FI118727B - Menetelmä rullaimessa ja rullain - Google Patents
Menetelmä rullaimessa ja rullain Download PDFInfo
- Publication number
- FI118727B FI118727B FI20045254A FI20045254A FI118727B FI 118727 B FI118727 B FI 118727B FI 20045254 A FI20045254 A FI 20045254A FI 20045254 A FI20045254 A FI 20045254A FI 118727 B FI118727 B FI 118727B
- Authority
- FI
- Finland
- Prior art keywords
- support member
- profile
- rolling
- roller
- voltage
- Prior art date
Links
Classifications
-
- B—PERFORMING OPERATIONS; TRANSPORTING
- B65—CONVEYING; PACKING; STORING; HANDLING THIN OR FILAMENTARY MATERIAL
- B65H—HANDLING THIN OR FILAMENTARY MATERIAL, e.g. SHEETS, WEBS, CABLES
- B65H18/00—Winding webs
- B65H18/08—Web-winding mechanisms
- B65H18/14—Mechanisms in which power is applied to web roll, e.g. to effect continuous advancement of web
- B65H18/22—Mechanisms in which power is applied to web roll, e.g. to effect continuous advancement of web by friction band
-
- B—PERFORMING OPERATIONS; TRANSPORTING
- B65—CONVEYING; PACKING; STORING; HANDLING THIN OR FILAMENTARY MATERIAL
- B65H—HANDLING THIN OR FILAMENTARY MATERIAL, e.g. SHEETS, WEBS, CABLES
- B65H2515/00—Physical entities not provided for in groups B65H2511/00 or B65H2513/00
- B65H2515/30—Forces; Stresses
- B65H2515/31—Tensile forces
- B65H2515/314—Tension profile, i.e. distribution of tension, e.g. across the material feeding direction or along diameter of web roll
Landscapes
- Force Measurement Appropriate To Specific Purposes (AREA)
- Paper (AREA)
- Diaphragms For Electromechanical Transducers (AREA)
- Traffic Control Systems (AREA)
- Controlling Rewinding, Feeding, Winding, Or Abnormalities Of Webs (AREA)
- Investigating Strength Of Materials By Application Of Mechanical Stress (AREA)
- Tension Adjustment In Filamentary Materials (AREA)
- Basic Packing Technique (AREA)
Description
118727
Menetelmä rullaimessa ja rullain
Keksinnön ala 5 Keksinnön kohteena on patenttivaatimuksen 1 johdanto-osan mukainen menetelmä rullaimessa. Keksinnön kohteena on myös patenttivaatimuksen 12 johdanto-osan mukainen menetelmä rullaimessa. Edelleen keksinnön kohteena on sekä patenttivaatimuksen 27 johdanto-osan että patenttivaatimuksen 38 johdanto-osan mukainen rullain.
10
Keksinnön tausta
Paperia, kartonkia, pehmopaperia tai vastaavaa valmistavan koneen tai paperin-, kartongin-, pehmopaperin tai vastaavan jälkikäsittely-15 laitteiston loppupäässä rullataan edellisissä koneenosissa valmistettu ja/tai käsitelty, tavallisesti useita metrejä leveä paperiraina konerullaksi rullausytimen eli tampuuritelan ympärille. Tässä kiinnirullauksessa käytetään tavallisesti pyöriväksi laakeroitua rullaussylinteriä ohjaamaan paperirainaa konerullalle, jolloin rullaussylinterin ja konerullan välisellä 20 nippikontaktilla vaikutetaan samalla syntyvän rullan laatuun. Tampuuritelan päätyihin vaikutetaan sopivalla kuormitusmekanismilla syntyvän konerullan ja rullaussylinterin välisen nippikontaktin säätämiseksi. Täl- : laisia rullauskonsepteja ja niihin liittyviä kuormitustapoja on esitetty • · · · mm. suomalaisessa patentissa 91383, jota vastaa US-patentti :*.·! 25 5,251,835, sekä suomalaisessa patenttihakemuksessa 950274 ja vas- • · · "V taavassa US-patentissa 5,690,298.
• · · · • · · • · *·*·* Tällaisen rullaimen rullausnipin poikkiprofiilin mittaus on esitetty mm.
US-patentissa 5,048,353, jossa rullaussylinterin pintakerrokseen on :·|·: 30 asennettu yksi tai useampia pietsosähköisellä periaatteella toimivia antureita, jotka reagoivat nipissä vallitsevaan paineeseen. Anturit on asennettu spiraalimaisesti rullaussylinterin pituuden ympärille niin, että .*···. ne mittaavat rullausnipissä vallitsevan paineen poikkiprofiilin.
»«· • * : 35 Lisäksi tunnetaan julkaisusta EP-860391 rullain, jossa raina ohjautuu « rullalle useasta johtotelan pituussuunnassa rinnakkain asetetusta 118727 2 päättymättömästä hihnasta tai viirasta muodostuvan tukielimen kautta, joka on viety johtotelojen kautta. Näin saadaan hihnasilmukoiden avulla rullan alemman puoliskon alueelle pitkä rullausnippi, jossa paine on tasainen. Painetta pyritään säätämään yksittäisten hihnasilmukoiden 5 kireyden kautta. Julkaisun mukaan yksittäisten hihnasilmukoiden mitatun kireyden avulla on mahdollista profiloida nippipainetta. Tämän ratkaisun ongelmana on se, että koska tukielin muodostuu useasta joh-totelan pituussuunnassa rinnakkain asetetusta hihnasilmukasta, on hihnojen kunnonvalvonta, kunnossapito ja huolto hankalaa. Lisäksi eril-10 listen hihnasilmukoiden pyörimisnopeuksien säätö on hankalaa ja vaatii erilliset säätövälineet. Konesuuntaan liikkuvien hihnojen pitäminen oikeilla paikoillaan johtotelan pituussuunnassa niin, etteivät ne ajaudu toistensa päälle, on myös vaikeaa. Lisäksi jokainen hihnasilmukka vaatii rullausnipin paineen säätöä varten erilliset hihnankiristysvälineet, 15 mitkä aiheuttavat tilanahtautta rullaimen ympäristössä.
WO-julkaisu 98/55384 esittää rullaimen, jossa rullausnippi on muodostettu tukielimen silmukan ja tampuuritelan avulla. Hihnan kokonais-kireyttä säädetään yhden hihnaa ohjaavaan johtotelaan kiinnitettyjen 20 punnitusantureiden avulla. Näin saatua hihnan kokonaiskireyttä käytetään myös rullausnipin nippipaineen säätämiseen.
··· ···· • Edelleen suomalaisesta patenttijulkaisusta 20010621 on tunnettua • M * mitata paperirainaa kuljettavan kudoksen, eli viiran tai huovan poikki-25 suuntaista (eli CD-suuntaista) kireysprofiilia. Tätä profiilitietoa on käy- "V tetty kudoksen vaikutusalueella tapahtuvaan prosessin säätöön.
··· ·*· • · ’***’ Rullauksen perusongelma niin käytettäessä perinteistä rullaussylinteriin perustuvaa rullainta kuin edellä mainittujen EP julkaisun 860391 ja 30 WO-julkaisun 98/55384 mukaista tukielintä hyödyntävää hihnarullainta on se, että rullauksen tuloksena syntyvän konerullaa on vaikea saada φ poikkiprofiililtaan tasaiseksi. Tästä on seurauksena, että rullauksessa .···. syntyvät epätasaisuudet, kuten rainan löysyydestä johtuvat rynkyt tai /* rainan liiallisesta kireydestä aiheutuvat paikalliset kuopat, siirtyvät asia- : 35 kasrulliin. Tätä ongelmaa on pyritty em. julkaisuissa ratkaisemaan rul- **·*" lausnipin poikkisuuntaisen viivapaineen säädön avulla. Tämä on 118727 3 kuitenkin vaikeaa, koska säätö vaatii tarkat mittaustulokset. Em. julkaisujen esittämä rullauksessa käytetyn hihnan kokonaiskireyden mittaus ei ole riittävän tarkka suure tarkkaan säätöön.
5 Keksinnön Ivhvt selostus
Nyt esitettävän keksinnön tarkoituksena on siten saada aikaan menetelmä rullaimessa, jonka avulla edellä mainitut ongelmat on vältettävissä ja hihnarullaimen, eli rullaimen, jossa rullausnippi on muodostettu 10 rullausytimen akselin suunnassa yhtenäisen päättymättömän silmukan muodossa olevan taipuisan tukielimen, kuten hihnan tai viiran avulla, kireysprofiili tai rullausnipin viivapaineen poikkiprofiili voidaan määrittää tarkasti ja luotettavasti. Keksinnön mukaan mitataan tukielimen kireyteen verrannollisia suureita ja niistä määritetystä kireysprofiilista voi-15 daan laskennallisesti määrittää rullausnipin viivapaineen poikkiprofiili (eli CD-profiili) tai muita tukielimen toimintaan liittyviä parametreja. Mikäli mittauksen kohteena on rullausnipin viivapaineen poikkiprofiili, saadaan em. parametrit määritettyä suoraan siitä. Lisäksi tarkoituksena on aikaansaada edellä mainitun menetelmän toteuttava rullain.
20
Keksinnön mukaiselle menetelmälle rullaimessa on patenttivaatimuk-*:· sen 1 tunnusmerkkiosan mukaan tunnusomaista se, että määritetään ««μ :mitatuista tukielimen kireyteen verrannollisista suureista päättymättä-• ·1 · män tukielimen kireysprofiili.
