FI117657B - Informaatiojärjestelmä - Google Patents

Description

* « 117657 1 :· - INFORMAATIOJÄRJESTELMÄ

KEKSINNÖN ALA

Keksintö liittyy informaatiojärjestelmiin, erityisesti informaatiojärjestelmään, joka tarjoaa laskettuja tuloksia useasta kontrolloimattomasta infor-5 maatiolähteestä saatujen arvojen perusteella.

KEKSINNÖN TAUSTA

Perinteisissä informaatiojärjestelmissä, kuten automaattisissa ohjausjärjestelmissä, syöttöalijärjestelmä muodostuu useista informaatiolähteistä, jotka ovat ohjattavia kokonaisuuksia, joissa kustakin kokonaisuudesta tulevan 10 syötteen sisältö ja ajoitus noudattaa ennalta määrättyä sääntöä. Informaatiojärjestelmän ulostulo kuvastaa siis suoraan prosessin tilaa ja periaatteessa syöttöalijärjestelmän tuoman epävarmuuden alkuperä on pelkästään näiden kokonaisuuksien toiminnallisessa luotettavuudessa. Kokonaisuuksien toiminnalliset puutteet on suhteellisen helppo havaita ja tunnettu tekniikka sisältää 15 lukuisia proseduureja ja menetelmiä viallisten kokonaisuuksien diagnostisoimiseksi ja paikallistamiseksi informaatiojärjestelmissä. Nämä menetelmät eivät kuitenkaan sovellu luotettavan toiminnan takaamiseen informaatiojärjestelmis- - sä, joissa informaatiolähteiden toiminta ei ole suoraan informaatiojärjestelmän operaattorin ohjattavissa.

*·: 20 Ennalta määriteltyjen, suoraan syöttöalijäijestelmään vaikuttavien φ ♦ · : V ohjausmekanismien puuttuessa tällaisten informaatiojärjestelmien tulosten tarkkuus korreloi niiden arvojen lukumäärän kanssa, jotka ovat käytettävissä : informaatiolähteiden tekemiä laskentatoimituksia varten. Tämä aiheuttaa in- • * · · *·· formaatiojärjestelmälle kuitenkin teknisen ongelman. Jotta järjestelmä olisi • · * * .·**; 25 kaupallisesti menestyvä, siinä arvioitavien POI-pisteiden (Points Of Interest) • · · tulisi kattaa niin monta mielenkiinnon kohteena olevaa aluetta kuin mahdollista.

Toisaalta, pitääkseen yllä sisään tulevien arvojen jatkuvaa virtaa, informaatio- • · · I" järjestelmän tulisi sallia rajoittamattomat informaatiopurskeet, jotta riippumat- ’"** tornilla informaatiolähteillä säilyisi vapaaehtoinen vapauden taso. Tämä tarkoit- * · · 30 taa sitä, että informaatiojärjestelmän tulon ja/tai lähdön on oltava dynaamisesti *:*·: adaptiivinen, jotta on mahdollista fokusoitua järjestelmän kanssa sillä hetkellä ··*. vuorovaikutuksessa olevan informaatiolähteen mielenkiinnon kohteena oleviin * · · φ · .

*..! alueisiin.

• · • · ··· - 117657 2 ' ·ί· ' '.'li'* 'I»

Tunnetun tekniikan informaatiojärjestelmissä, jotka tarjoavat tuloksia useista kontrolloimattomista informaatiolähteistä saatujen arvojen perusteella, on oleellisesti kaksi kategoriaa: tutkimuspohjaiset ja mielipidetiedusteluun pohjautuvat. Ensimmäisen tyypin informaatiojärjestelmässä informaatiolähteet kä-5 sittävät oleellisesti osapuolia, jotka itsenäisesti julkaisevat julkiseen käyttöön tarkoitettua painettua ja elektronista materiaalia, esim. artikkeleja, tilastoja, suosituksia, jne. Palvelun tarjoaja kerää julkaisuissa olevan informaation useista lähteistä ja koostaa sen tutkimustulokseksi, josta sitten tehdään kaupallisesti tarjolla oleva. Tämä proseduuri käsittää lukuisista erilaisista lähteistä peräisin 10 olevien tietojen muokkaamisen keskenään yhdenmukaisiksi ja tietojen proses-sointivaihe on siten erittäin työläs. Näin ollen, vaikka syötteiden painopiste varmasti pysyykin informaatiolähteiden mielenkiinnon kohteena olevalla alueella, tällaisilla järjestelmillä katettavissa oleva alue on tyypillisesti liian rajoittunut ollakseen teknisesti ja kaupallisesti menestyvä teolliseen käyttöön.

15 Toisen tyypin informaatiojärjestelmissä informaatiolähteet käsittävät mielipidetiedustelun vastaajat ja arvot käsittävät vastauksia, tyypillisesti numeerisia esityksiä, jotka havainnollistavat vastaajien mielipidettä. Kun mielipidetiedustelu on toteutettu informaatiojärjestelmällä, joka tarjoaa tuloksia useilta vapaaehtoisilta vastaajilta saatujen arvojen perusteella, pääasiallisin vastike 20 on tällaisten laskettujen tulosten muodostama arvokas informaatio. Jos vastaajan täytyy kuitenkin luovuttaa täydellisesti tai tiettyyn ennalta määrättyyn ta- : V soon asti täytetty kaavake, hänen täytyy vastata myös useilla alueilla, joita hän ·· · : ei tunne tai joista hän ei ole lainkaan kiinnostunut. Toisaalta, jos vastaajan ei * tarvitse luovuttaa täysin tai melkein täytettyä kaavaketta, hän voi huijata vas-: :‘ j 25 tikkeen itselleen antamalla vastauksia vain siellä täällä. Tämä johtaa siihen, et- ··· tä lasketaan puutteellinen määrä arvoja, jolloin tulosten tarkkuus ja siten infor- ···· .***. maatiojärjesteimän tekninen suorituskyky kärsii huomattavasti.

• · *

KEKSINNÖN EDULLISTEN SUORITUSMUOTOJEN LYHYT KUVAUS

• · · * · · I" Esillä olevan keksinnön päämääränä on siten määritellä informaa- • · *·.*** 30 tiojärjestelmä, jossa yllä kuvattua teknistä ongelmaa on lievitetty. Keksinnön päämäärät saavutetaan informaatiojärjestelmällä, palvelimella, menetelmällä ja *:**: tietokoneohjelmatuotteella, joille on tunnusomaista se, mitä kuvataan itsenäi- sissä vaatimuksissa. Keksinnön edullisia suoritusmuotoja kuvataan epäitse- • · naisissa vaatimuksissa.

• · • · 3 117657

Keksintö perustuu interaktiiviseen vastavuoroisuusmekanismiin, joka on järjestetty syöttöalijärjestelmän, tulostusalijärjestelmän ja niiden välissä olevan prosessointialijäijestelmän välille. Prosessointialijärjestelmällä on tietokanta, joka käsittää useita tietueita, joista jokainen käsittää tunnistekentän.

5 Reaalimaailman kukin POI-piste vastaa uniikkia tekijää tietokannassa ja tekijä identifioidaan tietueen tunnistekentän arvon avulla. POI-pisteiden keskinäinen hierarkia toisinnetaan tietokannan tekijöiden keskinäiseen hierarkiaan. Informaatiojärjestelmän operaattori määrittelee ennakkoon tunnistekentän arvot ja kukin tunnistearvo käsittää ennalta määrätyn sijainti-indikaattorin, joka sallii te-10 kijän sijainnin määrityksen tekijöiden hierarkkisessa kerrosrakenteessa. Tietueet käsittävät yhden tai useamman arvokentän syöttöarvojen ja/tai useista informaatiolähteistä peräisin olevissa syöttötietueissa olevien arvojen perusteella laskettujen tulosarvojen tallettamiseksi.

Syöttöalijäijestelmä vastaanottaa siis syötteen tietyltä käyttäjältä ja 15 generoi siitä syöttötietueen. Syöttötietue käsittää tunnistekentän, joka identifioi POI-pisteen, ja yhden tai useamman syöttöarvon tuolle POI-pisteelle. Syöttö-tietue toimitetaan tietokannalle ja kullekin tekijälle lasketaan uusi tulosarvo sillä hetkellä tietokannassa olevan tekijän tulosarvon ja syöttötietueessa vastaanotetun tekijän arvon perusteella. Samanaikaisesti, vasteena tietylle POI-pis-20 teelle annetuille arvoille, käyttäjälle annetaan pääsy tietuekenttään, joka käsittää alkuperäistä POI-pistettä vastaavan tekijän tulosarvot.

• · : V Keksinnön etuna on se, että se mahdollistaa samanaikaisesti PÖI- • · · • V pisteiden tarjonnan useilla mielenkiinnon kohteena olevilla alueilla ja l/O-ope- raatioiden ohjauksen niin, että informaatiolähde palkitaan vain suhteessa hä-i 25 nen antamaansa informaatioon. Tietokannassa ja informaatiolähteistä peräisin ··· olevissa syötteissä olevien attribuuttikenttien keksinnön mukaisen käytön avul- * * · · .···. la palvelun tarjoaja voi mallintaa POI-pisteiden hierarkian useilla mielenkiinnon kohteena olevilla alueilla ja rajoittaa tuloksien tarjonnan koskemaan niitä POI- . pisteitä, jotka sisältyivät kyseisen informaatiolähteen syötteisiin.

