FI118542B - Pintakäsittelyprosessi - Google Patents

Pintakäsittelyprosessi Download PDF

Info

Publication number
FI118542B
FI118542B FI20020479A FI20020479A FI118542B FI 118542 B FI118542 B FI 118542B FI 20020479 A FI20020479 A FI 20020479A FI 20020479 A FI20020479 A FI 20020479A FI 118542 B FI118542 B FI 118542B
Authority
FI
Finland
Prior art keywords
coating
powder
web
coating powder
particles
Prior art date
Application number
FI20020479A
Other languages
English (en)
Swedish (sv)
Other versions
FI20020479A0 (fi
FI20020479A (fi
Inventor
Juha Maijala
Vilho Nissinen
Pentti Rautiainen
Johan Groen
Kaisa Putkisto
Original Assignee
Metso Paper Inc
Priority date (The priority date is an assumption and is not a legal conclusion. Google has not performed a legal analysis and makes no representation as to the accuracy of the date listed.)
Filing date
Publication date
Application filed by Metso Paper Inc filed Critical Metso Paper Inc
Publication of FI20020479A0 publication Critical patent/FI20020479A0/fi
Priority to FI20020479A priority Critical patent/FI118542B/fi
Priority to FI20020817A priority patent/FI121123B/fi
Priority to FI20020998A priority patent/FI121810B/fi
Priority to FI20021253A priority patent/FI112685B/fi
Priority to FI20021651A priority patent/FI121039B/fi
Priority to FI20021648A priority patent/FI113075B/fi
Priority to FI20022029A priority patent/FI121936B/fi
Priority to DE60335452T priority patent/DE60335452D1/de
Priority to PCT/FI2003/000179 priority patent/WO2003076717A1/en
Priority to AU2003209797A priority patent/AU2003209797A1/en
Priority to AU2003209796A priority patent/AU2003209796A1/en
Priority to PCT/FI2003/000180 priority patent/WO2003076715A2/en
Priority to DE60305301T priority patent/DE60305301T2/de
Priority to CN038059851A priority patent/CN1643216B/zh
Priority to PCT/FI2003/000181 priority patent/WO2003076716A2/en
Priority to AU2003209792A priority patent/AU2003209792A1/en
Priority to AU2003209795A priority patent/AU2003209795A1/en
Priority to EP03743896A priority patent/EP1483447A2/en
Priority to DE60326125T priority patent/DE60326125D1/de
Priority to EP03743895A priority patent/EP1483446B1/en
Priority to AU2003209794A priority patent/AU2003209794A1/en
Priority to EP03743899A priority patent/EP1483806B1/en
Priority to PCT/FI2003/000183 priority patent/WO2003077371A2/en
Priority to US10/507,240 priority patent/US7186444B2/en
Priority to EP03743900A priority patent/EP1483448B1/en
Priority to AU2003209798A priority patent/AU2003209798A1/en
Priority to PCT/FI2003/000184 priority patent/WO2003076719A2/en
Priority to US10/507,451 priority patent/US7018680B2/en
Priority to AT03743898T priority patent/ATE492354T1/de
Priority to US10/507,417 priority patent/US7186445B2/en
Priority to US10/507,436 priority patent/US20050123678A1/en
Priority to PCT/FI2003/000185 priority patent/WO2003076718A2/en
Priority to AT03743899T priority patent/ATE326779T1/de
Priority to US10/507,437 priority patent/US7288291B2/en
Priority to AT03743900T priority patent/ATE422579T1/de
Priority to PCT/FI2003/000182 priority patent/WO2003076083A1/en
Priority to AT03743897T priority patent/ATE508225T1/de
Priority to EP03743897A priority patent/EP1483449B1/en
Priority to AU2003209793A priority patent/AU2003209793A1/en
Priority to DE60336989T priority patent/DE60336989D1/de
Priority to JP2003574906A priority patent/JP4418240B2/ja
Priority to EP20030743898 priority patent/EP1485210B1/en
Publication of FI20020479A publication Critical patent/FI20020479A/fi
Application granted granted Critical
Publication of FI118542B publication Critical patent/FI118542B/fi

Links

Classifications

    • D—TEXTILES; PAPER
    • D21—PAPER-MAKING; PRODUCTION OF CELLULOSE
    • D21H—PULP COMPOSITIONS; PREPARATION THEREOF NOT COVERED BY SUBCLASSES D21C OR D21D; IMPREGNATING OR COATING OF PAPER; TREATMENT OF FINISHED PAPER NOT COVERED BY CLASS B31 OR SUBCLASS D21G; PAPER NOT OTHERWISE PROVIDED FOR
    • D21H25/00—After-treatment of paper not provided for in groups D21H17/00 - D21H23/00
    • D21H25/08—Rearranging applied substances, e.g. metering, smoothing; Removing excess material
    • B—PERFORMING OPERATIONS; TRANSPORTING
    • B05—SPRAYING OR ATOMISING IN GENERAL; APPLYING FLUENT MATERIALS TO SURFACES, IN GENERAL
    • B05B—SPRAYING APPARATUS; ATOMISING APPARATUS; NOZZLES
    • B05B5/00—Electrostatic spraying apparatus; Spraying apparatus with means for charging the spray electrically; Apparatus for spraying liquids or other fluent materials by other electric means
    • B05B5/08—Plant for applying liquids or other fluent materials to objects
    • B05B5/087—Arrangements of electrodes, e.g. of charging, shielding, collecting electrodes
    • B—PERFORMING OPERATIONS; TRANSPORTING
    • B05—SPRAYING OR ATOMISING IN GENERAL; APPLYING FLUENT MATERIALS TO SURFACES, IN GENERAL
    • B05B—SPRAYING APPARATUS; ATOMISING APPARATUS; NOZZLES
    • B05B5/00—Electrostatic spraying apparatus; Spraying apparatus with means for charging the spray electrically; Apparatus for spraying liquids or other fluent materials by other electric means
    • B05B5/08—Plant for applying liquids or other fluent materials to objects
    • B05B5/14—Plant for applying liquids or other fluent materials to objects specially adapted for coating continuously moving elongated bodies, e.g. wires, strips, pipes
    • B—PERFORMING OPERATIONS; TRANSPORTING
    • B05—SPRAYING OR ATOMISING IN GENERAL; APPLYING FLUENT MATERIALS TO SURFACES, IN GENERAL
    • B05D—PROCESSES FOR APPLYING FLUENT MATERIALS TO SURFACES, IN GENERAL
    • B05D1/00—Processes for applying liquids or other fluent materials
    • B05D1/02—Processes for applying liquids or other fluent materials performed by spraying
    • B05D1/04—Processes for applying liquids or other fluent materials performed by spraying involving the use of an electrostatic field
    • B05D1/045—Processes for applying liquids or other fluent materials performed by spraying involving the use of an electrostatic field on non-conductive substrates
    • B—PERFORMING OPERATIONS; TRANSPORTING
