FI119035B - Menetelmä ja laitteisto kiertotiivistimen joustojen määrittämiseksi - Google Patents
Menetelmä ja laitteisto kiertotiivistimen joustojen määrittämiseksi Download PDFInfo
- Publication number
- FI119035B FI119035B FI20022035A FI20022035A FI119035B FI 119035 B FI119035 B FI 119035B FI 20022035 A FI20022035 A FI 20022035A FI 20022035 A FI20022035 A FI 20022035A FI 119035 B FI119035 B FI 119035B
- Authority
- FI
- Finland
- Prior art keywords
- load
- gyro
- angle
- aid
- compact
- Prior art date
Links
- 238000000034 method Methods 0.000 title claims abstract description 35
- 238000005259 measurement Methods 0.000 claims description 32
- 238000012360 testing method Methods 0.000 claims description 9
- 230000003287 optical effect Effects 0.000 claims description 4
- 230000005489 elastic deformation Effects 0.000 abstract 1
- 239000000523 sample Substances 0.000 description 64
- 238000012545 processing Methods 0.000 description 9
- 238000002474 experimental method Methods 0.000 description 8
- 238000005452 bending Methods 0.000 description 7
- 230000006835 compression Effects 0.000 description 7
- 238000007906 compression Methods 0.000 description 7
- 238000007789 sealing Methods 0.000 description 5
- 230000000694 effects Effects 0.000 description 4
- MOVRNJGDXREIBM-UHFFFAOYSA-N aid-1 Chemical compound O=C1NC(=O)C(C)=CN1C1OC(COP(O)(=O)OC2C(OC(C2)N2C3=C(C(NC(N)=N3)=O)N=C2)COP(O)(=O)OC2C(OC(C2)N2C3=C(C(NC(N)=N3)=O)N=C2)COP(O)(=O)OC2C(OC(C2)N2C3=C(C(NC(N)=N3)=O)N=C2)COP(O)(=O)OC2C(OC(C2)N2C(NC(=O)C(C)=C2)=O)COP(O)(=O)OC2C(OC(C2)N2C3=C(C(NC(N)=N3)=O)N=C2)COP(O)(=O)OC2C(OC(C2)N2C3=C(C(NC(N)=N3)=O)N=C2)COP(O)(=O)OC2C(OC(C2)N2C3=C(C(NC(N)=N3)=O)N=C2)COP(O)(=O)OC2C(OC(C2)N2C(NC(=O)C(C)=C2)=O)COP(O)(=O)OC2C(OC(C2)N2C3=C(C(NC(N)=N3)=O)N=C2)COP(O)(=O)OC2C(OC(C2)N2C3=C(C(NC(N)=N3)=O)N=C2)COP(O)(=O)OC2C(OC(C2)N2C3=C(C(NC(N)=N3)=O)N=C2)COP(O)(=O)OC2C(OC(C2)N2C(NC(=O)C(C)=C2)=O)COP(O)(=O)OC2C(OC(C2)N2C3=C(C(NC(N)=N3)=O)N=C2)COP(O)(=O)OC2C(OC(C2)N2C3=C(C(NC(N)=N3)=O)N=C2)COP(O)(=O)OC2C(OC(C2)N2C3=C(C(NC(N)=N3)=O)N=C2)CO)C(O)C1 MOVRNJGDXREIBM-UHFFFAOYSA-N 0.000 description 3
- 238000004364 calculation method Methods 0.000 description 3
- 238000005056 compaction Methods 0.000 description 3
- 238000006073 displacement reaction Methods 0.000 description 3
- 230000006870 function Effects 0.000 description 3
- 239000010426 asphalt Substances 0.000 description 2
- 238000012669 compression test Methods 0.000 description 2
- 238000012546 transfer Methods 0.000 description 2
- 229910000831 Steel Inorganic materials 0.000 description 1
- 238000007792 addition Methods 0.000 description 1
- XAGFODPZIPBFFR-UHFFFAOYSA-N aluminium Chemical compound [Al] XAGFODPZIPBFFR-UHFFFAOYSA-N 0.000 description 1
- 229910052782 aluminium Inorganic materials 0.000 description 1
- 238000004590 computer program Methods 0.000 description 1
- 230000001419 dependent effect Effects 0.000 description 1
- 239000008187 granular material Substances 0.000 description 1
- 239000000463 material Substances 0.000 description 1
- 239000002362 mulch Substances 0.000 description 1
- 230000035945 sensitivity Effects 0.000 description 1
- 239000011343 solid material Substances 0.000 description 1
- 239000010959 steel Substances 0.000 description 1
Classifications
-
- G—PHYSICS
- G01—MEASURING; TESTING
- G01N—INVESTIGATING OR ANALYSING MATERIALS BY DETERMINING THEIR CHEMICAL OR PHYSICAL PROPERTIES
- G01N3/00—Investigating strength properties of solid materials by application of mechanical stress
- G01N3/56—Investigating resistance to wear or abrasion
- G01N3/565—Investigating resistance to wear or abrasion of granular or particulate material
-
- G—PHYSICS
- G01—MEASURING; TESTING
- G01N—INVESTIGATING OR ANALYSING MATERIALS BY DETERMINING THEIR CHEMICAL OR PHYSICAL PROPERTIES
- G01N1/00—Sampling; Preparing specimens for investigation
- G01N1/28—Preparing specimens for investigation including physical details of (bio-)chemical methods covered elsewhere, e.g. G01N33/50, C12Q
- G01N1/286—Preparing specimens for investigation including physical details of (bio-)chemical methods covered elsewhere, e.g. G01N33/50, C12Q involving mechanical work, e.g. chopping, disintegrating, compacting, homogenising
-
- G—PHYSICS
- G01—MEASURING; TESTING
- G01N—INVESTIGATING OR ANALYSING MATERIALS BY DETERMINING THEIR CHEMICAL OR PHYSICAL PROPERTIES
- G01N3/00—Investigating strength properties of solid materials by application of mechanical stress
- G01N3/08—Investigating strength properties of solid materials by application of mechanical stress by applying steady tensile or compressive forces
-
- G—PHYSICS
- G01—MEASURING; TESTING
- G01N—INVESTIGATING OR ANALYSING MATERIALS BY DETERMINING THEIR CHEMICAL OR PHYSICAL PROPERTIES
- G01N2203/00—Investigating strength properties of solid materials by application of mechanical stress
- G01N2203/0014—Type of force applied
- G01N2203/0026—Combination of several types of applied forces
- G01N2203/0028—Rotation and bending
-
- G—PHYSICS
- G01—MEASURING; TESTING
- G01N—INVESTIGATING OR ANALYSING MATERIALS BY DETERMINING THEIR CHEMICAL OR PHYSICAL PROPERTIES
- G01N2203/00—Investigating strength properties of solid materials by application of mechanical stress
- G01N2203/02—Details not specific for a particular testing method
- G01N2203/06—Indicating or recording means; Sensing means
- G01N2203/067—Parameter measured for estimating the property
- G01N2203/0682—Spatial dimension, e.g. length, area, angle
Landscapes
- Physics & Mathematics (AREA)
- Health & Medical Sciences (AREA)
- Life Sciences & Earth Sciences (AREA)
- Chemical & Material Sciences (AREA)
- Analytical Chemistry (AREA)
- Biochemistry (AREA)
- General Health & Medical Sciences (AREA)
- General Physics & Mathematics (AREA)
- Immunology (AREA)
- Pathology (AREA)
- Investigating Strength Of Materials By Application Of Mechanical Stress (AREA)
- Applications Or Details Of Rotary Compressors (AREA)
- Structures Of Non-Positive Displacement Pumps (AREA)
Description
119035 h *
MENETELMÄ JA LAITTEISTO KIERTOTIIVISTIMEN JOUSTOJEN MÄÄRITTÄMISEKSI
Keksinnön kohteena on menetelmä kiertotiivistimen joustojen määrittämiseksi, jossa menetelmässä mitataan kiertotiivistimen liikekulmaa kiertotiivistimen käytön ai-5 kana. Keksinnön kohteena on myös patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän mukainen laitteisto, johon laitteistoon kuuluu mittauselimet kiertotiivistimen liike-kulman mittaamiseksi.
