FI118451B - IP-yhteyden ylläpito matkaviestinverkossa - Google Patents

Description

118451 IP-yhteyden ylläpito matkaviestinverkossa

Keksinnön tausta

Keksintö liittyy tekniikoihin IP-yhteyden (IP = Internet protocol) ylläpitoa varten matkaviestinverkossa.

5 Pakettikytkentäisessä matkaviestinverkossa matkaviestimelle ei yleensä osoiteta omaa piirikytkentäistä yhteyttä. Sen sijaan verkko muodostaa matkaviestimelle istunnon ja ylläpitää sitä, ja datapaketteja lähetetään tarvittaessa. Matkaviestinten integroimiseksi toimistosovelluksiin on yhä yleisempää ylläpitää Internet-protokolla- (IP) yhteyksiä pakettidatakanavien yli pakettikyt-10 kentäisissä matkaviestinverkoissa. IP-yhteyden ylläpitäminen matkaviestimelle ja matkaviestimeltä on toivottaa tietokantojen synkronoimiseksi matkaviestimen ja esimerkiksi toimistotietokoneen välillä.

IP-yhteyden ylläpitäminen pakettikytkentäisissä matkaviestinverkoissa tuottaa joitakin ongelmia. Se esimerkiksi kuluttaa matkaviestimen 15 akkua. Lisäksi monet verkot soveltavat operaattorin määrittelemiä politiikkoja yhteyksien katkaisemiseksi tietyn epäaktiivisuusperiodin jälkeen. Tämä periodi voi olla melko lyhyt, kuten esimerkiksi viisi minuuttia. Kun IP-yhteys matkavies-timelle/matkaviestimeltä on poikki, tietokantojen synkronointi ei ole mahdollista ennen yhteyden uudelleenmuodostusta. Yhteyden uudelleenmuodostus on 20 aloitettava matkaviestimen puolelta; verkko ei voi aloittaa yhteyden uudelleen- „. muodostusta.

• · · f Mutta yhteyden uudelleenmuodostus aiheuttaa lisäkuluja taksojen • · · : ·* ja/tai akun kulutuksen muodossa. Edelleen, koska verkko ei voi aloittaa IP- ·· · * : V yhteyden uudelleenmuodostusta, verkon aloittama datasynkronointi on aloitet- • · : 25 tava jonkin kaistan ulkopuolisen liipaisun, ts. Internet-protokollasta riippumat- ·.·*· toman signaloinnin avulla. Lyhytsanomapalvelu (SMS) ja sen johdannaiset ovat esimerkkejä teoreettisesti sopivista kaistan ulkopuolisista liipaisumeka-nismeista. Mutta yksi GSM.n mukainen lyhytsanoma voi siirtää vain n. 160 . .·. merkkiä, mikä tarkoittaa, että ei ole käytännöllistä siirtää todellista dataa lii- .···. 30 paisusanomassa. Tämän seurauksena tilaajan tulee sietää IP-yhteyden uudel- *“ leenmuodostuksen aiheuttamat kustannukset ja viiveet.

Matkaviestin voi lähettää "pysy hengissä” (keep alive) -sanomia es- »·· tääkseen verkkoa katkaisemasta tilapäisesti epäaktiivista IP-yhteyttä. Pysy . .*. hengissä -sanoma on sanoma, joka lähetetään tarkoituksena estää verkkoa .III: 35 katkaisemasta IP-yhteyttä.

• · 2 118451

Matkaviestimen toimintaparametrit pysy hengissä -sanomia varten voitaisiin optimoida yhtä verkkoa varten, mutta yhteyden katkomiskäytännöt vaihtelevat verkkojen välillä ja yhden verkon puitteissa ne voivat riippua operaattorien välisistä verkkovierailusopimuksista.

