FI119075B - Menetelmä, järjestelmä ja ohjausyksikkö kattilan ruiskutusta varten - Google Patents

Menetelmä, järjestelmä ja ohjausyksikkö kattilan ruiskutusta varten Download PDF

Info

Publication number
FI119075B
FI119075B FI20055594A FI20055594A FI119075B FI 119075 B FI119075 B FI 119075B FI 20055594 A FI20055594 A FI 20055594A FI 20055594 A FI20055594 A FI 20055594A FI 119075 B FI119075 B FI 119075B
Authority
FI
Finland
Prior art keywords
control
flow
temperature
steam
mass flow
Prior art date
Application number
FI20055594A
Other languages
English (en)
Swedish (sv)
Other versions
FI20055594A0 (fi
FI119075B2 (fi
FI20055594A (fi
Inventor
Jari Tarmo Juhani Ojala
Original Assignee
Aaf Benima Oy
Priority date (The priority date is an assumption and is not a legal conclusion. Google has not performed a legal analysis and makes no representation as to the accuracy of the date listed.)
Filing date
Publication date
Family has litigation
First worldwide family litigation filed litigation Critical https://patents.darts-ip.com/?family=35458835&utm_source=google_patent&utm_medium=platform_link&utm_campaign=public_patent_search&patent=FI119075(B) "Global patent litigation dataset” by Darts-ip is licensed under a Creative Commons Attribution 4.0 International License.
Application filed by Aaf Benima Oy filed Critical Aaf Benima Oy
Priority to FI20055594A priority Critical patent/FI119075B2/fi
Publication of FI20055594A0 publication Critical patent/FI20055594A0/fi
Publication of FI20055594A publication Critical patent/FI20055594A/fi
Publication of FI119075B publication Critical patent/FI119075B/fi
Application granted granted Critical
Publication of FI119075B2 publication Critical patent/FI119075B2/fi

Links

Classifications

    • FMECHANICAL ENGINEERING; LIGHTING; HEATING; WEAPONS; BLASTING
    • F22STEAM GENERATION
    • F22GSUPERHEATING OF STEAM
    • F22G5/00Controlling superheat temperature
    • F22G5/12Controlling superheat temperature by attemperating the superheated steam, e.g. by injected water sprays
    • FMECHANICAL ENGINEERING; LIGHTING; HEATING; WEAPONS; BLASTING
    • F01MACHINES OR ENGINES IN GENERAL; ENGINE PLANTS IN GENERAL; STEAM ENGINES
    • F01KSTEAM ENGINE PLANTS; STEAM ACCUMULATORS; ENGINE PLANTS NOT OTHERWISE PROVIDED FOR; ENGINES USING SPECIAL WORKING FLUIDS OR CYCLES
    • F01K1/00Steam accumulators
    • F01K1/16Other safety or control means

Landscapes

  • Engineering & Computer Science (AREA)
  • Mechanical Engineering (AREA)
  • General Engineering & Computer Science (AREA)
  • Chemical & Material Sciences (AREA)
  • Combustion & Propulsion (AREA)
  • Control Of Steam Boilers And Waste-Gas Boilers (AREA)

