FI119296B - Suolahuone ja menetelmä suolahuoneen seinien/katon pinnoittamiseksi - Google Patents

Description

1 J

119296

SUOLAHUONE JA MENETELMÄ SUOLAHUONEEN SEINIEN/KATON PINNOITTAMISEKSI

5 KEKSINNÖN ALA

Keksinnön kohteena on suolahuone, jonka seinien/katon sisäpinnat on vuorattu suolalla sekä menetelmä suolahuoneen seinien pinnoittamiseksi.

10

TEKNIIKAN TASO

Suolahuonehoito annetaan nimensä mukaan suolalla vuoratussa huoneessa. Seinäpinnoissa, katossa ja lattiassa oleva suolakerros aiheuttaa huoneilmaan voimakkaan negatiivisen ionisaation, joka helpottaa omalta osaltaan hengitystä.

15 Hengitysilmassa olevalla suolapölyllä on tulehduksia pienentävä ja limaa irrottava vaikutus hengitysteissä. Se ohentaa paksuuntuneita limakalvoja ja tältä osin helpottaa hengitystä. Kuiva suolapöly tunkeutuu myös tehokkaasti hengitysteiden äärialueille. Ihohuokosiin joutuessaan suolapöly imee ympäröivästä ilmasta • · v.: kosteutta itseensä. Tämän ansiosta iho pysyy kosteana ja kimmoisena. Samalla • 1 :.’a: 20 suolalla on myös desinfioiva vaikutus. Suolahuonehoidossa elimistöön • · · : V kulkeutuvan suolan määrä on niin vähäinen, ettei se aiheuta ylimääräistä turvotusta tai verenpaineen nousua. Suolahuonehoito kestää n. 40 min/kerta.

• · ·1·.1 : Pienillä lapsilla ja vaikeissa tapauksissa ensimmäiset hoidot kestävät 5-10 min.

··· • « • · ···

Hoidon päätyttyä poistoilmaimuri vaihtaa huoneen sisäilman ja poistaa samalla :V; 25 hengityksestä kertyneen hiilidioksidin. Poistoilma johdetaan suoraan ulos tai puhalletaan suodattimen kautta huonetta ympäröivään ilmaan.

• · · *;!2 Suolageneraattorilla aikaansaadaan hienojakoinen suolapöly hengitysilmaan.

* 9 **:1' Generaattori annostelee automaattisesti oikean määrän suolaa ja lähes • · « · • · · · • · · • · · 2 • · 2 119296 timantinkova terä rouhii suolarakeen näkymättömäksi pölyksi ja puhaltaa sen huoneen hengitysilmaan. Hoidon aikana huoneilmaan puhalletaan puhtaasta suolasta (NaCI) nk. suolageneraattorilla tehtyä hyvin hienojakoista suolapölyä, jolloin hengitysilmassa on 0,5-10 mg/m3 suolahiukkasia.

5 Hengitysilmaan aikaansaadaan siis suolapitoisuus sekä suolageneraattorilla annostelemalla että vuoraamalla suolahuoneen sisäpinnat suolalla.

Ensimmäiset suolahuoneet rakennettiin suolakivestä leikatuista tilleistä. Uusimmat suolahuoneet rakennetaan elementeistä. Katto- ja seinäpinnat päällystetään suolalla punotetuilla levyillä ja lattialle levitetään irtosuolaa. Vielä 10 eräässä vaihtoehdossa seinät ja katto päällystetään suolahuoneen sisäpuolelta raakalaudalla, johon kiinnitetään teräsverkko suolakerroksen kiinnipitämiseksi. Raakalaudan pintaan ja teräsverkkoon ruiskutetaan natriumsilikaatista ja vedestä tehty liuos, joka toimii liimakerroksena. Päälle rapataan tai levitetään vedellä kostutettu rakeinen vuorisuola. Ensimmäisen kerroksen kuivuttua toistetaan 15 liimaliuoksen levitys ja suolakerroksen lisääminen. Seinä- ja kattopintoihin lisätään 3-4 kerrosta vuorisuolaa edellä mainitulla tavalla, koska verkko ei muuten peity ja laudasta irtautuneet väriaineet eivät muutoin menneet näkymättömiin. Lopullinen seinien ja katon kuivuminen kestää 2-3 viikkoa. Lisäksi • · v kosteutta imeytyy huoneen runkorakenteisiin ja näin hidastaa kuivumista.

• · • · · • M • :*·*: 20 Tekniikan tason menetelmä on siis erittäin monimutkainen, koska ongelmana on • · ·:*·· ollut suolakerroksen pysyminen seinässä.