5 Keksinnön lyhyt selostus

Keksinnön tavoitteena on tuottaa menetelmä, laitteisto ja tietokoneen ohjelmatuote lieventämään yllä mainittuja haittoja, jotka liittyvät yhteyden purkamiseen pakettikytkentäisissä matkaviestin-radioverkoissa. Keksinnön tavoite saavutetaan menetelmillä ja laitteistolla, joille on tunnusomaista se, mi-10 tä sanotaan itsenäisissä patenttivaatimuksissa.

Epäitsenäiset patenttivaatimukset esittävät keksinnön edullisia suoritusmuotoja.

Keksintö perustuu seuraavaan ajatukseen. IP-yhteys muodostetaan matkaviestimen ja sen vastinsolmun välille. Epäaktiivissuusperiodien aikana 15 iP-yhteydeilä lähetetään pysy hengissä -sanomia IP-yhteyden kautta ennalta määrätyn aikataulun mukaisesti. Pysy hengissä -sanomat voivat olla melko lyhyitä, kuten 10 tavua, mutta ne estävät verkkoa havaitsemasta yhteyttä epä-aktiiviseksi, jolloin sitä ei katkaista. Pysy hengissä -sanomien aikataulua muunnellaan. Ainakin yksi osapuoli valvoo usean epäaktiivisuusperiodin pi-20 tuuksia, joissa matkaviestin-radioverkko katkaisee IP-yhteyden. Usean valvo- :V' tun epäaktiivisuusperiodin pituuden perusteella määritetään maksimi pysy I. hengissä -sanomien aikaväli siten, että maksimi aikaväli täyttää ennalta mää- • · * j, rätyn tilastollisen luottamuskriteerin. Toisin sanoen satunnaiset yhteyden kat- • ·** kaisut, joita ei voida välttää pysy hengissä -sanomia lähettämällä, jätetään : 25 huomiotta. Pysy hengissä -sanomien aikaväli asetetaan maksimi aikaväliksi.

• · * Keksinnön eräs näkökohta on patenttivaatimuksen 1 mukainen me- netelmä. Keksinnön muut näkökohdat liittyvät tietokonejärjestelmiin tai ohjelmatuotteisiin yllä mainittujen menetelmien toteuttamiseksi.

• · ·

Kuvioiden lyhyt selostus • · • · 30 Keksintöä selostetaan nyt lähemmin edullisten suoritusmuotojen yh- teydessä, viitaten oheisiin piirroksiin, joista:

Kuvio 1 esittää esimerkinomaista verkkojärjestelyä, jossa keksintöä . !·. voidaan käyttää; • · «

Kuvio 2 esittää keksinnön erästä suoritusmuotoa havainnollistavaa 35 vuokaaviota; ja 3 118451

Kuviot 3A ja 3B esittävät tekniikkaa pysy hengissä -sanomien välisen maksimi väliajan määrittämiseksi kumulatiivisen todennäköisyysfunktion perusteella.

Keksinnön yksityiskohtainen selostus 5 Keksintö soveltuu lähes mihin tahansa matkaviestin-arkkitehtuuriin.

Matkaviestinverkko voi esimerkiksi perustua GPRS-, 1xRTT- tai EVDO-tekniikoihin. Keksintö voidaan toteuttaa myös osana push-tyyppistä matkaviestin-sähköpostijärjestelmää, erityisesti kuluttajille suunnatussa sähköpostijärjestelmässä, jossa verkon resurssien optimointi on tärkeää käyttäjien suuren 10 määrän vuoksi.

Kuvio 1 esittää esimerkinomaista järjestelmäarkkitehtuuria, jota tukee tämän hakemuksen haltija. Tämä järjestelmä tukee sähköpostisanomien ja/tai kalenteritapahtumien ja/tai muun informaation synkronointia isäntä-järjestelmän ja matkaviestimen välillä.