    • B05—SPRAYING OR ATOMISING IN GENERAL; APPLYING FLUENT MATERIALS TO SURFACES, IN GENERAL
    • B05D—PROCESSES FOR APPLYING FLUENT MATERIALS TO SURFACES, IN GENERAL
    • B05D1/00—Processes for applying liquids or other fluent materials
    • B05D1/02—Processes for applying liquids or other fluent materials performed by spraying
    • B05D1/04—Processes for applying liquids or other fluent materials performed by spraying involving the use of an electrostatic field
    • B05D1/06—Applying particulate materials
    • B—PERFORMING OPERATIONS; TRANSPORTING
    • B05—SPRAYING OR ATOMISING IN GENERAL; APPLYING FLUENT MATERIALS TO SURFACES, IN GENERAL
    • B05D—PROCESSES FOR APPLYING FLUENT MATERIALS TO SURFACES, IN GENERAL
    • B05D7/00—Processes, other than flocking, specially adapted for applying liquids or other fluent materials to particular surfaces or for applying particular liquids or other fluent materials
    • B05D7/02—Processes, other than flocking, specially adapted for applying liquids or other fluent materials to particular surfaces or for applying particular liquids or other fluent materials to macromolecular substances, e.g. rubber
    • B05D7/04—Processes, other than flocking, specially adapted for applying liquids or other fluent materials to particular surfaces or for applying particular liquids or other fluent materials to macromolecular substances, e.g. rubber to surfaces of films or sheets
    • D—TEXTILES; PAPER
    • D21—PAPER-MAKING; PRODUCTION OF CELLULOSE
    • D21H—PULP COMPOSITIONS; PREPARATION THEREOF NOT COVERED BY SUBCLASSES D21C OR D21D; IMPREGNATING OR COATING OF PAPER; TREATMENT OF FINISHED PAPER NOT COVERED BY CLASS B31 OR SUBCLASS D21G; PAPER NOT OTHERWISE PROVIDED FOR
    • D21H23/00—Processes or apparatus for adding material to the pulp or to the paper
    • D21H23/02—Processes or apparatus for adding material to the pulp or to the paper characterised by the manner in which substances are added
    • D21H23/22—Addition to the formed paper
    • D21H23/50—Spraying or projecting
    • D—TEXTILES; PAPER
    • D21—PAPER-MAKING; PRODUCTION OF CELLULOSE
    • D21H—PULP COMPOSITIONS; PREPARATION THEREOF NOT COVERED BY SUBCLASSES D21C OR D21D; IMPREGNATING OR COATING OF PAPER; TREATMENT OF FINISHED PAPER NOT COVERED BY CLASS B31 OR SUBCLASS D21G; PAPER NOT OTHERWISE PROVIDED FOR
    • D21H23/00—Processes or apparatus for adding material to the pulp or to the paper
    • D21H23/02—Processes or apparatus for adding material to the pulp or to the paper characterised by the manner in which substances are added
    • D21H23/22—Addition to the formed paper
    • D21H23/52—Addition to the formed paper by contacting paper with a device carrying the material
    • D21H23/64—Addition to the formed paper by contacting paper with a device carrying the material the material being non-fluent at the moment of transfer, e.g. in form of preformed, at least partially hardened coating
    • B—PERFORMING OPERATIONS; TRANSPORTING
    • B05—SPRAYING OR ATOMISING IN GENERAL; APPLYING FLUENT MATERIALS TO SURFACES, IN GENERAL
    • B05D—PROCESSES FOR APPLYING FLUENT MATERIALS TO SURFACES, IN GENERAL
    • B05D1/00—Processes for applying liquids or other fluent materials
    • B05D1/007—Processes for applying liquids or other fluent materials using an electrostatic field
    • B—PERFORMING OPERATIONS; TRANSPORTING
    • B05—SPRAYING OR ATOMISING IN GENERAL; APPLYING FLUENT MATERIALS TO SURFACES, IN GENERAL
    • B05D—PROCESSES FOR APPLYING FLUENT MATERIALS TO SURFACES, IN GENERAL
    • B05D1/00—Processes for applying liquids or other fluent materials
    • B05D1/40—Distributing applied liquids or other fluent materials by members moving relatively to surface
    • B—PERFORMING OPERATIONS; TRANSPORTING
    • B05—SPRAYING OR ATOMISING IN GENERAL; APPLYING FLUENT MATERIALS TO SURFACES, IN GENERAL
    • B05D—PROCESSES FOR APPLYING FLUENT MATERIALS TO SURFACES, IN GENERAL
    • B05D2201/00—Polymeric substrate or laminate
    • B—PERFORMING OPERATIONS; TRANSPORTING
    • B05—SPRAYING OR ATOMISING IN GENERAL; APPLYING FLUENT MATERIALS TO SURFACES, IN GENERAL
    • B05D—PROCESSES FOR APPLYING FLUENT MATERIALS TO SURFACES, IN GENERAL
    • B05D2252/00—Sheets
    • B05D2252/02—Sheets of indefinite length
    • B—PERFORMING OPERATIONS; TRANSPORTING
    • B05—SPRAYING OR ATOMISING IN GENERAL; APPLYING FLUENT MATERIALS TO SURFACES, IN GENERAL
    • B05D—PROCESSES FOR APPLYING FLUENT MATERIALS TO SURFACES, IN GENERAL
    • B05D2252/00—Sheets
    • B05D2252/10—Applying the material on both sides
    • B—PERFORMING OPERATIONS; TRANSPORTING
    • B05—SPRAYING OR ATOMISING IN GENERAL; APPLYING FLUENT MATERIALS TO SURFACES, IN GENERAL
    • B05D—PROCESSES FOR APPLYING FLUENT MATERIALS TO SURFACES, IN GENERAL
    • B05D2401/00—Form of the coating product, e.g. solution, water dispersion, powders or the like
    • B05D2401/30—Form of the coating product, e.g. solution, water dispersion, powders or the like the coating being applied in other forms than involving eliminable solvent, diluent or dispersant
    • B05D2401/32—Form of the coating product, e.g. solution, water dispersion, powders or the like the coating being applied in other forms than involving eliminable solvent, diluent or dispersant applied as powders
    • B—PERFORMING OPERATIONS; TRANSPORTING
    • B05—SPRAYING OR ATOMISING IN GENERAL; APPLYING FLUENT MATERIALS TO SURFACES, IN GENERAL
    • B05D—PROCESSES FOR APPLYING FLUENT MATERIALS TO SURFACES, IN GENERAL
    • B05D3/00—Pretreatment of surfaces to which liquids or other fluent materials are to be applied; After-treatment of applied coatings, e.g. intermediate treating of an applied coating preparatory to subsequent applications of liquids or other fluent materials
    • B05D3/02—Pretreatment of surfaces to which liquids or other fluent materials are to be applied; After-treatment of applied coatings, e.g. intermediate treating of an applied coating preparatory to subsequent applications of liquids or other fluent materials by baking
    • B05D3/0254—After-treatment