Description

1 119075
Menetelmä, järjestelmä ja ohjausyksikkö kattilan ruiskutusta varten
Keksinnön tausta
Keksintö liittyy voimalaitoksiin ja erityisesti höyryvoimalaitoksiin, joi-5 den turbiinia pyörittää kuuma vesihöyry.
Syöttövesivirtauksen säätö
Voimalaitoksen toiminnan kannalta on tärkeää, että kattilaan tulevan veden syöttö on mahdollisimman häiriötöntä ja varmistettua. Tämän vuoksi vesi varastoidaan ennen varsinaista lämmitysprosessia syöttövesisäiliöön. Syöt-10 tövesisäiliön tarkoituksena on turvata se, että kattilan lieriössä on vettä kaikissa tilanteissa. Kattilan lieriön tilavuus ei ole kovin suuri, minkä vuoksi lieriön vesimäärän säädön on toimittava moitteettomasti ja estettävä esimerkiksi lieriön pinnan laskeminen nk. kuivakeittorajan alapuolelle. Häiriöistä seuraa tehon vaihtelua, joka aiheuttaa muutoksia lieriön paineeseen ja sitä kautta sen pin-15 nanmittaukseen.
Syöttövesipumppu syöttää jatkuvasti vettä lieriöön. Syöttövesivirtauksen säätö on toteutettu tunnetussa tekniikassa kattilan lieriön pinnankorkeu-teen perustuen. Aikaisempien säätöjen hyvyyttä onkin arvioitu lähinnä sillä kuinka hyvin kattilan lieriön pinta pysyy paikoillaan.
··· 20 Yksipistesäädössä mitataan lieriön vedenpinnan korkeus ja säätö • · · · suoritetaan lieriön vedenpinnan mukaan. Kaksipistesäädössä säätöön vaikut-taa säiliön vedenpinnan lisäksi syöttöveden virtaus. Koimipistesäädössä sää- • · · "V töön vaikuttaa lieriön vedenpinnan korkeus, lieriöstä lähtevä höyryvirtaus ja :**,1 syöttöveden virtaus.
• · · 25 Perinteisesti höyrykattilassa on käytetty kolmipistesäätöä. Tunnetut *···: säätöjärjestelmät ovat sinänsä kyllä toimivia, mutta käytännössä ne yliohjaavat tai aliohjaavat syöttöveden virtausta jatkuvasti, sillä voimalaitoksessa tällaisen :,v säädön aikavakiot ovat suuria. Keskiarvoisesti esitettynä tunnetun tekniikan :***; mukaiset säädöt näyttävät antavan hyviäkin säätötuloksia, mutta yhden syklin 30 aikainen heilunta voi olla merkittävää. Tunnettujen säätöjen ongelmana onkin φ V1( säädön epävakaus, heilunta ja epästabiilisuus.
• · • · · • · ΜΦ * 1 • · ♦ · · 2 119075
Ruiskujen virtaussäätö
Voimalaitoksessa syöttövesi pumpataan syöttövesisäiliöstä kattilan lieriöön. Lieriöstä vesi johdetaan luonnonkierrolla tulipesän seinien jäähdytys-putkiin, joissa syntynyt höyry erotetaan lieriön pisaraerottimessa. Siitä höyry 5 ohjataan useampivaiheiselie tulistimelle, jossa lämpötilan säätö tapahtuu tylis-tinvaiheiden välissä ruiskutusjäähdyttimillä. Ruiskutusvetenä käytetään kattilan syöttövettä.
Ruiskutuksen tarkoituksena on pitää yllä haluttu höyryn loppulämpö-tila sekä vaimentaa prosessin häiriöistä johtuvia lämpötilan nopeita muutoksia. 10 Säätö voidaan lukea nk. kriittisten säätöjen joukkoon, koska kattilan teho määräytyy pitkälti juuri höyryn lämpötilan ja massavirran mukaan. Myös kattilan turvallinen ajo edellyttää höyryn lämpötilan tarkkaa säätöä, sillä liian nopeat lämpötilanvaihtelut voivat heikentää ratkaisevasti höyryputkiston kestävyyttä. Turbiini saattaa myös vaurioitua, mikäli lämpötila muuttuu liian nopeasti. Lisäk-15 si on pidettävä huolta siitä, että turbiiniin ei tule vesipisaroita, koska nämä aiheuttavat voimakasta kulumista.
Kattilassa on oltava riittävä määrä tulistimia, jotta sitä voidaan ajaa myös osakuormalla. Tällöin höyryn määrää on lisättävä miskutusvedeliä. Sellaista tilannetta, jossa viimeisen ruiskun osuus höyryn lämpötilan säädöstä on 20 merkittävä, on vältettävä. Tällöin pienikin virhe säädössä näkyy heti höyryn loppulämpötilassa.
:*·*: Tulistetun höyryn lämpötilan säätö on haasteellista pitkistä aikavaki- : .*. öistä ja erityisesti biokattiloissa epäsäännöllisestä polttoaineen syötöstä johtu- : .'*! en. Kattilalaitoksen balansoinnin kannalta ruiskutussäätö on yhtä tärkeä kuin • · |*V 25 lieriön pinnan säätö. Värähtelevä ruiskutussäätö vaikuttaa tulistimien kes- • · · "*/ toikään ja ääritapauksissa höyryputkiston ja turbiinin kestoikää lyhentävästi.
*··** Vesitaseessa tapahtuvat massavirran muutokset ovat merkittävä häiriötekijä kattilan painesäätöön ja sitä kautta polttoainesäätöön ja nämä yhdessä saatta- ‘:* vat vahvistaa häiriötekijää voimalaitosprosessiin.
• * * • · • · · \ 30 Keksinnön lyhyt selostus ··· !···. Keksinnön tavoitteena on siten kehittää menetelmä ja menetelmän • · *·*' toteuttava järjestelmä ja ohjausyksikkö siten, että yllä mainittuja ongelmia saa- daan ratkaistua. Keksinnön tavoite saavutetaan menetelmällä, järjestelmällä ja ohjausyksiköllä, joille on tunnusomaista se, mitä sanotaan itsenäisissä patent- 3 119075 tivaatimuksissa. Keksinnön edulliset suoritusmuodot ovat epäitsenäisten patenttivaatimusten kohteena.
Yksi keksinnön kohde on varustaa menetelmä kattilan ruiskutusta varten. Toinen keksinnön kohde on varustaa järjestelmä kattilan ruiskutusta 5 varten. Kolmas keksinnön kohde on varustaa ohjausyksikkö kattilan ruiskutusta varten.
Keksinnön mukainen säätömenetelmä muuttaa ruiskutussäädön matemaattisiksi malliksi, joka ei ole parametririippuvainen. Säätöventtiiiiit ovat epälineaarisia. Erityisesti ruiskusäätö on epälineaarinen.
10 Yhden keksinnön kohteen suoritusmuodon mukaan menetelmässä: - mitataan höyryn massavirtaus mh - lasketaan energiavirta astetta kohti Qc - lasketaan energiavirta Q2, joka olisi ruiskutusveden mukana höyryyn lisättävä/vähennettävä, jotta saavutetaan sen haluttu loppulämpötila 15 - lasketaan ennen tulistinta oleva energiavirta Qx - lasketaan ruiskutusveden massavirta mv kaavalla: mv = + ^ .missä
K
mv = ruiskutusveden massavirta [kg/s] 20 Ql2 = energiavirta [kJ/s] hv = ruiskutusveden entalpia [kJ/kg] ··· : - säädetään ruiskutuksen virtaussäädintä lasketun ruiskutusveden • · * massavirtauksen avulla.
• · ♦ · · • · · • M * : 25 Massavirtauksen mittauksessa voidaan käyttää lämpötila- ja paine- ·’**: kompensointia. Massavirran mittausväli voi olla rajoitettu voimalaitoksen tehos ta riippuvasti. Energiamäärä astetta kohti Qc .lasketaan kaavalla:
Qc=Cfhh .missä • * · l.m.m Qc = energiavirta astetta kohti [kJ/s°C] • * ’·” 30 c=tuorehöyryn ominaislämpökapasiteetti [kJ/kg°C] mh =tuorehöyryn massavirta [kg/s].
··· • · • * • · ·
Energiavirta Q2 lasketaan kaavalla: . Qi=iT2-Tr)Qc .missä 35 Q2 = energiavirta [kJ/s] 4 119075 Τ2 = lämpötila ruiskun jälkeen [eC]
Tr =tulistimen rakenteellinen lämpötila [°C]
Qc = energiavirta astetta kohti [kJ/s°C].
5 Energiavirta Ö, saadaan siis kaavasta: Q\=(T,-Tt)Qc .missä ö, = energiavirta [kj/s]