• · · • · *

O 30 KUVIOLUETTELO

Seuraavassa keksintöä kuvataan yksityiskohtaisemmin edullisten *:··; suoritusmuotojen avulla viitaten oheisiin piirustuksiin, joissa kuvio 1 esittää keksinnön erään suoritusmuodon mukaisen infor- • * · maatiojärjestelmän toiminnallista arkkitehtuuria; * · • · * · · 4 117657 : kuvio 2 käsittää keksinnön erään suoritusmuodon mukaisen sovelluspalvelimen toiminnallisen kuvauksen; kuvio 3 käsittää keksinnön erään suoritusmuodon mukaisen asia-kastyöaseman toiminnallisen kuvauksen; 5 kuvio 4 informaatiorakenne, jota sovelletaan keksinnön esillä ole vassa suoritusmuodossa; kuvio 5 esittää esimerkkiä hierarkkisesta informaatiorakenteesta kun arvioidaan listattuja yrityksiä; kuvio 6 esittää esimerkkiä yksittäisestä käyttäjänäkymästä; 10 kuvio 7 esittää kuvion 5 informaatiorakennetta 3 esimerkinomaisen

; V

metriikan avulla; kuvio 8 esittää esimerkkiä kuvion 6 informaatiorakennetta vastaavasta moniadaptiivisesta attribuuttimatriisista; ja kuvio 9 esittää keksinnön mukaisen menetelmän erästä suoritus- 15 muotoa.

KEKSINNÖN YKSITYISKOHTAINEN KUVAUS

Esillä olevaa keksintöä voidaan soveltaa mihin tahansa informaatiojärjestelmään, jossa useista riippumattomista informaatiolähteistä saatujen syöttöarvojen perusteella laskettuja tuloksia voidaan käyttää vastiketulosteena 20 samoille informaatiolähteille. Termi riippumaton viittaa tässä yhteydessä toi- ·· · : mintatapaan, jossa informaation vastaanottava elementti ei voi suoraan kont- • **! rolloida informaatiolähteen antaman informaation laajuutta ja ajoitusta.

>φ\:· Informaatiolähde voi olla mikä tahansa elementti, joka pystyy anta- • maan arvon POI-pisteelle. Seuraavassa keksintöä havainnollistetaan infor- • · · * 25 maatiojärjestelmällä, jossa informaatiolähde vastaa informaatiojärjestelmän .···. käyttäjää. Informaatiolähde voi kuitenkin yhtä hyvin olla sähköinen laite, esim.

mittari, anturi tai vastaava, joka on sovitettu itsenäisesti syöttämään arvoja in-. formaatiojärjestelmään. Tällainen laite voi olla esim. autoon kytketty mittalaite, joka on sovitettu mittaamaan auton useita toimintaparametreja (esim. matka- • · *·;·’ 30 mittarin lukema, ulkolämpötila, kosteus, jne.) aina kun auto käynnistetään, ja lähettämään parametrit informaatiojärjestelmälle käytettäviksi ylläpito- ja/tai ·:··· tutkimustarkoituksiin.

Jotta saavutettaisiin useita informaatiolähteitä, useiden käyttäjien on i · · päästävä etätietokantaan. Esillä oleva keksintö on sen vuoksi erityisen soveli- • · *···* 35 as asiakas/palvelin-infrastruktuurille, sulkematta kuitenkaan pois keskustieto- 5 117657

koneiden keskitettyjä infrastruktuureja. Pääsyn toteuttava yhteys voi käsittää S

kiinteän tai langattoman yhteyden tai niiden yhdistelmän.

Seuraavassa keksintöä havainnollistetaan informaatiojäijestelmän avulla, jossa yhdeltä tai useammalta osallistujalta kerätään arviointi-informaati-5 ota yhdestä tai useammasta sopimuskumppanista ja jolla tarjotaan vastaanotettujen arviointien perusteella laskettua konsensusinformaatiota. Sopimuskumppani edustaa arvioinnin kohdetta ja voi siten olla esim. kokonaisuus (yritys, organisaatio) tai kulutustarvike (tuote tai palvelu). Osallistuja edustaa osapuolta, joka jostakin syystä on kiinnostunut yrityksestä ja on sen vuoksi halu-10 kas antamaan mielipiteensä sopimuskumppaniin liittyvistä tekijöistä ja saamaan näitä tekijöitä koskevaa, laskettua konsensusinformaatiota. Esimerkkejä esillä olevan suoritusmuodon osallistujista ovat sijoittajat, tavarantoimittajat, toimeksiantajat, analyytikot ja vastaavat. Tällainen informaatiojärjestelmä on erityisen sopiva subjektiivisten, aineettomia asioita tai tekijöitä koskevien mieli-15 piteiden tutkimiseen, mutta alan ammattimiehelle on selvää, että keksinnön mukaista ratkaisua voidaan kuitenkin edullisesti soveltaa minkä tahansa kon-sensusinformaation luontiin, joka lasketaan kiinnostuneita kokonaisuuksia koskevien useiden arviointien perusteella. Lisäksi, koska aineettomat tekijät muutetaan numeeriseksi dataksi, informaatiojärjestelmän suoritusmuoto mahdollis-20 taa aineettomien ja aineellisten tekijöiden rinnakkaisen hyödyntämisen. Tyypillisesti kysymyksessä on useita sopimuskumppaneita ja osallistujia ja sopimus- : kumppania koskevan informaation arvo vastaa suoraan kelvollisten arviointien ·♦ · : *.· lukumäärää. Konsensusinformaation kelvollisuus ja siten järjestelmän suori- ##·:* tuskyky perustuvat ratkaisevasti arviointien keräyksen tehokkuuteen.

: 25 Esillä olevassa suoritusmuodossa keksintöä havainnollistetaan in- formaatiojärjestelmällä, joka käyttää asiakas/palvelin-suhdetta, rajoittamatta • ♦ · · .···. suojapiiriä kuitenkaan tässä käytettyihin termeihin ja fysikaalisiin elementteihin.

Vaihtoehtoiset mallit käsittävät esim. master/slave-ja vertaisverkkokonfiguraa- tiot. Oleellinen vaatimus on kuitenkin, että informaatiojärjestelmän käyttäjät *”·* 30 voivat suorittaa etäoperaatioita ja toimia itsenäisesti omilta työasemiltaan. Ku- • · ’···* vion 1 lohkokaavio havainnollistaa keksinnön erään suoritusmuodon mukaisen informaatiojärjestelmän toiminnallista arkkitehtuuria. Järjestelmä käsittää pal-·;··· velimen 100 ja yhden tai useamman asiakkaan 110, 120, jotka on kytketty toi- siinsa verkon 130 avulla, joka on edullisesti, mutta ei välttämättä, pakettikyt- * * * • ·* 35 kentäinen verkko.

• · * • · * · 6 117657

Oleellinen vaatimus arviointi-informaation keräilyyn ja jakeluun tarkoitetulle järjestelmälle on se, että useat käyttäjät voivat hyödyntää sitä hajautetuista sijaintipaikoista. Verkossa asiakas/palvelin-malli tarjoaa käyttökelpoisen tavan kytkeä toisiinsa käyttäjät, jotka ovat hajautetusti eri sijaintipal-5 koissa. Palvelin 100 viittaa tässä tietokonelaitteeseen, joka tarjoaa palveluja toisille tietokoneille, jotka on kytketty siihen verkon kautta. Nykyisessä suoritusmuodossa asiakkaiden 110, 120 ja palvelimen 100 välinen yhteys toteutetaan TCP/IP-sanomanvälityksellä IP-verkon 130 yli ja siinä käytetään http-protokollaa tai sovelluskohtaista protokollaa koodaamaan asiakkaan pyynnöt 10 ja palvelimen vastaukset. Vaikkakin TCP ja IP määrittävät kaksi protokollaa määrätyillä protokollakerroksilla, TCP/IP:tä käytetään tässä viittaamaan koko niihin perustuvaan protokollajoukkoon, johon kuuluvat telnet, FTP, UDP ja RDP. Palvelin voi toimia jatkuvasti (kuten taustaohjelma), odotellen saapuvia pyyntöjä tai useita palvelimia kontrolloiva korkeamman tason taustaohjelma voi 15 kutsua sitä. Alan ammattimiehelle on selvää, että verkko 130 voidaan toteuttaa radioliityntäverkkona tai kiinteänä verkkona tai näiden yhdistelmänä.

Palvelin 100 konfiguroidaan niin, että palvelinprosessit 101, 102 vastaavat eri tyyppisiä asiakkaita. Asiakas PA 110 havainnollistaa osallistuja-asiakasprosesseja varten tarkoitettua osallistuja-asiakasta, jota vastaavasti on 20 osallistujapalvelinsovellusprosessi PS 101. Osallistuja on osapuoli, joka hyö- i dyntää tarjottua palvelua, t.s. osapuoli, joka tarjoaa arviot ja hyödyntää tulok- M · : sena saatavaa konsensusinformaatiota. Asiakas CS 120 havainnollistaa sopi- ;*’*[: muskumppanin asiakasprosesseja varten olevaa sopimuskumppani-asiakasta, ^j· jota vastaavasti on sopimuskumppanipalvelinsovellusprosessi PS 102. Sopi- • :*: 25 muskumppani on osapuoli, josta arviot tehdään ja jolle tuloksena saatava kon- • · · · sensusinformaatio on myös erittäin tärkeää.