    • B—PERFORMING OPERATIONS; TRANSPORTING
    • B05—SPRAYING OR ATOMISING IN GENERAL; APPLYING FLUENT MATERIALS TO SURFACES, IN GENERAL
    • B05D—PROCESSES FOR APPLYING FLUENT MATERIALS TO SURFACES, IN GENERAL
    • B05D3/00—Pretreatment of surfaces to which liquids or other fluent materials are to be applied; After-treatment of applied coatings, e.g. intermediate treating of an applied coating preparatory to subsequent applications of liquids or other fluent materials
    • B05D3/12—Pretreatment of surfaces to which liquids or other fluent materials are to be applied; After-treatment of applied coatings, e.g. intermediate treating of an applied coating preparatory to subsequent applications of liquids or other fluent materials by mechanical means
    • Y—GENERAL TAGGING OF NEW TECHNOLOGICAL DEVELOPMENTS; GENERAL TAGGING OF CROSS-SECTIONAL TECHNOLOGIES SPANNING OVER SEVERAL SECTIONS OF THE IPC; TECHNICAL SUBJECTS COVERED BY FORMER USPC CROSS-REFERENCE ART COLLECTIONS [XRACs] AND DIGESTS
    • Y10—TECHNICAL SUBJECTS COVERED BY FORMER USPC
    • Y10T—TECHNICAL SUBJECTS COVERED BY FORMER US CLASSIFICATION
    • Y10T428/00—Stock material or miscellaneous articles
    • Y10T428/249921—Web or sheet containing structurally defined element or component
    • Y10T428/249924—Noninterengaged fiber-containing paper-free web or sheet which is not of specified porosity
    • Y10T428/249933—Fiber embedded in or on the surface of a natural or synthetic rubber matrix

Landscapes

  • Life Sciences & Earth Sciences (AREA)
  • Engineering & Computer Science (AREA)
  • Wood Science & Technology (AREA)
  • Paper (AREA)
  • Application Of Or Painting With Fluid Materials (AREA)

Description

118542
Pintakäsittelyprosessi
Nyt esillä oleva keksintö kohdistuu menetelmään jatkuvan rainan pinnan päällystämiseksi päällystysjauheella, jonka rainan kuituosa koos-5 tuu paperinvalmistuskuiduista. Menetelmä käsittää seuraavat vaiheet: Raina kuljetetaan eri potentiaaleissa olevien elektrodien välissä, rainan pinnalle levitetään epäorgaanista materiaalia ja polymeerisideainemateriaalia käsittävää päällystysjauhetta hyväksikäyttäen eroa sähköisessä potentiaalissa ja rainan päällystetty pinta viimeistellään. Nyt 10 esillä oleva keksintö kohdistuu myös kuivapintakäsiteltyyn arkkimate-riaaliin, joka käsittää perusmateriaalin, jonka kuituosuus koostuu paperinvalmistuskuiduista, sekä ainakin yhden päällystyskerroksen, joka on muodostettu suoraan pohjapaperin pinnalle, ja joka päällystyskerros sisältää epäorgaanista materiaalia ja polymeerisideainemateriaalia, 15 sekä epäorgaanista materiaalia ja polymeerisideainemateriaalia käsittävään kuivapäällystysjauheeseen.
Julkaisussa EP 0982120 on esitetty kuivapinnoitettu arkki ja menetelmä arkin valmistamiseksi. Arkki päällystetään jauhemaisella pääl-20 lystysseoksella ja epäorgaanisilla partikkeleilla. Jauhemainen päällys-tysseos muodostuu halkaisijaltaan 0,1 - 30 pm:n kokoisista partikke- • · # : leista koostuvasta hartsista. Epäorgaanisten partikkelien halkaisija on :**·.· keskimäärin 1 nm - 1 pm, ja partikkelien osuus on 0,5-10 p-% jau- hemaisen päällystysseoksen ja epäorgaanisten hienojakoisten partik- :**·; 25 kelien kokonaismäärään nähden.
··· • · • · ·
• M
.···.’ Julkaisussa Fl 105052 ja sitä vastaavassa julkaisussa WO 00/03092 on esitetty kuivapäällystysmenetelmä, jossa perusmateriaali päällyste-.. tään kalsiumkarbonaattia sisältävällä päällystysjauheella.
* *“ 30 ··· w * * **:·* Julkaisussa WO 98/11999 on esitetty ioniruiskutustekniikka, jonka tar- : V: koituksena on siirtää lisämateriaalia materiaalirainan pinnalle.
··· • * ;.\ Julkaisussa US 5,340,616 on esitetty menetelmä, jossa päällystettävän \ 35 rainan pinnalle on muodostettu sähkökenttä, ja samalla, kun päällystys- • · · ’* "· prosessi on käynnistynyt, mutta juuri ennen kuin päällysteen ohut nes- 2 118542 temäinen kalvo osuu rainaan, rainan pinnalle puhalletaan ilmaa, jonka suhteellinen kosteus on 70 - 85 %.
Tunnetussa tekniikassa esiintyvät puutteet liittyvät hartsin määrään 5 päällystysjauheessa sekä päällystysjauheen sisältämien agglomeraat-tien kokoon. Nyt esillä oleva keksintö tarjoaa parannuksen tunnettuun tekniikkaan verrattuna. Menetelmälle on tunnusomaista se, että että päällystysjauhe on homogeenista ja se käsittää 70 - 99,5 p-% epäorgaanista materiaalia. Kuivapintakäsitellylle arkkimateriaalille on tun-10 nusomaista se, että päällystyskerros on homogeeninen ja se käsittää 70 - 99,5 p-% epäorgaanista materiaalia. Kuivapäällystysjauheelle on tunnusomaista se, että päällystysjauhe on homogeenista ja epäorgaanisen materiaalin määrä päällystysjauheessa on 70 - 99,5 p-%.
15 Kuivapintakäsittelyprosessin yleisinä etuina tavanomaisiin päällystetyn paperin valmistusprosesseihin nähden ovat seuraavat seikat
Kuivapintakäsittelyprosessi vaatii huomattavasti pienempiä investointeja kuin tavanomaiset prosessit. Valmistuslinja on 20 oleellisesti lyhyempi, joten se voidaan sijoittaa pienempikokoi- seen rakennukseen. Tavanomainen prosessi voidaan helposti ... korvata kuivapintakäsittelyprosessilla uudistamalla vanha pro- • · φ * sessi, tai kuivapintakäsittelyprosessi voidaan rakentaa jälki- : *** kuivatusosuuden paikalle, joka voidaan poistaa osittain tai koko- 25 naan tavanomaisesta järjestelystä. Jälkikuivatusosuuden ja on- line kalanteroinnin normaalisti vaatimaa ainakin 20 metrin tilaa ei enää tarvita, ja ··♦ • # • · ··♦
Ympäristönsuojelulliset seikat ovat myös tärkeitä. Eräs kuiva- 30 pintakäsittelyprosessin huomattavimpia etuja on se, että pinta- .*···, käsittelyssä ei tarvita vettä, sekä se, että päällystysseoksen vai- • · mistuksessakin tarvitaan vähemmän tai ei ollenkaan vettä (esim.
• · v.: kaasufaasi dispergoivana aineena). Myös energiankulutusta voi- daan pienentää, koska veden haihdutusvaihe poistuu eikä jälki- :·.*·. 35 kuivatusosiota tarvita.
• ♦ • ♦ • ♦ • · ♦ * : Nyt esillä olevan keksinnön erityiset edut ovat seuraavat: 3 118542
Polymeerisideainemateriaalin käyttö päällystysjauheessa minimoituu. Polymeerisideainemateriaalin pieni määrä mahdollistaa oleellisen matalat materiaalikustannukset.