Tx - lämpötila ennen ruiskua [°C]
Tt = höyryn tavoitelämpötila ennen tulistinta [°C] 10 Qc = energiavirta astetta kohti [kJ/s°C].
Höyryn tavoitelämpötila ennen tulistinta Tt lasketaan kaavalla: T,=Tspa-T,a missä
Tt = höyryn tavoitelämpötila ennen tulistinta [°C] 15 Tspa = lämpötilasäätimen aktiivinen asetusarvo [°C] Γω = höyryn tulistusaste [°C].
Saatu ruiskutusveden massavirta mv summataan säätäjän ulostulon ja sen eroarvosta laskettavaan lisätermiin, jotka edelleen summataan alasäätä-20 jänä toimivan virtaussäätimen asetusarvoon.
Toisen keksinnön kohteen suoritusmuodon mukaan järjestelmässä • · · ···: on välineet toteuttaa menetelmän mukaiset vaiheet virtauksen säädön toteut- • · · v * tamiseksi.
I Kolmannen keksinnön kohteen suoritusmuodon mukaan ohjausyk- : 25 sikkö on sovitettu laskemaan menetelmän mukaiset laskennat säätöä varten.
• ti :Ohjausyksikkö ei ole järiestelmäriippuvainen. Ohjausyksikkö voi toimia ole- «f· · * ;***; massa olevassa automaatiojärjestelmässä tai itsenäisesti esim. JAVA-sovel- luksena.
Lisäksi keksinnön kohteena on menetelmä kattilan ruiskutusta var-30 ten käytettävän tulistusastetaulukon päivittämiseksi, jossa - mitataan lämpötilan korjaussäätäjän ulostulon arvo - lasketaan senhetkinen todellinen tulistusaste koijaussäätäjän ulos-tulon arvon perusteella μ|(; - verrataan laskettua senhetkistä todellista tulistusastetta tulistusas- • * ... 35 tetaulukon määrittämään tulistusasteeseen kyseessä olevalla höyryvirtauksella • · ··* 5 119075 • päivitetään lasketut tulistimen arvoparit (x,y) tuIistusastetaulukkoon, jotka arvoparit ovat höyryn massavirta (x) ja höyryn lämpötilan muutos tulistimessa (y). Todellinen tulistusaste voidaan laskea tarvittaessa, esimerkiksi silloin jos korjaussäätäjän ulostulon arvo on erisuuri kuin nolla. Päivityksessä 5 opetetaan säädölle, mikä tulistimen tulistusaste milloinkin on. Tämä tapahtuu käyttämällä hyväksi lämpötilan korjaussäätäjän ulostuloa. Sen poikkeaminen nollasta tarkoittaa sitä, että määritetty tulistusaste poikkeaa senhetkisestä todellisesta tulistusasteesta.
Kuvioiden lyhyt selostus 10 Keksintöä selostetaan nyt lähemmin edullisten suoritusmuotojen yh teydessä, viitaten oheisiin piirroksiin, joista:
Kuvio 1 esittää periaatekuvion voimalaitoksen vesi-höyry -taseen säädöstä ja yhden ruiskutusveden säädöstä;
Kuvio 2A esittää tulistimien ruiskusäädön rakennetta ja toimintaa; 15 Kuvio 2B esittää kuvion 2A mukaisen järjestelmän tulistimien tulis- tusasteen laskennan esimerkin;
Kuvio 3 esittää syöttöveden ja tuorehöyryn massavirtojen vaihtelun tavanomaisessa kolmipistesäädössä;
Kuvio 4 esittää syöttöveden ja tuorehöyryn massavirtojen vaihtelun 20 keksinnön mukaisessa tasesäädössä; „*:* Kuvio 5 esittää lieriön pinnan vaihtelun tavanomaisessa kolmipis- :T: tesäädössä; : ·'· Kuvio 6 esittää lieriön pinnan vaihtelun keksinnön mukaisessa ta- • sesäädössä; ; 25 Kuvio 7 esittää tasojen vaihtelun turbiinitripin aikana; "*/ Kuvio 8 esittää lieriön pinnan tason vaihtelun turbiinitripin aikana; *** Kuvio 9 esittää käytetyn Öljymäärän turbiinitripin aikana; .. Kuvio 10 esittää kattilan tehon ja syöttöveden massavirran vaihtelun • · · ';Y perinteisellä kolmipistesäädöllä; 30 Kuvio 11 esittää kattilan tehon ja syöttöveden massavirran vaihtelun *:· keksinnön mukaisessa tasesäädössä; • •»t .*··. Kuvio 12 esittää tilanteen perinteisellä säädöllä ja keksinnön mukai- **’, sella tasesäädöllä, jossa laitoksen tehoa on alennettu yön ajaksi; !**: Kuvio 13 esittää kattilan tehon ja ruiskutusmäärien vaihtelun perin- ··· * 35 teisellä säädöllä; 6 119075
Kuvio 14 esittää kattilan tehon ja ruiskutusmäärien vaihtelun keksinnön mukaisessa tasesäädössä;
Kuvio 15 esittää esimerkin höyryn lämpötilojen vaihteluista tavanomaisessa ruiskutussäädössä ja keksinnön mukaisessa tasesäädössä; 5 Kuvio 16 esittää esimerkin sekundäärisen ruiskun ruiskutusmäärien vaihteluista tavanomaisessa ruiskutussäädössä ja keksinnön mukaisessa tasesäädössä;
Kuvio 17 esittää esimerkin kattilan savukaasujen (^-tasoista tavanomaisessa ruiskutussäädössä ja keksinnön mukaisessa tasesäädössä; 10 Kuvio 18 esittää esimerkin vaadituista maksimitehoista perinteisellä säädöllä ja keksinnön mukaisella tasesäädöllä;
Kuvio 19 esittää esimerkin tehoeroista perinteisellä säädöllä ja keksinnön mukaisella tasesäädöllä;
Kuvio 20 esittää esimerkin kattilan polttoainetehoeroista perinteiselle lä säädöllä ja keksinnön mukaisella tasesäädöllä.
Keksinnön yksityiskohtainen selostus
Viitaten kuvioon 1, jossa esitetään periaatekuvio voimalaitoksen vesi-höyry -taseen säädöstä ja yhden ruiskutusveden säädöstä.
KATTILAN VESI-HÖYRY-TASEEN SÄÄTÖ
···*' 20 TASESÄÄTÖJEN RAKENNE
• · · • · » /*.* Lieriön 10 pinnansäätö perustuu lieriöstä lähtevän ja sinne tulevan • · · massavirran tasapainoon. Sen ytimen muodostaa kaksi säädintä, jotka ovat 5* : lieriön pintasäädin 11 ja syöttöveden virtaussäädin 12. Varsinainen prosessiin • · : vaikuttava ohjaus on pintasäätimen lähtö, jolla ohjataan sekä syöttövesiventtii- 25 lejä 13 että syöttövesipumppua 14 ajotilanteesta riippuen.
• · • * ·
PINTASÄÄTIMEN RAKENNE
• · • *
Lieriön pintasäädin 11 saa mittaukseksi lieriön pinnan korkeuden. Lieriön pintasäätimen 11 remote-asetusarvo määritetään lieriön 10 paineen *" .· 30 funktiona seuraavalla kaavalla: • · L„ = -p, + 33- .missä ··· 5 j 7 119075
Lsp = asetusarvo lieriön pintasäätimelle [mm] p, = lieriön paine [bar].
Pintasäädin 11 voi olla joko remote- tai lokaali-tilassa. Lokaali-5 tilassa operaattori voi antaa halutun asetusarvon. Remote valinnalla asetusarvo tulee kattilan ominaisuuksien mukaan asetetusta pisteparitaulukosta. Pintasäädin 11 ja virtaussäädin 12 toimivat inkrementti-moodissa. Tämä tarkoittaa, että uudesta säätimen laskemasta ohjauksesta vähennetään edellinen ohjaus ja tämä erotus lisätään takaisinluettuun ohjaukseen.
10 con — Acon + conb ,missä con = uusi ohjaus Acon = ohjauksen muutos 15 comä =takaisinluettu ohjaus
Taka isin luettu ohjaus eli conb saa joka suorituskerralla arvoksi nollan, eli säätimen lähdöksi luetaan suoraan ohjauksien muutos.
Pintasäätimen 11 ohjaus on sekä maksimi- että minimirajoitettu. Vir-20 taussäätimen 12 eroarvon ollessa tiettyä prosessikohtaista arvoa pienempi ja lieriön pinnan ollessa tiettyä arvoa suurempi, maksimirajoitetaan pintasäätimen 11 ohjaus arvoon -0,03. Kriittisen eroarvon suuruus riippuu puolestaan lieriön :T: 10 paineesta seuraavasti: • « • · · • · * 25 e*. =-15, kun lieriön paine p.z 3 bar :*V <? = -20, kun lieriön paine p,< 3 bar.