Kierto tiivistintä (gyratory compactor) käytetään erilaisten maamassojen ja niiden kaltaisten aineiden, kuten bitumiasfaltin, tiivistysominaisuuksien määrittämiseen. 10 Mittausta tehtäessä kiertotiivistimeen kuuluva näytesylinteri on täytettynä tutkittavalla näytemassalla ja näytesylinterissä olevaan näytemassaan aikaansaadaan puristuksen ja nk. gyratory-liikkeen avulla näytemassaa tiivistävä leikkausmuodonmuutos. Nämä aikaansaavat näytteen rakeiden liikkumisen toisiinsa nähden ja hakeutumisen tiiviimmin toistensa läheisyyteen, jolloin näytemassa tiivistyy ja sen ti-15 heys kasvaa. Samalla kiertotiivistimeen kohdistuu näytemassan muodonmuutos-vastuksista aiheutuvia voimia. Nämä voimat ovat suurimpia siellä, missä näytemassaan kohdistuva puristus ja siitä aiheutuva leikkausmuodonmuutos ovat suurimmillaan. Kiertotiivistimessä tämä kohta on sillä suunnalla, mihin gyratory-liikkeen lii-. kekulma on kääntymässä. Tästä johtuen kiertotiivistin joustaa yleensä niin, että lii- ;:v 20 kekulma (K-kulma) pyrkii pienenemään. Kiertotiivistimellä tehtävän tiivistyskö- • * \ keen edetessä näytteen tiheys ja leikkausvastus kasvavat näytemassan tiivistymisen • · ' · ·. takia. Tästä johtuen laitteen rakenteisiin aiheutuvat joustot ja niistä aiheutuva liike- *.' * kulman muutos ovat pienimmillään kokeen alussa ja suurimmillaan kokeen lopussa.
• · * · * .· · Liikekulman vaihtelu on yleensä pahin kiertotiivistimellä tehtävässä tiivistysomi- 25 naisuuksien mittauksessa tuloksiin vaikuttava virhetekijä. Joissakin nykyisin tunnetuissa kiertotiivistimissä liikekulma on kokeen lopussa jopa yli 10 % pienempi kuin kokeen alussa. Tällaisilla laitteilla tehtyjen kokeiden tuloksia tarkastellaan kuitenkin olettaen, että liikekulma on koko kokeen ajan ollut sama kuin kokeen alussa • · *. * ennen laitteen kuormittamista. Näin ollen monilla nykyisin käytössä olevilla kierto- • · · :30 tiivistimillä saadaan epätarkkoja ja epäluotettavia tiivistysominaisuuksien mittaustu-* · ... * loksia. Tilanne on erityisen paha silloin, kun tutkittava näytemassa on valmiiksi tii- ....· vistä ja/tai jäykkää tai muusta syystä kiertotiivistimeen voimakkaita kuormituksia • · aiheuttavaa materiaalia.
• » * · • · »·» ·;·· Nykyisten standardien mukaan kiertotiivistimen liikekulman riippuvuus näytemas- 35 san aiheuttamista kuormituksista määritetään mittaamalla samoja näytemassoja sa- 2 119035 manaikaisesti useilla eri laitteilla. Tällä tavoin pyritään saamaan selville laitteiden väliset erot, joista päätellään eri laitteiden jousto-ominaisuudet ja niihin liittyvät laatutekijät vertailemalla eri laitteilla saatuja koetuloksia. Tällainen eri laitteilla tehtyjen kokeiden ja niistä saatujen mittaustulosten tutkiminen on hyvin työlästä ja hidas-5 ta. Lisäksi tällaisella menetelmällä saatavat mittaustulokset ovat epätarkkoja mm., koska näytemassan ominaisuudet ja tiiveys vaihtelevat eri laitteilla saatavien mittaustulosten eroihin nähden suhteellisen paljon, vaikka kokeisiin käytetty näytemassa on samasta näytemassaerästä otettua.
Keksinnön tarkoituksena on aikaansaada menetelmä ja laitteisto, jolla poistetaan 10 edellä mainittuja nykyisiin kiertotiivistimen joustojen määritysmenetelmiin liittyviä ongelmia. Erityisesti keksinnön tarkoituksena on tuoda esiin menetelmä ja laitteisto, joilla kiertotiivistimen jousto-ominaisuudet voidaan määrittää tarkasti, ja joilla jousto-ominaisuuksista riippuvat tärkeät kiertotiivistimen laatua ilmaisevat tekijät saadaan selville helposti ja luotettavasti. Lisäksi keksinnön tarkoituksena on tuoda esiin 15 menetelmä, joka on nopea ja helppokäyttöinen sekä laitteisto, joka on tarkka ja luotettava, mutta rakenteeltaan yksinkertainen ja edullinen.
Keksinnön tarkoitus saavutetaan menetelmällä ja laitteistolla, jolle on tunnusomaista se, mitä on esitetty patenttivaatimuksissa.
· . Keksinnön mukaiselle menetelmälle on tunnusomaista se, että näytemassan tilalle * · · • Y 20 asennetaan kuormitusapuväline, jonka aiheuttama kuormitus kiertotiivistimeen tun- :"t’· netaan ennalta, ja että kiertotiivistintä käytetään kuormitusapuvälineen ollessa kier- :]·. totiivistimen sisällä. Kun jousto-ominaisuuksia määritettäessä näytemassan tilalla ·*·, on kuormitusapuväline, jonka aiheuttama kuormitus kiertotiivistimeen tunnetaan t .* * ennalta, vältytään näytemassan jäykkyyden ja tiiveyden vaihteluista aiheutuvilta 25 virheiltä. Lisäksi näytekappaleen aiheuttamaa ennalta tunnettua kuormitusta voidaan helposti muuttaa toiseen tunnettuun arvoon, jolloin saadaan selville luotettavasti ja tarkasti kiertotiivistimen joustojen riippuvuus kuormituksen suuruudesta.
γ. Keksinnön mukaisen menetelmän edullisessa sovelluksessa kiertotiivistimen liike- kulman mittauksia tehdään ainakin kaksi ja näissä mittauksissa käytetään erilaisen 30 kuormituksen aiheuttavia kuormitusapuvälineitä. Tällä tavoin saadaan selville kuormituksen muuttumisen vaikutus kiertotiivistimen joustoihin ja näin voidaan • · * · *. ‘ määrittää joustojen suuruus kuormituksen funktiona. Näin saatavan kuormituksen ja joustojen välisen yhteyden avulla voidaan muodostaa kokonaiskäsitys erilaisten *:*· massojen aiheuttamista joustoista ja niiden vaikutuksista määritettäviin tiivis- 35 tysominaisuuksiin.
