FI119138B - Verkon aloittama datasiirto matkaviestinverkossa - Google Patents

Description

119138

Verkon aloittama datasiirto matkaviestinverkossa

Keksinnön tausta

Keksintö liittyy tekniikoihin, joista käytetään epävirallista ilmaisua "datan työntäminen”. Muodollisemmin sanottuna, keksintö liittyy menetelmiin, 5 laitteisiin ja ohjelmatuotteisiin verkon aloittamaa datasiirtoa varten pakettikytkentäisessä matkaviestinverkossa.

Pakettikytkentäisessä matkaviestinverkossa matkaviestimelle ei yleensä osoiteta omaa piirikytkentäistä yhteyttä. Sen sijaan verkko muodostaa matkaviestimelle istunnon ja ylläpitää sitä, ja datapaketteja lähetetään tarvitta-10 essa. Matkaviestinten integroimiseksi toimistosovelluksiin on yhä yleisempää ylläpitää Internet-protokolla- (IP) yhteyksiä pakettidatakanavien yli pakettikytkentäisissä matkaviestinverkoissa. IP-yhteyden ylläpitäminen matkaviestimelle ja matkaviestimeltä on toivottaa tietokantojen synkronoimiseksi matkaviestimen ja esimerkiksi toimistotietokoneen välillä.

15 IP-yhteyden ylläpitäminen pakettikytkentäisissä matkaviestin verkoissa tuottaa kuitenkin joitakin ongelmia. Se esimerkiksi kuluttaa matkaviestimen akkua. Lisäksi monet verkot soveltavat operaattorin määrittelemiä politiikkoja yhteyksien katkaisemiseksi tietyn epäaktiivisuusperiodin jälkeen. Tämä periodi voi olla melko lyhyt, kuten esimerkiksi viisi minuuttia. Kun IP-20 yhteys matkaviestimelie/matkaviestimeltä on poikki, tietokantojen synkronointi • · ei ole mahdollista ennen yhteyden uudelleenmuodostusta. Yhteyden uudel- • · · • '.·1 leenmuodostus on aloitettava matkaviestimen puolelta; verkko ei voi aloittaa :1·1: yhteyden uudelleenmuodostusta.

: :1: Mutta yhteyden uudelleenmuodostus aiheuttaa lisäkuluja taksojen *•1 · : .·. 25 ja/tai akun kulutuksen muodossa. Edelleen, koska verkko ei voi aloittaa IP- .·1·, yhteyden uudelleenmuodostusta, verkon aloittama datasynkronointi on aloitet- * · tava jonkin kaistan ulkopuolisen liipaisun, ts. Intemet-protokollasta riippumat-. . toman signaloinnin avulla. Lyhytsanomapalvelu (SMS) ja sen johdannaiset *;[;1 ovat esimerkkejä teoreettisesti sopivista kaistan ulkopuolisista liipaisumeka- 4 · '··/ 30 nismeista. Mutta yksi GSM:n mukainen lyhytsanoma voi siirtää vain n. 160 : merkkiä, mikä tarkoittaa, että ei ole käytännöllistä siirtää todellista dataa lii- paisusanomassa. Tämän seurauksena tilaajan tulee sietää IP-yhteyden uudel- 4 · · leenmuodostuksen aiheuttamat kustannukset ja viiveet.

* · • · · · · • · • · • · · 2 119138

Keksinnön lyhyt selostus

Keksinnön tavoitteena on tuottaa menetelmä ja laitteisto lieventämään yllä mainittuja haittoja. Keksinnön tavoite saavutetaan menetelmillä ja laitteistolla, joille on tunnusomaista se, mitä sanotaan itsenäisissä patentti-5 vaatimuksissa. Epäitsenäiset patenttivaatimukset esittävät keksinnön edullisia suoritusmuotoja.