• · · ^ ··· * • M • · * ·
Silloin kun toinen tai molemmat säätöventtiileistä 13 ovat automaa->V( tiliä ja niiden jälkeinen sulkuventtiili kiinni, rajoitetaan tästä tietyn ajan, esimer- I.* 30 kiksi 300 sekunnin kuluttua, pintasäätimen 11 ohjauksen maksimi nollaan. Täl- ‘*;·* löin myös pintasäätimen 11 minimi on rajoitettu nollaan, eli säädin ei säädä.
Jos lieriön 10 pinta on yli raja-arvon, esimerkiksi 350 mm, rajoite-taan pintasäätimen 11 lähtö arvoon -1. Silloin siis venttiiliä ajetaan kiinni no-peudella 1%/suorituskierros.
35 Tilanteessa, jossa kattilassa ei ole tulta, syöttöveden virtaus on yli • · ’··** 30 kg/s ja lieriön pinta on alle 350 mm, rajoitetaan pintasäätimen 11 lähdön β 119075 maksimi nollaksi. Pintasäätimen 11 ohjauksen minimirajana toimii normaalisti suoraan virtaussäätimen 12 ohjaus.
VIRTAUSSÄÄTIMEN RAKENNE
Virtaussäädin 12 on aina silloin automaatilla kun pintasäädinkin 11. 5 Se on aina remote-tilassa, eli operaattori ei voi asettaa asetusarvoa, vaan se tulee laskennan kautta. Virtaussäädin 12 saa mittaukseksi suoraan syöttöve-den virtauksen. Virtaussäätimen 12 asetusarvo saadaan seuraavalla laskennalla. Jos tuli on kattilassa, käytetään asetusarvon laskennan lähtökohtana lieriön 10 massavirran tasetta, eli sitä mitä lieriöstä 10 lähtee ja mitä sinne tulee. 10 Jos tulta ei ole kattilassa, laskennassa on vain syöttöveden massavirta.
mlout - mth - - m„2 + mup ,missä mlout = lieriöstä lähtevä massavirta [kg/s] ήιΛ - tuorehöyryn massavirta tulistinten jälkeen [kg/s] 15 mm = primääriruiskujen massavirta [kg/s] =sekundääriruiskujen massavirta [kg/s] mup = lieriön ulospuhalluksen massavirta [kg/s].
Edellä lasketusta lieriöstä 10 lähtevästä massavirrasta samoin kuin 20 lieriöön 10 tulevasta massavirrasta lasketaan määrätyltä ajanjaksolta, esimer-kiksi 15 minuutin ajanjaksolta, keskiarvoja nämä vähennetään toisistaan. Las-kentaan summataan pieni luku, jonka arvo riippuu lieriön pintasäätimen 11 • :*· eroarvosta. Jos tämä eroarvo on suurempi tai yhtäsuuri kuin -120 mm, sum- ··* « : ,\ mättävä arvo on 3 kg/s, jos taas pienempi kuin -120 mm, arvo on 12 kg/s. On :"·* 25 huomattava, että eroarvon raja-arvot ja summattavat arvot voivat vaihdella ky- • · * seessä olevan prosessin mukaan. Kaava on seuraava: • · • · · >missä • t · • · · • · 30 ^/verotus =lieriöstä lähtevän ja sinne tulevan massavirran keskiarvo- ··· jen lisävedellä korjattu erotus [kg/s] mMout = lieriöstä lähtevä 15 min. keskiarvo [kg/s] ’:** m M*, = lieriöön tuleva 15 min. keskiarvo mlv =lisävesi (3 tai 12) [kg/s].
• · • · «·· 9 119075
Seuraavaksi hetkellisestä lieriöstä lähtevästä massavirrasta vähennetään massavirtaerotuksen keskiarvo: ™sp = ™iou! - .missä 5 msp =virtaussäätimen asetusarvo [kg/s] mloul = lieriöstä lähtevä massavirta [kg/s] ^kaerotm = lieriöstä lähtevän ja sinne tulevan massavirran keskiarvojen lisävedellä korjattu erotus [kg/s].
10
Saatu arvo menee virtaussäätimen 12 remote-asetusarvoon. Säätö-venttiilien ollessa automaatilla ohjauksen minimi on rajoitettu seuraavan kaavan mukaan: 15 Fcon^ =Lcon-\ .missä
Fconmia = virtaussäätimen ohjauksen minimirajoitus
Lco» = lieriön pintasäätäjän ohjaus.
Virtaussäädintä 12 pakko-ohjataan silloin, kun molemmat syöttöve- 20 den säätöventtiilit ovat käsiohjauksella tai kun lieriön 10 pinta on korkeampi kuin yläraja, esimerkiksi 280 mm. Virtaussäätimen 12 pakko-ohjauksen ollessa päällä, saa säätimen ohjaus arvoksi -1. Tämä kulkeutuu siten myös pintasää- •*T: timen 11 ohjauksen minimirajaksi. Massataselaskennan tarkoituksena on pitää : lauhde- ja syöttövesipiirin virtaukset tasaisena. Näin turvataan turbiinin ja ge- : 25 neraattorin tasainen teho sekä vältytään vesi-höyry -piirin turhilta säätötoimen- : .·. piteiltä.
*·· · : RUISKUJEN VIRTAUSSÄÄTÖ
TULISTIMIEN RAKENNE
• ·
Kuvio 2A esittää tulistimien ruiskusäädön rakennetta ja toimintaa. ]·, 30 Höyryn lämmitys tapahtuu yleensä useassa Saijaan asennetussa tulistimessa 20. Ne nimetään yleensä höyryn kulkusuunnan mukaan primääri-, sekundääri-**.“* ja tertiääritulistimeksi. Höyry kulkee tulistinten 20 kautta kahta putkilinjaa (va- *·**: sen ja oikea) myöten. Linjojen tasapainon varmistamiseksi ajetaan kattilaa yleensä symmetrisesti, niin että molemmat linjat saavat suunnilleen saman 35 lämpötehon. Höyryn lämpötilan säätö huolehtii siitä, että viimeisen tuiistimen 119075 10 jälkeen linjoista tulee halutunlämpöistä höyryä. Lisäksi linjat on usein kytketty ristiin siten, että edellisen jakotukin oikeasta päästä mennään seuraavan jako-tukin vasempaan päähän ja päinvastoin. Tämä parantaa höyryn tasaista tulistumista. Säätö koostuu siis kahdesta identtisestä kokonaisuudesta (vasen ja 5 oikea höyrylinja). Ruiskujen ohjaus on toteutettu kaskadisäädöllä eli ylemmän säätäjän ohjaus menee alemman tason säätäjän asetusarvoksi.
YKSITYISKOHTAINEN RUISKUTUSSÄÄDÖN RAKENNE
Ruiskutussäädöt toimivat keskenään samalla tavalla. Ainoastaan kaskadin ylemmän tason säätäjälle operaattorin antama asetusarvo on eri suu-10 ruinen. Operaattori antaa asetusarvona halutun lämpötilan tulistimen jälkeen. Yläsäätäjän ohjaus on rajoitettu sopivalle välille riippuen höyryn maksimimas-savirrasta. Tähän ohjaukseen summataan luku, joka lineaarisesti riippuu yläsäätäjän asetusarvon ja mittauksen eroarvosta. Summaus tehdään vain silloin, kun eroarvo ylittää tietyn raja-arvon.
15 Tämän lisäksi säätimen ohjaukseen summataan termi, joka on saa tu lähtemällä liikkeelle ruiskutuksen energiataseesta. Lähtökohtana laskennassa on se, että pyritään määrittämään sekä mittauksilla että laskennallisesti se energiamäärä, jolla höyryn loppulämpötila saavuttaa sille asetetun asetusarvon. Käytännössä höyryn energiasisältöä siis lasketaan ennen viimeistä tulis-20 tusvaihetta ruiskuttamalla höyryn sekaan vettä.
·:· Laskenta perustuu höyryn massavirran mittaukseen. Jotta mittaus ···· olisi mahdollisimman luotettava, käytetään virtausmittaukseen lämpötila- ja pai-nekompensointia. Höyryn massavirtamittaus on rajoitettu tietylle välille riippuen « · « Γ Y voimalaitoksen tehosta. Kertomalla höyryn massavirta sen käyrästöstä saadul- ! y 25 la ominaislämpökapasiteetilla saadaan se energiamäärä tiettyä aikayksikköä ♦ · · :;j/ kohti, joka muuttaa höyryn lämpötilaa yhden asteen verran. Seuraavassa on *···: esitetty kyseinen kaava: : Y: Qc = cmh .missä • •f : · 30 ·»· vv \# Qc =energiavirta astetta kohti [kJ/s°C] ···· .···. c=tuorehöyryn ominaislämpökapasiteetti [kJ/kg°C] Y* mh =tuorehöyryn massavirta [kg/s].
