidaan määrittää samalla tavalla kuin tekijälle 10 C1G1. Koska vain C1 on aktiivinen tai automaattinen tasolla 1, osallistujan ag- gregoiduksi yhteenvetoarvoksi tulee 8. Suoritusmuodon mukaan inaktiiviset tekijät voidaan erottaa laskuista ja samaan aikaan järjestelmän syöttötoiminto saadaan parannetuksi.

Tekijöiden ohitus tapahtuu, kun osallistuja syöttää arvon emotekijäl-15 le, joka on ’automaattinen’ tilassa. Tämä tarkoittaa, että emotekijän arvo on ensin alatekijöiden arvojen painotettu keskiarvo ja suora arvo ylittää aggre-goinnin. Kun automaattinen arvo korvataan syöttöarvolla, syöttöarvo on sisällytettävä aggregoitujen yhteenvetojen laskentaan, mutta ohitettujen alatekijöiden arvo ei. Tätä havainnollistetaan kuviossa 7, joka esittää saman osan arvomat-20 riisistä, mutta tällä kertaa arvomatriisi käsittää joitakin aktiiviarvoja ja osallistuja syöttää arvioarvon 7 ja painoarvon 50% tekijälle 1G2S3.

*'** Kun järjestelmä havaitsee tämän uuden syöttöarvon osallistujalta, • * se päivittää tekijän tilan nykyisen tulosmatriisin, matriisitoiminnon ja tekijän {.· · 1G2S3 tilan perusteella. Tässä tapauksessa yhdistelmä sisältää ’arvomatriisi’ jj’: 25 JA ’syöttö’ JA ’automaattinen’. Tekijän tila -osa arvomatriisin laskentasäännös- * tä kuvaa yhdistelmän tekijän 1G2S3 tekijätilaparametrin arvon muuttamiseksi .*··. arvoksi 'ohitettu'. Myös ’ohitettu’ -parametreja pidetään aktiivisina ja ne käyn nistävät uusien tekijäarvojen määrityksen ja aggregoinnin emoarvoihin. Lisäksi eri tila mahdollistaa myös laskettujen arvojen ja todellisten syöttöarvojen erot- « · « .M 30 tamisen. Ohitettu tilaa käynnistää lisäksi myös lisäaggregointimäärityksen, jon-*·;*’ ka perusteella alistetun tekijän tila muutetaan myös. Tekijän C1G2S3R2 taltioi- • *·. tuna arviona pysyy näin ollen '6', mutta tekijän tilaksi muuttuu ’Emo ohitettu’.

Tekijän tila -osa laskentasäännöstä määrittää myös, että tekijä ’emo ohitettu’ -tilaa ei käytetä arvomatriisin laskentaan.

... 35 Muiden ’aktiivinen’ tai ’automaattinen’ sisarustekijöiden painoksi **··* C1G2S1 ja C1G2S2 säädetään nyt automaattisesti 25%. Näin ollen C1G2S1 :n 14 119342 arvioarvo 8 kerrotaan nykyisellä painoarvolla W 25%, C1 G2S2:n arvioarvo 10 kerrotaan nykyisellä painoarvolla W 25%, C1G2S3:n arvioarvo 7 kerrotaan nykyisellä painoarvolla W 50%, ja tulosarvio 8 aggregoidaan emotekijän C1G2 syöttöarvioarvona. Tekijöiden C1G2 ja C1 päivitys suoritetaan kuten edellä 5 kuvattiin, ja arvio osallistujan aggregoituun yhteenvetoon yhtiölle on tässä tapauksessa 8.

Toisaalta, kuten kuviossa 8 esitetään, koska C1G2S3R2:n alkupe-räisarvo tallennetaan, vaikka tekijän tilamääritysten välityksellä ohitus voidaan helposti myös poistaa. Tässä tapauksessa yhdistelmä sisältää ’arvomatriisf JA 10 'peruutus’ JA 'ohitettu'. Arvomatriisin laskentasäännön tekijän tila -osa kuvaa yhdistelmän tekijän C1G2S3 tekijätilaparametriarvon muuttamiseen arvoksi 'automaattinen'. Samaan aikaan C1G2S3R2:n tekijätilaparametriarvo muutetaan arvoksi 'aktiivinen' ja painoksi asetetaan automaattisesti 100%. Tekijän C1G2S3 arvioksi tulee 6, ja painoksi jää 50%. Muiden sisarustekijöiden paino 15 säilyy säädettynä 25%.iin. C1G2S2:n arvioarvio 8 kerrotaan nykyisellä painoarvolla W 25%, C1G2S2:n arvioarvo 10 kerrotaan nykyisellä painoarvolla W 25%, C1G2S3:n arvioarvo kerrotaan nykyisellä W painoarvolla 50%, ja tulosarvio 7,5 taltioidaan emoarvon C1G2 arvioarvona. Emotekijän C1G2 painoarvoksi on asetettu 100% ja C1G2:n tekijätilaparametriarvona säilyy ’automaat-20 tinen’. Tulosarvio 7,5 taltioidaan emoarvon C1 arvona, C1:n arvona pysyy 'automaattinen' ja paino pysyy asetettuna 100%:iin. Näin ollen arvio osallistujan *i,,! aggregoituun yhteenvetoon yhtiölle on tässä tapauksessa 7,5.