Keksintö perustuu siihen ajatukseen, että matkaviestin käyttää kaistan sisäistä (in-band) liipaisua IP-yhteyden muodostamiseksi. Kun verkkoelementillä on tarve liikennöidä matkaviestimen kanssa, se käyttää olemassa ole-10 vaa IP-yhteyttä, mikäli sellainen on; ja jos ei ole, se käyttää kaistan ulkopuolista (out-band) liipaisua IP-yhteyden muodostamisen aloittamiseksi. Matkaviestin vastaa kaistan ulkopuoliseen liipaisuun käyttämällä kaistan sisäistä liipaisua IP-yhteyden muodostamiseksi. Datasiirron jälkeen matkaviestin ja verkkoelementti ylläpitävät IP-yhteyttä ennalta määrätyn ajan viimeisimmän transaktion 15 jälkeen (kummassa suunnassa tahansa).

Jos kaistan ulkopuolista liipaisua IP-yhteyden muodostamisen aloittamiseksi ei ole käytettävissä, matkaviestin siirtyy periodiseen pollaustilaan, jossa matkaviestin periodisesti kyselee verkkoelementiltä tai verkkoelementin kautta synkronoitavia dataelementtejä.

20 Keksinnön eräs näkökohta on patenttivaatimuksen 1 mukainen me- . netelmä. Keksinnön eräs toinen näkökohta on patenttivaatimuksen 2 mukainen !; " menetelmä. Keksinnön muut näkökohdat liittyvät tietokonejärjestelmiin tai oh- • * · jelmatuotteisiin yllä mainittujen menetelmien toteuttamiseksi.

• · · • * • · : Kuvioiden lyhyt selostus • · · · : 25 Keksintöä selostetaan nyt lähemmin edullisten suoritusmuotojen yh- teydessä, viitaten oheisiin piirroksiin, joista: • · »

Kuvio 1 esittää esimerkinomaista verkkojärjestelyä, jossa keksintöä .V, voidaan käyttää; # · *

Kuvio 2 esittää vuokaaviota keksinnön periaatteesta verkkoele- *;* 30 mentin kannalta nähtynä; ja • · ·.: · Kuvio 3 esittää vuokaaviota keksinnön periaatteesta matkaviestimen kannalta nähtynä.

* : *" Keksinnön yksityiskohtainen selostus ··· • · *···* Keksintö soveltuu lähes mihin tahansa matkaviestin-arkkitehtuuriin.

35 Matkaviestinverkko voi esimerkiksi perustua GPRS-, 1xRTT- tai EVDO- 3 119138 tekniikoihin. Keksintö voidaan toteuttaa myös osana push-tyyppistä matkaviestin-sähköpostijärjestelmää, erityisesti kuluttajille suunnatussa sähköpostijärjestelmässä, jossa verkon resurssien optimointi on tärkeää käyttäjien suuren määrän vuoksi.

5 Kuvio 1 esittää esimerkinomaista järjestelmäarkkitehtuuria, jota tu kee tämän hakemuksen haltija. Tämä järjestelmä tukee sähköpostisanomien ja/tai kalenteritapahtumien ja/tai muun informaation synkronointia isäntä-järjestelmän ja matkaviestimen välillä.

Viitenumero 100 osoittaa isäntäjäijestelmää, joka pystyy lähettä-10 mään ja vastaanottamaan sähköpostiviestejä. Viitenumero 102 osoittaa mat-kaviestinpäätettä, joka myös pystyy lähettämään ja vastaanottamaan sähköpostiviestejä. Sähköpostiviestit voivat alkaa tai päättyä ulkoisissa sähköposti-päätteissä, joista yhtä osoitetaan viitenumerolla 104. Keksintö pyrkii parantamaan isäntäjärjestelmän 100 ja matkaviestinpäätteen 102 välistä yhteistyötä 15 siten, että ne voivat käyttää vain yhtä sähköpostitiliä niin läpinäkyvästi kuin mahdollista. Tämä tarkoittaa esimerkiksi, että ulkoisten sähköpostipäätteiden 104 käyttäjien, sähköpostia lähettäessään tai vastaanottaessaan, ei tarvitse tietää käyttääkö isäntäjärjestelmän 100 käyttäjä itse asiassa isäntäjärjestelmää 100 vai matkaviestinpäätettä 102 viestiäkseen sähköpostin välityksellä. Lä-20 pinäkyvyys tarkoittaa myös, että sähköpostien käsittelyllä matkaviestin- , , päätteellä 102 on sama vaikutus kuin vastaavalla sähköpostien käsittelyllä • · / isäntäjärjestelmässä 100. Esimerkiksi sähköpostiviestit, jotka on luettu matka- • ·*’ viestinpäätteellä 102, tulisi edullisesti merkitä luetuiksi isäntäjärjestelmässä.