3 119035
Keksinnön mukaisen menetelmän toisessa edullisessa sovelluksessa erilaisilla kuormituksilla tehtyjen liikekulman mittausten jälkeen määritetään liikekulman riippuvuus kiertotiivistimeen aiheutetusta kuormituksesta. Liikekulman ja kuormitusten välinen riippuvuus voidaan huomioida mittaustapahtuman jälkeen tehtävissä 5 tiivistysominaisuuksien laskelmissa siten, että laskelmissa käytetään joustojen perusteella määritettyä todellista liikekulmaa. Tämä parantaa kiertotiivistyskokeen tulosten luotettavuutta ja tarkkuutta olennaisesti.
Keksinnön mukaisen menetelmän kolmannessa edullisessa sovelluksessa kuormi-tusapuvälineen aiheuttamaa kuormitusta muutetaan muuttamalla ainakin yhtä kuor-10 mitusapuvälineen ja kiertotiivistimen välistä kosketuskohtaa. Kosketuskohdan muuttaminen on toteutettavissa kahden joustojenmääritysmittauksen välillä yksinkertaisesti, helposti ja nopeasti. Lisäksi kosketuskohtaa muuttamalla aikaansaatujen erilaisten kuormitusten suuruus voidaan määrittää yksinkertaisilla laskutoimituksilla erittäin tarkasti, kun tunnetaan näytesylinterin kanteen ja pohjaan aiheutettu puris-15 tusvoima.
Keksinnön mukaisen menetelmän neljännessä edullisessa sovelluksessa kuormi-tusapuvälineen ja kiertotiivistimen välisiä kosketuskohtia muutetaan asentamalla kuormitusapuvälineeseen ainakin yksi kosketuskohtia muuttava lisäosa. Tällä tavoin • >. kosketuskohtien muuttaminen onnistuu helposti, nopeasti ja tarkasti toistettavasti.
f ·
Ml *
»· I
• 20 Keksinnön mukaisen menetelmän viidennessä edullisessa sovelluksessa kiertotii- :"*· vistimen liikekulmaa mitataan näytesylinterin sisälle asennetulla mittakellolla. Mit- v takello on sovitettavissa standardikokoisen näytesylinterin sisään helposti ja kiinni- tettävissä sopivalle kohdalle suhteellisen yksinkertaisella kiinnitysrakenteella niin, • .· · että mittakellon kärki mittaa näytesylinterin kannen ja/tai pohjan sekä näytesylinte- 25 rin välistä kulmaa, josta liikekulma voidaan määrittää yksinkertaisilla laskutoimituksilla. Lisäksi mittakellolla saadut tulokset voidaan suhteellisen helposti joko kerätä mittakellossa olevaan muistiin tai siirtää suoraan reaaliaikaisesti kiertotiivistimen ulkopuolelle sijoitettuun mittaustulosten käsittely-yksikköön.
• · -• · ;*" Keksinnön mukaisen menetelmän kuudennessa edullisessa sovelluksessa kiertotii- ·* ’ 30 vistimen liikekulmaa mitataan näytesylinteriin asennettujen optisten mittauselinten avulla. Tällä tavoin liikekulman mittaus voidaan toteuttaa erittäin tarkasti, koska **·- näin tapahtuvissa mittauksissa joustoista aiheutuvia muutoksia voidaan tarkastella ; optisesti suurennettuna. Lisäksi optisten mittauselinten avulla tapahtuvassa mittauk- ·;··. sessa mittaustiedon siirtäminen näytesylinterin ulkopuolelle voidaan toteuttaa yk- 4 119035 sinkertaisesti ja edullisesti heijastamalla joustoista aiheutuvia muutoksia kuvaava valonsäde näytesylinteriin tehdyn reiän kautta kiertotiivistimen ulkopuolelle.
Keksinnön mukaiselle laitteistolle on tunnusomaista se, että laitteistoon kuuluu ainakin yksi kiertotiivistimen näytesylinterin sisälle asennettava kuormitusapuväline.
5 Keksinnön mukaista menetelmää käytettäessä saadaan kuormitusapuvälineen avulla kohdistettua kiertotiivistimeen näytemassan aiheuttamaa kuormitusta vastaava kuormitus erittäin yksinkertaisesti ja helposti, jolloin kiertotiivistimen joustojen määrittäminen liikekulman suuruutta mittaamalla onnistuu luotettavasti ja tarkasti ilman nykyisissä menetelmissä tehtäviä työläitä ja hitaita vertailumittauksia.
10 Keksinnön mukaisen laitteiston edullisessa sovelluksessa kuormitusapuväline on näytesylinterin sisälle välyksettömästi, mutta helposti liikkuvaksi sovitettava sylin-terimäinen kappale. Tällainen kappale on useimpien nykyisin tunnettujen kiertotii-vistimien näytesylinterin sisälle sopiva ja sinne helposti asennettava sekä tällainen kappale saadaan aiheuttamaan näytesylinterin kannen ja pohjan väliin puristettuna 15 kiertotiivistimeen näytemassaa läheisesti muistuttavia kuormituksia. Lisäksi tällaisen kappaleen yhteyteen voidaan asentaa helposti kiertotiivistimen liikekulman mit-tauslaite/-laitteet, joilla voidaan mitata kiertotiivistimen liikekulman muutos kiertotiivistimen käytön aikana. Edelleen tällaisesta kuormitusapuvälineestä näytesylinte-. t. riin, pohjaan ja kanteen kohdistuvien kuormitusten luonnetta ja suuruutta saadaan I.".’ 20 helposti muutettua massanäytteen tiiveydestä ja massan jäykkyydestä aiheutuvia \4; vaihteluita muistuttavalla tavalla muuttamalla kannen ja pohjan sekä kuormitusapu- välineen välisiä kosketuskohtia.
• * • m » •\ Keksinnön mukaisen laitteiston toisessa edullisessa sovelluksessa kuormitusapuvä- .* · lineeseen kuuluu ainakin yksi kuormitusapuvälineeseen asennettava lisäosa kuor- 25 mitusapuvälineestä kiertotiivistimeen aiheutuvien kuormitusten muuttamiseksi. Tällaisilla lisäosilla voidaan muuttaa kuormitusapuvälineen sekä pohjan ja kannen välisiä kosketuskohtia ja siten kuormitusapuvälineestä näytesylinteriin, kanteen ja poh- , jaan aiheutuvia kuormituksia näytemassan ominaisuuksien vaihteluista aiheutuvia • · vaihteluita muistuttavalla tavalla sekä niin, että kuormituksen suuruus on helposti *·. ^ 30 määritettävissä laskennallisesti pohjaan ja kanteen kohdistetuista puristusvoimista.
·· Tämän ansiosta tällaisella laitteistolla voidaan määrittää kiertotiivistimen joustojen ... ja näytemassan aiheuttaman kuormituksen suuruuden välinen yhteys luotettavasti ja . ·,· tarkasti.