• * • · · • · ·

Tekniikan tasona viitataan lisäksi RU-patenttijulkaisuun 2128979, jossa • · suolahuoneen seinät päällystetään suolakivestä sahatuilla tiileillä, jonka tuloksena on tiivis pinta, mikä vähentää suolan yhteispintaa verrattuna • · · .···. 25 huokoiseen pintaan.

• · • · · * :.i.: RU-patenttijulkaisussa 2076674 käytetään sisäseinään ja -kattoon tulevia • · » elementtejä, joiden päällä toimii magnesiumsementtiä sideaineena. Sideaineen I*.,, päälle levitetään kostutettu suolakerros, joka on kuivattava vaakatasossa.

• · « · « • ·· • · 1 r 3 119296

KEKSINNÖN KUVAUS

Keksinnön mukaisen suolahuoneen seinien/katon sisäpintojen koostumus on uusi ja sisäpinnat on vuorattu suolalla uudella tavalla. Suolahuoneen yhden tai useamman seinän/katon sisäpinta koostuu sisä-, väli- ja ulkokerroksista. 5 Suolahuoneessa sisäkerros muodostuu vesieristepinnoitteesta ja suola on kiinnitettynä sisäpintoihin ulkokerroksena, sen alla olevan suolaa ja liima-ainetta sisältävän side-aineena toimivan välikerroksen avulla.

Keksinön mukaisessa menetelmässä suolahuoneen seinien/katon sisäpinnoille 10 pinnoitetaan vesieriste ja levitetään sideainetta vesieristeen päälle. Sideaineeseen upotetaan suolarakeita, jonka jälkeen suolarakeita sisältäviin sideainepintoihin lisätään liimakerros, joka tunkeutuu sideaineeseen ja kiinnittyy suolarakeisiin. Liimakerrokselle levitetään suolaa huokoiseksi pinnoitteeksi, jolloin liima-aine pitää suolakerroksen kiinni sideainepinnassa.

15

Keksinnön edullisilla suoritusmuodoilla on alivaatimusten mukaiset tunnusmerkit.

Suola, joka muodostaa seinän sisäpintojen ulkokerroksen, voi olla aiempaa . . ohuempi sen alla olevan suolaa ja liima-ainetta sisältävän side-aineena toimivan • · • · · * *. 20 välikerroksen ansiosta.

• * · « »· « · ·· · * · · • ·

Keksinnön mukaisen suolahuoneen sisäseinät ja -katto voivat koostua puuta tai • · : .m kipsiä olevasta elementti-, levy- tai lautamateriaalista. Niiden sisäkerros • · · [·*.[ muodostuu vesieristepinnoitteesta. Välikerros on tehty side-aineena toimivasta • · 25 veteen liukenemattomasta maalista tai massasta, johon on lisätty suolaraekerros sekä maaliin tunkeutuva ja suolarakeisiin sitoutuva liimakerros ja suolasta • · · .*··. muodostuvan ulkokerroksen paksuus on 2 - 20 mm, edullisesti 5-10 mm.

• m *" Lliima-aine on esim. natriumsilikaatti.

• φ · • · · ·«· φφφ • · • · »«* φ • # φ φ · φ φ φ • φ φ φ φφ • m

1 I

4 119296

Keksinnöllä saavutetaan selvä hyöty, sillä aikaisempi tekniikan tason mukainen pinnoitusmenetelmä vaati 2 viikosta 3 viikkoon valmistuakseen, koska vasta sen jälkeen pinnat olivat kuivia ja huone käyttökunnossa. Keksinnön pinnoitusmenetelmällä huone on käyttökunnossa 3-4 päivän kuluttua. Vesi- ja 5 maalieristys estää pohjamateriaalin värjäämästä itse suolakerrosta.

Seinä- ja kattopinnat eivät tarvitse verkkoa, koska suola ankkuroituu suolalla kyllästettyyn valkoiseen maalikerrokseen natriumsilikaatin avulla tasaisemmin kuin verkkoon. Natriumsilikaatti tarttuu sekä maaliin että siihen upotettuihin 10 suolarakeisiin alapuolelta ja yläpuolelta suolaa olevaan ulkokerrokseen.

Seuraavaksi keksinnön mukaisen suolahuoneen seinäpinnoite havainnollistetaan kuvioiden avulla vertaamalla keksintöä tekniikan tason rakenteeseen. Esityksen tarkoituksena ei ole rajoittaa keksintöä mitenkään.