ti · : V Viitenumero 106 osoittaa dataverkkoa, kuten IP- (Internet Protocol) ·.: · 25 -verkkoa, joka voi olla yleinen Internet tai sen suljetut osaverkot, joista yleisesti :t:': käytetään nimitystä intranet tai extranet. Viitenumero 108 osoittaa sähköposti- :***: palvelinta siihen liitettyine tietokantoineen. Tulevalle ja lähtevälle sähköpostille

«M

voi olla erilliset sähköpostipalvelimet ja/tai palvelinosoitteet. Tietokantaan on ;v. tallennettu sähköpostitili, joka on osoitettavissa sähköpostiosoitteen avulla, .M, 30 joka näyttää postilaatikolta sähköpostitilin omistajalle. Liikennöidäkseen mat- • · kaviestinpäätteiden 102 kanssa dataverkko 106 on kytketty yhdyskäytävän 112 • ♦ : kautta pääsyverkkoon 114. Pääsyverkko käsittää joukon tukiasemia 116 lan- gattoman peiton tarjoamiseksi langattoman rajapinnan 118 kautta matkaviesti tinpäätteille 102.

• «* !··., 35 Viitenumero 110 osoittaa viestintäkeskusta, joka on pitkälti vastuus- **·* sa yllä mainitun läpinäkyvyyden tuottamisesta isäntäjärjestelmän 100 ja mat- 4 119138 kaviestinpäätteen 102 välillä. Järjestelmäarkkitehtuuri käsittää myös yhteys-toiminnon 120, jonka tehtävänä on työntää sähköpostiviestejä matkaviestin-päätteelle. Kuviossa 1 näytetyssä suoritusmuodossa yhteystoimintoa 120 pidetään viestintäkeskuksen fyysisesti integroituna mutta loogisesti erillisenä ele-5 menttinä.

Matkaviestinpääte 102 voi olla tasku- tai salkkutietokone, jossa on radiorajapinta, älykäs solukkopuhelin tai vastaava. Toteutuksesta riippuen isäntäjärjestelmällä, mikäli sellainen on, voi olla erilaisia rooleja. Joissakin toteutuksissa isäntäjärjestelmä 100 on valinnainen ja se voi olla tavanomainen 10 toimistotietokone, joka toimii vain matkaviestinpäätteen käyttäjän ensisijaisena tietokoneena ja sähköpostipäätteenä. Toisissa toteutuksissa isäntäjärjestelmä voi toimia alustana yhden käyttäjän yhteystoimintona, sen lisäksi että se on toimistotietokone. Vielä muissa toteutuksissa isäntäjärjestelmä voi käsittää usean käyttäjän yhteystoiminnon. Normaalin toimistotietokoneen sijasta se on 15 siis palvelin.

Tässä oletetaan, että pääsyverkko 114 pystyy muodostamaan ja ylläpitämään tunnelin 122 viestintäkeskuksen 110 ja matkaviestinpäätteen 102 välillä.

Kuvio 1 esittää suoritusmuotoa, jossa viestintäkeskus 110 on pitkälti 20 vastuussa sähköpostin kuljetuksesta matkaviestinpäätteelle/päätteeltä 102 , . pääsyverkon 114 kautta, kun taas erillinen yhteystoiminto 120 vastaa tietotur- • · · / va-asioista. Yhteystoiminto 120 voi olla fyysisesti liittynyt tai yhteissijoittunut • * · • ·* viestintäkeskuksen kanssa, mutta ne ovat loogisesti erillisiä elementtejä. Itse ·· · : V asiassa eräs erillisen yhteystoiminnon 120 selkeä etu on, että se voidaan irrot- • · :.· I 25 taa viestintäkeskuksesta yhtiössä, joka omistaa isäntäjärjestelmän 100 tai säh- köpostipaivelimen 108. Pienelle käyttäjämäärälle yhteystoiminto 120 voidaan ·**': asentaa kuunkin isäntäjäijestelmäänlOO, tai isäntäjärjestelmä 100 voidaan ··· tuikita erilliseksi palvelimeksi, joka on konfiguroitu tukemaan useita käyttäjiä.