5 - Päällystysjauhe ei sisällä suuria agglomeraatteja, ja sen va- rausominaisuudet ovat optimaaliset, ja Päällystetty tuote ei ole kovin herkkä perusmateriaalin suhteen, ja sen ominaisuuksia voidaan vaihdella perusmateriaalia vaihta-10 matta. Toisin sanoen, päällystysjauheen parametreja muutta malla voidaan päällystettyyn tuotteeseen saada aikaan erilaisia ominaisuuksia. Yleensä ottaen voidaan sanoa, että tavanomaisessa paperinvalmistusprosessissa perusmateriaalilla on suurin vaikutus päällystysprosessin lopputulokseen. Kuiva-15 päällystysprosessissa on sen sijaan päällystyskerroksella suurin vaikutus päällystysprosessin lopputulokseen. Kuivapintakäsittely-prosessia voidaan käyttää sellaisen paperin valmistukseen, jonka ominaisuudet vastaavat esimerkiksi MFC· (Machine Finished Coated) ja LWC- (Light Weight Coated) paperilaatujen 20 tavanomaisia ominaisuuksia. Perusmateriaali voi olla jopa muunlainen kuin kuituosuudeltaan paperinvalmistuskuiduista ... koostuva perusmateriaali. Päällystysjauhetta levitetään sopi- ]·' * vimmin alle 15 % kosteuspitoisuudessa. Kuivapintakäsittely- : *·· prosessi eliminoi tavanomaisessa pintakäsittelyprosessissa 25 mahdollisesti esiintyvän sisäisten jännitysten vapautumisen O kuituverkkoon sekä pinnan karheutumisen, koska pinnalle levi- tetään kuiva kerros. Päällystysjauhe myös pysyy paperin pinnalla ja pystyy peittämään pinnan täydellisesti ilman että tunkeutuminen paperiin on mahdollista. Päällystekerroksen ja pohjapaperin :·.·. 30 välillä voidaan havaita selvä rajapinta päällystetyn paperin poikki- • ♦ *..* leikkauksessa.
• · • ♦ ·· ··· v : Paperi- tai pahvialustojen kuivapintakäsittelyprosessiin sisältyy kuiva- päällystysjauheen levittäminen, jota seuraa viimeistelyvaihe, esi-.·!·. 35 merkiksi termomekaaninen kiinnitys. Päällystejauheen levityksessä .···, käytetään sähkökenttää päällystepartikkelien siirtämiseksi paperin pin nalle ja sähköstaattisen tarttumisen mahdollistamiseksi ennen vii- 4 118542 meistelyä. Sekä lopullinen tarttuminen että päällysteen pinnan tasoittaminen suoritetaan samanaikaisesti termomekaanisen käsittelyn tai muun sopivan käsittelyn avulla. Koska prosessi koostuu levitys-, kiinnitys- ja tasoitusvaiheista ilman niiden välissä tapahtuvaa kuivatusta, 5 kuivapintakäsittelyprosessi on hyvin kompakti. Päällystejauheen ominaisuudet (esim. seos- ja komponenttiominaisuudet) ovat myös kehittyneet prosessin mukana.
Aiemmin sekä epäorgaanisia partikkeleita (esim. jauhettu CaC03> sa- 10 ostettu CaC03, kaoliini, talkki, Ti02, jne.) että polymeerisideaineita (esim. styreenibutadieeni- ja akrylaattikopolymeerisideaineita) on valmistettu erillisinä stabiileina vesipohjaisina dispersioina. Valmistettaessa jauhetta kuivapintakäsittelyprosessia varten komponentit yhdistetään tai valmistetaan erikseen joko dispersioina nestefaasissa (esim.
15 vesi jne.) ennen haihduttamis- tai kuivatusprosessia, tai kaasufaasissa (esim. ilma jne.). Käytettävissä on useita menetelmiä päällystyskompo-nenttien valmistamiseksi, hienontamiseksi ja yhdistämiseksi. Mainitut päällystysjauhekomponenttien valmistusmahdollisuudet on esitetty yhteenvetona taulukossa 1.
20
Taulukko 1 Erilaisten dispersioaineiden komponenttivariaatioiden kuvaus.
• M • · · • » Φ ;’·1( Dispersioaine Fyysinen tila_ ’Erilliset pigmentti- ja side- "··. Neste ainekomponentit l\'. Pigmentin ja sideaineen __hybridi * Erilliset pigmentti- ja side- ainekomponentit • · * K&3SU ""—" " 1 : V Pigmentin ja sideaineen
• M
hybridi ··· • · · • · « .···. 25 Kuten taulukosta 1 voidaan havaita, päällystysjauhe käsittää joko erilli- siä epäorgaanisia materiaalipartikkeleita ja sidemateriaalipartikkeleita :·|·: tai partikkeleita, jotka sisältävät sekä epäorgaanista materiaalia että :...5 polymeerisideainemateriaalia (nk. hybridipartikkeleita). Materiaali- 1 1 8542 5 partikkeleiden keskimääräinen halkaisijakoko valitaan niin, että se ylittää päällystettävän perusmateriaalin huokosten keskimääräisen halkaisijakoon. Materiaalipartikkeleiden keskimääräinen halkaisija on yleensä 0,1 - 500 pm, sopivimmin 1-15 pm.
5
Partikkeliominaisuudet vaikuttavat suoraan päällystysjauheen levitykseen, johon sisältyy leijukerros jauheen kuljetuksen aikana, sekä elektrostaattinen pinnoitus alkutartuntana. Esimerkiksi jauheen kuivatusprosessin olosuhteiden on havaittu suuresti vaikuttavan 10 päällystysjauheen partikkelien kokojakaumaan. On muodostunut aine-kokoumia, jotka ovat ruiskutuskuivauksen jälkeen kooltaan 5 - 500 pm ja jäädytyskuivauksen jälkeen 1-100 pm. Keskimääräinen aine-kokoumien tai partikkelien koko on yleensä pienempi jäädytyskutauksessa, ja pienentyy entisestään tietynlaisella jälkihienontamisella. Lä- 15 hellä 10 pm:a oleva partikkelikoko on useimmissa tapauksessa sopivin varausominaisuuksia silmällä pitäen. Päällystysjauhemateriaali tulee ottaa huomioon, koska päällystysjauheen komponenteilla voi olla erilaiset sähköiset ominaisuudet, kuten partikkelien pinnan varautumis-ja purkautumisnopeus.
20
Kuivapintakäsittelyprosessin täysipainoista hyödyntämistä varten ... päällystysjauhekomponentit valmistetaan sopivimmin kuiviksi tai vai- · · ’ mistus on tehtävä jossakin muussa kantoaineessa kuin vedessä (esim.
• *·· ilma tai haihtuva neste). Tämä on tehtävä aiheutuvien kustannusten ja 25 mahdollisten jauheessa esiintyvien vikojen kuten suurten agglomeraat-O tien välttämiseksi. Epäorgaaniset partikkelit voidaan päällystää side- ainemateriaalilla, tai polymeerisideainemateriaali voidaan liittää epä-orgaaniseen partikkeliin ns. hybridipartikkelien muodostamiseksi.