* * ·’/·: Käyttämällä sopivaa laskentasääntöä ohitus voidaan myös poistaa automaattisesti. Tässä tapauksessa osallistuja tarjoaa uuden syöttöarvon 8 j 25 painolla 50% tekijälle C1G2S3R3, joka on tilassa ’inaktiivinen’, kun toinen sisa- • rustekijä C1G2S3R2 on 'emo ohitettu' -tilassa. Kuten kuviossa 9, tekijän *· .·*·, C1G2S3R2 tila muuttuu normaalisti tilasta ’inaktiivinen’ tilaan ’aktiivinen’. Yh- * * distelmä C1G2S3R2:sta varten sisältää ’arvomatriisi’ JA 'syöttö sisarukselle’ aVi JA 'emo ohitettu’, ja arvomatriisin laskentasäännön tekijän tila -osa kuvaa yh- *;!;* 30 distelmän C1G2S3R2:n tallennetun arvioarvon palauttamiseksi ja • *·;·’ C1G2S3R2:n tekijätilaparametriarvon muuttamiseksi arvoon ’aktiivinen’. Teki- joiden C1G2S3R2 ja C1G2S3R3 painoksi tasapainotetaan automaattisesti :***: 50%. Tekijän C1G2S3 tilaksi tulee jälleen ’automaattinen’ ja C1G2S3R2 muut- ·»· tuu tilaan ’aktiivinen’. Tekijän C1G2S3 arvioksi tulee 7 ja painona pysyy 50%. ],.* 35 Muiden sisarustekijöiden C1G2S1 ja C1G2S2 paino säilyy säädettynä 25%:iin.

*···* C1G2S1:n painoarvo 8 kerrotaan nykyisellä painoarvolla W 25%, C1G2S2:n 15 119342 painoarvo 10 kerrotaan nykyisellä painoarvolla W 25%, C1G2S3:n painoarvo 7 kerrotaan nykyisellä painoarvolla W 50%, ja tulosarvio 8 taltioidaan emoarvon C1G2 arvioarvona. Emotekijän C1G2 painoarvoksi on asetettu 100% ja C1G2:n tekijätilaparametriarvona säilyy ’automaattinen’. Tulosarvio 8 taltioi-5 daan emoarvon C1 arvona, C1 :n arvona pysyy ’automaattinen’ ja paino pysyy asetettuna 100%:iin. Näin ollen arvio osallistujan aggregoiduksi yhteenvedoksi yhtiölle tulee tässä tapauksessa 8. Kuten edellä näytettiin, tekijätilojen ’ohitettu’ ja ’emo ohitettu’ käytön avulla aggregointi voidaan siten kohdistaa oikein ja kohdistaa uudelleen joustavasti joko manuaalisesti tai automaattisesti.

10 Toinen käyttötapaus, jossa tekijän tilat tarjoavat useita etuja on se, jossa osallistujien tulee nopeasti eliminoida tekijä ja kaikki sen alatekijöistä ag-gregoiduista yhteenvedoista. Esimerkiksi aggregoitu konsensusyhteenveto osallistujalle X käytettäville asetetusta kohdeyksiköstä A voidaan tuottaa osal-listujadimensiossa yhdistettyjen arvomatriisien perusteella kohdeyksikköyhtiö 15 A:n osallistujasyöttöarvojen keskiarvoyhteenvedon tallentamiseksi. Tällaista järjestelyä voidaan käyttää rajoittamaan arvioijien näkymää arvoihin ja poistaa mahdollisuuden väärinkäyttää arviointia pelkästään konsensuksen vaikuttamiseksi.