15 Viitenumero 100 osoittaa isäntäjärjestelmää, joka pystyy lähettä mään ja vastaanottamaan sähköpostiviestejä. Viitenumero 102 osoittaa mat-kaviestinpäätettä, joka myös pystyy lähettämään ja vastaanottamaan sähköpostiviestejä. Sähköpostiviestit voivat alkaa tai päättyä ulkoisissa sähköposti-päätteissä, joista yhtä osoitetaan viitenumerolla 104. Keksintö pyrkii paranta-20 maan isäntäjärjestelmän 100 ja matkaviestinpäätteen 102 välistä yhteistyötä ;v siten, että ne voivat käyttää vain yhtä sähköpostitiliä niin läpinäkyvästi kuin I. mahdollista. Tämä tarkoittaa esimerkiksi, että ulkoisten sähköpostipäätteiden i « * |# ;* 104 käyttäjien, sähköpostia lähettäessään tai vastaanottaessaan, ei tarvitse • *·: tietää käyttääkö isäntäjärjestelmän 100 käyttäjä itse asiassa isäntäjärjestelmää !.:* : 25 100 vai matkaviestinpäätettä 102 viestiäkseen sähköpostin välityksellä. Lähi · pinäkyvyys tarkoittaa myös, että sähköpostien käsittelyllä matkaviestinpäät- teellä 102 on sama vaikutus kuin vastaavalla sähköpostien käsittelyllä isäntä-järjestelmässä 100. Esimerkiksi sähköpostiviestit, jotka on luettu matkaviestin- : päätteellä 102, tulisi edullisesti merkitä luetuiksi isäntäjärjestelmässä.

• · · .·*·. 30 Viitenumero 106 osoittaa dataverkkoa, kuten IP- (Internet Protocol) \ -verkkoa, joka voi olla yleinen Internet tai sen suljetut osaverkot, joista yleisesti *·:·* käytetään nimitystä intranet tai extranet. Viitenumero 108 osoittaa sähköposti- palvelinta siihen liitettyine tietokantoineen. Tulevalle ja lähtevälle sähköpostille » : voi olla erilliset sähköpostipalvelimet ja/tai palvelinosoitteet. Tietokantaan on 35 tallennettu sähköpostitili, joka on osoitettavissa sähköpostiosoitteen avulla, joka näyttää postilaatikolta sähköpostitilin omistajalle. Liikennöidäkseen mat- 4 118451 kaviestinpäätteiden 102 kanssa dataverkko 106 on kytketty yhdyskäytävän 112 kautta pääsyverkkoon 114. Pääsyverkko käsittää joukon tukiasemia 116 langattoman peiton tarjoamiseksi langattoman rajapinnan 118 kautta matkavies-tinpäätteille 102.

5 Viitenumero 110 osoittaa viestintäkeskusta, joka on pitkälti vastuus sa yllä mainitun läpinäkyvyyden tuottamisesta isäntäjärjestelmän 100 ja mat-kaviestinpäätteen 102 välillä. Järjestelmäarkkitehtuuri käsittää myös yhteys-toiminnon 120, jonka tehtävänä on työntää sähköpostiviestejä matkaviestin-päätteelle. Kuviossa 1 näytetyssä suoritusmuodossa yhteystoimintoa 120 pide-10 tään viestintäkeskuksen fyysisesti integroituna mutta loogisesti erillisenä elementtinä.

Matkaviestinpääte 102 voi olla tasku- tai salkkutietokone, jossa on radiorajapinta, älykäs solukkopuhelin tai vastaava. Toteutuksesta riippuen isäntäjärjestelmäilä, mikäli sellainen on, voi olla erilaisia rooleja. Joissakin Ιοί 5 teutuksissa isäntäjärjestelmä 100 on valinnainen ja se voi olla tavanomainen toimistotietokone, joka toimii vain matkaviestinpäätteen käyttäjän ensisijaisena tietokoneena ja sähköpostipäätteenä. Toisissa toteutuksissa isäntäjärjestelmä voi toimia alustana yhden käyttäjän yhteystoimintona, sen lisäksi että se on toimistotietokone. Vielä muissa toteutuksissa isäntäjärjestelmä voi käsittää 20 usean käyttäjän yhteystoiminnon. Normaalin toimistotietokoneen sijasta se on siis palvelin.

