FI118259B - Menetelmä ja laite rainan ohjaamiseksi - Google Patents

Description

118259

Menetelmä ja laite rainan ohjaamiseksi

Keksintö kohdistuu menetelmään rainan ohjaamiseksi, joka on oheisen patenttivaatimuksen 1 johdanto-osassa esitettyä tyyppiä. Keksintö koh-5 distuu myös laitteeseen, joka on oheisen patenttivaatimuksen 8 johdanto-osassa esitettyä tyyppiä.

Paperikoneen tai paperin jälkikäsittelylaitteiston loppupäässä rullataan edellisissä koneenosissa valmistettu ja/tai käsitelty, tavallisesti useita 10 metrejä leveä paperiraina konerullaksi tampuuritelan ympärille. Tässä kiinnirullauksessa käytetään tavallisesti pyöriväksi laakeroitua rullaus-sylinteriä ohjaamaan paperirainaa konerullalle, jolloin rullaussylinterin ja konerullan välisellä nippikontaktilla vaikutetaan samalla syntyvän rullan laatuun. Perinteinen ratkaisu on se, jossa rullaussylinteri on pai-15 kallaan ja tampuuritelaa, jonka ympärillä rulla kasvaa nippikontaktissa, siirretään rullauksen edetessä tukirakenteessa, esimerkiksi kannattelemalla tampuuritelan päätyjä rullauskiskoilla. Tampuuritelan päätyihin vaikutetaan sopivalla kuormitusmekanismilla syntyvän konerullan ja rullaussylinterin välisen nippikontaktin säätämiseksi. Tällaisia rullaus-20 konsepteja ja niihin liittyviä kuormitustapoja on esitetty mm. suomalaisessa patentissa 91383, jota vastaa US-patentti 5,251,835, sekä suo-malaisessa patenttihakemuksessa 950274 ja vastaavassa US-paten-tissa 5,690,298.

• · • · « · * · · ***·,* 25 Lisäksi tunnetaan ratkaisu, jossa rullaussylinteri on järjestetty liikkuvak- ' : si vaunuun ja konerullaa pyöritetään keskiökäytöllä kiinteässä rullaus- : V asemassa, eli tampuuritelan keskiön paikka pysyy samana. Konerullan * · · säteen kasvaessa rullaussylinteri siirtyy siten, että sitä kannattava vaunu liikkuu johteessa. Tällainen järjestely tunnetaan mm. eurooppa-:*·*: 30 laisesta hakemusjulkaisusta 792829, jota vastaa US-patentti 5,988,557.

··· * · * · · *· *; US-patentissa 5,370,327 on esitetty ratkaisu, jossa rullaussylinteri on \ * pystysuunnassa siirtyvä ja mahdollistaa näin rullaussylinterin ja kone- :V: 35 rullan välisen nipin kulma-aseman pitämisen vakiona rullan siirtyessä ·:··: rullauskiskoilla. Rullaussylinterin matala sijainti ja liike pystysuunnassa mahdollistaa tampuuritelojen siirron varastosta rullausasemaan suoraa 2 siirtorataa pitkin. Ratkaisussa on kaksi paria rullausvaunuja, joista täyden konerullan luovuttanut pari voi palata toisen, rullattavaa rullaa ohjaavan parin ohi noutamaan uutta tyhjää tampuuritelaa.

5 Rainaa rullalle ohjaavan kiinteäasemaisen rullaussylinterin lisäksi voidaan suomalaisen patenttihakemuksen 950274 ja vastaavan US-pa-tentin 5,690,298 mukaan käyttää alempana sijaitsevaa, pystysuunnassa siirtyvää aputelaa, joka muodostaa toisen nipin konerullan kanssa, joka muodostuu siirtyvässä rullausasemassa. Ennen vaihtoa tämä 10 aputela on kontaktissa täyteen tulevan rullan kanssa, joka on ajettu irti rullaussylinteristä. Vastaava järjestely vaihtotapahtuman yhteydessä on esitetty Fl-patentissa 91383 / US-patentissa 5,251,835.