Eliminointikäyttötapausta on havainnollistettu kuviossa 10. Tässä 20 tapauksessa yhdistelmä sisältää ’arvomatriisi’ JA ’eliminoi' JA ’aktiivi-nen/automaattinen’. Oletetaan myös, että tasolla 4, tekijälle C1G2S3R1 on annettu arvio 4 ilman eksplisiittistä painoa, tekijälle C1G2S3R2 arvio 6 painolla • · 50%, ja tekijälle C1G2S3R3 arvio 8 ilman eksplisiittistä painoa. Näin ollen teki-jän C1G2S3 tilaksi muodostuu ’eliminoitu’, ja tekijöiden C1G2S1 ja C1G2S2 : 25 painoiksi tasapainotetaan automaattisesti 50%. Tekijöiden C1G2S3R1, • ·'· C1G2S3R2, ja C1G2S3R3 tilaksi tulee 'emo eliminoitu’, joka tarkoittaa, että ··· .*·*. arvoja ei sisällytetä aggregoitujen yhteenvetojen laskentaan. C1G2S1:n arvio- arvo 8 kerrotaan nykyisellä painoarvolla W 50%, C1G2S2:n painoarvo 10 ker- (V( rotaan nykyisellä painoarvolla W 50%, ja tulosarvio 9 taltioidaan emoarvon 30 C1G2 arvioarvona. Emotekijän C1G2 painoarvoksi on asetettu 100% ja • *·;·* C1G2:n tekijätilaparametriarvona säilyy ’automaattinen’. Tulosarvio 9 taltioi- daan emoarvon C1 arvona, C1:n arvona pysyy ’automaattinen’ ja paino pysyy asetettuna 100%:iin. Näin ollen arvio osallistujan aggregoiduksi yhteenvedoksi • •e ^ . yhtiölle tulee tässä tapauksessa 8.

35 Vastaavasti osallistujalla voi olla tarve manuaalisesti ottaa käyttöön • e *···’ tekijä ja kaikki sen alatekijät aggregoituihin yhteenvetoihin. Tällaista käyttöta- 16 119342 pausta on havainnollistettu kuviossa 11. Tässä tapauksessa yhdistelmä sisältää ’arvomatriisi’ JA 'ota käyttöön' JA ’eliminoitu’. Näin ollen tekijöiden C1G2S3R1, C1G2S3R2, ja C1G2S3R3 tilaksi tulee ’aktiivinen’, tekijöiden C1G2S3R1 ja C1G2S3R3 painoiksi tasapainotetaan automaattisesti 25%.

5 C1G2S3R1:n arvioarvo 4 kerrotaan nykyisellä painoarvolla W 25%, C1G2S3R2:n painoarvo 6 kerrotaan nykyisellä painoarvolla W 50%, ja C1G2S3R3:n painoarvo 8 kerrotaan nykyisellä painoarvolla W 25%, ja tulosarvio 6 taltioidaan emoarvon C1G2S3 arvioarvona. Tekijän C1G2S3 tilaksi tulee ’automaattinen’ ja painona pysyy 50%. Muiden sisarustekijöiden C1G2S1 ja 10 C1G2S2 paino pysyy säädettynä 25%:iin. C1G2S1:n arvioarvo 8 kerrotaan nykyisellä painoarvolla W 25%, C1G2S2:n painoarvo 10 kerrotaan nykyisellä painoarvolla W 25%, ja C1G2S3:n painoarvo 6 kerrotaan nykyisellä painoarvolla W 50%, ja tulosarvio 7,5 taltioidaan emoarvon C1G2 arvioarvona. Emo-tekijän C1G2 painoarvoksi on asetettu 100% ja C1G2:n tekijätilaparametrin 15 arvona pysyy ’automaattinen’. Tulosarvio 7,5 taltioidaan emotekijän C1 arvoksi ja aggregoidaan osallistujan aggregoidun yhteenvedon arvoksi.

Tekijän tila-arvojen välityksellä on myös mahdollista automaattisesti ottaa käyttöön eliminoidut tekijät aggregoituja yhteenvetoja varten. Tällaista käyttötapausta on havainnollistettu kuviossa 12. Tässä tapauksessa yhdistel-20 mä sisältää ’arvomatriisi’ JA syöttö’ JA ’emo eliminoitu’. Tähän liittyvän laskentasäännön mukaisesti tekijälle C1G2S3R3 tarjotaan uusi arvo, tekijöiden **" C1G2S3R1, C1G2S3R2, ja C1G2S3R3 tilaksi tulee ’aktiivinen’, tekijöiden • · :.**i C1G2S3R1 ja C1G2S3R3 painoiksi tasapainotetaan jälleen automaattisesti · 25%. C1G2S3R1:n arvioarvo 4 kerrotaan nykyisellä painoarvolla W 25%, 25 C1G2S3R2:n painoarvo 6 kerrotaan nykyisellä painoarvolla W 50%, ja : C1G2S3R3:n painoarvo 8 kerrotaan nykyisellä painoarvolla W 25%, ja tulosar- «·· ··”. vio 6,5 taltioidaan emoarvon C1G2S3 arvioarvona. Tekijän C1G2S3 tilaksi tulee ’automaattinen’ ja painona pysyy 50%. Muiden sisarustekijöiden C1G2S1 ja C1G2S2 paino pysyy säädettynä 25%:iin. C1G2S1:n arvioarvo 8 kerrotaan • ♦ · 30 nykyisellä painoarvolla W 25%, C1G2S2:n painoarvo 10 kerrotaan nykyisellä **:** painoarvolla W 25%, ja C1G2S3:n painoarvo 6,5 kerrotaan nykyisellä painoar- • *·· volla W 50%, ja tulosarvio 7,8 taltioidaan emoarvon C1G2 arvioarvona. Emo- tekijän C1G2 painoarvoksi on asetettu 100% ja C1G2:n tekijätilaparametrin tt‘m. arvona pysyy ’automaattinen’. Tulosarvio 7,8 taltioidaan emotekijän C1 arvoksi 35 ja aggregoidaan osallistujan aggregoidun yhteenvedon aivoksi.