Tässä oletetaan, että pääsyverkko 114 pystyy muodostamaan ja yl- ··.·. läpitämään tunnelin 122 viestintäkeskuksen 110 ja matkaviestinpäätteen 102 I. I välillä.

• * * i f 25 Kuvio 1 esittää suoritusmuotoa, jossa viestintäkeskus 110 on pitkälti • · · ;*V vastuussa sähköpostin kuljetuksesta matkaviestinpäätteelle/päätteeltä 102 • · * pääsyverkon 114 kautta, kun taas erillinen yhteystoiminto 120 vastaa tietotur-va-asioista. Yhteystoiminto 120 voi olla fyysisesti liittynyt tai yhteissijoittunut viestintäkeskuksen kanssa, mutta ne ovat loogisesti erillisiä elementtejä. Itse '•S/· 30 asiassa eräs erillisen yhteystoiminnon 120 selkeä etu on, että se voidaan irrot- taa viestintäkeskuksesta yhtiössä, joka omistaa isäntäjärjestelmän 100 tai säh-. *.. köpostipalvelimen 108. Pienelle käyttäjämäärälle yhteystoiminto 120 voidaan asentaa kuunkin isäntäjärjestelmäänlOO, tai isäntäjärjestelmä 100 voidaan ’"* tulkita erilliseksi palvelimeksi, joka on konfiguroitu tukemaan useita käyttäjiä.

35 On jopa mahdollista toteuttaa jotkut tai kaikki yllä mainitut optiot. Tämä tarkoit-·:·*: taa esimerkiksi, että on yksi tai useampia viestintäkeskuksia 110, jotka tarjoa- 5 118451 vat palvelujaan verkko-operaattoreille, tai kullekin verkko-operaattorille voi olla tarkoitukseen varattu viestintäkeskus (jossakin määrin vastaavasti kuin lyhytsanomakeskukset). Kullakin viestintäkeskuksella 110 voi olla integroitu yhteys-toiminto 120 tukemaan käyttäjiä, jotka eivät halua asentaa erillistä yhteystoi-5 mintoa isäntäjärjestelmään 100. Käyttäjille, jotka asentavat erillisen yhteystoi-minnon 120 isäntäjärjestelmiinsä 100, tällaiset yhteystoiminnot ohittavat viestintäkeskuksessa 110 olevan yhteystoiminnon ja osoittavat viestintäkeskusta suoraan.

Todellinen sähköpostijärjestelmä tukee suurta määrää matkavies-10 tinpäätteitä 102 ja tunneleita 122. Luvun pitämiseksi siitä, mikä sähköpostitili ja mikä tunneli kuuluu kullekin matkaviestinpäätteelle, viestintäkeskus 110 ja yh-teystoiminto ylläpitävät yhteisesti assosiaatiota 124, 124' kutakin tuettua mat-kaviestinpäätettä kohti. Periaatteessa kukin assosiaatio 124, 124’ liittää kolme kenttää, nimittäin matkaviestinpäätteelle tai sen käyttäjälle osoitetun sähköpos-15 tiosoitteen 124A, salausinformaation 124C ja matkaviestinpäätteen tilapäisen identiteetin 124D pääsyverkossa. Kuviossa 1 näytetty suoritusmuoto hyödyntää myös päätelaitteen tunnistetta 124B, joka voi olla sama kuin matkaviestin-päätteen 102 sähköpostiosoite 124A, missä tapauksessa assosiaatio 124 todella liittää kolme informaatioelementtiä. Vaihtoehtoisesti päätelaitteen tunniste 20 1 24B voi olla matkaviestinpäätteelle mielivaltaisesti osoitettu tunniste. Erään edullisen toteutuksen mukaisesti päätelaitteen tunniste 124B on matkaviestin-päätteen laitetunniste tai sen johdannainen. Salausinformaatio 124C liittyy ··.·. edullisesti matkaviestinpäätteen laitetunnisteeseen ja sen kehittää edullisesti • · matkaviestinpääte itse, sen varmistamiseksi että mikään muu matkaviestin ; f 25 kuin salausinformaation luomisessa käytetty matkaviestin ei voi avata tulevia • · · ;·γ salattuja sähköpostiviestejä. Tilapäinen langaton identiteetti 124D voi olla mat- * · · kaviestimelle johtavan tunnelin IP-yhteyden 122 tunniste.