Lisäksi tunnetaan julkaisusta EP-860391 rullain, jossa raina ohjautuu 15 rullalle hihnan tai viiran kautta, joka on viety johtotelojen kautta. Näin saadaan hihnan tai viiran avulla rullan alemman puoliskon alueelle pitkä rullausnippi, jossa paine on tasainen. Painetta voidaan säätää hihnan tai viiran kireyden kautta. Hihna- tai viirasilmukka on kallistettavissa pystytasossa niin, että rainan kulkusuunnassa ensimmäinen joh-20 totela on nostettavissa vasten uutta tampuuritelaa, joka lepää hihnan yläpuolisilla rullauskiskoilla. Rulla siirtyy kasvaessaan eteenpäin rul-lauskiskoilla siten, että se on jatkuvasti kosketuksissa johtotelaa seu-raavan viiran tai hihnan alaspäin kaltevaan juoksuun, jonka kautta • · raina tulee rullalle.

• · · • · · ; \ 25

Patentista US-5531396 tunnetaan lisäksi rullain, jossa viirasilmukka on viety rullaussylinterin yli siten, että se ohjaa rullaussylinterin jälkeen rainaa muodostuvalle rullalle.

{*·]: 30 Ongelmana viiraa tai hihnaa käyttävissä rullaimissa on rainan tuonti viira- tai hihnasilmukalle. Raina tuodaan, kuten em. julkaisussa EP- * * * .

/ . 860391 on esitetty, silmukalle kohdassa, jossa viira tai hihna kaartuu ** *| ensimmäisen johtotelan päällä. Sen kaaren keskuskulmaa, jonka raina kulkee johtotelan ohjaamana ennen siirtymistä silmukan suoralle, :Yi 35 rullalle vievälle osuudelle, voidaan kutsua peittokulmaksi. Peittokulma ·:··· on siis sen sektorin kulma, jonka raina peittää sen kulkiessa viiran tai hihnan kaarevalla osuudella. Julkaisusta EP-860391 näkyy, että raina 118259 3 tulee silmukalle sitä edeltävän johtotelan ohjaamana siten, että peitokulma on yli 90°. Ongelmana viira- tai hihnasilmukkaa käyttävissä rullaimissa on silmukan ulkopinnan nopeuserot, jotka johtuvat silmukan kaartumisesta johtotelan kohdalla. Tietynpaksuisessa hihnamaisessa 5 materiaalissa voidaan määrittää ns. neutraaliakseli, joka kulkee aina samalla nopeudella hihnan kulkuradan kaarevuudesta riippumatta. Neutraaliakselista johtotelan säteen suunnassa ulompana oleva ulkopinta kulkee neutraaliakselia nopeammin johtotelan kohdalla olevalla kaarevalla osuudella, kun taas sen jälkeen tulevalla suoralla 10 osuudella ulkopinnan ja neutraaliakselin nopeudet ovat samat. Suurilla peittokulmilla radan kireys kasvaa johtotelan kohdalla suuremmasta pintanopeudesta johtuen, mikä voi johtaa johtotelan jälkeen tulevalla suoralla osuudella löystymiseen ja jopa pussin muodostukseen. Tämä johtaa ongelmiin rullauksen säädössä, koska kireyden kasvu täytyy 15 ottaa huomioon kireyden säädössä.

Keksinnön tarkoituksena on esittää uusi hihnaa tai viiraa käyttävä menetelmä rainan ohjaamiseksi rullaimessa, jolla menetelmällä ei ole hetkellisestä kiristymisestä johtuvia ongelmia, ja rullausparametrit voi-20 daan valita halutun rullan laadun mukaan. Tämän tarkoituksen toteuttamiseksi keksinnön mukaiselle menetelmälle on pääasiassa tunnus-omaista se, mikä on esitetty oheisen patenttivaatimuksen 1 tunnus- .··.*·. merkkiosassa. Peittokulmaa silmukan sisällä olevan ensimmäisen joh- • · \lt totelan kohdalla ja samalla rainan kireyttä hallitaan liikuteltavan radan- 25 johtotelan avulla, jonka sijainti määrää rainan tulokulman silmukalle ja J / vastaavasti peittokulman johtotelan ympärillä kulkevalla viiralla tai V hihnalla.

• · « • · ···

Radanjohtotela sijaitsee välittömästi ennen silmukkaa siten, että rata 30 kulkee suoraan sen kehältä silmukalle. Radanjohtotela on edullisesti :***: samalla puolella rataa kuin silmukan rainaa kuljettava ulkopinta, jolloin ♦ ·· / . voidaan samalla estää ilman pääsyä silmukan ulkopinnan ja rainan *· *: väliin.