30 Edullisin tapa voisi olla kuivien jauhekomponenttien valmistaminen il- i“·. man kuivattamisen tarvetta, jolloin partikkelimorfologiaa säädetään • · T valmistusprosessissa. Toinen mahdollinen tapa on yhdistää kuivatettu : sideaine kaasufaasissa valmistettuun pigmenttijauheeseen. Näin side- aineosuus voidaan myös valmistaa jauhamalla. Hienojakoiset .*!·. 35 polymeeripartikkelit voidaan myös muodostaa synteesin avulla kaasu- .···. faasissa, esimerkiksi ylikriittisessä hiilidioksidissa (sc-C02). Liuoksen erottaminen tuotteesta yksinkertaistuu, koska C02 palaa kaasumaiseen 6 118542 tilaan paineen poiston yhteydessä, jolloin energiaintensiiviset kuivatusvaiheet jäävät pois. Sopivia monomeerejä on runsaasti, sisältäen useimmat polymeerisideaineet, jotka on mainittu edellä. Erilaiset polymerisaatiomekanismit ovat myös mahdollisia. Esimerkiksi 5 styreenin, vinyylimonomeerin ja metyylimetakryylihapon kuivajauheet on valmistettu saostuspolymeroinnin, dispersiopolymeroinnin ja emulsiopolymeroinnin avulla. Kaikissa tapauksissa lopputuotteena on kuiva jauhe, joka voidaan ottaa helposti talteen C02:n poiston avulla. Polymeerisideainepartikkeleiden tyypillinen partikkelikoko on 0,4 - 10 10 pm.
Kustannus- ja laatuvaatimusten vuoksi sideaineen käyttö tulisi yleensä optimoida siten, että saadaan aikaan juuri riittävä määrä liityntäkohtia pigmenttipartikkeleiden välille sekä partikkeleiden (esim. pigmentti- ja 15 sideainepartikkelit) ja perusmateriaalin välille ilman liiallista polymeeri-annostusta. Päällystysjauhe käsittää 10,1 - 99,5 p-% (kuivapaino) epäorgaanista materiaalia, ja jäljelle jäävä osuus on sopivimmin poly-meerisideainemateriaalia. Päällystysjauhe käsittää edullisesti ainakin 70 p-% epäorgaanista materiaalia, ja edullisemmin ainakin 80 p-% 20 epäorgaanista materiaalia. Päällystysjauhe käsittää edullisesti korkeintaan 99 p-% epäorgaanista materiaalia, ja edullisemmin korkein-taan 95 p-% epäorgaanista materiaalia.
• · * ·· « · : ” Epäorgaanisen materiaalin korkea määrä edellyttää prosessiparamet- • · · ·;;! 25 rien optimointia sekoitusvaiheessa homogeenisen ja stabiilin kompo- nenttiseoksen aikaansaamiseksi ilman että kuivajauheeseen muodos- • · \*·: tuu suuria ainekokoumia. Nämä agglomeraatit voivat suuren kokonsa vuoksi muodostaa epätasaisen ja liian huokoisen päällystekerroksen. Esimerkiksi jäädytyskuivatulla päällystysjauheella päällystettäessä 30 saadaan aikaan homogeenisempi pinta. Päällystysjauhe on oleellisen ;***. kuivassa muodossa (kosteuspitoisuus alle 10 p-%) ja se käsittää ilmaa ,**.* ja materiaalipartikkeleita, joiden osuus ilma/partikkeliseoksessa on yli 1 t-%. Partikkelien halkaisija on alle 500 pm.
• · ·
Ml 35 Käsiteltävänä olevan jatkuvan rainan kuituosuus koostuu paperin- • · :***. valmistuskuiduista. Nyt esillä olevassa hakemuksessa paperin- valmistuskuiduilla tarkoitetaan puista saatuja kuituja, eli mekaanisen tai 7 118542 kemiallisen massan kuituja, tai näiden kahden sekoitusta. Nyt esillä olevassa hakemuksessa kuivapintakäsitellyllä arkkimateriaalilia tarkoitetaan päällystettyä perusmateriaalia, viittaamatta siihen onko perusmateriaali rainan vai arkin muodossa.
5 Päällystysjauheen rainaan kiinnittymisen vahvistamiseksi kuiva-päällystysjauheen levityksen aikana on edullista esikäsitellä raina. Esikäsittely voi käsittää rainan hankaamista, koronakäsittelyn tai kostutuk-sen sopivilla nestemäisillä aineilla, kuten vedellä, polyamidi-imidillä, 10 vetyperoksidilla tai kalkkivedellä. Päällystysjauheen kiinnityksessä on käytössä erilaisia mekanismeja, kuten vetysidoksia, rainan pinnan hapettaminen ja sitä seuraava vapaiden radikaalien muodostuminen tai uuden seoksen muodostava kemiallinen reaktio. Esikäsittelyneste ruiskutetaan sopivimmin kanavista hienojakoisten sumupisaroiden muo-15 dossa kohti rainaa, rainan liiallisen kostumisen estämiseksi.
Päällystettävän paperirainan pinta voidaan myös esikäsitellä harjaamalla. Paperin pinnalla sijaitsevat kuidut fibrilloidaan päällystysjauheen rainaan kiinnittämisen edistämiseksi. Harjaus vaikuttaa rainaan ainakin 20 kolmella tavalla, nimittäin suurentamalla ominaispinta-alaa, säätämällä pinnan karheutta ja varaamalla pinnan staattisella sähköllä. Fib-rilloitumisen astetta ja hankaussähkövarauksen määrää voidaan sää-tää harjan pyörimisnopeutta ja puristuspainetta säätämällä. Haluttu ‘ .* varaus voidaan saada aikaan valitsemalla harjan materiaali sen mukai- 25 sestl. Harja voi pyöriä myötäpäivään tai vastapäivään rainan kulku- **»: suuntaan nähden.
• · • ♦ * * ·· • · ♦ · ·
Paperin ja kartongin kuivapintakäsittelyssä jauhe ruiskutetaan vahvan sähkökenttäalueen ja korkean vapaaionikonsentraation läpi perus-30 materiaalin pinnalle. Päällystysjauhe sijoitetaan päällysteen syöttö-kammioon ja siirretään jauheen levitysyksikköön paineilman avulla «··
Paineilmaa käytetään moniin tarkoituksiin, kuten jauheen juoksevaksi *:!.* tekemiseen, kuljetukseen ja ilmastukseen. Koska levityslaitteisto on *·;·* rakenteeltaan monimutkainen ja varausyksikön sekä päällystysjauheen :Y: 35 ominaisuudet vaihtelevat, myös jatkuvan puhtaan ja kuivan ilman syö- :***: tön merkitys kasvaa. Ilman laatu (esim. lämpötila- ja kosteusvaihtelut) »·· sekä jauheen putkitus voivat saada aikaan epäpuhtauksia paineilmaan, 8 118542 jotka voivat aiheuttaa sekä prosessinaikaisia ongelmia että laatuongelmia. Paineilman epäpuhtaudet voivat myös koostua höyrystä, nesteistä tai kiinteistä aineista.