• » • « • «e 5 119035
Seuraavassa keksintöä selostetaan tarkemmin viittaamalla oheisiin piirustuksiin, joissa kuvassa 1 on esitetty pystysuora poikkileikkaus näytesylinteristä, johon on asennettu eräs keksinnön mukaiseen menetelmään kuuluva kuormitusapuväline, 5 kuvassa 2 on esitetty sivultapäin näytesylinterin kannen ja pohjan välissä oleva kuvan 1 mukainen kuormitusapuväline, johon on asennettu kuormituksen suuruutta muuttavat lisäosat, kuvassa 3 on esitetty pystysuora poikkileikkaus näytesylinteristä, johon on asennettu sellainen kuvan 1 mukainen kuormitusapuväline, johon kuuluu kuormitusapu-10 välineen sisään rakennetut mekaaniset liikekulman mittauselimet, ja kuvassa 4 on esitetty pystysuora poikkileikkaus näytesylinteristä, johon on asennettu sellainen kuvan 1 mukainen kuormitusapuväline, johon kuuluu optiset liike-kulman mittauselimet.
Erääseen keksinnön mukaisen menetelmän mukaiseen laitteistoon kuuluu kiertotii-15 vistimen näytesylinteriin sopiva kuormitusapuväline ja mittauselimet liikekulman mittaamiseksi sekä mittauselimiin kytketty mittaustulosten käsittely-yksikkö liike-kulman mittaustulosten käsittelemiseksi ja muuntamiseksi kiertotiivistimen joustoiksi.
• ·
Kuvassa 1 on esitetty kuormitusapuväline 1 kiertotiivistimen näytesylinteriin asen- • · * : \ 20 nettuna. Kuvan 1 mukainen kuormitusapuväline on sopivasta kiinteästä aineesta, :[*’ kuten teräksestä, alumiinista tai muovista valmistettu, muodoltaan sylinterimäinen i\ kappale, johon kuuluu päätypinnat 2 ja 3 sekä vaippapinta 4. Kuormitusapuväline i\ on ulkohalkaisijaltaan sellainen, että se on sovitettavissa kiertotiivistimen standardi- .* * kokoisen näytesylinterin sisään välyksettömästi, mutta herkästi näytesylinterin si- » - 25 säliä liikkuvaksi. Kuormitusapuvälineen päätypintojen reunaan kuuluu viisteet 5 ja 6, jotta näytesylinterin kansi 7 ja pohja 8 koskettaisivat kuormitusapuvälineeseen hallitusti tietyltä kosketuskohdalta 9, joka säilyy kiertotiivistimen käytön aikana ko- , ko ajan vakioetäisyydellä kuormitusapuvälineen keskipisteestä. Tämän ansiosta voi- ♦ * daan kiertotiivistimeen aiheutuvat kuormitukset määrittää laskennallisesti, kun tun- **. 30 netaan kanteen ja pohjaan vaikuttava puristusvoima P. Kuormitusapuvälineeseen ··· kuuluu myös vaippapinnan keskikohdalle muodostettu ura 10. Sen tarkoituksena on ..* estää vaippapinnan kosketus näytesylinteriin kuormitusapuvälineen keskikohdilta, , *,* jotta kuormitusapuvälineen ja näytesylinterin välisten kuormitusten määrittäminen • · :·ί olisi mahdollisimman tarkkaa ja helppoa. Kuormitusapuvälineen päätypintoihin 2 ja ?* 35 3 kuuluu lisäksi syvennykset 11 ja 12. Ne ovat muodoltaan ja syvyydeltään sellai set, että niihin voidaan asentaa laitteistoon kuuluvat rengasmaiset lisäosat (ei esi- , 119035
O
tetty kuvassa 1), joilla muutetaan kuormitusapuvälineestä kiertotiivistimeen aiheutuvia kuormituksia (kuvan 1 tapauksessa pohjaan ja kanteen muodostuvia taivutus-momentteja)
Kuvan 1 mukaisessa kuormitusapuvälineessä käytettävät lisäosat ovat rengasmaisia 5 kappaleita, jotka ovat paksuudeltaan niin suuria, että ne ulottuvat pystysuunnassa syvennysten 11 ja 12 pohjalta päätypintojen 2 ja 3 ulkopuolelle. Kuvassa 2 on esitetty tällaisista lisäosista esimerkkinä kuvan 1 mukaiseen kuormitusapuvälineeseen 1 asennetut lisäosat 17 ja 18. Kuormitusapuvälineen ollessa näytesylinterin sisällä ja lisäosien 17 ja 18 ollessa kuormitusapuvälineeseen asennettuna koskettavat näy-10 tesylinterin pohja 7 ja kansi 8 vain lisäosiin 17 ja 18 kosketuskohdissa 9’. Kuvia 1 ja 2 vertailemalla voidaan havaita, että lisäosien 17 ja 18 ollessa kuormitusapuvälineeseen asennettua kannen 7 ja pohjan 8 sekä kuormitusapuvälineen 1 välinen kosketuskohta muuttuu kuormitusapuvälineen säteen suunnassa siihen nähden, missä tämä kosketuskohta oli ilman lisäosia. Lisäosat 17 ja 18 ovat syvennysten 11 ja 12 15 sisälle välyksettömästi sopivat, joten ne ovat aina päätypintojen 2 ja 3 keskipisteiden suhteen keskellä, kun ne ovat kuormitusapuvälineeseen paikalleen asennettuina. Tämän ansiosta näytesylinterin kannen 7 ja pohjan 8 sekä lisäosien välinen kosketuskohta säilyy aina vakioetäisyydellä kuormitusapuvälineen keskipisteestä, mistä johtuen myös kuormitusapuvälineen aiheuttamat taivutusmomentit pysyvät aina va- ; .'. 20 kioina, jos kanteen ja pohjaan kohdistettavaa voimaa P ei muuteta. Tämän ansiosta • « · · kuormitusapuvälineen aiheuttamat taivutusmomentit voidaan määrittää tarkasti ja ] · · ^ luotettavasti ennalta myös silloin, kun kuormitusapuvälineessä käytetään lisäosia.
• · * V* Kuten edellä mainittiin kannen ja pohjan kosketuskohdat kuormitusapuvälineeseen muuttuvat, kun lisäosat 17 ja 18 asennetaan kannen 7 ja pohjan 8 sekä kuormi-25 tusapuvälineen 1 väliin. Kun kosketuskohdat muuttuvat, muuttuu myös kuormitusapuvälineestä kanteen ja pohjaan aiheutuvat taivutusmomentit. Näin ollen lisäosien halkaisijaa tai muotoa muuttamalla voidaan muuttaa pohjaan ja kanteen aiheutuvien taivutusmomenttien suuruutta hallitusti ja tarkasti toistettavasti. Tästä ; johtuen erilaisen kosketuskohdan aiheuttavien lisäosien avulla on mahdollista si- • · - λ. 30 muloida erilaisia näytemassoja sekä näytemassan tiivistymisen vaikutuksia kierto-*; . tiivistimen kuormituksiin tiivistyskokeen edetessä. Jos kannen ja pohjan sekä kuor mitusapuvälineen välinen kosketuskohta on sellaisen välimatkan päässä kuormi-tusapuvälineen keskipisteestä, joka on 20 % kuormitusapuvälineen säteestä, on tai- i vutusmomentti yhtä suuri kuin tietyllä näytemassalla kokeen alkuvaiheessa. Vastaa- • « *” * 35 vasti esim. edellä mainitun näytemassan tiivistyskokeen loppuvaiheessa massan ai kaansaama taivutusmomentti kasvaa tavallisesti siten, että sitä vastaavan kosketus- 7 119035 kohdan on oltava sellaisella etäisyydellä kuormitusapuvälineen keskipisteestä, joka on yli 50 % kuormitusapuvälineen säteestä.