:1.·! 25 • i · "V Edelleen keksinnön mukaiselle menetelmälle rullaimessa on patentti- vaatimuksen 12 tunnusmerkkiosan mukaan tunnusomaista se, että • · ***** mitataan rullausnipin viivapaineen poikkiprofiili tukielimeen järjestetyn ainakin yhden mittausvälineen avulla.
‘.0 30 »··
Keksinnön mukaiselle rullaimelle on puolestaan patenttivaatimuksen 27 .·:1. tunnusmerkkiosan mukaan tunnusomaista se, että rullaimessa on väli- .···. neet päättymättömän tukielimen kireysprofiilin määrittämiseksi mita- tuista tukielimen kireyteen verrannollisista suureista.
35 · 118727 4
Edelleen keksinnön mukaiselle rullaimelle on patenttivaatimuksen 38 tunnusmerkkiosan mukaan tunnusomaista se, että tukielimeen on järjestetty ainakin yksi mittausväline rullausnipin viivapaineen poikkiprofii-lin mittaamiseksi 5
Muissa epäitsenäisissä patenttivaatimuksissa on esitetty eräitä keksinnön edullisia suoritusmuotoja.
Tässä selityksessä ja patenttivaatimuksissa päättymättömällä tuki-10 elimellä tarkoitetaan päättymätöntä silmukan muodossa olevaa taipuisaa, rullausytimen akselin suunnassa olennaisesti yhtenäistä hihnaa tai viiraa, jonka leveys on olennaisesti sama kuin rullattavan rainan leveys ja joka kulkee johtotelojen pyörimisliikkeen vaikutuksesta konesuun-taan. Hihnarullaimella taas tarkoitetaan rullainta, jossa rullausnippi on 15 muodostettu edellä esitetyn tukielimen ja kasvavan konerullan avulla. Rullausytimellä tarkoitetaan hylsyä tai tampuuritelaa, jonka ympärille paperi-, kartonki-, pehmopaperi-, tai vastaava raina rullataan.
Keksintö perustuu siihen ajatukseen, että rullausytimen pituussuun-20 nassa olennaisesti yhtenäisen päättymättömän tukielimen kireyteen verrannollisia suureita tai rullausnipin viivapaineen poikkiprofiili mita-taan ainakin yhteen tukielintä ohjaavaan johtotelaan tai itse tukielimeen sijoitetulla ainakin yhdellä mittausanturilla. Mitatuista tukielimen kirey-teen verrannollisista suureista määritetään tukielimen poikkisuuntainen : .·. 25 kireysprofiili. Mittausanturi on esimerkiksi pietsosähköisellä periaat- *’V teella toimiva anturi, esimerkiksi EMFi-kalvo, joka muuttaa siihen koh- distuvan paineen tai voiman sähköiseksi ulostulosignaaliksi. Myös ’***’ muita pietsosähköisellä periaatteella toimivia antureita, kuten esimer- , kiksi PVDF-kalvoa ja erillisiä pietsokideantureita voidaan käyttää mit- *·j*: 30 tauksessa. On myös mahdollista käyttää muita, telan pintaan tai tuki- elimeen kiinnitettäväksi soveltuvia kapasitiivisia, resistiivisiä ja induktii-visia antureita sekä muita painetta tai voimaa mittaavia antureita kirey-.*···. den mittaamiseen. Esimerkiksi venymäliuskoja voidaan kiinnittää telan tai tukielimen pintaan sopivin välimatkoin mittaamaan tukielimen :·:: 35 kireyttä, joista mittauksista voidaan muodostaa kireysprofiili. Soveltuvat anturit ovat yleisesti tyyppiä, jotka kykenevät muuttamaan niihin koh- 118727 5 distuvan paineen tai voiman signaaliksi, joka voidaan johtaa sopivaa johdinta pitkin tai langattomasi tietojenkäsittely-yksikköön, jossa sitä voidaan käsitellä mittaussignaalien käsittelystä tunnetulla tavalla.
5 Kun edellä mainitut anturit kiinnitetään johtotelaan, ne mittaavat tuki-elimen johtotelan pintaan kohdistamaa voimaa tai painetta, jolloin hihnan kireissä kohdissa anturiin kohdistuu suurempi paine/voima kuin löysissä kohdissa, jolloin syntyy tukielimen kireyden poikkiprofiili, eli CD profiili. Tukielimen kireysprofiilin laskennassa voidaan siten hyödyntää 10 joko johtotelan säteen tai sen kehän tai akselin suuntaan mitattua pai-netta/voimaa tai molempia, riippuen mittausmenetelmästä.
Kun mittauksessa käytetään johtotelaan kiinnitettyjä antureita, järjestetään ne telaan joko kiertämään tela spiraalimaisesti koko sen pituu-15 delta tai ulottumaan telan pituuden yli suoraan sen akselin suuntaisesti. Kalvomaiset anturit voidaan sijoittaa telaan kapeana nauhana tai peräkkäin sijoitettuina erillisinä liuskoina. Anturit voidaan järjestää joko telan pinnalle, telapinnoitteen päälle tai pinnoitekerroksen/kerrosten alle, kuitenkin niin, että anturin päällä oleva pinnoite ei aiheuta mit-20 taustarkkuuden merkittävää huononemista.
t;i· Telaan kiinnitettyjen antureiden antamat mittaustulokset siirretään • :*: edullisesti langattomasi telasta ulos, esimerkiksi liukurenkaan tai tele- • •I * : metriaan perustuvan siirtomenetelmän avulla.
*:*.·! 25 • · · **V Tukielimeen kiinnittävät anturit voivat myös olla, kuten edellä esitettiin, pistemäisiä antureita, kapeita nauhamaisia antureita tai peräkkäin sijoitettavia erillisiä liuskoja. Anturit järjestetään tukielimeen niin, että ne ulottuvat olennaisesti sen leveyden yli. Anturit voidaan järjestää kor-30 vaarnaan tukielimen viiralankoja tai ne voidaan järjestää viiralankojen väliin. Olennaista on, että ne eivät jätä jälkiä rullattavaan rainaan. Tuki- ; elin voidaan myös muodostaa kokonaisuudessaan useasta päällekkäi- .···. sestä kerroksesta, joista ainakin yksi toimii mittauksia suorittavana • · *·’ anturina.
35 ···· • · 118727 6
Tukielimeen järjestetyt mittausanturit mittaavat tukielimen kireysprofiilin määrittämiseen tarvittavat suureet rullausnipissä, eli silloin, kun tukielimen mittausanturit käsittävä osa ja tampuuritela tai muodostuva konerulla ovat kosketuksissa keskenään. Rullausnipin viivapaineen 5 poikkiprofiili saadaan myös suoraan näistä mittauksista, eikä laskennallista konversiota kireysprofiili -> viivapaineen poikkiprofiili tarvita.
Tukielimeen kiinnitettyjen antureiden mittaustulokset voidaan siirtää anturista ulos usealla eri tavalla, esimerkiksi tukielimen pinnalle sijoi-10 tettujen liukukosketusjohtimien ja yhteen johtotelaan kiinnitettyjen vas-tinharjojen avulla, jolloin mittaustieto saadaan siirrettyä johtotelan kautta ulos. Mittaustieto voidaan siirtää ulos tukielimestä myös langattomasta esimerkiksi tukielimeen sijoitetun lähettimen avulla, jonka lähettämä signaali vastaanotetaan tukielimen läheisyyteen sijoitetussa 15 vastaanottimessa. On myös mahdollista sijoittaa tukielimen silmukan sisäpuolelle tukielimen leveyden suhteen kohtisuoraan palkkimainen, kosketuksettomasti tai koskettavasi mittausantureilta tietoa siirtävä tiedonsiirtoväline.
20 Tukielimen mittauksista määritetystä päättymättömän tukielimen kireysprofiiIista on mahdollista määrittää hihnarullaimen rullausnipin viivapaineen poikkiprofiili, jonka avulla kasvavan konerullan rakenne : voidaan selvittää. Lisäksi on mahdollista määrittää muita konerullan • M · parametreja, kuten rullauksessa muodostuvan konerullan halkaisija- :*.*’. 25 profiili. Lisäksi tukielimen kireysprofiilia voidaan käyttää hyväksi tuki- ”*·'. elimen kunnonvalvonnassa, tukielimen aseman seurannassa ja tuki- *::: elimen keskiarvokireyden määrittämisessä. Mikäli mitattu suure on rul- ***** lausnipin viivapaineen poikkiprofiili, saadaan em. parametrit suoraan . mittaustuloksista.
5.s.: 30 ···
Hihnarullaimessa päättymätön tukielin liikkuu paperikoneen kone-suuntaan ainakin kahden johtotelan ohjaamana. Keksinnön mukai-.···. sessa, johtoteloja käyttävässä tukielimen kireyteen verrannollisten suu- reiden mittauksessa on olennaista, että ainakin yksi mittauksessa : 35 käytettävä johtotela on konesuunnassa rullausnipin jälkeen. On nimit- täin yllättäen havaittu, että kasvavan konerullan pinnan muoto, eli 118727 7 rullassa olevat patit ja kuopat ja siten myös rullausnipin viivapaineen poikkiprofiili konerullan pituussuunnassa (CD-suunnassa) kopioituu rullausnipissä konerullaan kosketuksissa olevaan päätymättömään tukielimeen ja siten se näkyy rullausnipin jälkeen mitattujen tukielimen 5 kireyden mittaustuloksissa ja niistä muodostetussa kireysprofiilissa.