On jopa mahdollista toteuttaa jotkut tai kaikki yllä mainitut optiot. Tämä tarkoit- .···. 30 taa esimerkiksi, että on yksi tai useampia viestintäkeskuksia 110, jotka tarjoa- • · *!* vat palvelujaan verkko-operaattoreille, tai kullekin verkko-operaattorille voi olla • · : tarkoitukseen varattu viestintäkeskus (jossakin määrin vastaavasti kuin lyhyt- sanomakeskukset). Kullakin viestintäkeskuksella 110 voi olla integroitu yhteys-toiminto 120 tukemaan käyttäjiä, jotka eivät halua asentaa erillistä yhteystoi- ♦ · · ]... 35 mintoa isäntäjärjestelmään 100. Käyttäjille, jotka asentavat erillisen yhteystoi- minnon 120 isäntäjärjestelmiinsä 100, tällaiset yhteystoiminnot ohittavat vies- 5 119138 tintäkeskuksessa 110 olevan yhteystoiminnon ja osoittavat viestintäkeskusta suoraan.

Todellinen sähköpostijärjestelmä tukee suurta määrää matkaviestin-päätteitä 102 ja tunneleita 122. Luvun pitämiseksi siitä, mikä sähköpostitili ja 5 mikä tunneli kuuluu kullekin matkaviestinpäätteeile, viestintäkeskus 110 ja yh-teystoiminto ylläpitävät yhteisesti assosiaatiota 124, 124’ kutakin tuettua mat-kaviestinpäätettä kohti. Periaatteessa kukin assosiaatio 124, 124’ liittää kolme kenttää, nimittäin matkaviestinpäätteeile tai sen käyttäjälle osoitetun sähköpostiosoitteen 124A, salausinformaation 124C ja matkaviestinpäätteen tilapäisen 10 identiteetin 124D pääsyverkossa. Kuviossa 1 näytetty suoritusmuoto hyödyntää myös päätelaitteen tunnistetta 124B, joka voi olla sama kuin matkaviestin-päätteen 102 sähköpostiosoite 124A, missä tapauksessa assosiaatio 124 todella liittää kolme informaatioelementtiä. Vaihtoehtoisesti päätelaitteen tunniste 124B voi olla matkaviestinpäätteeile mielivaltaisesti osoitettu tunniste. Erään 15 edullisen toteutuksen mukaisesti päätelaitteen tunniste 124B on matkaviestin-päätteen laitetunniste tai sen johdannainen. Salausinformaatio 124C liittyy edullisesti matkaviestinpäätteen laitetunnisteeseen ja sen kehittää edullisesti matkaviestinpääte itse, sen varmistamiseksi että mikään muu matkaviestin kuin salausinformaation luomisessa käytetty matkaviestin ei voi avata tulevia 20 salattuja sähköpostiviestejä. Tilapäinen langaton identiteetti 124D voi olla mat- . . kaviestimelle johtavan tunnelin IP-yhteyden 122 tunniste.

• · · [l / Yllä selostetussa järjestelmässä viestintäkeskus 110 ja yhteystoi- | ·* minto 120 oli järjestetty tukemaan varsin suurta määrää sähköpostin ja/tai ka- : V lenteritiedon käyttäjiä. Tämän keksinnön tarpeiden tyydyttämiseksi voidaan • · * 25 käyttää lähes mitä tahansa yhteyspalvelinta, joka pystyy ylläpitämään IP- yhteyttä matkaviestimelle.

:“*· Kaistan ulkopuolisten liipaisujen tarjoamiseksi verkkojärjestely on toiminnallisesti kytketty verkkoelementtiin, joka pystyy liikennöimään matka- viestimen kanssa silloinkin, kun IP-yhteyttä ei ole. Kuvion 1 esittämässä verk- ,···, 30 kojärjestelyssä tällainen verkkoelementti on toteutettu lyhytsanomakeskuksena • · T (SMSC) 126. Koska IP-yhteyttä ei voida aloittaa verkon puolelta, viestintäkes- • · : kus 110 (tai mikä tahansa muu tietoliikennepalvelin) joutuu pyytämään matka- ·...: viestintä 102 muodostamaan IP-yhteyden, esimerkiksi silloin, kun dataa on synkronoitava matkaviestimen ja jonkin toisen solmun, kuten isäntäjäriestel- * ·· \..φ 35 män 100 välillä. Tällainen pyyntö IP-yhteyden muodostamiseksi voidaan lähet- • · • a* 6 119138 tää yhteydettömän sanoman muodossa, kuten lyhytsanomana tai jonkin sen johdannaisena, esimerkiksi multimediaviestinä.