Jotta kiertotiivistimen liikekulma saadaan mitattua, kuuluu keksinnön mukaiseen laitteistoon aina jonkinlaiset mittauselimet liikekulman mittaamiseksi kuormi-5 tusapuvälineellä tehtävän tiivistyskokeen aikana. Kuvassa 3 on esitetty sellainen erääseen keksinnön mukaiseen laitteistoon kuuluva mekaanisesti toimiva liikekulman mittauselin 13, joka on sijoitettu kuvassa 1 esitetyn kuormitusapuvälineen 1 sisälle (kuvassa 3 on jätetty kuormitusapuväline selvyyden vuoksi osittain piirtämättä). Mittauselimeen 13 kuuluu kuormitusapuvälineen sisälle omaan runko-osaan 10 19 kiinnitetty mittakello 14. Mittakello 14 on asennettu runko-osan 19 avulla kuor mitusapuvälineen sisälle siten, että siihen kuuluva mittapää 15 tulee läpi kuormitusapuvälineen alempaan päätypintaan tehdystä reiästä ja koskettaa näytesylinterin pohjaan 8 tietylle kohdalle. Tämä kohta on aina samalla etäisyydellä kuormitusapuvälineen 1 ja näytesylinterin keskipisteestä, kun kuormitusapuväline on näytesylin-15 teriin asennettuna. Runko-osassa 19 on vaakajousi 25, joka painaa runko-osaa poi-kittaissuunnassa kuormitusapuvälineessä runko-osan kohdalla olevien hahlojen (ei esitetty kuvassa) kautta näytesylinterin seinämää vasten, ja pystyjousi 26, joka painaa runko-osaa 19 edellä mainittujen hahlojen kautta näytesylinterin pohjaa 8 vasten. Kun kiertotiivistimen liikekulma muuttuu (pohjan asento kuormitusapuvälinee- • :* 20 seen nähden muuttuu), mittapää 15 liikkuu, jolloin mittakellon 14 lukemat muuttu-
• · » I
:·.· vat. Runko-osa 19 pysyy kuitenkin vaakajousen 25 ja pystyjousen 26 painamana ,···. koko ajan näytesylinterin seinämää ja pohjaa vasten kuvan 3 mukaisesti, vaikka kuormitusapuväline hieman liikkuisikin kiertotiivistintä käytettäessä. Näin ollen • * runko-osaan 19 kiinnitetty mittakello 14 mittaa kiertotiivistimen liikekulmaa tar-’; [ 25 kasti kiertotiivistimen käytön aikana mahdollisista kuormitusapuvälineen ja näy- tesylinterin välisistä pienistä välyksistä huolimatta.
Kuvan 3 mukaisessa sovelluksessa mittakelloon 14 kuuluu lähetin 16 mittakellon mittaamien tulosten siirtämiseksi kuormitusapuvälineen ja kiertotiivistimen ulko- .·, puolelle. Lähetin on langattomasti yhteydessä kiertotiivistimen läheisyyteen sijoi- • · 1.. 30 tettuun mittaustulosten käsittely-yksikköön (ei esitetty kuvassa 3), jolloin mittaus- *! . tuloksia voidaan siirtää reaaliaikaisesti mittakellosta mittaustulosten käsittely-yk sikköön. Vaihtoehtoisesti mittakelloon voi kuulua sähköinen muistiyksikkö, johon mittaustulokset tallennetaan, ja josta mittaustulokset puretaan mittaustulosten kä- : *·* sittely-yksikköön mittausten tekemisen jälkeen tulosten myöhempää käsittelyä var- * · 35 ten. Mittaustulosten käsittely-yksikkö on tässä tapauksessa tietokone. Mikäli tulos- ten siirto tapahtuu lähettimellä reaaliaikaisesti, kuuluu tietokoneeseen vastaanotin- I « 8 119035 laite mittakelloon sijoitetun lähettimen lähettämien mittaustulosten vastaanottamiseksi. Jos taas tulosten siirtäminen tapahtuu mittauksen jälkeen lukemalla tulokset mittakelloon kuuluvasta muistista, riittää tulosten siirtämiseen esim. sopiva tietokoneen vapaaseen korttipaikkaan asennettu tiedonkeruukortti tai vastaava. Lisäksi mit-5 taustulosten käsittely-yksikkönä toimivaan tietokoneeseen kuuluu tietokoneohjelma, joka tallentaa mittaustulokset ja määrittää niistä liikekulman sekä kuormitusapuvä-lineestä kiertotiivistimeen aiheutuvista kuormituksista aiheutuvat joustot ja joustojen riippuvuuden kuormituksen suuruudesta.
Kuvien 1-3 mukaista kuormitusapuvälinettä käytettäessä kiertotiivistimen joustojen 10 määrittäminen tapahtuu esim. seuraavalla tavalla: 1. Kiertotiivistimen näytesylinteriin asennetaan näytemassan paikalle kuvassa 1 esitetty kuormitusapuväline, josta aiheutuva kuormitus kiertotiivistintä käytettäessä tunnetaan ennalta.
2. Kiertotiivistimeen asennetaan jokin liikekulmaa käytön aikana mittaava mittaus-15 elin/mittauselimet (esim. kuvan 3 mukainen laite).
3. Laite käynnistetään, jolloin laite alkaa tehdä gyratory-liikettä ja tiivistyksestä aiheutuva kuormituksen suunta kiertää samoin kuin normaalissa näytemassan tiivis-tysominaisuuksien mittauksessa.
4. Tallennetaan/kerätään mittauselinten mittaamia liikekulman arvoja mittauselimiin 20 kytketyn mittaustulosten käsittely-yksikön muistiin sopivin välein niin kauan, että ♦ « gyratory-liikkeen eri vaiheita vastaavat liikekulmat saadaan selville tarkoituksen-’ · · · mukaisella tavalla.
:· 5. Laite pysäytetään j a kuormitusapuväline poistetaan näytesylinteristä.
t \Y 6. Kuormitusapuvälineeseen asennetaan siitä kiertotiivistimeen aiheutuvia kuormi- 25 tuksia muuttava lisäosa/muuttavat lisäosat (esim. kuvan 2 mukaiset lisäosat 17 ja 18).
7. Kuormitusapuväline asennetaan uudelleen näytesylinteriin ja käynnistetään laite uudelleen.
: 8. Tallennetaan/kerätään mittauselimeltä saatavia mittaustuloksia mittaustulosten • · /..· 30 käsittely-yksikön muistiin kohdan 4 mukaisella tavalla.
**. . 9. Tulokset kootaan ja niistä lasketaan liikekulman riippuvuus kuormituksesta sekä kyseiseen laitteeseen liittyvät laitteen joustoista aiheutuvat muut halutut laatutekij ät.
* • · · * • * t y On huomattava, että kiertotiivistimen rungon ja muiden osien jäykkyys voi syvyys- ··>· suunnassa olla erilainen kuin leveyssuunnassa. Samoin näytesylinterin kannen ja 35 pohjan jäykkyydet ovat erilaisia. Nämä saadaan selville vaihtelemalla liikekulman mittauksen suuntaa.