• · ·«· • · • · ··· „ 1 19075
Energiavirralle astetta kohti suoritetaan kaksi laskentaa. Molemmat perustuvat siihen, mikä energiavirta olisi ruiskutusveden mukana höyryyn lisät-tävä/vähennettävä, jotta saavutetaan sen haluttu loppulämpötila. Tämän lisäksi toisen tehtävänä on huolehtia siitä, että höyryn lämpötila ei ylitä tulistimien ra-5 kenteellista lämpötilaa, joka on tulistinkohtainen. Tätä laskentaa varten Qc :lle voidaan antaa minimiraja. Tämä tehostaa ruiskun toimintaa.
Laskenta suoritetaan seuraavalla kaavalla: 10 Q2 = (T2 - Tr)Qc .missä Q2 = energiavirta [kJ/s] T2 = lämpötila ruiskun jälkeen [°C]
Tr =tulistimen rakenteellinen lämpötila [°C] 15 Qc= energiavirta astetta kohti [kJ/s°C].
Energiavirralle suoritettava toinen laskenta käyttää höyryn lämpötilan mittaukseen anturia, joka on ennen ruiskua. Lisäksi laskenta saa höyryn tavoitearvoksi lämpötilan, joka on saatu vähentämällä yläsäätimen aktiivisesta 20 asetusarvosta höyryn tulistusaste. Se on höyryn massavirran funktio, ja riippuu tulistimen rakenteesta. Energiavirta saadaan siis kaavasta: * · · ··· :T: &=(TX-T,)QC .missä • * * · · * « · ι«· · •25 β, = energiavirta [kJ/s] T. ^lämpötila ennen ruiskua [°C]
Tt = höyryn tavoitelämpötila ennen tulistinta [°C] **’ Qc = energiavirta astetta kohti [kJ/s°C].
• · • · · 30 Höyryn tavoitelämpötila ennen tulistinta lasketaan seuraavalla kaa- *·;** valla: • · · ···* .··*. T=Tn -7L .missä • · t spa ta 1 i·· 35 Tt = höyryn tavoitelämpötila ennen tulistinta [°C] :···: Tspa =lämpötilasäätimen aktiivinen asetusarvo [°C] 12 1 19075
Tta = höyryn tulistusaste [°Cj.
Edellä saadut energiavirrat summataan seuraavassa laskennassa, jotta saadaan se kokonaisenergiavirta, jolla höyryn energiaa tulee muuttaa sen 5 tavoitelämpötilan saavuttamiseksi. Koska höyryn lämpötilaa muutetaan vesi-ruiskuilla, täytyy kokonaisenergiavirta muuttaa vielä veden massavirraksi käyttämällä laskennassa veden energiasisältöä eli entalpiaa. Ruiskutusvesi otetaan kattilan syöttövedestä. Jos laitoksen syöttöveden lämpötila on lähes vakio, voidaan sen entalpialle käyttää kiinteää arvoa. Jos sen sijaan syöttöveden 10 lämpötila vaihtelee, joudutaan sen energiasisällön laskentaa varten mittaamaan syöttöveden lämpötila. Vaadittava ruiskutusveden massavirta saadaan seuraavalla kaavalla: mv - + ^ .missä
K
15 mv = ruiskutusveden massavirta [kg/s] Ö1;2 =energiavirta [kj/s] hv = ruiskutusveden entalpia [kJ/kgj.
20 Saatu ruiskutusveden massavirta summataan säätäjän ulostulon ja „;j* sen eroarvosta laskettavaan lisätermiin, jotka edelleen summataan alasäätäjä- nä toimivan virtaussäätimen remote-asetusarvoon. Virtaussäätimen ulostulo • ohjaa suoraan alueella 0-100 % ruiskutusveden säätöventtiiliä. Ruiskutusve- M* · : den virtaussäädin saa mittauksena lämpötilakompensoidun ruiskutusveden vir- 25 tausmittauksen. Tämä mittaus joudutaan suhteuttamaan tulistimen sekä va- • · · semman- että oikeanpuoleisen ruiskutusventtiilin asentotiedolla silloin, jos vir- • m **’ tausmittaus on yhteinen molemmille puolille.
:V: RUISKUTUSSÄÄDÖN TULISTUSASTEEN OPETUS SÄÄDÖLLE
Ruiskusäädöt perustuvat matemaattisiin malleihin, joiden mukaan 30 veden ja tuorehöyryn tiedetään käyttäytyvän. Koska prosessi ei ole koskaan /"·, kuitenkaan ideaalinen, tarvitaan mallien lisäksi säätimiä, jotka korjaavat malleja • · ja parametreja. Esimerkiksi tuiistimien tulistusaste muuttuu paitsi höyryn mas-savirran, myös ajan funktiona johtuen lähinnä likaantumisesta. Myös valmista-jalta saatu tieto tulistumisasteesta voi poiketa siitä, mikä se todellisuudessa on.
13 1 1 9075
Siksi on tarpeen opettaa säädölle, mikä tulistimen tulistusaste milloinkin on. Tämä tapahtuu käyttämällä hyväksi lämpötilan korjaussäätäjän ulostuloa. Sen poikkeaminen nollasta tarkoittaa sitä, että määritetty tulistusaste poikkeaa senhetkisestä todellisesta tuiistusasteesta. Koska korjaussäätimen ohjaus on 5 suoraan summattava tekijä alasäätäjän asetusarvoon, voidaan siitä suoraan laskea käyrän antaman ja todellisen tulistusasteen ero ko. höyryvirtauksella ja päivittää oikea tulistusaste taulukkoon. Opetus on syytä tehdä hitaasti, jotta saadut arvot ovat todellisia eivätkä johdu hetkellisistä häiriöistä.
Tulistusasteen opettaminen lähtee liikkeelle käytännössä päinvas- 10 toin kuin säätölaskenta. Nyt tiedettäessä lämpötilan korjaussäätimen ohjaus, voidaan siitä laskea ko. ohjausta vastaavan höyryn lämpötilan muutos. Tällä muutoksella päivitetään säädön käyttöönottovaiheessa annettua tulistus-käyrää. Laskentakaava on seuraava: 15 ATh-(/«v hv)/(/wA c) .missä ATh = säätimen laskeman veden massavirran aiheuttama muutos höyryn lämpötilaan [C] mv = säätimen laskema veden massavirta [kg/s] 20 hv = ruiskutusveden entalpia [kJ/kg] mh = säätimen laskema veden massavirta [kJ/kg] ··· c = tuorehöyryn ominaislämpökapasiteetti [KJ/kgC].
···1 ··· • ♦ · • · 1 : V. Säädön käyttöönoton yhteydessä on annettu tulistimien suuntaa an- • · · ”V 25 tavat arvoparit (x,y), jotka ovat siis höyryn massavirta ja höyryn lämpötilan I1V muutos tulistimessa. Määritetty höyryn massavirran alue on jaettu osiin siten, ;:i.: että kukin määritetty piste on osan keskellä. Osia on esimerkissä neljä, mutta • · ***** niiden lukumäärää ja leveyttä voidaan vaihdella käyttökohteen mukaan. Pisteet voivat olla kuvion 2B mukaisesti esimerkiksi seuraavat. 60, 120, 180, ja 230 \ v 30 kg/s. Jako on tällöin tehty seuraavasti: • 1 ·
Ml 30 kg/s < Höyryn massavirta < 90 kg/s [···, 90 kg/s < Höyryn massavirta <150 kg/s • · 150 kg/s < Höyryn massavirta <210 kg/s ϊ'1ί 35 210 kg/s < Höyryn massavirta < 250 kg/s.
··· • · ♦ · 14 119075
Edellä esitetyn kaavan tuloksesta lasketaan 30 minuutin keskiarvo samoin kuin tuorehöyryn virtauksesta. Laskentoja on sama määrä kuin on alueita. Kun lämpötilan muutoksen keskiarvossa tapahtuu muutos, Hipaisee se laskennan, jossa käyrän antamaan tulöstusasteeseen lisätään edellisen kaa-5 van lämpötilaeron keskiarvo. Kaava on seuraava:
Ttu= Ttv + AThka ,missä
Ttu - höyryn uusi tulistusaste [C] 10 Ttv = höyryn vanha tulistusaste [C] AThka = säätimen ohjauksen aiheuttaman höyryn lämpötilamuutok-sen 30 min keskiarvo.