!···, Kuvattujen mekanismien ja toiminnallisuuksien toteutusta palveli- • · messa kuvataan viittaamalla kuvioon 2, joka käsittää sovelluspalvelimen 100 . toiminnallisen kuvauksen. Verkkosolmu käsittää prosessointielimet 21, ele-

« · I

*;jf 30 mentin, joka käsittää aritmeettis-loogisen yksikön, joukon erikoisrekisterejä ja * · *·;·* ohjauspiirejä. Prosessointielimiin on kytketty muistielimet 22, tietoväline, jolle * tietokoneen luettavissa oleva data tai ohjelmat tai käyttäjätiedot voidaan tallet-taa. Muistielimet käsittävät tyypillisesti muistiyksiköt, jotka sallivat sekä lukemi-sen että kirjoituksen (RAM) ja muistin, jonka sisältö voidaan ainoastaan lukea • * « \/t‘ 35 (ROM). Yksikkö käsittää myös liitäntälohkon 23, jossa on syöttöelimet 24 datan *··* syöttämiseksi yksikön sisäistä prosessointia varten, ja tuloste-elimet 24 datan 7 117657 syöttämiseksi ulos yksikön sisäisistä prosesseista. Mainitut syöttöelimet käsittävät esimerkiksi plug-in-yksikön, joka toimii yhdyskäytävänä informaatiolle, joka syötetään sen ulkoisiin iiitäntäpisteisiin. Informaation vastaanottamiseksi sovelluspalvelimen käyttäjältä sovelluspalvelin AS voi myös käsittää näp-5 päimistön tai kosketusnäytön, mikrofonin tai vastaavan. Mainitut tuloste-elimet käsittävät esimerkiksi plug-in-yksikön, joka syöttää informaatiota johdoille, jotka on kytketty sen ulkoisiin Iiitäntäpisteisiin. Informaation lähettämiseksi sovellus-palvelimen AS käyttäjälle ne voivat käsittää myös näytön, kosketusnäytön, kaiuttimen tai vastaavan. Prosessointielimet 21, muistielimet 22 ja liitäntälohko 10 23 on sähköisesti kytketty toisiinsa vastaanotettuun ja/tai talletettuun dataan kohdistuvien operaatioiden suorittamiseksi systemaattisesti yksikön ennalta määrättyjen, oleellisesti ohjelmoitujen prosessien mukaisesti. Keksinnön eräässä ratkaisussa operaatiot käsittävät toiminnallisuuden keksinnön mukaisen palvelimen operaatioiden toteuttamiseksi, kuten tässä kuvataan.

15 Kuvattujen mekanismien toteutusta asiakaspäässä havainnolliste taan viitaten kuvioon 3, joka käsittää havainnollistetussa informaatiojärjestelmässä päätteenä toimivan asiakastyöaseman 110, 120 toiminnallisen kuvauksen. Työasema käsittää prosessointielimet 310, elementin, joka käsittää arit-meettis-loogisen yksikön, joukon erikoisrekisterejä ja ohjauspiirejä. Prosessoin-20 tielimiin on kytketty muistielimet 315, tietoväline, jolle tietokoneen luettavissa oleva data tai ohjelmat tai käyttäjätiedot voidaan tallettaa. Muistielimet käsittä- ·· · • *.·* vät tyypillisesti muistiyksiköt, jotka sallivat sekä lukemisen että kirjoituksen :*·[: (RAM) ja muistin, jonka sisältö voidaan ainoastaan lukea (ROM). Työasema ·:· käsittää myös liitäntälohkon 320, jossa on syöttöelimet 325, joiden avulla käyt- • * · t

• ;*; 25 täjä voi syöttää dataa yksikön sisäistä prosessointia varten, ja tuloste-elimet I

• * * · '. 5 330 käyttäjädatan syöttämiseksi ulos yksikön sisäisistä prosesseista. Mainitut .’···. syöttöelimet käsittävät esimerkiksi näppäimistön tai kosketusnäytön, mikrofo- • · nin tai vastaavan. Mainitut tuloste-elimet käsittävät esimerkiksi näytön, koske-. tusnäytön, kaiuttimen tai vastaavan. Työasema käsittää myös tietoliikenneyk- • i « *;ί;* 30 sikön 335, joka on konfiguroitu vastaanottoelimien 340 avulla vastaanottamaan • · *·;·* informaatiota ja prosessoimaan sitä prosessointielimille 310 tapahtuvaa syöt- töä varten, ja lähetyselimien 345 avulla vastaanottamaan informaatiota pro- ·:··· sessointielimiltä 310 ja prosessoimaan sitä lähetystä varten. Tällaisen tietolii- kenneyksikön toteutus on yleisesti alan ammattimiesten tiedossa. Prosessoin- • · · :>#;* 35 tielimet 310, muistielimet 315, liitäntälohko 320 ja tietoliikenneyksikkö 335 on Φ 4 '···* sähköisesti kytketty toisiinsa vastaanotettuun ja/tai talletettuun dataan kohdis- 8 .i 117657 tuvien operaatioiden suorittamiseksi systemaattisesti yksikön ennalta määrättyjen, oleellisesti ohjelmoitujen prosessien mukaisesti. Keksinnön eräässä rat- : kaisussa operaatiot käsittävät keksinnön mukaisen työaseman toiminnallisuuden, kuten tässä kuvataan.

5 Keksinnön mukaisen informaatiojärjestelmän oleellinen elementti on tekijöiden ennalta määrätty hierarkkinen rakenne, mikä tarjoaa kokonaisvaltaisen näkökulman relevantteihin POI-pisteisiin sovelletussa ympäristössä ja sallii sellaisten informaatiopurskeiden vastaanoton, jotka on generoitu kyseessä olevan osallistujan mielenkiinnon laajuuden ja hänen käytettävissään olevan ajan 10 mukaisesti. Kuvio 4 havainnollistaa esillä olevassa suoritusmuodossa sovellettujen tekijöiden informaatiorakennetta.

Informaatiorakenteen kuvatun suoritusmuodon peruselementti on tekijä F 41. Tekijä F viittaa yhtä uniikkia POI-pistettä koskevaan arviointi-informaatioon ja se käsittää tunnistekentän ID, jonka informaatiojärjestelmän οροί 5 raattori on määrittänyt ennalta, ja yhden tai useamman arvokentän V arvoille, jotka saadaan arvioidulle POI-pisteelle. Tunnistekenttä ID käsittää määri-tysosan DE ja paikkaindikaattoriosan Pl. Informaatiojärjestelmän operaattori on ennalta määrittänyt määritysosat DE nykyiselle sopimuskumppaniryhmälle ja niitä hyödynnetään sellaisinaan kunkin sopimuskumppanin osalta. Paikkain-20 dikaattorit Pl käsittävät säännöt, merkkien arvot, joiden perusteella attribuutin sijainti kerrosmaisessa hierarkkisessa rakenteessa voidaan määrittää. Paik-Ikaindikaattori voi esim. käsittää viittauksen emotekijään, johon nähden nykyi-:*·*: nen tekijä on alisteinen. Määritysosan DE avulla tekijä F on edullisesti assosi- ··· oitu verbaaliseen määritelmään, joka sellaisenaan selkeästi määrittelee tekijän ♦ ··· : 25 luonteen informaatiojärjestelmän esitetyn suoritusmuodon käyttäjälle. Arvoken- tissä V oleva yksi tai useampi arvo sisältää tekijälle F annetun tai sille lasketun !·«. arvioinnin. Esitetyssä järjestelmässä tekijät homogenisoivat POI-käsitettä usei- • * *’* siin sopimuskumppaneihin ja osallistujiin nähden, erityisesti jatkuvassa, toistu- , vassa käytössä. Toisaalta, tekijät voidaan joustavasti sovittaa tiettyyn sovel- • * * **··* 30 lusalueeseen ja eri tyyppisiä sopimuskumppaneita varten.

Kuvio 4 esittää tyypillistä ennalta määrättyjen tekijöiden matriisia, jo-·**’: ta voidaan soveltaa yhteen sopimuskumppaniryhmään. Tekijät on organisoitu hierarkkiseksi rakenteeksi, jossa yksi tai useampi tekijä 41 muodostaa tekijä-ryhmän 42, joka on korkeamman tason ryhmän 43 jäsen, jne. Minkä tahansa • · · 35 ryhmän kukin jäsen on tekijä ja hierarkkisen rakenteen kokonaissyvyys vastaa toistensa päällä olevien ryhmien lukumäärää, kun kaikki ennalta määrätyt teki- : ; :9 ::. < 117657 jät otetaan huomioon ja ryhmien 42, 43 kukin taso vastaa hierarkkisen rakenteen kerrosta. Paikkaindikaattorien Pl käyttö sallii operaatioiden kohdistamisen joko yksittäisiin tekijöihin tai yksilöllisesti hierarkkisten kerrosten jäseniin.

Kuvio 5 havainnollistaa tekijöiden hierarkian ja hierarkkisen attri-5 buuttimatriisin kerrosten välistä vastaavuutta esimerkin avulla, joka koskee teollista sovellusta listattujen yritysten ei-rahoituksellisia arvotekijöitä koskevan konsensusinformaation generoimiseksi osakemarkkinoille.

Konsensus sellaisenaan heijastaa ryhmän kokonaisuudessaan saavuttamaa yhteisymmärrystä arvioinnissa tai mielipiteessä. Tämä tarkoittaa sitä, 10 että konsensus liittyy oleellisesti ihmisen käsityskykyyn ja sisältää tyypillisesti, päinvastoin kuin aksiomaattisemmat päätöksenteot, semanttisen aspektin.

Tämä on perinteisesti tehnyt konsensuksesta hyvin vaikeasti hallittavan, eikä käytännön työkaluja konsensusinformaation mallintamiseen ja sitä kautta sen hyödyntämiseen ole tällä hetkellä olemassa. Esimerkkinä mainittakoon, että 15 osakemarkkinoilla päätökset siitä, myydäänkö vai ostetaanko, tehdään nopeasti pääasiassa viimeisimpään kyseessä olevasta yrityksestä saatavilla olevaan informaatioon ja usein lisäksi kyseisen informaation arvon intuitiiviseen ja äkilliseen tulkintaan perustuen.