Tukielimen kireysprofiilin määritys voi tapahtua myös sijoittamalla edellä mainittuja mittausantureita kahteen johtotelaan niin, että toinen teloista sijaitsee ennen rullausnippiä ja toinen sen jälkeen, jolloin telo-10 jen antamia kireyteen verrannollisia mittausarvoja ja niistä muodostettuja kireysprofiileja on mahdollista vertailla keskenään ja määrittää niiden välisestä erosta tukielimen kireysprofiili. Mikäli saatua kireysprofii-lia käytetään rullausnipin viivapaineen poikkiprofiilin määritykseen, on edullista käyttää ainakin toista tukielimen silmukan sisällä olevasta, 15 tukielintä ohjaavasta mittausanturin sisältävästä telasta saaduista mittaustuloksista muodostettua kireysprofiilia. Toinen määrityksessä käytettävä kireysprofiili muodostetaan toisen, hihnaan kosketuksissa olevasta johtotelasta saatujen mittausten perusteella. Näiden muodostettujen kireysprofiilien välisestä erosta voidaan määrittää tukielimen 20 kireysprofiili ja rullausnipin viivapaineen poikkiprofiili.
;:· On mahdollista myös käyttää menetelmää, jossa tukielimen poikki- : .*. suuntainen kireysprofiili määritetään ainakin yhteen tukielintä ohjaa- !*. : vaan johtotelaan sijoitettujen mittausantureiden mittaustulosten perus- :*.·*. 25 teella sekä niin, että rullausnippi on kiinni, eli muodostuva konerulla on :'Y kosketuksissa tukielimeen, että ilman konerullan kosketusta tuki- ··· *::! elimeen. Vertaamalla muodostettua konerullalla kuormitetun tukielimen • t ***** poikkisuuntaista kireysprofiilia sellaiseen kireysprofiiliin, joka on muo dostettu kuormittamattomasta tukielimestä, voidaan näiden erotuksesta 30 määritellä konerullan pinnan muotoprofiili, eli rullan rakenne. Tästä C..: samasta erotuksesta saadaan myös luonnollisesti rullausnipin viiva- .*:*. paineen poikkiprofiili.
♦ ·· • ·
Keksinnön mukaisesti tukielimen kireyteen verrannollisista suureista • · * 35 määritettyä tukielimen kireysprofiilia tai mitattua rullausnipin viiva- ”··: paineen poikkiprofiilia voidaan myös hyödyntää tukielimen kunnon- 118727 δ valvonnassa. Tukielimen kudoksen paikallinen kuluminen aiheuttaa muutoksen kireysprofiiliin tai rullausnipin viivapaineen poikkiprofiiliin, joka voidaan tunnistaa profiilista ja näin saada tieto tukielimen kunnosta. Näin voidaan seurata tukielimen kuntoa ja ennakoida esimer-5 kiksi tukielimen, eli hihnan tai viiran vaihtotarve ennen kuin kulunut tai vaurioitunut tukielin ehtii aiheuttaa vaurioita rullattavaan rainaan tai muuta vahinkoa. Edelleen keksinnön mukaista tukielimen kireyteen verrannollisista suureista määritettyä tukielimen kireysprofiilia tai mitattua rullausnipin viivapaineen poikkiprofiilia voidaan soveltaa hihna-10 rullaimessa tukielimen aseman seuraamiseen tukielintä ohjaavan telan pituussuunnassa ja sitä kautta myös tukielimen ohjaimen säätöön. Tässä voidaan soveltaa Fl-patenttijulkaisusta 20012528 sinänsä tunnettua menetelmää.
15 Keksinnön mukainen tukielimen kireyteen verrannollisten suureiden mittaus ja tukielimen kireysprofiilin määritys on yksinkertainen ja nopea. Mittauksessa käytettävät anturit eivät vie tilaa rullaimen läheisyydestä ja ne on helposti sijoitettavissa tukielimeen kosketuksissa oleviin johtoteloihin, eivätkä ne aiheuta tukielimen kulumista. Kun antu-20 rit on sijoitettu tukielimeen, on mahdollista mitata rullausnipin viiva-paineen poikkiprofiili rullan ja tukielimen välillä suoraan ilman hihnan kireyteen verrannollisten suureiden mittausta. Tällöin ei myöskään tar-: vita laskennallista muunnosta tukielimen kireysprofiilista viivapaineen .**.· poikkiprofiiliksi. Mikäli rullausnipin viivapaineprofiilin määrittäminen suo- : .·. 25 ritetaan laskennallisesti antureilta saatavista mittaustuloksista ei se • · 1 • V vaadi rullaimella tilaa vieviä erillisiä laitteistoja. Keksintö hyödyntää **.:1. uudella ja oivallisella tavalla jo tunnettuja menetelmiä paperikoneen **··1 kudoksen kireyteen verrannollisten suureiden mittaamiseksi ja kireys- profiilin määrittämiseksi tai rullausnipin viivapaineen poikkiprofiilin mit- 30 taamiseksi ja saa aikaan uuden keinon määrittää hihnarullaimen rul- lausnipin viivapaineen poikkiprofiili, sekä tuo uusia tapoja seurata tuki- elimen toimintaan liittyviä parametreja, kuten tukielimen kuntoa ja ase- .·1·. maa johtoteloilla.
·1·
• I
• · · • « · «·· « · 118727 9
Kuvioiden Ivhvt selostus
Seuraavassa keksintöä selostetaan tarkemmin viittaamalla oheisiin kuvioihin, joissa 5 kuvio 1 esittää hihnarullaimen pääperiaatetta kaavamaisesti sivu-kuvantona, kuvio 2 esittää kaavamaisesti erään keksinnön mukaisessa menetel-10 mässä käytettävän johtotelan, johon on sijoitettu eräs mittausanturi, kuvio 3 esittää kaavamaisesti erään toisen keksinnön mukaisessa menetelmässä käytettävän johtotelan, johon on sijoitettu eräs 15 mittausanturi, kuvio 4 esittää keksinnön mukaisen erään mittausjärjestelyn perspektiivikuvantona, 20 kuvio 5 esittää kaavamaisesti sivusta ylhäältäpäin katsottuna erään keksinnön mukaisessa menetelmässä käytettävän tuki·* •i* elimen, * · • · * • · * kuvio 6 esittää kaavamaisesti sivusta ylhäältäpäin katsottuna erään 25 toisen keksinnön mukaisessa menetelmässä käytettävän *’V tukielimen, * *·* · • · · • · kuvio 7 esittää poikkileikkauksen eräästä keksinnön mukaisessa menetelmässä käytettävästä tukielimestä, 30 • · · kuvio 8 esittää kaavallisesti tukielimen poikkisuuntaisia kireysprofii* leja, « · • · • · kuvio 9 esittää kaavallisesti tukielimen kunnon valvonnan yhtey-: 35 dessä käytettäviä tukielimen poikkisuuntaisia kireysprofiileja, ja 118727 10 kuvio 10 esittää kaavallisesti tukielimen paikan määrityksen yhteydessä käytettäviä tukielimen poikkisuuntaisia kireysprofiileja.
5 Keksinnön yksityiskohtainen selostus
Kuviossa 1 on esitetty jatkuvatoiminen kiinnirullain, jossa edeltävästä paperikoneen tai paperin jälkikäsittelylaitteiston osasta tuleva, normaalisti useita metrejä leveä paperiraina W kulkee rullausnipin N1 kautta 10 rullalle R. Kyseinen kiinnirullain on ns. hihnarullain, jossa rullausnippi on muodostettu päättymättömän silmukan muodossa olevan taipuisan tukielimen 1, kuten hihnan tai viiran avulla. Tukielin 1 on viety kahden johtotelan 2 ja 3 kautta, joiden kummankin kohdalla elimen 1 juoksu kääntyy päinvastaiseen suuntaan. Rainan kulkusuunnassa ensimmäi-15 nen johtotela 2 voi muodostaa rullauksen alkuvaiheessa ’’kovan nipin” aloitettavan rullan kanssa siten, että tukielin 1 on kontaktissa rullaan kohdassa, jossa se kulkee johtotelan 2 tukemana sen pinnalla. Jälkimmäinen johtotela 3 voi olla käytettävä tela eli vetotela, tai molempiin teloihin voidaan järjestää oma käyttö. Raina kulkee tukielimen 1 20 ohjaamana konerullalle R, joka muodostetaan omalla keskiökäytöllä pyöritettävän rullausytimen eli tampuuritelan 5 ympärille. Tampuuri- ·:· telalla 5 on liikkumismahdollisuus konesuunnassa tukielimen 1 silmu- ·**· : kan suhteen, ja tämä on järjestetty siten, että tampuuritelan päissä !**.'! olevia laakeripesiä, jotka mahdollistavat tampuuritelan 2 pyörimisen, :*.·[ 25 kannatetaan tampuuritelan molemmista päistä kelkoilla eli siirtolaitteilla **Y 6, jotka liikkuvat tukirakenteissa 7. Rullaimen yhteydessä on lisäksi *;:! tyhjien tampuuritelojen 5 varasto (ei esitetty), josta telat tuodaan vaih- • * ***** toasemaan ensimmäisen johtotelan 2 kohdalle täyteen tulevaan kone- rullaan R menevän rainan vaihtamiseksi. Rullanvaihto tapahtuu tuo-v..: 30 tantonopeudessa, eli suurella nopeudella täyteen rullaan menevä 0 paperiraina vaihdetaan kulkemaan uudelle, tyhjälle, vaihtoasemaan ,*:*. tuodulle tampuuritelalle.