• · 17 119342

Kuten edellä näytettiin, tekijätilojen ’eliminoitu’ ja 'emo eliminoitu’ avulla relevantit tekijät voidaan identifioida ja aktivoida tulosmatriisien laskemiseksi nopeasti ja suoraviivaisella tavalla.

Edellisissä esimerkeissä syöttötapahtumat ja laskentasäännöt liitty-5 vät osallistujan kohdeyksiköstä tuottamaan perusarvomatriisin laskentaan. Kuten edellä keskusteltiin, järjestelmä mahdollistaa useiden tulosmatriisien laskennan, joihin kuhunkin voi liittyä oma laskentasääntö.

Esimerkiksi tekijöiden tila voidaan vaihtoehtoisesti määrittää umpeu-tumistekijän (reciprocity expiration factor, REF) perusteella. Lähtökohtaisesti 10 kaikki tekijät arvomatriisissa on SULJETTU. Aina, kun osallistuja toteuttaa tekijään ennalta määrätyn toiminnon, esimerkiksi tarjoaa arvion tai ennalta määrätyn määrän arvioita tekijälle, tekijä siirretään AVOIN-tiiaan. Aina, kun osallistuja syöttää uuden arvon tekijälle, tekijän REF nollataan. Nollauksen jälkeen REF:iä voidaan päivittää, joko jatkuvasti yhden tai useamman päivityssäännön 15 perusteella, tai operaattorin toimesta vasteena jollekin yhtäkkiselle muutokselle toimintaympäristössä. REF voidaan esimerkiksi järjestää toimimaan ajastimena, aikavälineenä, joka mittaa ajanjakson ja ilmaisee sen päättymisen. Tekijän tila määritetään REF:n nykyisen arvon perusteella. REF AVOIN-tilassa voi saavuttaa ennalta määrätyn kynnysarvon, esimerkiksi ennalta määrätyssä 20 ajanjaksossa, ja tekijän tilaksi tulee SULJETTU. REF:iä voidaan käyttää ilmaisemaan tekijän tilan, johon konsensusmatriisin laskentasäännössä on liitetty ' ' erityinen tekijän tilamääritys.

:.**i Konsensusmatriisi edustaa aggregoitua yhteenvetoa, joka lasketaan • · * useiden osallistujien arvomatriisien perusteella. Konsensusmatriisin arvot ole- 25 vat osallistujille ja kohdeyksiköille hyvin kiinnostavia. Esillä olevan suoritus- : muodon kannalta matala arvo yhtiön konsensusmatriisin aggregoidussa yh- • ·· :***. teenvedossa voidaan järjestää käynnistämään hälytys, joka jaetaan joukolle • · · osallistujia, jotka esimerkiksi syöttöanalyysin perusteella ovat ilmaisseet kiin-nostuksen kohdeyksikköön. Toisaalta matala arvo yhtiön konsensusmatriisin • · * M 30 aggregoidussa yhteenvedossa voidaan järjestää käynnistämään hälytys kohde *:** yksikköyhtiölle ja siten aloittamaan korjaavat toimenpiteet mahdollisimman no- • · • *·· peasti.

Kuvio 13 esittää jälleen saman osan arvomatriisista, mutta tällä ker-taa tilanteessa jossa yrityksen tekijän C1G2S2 REF käyttäjälle kuluu loppuun.

• · 35 Tekijätila, joka käynnistää laskennan tulosmatriisissa viittaa nyt 'REF=ff. Tämä '*··' tekijätila ei ole merkityksellinen kohdeyhtiön ja osallistujan arvomatriisin las- 18 119342 kermalle. Näin ollen arvomatriisin liittyvä laskentasääntö voi määrittää, että yhdistelmä ’arvomatriisi’ ja ’REF=0’ voidaan jättää huomiotta ja osallistujan yhtiön arvomatriisia ei tarvitse laskea uudelleen.