Listatut yritykset on velvoitettu julkaisemaan määrätyn tyyppisiä uu-20 tisia suoraan markkinoille, mutta suurin osa tästä informaatiosta liittyy taloudellisiin perusteisiin ja tekniseen analyysiin, jotka ovat luonnostaan numeerisia • t · *.J faktoja ja siksi varsin helposti laajaan analyysiin sovellettavia. Lyhyellä silmä- yksellä arvopaperien arvoihin on kuitenkin selvää, että listatun yrityksen arvos- ·:· tuksen on perustuttava huomattavasti suurempaan määrään tekijöitä kuin se • · · · ! 25 puhtaasti metrinen tieto, joka tällä hetkellä on käytössä. Näiden tekijöiden yh- * · · * teinen aspekti on se, että vaikka ne eivät suoraan sovikaan numeerisille lasku- ]···, toimituksille, ne liittyvät tavalla tai toisella ihmisen käsityskykyyn, minkä vuoksi • · niitä voidaan lähestyä ja/tai approksimoida konsensusinformaation avulla.

. Osakemarkkinoiden päätoimijoille, analyytikoille, sijoittajille ja lista- • · · *;;;’ 30 tuille yrityksille aineettomien asioiden todellisen merkityksen kasvava painotus *···: liiketoiminnan arvioinnissa on tullut yhä tärkeämmäksi. Tällä hetkellä ei ole kui- tenkaan puitteita sellaisen informaation luontiin, keräykseen, analysointiin, ver- «·· tailuun ja jakeluun, joka tarjoaa näköalan myös aineettomiin arvotekijöihin.

Markkinoilla olevat muutamat mielipidetiedustelut tarjoavat tyypilli- " * * 35 sesti oman kysymyslistansa, eri laajuisina ja erilaista painotusta käyttäen. Ha-janaiset, säännöllisesti tulevat kyselyt eivät ole saaneet analyytikkoja käyttä- : 10 117657 mään aikaa ja energiaa tutustuakseen uuden tyyppiseen mielipidetiedusteluun liittyviin kysymyksiin, tekijöihin ja mekanismeihin ja sen jälkeen syöttämään suuren määrän faktoja ja lukuja yrityksistä, joista vain osa on jollakin tavalla relevantteja heille. Tämä pitää paikkansa erityisesti tapauksissa, joissa ei ole ol-5 lut suurta varmuutta asianmukaisesta vastikkeesta, t.s. että vastaajien lukumäärä tai heidän vastaustensa laajuus saavuttaisivat rajan, jossa konsensus tulee esille ja todella heijastelee markkinoiden mielipiteitä.

Esimerkinmukaisessa arvioinnissa tekijöiden ensimmäinen taso liittyy yrityksen 5 identifioimiseen. Tekijöiden seuraava taso käsittää kuusi pää-10 ryhmää, joita ovat perusasiat 51, tekniset asiat 52, laajennettu rahoitus 53, liiketoiminnan suoritusarvot 54, hallinto 55 ja muut 56. Jokaisen tekijän paik-kaindikaattori käsittää viittauksen emotekijään yritys 5. Pääryhmä liiketoiminnan suoritusarvot 54 on edelleen jaettu kolmeen aliryhmään: markkinaosuus 541, tuotteiden suoritusarvot 542 ja tuotevalikoima 543. Jokaisen tekijän paik- 'f 15 kaindikaattori käsittää vastaavasti viittauksen emotekijään liiketoiminnan suoritusarvot 54. Aliryhmä tuotevalikoima 543 jakautuu edelleen kuuteen aliryhmään, jotka ovat innovatiivisuus 543A, design 543B, laatu 543C, ominaisuudet 543D, kilpailukyky 543E ja asiakastyytyväisyys 543F. Jokaisen tekijän paik-kaindikaattori käsittää vastaavasti viittauksen emotekijään tuotevalikoima 543.

20 Nyt voidaan esimerkiksi POI-pistettä ’’arvioidun yrityksen yleinen suorituskyky markkinoilla”, t.s. kuinka markkinaosuus on jakautunut, kuinka ·· · : tuotteet ovat menestyneet, miltä tuotevalikoima näyttää kilpailukyvyn kannalta, • · · • *.· arvioida arvolla, joka on annettu tekijälle liiketoiminnan suoritusarvot. Tekijän *:· tunnistekenttä sisältää määritteen ’’liiketoiminnan suoritusarvot” 54 ja viittauk- : 25 sen emotekijään ’’yritys” 5, mikä asettaa attribuutin toiseksi korkeimmalle tasol- • · * · le matriisissa. Antamalla arvon ”8” käyttäjä voi arvioida yrityksen liiketoiminnan • * · * .···. suorituskyvyn olevan tyydyttävä.

• · Käyttäjän halutessa tämän tekijän arviointi voidaan kuitenkin viedä syvemmälle tasolle analysoimalla erikseen tekijän tiettyjä aspekteja. POI-30 pistettä valikoiman kilpailukyky voidaan arvioida arvolla, joka on annettu tekijäl- * * *·“' le "tuotevalikoima” 543. Tuotevalikoiman 543 emotekijä on tekijä "liiketoimin- nan suorituskyky” 54, jonka emotekijä on tekijä ’’yritys” 5. Tämä asettaa attri-·:··· buutin "tuotevalikoima" 543 kolmanneksi ylimmälle tasolle matriisissa. Analogi- sesti attribuuttialiryhmät "innovatiivisuus” 543A, ’’design” 543B, ’’laatu" 543C, * · * 35 "ominaisuudet” 543D, "kilpailukyky” 543E ja "asiakastyytyväisyys” 543F tarjoa- • · • · • * · 117657 11 ";ΐ vat vapaaehtoiset välineet arvotekijän tämän tietyn aspektin vielä syvempää analyysiä varten.

Sovellettujen kerrosten lukumäärä vastaa tekijämatriisin dimensioita ja analyysin taso voidaan siis valita ja hallita sitä tekijän tunnisteella. Lisäksi 5 käyttäjä voi jokaisessa kerroksessa tehdä päätöksen siitä, avaako hän ryhmän tarkempaa arviointia varten.

Yhdessä istunnossa syötettävien tekijöiden ja arvojen yhdistelmästä käytetään jäljempänä termiä ’’jälki”. Kuvion 6 lohkokaavio esittää esimerkinomaisen jäljen tekijöitä informaatiojärjestelmän esitetyssä suoritusmuodos-10 sa. Jälki generoidaan automaattisesti käyttäjän valintojen avulla istunnon aikana. Jäljen ylin taso vastaa tekijöiden korkeimman tason valintaa. Kuvion 6 esimerkinomaisessa valinnassa osallistuja päättää arvioida, kaikkien pääryhmien A, B, C, D joukosta tekijöitä pääryhmissä A, B ja C (merkitty mustalla).

Tämä tarkoittaa sitä, että pääryhmän D yksikään aliryhmä ei ole mukana istun-15 non jäljessä. Toisella kerroksella käyttäjä päättää olla jättämättä yhtäkään ali- f ryhmää pois, mutta päättää toisella tasolla jättää pois pääryhmän C kolmannen aliryhmän kaksi tekijää 61 ja 62 ja pääryhmän A ensimmäisen aliryhmän ensimmäisen aliryhmän 63. Tällä valinnalla alemman kerroksen tekijät 64 ja 65 jäävät automaattisesti pois. Osallistuja päättää lisäksi olla antamatta arviota 20 kolmannen kerroksen tekijöille 66, 67, 68 ja 69, jotka siten jäävät pois jäljestä.

Näillä valinnoilla, joilla käyttäjä antoi arvoja vain hänelle relevanteille tekijöille, ·· · : *.·* luotiin jälki (merkitty valkoisilla laatikoilla) tälle nimenomaiselle istunnolle.

• · · : *.· Asiakkaan työaseman käyttöliittymä on edullisesti konfiguroitu siten, m;:· että se antaa käyttäjälle näytön, joka seuraa tekijöiden hierarkkista rakennetta.

: 25 Näyttö voi esim. olla konfiguroitu näyttämään tekijät siten, että saman kerrok- * * * · *<·' ·;. sen tekijät ovat pystysuunnassa samalla linjalla, kuten on esitetty kuviossa 5.

• · · · .*··. Näin ollen yhteys korkeamman tason attribuutteihin voidaan esittää näytöllä ' yhdistävillä viivoilla, sisennyksillä, jne.

t S' Yksinkertaisimmassa muodossaan arviointi käsittää vaiheen, jossa 30 annetaan yksi tai useampi numeroarvo yhdelle tai useammalle tekijälle. Sopi- • * ’·;·* muskumppanin arviointi käsittää vastaavasti numeroarvojen antamisen tekijöil- : le, perustuen heidän henkilökohtaiseen näkemykseensä yrityksen POl- ·:·*: pisteiden sen hetkisestä tilasta. Alan ammattimiehelle on selvää, että arvioin- ;.\t neissa voidaan käyttää erilaisia mittajärjestelmiä ja asteikkoja ja arvoalueita 35 esillä olevan keksinnön piiristä poikkeamatta. Järjestelmän esitetyssä suori- * · *···* tusmuodossa arviointi tehdään numeeristen arvojen perusteella. Suoritusmuo- ; , 12 117657 toa parannetaan kuitenkin edelleen tarjoamalla jokaiselle tekijälle useampi kuin yksi metriikka.