····· ♦ · « :Y: 35 Keksinnön muiden suoritusmuotojen ja niiden etujen osalta viitataan ·:··· oheisiin epäitsenäisiin vaatimuksiin ja jäljempänä tulevaan selitykseen.

118259 4

Keksintöä selostetaan seuraavassa lähemmin viittaamalla oheisiin piirustuksiin, joissa kuva 1 esittää menetelmän pääperiaatetta kiinnirullauksessa kaa-5 vamaisesti rullaimen sivukuvantona, kuva 2 havainnollistaa rainan käyttäytymistä sen tullessa silmukalle, ja 10 kuva 3 esittää keksinnön mukaista menetelmää rullaimen sivukuvantona.

Kuvassa 1 on esitetty jatkuvatoiminen kiinnirullain, jossa edeltävästä paperikoneen tai paperin jälkikäsittelylaitteiston osasta tuleva, normaa-15 listi useita metrejä leveä paperiraina W kulkee rullausnipin N kautta rullalle R. Rullausnippi on muodostettu päättymättömän silmukan muodossa olevan taipuisan tukielimen 1, kuten hihnan tai viiran avulla. Tu-kielin 1 on viety kahden johtotelan 2 ja 3 kautta, joiden kummankin kohdalla elimen 1 juoksu kääntyy päinvastaiseen suuntaan. Rainan 20 kulkusuunnassa ensimmäinen johtotela 2 voi muodostaa rullauksen alkuvaiheessa ’’kovan nipin” aloitettavan rullan kanssa siten, että tukielin 1 on kontaktissa rullaan kohdassa, jossa se kulkee johtotelan 2 tuke- iv. mana sen pinnalla. Jälkimmäinen johtotela 3 tai ensimmäinen johtotela • · 2 voi olla käytettävä tela eli vetotela, tai molempiin teloihin voidaan jär- '*'*.* 25 jestää oma käyttö. Edullisesti vain jälkimmäinen tela on vetotela, jolloin • · * · · tukielimen 1 silmukan rainaa ohjaava ja rullan kanssa nipin V muodostava osuus on kireämpi.

• · * • · • · • * ·

Raina kulkee tukielimen 1 ohjaamana konerullalle R, joka j‘*\· 30 muodostetaan omalla keskiökäytöllä pyöritettävän tampuuritelan 5 ym- parille. Tampuuritelalla 5 on liikkumismahdollisuus konesuunnassa tu-/ . kielimen 1 silmukan suhteen, ja tämä on järjestetty siten, että tampuu- ’* ritelan päissä olevia laakeripesiä, jotka mahdollistavat tampuuritelan 2 pyörimisen, kannatetaan sopivissa tukirakenteissa. Rullaimen yhtey-:Y: 35 dessä on lisäksi tyhjien tampuuritelojen 5 varasto (ei esitetty), josta *:··· telat tuodaan vaihtoasemaan ensimmäisen johtotelan 2 kohdalle täy teen tulevaan konerullaan R menevän rainan vaihtamiseksi. Rullan- 118259 : 5 vaihto tapahtuu tuotantonopeudessa, eli suurella nopeudella täyteen rullaan menevä paperiraina vaihdetaan kulkemaan uudelle, vaihto-asemaan tuodulle tampuuritelalle, jota pyöritetään tätä nopeutta vastaavalla kehänopeudella omalla keskiökäytöllä..

5

Konerullaa R voidaan siirtää konesuunnassa siirtolaitteessa 7, joka kannattaa tampuuritelan päädyissä olevia laakeripesiä ja jota liikutetaan rullaimen runkoon kiinnitettyjen toimilaitteiden avulla. Siirtolaite 7 on järjestetty liikkumaan konesuuntaisilla, oleellisesti vaakasuorilla rul-10 lauskiskoilla 6, ja se muodostuu tampuuritelan kummassakin päädyssä olevasta vaunusta, joka kannattaa tampuuritelan 5 pään laakeripesää.