Tämä laskenta suoritetaan vain sillä alueella, johon höyryn senhet-15 kinen massavirta kuuluu. Tämä on esitetty kuviossa 2B. Jos höyryn massavirta on esimerkiksi 70 kg/s, se kuuluu esimerkissä alueelle 30-90 kg/s. Sen alueen keskiarvoa vastaavaan tulistusasteeseen 40C° lisätään siis laskennasta saatu lämpötilan muutos. Uusi laskettu tulistusaste ei kuitenkaan siirry käyrään sellaisenaan, vaan se suodatetaan ensimmäisen kertaluvun suodattimena siten, että 20 muutos on rauhallinen.
Kuvio 3 esittää syöttöveden ja tuorehöyryn massavirtojen vaihtelun tavanomaisessa kolmipistesäädössä. Kolmipistesäädön ollessa käytössä ha-:T: valtaan selvä siniaaltomainen vaihtelu syöttöveden massavirrassa. Vaihtelu on : jopa 55 kg/s. Signaalilla on tietty prosessiviiveestä johtuva vaihesiirto.
: 25 Kuvio 4 esittää syöttöveden ja tuorehöyryn massavirtojen vaihtelun »tl · : keksinnön mukaisessa tasesäädössä. Uudella tasesäädöllä ei ole havaittavis- • · · "··[ sa kuvion 3 mukaista selvää siniaaltomaista vaihtelua syöttöveden massavir- • · rassa. Vaihtelu on tässä esimerkissä vain 12 kg/s.
. , Kuvio 5 esittää lieriön pinnan vaihtelun tavanomaisessa kolmipis- • » « ;*;* 30 tesäädössä. Kolmipistesäädön ollessa käytössä havaitaan selvä siniaaltomai- nen vaihtelu lieriön pinnassa. Lieriön pinnan vaihtelu on jopa 275 mm.
··· Kuvio 6 esittää lieriön pinnan vaihtelun keksinnön mukaisessa ta- • · · · .***. sesäädössä. Uudella tasesäädöllä ei ole havaittavissa kuvion 5 mukaista kor- • · * . keaa siniaaltomaista vaihtelua lieriön pinnassa. Lieriön pinnan vaihtelu on täs- 35 sä esimerkissä vain 110 mm.
• · · • · • · • · · 15 1 1907 5
Kuvio 7 esittää tasojen vaihtelun turbiinitripin aikana. Turbiinia ennen oleva venttiili sulkeutuu, jolloin höyryn massavirta loppuu. Paine lieriössä nousee, jolloin kiehuminen lakkaa ja lieriön pinta laskee. Myöhemmin avataan starttiventtiili, jolloin höyryn paine laskee, tapahtuu kiehumista ja lieriön pinta 5 nousee.
Kuvio 8 esittää lieriön pinnan tason vaihtelun turbiinitripin aikana. Kuviosta voidaan havaita, että lieriön pinta vaihtelee turbiinitripin aikana jopa noin 490 mm, mutta lieriön pinta pysyy koko tripin ajan hallinnassa, eikä se aiheuta muita trippejä. Tavanomaisella säädöllä turbiinitrippi aiheutti aina myös 10 kattilatripin.
Kuvio 9 esittää käytetyn öljymäärän turbiinitripin aikana. Turbiinitripin jälkeen kiinteää polttoainetta ei voida käyttää, joten kattilaa lämmitetään öljyllä. Tällöin lieriön paine nousee, kiehuminen lakkaa ja lieriön pinta laskee. Kuvioista 7-9 voidaan havaita, että keksinnön mukaiset vesi-/höyrypiirit ovat 15 stabiileja myös ajettaessa öljyllä ja polttoaineen katkosyötöllä.Kuvio 10 esittää kattilan tehon ja syöttöveden massavirran vaihtelun perinteisellä kolmipis-tesäädöllä ja kuvio 11 esittää kattilan tehon ja syöttöveden massavirran vaihtelun keksinnön mukaisessa tasesäädössä. Kuvioista voidaan havaita miten syöttöveden massavirran vaihteluväli on huomattavasti pienempi kuin kuvion 20 10 perinteisessä kolmipistesäädössä. Perinteisen säädön värähtely lisääntyy erityisesti käytettäessä epähomogeenisiä polttoaineita. Polttoaineen syötön heilunta lisääntyy, koska sen avulla pyritään kompensoimaan syöttöveden hei-:T: lunnasta johtuvaa paineenvaihtelua.
: Kuvio 12 esittää tilanteen perinteisellä säädöllä ja keksinnön mukai- • :*: 25 selia tasesäädöllä, jossa laitoksen tehoa on alennettu yön ajaksi. Pienemmällä : .·. teholla ajettaessa on yleistä, että lieriön pinta on rauhattomampi kuin suurilla !···! tehoilla ajettaessa. Kuitenkin uudella tasesäädöllä tämä lieriön heilunta on mel- • · ko riippumatonta laitoksen tehosta.
. . Lieriön pinnat ovat esitettynä tässä 10 min keskiarvoina. Vanhalla • · · 30 säädöllä tässä havaitaan selvä siniaaltomainen heilunta, jonka säätö itse aihe-'···’ uttaa. Uudella säädöllä tämä heilunta on huomattavasti pienempää ja se joh- *:* tuu pääasiassa polttoaineen epätasaisesta syötöstä.
·*". Kuvio 13 esittää kattilan tehon ja ruiskutusmäärien vaihtelun perin- v · ' . teisellä säädöllä. Kuvio 14 esittää kattilan tehon ja ruiskutusmäärien vaihtelun 35 keksinnön mukaisessa tasesäädössä. Tasesäädössä primäärisenä tavoitteena :···: on pitää höyryn energiasisältö halutussa arvossa. Vanha säätö perustuu suo- 119075 16 raan höyryn lämpötilan säätöön. Ruiskutusvesimäärän vaihtelu vaikuttaa tuotettuun höyrymäärään ja sitä kautta kattilan painesäätöön.
Kuvio 15 esittää esimerkin höyryn lämpötilojen vaihteluista tavanomaisessa ruiskutussäädössä ja keksinnön mukaisessa tasesäädössä. Kuvi-5 osta voidaan selvästi havaita, että höyryn lämpötilojen vaihtelut ovat uudella säädöllä selvästi vähäisempiä kuin tavanomaisessa säädössä. Höyryn lämpötilojen vaihtelut rasittavat tulistin- ja höyryputkia sekä vaikuttavat koko voimalaitoksen hyötysuhteeseen.
Kuvio 16 esittää esimerkin sekundäärisen ruiskun ruiskutusmäärien 10 vaihteluista tavanomaisessa ruiskutussäädössä ja keksinnön mukaisessa tasesäädössä. 5 kg/s ruiskutus voi vastata esimerkiksi noin 2,5 %:ia kattilan tehosta, joten alhaisempi ruiskutusmäärä parantaa laitoksen hyötysuhdetta.
Kuvio 17 esittää esimerkin kattilan savukaasujen 02-tasoista tavanomaisessa ruiskutussäädössä ja keksinnön mukaisessa tasesäädössä. Höyry-15 kattilan vesitaseen balansoinnilla on suora yhteys polttoaineen määrän säätöön ja siitä taas vaikutus kattilan savukaasujen 02-tasoon ja kattilan hyötysuhteeseen.
Kuvio 18 esittää esimerkin vaadituista maksimitehoista perinteisellä säädöllä ja keksinnön mukaisella tasesäädöllä. Keksinnön mukaisen tasesää-20 dön vaatimat tehot ovat perinteistä säätöä alhaisemmat.
Kuvio 19 esittää esimerkin tehoeroista perinteisellä säädöllä ja kek-sinnön mukaisella tasesäädöllä, kun syöttöveden massavirran vaihtelu on ± 10 :T: kg/s tai ± 2 kg/s.
:Kuvio 20 esittää esimerkin kattilan polttoainetehoeroista perinteiset • · · : .1. 25 lä säädöllä ja keksinnön mukaisella tasesäädöllä. Perinteisellä säädöllä tur- biinitehon vaihtelu on esimerkissä välillä 577,5 - 641,4 MW. Uudella tasesää- • · · *···! döllä vastaava tehovaihtelu on esimerkissä 603 - 615,9 MW. Täten keksinnön • · mukaisen säädön avulla voidaan ajaa lähempänä maksimitehoa, jolloin myös sähkötehon menetykset vähenevät.Alan ammattilaiselle on ilmeistä, että tek-30 nilkan kehittyessä keksinnön perusajatus voidaan toteuttaa monin eri tavoin.
• · ’·;·1 Keksintö ja sen suoritusmuodot eivät siten rajoitu yllä kuvattuihin esimerkkeihin vaan ne voivat vaihdella patenttivaatimusten puitteissa.
• · · • • · • · # · ··« • i • 1 « · 1