Kuvio 2 esittää vuokaaviota keksinnön periaatteesta nähtynä verkkoelementin kannalta, kuten kuviossa 1 näytetyn viestintäkeskuksen 110 tai 5 jonkin muun matkaviestimen kanssa liikennöivän elementin tai palvelimen Vaihe 2-2 on silmukka, jossa verkkoelementti odottaa tarvetta siirtää dataa matkaviestimelle. Vaiheessa 2-4 verkkoelementti määrittää, onko IP-yhteyttä matkaviestimelle olemassa. Jos on, IP-yhteyttä käytetään vaiheessa 2-6. Vaiheen 2-6 jälkeen prosessi jatkuu vaiheeseen 2-16, jossa IP-yhteyttä ylläpidetään 10 ennalta määrätyn ajan, jotta vältettäisiin katkaistun IP-yhteyden uudelleen muodostamisen aiheuttamat kulut.

Jos IP-yhteyttä matkaviestimelle ei ollut vaiheessa 2-4, prosessi jatkuu vaiheeseen 2-8, jossa verkkoelementti määrittää, onko kaistan ulkopuolista liipaisumekanismia, kuten lyhytsanomapalvelua, käytettävissä. Jos ei, 15 prosessi jatkuu vaiheeseen 2-10, jossa verkkoelementti turvautuu matkaviestimen aloittamaan pollaukseen. Toisin sanoen verkkoelementillä ei ole välineitä IP-yhteyden muodostamisen aloittamiseksi matkaviestimelle, ja sen täytyy odottaa kyselyjä matkaviestimeltä. Mutta jos kaistan ulkopuolinen liipaisu-mekanismi, kuten lyhytsanomapalvelu, on käytettävissä, sitä käytetään vai-20 heessa 2-12. Vasteena liipaisulle matkaviestin muodostaa IP-yhteyden, jota . . verkkoelementti käyttää vaiheessa 2-14, minkä jälkeen prosessi jatkuu vaihee- *· *; seen 2-16.

·· · Φ · · « · ♦ · *'·*: Kuvio 3 esittää vuokaaviota keksinnön periaatteesta matkaviestimen • « : kannalta nähtynä. Vaiheessa 3-2 matkaviestin määrittää, onko kaistan ulko- : 25 puolista liipaisumekanismia käytettävissä. Jos ei, matkaviestin tietää että verk- * · · koelementti ei voi pyytää IP-yhteyden muodostamista, ja vaiheessa 3-4 matka- • · viestin siirtyy periodiseen pollaustilaan, jossa periodisesti pollaa verkkoelemen- . . tiltä uutta informaatiota.

• · · **]·* Matkaviestin ei suorita vaiheen 3-2 testiä omaksi hyödykseen vaan 30 verkkoelementin hyödyksi, koska matkaviestin voi aina aloittaa IP-yhteyden • muodostamisen. Mutta jos kaistan ulkopuolista liipaisuvälinettä ei ole käytettä- • ·· .*··. vissä, matkaviestin tietää, että se ei voi odottaa verkkoelementiltä IP-yhteyden ,/* muodostamispyyntöä, minkä vuoksi sen tulisi periodisesti pollata verkkoeie- : “ mentiltä uutta informaatiota.

··« 35 Kun järjestelmä on periodisessa pollaustilaassa, niin tiettyjen periodisten aikavälien kohdalla matkaviestin muodostaa IP-yhteyden kysel- 7 119138 Iäkseen verkkoelementiltä uutta dataa, vaikka matkaviestimellä itsellään ei ole dataa lähetettävänä. Jos verkkoelementillä on dataa lähetettävänä, on edullista, että IP-yhteyttä ylläpidetään ennalta määrätyn ajan viimeisimmän datasiirron jälkeen. Tätä prosessia selostetaan lähemmin vaiheen 3-14 yhteydessä.