Yllä selostetussa järjestelmässä viestintäkeskus 110 ja yhteystoi-minto 120 oli järjestetty tukemaan varsin suurta määrää sähköpostin ja/tai ka-30 lenteritiedon käyttäjiä. Tämän keksinnön tarpeiden tyydyttämiseksi voidaan käyttää lähes mitä tahansa yhteyspalvelinta, joka pystyy ylläpitämään IP-yhteyttä matkaviestimelle.

'.V.' Kuvio 2 esittää keksinnön erästä suoritusmuotoa havainnollistavaa **:*’ vuokaaviota. Valinnaisessa vaiheessa 2-0 verkon tunniste rekisteröidään, mikä 35 tarkoittaa, että menetelmävaiheet tulisi suorittaa ja tuloksena olevat parametrit ·:·*; ylläpitää erikseen kullekin verkolle. Vaiheessa 2-2 IP-yhteys muodostetaan 6 118451 matkaviestimen ja sen vastinsolmun välille. Yhteyden muodostus voi olla täysin tavanomainen. Aluksi, vaiheessa 2-4, matkaviestin ja/tai sen vastinsolmu lähettää pysy hengissä -sanomia, kun IP-yhteys on muuten joutilaana, eli kun käyttäjän hyötydataa ei ole lähetettävänä. Pysy hengissä -sanomia lähetetään 5 ennalta määrätyn aikataulun mukaisesti. Aikataulu voi olla tyhjä, mikä tarkoittaa, että matkaviestin ei ehkä aluksi lähetä lainkaan pysy hengissä -sanomia . Vaiheessa 2-6 matkaviestin ja/tai sen vastinsolmu pitää lukua aikaperiodeista, joiden kuluttua verkko katkaisee IP-yhteyden. Periodia, jonka kuluttua verkko katkaisee IP-yhteyden, kutsutaan maksimaaliseksi epäaktiivisuusperiodiksi. 10 Ongelmana on, että matkaviestin ei tiedä maksimaalisen epäaktiivisuuspe-riodin todellista arvoa; verkon operaattori ei julkista sitä. Keksinnön erään suoritusmuodon mukaisesti maksimaalisen epäaktiivisuusperiodin todellista arvoa lähestytään kummastakin suunnasta (ylös- ja alaspäin) muuttamalla aikataulua pysy hengissä -sanomien lähettämiseksi. Toisaalta ei ole taloudellisesti järke-15 vää vain hyväksyä maksimaaliseksi epäaktiivisuusperiodiksi lyhintä epäaktii-visuusperiodia ennen yhteyden katkaisua, koska yhteyskatkoksia saattaa esiintyä syistä, jotka eivät ole toistettavia. Toisin sanoen, monet aikaiset yh-teyskatkot esiintyvät pysy hengissä -sanomista riippumatta ja yritys välttää tällaisia satunnaisia yhteyskatkoksia tiheämmillä pysy hengissä -sanomilla johtaa 20 vain akun kulutuksen ja/tai tietoliikennetaksojen kasvuun.

Näin ollen vaihe 2-8 käsittää halutun tilastollisen luottamustason saavuttamisen havaitun epäaktiivisuusperiodin suhteen. Tilastollisen luotta- *:*,·. muksen saavuttamiseksi matkaviestin soveltaa luottamusmittaa, kuten va- • · rianssia. Eräässä tyypillisessä mutta ei-rajoittavassa toteutuksessa matkavies-! : 25 tin voi pitää yhteyskatkosta säännöllisenä, mikäli se tapahtuu tietyn epäaktii- ;*V visuusperiodin jälkeen varianssilla, joka alittaa tietyn ennalta määrätyn arvon.