Kuvio 7 havainnollistaa kuvion 5 informaatiorakennetta esitettynä kolmella esimerkinomaisella metriikalla, joita käytetään arvioinnin tässä suori-5 tusmuodossa. Ensimmäistä metriikkaa merkitään pisteellä S ja se vastaa arvosanaa asteikolla 1-10. Toista metriikkaa merkitään painolla W ja se vastaa kyseisen tekijän suhteellista painoa, alueella 1-100 %, suhteessa saman ryhmän muihin tekijöihin. Kolmatta metriikkaa merkitään infona I, joka mittaa, alueella 1-100 %, sitä tiedon tasoa, jonka osallistuja katsoo omaavansa kyseises-10 tä tekijästä. Useamman kuin yhden metriikan käyttö taijoaa sisäisen keskiar-voistusmekanismin, jolla tekijöille saadaan soveltuvat mittasuhteet informaation kaupalliseen hyödyntämiseen moniadaptiivisessa attribuuttimatriisissa.

Sen vuoksi nykyisessä toteutusmuodossa käyttäjä antaa asiakkaan työaseman käyttäjäliittymän kautta syötteensä yhdelle tai useammalle tekijälle.

15 Tämä generoi syötetietueen, joka sisältää tekijän tunnisteen ja yhden tai useamman metriikan S, W, I arvot tuohon tekijään sovellettuina. Asiakkaan työasema voi käsittää esikäsittely-yksikön tietueiden esikäsittelemiseksi käyttäjän päässä tai asiakkaan työasema voi olla konfiguroitu lähettämään tietueet sellaisinaan palvelimelle tai tietueita voidaan käsitellä osittain kummassakin 20 päässä. Käsittelyn seurauksena saadaan jälki, joka käsittää arvioidut tekijät ja annetut arvot.

· · : *.: Käsittelyvaiheen aikana attribuuttiryhmään liittyvät arvosanat pro- • · · ; sessoidaan alimman aliryhmän arvosanaksi ja kunkin alemman aliryhmän ar- tt;:· vosanat prosessoidaan ylemmän aliryhmän arvosanaksi ja prosessia jatketaan • 25 hierarkkisesti ylöspäin niin kauan että jäljen kerroksissa saadaan arvosana kul- • · · · lekin attribuutille ja ryhmälle. Informaatiojärjestelmän esitetyssä suoritusmuo- • · · · .···, dossa prosessointi käsittää yksinkertaisimmassa muodossaan arvojen kes- • · kiarvoistamisen alimman aliryhmän konsensusarvoksi ja kunkin alemman ali- . ryhmän konsensusarvojen keskiarvoistamisen ylemmän aliryhmän arvosanak- • · · ';;;* 30 si. Järjestelmän esitetyssä suoritusmuodossa arvosanat kerrotaan painolla ja • * *·;·* informaatioarvoilla, ja tämä luku talletetaan tekijän omana konsensusarvona.

Alan ammattimiehelle on ilmeistä, että muita prosessointimenetelmiä voidaan ·:·· soveltaa suojapiiristä poikkeamatta. Laskenta suoritetaan tekijämatriisin kon- sensusarvojen kokonaisarvoilla ja jäljen kunkin tekijän omilla konsensusarvoil- • · · :t>;’ 35 la ja tekijöiden päivitetyt konsensusarvot talletetaan tietokantaan.

• t * « • · · * 13 117657

Kuten edellä kuvattiin, osallistujille ensisijainen motivaation ja kannustin tämän tyyppiseen informaation jakamiseen ryhtymiseen on se, että heille tarjotaan vastineeksi arvokasta informaatiota. Keksinnön ratkaisussa tätä arvokasta informaatiota kutsutaan vastavuoroiseksi konsensusinformaatioksi 5 (RCI, Reciprocal Consensus Information), joka viittaa mekanismiin, jossa osallistujalle annetaan vastavuoroisesti informaatiota vain niistä tekijöistä, joille hän on itse antanut arvoja. Kuviossa 7 valkoiset kolmiot ja suluissa olevat luvut edustavat esimerkkinä nykyisiä konsensusarvoja, jotka osallistuja on saanut annettuaan oman näkemyksensä aiheesta. Alan ammattimiehelle vastavuoroi-10 sen konsensusinformaation esitysformaatti ei ole relevantti keksinnön kannalta. RCI liittyy siten konseptiin, jossa osallistuja, annettuaan mielipiteensä tekijästä, saa käyttöönsä kollektiivista informaatiota muiden osallistujien samaa tekijää koskevista mielipiteistä. Jotta käyttäjälle pystyttäisiin määrittelemään RCI, palvelimen tietokannassa ylläpidetään kumulatiivista informaatiota osallistujan 15 antamista jäljistä moniadaptiivisen attribuuttimatriisin avulla. Moniadaptiivinen attribuuttimatriisi viittaa tässä yhteydessä tekijöiden konsensusarvojen dynaamisesti muuttuvaan matriisiin, joka lasketaan jatkuvasti yksittäisiltä käyttäjiltä vastaanotettujen syötetietueiden perusteella ja johon kullekin käyttäjälle anne- f taan pääsy hänen syöttämiensä jälkien perusteella kontrolloidun vastavuoroi-20 suuden mukaisesti.

Kuvio 8 esittää hypoteettisen kaksidimensioisen esimerkin käyttäjän • *.* jälkien laajuudesta moniadaptiiviseen attribuuttimatriisiin PAM tehdyissä pe- räkkäisissä arviointisyötteissä. Moniadaptiivisen attribuuttimatriisin kukin kohta ··· käsittää konsensusarvon Ri, joka on laskettu tekijälle yllä esitetyn mukaisesti ···· • ;’· 25 kaikilta käyttäjiltä peräisin olevista jäljistä vastaanotetuista arvoista. Lisäksi te- ··« · kijän kullekin konsensusarvolle lasketaan konsensusluku N, niiden jälkien ku- "··. mulatiivisen määrän perusteella, joissa on annettu arvo tälle tietylle tekijälle.

• ·

Yksittäisen osallistujan RCI:n perusperiaate on se, että se vastaa . suoraan hänen henkilökohtaisia syötteitään, kumulatiivinen jälki, joka on gene- • · · 30 roitu niiden jälkien perusteella, jotka ovat osallistujan peräkkäisissä arvioin-'···*’ tisyötteissä. Tämä tarkoittaa sitä, että mitä useampia tekijöitä osallistujan jäljet kattavat, sitä laajempi näkymä hänellä on käytettävissään konsensusarvoista.

• * * Tätä havainnollistetaan kuviossa 8 yhden käyttäjän kahden erillisen arvioin-tisyötteen avulla. Ajanhetkellä T1, esim. kiireisenä päivänä, osallistuja syöttää ♦ ♦ · 35 uuden jäljen AI1, joka heijastelee pelkästään jotakin uutta, jota käyttäjä on juuri saanut tietoonsa. Ajanhetkellä T2 osallistujalla on enemmän aikaa ja hän päät- 14 117657 tää käydä läpi joukon tekijöitä, aikaisemmat syötteet mukaan lukien, ja tarkistaa, ovatko hänen näkemyksensä muuttuneet ajan myötä. Tässä istunnossa generoidaan laajempi jälki AI2. Näiden osittain päällekkäisten arviointisyöttei-den jäljet AM, AI2 yhdistetään kollektiiviseksi jäljeksi TR= AI1uAI2 ja RCI to-5 teutetaan sallimalla osallistujalle pääsy katsomaan kaikkia niitä moniadaptiivi-sen attribuuttimatriisin konsensusarvoja (vinoviivoitettu kuviossa 8), jotka vastaavat käyttäjän kumulatiivista jälkeä.

On selvää, että kaikilta käyttäjiltä tulevien, tiettyä kohtaa koskevien arviointien kokonaismäärä vastaa suoraan konsensuksen relevanssia, ja sen 10 vuoksi konsensuslukua on edullista käyttää, kun tarjotaan konsensusarvoja käyttäjille. Operaattori voi edullisesti generoida yhden tai useamman konsen-sussäännön, jotka edelleen määrittävät kelvollisen konsensuksen. Voidaan esim. määritellä, että niin kauan kuin Nj< TL,, missä TLj on määritelty liipaisuta-so, todellista konsensusta ei hyväksytä. Tällaisessa tapauksessa konsensus-15 arvoa ei joko sisällytetä siihen RCI-informaatioon, johon käyttäjällä on pääsy tai se näytetään eri tavalla kuin hyväksytyt konsensusarvot. Erilliset konsen-susarvot voidaan määritellä moniadaptiivisen attribuuttimatriisin jokaiselle ryhmälle tai kerrokselle.

Konventionaalisissa mielipidetiedusteluissa vastaukset prosessoi-20 daan saman tien ja informaation elinikä alkaa kulua heti vastausajan umpeuduttua. Informaatiota ei päivitetä ennen uutta mielipidetiedustelua ja ajan myö- • *,·* tä kerätyn konsensusinformaation tarkkuus heikkenee (ajankohtaisuuden kan- naita). Tällaisissa konventionaalisissa järjestelmissä informaation päivitystihe-··· yttä voidaan kontrolloida vain päivitysten lähetystiheyden avulla. Koska mieli- • · t · j 25 pidetiedusteluun vastaaminen on työläs tehtävä, peräkkäisten mielipidetiedus- • · · · telujen tiheys on toisaalta pidettävä kohtuullisella tasolla. Keksinnön seuraa- |···, vassa suoritusmuodossa järjestelmän suorituskykyä on parannettu vastavuo- • · roisuuden umpeutumismekanismilla, jonka avulla informaation kelpoisuutta . voidaan ohjatusti parantaa oikea-aikaisuuden kannalta.