·*· 1 · "* Johtotelojen 2 ja 3 lisäksi päättymättömään hihnasilmukkaan 1 on kos- * · *:.:: 35 ketuksissa myös johtotela 4, joka voi olla joko käytöllinen tai käytötön ja *"*:· joka ohjaa tukielintä 1 tukielimen silmukan alapuolelta. Ainakin yhteen 118727 11 johtotelaan 2, 3 ja/tai 4 on sijoitettu tukielimen kireyteen verrannollisia suureita mittaavat mittausvälineet 9. Mittausanturi 9 on esimerkiksi sinänsä tunnettu pietsosähköisellä periaatteella toimiva anturi, esimerkiksi EMFi-kalvo tai PVDF- kalvo, jotka pystyvät muuttamaan mekaani-5 sen sisäänmenosuureen, kuten paineen tai voiman sähköiseksi ulos-tulosuureeksi, jota voidaan käsitellä mittausteknisesti. Nämä kalvomai-set anturit on sijoitettu kapeana spiraalimaisena nauhana kiertämään tela koko sen pituudelta, jolloin varmistetaan mittaustulosten saaminen telan koko pituudelta. Nauhamaisen anturin 9 sijoitus johtotelaan on 10 esitetty kuviossa 2, jossa esitettyä telaa on merkitty numerolla 2, mutta kyseinen tela voi olla mikä tahansa tukielintä ohjaava johtotela tai vetotela.
Anturin 9 sijoittelussa spiraalin telan kiertokulman jyrkkyys valitaan 15 sopivaksi, esimerkiksi hihnasilmukan eli tukielimen 1 peittokulman mukaan. Tarpeen mukaan, esimerkiksi mittauksen tarkentamiseksi tai yksittäisen anturin rikkoutumisen varalle voidaan anturispiraaleja asentaa telan pituudelle useita kappaleita rinnakkain. Spiraalimaisesti sijoitettujen nauhamaisten mittausantureiden etuna on, että tarvitaan 20 vain yksi mittauskanava spiraalia kohti mittaustietojen siirtämiseksi ulos telasta, mikä voi tapahtua langattomasti esimerkiksi telaan sijoitetun ·:* telemetrialähettimen 10 avulla. Mittaustietosignaali vastaanotetaan • vastaanottimella 11. Vastaanotin 11 voi itsessään käsittää myös tieto-jenkäsittely-yksikön, jossa mittaussignaaleja käsitellään ja määritetään :*.·! 25 kireysprofiili ja siitä määritettävät halutut parametrit tai mittaussignaali • · · "V voidaan siirtää vastaanottimesta 11 tietojenkäsittely-yksikköön 12 käsittelyä varten. EMFi-kalvo tai PVDF-kalvo voidaan sijoittaa telaan • · *···* myös sijoittamalla erillisiä kalvoliuskoja peräkkäin spiraalimaisesti kiertämään tela koko sen pituudelta. Liuskamaiset mittausanturit voi-30 daan myös sijoittaa johtotelaan telan akselin suuntaisesti peräkkäin, • · · kuten kuviossa 3 on esitetty. Tällöin jokainen anturiliuska tuottaa mit- .·:·. taussignaalin, joka kuvaa anturielementtiin juuri kyseisen liuskan koh- .···. dalla kohdistuvaa painetta, ja mittaukset yhdistämällä muodostetaan • · " tukielimen kireysprofiili. Liuskamaiset anturit tarvitsevat kukin oman : 35 mittauskanavan. Mittauksessa käytettävä johtotela voi olla mikä tahan- **·**: sa kuvioon 1 merkityistä johtoteloista. Se voi siten olla myös vetotela, 118727 12 johon on sijoitettu mittausanturit 9. Edullisinta on käyttää ruiiausnipin N1 jälkeen sijaitsevaa johtotelaa, eli telaa 3, koska esimerkiksi paikalliset konerullan patit kopioituvat hihnan kireysprofiiliin rullausnipissä ja näkyvät siten helposti tukielimen kireysprofiilissa.
5
Ruiiausnipin N1 viivapaineen poikkiprofiilin määrittäminen tapahtuu kuvioon 1 merkityssä tietojenkäsittely-yksikössä 12 johtotelalta saatujen mittausten perusteella muodostetusta tukielimen 1 poikkisuuntai-sesta kireysprofiilista laskennallisesti, käyttäen siirtofunktioita tai 10 yksinkertaisimmillaan skaalauskertoimien avulla.
Kuviossa 1 on myös esitetty uusi tampuuritela 5, joka on vielä alku-rullauslaitteessa 8, jossa se on kiihdytetty alkurullauslaitteen käytöllä ratanopeuteen ja tuotu kosketukseen johtotelaan 2, jolloin on muodos-15 tettu ns. kova nippi. Tässä vaiheessa tukielimen kireyteen verrannolliset suureet ja siten myös ruiiausnipin viivapaineprofiili voidaan saada suoraan telaan 2 asennetulta mittausanturilta 9. Rullauksen edistyessä ja konerullan R halkaisijan kasvaessa, konerulla R siirretään siirto-laitteille 6 ja siirretään konesuunnassa eteenpäin pitkin tukielintä 1. Kun 20 konerulla R on rullan kasvun myötä siirtynyt pois nippikosketuksesta johtotelan 2 kanssa, suureiden mittaus suoritetaan konerullaan R näh-*':* den lähimmältä mittausanturilla varustetulta johtotelalta 2 tai 3, edulli- : simmin ruiiausnipin N1 jälkeen konesuunnassa tulevalta johtotelalta 3.
• · • · · • · · 25 Kuviossa 4 on esitetty tukielin 1, jonka molemmat johtotelat 2 ja 3 on "V varustettu mittausvälineillä 9 ja ainakin tela 3 on vetotela. Molemmat telat 2 ja 3 on sijoitettu tukielimen 1 silmukan sisäpuolelle. Muodostuva ’···* konerulla R on nippikontaktissa tukielimen 1 kanssa muodostaen rui iausnipin N1. Tukielimeen rullausnipissä N1 siirtynyttä ruiiausnipin N1 30 kireysprofiilin yhtä muutosta on kuvattu aaltokuviolla 12. Molemmilta ··· johtoteloilta 2 ja 3 saadaan siten mitatut kireyteen verrannolliset suu-reet, joista on määritetty kireysprofiilit, joiden erotuksesta voidaan mää-.···. ritellä kireysprofiili ja siitä edelleen ruiiausnipin N1 viivapaineen poikki- "* profiili. Koska johtotela 2 sijaitsee rainan kulkusuunnan mukaiseen : 35 tukielimen 1 liikesuuntaan nähden ennen rullausnippiä N1, käytetään siltä saatuja mittaustuloksia ja niistä muodostettua kireysprofiilia refe- 118727 13 renssjprofiilina, jolloin rullausniplssä vallitseva todellinen kireysproflili saadaan rullausnipin N1 jälkeen mitattujen suureiden ja niistä määritetyn kireysprofiilin ja referenssiprofiilin erotuksesta. Rullausnipin viiva-paineen poikkiprofiilin määrityksessä on myös mahdollista käyttää joh-5 totelasta 2 saatavia mittaustulosta yhdessä tukielimen 1 edullisesti alapuolelle sijoitetusta johtotelasta 4 (ei esitetty kuvassa) saadun mittaustuloksen kanssa.
Kuviossa 5 on esitetty eräs mahdollisuus tukielimen kireyteen verran-10 nollisten suureiden mittaamiseksi, jossa mittausanturi 9 on järjestetty tukielimeen 1. Kun mittausanturit on järjestetty tukielimeen, mittaavat ne tukielimen kireyteen verrannollisia suureita rullausnipissä N1, eli silloin, kun tukielimeen 1 järjestetyt mittausanturit 9 ja tampuuritela 5 tai muodostuva konerulla R ovat kosketuksissa keskenään. Kireysprofiilin 15 määritys mittaustuloksista tapahtuu tietojenkäsittely-yksikössä kuten edellä on esitetty. Rullausnipin viivapaineen poikkiprofiili on mahdollista saada suoraan näistä mittauksista. Kun mittauksessa käytetään pistemäisiä antureita 9, järjestetään ne kuviossa esitetyllä tavalla riviin sopivien välimatkojen päähän toisistaan, vinosti tukielimen 1 leveyden 20 poikki. Käytettäessä kalvomaista, kapeaa nauha-anturia 9, sijoitetaan se myös suoraan vinosti tukielimen leveyden poikki. Tämä vaihtoehto „;:* on esitetty myös kuviossa 5. Sekä pistemäisten, että nauhamaisten : antureiden muodostama suora linja muodostaa kulman a tukielimen 1 ··· reunan kanssa. Kulman suuruus valitaan halutun mittausresoluution :*.·*. 25 mukaisesti.
• · · ··· · ·♦· ”.:i Tukielimeen 1 voidaan järjestää mittausanturit myös sijoittamalla lius- ***** kamaisia mittausantureita 9 peräkkäin kohtisuoraan tukielimen 1 levey den poikki, kuten kuviossa 6 on esitetty. Kuviossa 6 on myös esitetty :·ϊ·: 30 venymäliuskoista muodostuvien mittausantureiden 9 sijoittaminen, a * a mikä tapahtuu sijoittamalla ne peräkkäin, tietyn välimatkan päähän toi-.*:*: sistaan ja kuten edellisessä vaihtoehdossa, kohtisuoraan tukielimen 1 .·*·. leveyden poikki. Venymäliuskat kykenevät erottelemaan jännitystilan /·’ ainakin kahdessa eri suunnassa T, ja T2, jotka on esitetty nuolilla : 35 kuviossa 6.