Kun konerullan R halkaisija kasvaa, ja rulla siirtyy eteenpäin, se on jatkuvasti kontaktissa tukielimeen 1 sen ansiosta, että siirtolaitteen 7 siir-torata ja tukielimen 1 rainaa kuljettava osuus muodostavat yhdessä 15 siirtosuuntaan aukeavan kulman. Kuvassa 1 tukielimen 1 silmukan ylempi, rainaa kuljettava osuus suuntautuu liikesuunnassaan viistosti alaspäin rullan R (ja tampuuritelan 5) siirtoradan ollessa oleellisesti vaakasuora.

20 Siirtolaitetta 7 siirretään rullauskiskoja 6 pitkin eteenpäin rainan kulkusuuntaan rullan R halkaisijan kasvun mukaan niin, että rulla on ala-puoleltaan aina kosketuksissa tukielimen 1 silmukkaan siten, että raina siirtyy rullan R ulkokehälle silmukan rainaa kuljettavan osuuden ja mai- • · \#.'4 nitun ulkokehän välisessä rullausnipissä N. Rullausnippi N siirtyy näin '*\ 25 rullan kasvun mukaan jatkuvasti eteenpäin silmukan ylemmän osuuden kulkusuuntaan. Kun rulla R tulee täyteen, uuden rullan ytimen •* 4 muodostava tampuuritela 5 tuodaan vaihtoasemaan ja raina vaihdetaan kulkemaan sen ympärille tuotantonopeudessa. Täysi rulla R poistetaan siirtolaitteesta 7, ja siirtolaite siirretään takaisin silmukan 30 rainaa kuljettavan osuuden alkupäähän, ja uusi tampuuritela 5, jonka ympärille on vaihdon jälkeen alkanut keräytyä uutta rainaa, luovutetaan alkurullausasemasta siihen.

• * · • · · • * *****

Kuvassa 2 on esitetty rainan käyttäytymiseen tukielimen 1 silmukalla :V: 35 vaikuttavia tekijöitä. Ennen tukielimen silmukkaa on radanjohtotela 8, ·:··: jonka sijainti määrää rainan W tulokohdan silmukalle, eli raina kulkee suorana telan 8 kehältä silmukan kaarevalle osuudelle, joka muodos- 118259 6 tuu radanjohtotelan 2 ansiosta. Rainan suora osuus yhtyy näin sivusta katsoen radanjohtotelan 2 kehän ja silmukan kaaren yhteiseen tangenttiin.

5 Kuvassa 2 on esitetty ratakireys konesuunnassa (MD) eri kohdissa ja siihen vaikuttavat tekijät. Kuvassa rainan W saapumista silmukalle ohjaa radanjohtotela 8, jonka kehältä raina kulkee suoraan tukielimen 1 silmukan sille osuudelle, joka kaartuu ensimmäisen johtotelan 2 kehä-pinnan päällä. Seuraavassa tarkastelussa tukielimestä 1 käytetään 10 nimitystä hihna. Ilmiöt, jotka seuraavassa esitetään, tapahtuvat kaikissa tasomaisissa taipuisissa, johtotelan 2 ympäri viedyissä tuki-elimissä, joilla on tietty paksuus.

Kuvassa 2 merkinnät tarkoittavat seuraavia asioita: 15 v0= hihnan neutraaliakselin nopeus (ja hihnan pintanopeus suoralla osuudella) [m/s],

Vt = hihnan pintanopeus kaarevalla osalla (telan kohdalla) [m/s],

Rr= hihnanjohtotelan säde [m], 20 sb= hihnan paksuus [m], sn = hihnan neutraaliakselin etäisyys hihnan sisäpinnasta [m], a = peittokulma (rad), T0 = ratakireys suoralla osuudella [N/m], « · . .. Ti = max. ratakireys hihnan kaarevalla osuudella [N/m], ja '**.* 25 = ratapituus edellisestä pitopisteestä hihnalle [m], • · • · * :t ·' Oletetaan, että ideaalitapauksessa paperirainan W ratanopeus hihnan suoralla osuudella on yhtä suuri kuin hihnan neutraaliakselin nopeus (ja hihnan pintanopeus suoralla osuudella) v0.

30 • ·

Pitopisteellä tarkoitetaan edellistä rataviennin kohtaa, jossa radan ja . rataa vetävän elimen välillä on pito. Tyypillisesti tällaisia pitopisteitä ] i ovat kuivatus- ja vetoryhmät sekä uritetut telat. Tässä tapauksessa radanjohtotela 8 muodostaa tällaisen pitopisteen.