Tekijätila ’REF=0’ on kuitenkin merkityksellinen kohdeyksikön ja 5 osallistujan konsensusmatriisin laskennalle. Näin ollen, yhdistelemä ’konsen-susmatriisi’ ja ’REF~0’ määrittää, että osallistujan antama tekijä C1G2S2 eliminoidaan konsensusmatriisin laskennasta. Kuten edellä esitettyyn, REF-tekijän käyttö varmistaa, että muille osallistujille tarjottu konsensustieto perustuu informaatioon, joka on jatkuvasti ajan tasalla.

10 Kuvio 14 havainnollistaa suoritusmuotona käytetyn laitteen käyttö- menetelmän vaiheita. Vaiheessa 140 järjestelmän operaattori määrittää toimintakohteet valitsemalla järjestelmän käyttäjien arvioitavaksi tarkoitetut yhtiöt. Vaiheessa 141 perustetaan toimintakohteita koskevat kiinnostuspisteet (points of interest, POI). Kuviossa 3 on esitetty esimerkinomaisia järjestelmässä sovel-15 lettavissa olevia kiinnostuspisteitä. Vaiheessa 142 kiinnostuspisteet 142 kuvataan arvomatriisin M, ja mahdollisten lisätulosmatriisien, matrlislelementteihin rriM. Esimerkkinä tulosmatrlislsta arvomatriisin käsittää tekijöitä, jotka vastaavat kunkin valitun yhtiön osalta arvioitavia kiinnostuspisteitä. Tekijät noudattavat sisäistä seuraussuhdetta siten, että ainakin yhteen tulosmatriisin matriisiele-20 menttiin kohdistuva matriisitoiminto saa aikaan vastaavan matriisitoiminnon, joka kohdistuu ainakin yhteen, sisäisesti riippuvaiseen matriisin matriisiele-:**: menttiin. Esimerkiksi suoritusmuotona käytetyssä järjestelmässä, jossa sisäi- • m ·’.*·: nen riippuvuus heijastaa matriisin hierarkkista rakennetta, yhden tekijän arvon ·,· · muutos aggregoituu kaikkien saman tekijäperheen tekijöihin. Muutos minkä 25 tahansa sisarustekijän painoarvoissa voi myös aikaansaada muutoksen kaik- : kien samaan emoon alisteisessa suhteessa olevien tekijöiden arvoihin. Vai- · · .***. heessa 143 määritetään yksi tai useampi tekijätila mM(f). Tekijätila mM(f)on tun nistettavissa tulosmatriisin, matriisioperaation ja kohdematriisielementin edelli- .v< sen tilan perusteella. Lisäksi tekijätila liittyy tiettyyn laskentasääntöön, tai erityi- • · · *.* 30 sesti tulosmatriisin laskentasäännön tekijätilamääritykseen.

• ·

Toiminnon aikana tekijää koskeva matriisitoiminto tapahtuu syöttö-toiminnon seurauksena, eli kun tekijä vastaa tekijän osoittamaan kiinnostuspis-tettä, tai vasteena sisäisesti riippuvaisen tekijän edeltävälle matriisitoiminnolle.

··

Havaittaessa (vaihe 144) matriisioperaation Διτιμ, järjestelmä määrittää (vaihe 35 145) uuden matriisielementtitilan mM(fk) kohteena olevan tulosmatriisin, mat- • · *··** riisioperaation, ja kohdematriisin matriisielementtitilan perusteella, ja laskee 19 119342 (vaihe 146) uuden tekijäarvon nriM.k tekijän tilaan liittyvän laskentasäännön avulla. Lisäksi järjestelmä myös aggregoi tekijäarvon ja/tai tekijän tilan tekijällään liittyvän laskentasäännön mukaisesti.

Tietyllä hetkellä, esimerkiksi arvomatriisin, ja mahdollisten muiden 5 tulosmatriisien, kunkin tekijäarvon päivityksen jälkeen järjestelmä lukee (vaihe 147) ennalta määrätyn tulosmatriisin ennalta määrätyn arvon mM,s. tai ennalta määrätyn yhdistelmän arvoja ennaltamäärätyissä tulosmatriiseissa, ja suorittaa (vaihe 148) laitteen toiminnan vastaavasti. Nyt suoritusmuotona käytetyssä järjestelmässä toiminto käsittää ainakin osan tulosmatriisien arvoista tulosta-10 misen osallistujalle, joka toimitti arvot, jotka sisälsivät päivityksen.