• · 118727 14
Tukielin 1 voidaan myös muodostaa kokonaisuudessaan sellaiseksi, että se pystyy mittaamaan tukielimen kireyteen verrannollisia suureita ja /tai rullausnipin N1 viivapaineen poikkiprofiilia. Tukielin voidaan esimerkiksi muodostaa useasta päällekkäin järjestetystä kerroksesta, 5 joista ainakin yksi toimii mittauksia suorittavana anturina. Kuviossa 7 on esitetty poikkileikkaus eräästä kerroksittain muodostetusta tuki-elimestä 1, jossa on pintakerrokset 13, joiden välissä on anturina toimiva anturikerros 14. Anturikerros 14 voi olla esimerkiksi EMFi-kalvo, joka on sijoitettu suojakerrosten väliin. Anturikerros voi luonnollisesti 10 olla sijoitettuna myös muualle kuin kerrosten väliin.
On myös mahdollista määrittää tukielimen kireysprofiili ja edelleen rullausnipin N1 viivapaineen poikkiprofiili mittaamalla jatkuvan rullauksen aikana kasvavalla konerullalla kuormitetun tukielimen 1 kireyteen ver-15 rannollisia suureita yhdeltä johtotelalta 2, 3, tai 4 ja vähentää siitä pelkästä tukielimestä 1 mitatuista suureista määritetty kireysprofiili. Pelkän tukielimen 1 suureiden mittaus tapahtuu samalla johtoteialla kuin kuormitetun tukielimen mittaus, mutta ilman kasvavan konerullan kuormitusta, eli silloin, kun rullausprosessi on jostain syystä keskeytynyt. Mit-20 tauksen aikana on kuitenkin olennaista, että tukielin liikkuu johtotelojen kuljettamana. Kuvio 8, joka esittää määritettyjä tukielimen poikkisuun-·;· täisiä kireysprofiileja, havainnollistaa tätä menetelmää. Kuviossa 8 : käyrä A esittää kasvavalla konerullalla R kuormitetun tukielimen 1 : poikkisuuntaista kireysprofiilia, joka on määritetty jollakin johtoteialla 2, P f 25 3 tai 4 mitatuista tukielimen kireyteen verrannollisista suureista. Käyrä B esittää saman johtotelan mittauksista määritettyä kuormittamattoman tukielimen 1 kireysprofiilia ja käyrä C esittää käyrien A ja B erotuksesta **···* määritettyä kasvavan konerullan R lopullista kireysprofiilia eli pinnan muotoprofiilia. Kuormittamattoman tukielimen 1 mittaus voidaan suo-30 rittaa myös kuormittamalla tukielintä 1 tyhjällä tampuuritelalla 5. Koska O tampuuritela on tyhjä, ei rullattavan paperirainan W vaikutusta näy kireysprofiilissa B. Mittaukset voidaan suorittaa myös käyttämällä • · · useampaa kuin yhtä mittausanturilla varustettua johtotelaa, jolloin mit-**:'* tausten perusteella tapahtuva kireysprofiilin määritys on luotettavampi.
35 • · 118727 15
Keksinnön yhteydessä määritettyjen tukielimen poikkisuuntaisia kireys-profiilin tai rullausnipin viivapaineen poikkiprofiilin mittaustuloksia voidaan hyödyntää myös tukielimen seurantaan. Tästä mahdollisuudesta on suurta etua, sillä näin vältetään erillisten järjestelmien hankinta- ja 5 asennuskustannukset sekä saavutetaan tilansäästöä, koska ei ole tarpeen asentaa erillisiä laitteistoja tukielimen seurantatarkoituksiin. Mittaustuloksia voidaan esimerkiksi käyttää hyväksi tukielimen 1 kunnonvalvonnassa, jota on havainnollistettu kuviossa 9. Esimerkiksi tukielimen kuluminen, huokoisuuden tai paksuuden muuttuminen, tuki-10 elimen muodostavien viiralankojen välisten aukkojen tukkiintuminen ja viiralankojen katkeaminen aiheuttavat muutoksia kireysprofiiliin tai rullausnipin viivapaineen poikkiprofiiliin, josta ne voidaan havaita. Minkä tahansa johtotelan 2, 3, tai 4, joka on kosketuksissa tukielimeen 1 ja johon on sijoitettu mittausanturi telan koko pituudelta, kireyteen verran-15 nollisten suureiden mittaustulosta ja siitä saatua tukielimen kireysprofii-lia tai rullausnipissä tukielimeen kiinnitetyillä mittausantureilla mitattua viivapaineen poikkiprofiilia voidaan käyttää tukielimen kunnonvalvontaan. Tukielimen kunnonvalvontaa varten johtoteloilla suoritettava tukielimen kireyteen verrannollisten suureiden mittaus suoritetaan rullaus-20 nipin N1 ollessa auki, eli silloin, kun tampuuritela 5 tai kasvava kone-rulla R ei ole kosketuksissa tukielimeen 1. Kuviossa 9 käyrä D kuvaa a<;:* hyvässä kunnossa olevasta tukielimestä 1 mittausten perusteella muo- : dostettua kireysprofiiIia tai rullausnipin viivapaineen poikkiprofiilia ja :*·.*: käyrä E kuvaa kuluneen tai muutoksia kokeneen tukielimen 1 ki- : .·. 25 reys/nippipaineprofiilikäyrää, jossa on havaittavissa nuolella kuvioon merkitty muutos kireys/nippipaineprofiilissa. Muutoksen tunnistami-sessa voidaan käyttää soveltaa esimerkiksi neuroverkkoa, joka oppii ’·**’ tunnistamaan tukielimen kulumisen tai vikaantumisen vaikutuksen.
Mittaustulosten käsittely ja tukielimen kunnonvalvontaparametrien s.:.i 30 määrittäminen tapahtuu tietojenkäsittely-yksikössä.
• ♦ • · ··· :*:*· Eräs mahdollisuus keksinnön yhteydessä määritettävien tukielimen : poikkisuuntaisen kireysprofiilin tai rullausnipin viivapaineen poikkiprofii- /·' Iin mittaustuloksien hyödyntämiseksi on tukielimen reunojen paikan ϊ·ί | 35 seuranta. Minkä tahansa johtotelan 2, 3, tai 4, joka on kosketuksissa tukielimeen 1 ja johon on sijoitettu mittausanturi telan koko pituudelta, 118727 16 tukielimen kireyteen verrannollisten suureiden mittaustulosta voidaan käyttää Fl-patenttijuikaisusta 20012528 sinänsä tunnetulla tavalla tukielimen reunan aseman seurantaan johtotelan pituussuunnassa. Mittaus voidaan suorittaa joko rullausnipin N1 ollessa auki tai kiinni. Myös 5 rullausnipissä tukielimeen kiinnitetyillä mittausantureilla mitattua viiva-paineen poikkiprofiilia voidaan käyttää tähän tarkoitukseen. Kuviossa 10 käyrä F esittää tukielimestä 1 mittausten perusteella määritettyä konesuuntaisen kireyden CD-profiilia. Katkoviivoilla G ja G’ on kuvattu tukielimen 1 reunojen paikkaa. Jos tukielin vaeltaa sallittujen reuna-10 rajojen G ja G’ yli, havaitaan se helposti ja nopeasti profiilista ja voidaan tehdä korjaustoimenpiteitä. Tukielimen 1 reunojen paikkaa on myös mahdollista seurata asentamalla johtotelan molempiin päätyihin erilliset, lyhyet anturispiraalit, jotka seuraavat tukielimen 1 reunojen paikkaa kumpikin omassa telan päädyssään, mutta eivät ulotu johto-15 telan päästä päähän. On myös mahdollista sijoittaa samaan johto-telaan sekä koko johtotelan pituuden yli ulottuva anturispiraali, että päätyihin sijoitetut lyhyet anturitelat, jolloin samalta johtotelalta saaduista mittauksista saadaan määritettyä kireysprofiilitieto ja sen reunojen paikkatieto.
20
Keksintöä ei ole tarkoitus rajoittaa edellä esimerkinomaisesti esitettyi-hin suoritusmuotoihin, vaan keksintöä on tarkoitus laajasti soveltaa : seuraavassa määriteltyjen patenttivaatimusten määrittelemän keksin- nöllisen ajatuksen puitteissa. Tukielintä 1 voi esimerkiksi olla tuke- • · : .·. 25 massa myös useampi johtotela kuin mitä edellä selityksessä on esi- "V tetty. Edelleen kaikkiin johtoteloihin voi olla sijoitettuna mittausanturit tai Λ ‘"I osa teloista voi olla ilman mittausanturia, jolloin ne toimivat vain hihna- '1 2 3·1’ silmukkaa ohjaavina teloina. Keksintöä voidaan soveltaa paperi-, kar tonki-, pehmopaperi- tai vastaavien rainamaista tuotetta valmistavien 5.:.: 30 koneiden sekä niihin liittyvien jälkikäsittelylaitteiden rullaimissa.
• · * ♦ ··· • · ♦ • ♦ · ··« • · • · • · • · 2 I · I • 1 · 3 ·
Claims (57)
1. Menetelmä rullaimessa, jossa rullausnipin (N1) muodostaa rullaus-ydin (5) tai kasvava konerulla (R) ja ainakin yksi olennaisesti rullaus- 5 ytimen (5) akselin suunnassa yhtenäinen päättymättömän tukielimen (1) silmukka ja jossa menetelmässä mitataan päättymättömän tukielimen (1) kireyteen verrannollisia suureita tunnettu siitä, että määritetään mitatuista tukielimen (1) kireyteen verrannollisista suureista päättymättömän tukielimen (1) kireysprofiili. 10
2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että päättymättömän tukielimen (1) kireyteen verrannollisia suureita mitataan tukielimeen (1) kosketuksissa olevalla ainakin yhdellä johtotelalla (2, 3, 4), joka toimii päättymättömän tukielimen (1) silmukan johtotelana 15 ja on varustettu mittausvälineillä (9).