Claims (10)

1. Menetelmä kattilan ruiskutusta varten, jossa - mitataan höyryn massavirtaus mh - lasketaan energiavirta astetta kohti Qc 5. lasketaan energiavirta Q2, joka olisi ruiskutusveden mukana höy ryyn lisättävä/vähennettävä, jotta saavutetaan sen haluttu loppulämpötila - lasketaan ennen tulistinta oleva energiavirta 0, - lasketaan ruiskutusveden massavirta mv kaavalla: 10 thv = .missä K mv = ruiskutusveden massavirta [kg/s] 0i:2 = energiavirta [kJ/s] hv = ruiskutusveden entalpia [kJ/kg] 15. säädetään ruiskutuksen virtaussäädintä lasketun ruiskutusveden massavirtauksen avulla, menetelmän ollessa tunnettu siitä, että se käsittää edelleen vaiheet: - mitata lämpötilan korjaussäätäjän ulostulon arvo, - laskea tulistimen todellinen tulistusaste korjaussäätäjän ulostulon 20 arvon perusteella, - verrata laskettua senhetkistä todellista tulistusastetta ruiskutusve- * · * [·*/ den massavirtauksen laskennassa käytettyyn tulistusasteeseen, : - päivittää todellinen tulistusaste laskennassa käytettäväksi tulis- • » · tusasteeksi.
2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu sii- :***: tä, että massavirtauksen mittauksessa käytetään lämpötila- ja painekompen- sointia.
3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu sii- • * · .·*·. tä, massavirran mittausväli on rajoitettu voimalaitoksen tehosta riippuvasti. • · T 30
4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu sii- tä, että energiamäärä astetta kohti Qe .lasketaan kaavalla: • · · • · • · • · · Qc = cm* .missä * « t...t Qc ^energiavirta astetta kohti [kJ/s°CJ 35 c =tuorehöyryn ominaislämpökapasiteetti [kJ/kg°C] 18 1 1 9075 mh =tuorehöyryn massavirta [kg/s].
5 Qi=(?2-Tr)Qc «missä ö2 = energiavirta [kj/s] T2 = lämpötila ruiskun jälkeen [°C] Tr =tulistimen rakenteellinen lämpötila [°C] Qc - energiavirta astetta kohti [kJ/s°C],
5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että energiavirta Q2 lasketaan kaavalla:
6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu sii tä, että energiavirta Q, saadaan siis kaavasta: ώ=(Γ,-τ;)ββ .missä Q, = energiavirta [kJ/s] 15. lämpötila ennen ruiskua [°C] T, = höyryn tavoitelämpötila ennen tulistinta [°C] Qc = energiavirta astetta kohti [kJ/s°C].
7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että höyryn tavoitelämpötila ennen tulistinta 7) lasketaan kaavalla: 20 T,^Tspa-Tla missä 7) = höyryn tavoitelämpötila ennen tulistinta [°C] :T: Tspa = lämpötilasäätimen aktiivinen asetusarvo [°C] i:‘: Tl0 = höyryn tulistusaste [°C].
8. Jonkin aikaisemman patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että saatu ruiskutusveden massavirta my summataan säätäjän ulostulon ja sen eroarvosta laskettavaan lisätermiin, jotka edelleen summataan alasäätäjänä toimivan virtaussäätimen asetusarvoon.
9. Järjestelmä kattilan ruiskutusta varten, tunnettu siitä, että .···. 30 järjestelmässä on välineet toteuttaa patenttivaatimuksen 1 menetelmän mukai- *·1 2 3 set vaiheet. ···:1
10. Ohjausyksikkö kattilan ruiskutusta varten, tunnettu siitä, ··· että ohjausyksikkö on sovitettu laskemaan patenttivaatimuksen 1 menetelmän mukaiset laskennat. • · · 2 • · 3 119075
FI20055594A 2005-11-04 2005-11-04 Menetelmä, järjestelmä ja ohjausyksikkö kattilan ruiskutusta varten FI119075B2 (fi)