15 KUVIOT

Kuviossa 1 on esitetty tekniikan tason mukaisen suolahuoneen sisäseinän pinnoite • · • · · · ·»

Kuviossa 2 on esitetty keksinnön mukaisen suolahuoneen sisäseinän pinnoite • · • · ' * Kuviossa 3 on esitetty yksityiskohtaisempi keksinnön mukaisen suolahuoneen ·*·ί s 20 sisäseinän pinnoite • · · • · • · ·«· • · • · · • ta

.*». YKSITYISKOHTAINEN KUVAUS

* · * · * i

Kuviossa 1 on esitetty tekniikan tason mukaisen suolahuoneen sisäseinän • · · pinnoite. Seinät ja katto on päällystetty suolahuoneen sisäpuolelta raakalaudalla 25 1, johon on kiinnitetty teräsverkko 2 suolakerrosten kiinnipitämiseksi.

• · • · · • «· • · 5 119296

Raakalaudan 1 pintaan ja teräsverkkoon 2 on ruiskutettu natriumsilikaatista ja vedestä tehty liuos, joka toimii liimakerroksena. Päälle rapataan tai levitetään vedellä kostutettu rakeinen vuorisuola 3a. Ensimmäisen kerroksen 3a kuivuttua toistetaan liimaliuoksen levitys ja suolakerroksen 3b lisääminen. Seinä- ja 5 kattopintoihin lisätään 3-4 kerrosta vuorisuolaa 3a - 3d edellä mainitulla tavalla, koska verkko 2 ei muuten peity ja laudasta irtautuneet väriaineet eivät muutoin menneet näkymättömiin. Jokaiseen suolakerrokseen 3a - 3c paitsi päälimmäiseen joudutaan lisäämään myös natriumsilikaattia 4 ja ainoastaan päälimmäinen suolakerros 3d on huokoinen. Huokoisuus on tärkeä, sillä sen 10 avulla ionisaatio tehostuu ja koska suolakerroksessa on silloin enemmän pinta-alaa. Lopullinen seinien ja katon kuivuminen kestää 2-3 viikkoa.

Kuviossa 2 on esitetty keksinnön mukaisen suolahuoneen sisäseinän pinnoite. Suolahuoneen sisäseinät valmistetan esim. puusta tai kipsistä olevista elementeistä tai seinät ja katto päällystetään levy- tai lautamateriaalilla 1', joka on 15 puusta tai kipsistä valmistettu. Saumat teipataan saumanauhoilla (ei esitetty) ja samalla pinnat pinnoitetaan vesieristysmateriaalilla 2'.

Vesieristyksen kovetuttua seinä- ja kattopinnat maalataan valkoisella veteen . . liukenemattomalla maalilla tai massalla 3’. Maalin ollessa vielä tuoretta • t » * « · ! 20 levitetään/rapataan kuiva suolaraekerros (viitenumero 6’ näkyy kuviossa 3) - · ·1 maalatuille pinnoille.

• · * · : ,·. Maalin kuivuttua ruiskutetaan pintoihin natriumsilikaatin ja veden seosta • · · liimakerrokseksi 4’ ja välittömästi tämän jälkeen levitetään tai rapataan yksi • ♦ 25 kerros vedellä kostutettua vuorisuolaa 5’. Kun suolakerros on kuivunut, suolahuoneen seinä- ja kattopinnat ovat valmiita.

• « · • φ ··· • · • · *" Kuviossa 3 on esitetty yksityiskohtaisempi keksinnön mukaisen suolahuoneen · · *"2 sisäseinän pinnoite suolaseinän poikkileikkauksena. Kuviossa 3 näkyy levy- tai • • 1 ·· • · • ·· ·

• « I

2 • M • · 6 119296 lautamateriaali 1’, vesieristys 2', maali tai massa 3’ sekä natriumsilikaatin ja veden liimakerros 4’.

Kuviosta 3 näkyy selvemmin kuin kuviosta 2 sideaineeseen upotetut suolarakeet 5 6’. Suolarakeita 6’ sisältävään sideainepintoihin lisätään liimakerros 4’, joka tunkeutuu sideaineeseen ja kiinnittyy suolarakeisiin 6’. Liimakerrokselle 4’ levitetään suolaa 5’ huokoiseksi pinnoitteeksi, jolloin liima-aine 4’ pitää suolakerroksen 5’ kiinni sideainepinnassa.

10 Keksinnöllä saavutetaan selvä hyöty, sillä tekniikan tason pinnoitusmenetelmä vaati 2 viikosta 3 viikkoa toteuttaa. Vasta sen jälkeen pinnat olivat kuivia ja huone käyttökunnossa. Keksinnön pinnoitusmenetelmällä huone on käyttökunnossa 3 -4 päivän kuluttua. Lisäksi keksinnöllä saadaan huomattava materiaalisäästö.