35 • · ·:·*: Kuviosta on selvää, että hihnan pintanopeus telan 2 kohdalla on:

J

7 118259

Rr + Sb ...

v'=tTtXv» (1)

Radan kireyden nousua voidaan kuvata seuraavalla yhtälöllä: 5 ΔΤ = Ή -T0 = ε ·Ε· (1- β'ντ), (2) jossa 10 ε = suhteellinen venymä, E = radan kimmokerroin [N/m], t = vaikutusaika (aika, jonka rata on hihnaa kaarevaa osaa vasten) [s], ja τ = aikavakio (aika, jona rata kulkee edellisestä pitopisteestä hihnalle) 15 [s].

Nopeuseroista johtuva suhteellinen venymä ε saadaan yksinkertaisesti jakamalla nopeuden kasvu v^vq alkuperäisellä nopeudella v0.

20 Aikavakio τ lasketaan edellisestä kuvasta siis kaavalla IVvq.

• * ·

Edellisestä kaavasta (2) voidaan todeta, että mitä kauemmin rata on hihnan kaarevaa osaa vasten, sitä enemmän kireys nousee. Lasken-*·*·* nallisesti voidaan osoittaa, että vakio-t/τ saadaan seuraavasti: 14··· .! 25 * *,* t!~ — ^ V0—a (^r Sb) V0 \ L, ··· Tästä nähdään, että säätämällä radan peittokulmaa a ensimmäisen !···. johtotelan 2 päällä voidaan samalla säätää radan kireyden nousua ΔΤ • · 30 hihnan kaarevalla osuudella. Vastaavasti pidettäessä radan peittokulma a ensimmäisen johtotelan 2 päällä vakiona säilyy paperin *:‘*· kireyden nousu ΔΤ hihnan kaarevalla osuudella vakiona. Kaavasta (3) .·!·. käy ilmi myös sama seikka, mikä on selvää jo kuvan 2 perusteella, että .1.1: kun radan peittokulma a on nolla, on myös paperin kireyden nousu ΔΤ 35 nolla.

118259 8

Lisäksi voidaan laskennallisesti osoittaa, että kireys ei koskaan voi nousta hihnan kaarevalla osuudella enempää kuin mikä on hihnan ja radan välinen pito. Mikäli geometriasta johtuva kireyden nousu olisi 5 suurempi kuin pito, alkaa paperi luistaa hihnan päällä ja kireyden nousu ΔΤ on pidon suuruinen. Voidaan nimittäin laskea, että radan hihnan kaarevaa osaa vasten kohdistama keskimääräinen normaalivoima/leveysmetri on 10 FN = (α / 2tt) (T0 + T-|)/2 missä Fn = normaalivoima [N/m]

Radan ja hihnan välinen pito saadaan seuraavasti.

15 FM = pFN = μ (α/2π) (Tq + TO/2 missä μ = kitkakerroin

Muut merkinnät ovat samat kuin edellä.

20 Vakioratakireydellä ajettaessa säätämällä radan peittokulmaa a ensimmäisen johtotelan 2 päällä voidaan säätää radan kireyden nousua ΔΤ hihnan kaarevalla osuudella, koska kireyden nousu ΔΤ ei voi ylittää pitoa FM.

• · • · • « • · · 25 Kuvissa 1 ja 2 on nuolella M kuvattu mahdollisuutta liikutella radan- johtotelaa 8 tukielimen 1 silmukan suhteen siten, että radan tulokohta ·· · : tukielimen päälle ja vastaavasti peittokulma a muuttuu. Johtotelaa 8 lii- kutellaan siis silmukan sisällä olevan ensimmäisen johtotelan 2 suhteen. Radanjohtotela 8 voidaan tätä varten järjestää rullaimen runkoon "*; 30 esimerkiksi oleellisesti pystysuunnassa liikuteltavaksi pitkin ·/**; suoraviivaista rataa.