Priority Applications (1)

Application Number Priority Date Filing Date Title
FI20055594A FI119075B2 (fi) 2005-11-04 2005-11-04 Menetelmä, järjestelmä ja ohjausyksikkö kattilan ruiskutusta varten

Applications Claiming Priority (2)

Application Number Priority Date Filing Date Title
FI20055594A FI119075B2 (fi) 2005-11-04 2005-11-04 Menetelmä, järjestelmä ja ohjausyksikkö kattilan ruiskutusta varten
FI20055594 2005-11-04

Publications (4)

Publication Number Publication Date
FI20055594A0 FI20055594A0 (fi) 2005-11-04
FI20055594A FI20055594A (fi) 2007-05-05
FI119075B true FI119075B (fi) 2008-07-15
FI119075B2 FI119075B2 (fi) 2014-07-04

Family

ID=35458835

Family Applications (1)

Application Number Title Priority Date Filing Date
FI20055594A FI119075B2 (fi) 2005-11-04 2005-11-04 Menetelmä, järjestelmä ja ohjausyksikkö kattilan ruiskutusta varten

Country Status (1)

Country Link
FI (1) FI119075B2 (fi)

Also Published As

Publication number Publication date
FI20055594A0 (fi) 2005-11-04
FI119075B2 (fi) 2014-07-04
FI20055594A (fi) 2007-05-05

Similar Documents

Publication Publication Date Title
CN103797302B (zh) 循环废热蒸汽生成器的运行方法
CA2706794C (en) Method for operating a once-through steam generator and forced-flow steam generator
KR101841316B1 (ko) 증기 터빈의 단기간 출력 상승을 조절하기 위한 방법
KR20060041793A (ko) 드럼형 보일러의 드럼 레벨 제어 장치 및 그 방법
EP3495731B1 (en) Once-through evaporator systems
CA1079139A (en) Boiler control providing improved operation with fuels having variable heating values
CN102374518A (zh) 使用动态矩阵控制的蒸汽温度控制
JP2008032367A (ja) 貫流型排熱回収ボイラの制御方法
JP6424725B2 (ja) ボイラシステム
CN102374520A (zh) 带有防止饱和蒸汽进入过热器的蒸汽温度的动态矩阵控制
FI58556B (fi) Foerfarande foer paoverkan av utgaongstemperaturen hos en aonga som genomstroemmar en beroeringsvaermeyta i en aonggenerator
US3894396A (en) Control system for a power producing unit
KR101818021B1 (ko) 증기 터빈의 단기간 출력 상승을 조절하기 위한 조절 방법
FI119075B (fi) Menetelmä, järjestelmä ja ohjausyksikkö kattilan ruiskutusta varten
EP3495732B1 (en) Once-through evaporator systems
KR101960554B1 (ko) 관류형 증기 발생기의 작동 방법 및 상기 방법을 실행하기 위해 설계된 증기 발생기
FI118929B (fi) Menetelmä, järjestelmä ja ohjausyksikkö kattilan syöttövesivirtauksen säätämiseksi
KR102678499B1 (ko) 관류 보일러의 제어 장치, 발전 플랜트 및 관류 보일러의 제어 방법
EP2098691B1 (en) Method for controlling a combined-cycle plant, and combined-cycle plant
US11506378B2 (en) Once-through evaporator systems
US11242987B2 (en) Once-through evaporator systems
JP4637943B2 (ja) 加圧型流動層ボイラの制御方法
JP2006071166A (ja) 貫流ボイラの蒸気温度制御装置
RU2044216C1 (ru) Автоматический регулятор температуры перегретого пара в парогенераторе
JP2015140966A (ja) ボイラ及びボイラシステム

Legal Events

Date Code Title Description
PC Transfer of assignment of patent

Owner name: ÅF-BENIMA OY

Free format text: ÅF-BENIMA OY

MD Opposition filed

Opponent name: METSO POWER OY

MFDR Revocation of patent
RF Appeal filed
FCK Appeal rejected

Free format text: APPLICATION REJECTED

RF Appeal filed
RFK Appeal accepted
FG Patent granted

Ref document number: 119075

Country of ref document: FI

Kind code of ref document: B

PC Transfer of assignment of patent

Owner name: AFRY FINLAND OY