5 Pääliystysjauhe varataan jauheen säilytysyksikössä. Elektrostaattisen jauheen levityksen tärkein vaatimus on se, että aerosolipartikkelien varaamista varten muodostetaan suuria määriä kaasuioneita. Tämä saadaan aikaan kaasupurkauksen tai koronakäsittelyn avulla. Koronan muodostamiseen sisältyy elektronien kiihdyttäminen korkeaan nopeu-10 teen sähkökentän avulla. Näissä elektroneissa on riittävästi energiaa elektronin vapauttamiseksi ulommaisesta elektronikuoresta silloin, kun ne osuvat neutraaleihin kaasumolekyyleihin, jolloin muodostuu positiivinen ioni ja elektroni. Tämä lumivyöryreaktio syntyy purkaus- tai korona-elektrodin ympärille.
15 Sähkökenttä syntyy kun elektrodipariin kohdistetaan jännite. Elektrodien välisessä tilassa vallitsevalla sähkökentällä on kolme päätarkoitusta: (1) vahva sähkökenttä pienen kaarevuussäteen omaavan elektrodin lähellä johtaa varausionien muodostumiseen sähköisessä 20 koronassa, (2) kenttä saa aikaan voiman, joka saa ionit törmäämään ja siirtämään varauksensa päällystepartikkeleihin, ja (3) kenttä saa aikaan tarvittavan voiman varauksellisten päällystepartikkelien kiinnittämiseksi • · · paperiin. Jos pienisäteinen elektrodi on negatiivisesti varautunut (esim.
: .*’ negatiivinen korona), korona-alueen elektronit liikkuvat kohti maadoi- ·· · ·;;; 25 tettua (esim. positiivista) elektrodia, ja positiiviset ionit liikkuvat kohti negatiivista elektrodia. Vastakkaisen polariteetin (positiivinen korona) saavuttamiseksi positiiviset ionit liikkuvat kohti maadoitettua elektrodia, ja elektronit liikkuvat kohti pienisäteistä positiivista elektrodia.
30 Jauhe syötetään levitysyksikköön paineilman avulla, tai jonkin muun kuljetinaineen avulla, joka edistää partikkelien varautumista. Kuljetus-aine voidaan lisätä syöttöilmaan esimerkiksi lisäämällä paineilmaan • « · happea tai korvaamalla se kokonaan toisella kaasulla. Myös syöttö-\··: ilman kosteuspitoisuutta ja lämpötilaa voidaan vaihdella korona-alueen :Y: 35 varausvaikutuksen parantamiseksi. Tämä voi edelleen parantaa jau- :***: heen siirtoa sähkökentässä perusmateriaalin pinnalle. Syöttöilman kor keampi lämpötila nostaa ionisaatiokerrointa. Syöttöilman lämpötila tulisi 9 118542 pitää polymeerin lasittumislämpötiian alapuolella (Tair< polymeerin Tg), koska muutoin päällystejauhe paakkuuntuu. Syöttöaineen kosteuspitoisuus on pidettävä alle 50%:n suhteellisessa kosteudessa (RH, relative humidity) sähköpurkauksien estämiseksi ja aineessa 5 vallitsevan paineen nostamiseksi yli 0,1 Barin. Tällä tavoin estetään haitalliset purkaukset.
Jännitettä ja virtaa vaihdellaan vaaditun varaus- ja maadoituselektro-dien välisen matkan, elektrodien materiaaliominaisuuksien (esim. di-10 elektrisyysvakiot), jauheen koostumuksen (orgaanisten ja epäorgaanisten ainesosien suhde, jauheen dielektrisyysvakiot, jne.), jauhe-määrän, syöttöaineen kosteuspitoisuuden ja paineen mukaan. Jännite vaihtelee 5 kV:sta 1000 kV:iin ja virta 30 pA:sta 1000 Ariin. Jauhe-ominaisuudet ja levityskonsepti ohjaa varauselektrodien rakennetta. 15 Varauselektrodit ovat kuitenkin joko positiivisia tai negatiivisia.
Käytännössä maadoitettu elektrodi voi olla staattinen maadoituslevy tai liikkuva maadoituslaite. Liikkuva maadoituslaite on edullisin, koska käytetyt jännitteet ja päällystettävän rainan nopeus ovat rajoitettuja, ja 20 koska staattinen maadoituslevy vaikuttaa lopullisen päällystetyn tuotteen laatuun. Päällystysjauhe voi pyrkiä paakkuuntumaan rainalle maadoituslevyn reunan kohdalla. Liikkuvaa laitetta käytettäessä voi-:·, daan välttyä edellä mainituilta ongelmilta. Liikkuva laite voi olla pyörivä * . laite, esimerkiksi maadoitustela tai päättymätön sähköä johtava viira tai 25 hihna. Päällystettävä raina voi kulkea päällystysprosessin aikana *;··#: jatkuvatoimisesti eteenpäin maadoitustelan pinnalla. Maadoitustela voi muodostaa nipin kuumatelan kanssa, joka ainakin osittain sulattaa • · · päällystysjauheen sideaineen. Viimeistely voidaan suorittaa loppuun kuumakalanterin ja pehmeäpintaisen telan muodostamassa seuraa-:'·\· 30 vassa nipissä. Maadoitustela, kuumatela ja pehmeäpintainen tela voi- vat muodostaa kalanteripinon. Maadoitustelaan kosketuksissa oleva • * raina on maadoitettu maadoitustelan ja kuumatelan muodostamaan # · · * *:.*.* nippiin saakka. Raina voi myös kulkea muiden nippien kautta. Viimeis- • · *·;·* tely voidaan myös saattaa loppuun käyttämällä kemikaaleja tai sopivaa :Y: 35 säteilyä, kuten UV-säteilyä, päällystejauheen kiinnittämiseksi rainaan.
• ·· · • · *·· 10 118542 Päällystysjauheen levitys voidaan suorittaa käyttämällä hihnaa tai vastaavaa. Hihna varataan koronavarauselektrodilla tasaisen varauksen aikaansaamiseksi koko hihnan pinnalle. Hihnan tulee olla riittävän resistiivinen, koska sen tulee säilyttää varauksensa. Varattu hihna 5 tarttuu päällystysjauhepartikkeleihin ja kuljettaa ne päällystettävän rai-nan yli. Partikkelit vapautetaan hihnalta käyttämällä korona-varauselektrodia, jonka polaarisuus on vastakkainen hihnan varaukseen käytettävän koronavarauselektrodin polaarisuuteen verrattuna.
10 Eräs mahdollisuus päällystejauheen varaamiseksi koronan sijaan on päällystejauhepartikkeleiden siirto korkeajännite-elektrodin ja päällyste-jauhepartikkeleita syöttävän maadoitetun kanavan välissä sijaitsevan staattisen sähkökentän avulla. Perusmateriaali ei varaudu kentän vaikutuksesta, koska perusmateriaalilla ei ole vapaita ioneja, eikä 15 perusmateriaalin maadoitus ole tarpeen. Käytettävä jännite on sopi-vimmin 60 - 80 kV. Maadoitetun kanavan sijaan voidaan käyttää maadoitettua suurtehojauhinta. Suuret agglomeraatit hienonnetaan hienojakoisiksi partikkeleiksi, ja jauhimeen voidaan lisätä joitakin lisäaineita.