• « * • · • ♦ · *· *j Kuvassa 3 on esitetty toinen vaihtoehto. Siinä on kuvattu mahdolli- suutta muuttaa tukielimen 1 silmukan asemaa pystysuunnassa siten, 35 että ensimmäinen johtotela 2 voi sijaita eri korkeusasemissa. Kääntö- • · pisteenä voi olla toinen johtotela 3 esimerkiksi julkaisusta EP-860391 tunnetun ratkaisun mukaisesti. Tässä peittokulman a määräävä johto- 118259 9 tela 8 on kytketty mekaanisesti tukielimen silmukkaan siten, että se liikkuu silmukkaa liikuteltaessa, mutta sen paikka pysyy vakiona tukielimen silmukan juoksuun nähden, t.s. radanjohtotelan 8 ja silmukan ensimmäisen johtotelan 2 akselien välinen suora on aina samassa 5 kulmassa ensimmäisen johtotelan 2 ja jälkimmäisen johtotelan 3 akselin väliseen suoraan nähden. Kuvassa 3 on peittokulmaa havainnollistettu tukielimen 1 silmukan suoran osuuden jatkeen ja silmukkaa edeltävän radan suoran osuuden välisellä kulmalla, joka geometrian lakien mukaan vastaa suuruudeltaan peittokulmaa a.

10

Kuvan 3 vaihtoehdossa on vielä mahdollista järjestää radanjohtotela 8 asemaltaan säädettäväksi tukielimen 1 silmukkaan nähden, vaikka se onkin kytketty kineettisesti tukielimen silmukkaan siten, että se liikkuu silmukan liikkeen mukana. Tällöin radanjohtotela 8 voidaan järjestää 15 vaikka pystytasossa kääntyväksi silmukan runkoon, jota liikuttelemalla koko silmukkaa voidaan siirtää. Radanjohtotelaa kannattavien kääntövarsien ja silmukan rungon välille voidaan järjestää toimilaitteet, joiden avulla tämä kääntöliike saadaan aikaan.

20 Kun peittokulma a on säädettävissä tai pidettävissä vakiona, on kireyden nousu johtotelan 2 kohdalla tiedossa ja se voidaan ottaa huomioon ruilausparametrien valinnassa. Edullisesti pyritään pitämään y.'lm peittokulma alle 90° suuruisena, vielä edullisemmin alle 45° \ l suuruisena. Kun peittokulman suuruutta säädetään, sitä pyritään ***·[ 25 muuttamaan niin, että sen arvo pysyy em. maksimiarvojen amax ] * alapuolella. Peittokulma on edullisesti aina suurempi kuin 0, siinäkin : tapauksessa että se pyritään asettamaan mahdollisimman pieneksi, • · · jotta ei syntyisi rainan lepatusongelmia, vaan rainan siirtyminen sen vapaalta osuudelta tukielimelle 1 (hihnalle) olisi hallittu. Kireyden I’·'; 30 nousun minimoimiseksi voi olla edullista pitää peittokulma alle 20° s*’*: suuruisena ja/tai muuttaa sen suuruutta tämän maksimiarvon amax ♦ · ♦ / . alapuolella. Säädettävästä tai tietyssä vakioarvossa pidettävästä ** *j peittokulmasta on hyötyä erityisesti menetelmissä, joissa tampuuritela \ * 5 on keskiökäyttöinen, ja syntyvän rullan R rainakerrosten kireyteen :Y: 35 vaikutetaan säätämällä ratakireyttä silmukkaa välittömästi edeltävällä ·:♦·· rainan osuudella ja/tai säätämällä keskiökäytön momenttia (rullausvoimaa).

118259 10

Erityistä merkitystä peittokulman säädöllä on siinä tapauksessa, kun rullausnippi N’ on kaarevalla tukielimen 1 osuudella, eli rulla on johtotelan 2 kohdalla muodostaen ns. ’’kovan” nipin. Tätä tilannetta, 5 joka voi esiintyä alkurullauksen aikana, on havainnollistettu katkoviivalla kuvassa 2. Siinä raina kulkee kuvan 2 normaalitilanteen mukaista peittokulmaa a pienemmässä sektorissa kaarevalla osuudella ennen nippiä N’. Säätämällä ennen nippiä N’ olevan, em. sektoria vastaavan peittokulman a’ suuruutta voidaan vaikuttaa rullalle 10 menevän rainan W kireyteen. Esimerkiksi radanjohtotelan 8 asemaa johtotelan 2 suhteen muuttamalla voidaan peittokulma a’ astiaa halutuksi alkurullausta varten tai yleensä sitä tilannetta varten, jossa rullan ja tukileimen välinen nippi N’ on kohdassa, jossa tukielin on vasten johtotelan 2 vaippaa. Rullauksen edetessä rullausnippi siirtyy 15 silmukan suoralle osuudelle, jossa rullaus etenee edellä kuvan 1 yhteydessä esitettyjen vaiheiden mukaisesti.