Eräässä näkökulmassa keksintö tarjoaa tietokoneohjelmatuotteen, joka koodaa käskyjä sisältävän tietokoneohjelman tietokonetoimintosarjan suorittamiseksi.

Eräässä toisessa näkökulmassa keksintö tarjoaa tietokoneella luet-15 tavissa olevan tietokoneohjelman jakelutietovälineen, joka koodaa käskyjä sisältävän tietokoneohjelman tietokonetoimintosarjan suorittamiseksi.

Jakelutietoväline voi sisältää tietokoneella luettavissa olevan tietovälineen, ohjelman tallennustietovälineen, taltiointitietovälineen, tietokoneella luettavissa olevan muistin, tietokoneella luettavissa olevan 20 ohjelmiston jakelupaketin, tietokoneella luettavissa olevan signaalin, tietokoneella luettavissa olevan tietoliikennesignaalin ja/tai tietokoneella luettavissa olevan tiivistetyn ohjelmistopaketin.

• ·

Mainitun tietokonetoimintosarjan suoritusmuotoja on näytetty ja ku-vattu kuvion 14 yhteydessä. Tietokoneohjelma voidaan suorittaa lähettimen : 25 ja/tai vastaanottimen signaalinprosessoriyksikössä.

:Alan ammattilaiselle on ilmeistä, että tekniikan kehittyessä keksin-··· .···. nön perusajatus voidaan toteuttaa monin eri tavoin. Keksintö ja sen suoritus muodot eivät siten rajoitu yllä kuvattuihin esimerkkeihin vaan ne voivat vaihdel- >V( la patenttivaatimusten puitteissa.

• 1 2 3 · 30 • · • · ··· ·· ♦ · • ·· ··· • · • · ··· · t 2 • · ♦ · 3

Claims (19)

119342

1. Menetelmä laitteen käyttämiseksi, käsittäen: määritetään toiminnallinen kohde; määritetään toiminnallisen kohteen kiinnostuspisteet; 5 kuvataan kiinnostuspisteet yhden tai useamman tulosmatriisin mat- riisielementeiksi, yhdellä tai useammalla matriisielementillä on ainakin yksi sisäinen riippuvuus siten, että tulosmatriisin ainakin yhteen matriisielementtiin kohdistuva matriisitoiminto saa aikaan vastaavan matriisitoiminnon, joka kohdistuu ainakin yhteen toiseen, matriisin sisäisesti riippuvaiseen matriisi-10 elementtiin; määritetään yksi tai useampi matriisielementtitila, matriisielementtiti-lan ollessa tunnistettavissa tulosmatriisin, matriisioperaation ja kohdemat-riisielementin edeltävän tilan perusteella, ja johon liittyy tietty laskentasääntö; tulosmatriisissa olevan matriisielementin matriisioperaation yhtey- 15 dessä: määritetään uusi matriisielementtitila tulosmatriisin, matriisioperaation ja kohdematriisielementin aiemman matriisielementtitilan perusteella; määritetään matriisielementtitilaan liittyvän laskentasäännön perusteella lasketaanko matriisielementille arvo ja aggregoidaanko matriisielementin 20 arvo ja/tai matriisielementtitila matriisielementin sisäisen riippuvuuden mukai- ····· * · sesti; • · \1·: havaitaan lasketussa tulosmatriisissa ennalta määrättyjen yhden tai useamman matriisielementin arvojen yhdistelmä; : suoritetaan laitteen toiminto, mainittu toiminto määritetään havaitun ··· 1 ··; 25 arvojen yhdistelmän perusteella. ··· .1··. 2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, 119342 ensimmäiseen matriisielementtiin kohdistuva matriisitoiminto saa aikaan vastaavan matriisioperaation, joka kohdistuu ainakin toiseen matriisielementtiin, jolle ensimmäinen matriisielementti on alisteinen.

5. Minkä tahansa edeltävän patenttivaatimuksen mukainen mene-5 telmä, tunnettu siitä, että tulosmatriisin ensimmäiseen matriisielementtiin kohdistuva matriisitoiminto saa aikaan vastaavan matriisitoiminnon, joka kohdistuu yhteen tai useampaan matriisielementtiin, jotka ovat alisteisia samalle toiselle matriisielementille kuin mille ensimmäinen matriisielementti on alisteinen.

6. Minkä tahansa edeltävän patenttivaatimuksen mukainen menetel mä, tunnettu siitä, että laitteen toiminta on vasteellinen matriisielementin tilalle.