9 119035
Mittaukset voidaan tehdä myös kiertotiivistimen ulkopuolella, jos kiertotiivistimen tärkeimpiin osiin kiinnitetään suunnattua valonsädettä lähettäviä ja/tai heijastavia laitteita. Tällaisesta sovelluksesta on esimerkkinä kuvassa 4 esitetty mittausjärjestely, jossa kiertotiivistimen näytesylinteriin, kanteen ja pohjaan on kiinnitetty pei-5 lejä 20, joiden avulla joustot määritetään optisesti. Kuvan 4 mukaisella mittausjärjestelyllä kuormitusapuvälineen aiheuttamia rakenteiden joustoja voidaan seurata näytesylinterin ulkopuolelta, kun sylinterin seinämään ja/tai muuhun sopivaan kohtaan tehdään reikiä 21, joista kiertotiivistimen ulkopuolelle sijoitetuilla valolähteillä 24 lähetettävät valonsäteet 22 voidaan ohjata peilien 20 kautta kiertotiivistimestä 10 suurehkon välimatkan päähän sijoitetulle tarkastelupinnalle 23. Tällainen mittausjärjestely helpottaa tulosten käsittelyä ja parantaa mittauksen tarkkuutta. Tarkaste-lupinta 23 voidaan muodostaa esim. sopivalle pystysuoralle pinnalle, kuten seinälle kiinnitettävästä paperista, johon valonsäteet heijastetaan. Tuloksia tarkasteltaessa kiertotiivistimestä tulevien valonsäteiden heijastuskohdat merkitään paperille ky-15 nällä. Mittaamalla merkattujen heijastuskohtien välisiä etäisyyksiä saadaan selville kuormituksista aiheutuneet kiertotiivistimen liikekulman muutokset. Kun tarkastelu-pinnan ja kiertotiivistimen välinen välimatka on riittävän suuri (esim. n. 10 m), ovat joustoista aiheutuvat poikkeamat tarkastelupinnalla niin suuria, että niiden mittaaminen voidaan tehdä esim. rullamitan tai viivoittimen avulla ja silti saavutettava 20 mittaustarkkuus on erittäin hyvä.
• * * · • « -··· :v Keksinnön mukainen menetelmä voidaan toteuttaa monella eri tavoin edellä esite- • ^ .···, tyistä esimerkkisovelluksista poikkeavasti. Tunnetun kuormituksen aiheuttavana ,·“ kuormitusapuvälineenä voidaan käyttää mitä tahansa sopivia kappaleita/mekaanisia • · ^ välineitä, joiden aiheuttama kuormitus kiertotiivistimeen voidaan määrittää ennalta 25 edellä selostetulla periaatteella. Liikekulman mittaamiseen voidaan käyttää myös ’· ' monia erilaisia edellä esitetystä poikkeavia mittauselimiä, kuten erilaisia optisesti tai mekaanisesti liikekulmaa suoraan tai välillisesti mittaavia laitteita. Eräs tapa liikekulman mittaamiseksi on asentaa kiertotiivistimen runkoon sopivalle kohdalle la-ser-etäisyysantureita, jotka mittavat kannen ja pohjan liikkeitä sylinterin seinämien 30 suhteen. Mittauseliminä voivat olla myös muut sellaiset laitteet, joilla voidaan seu-rata kiertotiivistimen tärkeimpien osien liikkeitä ja liikkeiden muutoksia kuormi-| ’ tusten vaikuttaessa kiertotiivistimeen sen käytön aikana. Lisäksi mittauselimet voi- . daan sijoittaa/asentaa moniin eri paikkoihin, kuten esim. laitteen runkoon näy- »·· *, | tesylinterin ulkopuolelle tai muuhun sopivaan paikkaan, josta liikekulmaa tai edellä : 35 mainittuja kiertotiivistimen tärkeimpiä liikkeitä ja niiden muutoksia voidaan mitata ·:··. kiertotiivistimen käytön aikana. Edelleen lisäksi mm. keksinnön mukaiseen lait teistoon kuuluva mittaustulosten käsittely-yksikkö, jolla mittauselimiltä saaduista 119035 ίο tuloksista määritetään liikekulma sekä kuormituksen ja joustojen välinen riippuvuus, voidaan toteuttaa monella eri tavoin edellä selostetusta esimerkkisovelluksesta poikkeavasti.
Keksintöä ei rajata esitettyihin edullisiin sovelluksiin, vaan se voi vaihdella patent-5 tivaatimusten muodostaman keksinnöllisen ajatuksen puitteissa.
i < » I • « «»« • · % • ? Ψ • ·
IM
IM
• * • · • · • I f • · • · • r · 4 m • ··» f ·· • · M· ··· ' • · • · • · • ·
• M
*·!· 4
Claims (10)
1. Menetelmä kiertotiivistimen joustojen määrittämiseksi, jossa menetelmässä mitataan kiertotiivistimen liikekulmaa kiertotiivistimen käytön aikana, t u n -5 n e t t u siitä, että näytemassan tilalle kiertotiivistimeen asennetaan kuormi-tusapuväline (1), jonka aiheuttama kuormitus kiertotiivistimeen tunnetaan ennalta, ja että kiertotiivistintä käytetään kuormitusapuvälineen (1) ollessa kiertotiivisti-messä.
2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kiertotii vistimen liikekulman mittauksia tehdään ainakin kaksi, ja että mittauksissa käytetään erilaisen kuormituksen aiheuttavia kuormitusapuvälineitä (1).
3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että erilai-15 silla kuormituksilla tehtyjen liikekulman mittausten jälkeen määritetään liikekulman riippuvuus kiertotiivistimeen aiheutetusta kuormituksesta.
4. Patenttivaatimuksen 2 tai 3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kuormitusapuvälineen (1) aiheuttamaa kuormitusta muutetaan muuttamalla ainakin 20 yhtä kuormitusapuvälineen ja kiertotiivistimen välistä kosketuskohtaa (9; 9’)· : .·.
5. Patenttivaatimuksen 3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kuor- • · » j’V mitusapuvälineen (1) ja kiertotiivistimen välisiä kosketuskohtia (9; 9’) muutetaan asentamalla kuormitusapuvälineeseen ainakin yksi kosketuskohtia muuttava lisäosa V·: 25 (17, 18).