* · • · · « · » • · • · • · · • ·· • · ·* · • · · • ·

• I

• · ft · • · * • · * ··· * • · * • · • « ·· · • · • · · • · · • ft • · · • · • « ··· • · • # · «•ft · · ft · ft · ··· • • ft ft ft ft · · ft ft · ft « ft ·· • ·

Claims (11)

1. Suolahuone, jonka seinien/katon sisäpinnat (T) on vuorattu suolalla, tunnettu siltä, että yhden tai useamman seinän/katon sisäpinta (T) 5 koostuu sisä-, väli- ja ulkokerroksista, jossa suolahuoneessa sisäkerros muodostuu vesieristepinnoitteesta (2’) ja suola on kiinnitettynä sisäpintoihin ulkokerroksena (5’), sen alla olevan suolaa ja liima-ainetta (4’) sisältävän side-aineena toimivan välikerroksen avulla.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen suolahuone, tunnettu siitä, että sen sisäseinät/katto (T) koostuvat puuta tai kipsiä olevasta elementti-, levy- tai lautamateriaalista.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen suolahuone, tunnettu siitä, että 15 välikerros on tehty side-aineena toimivasta veteen liukenemattomasta maalista tai massasta (3'), johon on lisätty suolaraekerros (6’) sekä maaliin tunkeutuva ja suolarakeisiin sitoutuva liimakerros (4’).

4. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen suolahuone, tunnettu siitä, ;Y: 20 että liima-aine (4’) on natriumsilikaatti. e

· • · • · · • ·· • · :***: 5. Jonkin patenttivaatimuksen 1 - 4 mukainen suolahuone, tunnettu siitä, • · *:·1: että suolasta muodostuvan ulkokerroksen (5’) paksuus on 2 - 20 mm, : Γ: edullisesti 5-10 mm. ··· ··· _ _ : : 25 ···

6. Menetelmä suolahuoneen sisäseinien/-katon (1’) vuoraamiseksi suolalla, t u n : Y: n e 11 u siitä, että • 1 :"1ί a) sisäseinät/-katto (T) pinnoitetaan vesieristeellä (2’), . |\ b) seinien/katon (1') vesi eristetyille sisäpinnoille (2’) levitetään sideainetta, .·1·. 30 c) johon sideaineeseen upotetaan suolarakeita (6’), jonka jälkeen • ti1 ·· • 1 • «e · • · · • V· • 1 f V 119296 d) suolarakeita (6’) sisältäviin sideainepintoihin lisätään liimakerros (4’), joka tunkeutuu sideaineeseen ja kiinnittyy suolarakeisiin (6’), e) jonka jälkeen liimakerrokselle (4’) levitetään suolaa (5’) huokoiseksi pinnoitteeksi, jolloin liima-aine (4’) pitää suolakerroksen (5’) kiinni 5 sideainepinnassa.

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että sisäseinät/-katto (1') valmistetaan puusta tai kipsistä olevasta elementti-, levy-tai lautamateriaalista. 10

8. Patenttivaatimuksen 6 tai 7 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että vaihe b) tehdään maalaamalla veteen liukenemattomalla maalilla tai massalla (3’) kun vesieriste (2’) on kovettunut.

9. Jonkin patenttivaatimuksen 6 - 8 mukainen menetelmä, tunnettu siltä, että vaihe c) tehdään levittämällä kuiva suolaraekerros (6’) side-ainepinnoille ennenkuin se on kuivunut, jolloin suolarakeet (6’) uppoutuvat side-aineeseen.

10. Jonkin patenttivaatimuksen 6-9 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, :*·*: 20 että vaihe d) tehdään ruskuttamalla kuivuneelle sideainepinnalle • · :*·.· natriumsilikaatin ja veden seos (4'), jolloin natriumsilikaatti sitoutuu sekä • · ·*·’: maaliin että suolarakeisiin (6’).

· • » • :*· 11. Jonkin patenttivaatimuksen 6 -10 mukainen menetelmä, t u n n e 11 u siitä, #·· · 25 että vaihe e) tehdään välittömästi vaiheen d) jälkeen levittämällä päälle vielä *·· yksi kerros kostutettua suolaa (5’). • « • * * • · · • · ··« • * • · *·· * · · • · · ··· ··· • · • · ·«* ' ·· • · • ·· 9 · • m · • ·· • m Λ * 119296