3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että päättymättömän tukielimen (1) kireyteen verrannollisia suureita mitataan tukielimeen kosketuksissa olevilla kahdella johtotelalla (2, 3, 4), 20 joihin molempiin johtoteloihin on sovitettu mittausvälineet (9).
·:* 4. Jonkin patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, : .·. että ainakin yksi mittauksessa käytettävä johtotela (3, 4) sijaitsee kone- * suunnassa rullausnipin (N1) jälkeen. • ·· 25 • · · :*Y
5. Jonkin patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, *"! että ainakin yksi mittauksessa käytettävä johtotela (2, 3,4) on vetotela. • ♦ ♦ · ···
6. Jonkin patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, 30 että päättymättömän tukielimen (1) kireyteen verrannollisia suureita :*.**.: mitataan ainakin yhdellä johtotelalla (2, 3, 4) joka on tukielimen (1) sil- mukan sisäpuolella oleva tukielintä (1) ohjaava johtotela (2, 3).
• · · • · *':** 7. Jonkin patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, I.:’: 35 että päättymättömän tukielimen (1) kireyteen verrannollisia suureita ·:**: mitataan kahdella johtotelalla, joista toinen tela (2) sijaitsee ennen 118727 rullausnippiä (R) ja toinen tela (3) rullausnipin (R) jälkeen, joiden telojen (2, 3) mittaamista suureista määritetään erikseen päättymättömän tukielimen kireysprofiilit ja että näiden määritettyjen kireysprofiilien erotuksesta määritetään todellinen kireysprofiili, josta määritetään rul-5 lausnipin (N1) viivapaineen poikkiprofiili.
8. Jonkin patenttivaatimuksen 7 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ennen rullausnippiä (N1) sijaitsevasta telasta (2) saaduista suureista määritettyä tukielimen (1) kireysprofiilia käytetään referenssi- 10 profiilina.
9. Jonkin patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että päättymättömän tukielimen (1) kireyteen verrannollisia suureita mitataan ilman kasvavan konerullan (R) kuormitusta ja kasvavalla 15 konerullalla (R) kuormitettuna ja että näistä mitatuista suureista määritettyjen kireysprofiilien erotuksesta määritetään lopullinen kireysprofiili, josta määritetään rullausnipissä (N1) vallitseva viivapaineen poikkiprofiili.
10. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että päättymättömän tukielimen (1) kireyteen verrannollisia suureita mitali· taan tukielimeen (1) sovitetulla ainakin yhdellä mittausvälineellä (9).
• · · : 11. Patenttivaatimuksen 10 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että 25 mitataan päättymättömän tukielimen (1) kireyteen verrannollisia suu- • i · “V reita ja määritetään rullausnipin (N1) viivapaineen poikkiprofiili.
··1 2 3· ··· • · **··’ 12. Menetelmä rullaimessa, jossa rullausnipin (N1) muodostaa rullaus- ydin (5) tai kasvava konerulla (R) ja ainakin yksi olennaisesti rullaus- s.:.8 30 ytimen (5) akselin suunnassa yhtenäinen päättymättömän tukielimen • · · (1) silmukka, tunnettu siitä, että mitataan rullausnipin (N1) viiva- paineen poikkiprofiili tukielimeen (1) järjestetyn ainakin yhden mittaus- .···, välineen (9) avulla. « · *«· • · · • · · 2 • 1 · 3 · 118727
13. Jonkin patenttivaatimuksen 2, 10 tai 12 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mittausvälineet (9) koostuvat ainakin yhdestä kapeasta, nauhamaisesta anturista.
14. Jonkin patenttivaatimuksen 2, 10 tai 12 mukainen menetelmä, tun nettu siitä, että mittausvälineet (9) koostuvat useasta erillisestä anturista.
15. Jonkin patenttivaatimuksen 2, 10 tai 12 mukainen menetelmä, tun-10 nettu siitä, että mittausvälineet (9) on muodostettu jostain seuraavasta: pietsosähköinen anturi, pietsokideanturi, kapasitiivinen, resistiivinen, induktiivinen anturi, painetta mittaava anturi ja voimaa mittaava anturi.
16. Patenttivaatimuksen 13 tai 14 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, 15 että mittausvälineet (9) kiertävät johtotelan (2, 3, 4) spiraalimaisesti olennaisesti koko sen pituudelta.
17. Patenttivaatimuksen 14 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mittausvälineet (9) ulottuvat olennaisesti johtotelan (2, 3, 4) pituuden yli 20 suoraan sen akselin suuntaisesti.
·':· 18. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ··· ; ·*· päättymättömän tukielimen (1) kireyteen verrannollisia suureita mita- :*.t; taan käyttäen mittausvälineitä (9), jotka on sijoitettu johtotelan (2, 3, 4) 25 pinnalle tai pinnoitekerroksen/kerrosten alle. I t · »tt · • · ·
19. Patenttivaatimuksen 10 tai 12 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, • « *···’ että mittausvälineet (9) ulottuvat vinosti suorassa linjassa tukielimen (1) leveyden poikki, joka linja muodostaa kulman a tukielimen (1) reunan 30 kanssa. • M • · • · ···
20. Patenttivaatimuksen 10 tai 12 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, • · · .···. että mittausvälineet (9) ulottuvat kohtisuoraan tukielimen (1) leveyden poikki. Ui 35 • · 118727
21. Patenttivaatimuksen 12 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mittausvälineet (9) on järjestetty tukielimen (1) rakenteen sisälle.
22. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että 5 päättymättömän tukielimen (1) kireyteen verrannollisia suureita mitataan jatkuvasti, joista mittauksista määritetään toistuvasti päättymättömän tukielimen (1) kireysprofiili ja sen avulla seurataan jotain seuraa-vista: tukielimen (1) kunto ja tukielimen (1) asema johtotelan (2, 3, 4) pituussuunnassa. 10
23. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että määritetystä päättymättömän tukielimen (1) kireysprofiilista määritetään jotain seuraavista: päättymättömän tukielimen (1) keskiarvokireys ja rullauksessa muodostuvan kasvavan konerullan (R) halkaisijaprofiili. 15
24. Patenttivaatimuksen 12 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mitataan toistuvasti rullausnipin (N1) viivapaineen poikkiprofiili ja sen avulla seurataan jotain seuraavista: tukielimen (1) kunto ja tukielimen (1) asema johtotelan (2, 3, 4) pituussuunnassa.
25. Patenttivaatimuksen 12 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ;:· mitataan toistuvasti rullausnipin (N1) viivapaineen poikkiprofiili ja sen : :*· avulla määritetään jotain seuraavista: päättymättömän tukielimen (1) keskiarvokireys ja rullauksessa muodostuvan kasvavan konerullan (R) :*.·*. 25 halkaisijaprofiili. • » · • · · t ··*
26. Patenttivaatimuksen 1 tai 12 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, I · *···' että päättymättömän tukielimen (1) leveys on olennaisesti sama kuin rullattavan rainan (W) leveys. • · · - *.*..* 30 C.:
27. Rullain, jossa rullausnippi (N1) on muodostettu rullausytimestä (5) tai kasvavasta konerullasta (R) ja ainakin yhdestä olennaisesti rullaus-,···. ytimen (5) akselin suunnassa yhtenäisestä päättymättömän tukielimen T (1) silmukasta, ja jossa rullaimessa on mittausvälineet (9) päättymät- : 35 tömän tukielimen (1) kireyteen verrannollisten suureiden mittaamiseksi, "••s tunnettu siitä, että rullaimessa on välineet (12) päättymättömän tuki- 118727 elimen (1) kireysproflilin määrittämiseksi mitatuista tukielimen (1) kireyteen verrannollisista suureista.
28. Patenttivaatimuksen 27 mukainen rullain, tunnettu siitä, että mit-5 tausvälineet (9) on sovitettu tukielimeen (1) kosketuksissa olevaan ainakin yhteen johtotelaan (2, 3, 4), joka toimii päättymättömän tukielimen (1) silmukan johtotelana.
29. Patenttivaatimuksen 28 mukainen rullain, tunnettu siitä, että mit-10 tausvälineet (9) on sovitettu kahteen tukielimeen kosketuksissa olevaan johtotelaan (2, 3, 4), jotka molemmat telat mittaavat päättymättömän tukielimen (1) kireysprofiilia.
30. Jonkin patenttivaatimuksen 28 mukainen rullain, tunnettu siitä, että 15 ainakin yksi mittauksessa käytettävä johtotela (3, 4) on sijoitettu kone- suunnassa rullausnipin (N1) jälkeen.