• * *·:·* 30 Seuraavassa mekanismia havainnollistetaan kuvioon 8 viittaamalla.

··· *···: Kutakin osallistujaa varten palvelimelle konfiguroidaan toiminnallisuus RCI- ikkunan määrittämiseksi ja ylläpitämiseksi. Tätä RCI-ikkunaa voidaan käyttää ·♦· ohjaamaan sitä, onko käyttäjällä pääsy moniadaptiivisen attribuuttimatriisin ar-voon vai ei. RCI-ikkunan elementeistä kukin vastaa moniadaptiivisen attribuut- • · ·

:t>·’ 35 timatriisin elementtien yhdistelmää ja niillä on kaksi mahdollista arvoa: AVOIN

ja SULJETTU (joita on merkitty vastaavasti viitemerkeillä o ja c kuviossa 8).

15 117657

Kun RCI-ikkunan elementti on AVOIN, käyttäjällä on pääsy tätä elementtiä vastaavaan konsensusarvoon ja kun RCI-ikkunan elementti on SULJETTU, käyttäjällä ei ole pääsyä tätä elementtiä vastaavaan konsensusarvoon.

RCI-ikkunan elementtien tila määritetään vastavuoroisuuden um-5 peutumistekijän (REF) perusteella. Aluksi osallistujan moniadaptiivisen attri-buuttimatriisin RCI-ikkunan kaikki elementit ovat tilassa SULJETTU. Aina kun osallistuja antaa jäljen, joka käsittää tietyn tekijän, päivitetään RCI-ikkunan tekijää vastaava elementti tilaan AVOIN. Tämän siirtymän avulla osallistuja saa pääsyn jäljessä olevien tekijöiden konsensusarvoihin, kuten edellä esitettiin.

10 Aina kun osallistuja syöttää uuden jäljen, asetetaan uudelleen myös niiden elementtien REF-arvot, jotka vastaavat jäljessä olevien attribuuttien kombinaatioita. Uudelleen asetuksen jälkeen REF päivitetään, joko jatkuvasti yhden tai useamman päivityssäännön perusteella, tai operaattorin toimesta vasteena joillekin toimintaympäristössä tapahtuneille äkillisille muutoksille. RCI-ikkunan 15 elementin tila määritetään sen REF:n sen hetkisen arvon perusteella, jolloin päivityksessä elementin REF voi saavuttaa ennalta määrätyn kynnysarvon. Tässä tapauksessa elementin tila muuttuu arvoon SULJETTU, eikä käyttäjällä ole enää pääsyä moniadaptiivisen attribuuttimatriisin vastaavaan konsensus-arvoon.

20 Tekijän REF-arvon päivitykset voivat perustua esimerkiksi: • viimeisimmästä arviointisyötteestä kuluneeseen aikaan :’*]·* · siihen, kuinka monta kertaa tekijän konsensusarvo on esitetty osallistujalle ··· · siihen, kuinka monta kertaa muut osallistujat ovat arvioineet teki-

Ml* : .*. 25 jän konsensusarvon sen jälkeen, kun osallistuja on viimeksi suo- rittanut arvioinnin ",V.m · moniadaptiivisen attribuuttimatriisin tekijän konsensusarvon *** huomattavaan, tilastollisesti relevanttiin muutokseen • huomattavaan, tilastollisesti relevanttiin muutokseen sopimus- *·:·* 30 kumppanin puolella ·*· · sopimuskumppanin julkaisemaan relevanttiin uuteen informaati- .*·*. oon * · · muuhun määrittelemättömään ulkoiseen tapahtumaan tai muutokseen, jota palveluntarjoaja pitää tässä suhteessa relevanttina.

: *·: 35 Päivityssäännöt voivat olla toisiinsa kytkettyjä tai itsenäisiä. Yksi • · · sääntö voidaan järjestää ajamaan REF kynnyksen yli tai vaihtoehtoisesti voi- 16 117657 daan tarvita usean säännön yhdistetty vaikutus laukaisemaan RCI-ikkunan elementin siirtymä SULJETTU-tilaan.

Kuvion 8 esimerkkiin viitaten, ajanhetkellä T2 tekijän 81 RCI-ikkuna- : elementti päivitetään tilaan AVOIN ja elementin REF asetetaan alkuarvoon 5 100 pistettä. Ajan T2 jälkeen REF päivitetään vähentämällä pisteet P1, P2, P3, P4, P5, jotka on saatu seuraavien sääntöjen mukaan laskemalla. Kun päivitetty REF-arvo menee negatiiviseksi (kynnys=0), tekijän 81 RCI-ikkunaelementti suljetaan.

• P1=N*M

10 missä N vastaa ennalta määrättyä pistemäärää päivää kohti ja M

vastaa päivien lukumäärää viimeisimmästä, tekijään 81 liittyvän tietueen sisältäneestä jäljestä,

I· P2=0*R

missä O vastaa ennalta määrättyä pistemäärää, joka vähennetään 15 jokaista kertaa kohti, kun osallistuja hakee tämän tekijän konsensusarvon ja M vastaa osallistujan suorittamien tekijän 81 hakukertojen lukumäärää,

• P3=S*T

missä S vastaa ennalta määrättyä pistemäärää toisen osallistujan tälle tekijälle tekemää päivitystä kohti ja T vastaa niiden kertojen lukumäärää, ; 20 joissa tekijä 81 on sisällytetty toisen osallistujan jälkeen osallistujan viimeisimmän päivityksen jälkeen,

· P4=U

• · ·***: missä U vastaa operaattorin sopiviksi arvioimien pisteiden lukumää- • · ··· rää heijastamaan huomattavaa muutosta toimintaympäristössä.

* · · · : 25 Alan ammattimiehelle on selvää, että muut yhtälöt ja mekanismit "[·,[ ovat mahdollisia määrittämään REF ja tilasiirtymän liipaisu. Lisäksi sääntöjen ja/tai parametrien lukumäärää voidaan muunnella vapaasti keksinnön piiristä ’** poikkeamatta. Parametreja voidaan käyttää erikseen tai toistensa yhteydessä.

, Vastavuoroisuuden umpeutumistekijän avulla operaattori voi kontrol- • ♦ · *·”' 30 loida moniadaptiivisen matriisin päivitystiheyttä. Operaattori voi esim. päättää 5...: kiirehtiä osallistujien RCI-ikkunoiden elementtien umpeutumista saatuaan tuo- :***; reita uutisia sopimuskumppanista. Informaation raukeaminen saa osallistujat päivittämään arviointinsa aiemmin kuin on muuten ennakoitavissa, mikä tällä tavoin vähentää epätarkan informaation todennäköisyyttä moniadaptiivisessa i • · · ·"·' 35 attribuuttimatriisissa. Tämä parantaa suoraan tietokannassa olevan informaa- tion kelpoisuutta ajankohtaisuuden kannalta.

17 1 1 7657

Informaatiojärjestelmän avulla toteutettu palvelu on sopimuskump-panipuolelle arvokas jo sellaisenaan eli osallistujana toimivan sopimuskumppanin näkökulmasta. Järjestelmän suorituskykyä voidaan toisaalta edelleen parantaa lisävälineillä, jotka palvelevat sopimuskumppaneiden tarpeita. Ensin-5 näkin järjestelmä voidaan varustaa lisäsuodatusvälineillä, joilla voidaan eliminoida esim. tahalliset yritykset muokata konsensusta. Tällaiset välineet voivat käsittää esim. suodatinyksikön, joka on sovitettu hylkäämään syötearvot, jotka poikkeavat konsensusarvosta prosentuaalisesti enemmän kuin ennalta määrätty kynnys.

10 Informaatiojärjestelmä sallii operaattorin aktiivisesti seuraavan arvioi tavissa oleviin kokonaisuuksiin liittyviä informaatiolähteitä ja toimivan silloin, kun se katsotaan aiheelliseksi. Toisaalta vastavuoroisuuden metodiikkaa voidaan hyödyntää optimaalisesti parantamaan informaatiojärjestelmän toimintaa myös sopimuskumppanin puolella. Operaattori voi konfiguroida palvelimen se-15 kundäärisillä vastavuoroisuusvälineillä, jotka on konfiguroitu toimimaan niin, että sopimuskumppani, joka aktiivisesti jakaa moniadaptiivisen attribuuttimatriisin yhden tai useamman tekijän kannalta relevanttia informaatiota sisältäviä lehdistötiedotteita voi vastineena vapaaehtoisille syötteilleen saada määräajaksi pääsyn näiden tekijöiden konsensusarvoihin. Vastavuoroisuuden laajuuden 20 määritelmä voidaan toteuttaa sääntöprosessorin avulla, joka korreloi sopimuskumppanin vapaaehtoisen lähetyksen tietyn RCI-ikkunan kanssa. Esim. listattu

·· · T

: yritys voi oman käyttäjätilinsä kautta antaa informaatiota uudesta, vallankumo- ·'**': uksellisesta tuotteestaan. Vasteena tälle tiedolle sääntöprosessori asettaa so- pimuskumppanin RCI-ikkunan elementit tilaan AVOIN pääsy konsensusinfor- • :*: 25 maatioon tekijän 543 "tuotevalikoima” (kuvio 5) osalta. Samalla sääntöproses- • · · · :*

sori asettaa uudelleen REF-arvon, joka umpeutuu tämän jälkeen rajoitetun ai- J

kavälin kuluessa. Tämä sekundäärinen sopimuskumppanin puoleinen vasta- - * · vuoroisuusmekanismi lisää arviointiaktiviteettia, kasvattaa syötetyn informaati- ^ on päivitystiheyttä ja sen vuoksi myös parantaa informaatiojärjestelmän koko- *;;;* 30 naissuorituskykyä.