Yksi mahdollinen parametri on vielä itse tukielimen 1 silmukan kireys. Tällä ei kuitenkaan ole vaikutusta ratakireyteen, vaan sillä voidaan 20 vaikuttaa rullan kehäpinnan ja silmukan ulkopinnan väliseen radiaaliseen voimaan rullausnipissä N eli nippikuormaan. Keksinnön mukaisessa menetelmässä käytetään edullisesti tätäkin yhtenä j.".’ säädetävänä parametrina. Tukielimen kireyttä voidaan säätää esimerkiksi silmukkaan kosketuksissa olevan kiristystelan avulla.

• · · *·'·* 25 : " Keksintö ei ole rajoittunut edellä esitettyihin suoritusmuotoihin, vaan : *.·' sitä voidaan muunnella patenttivaatimusten esittämän keksinnöllisen • · · ajatuksen puitteissa.

:*·*: 30 Tasomainen taipuisa tukielin 1, joka muodostaa kahden tai useamman • · telan avulla suljetun silmukan, on edullisesti ilmaa läpäisevä, esimer- • · * kiksi viira. Keksinnön piiriin kuitenkin myös sellaiset tukielimet, jotka * · · ’· Ί ovat ilmaa läpäisemättömiä, esimerkiksi pinnaltaan suljetut hihnat.

\ ’ Tukielin on koneen poikkisuunnassa samaa rakennetta, eli se vastaa :Y: 35 rullattavan rainan leveyttä. Keksinnön piiriin kuuluu kuitenkin myös ·:··· ajatus, että silmukka muodostuu useammasta samansuuntaisena vie rekkäin kulkevasta silmukasta, yleisen geometrian ollessa sivusta kat- ' 118259 11 soen aivan sama kuin kuvissa 1-3, jolloin vierekkäiset silmukat kattavat rataleveyden ja kulkevat yhteisten johtotelojen 2 ja 3 ympäri. Tällöin silmukkojen kireyttä voidaan esimerkiksi säätää itsenäisesti julkaisusta EP-860391 tunnettujen periaatteiden mukaisesti. Rainan 5 kireyskäyttäytymiseen johtotelan 2 kohdalla vaikuttavat kuitenkin tällöinkin samat tekijät kuin kuvassa 2 on esitetty.

Kuvan 3 silmukan liikkeet voivat olla muunkintyyppisiä, esim. molemmat johtotelat 2 ja 3 voivat olla yhtäaikaa siirrettävissä. Samoin 10 voidaan ajatella, että radanjohtotela 8 on siirrettävissä rainan kulkusuunnassa niin, että sen ja ensimmäisen johtotelan 2 välisen suoran rataosuuden pituutta U voidaan siirtää.

···., • · · Λ » φ • * * » · • · • * ···' * · · • · ····* • · ·» · • · · • » • % ··· • · • · ··· ·· · • * · , • · ♦ » • · · * · • · • · · * * · • · · *·· * · ····· • t * · • · · • · ♦ * * »···· * *

Claims (14)

118259 12

1. Menetelmä rullauksessa, jossa rullataan jatkuvatoimisesti paperi-5 rainaa rulliksi pyörivien rullausytimien ympärille siten, että — rainaa (W) ohjataan rullaksi (R) rullausytimen (5) ympärille päättymättömän tukielimen (1) silmukan ja rullan (R) välisen rullausnipin kautta, ja — ainakin jossain vaiheessa rullausydintä (5) siirretään tuki- 10 elimen (1) silmukan suhteen rullan (R) halkaisijan kasvun mukaan siten, että mainitun rullausnipin (N) asema siirtyy eteenpäin päättymättömän tukielimen (1) rainaa kuljettavalla osuudella mainitun osuuden kulkusuuntaan, tunnettu siitä, että rainan (W) peittokulmaa (a) päättymättömän 15 tukielimen (1) silmukan ensimmäisen johtotelan (2) kohdalla ja samalla rainan ratakireyttä ensimmäisen johtotelan (2) kohdalla hallitaan rainan (W) kulkusuunnassa silmukkaa edeltävää radanjohtotelaa (8) liikuttelemalla.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että radanjohtotelaa (8) siirretään tukielimen (1) silmukan suhteen siten, että peittokulma (a) muuttuu. • • · i « «I i * · *

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että « · « 25 radanjohtotelaa (8) siirretään tukielimen (1) silmukan mukana siten, että peittokulma (a) pysyy oleellisesti vakiona. • · · • · • « • · 4

4. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ilman pääsyä rainan (W) ja tukielimen (1) silmukan :*·[: 30 väliin estetään sijoittamalla radanjohtotela (8) samalle puolelle rataa ;***· kuin silmukka.