31. Jonkin patenttivaatimuksen 28 mukainen rullain, tunnettu siitä, että ainakin yksi mittauksessa käytettävä johtotela (2, 3, 4) on vetotela. 20
32. Jonkin patenttivaatimuksen 28 mukainen rullain, tunnettu siitä, että '•y ainakin yksi mittauksessa käytettävä johtotela (2, 3, 4) on tukielimen (1) : silmukan sisäpuolelle sijoitettu tukielintä (1) ohjaava johtotela (2, 3). • M · • · • « · • ·* :*/, 25
33. Patenttivaatimuksen 27 tai 28 mukainen rullain, tunnettu siitä, että · · **V rullaimessa on välineet (12) rullausnipin (N1) viivapaineen poikkiprofii- Iin määrittämiseksi päättymättömän tukielimen (1) kireysprofiilista. * · • · • · ·
34. Patenttivaatimuksen 28 mukainen rullain, tunnettu siitä, että päät-30 tymättömän tukielimen (1) kireyteen verrannollisten suureiden mittauk- ··» sessa käytettävistä kahdesta johtotelasta toinen tela (2) on sijoitettu ennen rullausnippiä (R) ja toinen tela (3) rullausnipin (R) jälkeen, joiden ,···. telojen (2, 3) mittaamista suureista määritetään erikseen päättymättä- • · män tukielimen (1) kireysprofiilit ja että näiden kireysprofiilien erotuksi : 35 sesta saadaan todellinen kireysprofiili, josta voidaan määritellä rullaus- nipissä (N1) vallitseva viivapaineen poikkiprofiili. 118727
35. Patenttivaatimuksen 28 mukainen rullain, tunnettu siitä, että päättymättömän tukielimen (1) kireyteen verrannollisia suureita mitataan ilman kasvavan konerullan (R) kuormitusta ja kasvavalla konerullalla 5 (R) kuormitettuna ja että näistä mitatuista suureista määritettyjen kireysprofiilien erotuksesta saatavasta lopullisesta kireysprofiilista määritetään rullausnipissä (N1) vallitseva viivapaineen poikkiprofiili.
36. Patenttivaatimuksen 27 mukainen rullain, tunnettu siitä, että mit-10 tausvälineet (9) on sovitettu tukielimeen (1).
37. Patenttivaatimuksen 36 mukainen rullain, tunnettu siitä, että rul-laimessa on välineet (12) rullausnipin (N1) viivapaineen poikkiprofiilin määrittämiseksi suoritetuista päättymättömän tukielimen (1) kireyteen 15 verrannollisten suureiden mittauksista.
38. Rullain, jossa rullausnippi (N1) on muodostettu rullausytimestä (5) tai kasvavasta konerullasta (R) ja ainakin yhdestä olennaisesti rullaus-ytimen (5) akselin suunnassa yhtenäisestä päättymättömän tukielimen 20 (1) silmukasta, tunnettu siitä, että tukielimeen (1) on järjestetty ainakin yksi mittausväline (9) rullausnipin (N1) viivapaineen poikkiprofiilin mit- ·:· taamiseksi. *··· • * • · * • · ♦
39. Jonkin patenttivaatimuksen 28, 36 tai 38 mukainen rullain, tun- 25 nettu siitä, että mittausvälineet (9) koostuvat ainakin yhdestä kapeasta, **V nauhamaisesta anturista. 444 • IM· • M • ·
40. Jonkin patenttivaatimuksen 28, 36 tai 38 mukainen rullain, tunnettu siitä, että mittausvälineet (9) koostuvat useasta erillisestä antu- 30 rista. • M • · • « • •4 .···.
41. Patenttivaatimuksen 28, 36 tai 38 mukainen rullain, tunnettu siitä, m · · .···. mittausvälineet (9), on muodostettu jostain seuraavasta: pietsosähköi- * ♦ "* nen anturi, pietsokideanturi, kapasitiivinen, resistiivinen, induktiivinen : 35 anturi, painetta mittaava anturi ja voimaa mittaava anturi. • 4 118727
42. Patenttivaatimuksen 39 tai 40 mukainen rullain, tunnettu siitä, että mittausvälineet (9) on järjestetty kiertämään johtotelan (2, 3, 4) spiraa-limaisesti olennaisesti koko sen pituudelta.
43. Patenttivaatimuksen 40 mukainen rullain, tunnettu siitä, että mit tausvälineet (9) on järjestetty ulottumaan olennaisesti johtotelan (2, 3, 4) pituuden yli suoraan sen akselin suuntaisesti.
44. Patenttivaatimuksen 28 mukainen rullain, tunnettu siitä, että mit-10 tausvälineet (9) on järjestetty johtotelan (2, 3, 4) pinnalle tai pinnoite- kerroksen/kerrosten alle.
45. Patenttivaatimuksen 36 tai 38 mukainen rullain, tunnettu siitä, että mittausvälineet (9) on järjestetty suoraan linjaan, joka ulottuu vinosti 15 tukielimen (1) leveyden poikki, ja muodostaa kulman a tukielimen (1) reunan kanssa.
46. Patenttivaatimuksen 36 tai 38 mukainen rullain, tunnettu siitä, että mittausvälineet (9) on järjestetty kohtisuoraan tukielimen (1) leveyden 20 poikki.
47. Patenttivaatimuksen 38 mukainen rullain, tunnettu siitä, että mittausvälineet (9) on järjestetty tukielimen (1) rakenteen sisälle. * · * ;**: 25
48. Patenttivaatimuksen 27 mukainen rullain, tunnettu siitä, että väli- \ neet (12) on edelleen sovitettu seuraamaan päättymättömän tukielimen (1) kireyteen verrannollisten suureiden jatkuvan mittauksen perusteella φ ♦ : toistuvasti määritettyjen päättymättömän tukielimen (1) kireysprofiilei- den avulla jotain seuraavista: päättymättömän tukielimen kunto ja 30 päättymättömän tukielimen (1) asema johtotelan (2, 3, 4) pituussuunnassa.
* · · • · · .···. 49. Patenttivaatimuksen 27 mukainen rullain, tunnettu siitä, että väli- • · [·“ neet (12) on edelleen sovitettu määrittämään päättymättömän tuki- : 35 elimen (1) kireyteen verrannollisten suureiden jatkuvan mittauksen • · · perusteella toistuvasti määritettyjen päättymättömän tukielimen (1) * · • · · • · · »»· · φ • φ 118727 kireysprofiileiden avulla jotain seuraavista: päättymättömän tukielimen (1) keskiarvokireys ja rullauksessa muodostuvan kasvavan konerullan (R) halkaisijaprofiili.
50. Patenttivaatimuksen 38 mukainen rullain, tunnettu siitä, että väli neet (12) on edelleen sovitettu seuraamaan toistuvasti mitattujen rul-lausnipin (N1) viivapaineen poikkiprofiileiden perusteella jotain seuraavista: päättymättömän tukielimen kunto ja päättymättömän tukielimen (1) asema johtotelan (2, 3, 4) pituussuunnassa. 10
51. Patenttivaatimuksen 38 mukainen rullain, tunnettu siitä, että välineet (12) on edelleen sovitettu määrittämään toistuvasti mitattujen rul-lausnipin (N1) viivapaineen poikkiprofiileiden perusteella jotain seuraavista: päättymättömän tukielimen (1) keskiarvokireys ja rullauksessa 15 muodostuvan kasvavan konerullan (R) halkaisijaprofiili.
52. Patenttivaatimuksen 28 tai 38 mukainen rullain, tunnettu siitä, että päättymättömän tukielimen (1) leveys on olennaisesti sama kuin rullattavan rainan (W) leveys. 20
53. Päättymättömän tukielimen (1), joka muodostaa rullausnipin (N1) rullausytimen (5) tai kasvavan konerullan (R) kanssa, kireysprofiilin käyttö rullausnipin (N1) viivapaineen poikkiprofiilin määrittämiseksi. • ;··· 25
54. Päättymättömän tukielimen (1), joka muodostaa rullausnipin (N1) : rullausytimen (5) tai kasvavan konerullan (R) kanssa, kireysprofiilin tai rullausnipin (N1) viivapaineen poikkiprofiilin käyttö tukielimen (1) kun-nonvalvonnassa. • · · φ 30
55. Päättymättömän tukielimen (1), joka muodostaa rullausnipin (N1) rullausytimen (5) tai kasvavan konerullan (R) kanssa, kireysprofiilin tai . .·. rullausnipin (N1) viivapaineen poikkiprofiilin käyttö tukielimen (1) ase- .···. man seuraamiseksi johtotelan (2, 3,4) pituussuunnassa. • · • φ · φ Φ 35
56. Päättymättömän tukielimen (1), joka muodostaa rullausnipin (N1) rullausytimen (5) tai kasvavan konerullan (R) kanssa, kireysprofiilin tai φ # φ φ φ * φ φ * φφφ · • φ φ 118727 rullausnipin (N1) viivapaineen poikkiprofiilin käyttö päättymättömän tukielimen (1) summakireyden määrittämiseksi.