5 Vaiheessa 3-6, jos matkaviestin havaitsee tarpeen siirtää dataa, se etenee vaiheeseen 3-10 muodostaakseen IP-yhteyden verkkoelementin kanssa. Samoin, IP-yhteyden muodostus aloitetaan, mikäli vaiheessa 3-8 vastaanotetaan kaistan ulkopuolinen liipaisu verkkoelementiltä. IP-yhteyden muodostamisen jälkeen vaiheessa 3-10 matkaviestin siirtää dataa vaiheessa 3-12, ja 10 vaiheessa 3-14 se ylläpitää IP-yhteyttä ennalta määrätyn ajan viimeisimmän transaktion jälkeen (kummassa tahansa suunnassa).

Vaiheissa 2-16 ja 3-14 IP-yhteyttä ylläpidetään ennalta määrätyn ajan viimeisimmän transaktion jälkeen (kummassa tahansa suunnassa), jotta vältettäisiin katkaistun IP-yhteyden uudelleen muodostamisen aiheuttamat ku-15 lut. Tämä vaihe voidaan toteuttaa esimerkiksi kahden ajastimen (fyysisen tai loogisen) avulla. Oletetaan esimerkiksi, että verkko katkaisee IP-yhteydet viiden minuutin epäaktiivisuusperiodin kuluttua. Oletetaan lisäksi, että taloudellisuuden ja mukavuuden vuoksi IP-yhteyttä ylläpidetään 15 minuutin ajan viimeisimmän transaktion jälkeen. Kunkin transaktion jälkeen molemmat ajasti-20 met käynnistetään, kun viiden minuutin ajastin laukeaa, toiselle osapuolelle . t lähetetään pysy hengissä -sanoma. Pysy hengissä -sanoma on sanoma, joka • · » " lähetetään tarkoituksena estää verkkoa katkaisemasta IP-yhteyttä. Kun pysy • V hengissä -sanoma lähetetään, viiden minuutin ajastin käynnistetään uudelleen, ·· · : V kunnes 15 minuutin ajastin laukeaa, minkä jälkeen pysy hengissä -sanomia ei :.· · 25 enää lähetetä.

• · • · · • · ·

Alan ammattilaiselle on ilmeistä, että tekniikan kehittyessä keksin-*** nön perusajatus voidaan toteuttaa monin eri tavoin. Keksintö ja sen suoritus- , . muodot eivät siten rajoitu yllä kuvattuihin esimerkkeihin vaan ne voivat vaihdel- ν·: la patenttivaatimusten puitteissa.

• · • · ««· • · * · · · ··· · Φ·1 2 • 1 • f ··· ·· • » ·· •4 « t • · 2 ·

Claims (7)

119138 δ

1. Menetelmä matkaviestimelle (102) päättyvää ja/tai siltä lähtevää IP-liikennettä [IP=lnternet-protokolla] varten verkkoelementin (110, 120) kautta matkaviestinverkossa (114), joka menetelmä käsittää seuraavat vaiheet: 5. matkaviestin (102) käyttää kaistan sisäistä liipaisua IP-yhteyden muodostamiseksi; - verkkoelementti (110, 120) käyttää kaistan ulkopuolista liipaisua IP-yhteyden muodostamisen aloittamiseksi (2-12); - matkaviestin vastaa kaistan ulkopuoliseen liipaisuun käyttämällä 10 kaistan sisäistä liipaisua IP-yhteyden muodostamiseksi (2-14); tunnettu siitä, että: - IP-yhteyttä ylläpidetään ennalta määrätyn ajan viimeisimmän transaktion jälkeen (2-16).