20 Päällystysjauheen levitystä voidaan tehostaa päällystysjauheen virtausta suuntaamalla. Partikkelit puhalletaan usein oleellisesti rainan .*:·. suunnassa. On mahdollista, että jotkut partikkelit läpäisevät sähköisen ··. kentän kiinnittymättä rainaan, ja aiheuttavat näin pölyämistä. Kun * '.t päällystysjauhe levitetään sähkökentän suuntaisesti, pölyäminen vähe- 25 nee huomattavasti. Samansuuntaista jauhevirtausta voidaan myös *;··[ hyödyntää ilmarajakerroksen ylittämiseksi. Päällystysjauhe voidaan :***: esivarata ennen viimeisessä vaiheessa tapahtuvaa sähköisen potenti- • · · aalieron muodostamista perusmateriaalin pinnan ja päällystysjauheen välille.
I· * A A
: · : 30 • · :***; Joitakin lisäaineita voidaan ruiskuttaa samanaikaisesti päällystys- • · · jauheen kanssa rainalle. Ne ovat sopivimmin nestemäisessä muo- dossa, mutta myös kiinteitä aineita käytetään. Lisäaine varataan vara- ukseltaan päällystysjauhetta vastaavaksi, ja se puhalletaan päällystys- :Y: 35 jauheen joukossa. Lisäaine voi olla esimerkiksi vettä, kalkkivettä, ka- :***: tionista tärkkelystä, rakeisessa muodossa olevaa polyvinyylialkoholia ··· tai karboksimetyyliselluloosaa.
118542 11
Kuivapintakäsittelyprosessissa voidaan myös päällystää rainan molemmat puolet samanaikaisesti. Rainan kummankin puolen päällystämiseksi samanaikaisesti maadoituselektrodi voidaan korvata elektro-5 dilla, jonka polaarisuus on vastakkainen ensimmäiseen elektrodiin nähden. Raina sijoittuu näiden kahden elektrodin väliin, jolloin sähkökentän puoleensa vetämät partikkelit, jotka ovat merkiltään vastakkaisia, sijoittavat ne rainan pinnalle. Jos ensimmäinen elektrodi on negatiivinen, rainan vastakkaisella puolella oleva toinen elektrodi on positii-10 vinen ja päinvastoin. Kun ensimmäinen koronavarauselektrodi on negatiivinen, negatiivisen koronavarauksen negatiivisilla elektroneilla varatut päällystysjauhepartikkelit liikkuvat kohti positiivista korona-varauselektrodia, joka sijaitsee rainan toisella puolella. Näiden kahden sähköisen kentän potentiaaliero on huomattava, ja näin ollen mainitut 15 kaksi elektrodia vahvistavat toistensa toimintaa.
Kuivapäällystetty perusmateriaali voi myös käsittää useampia kuin yhden päällystekerroksen perusmateriaalin samalla puolella. Kerrokset voivat olla keskenään erilaisia. Varaukset, jotka muodostetaan 20 päällystysjauheen levitystä varten voidaan eliminoida tai muuttaa siten, että niiden merkki on erilainen sen jälkeen kun päällystysjauhe on kiin-nitetty lämmön ja paineen avulla. Kun ensimmäinen levitys suoritetaan i · negatiivisella varauksella, toinen levitys voidaan suorittaa positiivisella : " varauksella, jolloin kerrokset kiinnittyvät toisiinsa kunnolla sähköisen ··· 25 vetovoiman vaikutuksesta.
• * • · ·»· • · \*·: Liiallisen jauheen syötön tapahtuessa voidaan hyödyntää elektro- : staattista päällystystä jauheen poistamiseksi. Ylimääräisen päällystys- jauheen poistaminen voi olla tarpeen esimerkiksi prosessia käynnis-30 tettäessä ja tuotantoparametreja muutettaessa. Toisioelektrodeja käy- • · .*·*. tetään erottumisen aikaansaamiseksi. Päällystysjauhe täytyy poistaa ennen kuin sen kiinnitys rainaan on saatettu loppuun. Ennen kiinnityk- • ♦ · sen loppuun saattamista päällystysjauhepartikkelit kiinnitetään rainaan :···: vain sähköisten voimien avulla, ja näin ollen ne voidaan poistaa toisio- 35 elektrodien avulla, joiden varaus on vastakkainen päällystysjauhe-partikkelien varaukseen verrattuna. Näin sähköiset voimat saadaan eliminoitua. Päällystysjauheen poistoa voidaan tehostaa esim. ilma- 12 118542 kaavinnalla. Jauheen kerääminen voidaan suorittaa esimerkiksi elektrostaattisen saostuksen tai ilmanimun avulla. Partikkelien poistamista voi edeltää esikäsittelyjä tai paikan päällä tehtäviä käsittelyjä, jotka edistävät prosessia. Myös kierrätyslaitteita voidaan käyttää.
5
Merkittävä polymeerisideaineen määrän vähentyminen kuivajauheessa on saavutettu edelleen optimoiduilla kiinnitysolosuhteilla (kuten pinnan kostutus, rainan kosteuspitoisuus, viipymäaika, pinnan lämpötila ja viivakuorma). Polymeerisideaineen pitoisuus ja sen lämpö-10 muovautuvuus termomekaanisen käsittelyn aikana määrittelevät paperin ominaisuudet kuten päällystekerroksen tiheyden, avoimuuden, si-leyden, vahvuuden ja optiset ominaisuudet. Alle 10 p-%:n side-ainepitoisuus on joissakin tapauksissa riittävä riittävän pintalujuuden saavuttamiseksi. Sidospolymeerien lasittumislämpötila (Tg) ulottuu 20 15 °C:sta yli 100°C:een, jolloin alinta lasittumislämpötilaa (Tg) rajoittavat vaadittavat kuivaus- ja jauhamisolosuhteet. Muiden sideaineiden, kuten tärkkelyksen käyttö on saanut aikaan joitakin haluttuja paperi-ominaisuuksin yhdessä pohjaperusmateriaalin korkeamman kosteuspitoisuuden tai ennen termomekaanista kiinnittämistä tapahtuvan kos-20 tutuksen kanssa. Kosteus voi liuottaa tärkkelysrakeen ja mahdollistaa sen toimimisen sideaineena tietyissä prosessiolosuhteissa, mutta se ei ole yhtä tehokas kuin kopolymeerilateksisideaine. Tärkkelystä voidaan valmistaa kuivana rakeena jauhamisen avulla, mutta sopivimmin se : liuotetaan nesteeseen sen sideaineominaisuuksien saavuttamiseksi.