7. Laite, joka käsittää: tietokannan; 15 ohjausyksikön; tietokanta on järjestetty käsittämään matriisielementtejä, jotka vastaavat toiminnallisen kohteen ennalta määrättyjä kiinnostuspisteitä; ohjausyksikkö on järjestetty laskemaan yhden tai useampia tulos-matriiseja yhdestä tai useammasta matriisielementistä, joilla on ainakin yksi si- 20 säinen riippuvuus siten, että tulosmatriisin ainakin yhteen matriisielementtiin kohdistuva matriisitoiminto saa aikaan vastaavan matriisitoiminnon, joka koh-] [ distuu ainakin yhteen toiseen, matriisin sisäisesti riippuvaiseen matriisiele- menttiin; • * : ohjausyksikkö on järjestetty tunnistamaan matriisitoiminnon yhtey- j,:*: 25 dessä matriisielementtitilan tulosmatriisin, matriisitoiminnon ja kohdematriisi- : elementin edeltävän tilan perusteella, ja liittämään matriisielementtitilan mää- rättyyn laskentasääntöön; aa · ohjausyksikkö on järjestetty havaitsemaan matriisitoiminnon, ja; määrittämään uuden matriisielementtitilan tulosmatriisin, matriisi- • a a 30 operaation ja kohdematriisielementin aiemman matriisielementtitilan perusteel-'·:·* la; a a • *·· määrittämään matriisielementtitilaan liittyvän laskentasäännön pe- rusteella lasketaanko matriisielementille arvo ja aggregoidaanko matriisiele-mentin arvo ja/tai matriisielementtitila matriisielementin sisäisen riippuvuuden a · 35 perusteella; a a saa 119342 havaitsemaan lasketussa tulosmatriisissa ennalta määrättyjen yhden tai useamman matriisielementin arvojen yhdistelmän; suorittamaan laitteen toiminnon, mainitun toiminnon määräytyessä havaitun arvojen yhdistelmän perusteella

8. Patenttivaatimuksen7 mukainen laite, tunnettu siitä, että lai te käsittää liitäntälohkon useisiin ulkoisiin solmuihin liittymiseksi.

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen laite, tunnettu siitä, että laitteen toiminto käsittää tulosmatriisin arvojen antamisen ulkoiseen solmuun.

10. Patenttivaatimusten7, 8tai9 mukainen laite, tunnettu siitä, 10 että toiminnallinen kohde on yhtiö, ja kiinnostuspisteet vastaa kohdeyksikköyh- tiön arvioimiseen käytettävissä olevaa ennalta määrättyä attribuuttien joukkoa.

11. Patenttivaatimusten 7, 8, 9 tai 10 mukainen laite, tunnettu siitä, että sisäinen riippuvuus muodostaa hierarkkisen rakenteen, jossa ensimmäiseen matriisielementtiin kohdistuva matriisitoiminto saa aikaan vastaa- 15 van matriisioperaation, joka kohdistuu ainakin toiseen matriisielementtiin, jolle ensimmäinen matriisielementti on alisteinen.

12. Minkä tahansa edeltävän patenttivaatimuksen 7-11 mukainen laite, tunnettu siitä, että tulosmatriisin ensimmäiseen matriisielementtiin kohdistuva matriisitoiminto saa aikaan vastaavan matriisitoiminnon, joka koh- 20 distuu yhteen tai useampaan matriisielementtiin, jotka ovat alisteisia samalle toiselle matriisielementille kuin mille ensimmäinen matriisielementti on alistei- * !*‘: nen. • · *,'·· 13. Minkä tahansa edeltävän patenttivaatimuksen 7-12 mukainen : :*: laite, tunnettu siitä, että laitteen toiminta on vasteellinen matriisielementin 25 tilalle. it* · • ;·; 14. Minkä tahansa edeltävän patenttivaatimuksen 7-13 mukainen φ « · ,···. laite, tunnettu siitä, että laite on palvelin, joka on usean verkkosolmun käytettävissä. . . 15. Patenttivaatimuksen 8 mukainen laite, tunnettu siitä, että • · * ;];* 30 ohjausyksikkö on järjestetty havaitsemaan matriisitoiminnon vasteena syöttö- e · ’···* arvon vastaanottamiselle ulkoisesta solmusta.