Esimerkiksi yhteyskatkosta voidaan pitää säännöllisenä, jos verkko on katkais-sut IP-yhteyden ennalta määrätyn minimäärän x kertoja epäaktiivisuusperiodin t kuluttua, missä t:n jakauman varianssi var(f) on pienempi kuin jokin ennalta 30 määrätty arvo y.

Toimenpide tilastollisen luottamustason saavuttamiseksi käsittää ' edullisesti turvamarginaalin At vähentämisen havaitusta maksimaalisesta epä- • · V.l aktiivisuusperiodista. Turvamarginaali voidaan ilmaista esimerkiksi minuuttei- *:** na, kuten 1 - 2 minuuttia, tai prosentteina, kuten 10-20 %. Jos havaittu mak- 35 simaalinen epäaktiivisuusperiodi on esimerkiksi 15 minuuttia, matkaviestin voi • · 7 118451 tallentaa arvon 13-14 minuuttia pysy hengissä -sanomien maksimaalisena turvallisena aikavälinä. Tätä aikavälin arvoa merkitään symbolilla Tint-

Vaiheessa 2-10 matkaviestin ja/tai sen vastinsolmu muodostavat aikataulun pysy hengissä -sanomien lähettämiseksi aikavälein, jotka eivät ylitä 5 arvoa Tint, kun käyttäjän hyötydataa ei ole lähetettävänä. Lähettämällä pysy hengissä -sanomia muuten joutilaana olevan IP-yhteyden kautta aikavälein, jotka eivät ylitä arvoa Tint verkko pitää IP-yhteyttä aktiivisena eikä normaalioloissa katkaise sitä.

Pysy hengissä -sanomia voidaan lähettää yhteyden kummasta talo hansa päästä, siis matkaviestimeltä ja/tai sen vastinsolmulta, kuten palvelimelta, joka on matkaviestin-radioverkon kiinteässä osassa.

Pysy hengissä -sanomien lähettäminen aikavälein, jotka eivät ylitä arvoa Tint, voidaan saada aikaan ajastimen avulla, joka voi olla fyysinen ajastin tai looginen, kuten ohjelmasäie tai -prosessi. Aina kun lähetetään jokin sa-15 noma (joko todellinen sanoma tai pysy hengissä -sanoma), hipaistaan ajastin, jonka arvo on Tint· Kun ajastin laukeaa, lähetetään pysy hengissä -sanoma ja ajastin hipaistaan uudelleen.

Turvamarginaalin Af optimaalinen arvo riippuu pysy hengissä -sanomien lähetyskustannuksista (akun ja tariffien suhteen) ja IP-yhteyden 20 uudelleenmuodostamiskustannuksista. Se voi riippua myös verkon käyttäytymisestä, ts. säännöllisyydestä, jolla se katkaisee tilapäisesti epäaktiiviset yh-teydet. Jos verkon käyttäytyminen on huonosti ennustettavissa ja katkoksia • * esiintyy tietyllä turvamarginaalilla, turvamarginaalia tulisi kasvattaa.

··.*·, Toisessa valinnaisessa vaiheessa 2-12 maksimaalinen pysy hen- • · ! 25 gissä -sanomien turvallinen aikaväli Tint talletetaan yhdessä sen verkon tun- :».·* nlsteen kanssa, jossa Tint määritettiin, joten se voidaan ottaa nopeasti käyt- • t · töön kun samaan verkkoon siirrytään uudelleen. Tämä arvo voidaan tallentaa *···: matkaviestimeen. Matkaviestimeen tallentamisen sijasta tai sen lisäksi matka viestin voi lähettää arvon kotiverkkoonsa tallennettavaksi tietokantaan, johon 30 vieraassa verkossa vaeltamaan ryhtyvät matkaviestimet voivat kohdistaa kyse-lyjä. Toisten matkaviestimien tallentama arvo kotiverkon tietokantaan voi ohit- . [·. taa vaeltavan matkaviestimen muuten käyttämän oletusarvon.