57. Päättymättömän tukielimen (1), joka muodostaa rullausnipin (N1) 5 rullausytimen (5) tai kasvavan konerullan (R) kanssa, kireysprofiilin tai rullausnipin (N1) viivapaineen poikkiprofiilin käyttö kasvavan konerullan (R) halkaisijaprofiilin määrittämiseksi. * » · · • 1 · · • · • 1 · • · · I·1 · • · • · · M » ♦ • · • · · • · · ··· · ··« • · · · • · · • » • 1 • 1 « • • mk • mm • 1 · * · · • · • · ·♦· • · · • « · • · · * ® ♦ · • · • · * f · • · m · k • · · « · · 118727
Priority Applications (7)
| Application Number | Priority Date | Filing Date | Title |
|---|---|---|---|
| FI20045254A FI118727B (fi) | 2004-06-30 | 2004-06-30 | Menetelmä rullaimessa ja rullain |
| DE602005027075T DE602005027075D1 (de) | 2004-06-30 | 2005-06-30 | Verfahren zum aufwickeln und wickler |
| AT05761410T ATE502886T1 (de) | 2004-06-30 | 2005-06-30 | Verfahren zum aufwickeln und wickler |
| EP10175579A EP2256074A1 (en) | 2004-06-30 | 2005-06-30 | A method in a reel-up and a reel-up |
| EP05761410A EP1773701B1 (en) | 2004-06-30 | 2005-06-30 | A method in a reel-up and a reel-up |
| US11/571,329 US20090166465A1 (en) | 2004-06-30 | 2005-06-30 | Method in a Reel-Up and a Reel-Up |
| PCT/FI2005/050254 WO2006003258A2 (en) | 2004-06-30 | 2005-06-30 | A method in a reel-up and a reel-up |
Applications Claiming Priority (2)
| Application Number | Priority Date | Filing Date | Title |
|---|---|---|---|
| FI20045254 | 2004-06-30 | ||
| FI20045254A FI118727B (fi) | 2004-06-30 | 2004-06-30 | Menetelmä rullaimessa ja rullain |
Publications (3)
| Publication Number | Publication Date |
|---|---|
| FI20045254A0 FI20045254A0 (fi) | 2004-06-30 |
| FI20045254A FI20045254A (fi) | 2005-12-31 |
| FI118727B true FI118727B (fi) | 2008-02-29 |
Family
ID=32524628
Family Applications (1)
| Application Number | Title | Priority Date | Filing Date |
|---|---|---|---|
| FI20045254A FI118727B (fi) | 2004-06-30 | 2004-06-30 | Menetelmä rullaimessa ja rullain |
Country Status (6)
| Country | Link |
|---|---|
| US (1) | US20090166465A1 (fi) |
| EP (2) | EP1773701B1 (fi) |
| AT (1) | ATE502886T1 (fi) |
| DE (1) | DE602005027075D1 (fi) |
| FI (1) | FI118727B (fi) |
| WO (1) | WO2006003258A2 (fi) |
Families Citing this family (3)
| Publication number | Priority date | Publication date | Assignee | Title |
|---|---|---|---|---|
| FI118728B (fi) | 2004-06-30 | 2008-02-29 | Metso Paper Inc | Menetelmä ja laitteisto rullausnipin nippiprofiilin säätämiseksi |
| FI122978B (fi) | 2010-10-25 | 2012-09-28 | Metso Paper Inc | Menetelmä kuiturainakoneen kiinnirullauksessa ja kiinnirullauskonsepti |
| DE102019120122A1 (de) * | 2019-07-25 | 2021-01-28 | Saint-Gobain Isover G+H Ag | Verfahren zum Aufwickeln einer Materialbahn, insbesondere aus einem kompressiblen, zusammenpressbaren Material sowie Vorrichtung zum Durchführen des Verfahrens |
Family Cites Families (19)
| Publication number | Priority date | Publication date | Assignee | Title |
|---|---|---|---|---|
| US4476076A (en) * | 1980-01-14 | 1984-10-09 | Whitney & Company, Inc. | Method of open forming an expanded polyester resin article involving a controlled induction period |
| FI74260C (fi) * | 1985-11-20 | 1988-01-11 | Valmet Paper Machinery Inc | Upprullningsanordning. |
| FI81770C (fi) * | 1987-05-20 | 1990-12-10 | Valmet Paper Machinery Inc | Foerfarande vid styrning av pappers rullstol. |
| US5048353A (en) | 1990-03-01 | 1991-09-17 | Beloit Corporation | Method and apparatus for roll profile measurement |
| FI91383C (fi) | 1990-10-26 | 1997-01-22 | Valmet Paper Machinery Inc | Menetelmä kiinnirullauksessa |
| US5150850A (en) * | 1991-05-10 | 1992-09-29 | Beloit Corporation | Method for winding a traveling web on a belted two drum wound web roll winder |
| FI89308C (fi) * | 1992-09-16 | 1993-09-10 | Valmet Paper Machinery Inc | Foerfarande och anordning foer maetning av nypkraften och/eller -trycket av ett nyp som bildas av en roterande vals eller ett band som anvaends vid framstaellning av papper |
| DE4401959C2 (de) * | 1994-01-24 | 1996-07-25 | Voith Gmbh J M | Tragtrommelroller für eine Papiermaschine |
| FI106248B (fi) * | 1997-02-13 | 2000-12-29 | Valmet Corp | Kiinnirullain ja menetelmä paperirainan tai vastaavan kiinnirullauksessa |
| AU3256197A (en) | 1997-06-02 | 1998-12-21 | Beloit Technologies, Inc. | Method and apparatus for reeling a traveling paper web |
| US5901918A (en) * | 1997-07-03 | 1999-05-11 | Valmet-Karlstad Ab | Apparatus and method for winding paper |
| US5944273A (en) * | 1997-07-03 | 1999-08-31 | Kimberly-Clark Worldwide, Inc. | Parent roll for tissue paper |
| FI104161B1 (fi) * | 1998-02-17 | 1999-11-30 | Valmet Corp | Menetelmä ja laitteisto rainan rullauksessa |
| FI113804B (fi) | 2001-03-26 | 2004-06-15 | Metso Automation Oy | Menetelmä ja laitteisto jatkuvan liikkuvan elimen kireyden mittaamiseksi |
| FI20011456A0 (fi) * | 2001-07-04 | 2001-07-04 | Metso Paper Inc | Menetelmä ja laitteisto rainan painamiseksi rullaa vasten |
| FI113466B (fi) * | 2001-12-20 | 2004-04-30 | Metso Paper Inc | Menetelmä ja laite radan reunan seurantaan |
| US6698681B1 (en) * | 2002-10-04 | 2004-03-02 | Kimberly-Clark Worldwide, Inc. | Apparatus and method for winding paper |
| US7185537B2 (en) * | 2003-06-04 | 2007-03-06 | Metso Paper, Inc. | Nip and loading analysis system |
| US7344104B2 (en) * | 2005-04-08 | 2008-03-18 | Kimberly-Clark Worldwide, Inc. | Unwind apparatus |
-
2004
- 2004-06-30 FI FI20045254A patent/FI118727B/fi not_active IP Right Cessation
-
2005
- 2005-06-30 US US11/571,329 patent/US20090166465A1/en not_active Abandoned
- 2005-06-30 DE DE602005027075T patent/DE602005027075D1/de active Active
- 2005-06-30 EP EP05761410A patent/EP1773701B1/en not_active Not-in-force
- 2005-06-30 AT AT05761410T patent/ATE502886T1/de active
- 2005-06-30 EP EP10175579A patent/EP2256074A1/en not_active Withdrawn
- 2005-06-30 WO PCT/FI2005/050254 patent/WO2006003258A2/en active Application Filing
Also Published As
| Publication number | Publication date |
|---|---|
| FI20045254A (fi) | 2005-12-31 |
| EP1773701A2 (en) | 2007-04-18 |
| DE602005027075D1 (de) | 2011-05-05 |
| WO2006003258A3 (en) | 2006-04-13 |
| WO2006003258A2 (en) | 2006-01-12 |
| US20090166465A1 (en) | 2009-07-02 |
| ATE502886T1 (de) | 2011-04-15 |
| FI20045254A0 (fi) | 2004-06-30 |
| EP1773701B1 (en) | 2011-03-23 |
| EP2256074A1 (en) | 2010-12-01 |
Similar Documents
| Publication | Publication Date | Title |
|---|---|---|
| EP1839022B1 (en) | Web tension profile measuring method and a roll for applying the same | |
| EP0538221A2 (en) | Method and device for measurement of the nip force and/or nip pressure in a nip formed by a revolving roll or a band that is used in the manufacture of paper | |
| US20070006644A1 (en) | Continuous web stress distribution measurement sensor | |
| JP4868487B2 (ja) | 走行するウェブの張力を調整するための装置および方法 | |
| US7832677B2 (en) | Method and an apparatus for controlling a nip profile of a reeling nip | |
| FI103661B (fi) | Menetelmä ja laitteisto rullauksen ohjaamiseksi | |
| FI118727B (fi) | Menetelmä rullaimessa ja rullain | |
| JP2004340972A (ja) | 長手方向に移動する帯材のための測定装置及び帯材供給のプロセスパラメータのための測定方法 | |
| FI108429B (fi) | Painotelarullain | |
| FI106446B (fi) | Menetelmä rainan rullauksessa | |
| US7162932B2 (en) | Method for determining the modulus of elasticity of paper | |
| FI113804B (fi) | Menetelmä ja laitteisto jatkuvan liikkuvan elimen kireyden mittaamiseksi | |
| US20050098289A1 (en) | Measurement method and apparatus in the manufacture of paper or paperboard | |
| EP1819617B1 (en) | Reel-up and a method for reeling and measuring unit in such a reel-up | |
| FI114571B (fi) | Laitteisto ja menetelmä kone-elimen tilan tarkkailemiseksi | |
| FI120086B (fi) | Menetelmä rullauksessa ja kiinnirullain | |
| WO2010028867A1 (en) | Slitter-winder assembly having a sensor system | |
| US20020104917A1 (en) | Process and device for continuous reeling of a pulp sheet | |
| FI119633B (fi) | Menetelmä ja laite kuiturainan rullaimessa | |
| FI118259B (fi) | Menetelmä ja laite rainan ohjaamiseksi | |
| JPH10147462A (ja) | 帯状体巻き取り装置 | |
| FI121113B (fi) | Rullausmenetelmä ja -järjestelmä | |
| CA2197016C (en) | Apparatus and method for reeling a web | |
| WO2002081111A1 (en) | A method for the manufacture of helically wound pipes |
Legal Events
| Date | Code | Title | Description |
|---|---|---|---|
| FG | Patent granted |
Ref document number: 118727 Country of ref document: FI |
|
| MM | Patent lapsed |