• · *··** Yllä oleviin suoritusmuotoihin viitaten kuvion 9 vuokaavio esittää esil- 1 lä olevan keksinnön mukaisen menetelmän erästä suoritusmuotoa. Kuvio 9 ·:··· esittää proseduuria, jota seurataan yhden osallistujan peräkkäisissä istunnois- sa. Vaihe 910 alkaa informaatiojärjestelmän alkutilassa, jossa tietokanta käsit- • · * 35 tää N-elementtisen moniadaptiivisen attribuuttimatriisin. Aluksi osallistujan • · ’···’ RCI-ikkuna RCIW on tilassa SULJETTU jokaisen N elementin osalta. Vaihees- i 18 117657 sa 915 prosessi aloitetaan initialisoimalla jälkilaskin / osallistujan antamien jälkien lukumäärän laskemiseksi. Vaiheessa 920 osallistuja lähettää jäljen TRj kuten kuvattiin kuvion 6 yhteydessä. Jälki TR, käsittää useita tietueita, joista kukin vastaa tekijää, joka identifioidaan tietueessa olevien attribuuttien kombi-5 naation avulla. Vaiheessa 925 asetetaan uudelleen näitä tekijöitä vastaavassa RCI-ikkunassa RCIW olevien elementtien vastavuoroisuuden umpeutumisteki-jä. Vastaavasti vaiheessa 930 kaikkien näiden tekijöiden RCI-ikkunan elemen-titasetetaantilaanAVOIN.Uudetkonsensusarvotlasketaanmoniadaptiivises-sa attribuuttimatriisissa olevien, aiemmin talletettujen arvojen ja jäljen sisältä-10 mien arvojen perusteella ja arvot päivitetään laskennan mukaisesti moniadap-tiiviseen attribuuttimatriisiin (vaihe 935). Tämän jälkeen osallistujalla on pääsy niihin päivitettyihin konsensusarvoihin, joiden RCI-ikkunan elementit ovat tilassa AVOIN.

REF-arvojen päivitys alkaa heti niiden uudelleen asetuksen jälkeen i 15 (vaihe 940) ennalta määrättyjen sääntöjen ja/tai parametrien mukaisesti, kuten on kuvattu kuvion 8 yhteydessä. Järjestelmä tarkistaa (vaihe 945), onko osal-

Ilistuja syöttänyt toisen jäljen ja jos näin on, inkrementoi jälkilaskinta / (vaihe 950) ja palaa vaiheeseen 920. Jos uutta jälkeä ei vastaanoteta, järjestelmä jatkaa monitoroimalla vastavuoroisuusinformaation umpeutumista. Tämä aloite-20 taan määrittämällä ensin niiden RCI-ikkunassa olevien elementtien kokonaislukumäärä n, jotka ovat sillä hetkellä tilassa AVOIN (vaihe 955). Tämän jälkeen ·· · : initialisoidaan elementtilaskin j (vaihe 960). Käyttäen y':tä järjestelmä käy läpi j kaikki n elementtiä ja tarkistaa (vaihe 965), onko RCI-ikkunaelementin umpeu- tumissääntö täyttynyt. Jos näin on, tekijän RCI-ikkunaelementti suljetaan (vai- • 25 he 970). Jos näin ei ole, prosessi siirtyy vaiheeseen 975, jossa tarkistetaan, * 1 1 1 onko kaikki n elementtiä tarkastettu. Jos näin ei ole, elementtilaskinta j inkre- | .···. mentoidaan (vaihe 980) ja prosessi palaa takaisin vaiheeseen 965. Jos näin • 1 on, prosessi palaa takaisin vaiheeseen 935.

t m,t Alan ammattimiehelle on ilmeistä, että teknologian kehittyessä kek- 30 sinnöllinen ajatus voidaan toteuttaa monin tavoin. Keksintö ja sen suoritus- • φ *·;·1 muodot eivät ole rajoittuneet yllä kuvattuihin esimerkkeihin, vaan ne voivat vaihdella vaatimusten laajuuden puitteissa.

♦ ♦ ♦1 • 4 1 • · · • · Φ · 1 ·

· T

* 1 * 1 1 .

Claims (31)

1. Informaatiojärjestelmä useista riippumattomista informaatiolähteistä saatujen arvojen perusteella laskettujen tulosten tarjoamiseksi, joka informaatiojärjestelmä käsittää 5 yhden tai useamman päätelaitteen; tietokannan; yhteysvälineet pääsyn tarjoamiseksi tietokantaan mainituista yhdestä tai useammasta päätelaitteesta, jossa informaatiojärjestelmässä tietokanta käsittää useita tietueita, jotka vastaavat useita ennalta 10 määrättyjä, toisiinsa liittyviä tekijöitä, jolloin kukin tietue käsittää tunnistekentän tekijän identifioimiseksi ja tulosarvon, joka on laskettu niistä syötearvoista, jotka liittyvät tekijään, joka on vastaanotettu mainituista yhdestä tai useammasta päätelaitteesta ja jolloin tekijän tunnistekenttä käsittää paikkaindikaattorin, joka indikoi tekijän alisteisuussuhteen ainakin yhteen muista tekijöistä; 115 päätelaite käsittää vastaanottoyksikön yhden tai useamman syöte- tietueen vastaanottamiseksi käyttäjältä, syötetietueen käsittäessä tekijän tunnisteen ja ainakin yhden tekijään liittyvän syötearvon; yhteysvälineet käsittävät laskentayksikön uuden tulosarvon laskemiseksi tekijän nykyisen tulosarvon ja syötetietueessa vastaanotetun tekijän ar-20 von perusteella; ... yhteysvälineet käsittävät ohjausyksikön syötetietueessa identifioitu- * · * • ·* jen tekijöiden tulosarvojen ja tekijään yläkäsitteisessä suhteessa olevien teki- : V joiden tulosarvojen avaamiseksi käyttäjälle vasteena vastaanotetuille syöte- tietueille ja syötetietueessa identifioimattomien muiden tekijöiden tulosarvojen : 25 sulkemiseksi käyttäjältä. i

··· 2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen informaatiojärjestelmä, tun- .···· n e 11 u siitä, että yhteysvälineet käsittävät palvelimen ja IP-verkon. • · *

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen informaatiojärjestelmä, t u n - t ,·. n e 11 u siitä, että ohjausvälineet käsittävät kuhunkin tekijään liittyvän kaksiar- • · · 30 voisen muuttujan, jolloin muuttujan ensimmäinen arvo avaa tulosarvon käyttä-**:·* jälle ja toinen arvo sulkee tulosarvon käyttäjältä.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen informaatiojärjestelmä, t u n -*:*·: nettu siitä, että ohjausvälineet käsittävät lisäksi kuhunkin kaksi-arvoiseen :/.e muuttujaan liittyvän umpeutumistekijän kaksiarvoisen muuttujan tilan kontrol- 35 loimiseksi ja sääntöprosessorin kunkin umpeutumistekijän päivittämiseksi yh- • · 1 den tai useamman umpeutumissäännön mukaisesti ja umpeutumistekijän aset- 2° 117657 tamiseksi uudelleen aina kun käyttäjältä vastaanotetaan uusi arvo kaksiarvoiseen muuttujaan liittyvälle tekijälle.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen informaatiojärjestelmä, tunnettu siitä, että sääntöprosessori on sovitettu muuttamaan umpeutumista 5 ajanmittaan.

6. Patenttivaatimuksen 4 mukainen informaatiojärjestelmä, tunnettu siitä, että sääntöprosessori on sovitettu muuttamaan umpeutumista aina kun käyttäjä hakee konsensusarvon.

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen informaatiojärjestelmä, t u n -1Ö n e 11 u siitä, että sääntöprosessori on sovitettu muuttamaan umpeutumista vasteena operaattorilta tulevalle syötesignaalille.

8. Patenttivaatimuksen 1 mukainen informaatiojärjestelmä, tunnettu siitä, että yhteysvälineet käsittävät kynnysarvon, joka vastaa ennalta määrättyä vastaanotettujen syötetietueiden minimimäärää, joka tarvitaan 15 konsensuksen aikaansaamiseen.

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen informaatiojärjestelmä, tunnettu siitä, että yhteysvälineet on sovitettu indikoimaan erikseen tulosar-vot, joille kynnysarvoa ei ole ylitetty.

10. Patenttivaatimuksen 1 mukainen informaatiojärjestelmä, t u n-20 n e 11 u siitä, että jokaista tekijää kohti on järjestetty kolme eri syötearvoa ja että tulosarvo vastaa konsensusarvoa, joka on laskettu kaikkien kolmen syö- "**: tearvon summana. • *

11. Patenttivaatimuksen 10 mukainen informaatiojärjestelmä, t u n- ··. n e 11 u siitä, että jokaista tekijää kohti on järjestetty kolme eri syötearvotyyp- • · · · : 25 piä ja että yhteysvälineet käsittävät lisäksi sekundääriset vastavuoroisuusväli- **V neet sekundäärisen konsensusarvon laskemiseksi tekijälle kaikkien yhden * tyyppisten arvojen ryhmästä, tekijän kyseisen tyypin syötearvojen perusteella.