2. Menetelmä matkaviestimelle (102) päättyvää ja/tai siltä lähtevää 15 IP-liikennettä [IP=lnternet-protokolla] varten matkaviestinverkossa (114), joka menetelmä käsittää seuraavat vaiheet: - matkaviestin (102) käyttää kaistan sisäistä liipaisua IP-yhteyden muodostamiseksi; - vasteena havainnolle, että kaistan ulkopuolista liipaisua IP- 20 yhteyden muodostamisen aloittamiseksi ei ole käytettävissä, : matkaviestin siirtyy periodiseen pollaustilaan (3-4), jossa :·.·! matkaviestin periodisesti kyselee verkkoelementin kautta 1' synkronoitavia dataelementtejä; 1. matkaviestin vastaa kaistan ulkopuoliseen liipaisuun käyttämällä • · · 52:/ 25 kaistan sisäistä liipaisua IP-yhteyden muodostamiseksi (3-10); • · · *··'· ’ tunnettu siitä, että: • · · - vasteena yhden tai useamman synkronoitavan dataelementin vastaanottamiselle matkaviestin ylläpitää IP-yhteyttä ennalta :V: määrätyn ajan viimeisimmän synkronoitavan dataelementin :3: 30 vastaanoton jälkeen (3-12,3-14). • · · ;1;

3. Matkaviestin (102) matkaviestinverkkoa (114) varten, joka • · 1 · 2 .···. matkaviestin käsittää: • 1 - välineet käyttämään kaistan sisäistä liipaisua IP-yhteyden 3 : 2 muodostamiseksi (3-1); 35. välineet vastaanottamaan verkkoelementiltä kaistan ulkopuoli nen liipaisu IP-yhteyden muodostamisen aloittamiseksi (3-8); 119138 θ - välineet vastaamaan kaistan ulkopuoliseen liipaisuun käyttämällä kaistan sisäistä liipaisua IP-yhteyden muodostamiseksi (3-10); tunnettu siitä, että: 5. matkaviestin käsittää välineet ylläpitämään IP-yhteyttä ennalta määrätyn ajan viimeisimmän transaktion jälkeen (3-12, 3-14).

4. Matkaviestin matkaviestinverkkoa varten, joka matkaviestin käsittää: - välineet käyttämään kaistan sisäistä liipaisua IP-yhteyden 10 muodostamiseksi; tunnettu siitä, että matkaviestin käsittää: - välineet siirtymään periodiseen pollaustilaan (3-4) vasteena havainnolle, että kaistan ulkopuolista liipaisua IP-yhteyden muodostamisen aloittamiseksi ei ole käytettävissä, joka 15 periodinen pollaustila käsittää synkronoitavia dataelementtejä koskevia periodisia kyselyjä matkaviestimeltä verkkoelementin kautta.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen matkaviestin, joka lisäksi käsittää välineet ylläpitämään IP-yhteyttä ennalta määrätyn ajan yhden tai 20 useamman synkronoitavan dataelementin vastaanoton jälkeen (3-12, 3-14).

·.*·: 6. Matkaviestinverkkoon kytkettävissä oleva verkkoelementti (110, φ · · : *.: 120) IP-liikennettä varten matkaviestimen kanssa, tunnettu siitä, että verkkoelementti käsittää: : :*: - välineet määrittämään, onko käytettävissä kaistan ulkopuolista ··· * j 25 liipaisua (2-8), aiheuttamaan IP-yhteyden muodostamisen aloit- «·· · .*··. taminen matkaviestimessä; - määritykselle, että kaistan ulkopuolinen liipaisu on käytettävissä, (V> vasteelliset välineet lähettämään kaistan ulkopuolinen liipaisu matkaviestimelle (2-12), kun esiintyy tarve siirtää dataa matka- • · *·;·* 30 viestimelle; ja jj": - välineet vastaamaan matkaviestimen pollaukseen (2-19). • · · • · • · ··· • · • · • · 1 • · • · ··· 10 119138

7. Tietokoneohjelmatuote matkaviestintä varten, joka tietokoneohjel-matuote saa matkaviestimen suorittamaan patenttivaatimuksen 2 vaiheet, kun tietokoneohjelmatuote suoritetaan matkaviestimessä. • · • · · • · · · • · · • 1 · • · • · ·· · • · · • · • · • · • · 1 • · · * ♦ 1 · • · • ♦ · • · · • 1 · 1 • 1 · • · • · ·· · • · • · · • · · • · * · · • · • · « · • 1 · • · · • ·« · • 1 1 • · * · * · · * • · • · • · · · · • 1 * · • · · 11 119138