16. Patenttivaatimuksen 13 mukainen laite, tunnettu siitä, että :***: ohjausyksikköön on järjestetty tilaparametri, joka mittaa matriisielementtien ar- *·· * . vojen umpeutumista, ja havaitsemaan matriisitoiminnon vasteena matriisiele- 35 mentin arvon umpeutumiselle. • m • · ··* 119342

17. Tietokoneohjelmatuote, joka koodaa käskyjä sisältävän tietokoneohjelman suorittamaan tietokonetoimintosarjan, jossa: määritetään toiminnallinen kohde; määritetään toiminnallisen kohteen kiinnostuspisteet; 5 kuvataan kiinnostuspisteet yhden tai useamman tulosmatriisin mat- riisielementeiksi, yhdellä tai useammalla matriisielementillä on ainakin yksi sisäinen riippuvuus siten, että tulosmatriisin ainakin yhteen matriisielementtiin kohdistuva matriisitoiminto saa aikaan vastaavan matriisitoiminnon, joka kohdistuu ainakin yhteen toiseen, matriisin sisäisesti riippuvaiseen matriisiele-10 menttiin; määritetään yksi tai useampi matriisielementtitila, matriisielementtiti-lan ollessa tunnistettavissa tulosmatriisin, matriisioperaation ja kohdemat-riisielementin edeltävän tilan perusteella, ja johon liittyy tietty laskentasääntö; tulosmatriisissa olevan matriisielementin matriisioperaation yhtey- 15 dessä: määritetään uusi matriisielementtitila tulosmatriisin, matriisioperaation ja kohdematriisielementin aiemman matriisielementtitilan perusteella; määritetään matriisielementtitilaan liittyvän laskentasäännön perusteella lasketaanko matriisielementllle arvo ja aggregoidaanko matriisielementin 20 arvo ja/tai matriisielementtitila matriisielementin sisäisen riippuvuuden mukaisesti; *!*‘! havaitaan lasketussa tulosmatriisissa ennalta määrättyjen yhden tai • · ·· useamman matriisielementin arvojen yhdistelmä; : suoritetaan laitteen toiminto, mainittu toiminto määritetään havaitun *·· · • 25 arvojen yhdistelmän perusteella. #·· · . 18. Tietokoneella luettavissa oleva tietokoneohjelman jakelutietovä- ,···. line, joka koodaa käskyjä sisältävän tietokoneohjelman suorittamaan tietokone- • · toimintosarjan laitteen käyttämiseksi, joka toimintosarja käsittää: . . määritetään toiminnallinen kohde; • · · ’ 30 määritetään toiminnallisen kohteen kiinnostuspisteet; • · **”* kuvataan kiinnostuspisteet yhden tai useamman tulosmatriisin mat- riisielementeiksi, yhdellä tai useammalla matriisielementillä on ainakin yksi si-säinen riippuvuus siten, että tulosmatriisin ainakin yhteen matriisielementtiin ··» *. kohdistuva matriisitoiminto saa aikaan vastaavan matriisitoiminnon, joka koh- [.,* 35 distuu ainakin yhteen toiseen, matriisin sisäisesti riippuvaiseen matriisiele- • · '···* menttiin; 119342 määritetään yksi tai useampi matriisieiementtitila, matriisielementtiti-lan ollessa tunnistettavissa tulosmatriisin, matriisioperaation ja kohdemat-riisielementin edeltävän tilan perusteella, ja johon liittyy tietty laskentasääntö; tulosmatriisissa olevan matriisielementin matriisioperaation yhtey- 5 dessä: määritetään uusi matriisieiementtitila tulosmatriisin, matriisioperaation ja kohdematriisielementin aiemman matriisielementtitilan perusteella; määritetään matriisielementtitilaan liittyvän laskentasäännön perusteella lasketaanko matriisielementille arvo ja aggregoidaanko matriisielementin 10 arvo ja/tai matriisieiementtitila matriisielementin sisäisen riippuvuuden mukaisesti; havaitaan lasketussa tulosmatriisissa ennalta määrättyjen yhden tai useamman matriisielementin arvojen yhdistelmä; suoritetaan laitteen toiminto, mainittu toiminto määritetään havaitun 15 arvojen yhdistelmän perusteella,

19. Patenttivaatimuksen 18 mukainen tietokoneohjelman jakelutie-toväline, joka jakelutietoväline käsittää tietokoneella luettavissa olevan tietovälineen, ohjelman tallennustietovälineen, taltiointitietovälineen, tietokoneella luettavissa olevan muistin, tietokoneella luettavissa olevan ohjelmiston jakeiupa-20 ketin, tietokoneella luettavissa olevan signaalin, tietokoneella luettavissa olevan tietoliikennesignaalin ja/tai tietokoneella luettavissa olevan tiivistetyn oh-jelmistopaketin. • 1 2 3 • · · • ·» • · • · • · · • 1 · Ml · ♦ · • · · • · · ··· · • · · • · · ··· ··· • · • · ··· • · • · · • 1 · • · #·· • · • · ··· ·· • t • ·· »M • · • ♦ ··· · 2 ··· • · • Φ 3 25 1 1 9 3 4 2