# · · • · • • · • · · *· " 6. Jonkin patenttivaatimuksista 1-5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, et- • · · tä kiertotiivistimen liikekulmaa mitataan näytesylinterin sisälle asennetulla mitta-kellolla (14). ·:· 30 • φ · ·
7. Jonkin patenttivaatimuksista 1-6 mukainen menetelmä, t u n n e t t u siitä, et-.Λ tä kiertotiivistimen liikekulmaa mitataan näytesylinteriin asennettujen optisten mit- tauselinten (20) avulla. φ · # · φφφ φ : 35
8. Patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän mukainen laitteisto, johon laitteis- :*·.· toon kuuluu mittauselimet (13, 20) kiertotiivistimen liikekulman mittaamiseksi, « φ tunnettu siitä, että laitteistoon kuuluu ainakin yksi kiertotiivistimen näytesylinterin sisälle, näytemassan tilalle asennettava kuormitusapuväline (1). 119035
9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että kuormi-tusapuväline (1) on näytesylinterin sisälle välyksettömästi, mutta helposti liikkuvaksi sovitettava sylinterimäinen kappale. 5
10. Patenttivaatimuksen 8 tai 9 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että kuormitusapuvälineeseen (1) kuuluu ainakin yksi kuormitusapuvälineeseen asennettava lisäosa (17, 18) kuormitusapuvälineestä kiertotiivistimeen aiheutuvan kuormituksen muuttamiseksi. • · • · 1 • · · • 1 · · • · · • » · • · • · ··· * « • · ·»· • · • · 1 • ·· • · • · • 1 · • ·· t · • · · • · · • « · Mf • »•I ··· • · • · IM *· · • · · • · * 1 • · « • · • · ·2 • · · • · · *·« · 2 • · · • M • · 119035
Priority Applications (7)
| Application Number | Priority Date | Filing Date | Title |
|---|---|---|---|
| FI20022035A FI119035B (fi) | 2002-03-22 | 2002-11-15 | Menetelmä ja laitteisto kiertotiivistimen joustojen määrittämiseksi |
| CA2422552A CA2422552C (en) | 2002-03-22 | 2003-03-19 | Method and device for defining elastic deformations and integral angle of a gyratory compactor |
| AT03396025T ATE447170T1 (de) | 2002-03-22 | 2003-03-20 | Verfahren und vorrichtung zur definition von elastischen deformationen und messung des inneren winkels eines kreiselverdichters |
| EP03396025A EP1348942B1 (en) | 2002-03-22 | 2003-03-20 | Method and device for defining elastic deformations and measuring the internal angle of a gyratory compactor |
| DE60329803T DE60329803D1 (de) | 2002-03-22 | 2003-03-20 | Verfahren und Vorrichtung zur Definition von elastischen Deformationen und Messung des inneren Winkels eines Kreiselverdichters |
| AU2003202409A AU2003202409B2 (en) | 2002-03-22 | 2003-03-21 | Method and device for defining elastic deformations and integral angle of a gyratory compactor |
| US10/394,633 US6904693B2 (en) | 2002-03-22 | 2003-03-21 | Method and device for defining elastic deformations and internal angle of a gyratory compactor |
Applications Claiming Priority (4)
| Application Number | Priority Date | Filing Date | Title |
|---|---|---|---|
| FI20020560A FI20020560A0 (fi) | 2002-03-22 | 2002-03-22 | Menetelmä ja laitteisto kiertotiivistimen joustojen määrittämiseksi |
| FI20020560 | 2002-03-22 | ||
| FI20022035A FI119035B (fi) | 2002-03-22 | 2002-11-15 | Menetelmä ja laitteisto kiertotiivistimen joustojen määrittämiseksi |
| FI20022035 | 2002-11-15 |
Publications (3)
| Publication Number | Publication Date |
|---|---|
| FI20022035A0 FI20022035A0 (fi) | 2002-11-15 |
| FI20022035A7 FI20022035A7 (fi) | 2003-09-23 |
| FI119035B true FI119035B (fi) | 2008-06-30 |
Family
ID=26161298
Family Applications (1)
| Application Number | Title | Priority Date | Filing Date |
|---|---|---|---|
| FI20022035A FI119035B (fi) | 2002-03-22 | 2002-11-15 | Menetelmä ja laitteisto kiertotiivistimen joustojen määrittämiseksi |
Country Status (7)
| Country | Link |
|---|---|
| US (1) | US6904693B2 (fi) |
| EP (1) | EP1348942B1 (fi) |
| AT (1) | ATE447170T1 (fi) |
| AU (1) | AU2003202409B2 (fi) |
| CA (1) | CA2422552C (fi) |
| DE (1) | DE60329803D1 (fi) |
| FI (1) | FI119035B (fi) |
Families Citing this family (12)
| Publication number | Priority date | Publication date | Assignee | Title |
|---|---|---|---|---|
| US6889558B2 (en) * | 2001-10-19 | 2005-05-10 | Pine Instrument Company | Real-time display of internal gyration angle in gyratory compaction material testing |
| FI119035B (fi) | 2002-03-22 | 2008-06-30 | Antti Paakkinen | Menetelmä ja laitteisto kiertotiivistimen joustojen määrittämiseksi |
| US6925889B2 (en) | 2002-10-18 | 2005-08-09 | Pine Instrument Company | Devices and methods for applying known resistance loads and measuring internal angles of gyration in gyratory compactors |
| US7121149B2 (en) * | 2003-01-10 | 2006-10-17 | Troxler Electronic Laboratories, Inc. | Gyratory compactor apparatus and associated devices and methods |
| US8261621B2 (en) * | 2009-10-30 | 2012-09-11 | Mott's Llp | Measurement of forces on packaged objects |
| CN104849160A (zh) * | 2015-03-20 | 2015-08-19 | 江苏明珠试验机械有限公司 | 一种辊筒式磨耗机3°检验装置及具备该检验装置的夹转装置及其检验方法 |
| CN106644624A (zh) * | 2016-09-28 | 2017-05-10 | 长安大学 | 一种moh半柔性材料室内旋转压实试验方法 |
| CN110672000A (zh) * | 2019-10-23 | 2020-01-10 | 中国核动力研究设计院 | 适用于压水堆压力容器密封面水平度测量装置及使用方法 |
| CN111791337B (zh) * | 2020-05-22 | 2021-09-21 | 中交一公局集团有限公司 | 成型器、振动检验装置以及沥青用量判断快速检验方法 |
| CN112729075B (zh) * | 2021-02-05 | 2025-01-24 | 南京东永神富科技有限公司 | 一种角度计测量装置 |
| CN112782066B (zh) * | 2021-02-07 | 2023-08-01 | 贵州省交通规划勘察设计研究院股份有限公司 | 一种用于岩体风化速率高精度测量的装置及其方法 |
| CN115900509B (zh) * | 2023-03-03 | 2023-04-28 | 山东柏远复合材料科技股份有限公司 | 一种圆形缸筒变形度检测工装 |
Family Cites Families (31)
| Publication number | Priority date | Publication date | Assignee | Title |
|---|---|---|---|---|
| US89178A (en) * | 1869-04-20 | Improvement in saw-mills | ||
| US49969A (en) * | 1865-09-19 | Improved apparatus for packing rubber for dental purposes | ||
| US192384A (en) * | 1877-06-26 | Improvement in the method of securing pictures | ||
| US2972249A (en) | 1958-02-20 | 1961-02-21 | John L Mcrae | Kneader compactor |
| US3461717A (en) | 1968-03-29 | 1969-08-19 | Wayne A Dunlap | Gyratory compactor |
| US3478572A (en) | 1968-07-12 | 1969-11-18 | John L Mcrae | Wall friction device |
| CH588683A5 (fi) | 1975-07-28 | 1977-06-15 | Concast Ag | |
| CH630174A5 (de) * | 1978-04-05 | 1982-05-28 | Hans Meyer | Innenmessgeraet. |