·"’ 12. Palvelinjärjestelmä, joka käsittää palvelimen ja tietokannan useista riippumattomista, palvelinjärjestelmään kytketyistä informaatiolähteistä *·!·* 30 saatujen arvojen perusteella laskettujen tulosten tarjoamiseksi, jossa palvelin- järjestelmässä :***. tietokanta käsittää useita tietueita, jotka vastaavat useita ennalta • * · määrättyjä, toisiinsa liittyviä tekijöitä, jolloin kukin tietue käsittää tunnistekentän tekijän identifioimiseksi ja tulosarvon, joka on laskettu niistä syötearvoista, jot- : \: 35 ka liittyvät tekijään, joka on vastaanotettu yhdestä tai useammasta päätelait- • · · • · • · • · · ; : 117657 teestä ja jolloin tekijän tunnistekenttä käsittää paikkaindikaattorin, joka indikoi tekijän alisteisuussuhteen ainakin yhteen muista tekijöistä; palvelin käsittää vastaanottoyksikön yhden tai useamman syöte-tietueen vastaanottamiseksi päätelaitteelta, syötetietueen käsittäessä tekijän 5 tunnisteen ja ainakin yhden tekijään liittyvän syötearvon; palvelin käsittää laskentayksikön uuden tulosarvon laskemiseksi tekijän nykyisen tulosarvon ja syötetietueessa vastaanotetun tekijän arvon perusteella; palvelin käsittää ohjausyksikön syötetietueessa identifioitujen tekijöi-10 den tulosarvojen ja tekijään yläkäsitteisessä suhteessa olevien tekijöiden tu-losarvojen avaamiseksi käyttäjälle vasteena vastaanotetuille syötetietueille ja syötetietueessa identifioimattomien muiden tekijöiden tulosarvojen sulkemiseksi käyttäjältä.

13. Patenttivaatimuksen 12 mukainen palvelinjärjestelmä, tun-15 nettu siitä, että palvelin on kytketty useisiin päätelaitteisiin IP-verkon välityksellä.

14. Patenttivaatimuksen 12 mukainen palvelinjärjestelmä, tunnettu siitä, että ohjausvälineet käsittävät kuhunkin tekijään liittyvän kaksiarvoisen muuttujan, jolloin muuttujan ensimmäinen arvo avaa tulosarvon 20 käyttäjälle ja toinen arvo sulkee tulosarvon käyttäjältä.

15. Patenttivaatimuksen 14 mukainen palvelinjärjestelmä, tun- :**]: nettu siitä, että ohjausvälineet käsittävät lisäksi kuhunkin kaksi-arvoiseen "·*: muuttujaan liittyvän umpeutumistekijän kaksiarvoisen muuttujan tilan kontrol- • « loimiseksi ja sääntöprosessorin kunkin umpeutumistekijän päivittämiseksi yh- : .·. 25 den tai useamman umpeutumissäännön mukaisesti ja umpeutumistekijän aset- • · · **V tamiseksi uudelleen aina kun käyttäjältä vastaanotetaan uusi arvo kaksiarvoi- seen muuttujaan liittyvälle tekijälle.

• · *···* 16. Patenttivaatimuksen 15 mukainen palvelinjärjestelmä, tun nettu siitä, että sääntöprosessori on sovitettu muuttamaan umpeutumista 30 ajanmittaan. ···

17. Patenttivaatimuksen 15 mukainen palvelinjärjestelmä, t u n -.···. nettu siitä, että sääntöprosessori on sovitettu muuttamaan umpeutumista aina kun käyttäjä hakee konsensusarvon.

• · . 18. Patenttivaatimuksen 15 mukainen palvelinjärjestelmä, tun- : V 35 nettu siitä, että sääntöprosessori on sovitettu muuttamaan umpeutumista ·«· ί.,,ί vasteena operaattorilta tulevalle syötesignaalille. 117657

19. Patenttivaatimuksen 12 mukainen palvelinjärjestelmä, tunnettu siitä, että palvelin käsittää kynnysarvon, joka vastaa ennalta määrättyä vastaanotettujen syötetietueiden minimimäärää, joka tarvitaan konsensuksen aikaansaamiseen.

19 ' 117657

20. Patenttivaatimuksen 12 mukainen palvelinjärjestelmä, tun nettu siitä, että yhteysvälineet on sovitettu indikoimaan erikseen tulosarvot, joille kynnysarvoa ei ole ylitetty.

21. Patenttivaatimuksen 12 mukainen palvelinjärjestelmä, tunnettu siitä, että jokaista tekijää kohti on järjestetty kolme eri syötearvoa ja 10 että tulosarvo vastaa konsensusarvoa, joka on laskettu kaikkien kolmen syötearvon summana.

22. Menetelmä useista riippumattomista informaatiolähteistä saatujen arvojen perusteella laskettujen tulosten tarjoamiseksi, jossa menetelmässä: annetaan yhdestä tai useammasta päätelaitteesta pääsy tietokan-15 taan, joka käsittää useita tietueita, jotka vastaavat useita ennalta määrättyjä, toisiinsa liittyviä tekijöitä, jolloin kukin tietue käsittää tunnistekentän tekijän identifioimiseksi ja tulosarvon, joka on laskettu niistä syötearvoista, jotka liittyvät tekijään, joka on vastaanotettu mainituista yhdestä tai useammasta päätelaitteesta ja jolloin tekijän tunnistekenttä käsittää paikkaindikaattorin, joka indi-20 koi tekijän alisteisuussuhteen ainakin yhteen muista tekijöistä; vastaanotetaan käyttäjältä yksi tai useampi syötetietue, joka käsittää ? tekijän tunnisteen ja ainakin yhden tekijään liittyvän syötearvon; lasketaan uusi tulosarvo tekijän nykyisen tulosarvon ja syötetietu- • · eessa vastaanotetun tekijän arvon perusteella; 25 vasteena vastaanotetuille syötetietueille avataan käyttäjälle syötetie- • · · "V tueessa identifioitujen tekijöiden tulosarvot ja tekijään yläkäsitteisessä suh- teessä olevien tekijöiden tulosarvot ja suljetaan käyttäjältä syötetietueessa *···* identifioimattomien muiden tekijöiden tulosarvot.

23. Patenttivaatimuksen 22 mukainen menetelmä, tunnettu sii-30 tä, että kuhunkin tekijään liitetään kaksiarvoinen muuttuja, jolloin muuttujan * « · ensimmäinen arvo avaa tulosarvon käyttäjälle ja toinen arvo sulkee tulosarvon .···. käyttäjältä. • ·

24. Patenttivaatimuksen 23 mukainen menetelmä, tunnettu sii- * · . tä, että kuhunkin kaksiarvoiseen muuttujaan liitetään umpeutumistekijä kak- : V 35 siarvoisen muuttujan tilan kontrolloimiseksi ja että kukin umpeutumistekijä päi-• · · vitetään yhden tai useamman umpeutumissäännön mukaisesti ja että umpeu- 117657 tumistekijä asetetaan uudelleen aina kun käyttäjältä vastaanotetaan uusi arvo kaksiarvoiseen muuttujaan liittyvälle tekijälle.

25. Patenttivaatimuksen 24 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että umpeutumista muutetaan ajan mittaan.

26. Patenttivaatimuksen 24 mukainen menetelmä, tunnettu sii tä, että umpeutumista muutetaan aina kun käyttäjä hakee konsensusarvon.

27. Patenttivaatimuksen 24 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että umpeutumista muutetaan vasteena operaattorilta tulevalle syötesig-naalille.

28. Patenttivaatimuksen 22 mukainen menetelmä, t u n n e 11 u sii tä, että tekijälle vastaanotettujen syötetietueiden lukumäärää verrataan kynnysarvoon, joka vastaa ennalta määrättyä vastaanotettujen syötetietueiden minimimäärää, joka tarvitaan konsensuksen aikaansaamiseen tekijälle.

29. Patenttivaatimuksen 28 mukainen menetelmä, tunnettu sii-15 tä, että yhteysvälineet on sovitettu indikoimaan erikseen tulosarvot, joille kynnysarvoa ei ole ylitetty.

30. Patenttivaatimuksen 22 mukainen menetelmä, tunnettu sii tä, että jokaista tekijää kohti syötetään kolme eri syötearvoa ja että tulosarvo lasketaan kaikkien kolmen syötearvon summana. ^

31. Tietokoneohjelmatuote, joka on suoritettavissa palvelimessa, jo ka on kytketty tietokantaan, joka käsittää useita tietueita, jotka vastaavat useita :*·]: ennalta määrättyjä, toisiinsa liittyviä tekijöitä, jolloin kukin tietue käsittää tunnis- ·*·’: tekentän tekijän identifioimiseksi ja tulosarvon, joka on laskettu niistä syötear- • * voista, jotka liittyvät tekijään, joka on vastaanotettu yhdestä tai useammasta : 25 päätelaitteesta ja jolloin tekijän tunnistekenttä käsittää paikkaindikaattorin, joka • * · "V indikoi tekijän alisteisuussuhteen ainakin yhteen muista tekijöistä, tunnet- t u siitä, että tietokoneohjelmatuotteen suoritus palvelimessa saa palvelimen '*·** vastaanottamaan päätelaitteelta yhden tai useamman syötetietueen, joka käsittää tekijän tunnisteen ja ainakin yhden tekijään liittyvän syötearvon; M.1 30 laskemaan uuden tulosarvon tekijän nykyisen tulosarvon ja syöte- • · · tietueessa vastaanotetun tekijän arvon perusteella; ,··\ vasteena vastaanotetuille syötetietueiIle, avamaan käyttäjälle syöte- tietueessa identifioitujen tekijöiden tulosarvot ja tekijään yläkäsitteisessä suh- * * . teessä olevien tekijöiden tulosarvot ja sulkemaan käyttäjältä syötetietueessa : V 35 identifioimattomien muiden tekijöiden tulosarvot. • · · • # • · 117657 .