• · * IV. t Sen sijaan tai sen lisäksi, että pysy hengissä -sanomia lähetetään *" matkaviestimeltä, pysy hengissä -sanomia voidaan lähettää matkaviestin- 35 radioverkkoon kytketyltä kiinteältä palvelimelta.

• · 8 118451

Kuviot 3A ja 3B esittävät tekniikkaa pysy hengissä -sanomien välisen maksimi väliajan määrittämiseksi kumulatiivisen todennäköisyysfunktion perusteella. Kuviossa 3A pystysuorat viivat, joita osoitetaan yhteisesti viitenumerolla 32, osoittavat yhteyskatkojen lukumääriä pysy hengissä -sanomien 5 väliajan funktiona. Tässä esimerkissä havaittiin yksi katkos 5:n, 7:n, 8:n ja 9:n minuutin väliaikojen kohdilla. Kaksi katkosta havaittiin 10 minuutin väliajan kohdalla, viisi 11 minuutin kohdalla, seitsemän 12 minuutin kohdalla ja vielä kolme katkosta 13 minuutin väliajan kohdalla. Yksikään käyttämätön yhteys ei kestänyt pitempään kuin 13 minuuttia.

10 Viitenumero 34 kuviossa 3B esittää kumulatiivista todennäköisyys- funktiota, joka osoittaa kumulatiivisen todennäköisyyden sille, että verkko katkaisee käyttämättömän yhteyden, pysy hengissä -sanomien väliajan funktiona, olettaen että monitoroimalla saatu data on kuvion 3A esittämä. Kuten funktio 34 näyttää, kaikki käyttämättömät yhteydet kestivät neljä minuuttia eikä yksilö kään kestänyt pitempään kuin 13 minuuttia. Viitenumero 35 osoittaa kumulatiivisen todennäköisyysfunktion 34 derivaatan maksimikohtaa. On järkevää olettaa, että kumulatiivisen todennäköisyysfunktion 34 derivaatan maksimiviiva on samalla kohdalla kuin verkon sietämä maksimi epäaktiivisuusperiodi. Vaihtoehtoisesti, jos kumulatiivinen todennäköisyysfunktio 34 piirretään diskreetteinä 20 askelina (hyppäyksinä), viivan 35 paikka voidaan määrittää viivan 34 korkeimman hyppäyksen perusteella.

·*·*. Tätä maksimi periodia osoitetaan viitenumerolla 36, ja tässä esi- • · .*v, merkissä sen arvo on n. 11,5 minuuttia. Suureen T|NT sopiva arvo on 10 mi- •V, nuuttia, mitä osoittaa katkoviiva 37. Viitenumero 38 osoittaa viivojen 36 ja 37 • · | 1' 25 välistä turvamarginaalia.

j’Y Vaikka tämä esimerkki osoittaa, että jopa 30% yhteyksistä katkesi ft · · 10 minuutin epäaktiivisuusperiodin kuluttua, on järkevää olettaa että nämä kat-*···: kot aiheutuivat satunnaisista ilmiöistä eikä verkon politiikasta käyttämättömien yhteyksien katkaisemiseksi.

* 30 Alan ammattilaiselle on ilmeistä, että tekniikan kehittyessä keksin- nön perusajatus voidaan toteuttaa monin eri tavoin. Keksintö ja sen suoritus- . X muodot eivät siten rajoitu yllä kuvattuihin esimerkkeihin vaan ne voivat vaihdel- · · la patenttivaatimusten puitteissa.