| FI71619C (fi) | 1985-04-03 | 1987-01-19 | Partek Ab | Foerfarande och apparat foer maetning av egenskaperna speciellt foertaetningsbarheten av en troeg, gjutbar massa. |
| FI75672C (fi) | 1986-10-02 | 1988-07-11 | Ilmari Paakkinen | Foerfarande foer maetning av egenskaper hos formbara material, saerskilt plastiska och reologiska egenskaper. |
| US4918825A (en) * | 1989-01-23 | 1990-04-24 | Lesh Stephen S | Micrometer cartridge headspace gauge |
| US5036709A (en) | 1989-06-06 | 1991-08-06 | Mcrae John L | Paving materials testing machine |
| US4942768A (en) | 1989-06-06 | 1990-07-24 | Mcrae John L | Paving material testing machine |
| US5275056A (en) | 1992-10-20 | 1994-01-04 | Rainhart Co. | Gyratory shear material compacting device |
| US5323655A (en) | 1993-04-23 | 1994-06-28 | Troxler Electronic Laboratories, Inc. | Method and apparatus for compacting material samples |
| FI96243C (fi) | 1993-10-26 | 1996-05-27 | Ilmari Paakkinen | Menetelmä ja laite rakeisten maamassojen ominaisuuksien mittaamiseksi |
| US5456118A (en) | 1994-02-18 | 1995-10-10 | Pine Instrument Company | Gyratory compactor |
| US5606133A (en) * | 1995-10-06 | 1997-02-25 | Pine Instrument Company | Gyratory compactor with mold specimen extruder |
| US5817946A (en) * | 1996-10-28 | 1998-10-06 | Test Quip, Inc. | Gyratory compaction apparatus for creating compression and shear forces in a sample material |
| US5824913A (en) * | 1997-01-10 | 1998-10-20 | Pine Instrument Company | Portable gyratory compactor and extruder with a single pivot and two gyration actuators |
| US5911164A (en) | 1998-02-10 | 1999-06-08 | Mcrae; John L. | Compaction and pavement design testing machine and method for testing flexible pavement materials |
| US5939642A (en) * | 1998-03-25 | 1999-08-17 | Troxler Electronic Laboratories, Inc. | Gyratory compactor |
| FR2781283B1 (fr) | 1998-07-15 | 2000-10-06 | France Etat Ponts Chaussees | Presse a cisaillement giratoire |
| JP2000205852A (ja) * | 1999-01-19 | 2000-07-28 | Mitsutoyo Corp | デジタルアナログ併用表示型測定器のアナログ量測定・表示方法 |
| US6694823B2 (en) | 2000-03-23 | 2004-02-24 | Wisconsin Alumni Research Foundation | Apparatus and method for testing material performance |
| FI114171B (fi) | 2000-05-12 | 2004-08-31 | Antti Paakkinen | Menetelmä ja laite maamassojen ja muiden niiden kaltaisten massojen tiivistysominaisuuksien mittaamiseksi |
| US6477783B1 (en) | 2000-09-19 | 2002-11-12 | The United States Of America As Represented By The Secretary Of Transportation | Gyratory compactor angle measurement device |
| US6889558B2 (en) * | 2001-10-19 | 2005-05-10 | Pine Instrument Company | Real-time display of internal gyration angle in gyratory compaction material testing |
| FI119035B (fi) | 2002-03-22 | 2008-06-30 | Antti Paakkinen | Menetelmä ja laitteisto kiertotiivistimen joustojen määrittämiseksi |
| US20030192384A1 (en) | 2002-04-11 | 2003-10-16 | Troxler Electronic Laboratories, Inc. | In-mold pressure verification device |
| US6868738B2 (en) * | 2002-07-31 | 2005-03-22 | Troxler Electronic Laboratories, Inc. | Method and apparatus for determining the angle of gyration and/or the pressure in a gyratory compactor |
-
2002
- 2002-11-15 FI FI20022035A patent/FI119035B/fi active IP Right Grant
-
2003
- 2003-03-19 CA CA2422552A patent/CA2422552C/en not_active Expired - Fee Related
- 2003-03-20 EP EP03396025A patent/EP1348942B1/en not_active Expired - Lifetime
- 2003-03-20 DE DE60329803T patent/DE60329803D1/de not_active Expired - Fee Related
- 2003-03-20 AT AT03396025T patent/ATE447170T1/de not_active IP Right Cessation
- 2003-03-21 AU AU2003202409A patent/AU2003202409B2/en not_active Ceased
- 2003-03-21 US US10/394,633 patent/US6904693B2/en not_active Expired - Lifetime
Also Published As
| Publication number | Publication date |
|---|---|
| FI20022035A0 (fi) | 2002-11-15 |
| AU2003202409A1 (en) | 2003-10-16 |
| CA2422552C (en) | 2010-03-16 |
| FI20022035A7 (fi) | 2003-09-23 |
| EP1348942A3 (en) | 2006-07-19 |
| US20040181956A1 (en) | 2004-09-23 |
| ATE447170T1 (de) | 2009-11-15 |
| DE60329803D1 (de) | 2009-12-10 |
| CA2422552A1 (en) | 2003-09-22 |
| EP1348942A2 (en) | 2003-10-01 |
| AU2003202409B2 (en) | 2009-06-04 |
| EP1348942B1 (en) | 2009-10-28 |
| US6904693B2 (en) | 2005-06-14 |
Similar Documents
| Publication | Publication Date | Title |
|---|---|---|
| FI119035B (fi) | Menetelmä ja laitteisto kiertotiivistimen joustojen määrittämiseksi | |
| US6868738B2 (en) | Method and apparatus for determining the angle of gyration and/or the pressure in a gyratory compactor | |
| US5357786A (en) | Device for determining mechanical properties of materials | |
| US6951127B1 (en) | Digital viscometer with non contact distance sensor | |
| KR910002648B1 (ko) | 점탄성 물질의 시험방법 및 그 장치 | |
| US7007563B2 (en) | Monitor to check the path of motion of reciprocating piston | |
| US20070193343A1 (en) | System and method for improved optical measurements during rheometric measurements | |
| JP2020003468A (ja) | 軸方向圧力に基づく柱体のササエ圧断面のオフセットを決定する方法及びシステム | |
| US11650114B2 (en) | Torque detection device | |
| CN201373729Y (zh) | 混凝土早龄期收缩性能测定仪位移传感器校准装置 | |
| CN108020466B (zh) | 针对小型原位拉伸仪拉伸变形测量的分体式微型引伸计 | |
| US11480428B2 (en) | Methods and systems to test a size or characteristic of a hole | |
| US20040079166A1 (en) | Method and apparatus for determining an angle of gyration in a gyratory compactor | |
| RU2049326C1 (ru) | Склерометр | |
| FI73313C (fi) | Kalibreringsanordning. | |
| CN115752662B (zh) | 一种磁致伸缩传感器一致性校验方法及装置 | |
| CN222418951U (zh) | 检测混凝土收缩变形的装置 | |
| RU40108U1 (ru) | Устройство для калибровки датчика уровня и датчик | |
| KR200387529Y1 (ko) | 경도 측정기 | |
| CN223319885U (zh) | 检测装置及振实系统 | |
| SU1272240A1 (ru) | Прибор дл определени сопротивл емости образца клейковины сжатию | |
| KR100810121B1 (ko) | 지반 변위 계측장치 | |
| SU575471A1 (ru) | Способ определени трехосных остаточных напр жений | |
| SU1682752A1 (ru) | Способ определени овальности цилиндрической поверхности | |
| FI86772C (fi) | Anordning foer att aostadkomma ett kalibrerat gastryck |
Legal Events
| Date | Code | Title | Description |
|---|---|---|---|
| FG | Patent granted |
Ref document number: 119035 Country of ref document: FI |