·*♦ • · • * · ** “ . 5. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tun nettu siitä, että peittokulma (a) säädetään alle 90° (amax) suuruiseksi. :V: 35

• · ·:··· 6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että peittokulma (a) säädetään alle 45° (amax) suuruiseksi. 118259 13

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että peittokulma (a) säädetään alle 20° (amax) suuruiseksi.

8. Laite rainan ohjaamiseksi kiinnirullaimessa, joka on järjestetty rul laamaan jatkuvatoimisesti paperirainaa rulliksi pyörivien rullausytimien ympärille, käsittäen — siirtolaitteen (7) rullausytimen (5) ja sen ympärille muodostuvan rullan (R) siirtämiseksi rullauksen aikana, 10 jossa paperirainaa (W) ohjautuu jatkuvasti rullalle (R) rullausnipin (N) kautta, — päättymättömän tukielimen (1) muodostaman silmukan, jossa on rainaa kuljettava osuus, joka muodostaa rullausnipin (N), jolloin siirtolaite (7) on järjestetty siirtämään 15 rullauksessa rullaa niin, että mainittu rullausnippi (N) siirtyy rainaa kuljettavan osuuden kulkusuuntaan, — silmukan sisällä olevan ensimmäisen johtotelan (2), joka sijaitsee rainaa kuljettavan, rullausnipin (N) muodostavan osuuden alussa tukielimen (1) kulkusuunnassa, 20 tunnettu siitä, että laite rainan ohjaamiseksi käsittää rainan kulkusuunnassa silmukkaa edeltävän radanjohtotelan (8), joka on järjestetty liikuteltavaksi rainan peittokulman (a) hallitsemiseksi johtotelan (2) kohdalla. • · t * · • « · ·

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen laite, tunnettu siitä, että radan- johtotela (8) on järjestetty siirrettäväksi silmukan suhteen siten, että tl « : V peittokulma (a) muuttuu. ··· ' • · • · • · ·

10. Patenttivaatimuksen 8 mukainen laite, tunnettu siitä, että radan-30 johtotela (8) on kytketty silmukkaan siirrettäväksi yhdessä sen kanssa.

• · • · · • ♦ * · /*. 11. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen 8-10 mukainen laite, tunnettu siitä, että radanjohtotela (8) on sijoitettu samalle puolelle rataa kuin tukielimen (1) silmukka. :Y: 35

12. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen 8-11 mukainen laite, tunnettu siitä, että radanjohtotela (8) on liikuteltavissa silmukan 118259 14 suhteen tai se on sijoitettu ensimmäisen johtotelan (2) suhteen sellaiseen asemaan, että peittokulma (a) on alle 90° (amax).

13. Patenttivaatimuksen 12 mukainen laite, tunnettu siitä, että 5 radanjohtotela (8) on liikuteltavissa silmukan suhteen tai se on sijoitettu ensimmäisen johtotelan (2) suhteen sellaiseen asemaan, että peittokulma (a) on alle 45° (amax).

14. Patenttivaatimuksen 13 mukainen laite, tunnettu siitä, että 10 radanjohtotela (8) on liikuteltavissa silmukan suhteen tai se on sijoitettu ensimmäisen johtotelan (2) suhteen sellaiseen asemaan, että peittokulma (a) on alle 20° (amax). * ' ' ' 1 . • k · * • 4*4 »l · k 4 k • · * * • k * « · * · * * · k ·*··· * * ·· * • k * k • · • · · • · • « 4 4 4. • k » • · · * 4 k 4 4 4 4 k 4 k « k 4 4 • • 4 444. kk 4 4 4 4 4 4 k 4 # k 4 4 4. 4 4 4 *•4.'. 4 4. 4 44444 * 4 15 118259