• · • ·· • · · • · · ··· « * ·

Claims (9)

118451 9

1. Menetelmä IP-liikennettä [IP = Internet-protokolla] varten matkaviestimen ja sen vastinsolmun välillä matkaviestin-radioverkossa, jossa menetelmässä: 5 muodostetaan (2-2) IP-yhteys matkaviestimen ja sen vastinsolmun välille; vasteena epäaktiivisuuden havaitsemiselle IP-yhteydellä, lähetetään (2-4) pysy hengissä -sanomia IP-yhteyden kautta ennalta määrätyin aikavälein; muunnellaan ennalta määrättyjä aikavälejä ja valvotaan (2-6) usean 10 epäaktiivisuusperiodin pituuksia, joissa matkaviestin-radioverkko katkaisee IP-yhteyden; ja asetetaan (2-10) pysy hengissä -sanomien aikaväli maksimi aikaväliksi (Tint); tunnettu siitä, että maksimi aikaväli (Tint) määritetään (2-8) use-15 an valvotun epäaktiivisuusperiodin pituuden perusteella siten, että maksimi aikaväli täyttää ennalta määrätyn tilastollisen luottamuskriteerin.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että menetelmä lisäksi käsittää pysy hengissä -sanomien lähettämisen matkaviestimeltä.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu sii- ·· · ’ • tä, että menetelmä lisäksi käsittää pysy hengissä -sanomien lähettämisen ** · : V vastinsolmulta.

·♦ · • ♦ · ♦ · : .·, 4. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, • · # |*V tunnettu siitä, että menetelmä lisäksi käsittää maksimi aikavälin (Tint) mää- 25 rittämisen matkaviestimessä. • · • · ·· ·

5. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, : tunnettu siitä, että menetelmä lisäksi käsittää maksimi aikavälin (Tint) mää- :**’· rittämisen vastinsolmussa. ···

6. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, £*: 30 tunnettu siitä, että menetelmä lisäksi käsittää maksimi aikavälin (T)Nt) tallen- . tamisen matkaviestimessä assosioituna matkaviestin-radioverkon tunnistee- • · · seen. * * 10 118451

7. Jonkin patenttivaatimuksen 1 - 5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että menetelmä lisäksi käsittää maksimi aikavälin (Tint) lähettämisen assosioituna matkaviestin-radioverkon tunnisteeseen matkaviestimen kotiverkolle tallentamista ja tulevia kyselyjä varten.

8. Matkaviestin matkaviestinverkkoa varten, johon matkaviestimeen kuuluu: - välineet muodostamaan (2-2) IP-yhteys matkaviestimen ja sen vastinsolmun välille; - välineet lähettämään (2-4) pysy hengissä -sanomia IP-yhteyden 10 kautta ennalta määrätyin aikavälein vasteena epäaktiivisuuden havaitsemiselle IP-yhteydellä; - välineet muuntelemaan ennalta määrättyjä aikavälejä ja valvomaan (2-6) usean epäaktiivisuusperiodin pituuksia, joissa matkaviestin-radioverkko katkaisee IP-yhteyden; ja 15. välineet asettamaan (2-10) pysy hengissä -sanomien aikaväli maksimi aikaväliksi (Tint); - tunnettu siitä, että matkaviestimeen kuuluu välineet määrittämään (2-8) maksimi pysy hengissä -sanomien aikaväli (Tint) usean valvotun epäaktiivisuusperiodin pituuden perusteella si- 20 ten, että maksimi aikaväli täyttää ennalta määrätyn tilastollisen * luottamuskriteerin. • · • · M · : 1.·1

9. Tietokoneohjelmatuote matkaviestintä varten, tu n n ettu siitä, et- • 1,: tä tietokoneohjelmatuote saa matkaviestimen suorittamaan patenttiin1: vaatimuksen 1 vaiheet, kun tietokoneohjelmatuote suoritetaan matka- : 25 viestimessä. ··· · ♦ 2 • t • · ··· • · · • · · ··1 • · · • · • t «·· • · · • 1 ♦ *·♦ ··« • · • · • · · • · · · 2 • · · • · · 118451 n