25
Termomekaanisen käsittelyn edulliset vaihteluvälit ovat: Lämpötila vä-Iillä 80 ja 350°C, 25-450 kN/m:n viivakuorma ja 0,1-100 ms:n viipymä- • · · aika (nopeus 150-2500 m/min; nipin pituus 3-1000 mm). Kiinnitystä voidaan lujittaa eri tavoin haluttujen paperin ominaisuuksien saavutta- 30 miseksi. Tässä uudessa prosessiratkaisussa polymeeri saa myös ai- ;***: kaan päällystekerroksen fyysisen kiinnittymisen paperin pinnalle, mikä • · · yVt korvaa tavanomaisissa prosesseissa esiintyvän tunkeutumisvaikutuk- *;!.* sen ja mekaanisen toisiinsa liittymisen puuttumisen. Termomekaaninen • · *·;·* käsittely voidaan suorittaa erilaisilla kalanterointimenetelmillä tai :Y: 35 kalanteroinnin kaltaisilla menetelmillä. Menetelmissä hyödynnetään telojen väliin muodostuvia nippejä, tai kahden vastinpinnan väliin muodostuvia pitkähköjä nippejä. Tällaisia nippejä ovat kovanippi-, pehmeä 13 118542 nippi-, pitkänippi- (esim. kenkäpuristin tai hihnakalanteri), Condebelt-tyyppinen kalanteri ja superkalanteri.
Yksi keskeisimmistä asioista termomekaanisessa kiinnityksessä on 5 telapintojen tarttumaton luonne, jolla estetään polymeeripohjaisten kerrostumien toisiinsa takertuminen, liimautuminen tai muunlainen kasaantuminen. Käytettäessä polymeeripitoisuudeltaan alle 20 p-%:n jauheita, sopivia ovat kovat telapinnoitemateriaalit, kuten kovakromi- tai wolframkarbidipohjaiset materiaalit. Käytettäessä polymeeripitoisuu-10 deltaan korkeita jauheita, tulee telan pinnan tarttumattomuus-ominaisuuksien olla paremmat, ja pinnoitemateriaalina voidaan käyttää esim. Teflon-pohjaisia materiaaleja. Toinen tapa välttyä edellä mainitulta ongelmalta on käyttää kalanteria, joka muodostuu kovan kuuma-telan ja pehmeäpintaisen telan väliin. Raina kuljetetaan nippiin siten, 15 että päällystekerros koskettaa pehmeäpintaista telaa. Lämpö vaikuttaa rainan läpi sulattaen sideaineen, erityisesti päällystekerroksen alimman osan, edistäen näin päällystysjauheen tartuntaa.
Lämmitettävän telan vaihtoehtona voidaan käyttää sopivaa liuotinta, 20 joka liuottaa sideaineen, tai sopivaa säteilyä joka sulattaa sideaineen.
Säteilyn aallonpituus valitaan siten, että säteily ei imeydy rainaan vaan .···. päällystejauheeseen. Säteily-yksikköä voi seurata kalanteri, joka suo- rittaa riittävän voimakkaan puristuskäsittelyn. Päällystekerroksen : “ kanssa kosketuksissa oleva tela on pehmeä tela.
··· —5 25
Lisääntynyt pohjapaperin kosteuspitoisuus voi parantaa jauheen levit-tyrnistä ja kiinnittymistä perusmateriaalin pintaan. Sisään tuleva O kosteuspitoisuus (esim. paperimassan kosteus) voidaan maksimoida tai säätää kerroksen lujuuden ja muiden paperin ominaisuuksien opti-30 moimiseksi. Esimerkiksi tärkkelys vaatii korkeamman kosteuspitoisuu- • · .···. den kuin kopolymeerilateksisideaineet vastaavien pintalujuuksien saali! vuttamiseksi pintakäsiteltyyn paperiin tai kartonkiin. Tämä selittyy tärk- • · * *·*/ kelyksen liuottamistarpeella sidosominaisuuksien saavuttamiseksi, ja :···: tällöin tarvitaan ylimääräistä energiaa veden haihdutusta varten. Pinta- 35 kosteutta voidaan myös säätää suutinlevityksellä perusmateriaalin • · .**·. pintaan. Tällöin vain kiinnitysprosessissa haihtuva vesi levitetään, ja kiinnitysvaiheen kosteustasapaino säilyy stabiilina. Suutinlevitys voi- 14 118542 daan suorittaa ennen jauheen levittämistä tai termomekaanista kiinnittämistä.
Keksintöä selostetaan seuraavassa esimerkkien ja kuvien avulla, jotka 5 kuvat ovat pyyhkäisyelektronimikroskooppikuvia, joissa kuva 1a esittää keksinnön mukaista kuivapinnoitettua arkkia ylhäältäpäin nähtynä, 10 kuva 1b esittää tavanomaista päällystettyä arkkia ylhäältäpäin nähtynä, kuva 2a esittää keksinnön mukaista kuivapäällystettyä arkkia poikkileikkauksena, ja 15 kuva 2b esittää tavanomaista päällystettyä arkkia poikkileikkauksena.
Kuvat 1 ja 2 esittävät pyyhkäisyelektronimikroskooppikuvina kuiva-20 pintakäsiteltyä paperia ja tavanomaista kevyesti päällystettyä paperia. Kummankin paperilaadun pinnat ovat aivan samanlaiset, jolloin peitto-alue on 70 % - 75 % päällystepainon ollessa 5-6 g/m2/puoli (kuvat 1a S * ja 1b). Optimaalisen partikkelikoon ollessa kyseessä on lähes mahdo- : " tonta havaita mitään eroja jäädytyskuivatulla jauheella kuivapinta- ·;;; 25 käsitellyn paperin ja tavanomaisella tavalla päällystetyn paperin poikki- leikkauksissa (kuvat 2a ja 2b).
• « • · · • ·· • ·
Esimerkki 1.
30 Vertailtavana oli tavanomaisen päällystysprosessin ja kuivapinta- • · ;·**. käsittelyprosessin paperilaatu. Kuivapintakäsittelyprosessia voidaan käyttää sellaisen paperin valmistukseen, jonka ominaisuudet vastaavat ';!/ esimerkiksi MFC- (Machine Finished Coated) ja LWC- (Light Weight
Coated) paperilaatujen tavanomaisia ominaisuuksia, kuten taulukossa :Y: 35 2 on esitetty. Kiinnitysolosuhteet, joita käytettiin taulukossa 2 esitettyjen .···. paperin ominaisuuksien saavuttamiseksi olivat seuraavat: ··« 15 118542 • koneen nopeus: 17 m/min (laboratoriokone) jossa viipymäaika nipissä oli skaalattu vastaamaan 1200 m/min tuotantonopeutta.
- telan pintalämpötila: 200 °C.
- kalanterinipin viivakuorma: 20 kN/m (laboratoriokone), jossa viiva-5 kuorma nipissä oli skaalattu vastaamaan 400 kN/m:n tuotanto- viivakuormaa.
- pohja-arkin kosteuspitoisuus: 7 %.
Taulukko 2. Tavanomaisilla (MSP yhdistettynä 2-nippiseen soft-ka-10 lanteriin MFC-laaduilla ja moninippikalanteriin LWC-laaduilla) ja kuiva-pintakäsittelymenetelmillä (DST) aikaan saadut paperin ominaisuudet.
Paperilaji_MFC_ LWC_
Päällystysmenetelmä_Tavanomainen DST Tavanomainen DST
Pohjapaperin neliömassa (g/m2)_48_44_60_60_ Päällystemassa (g/ ^/puoli) 5,5_6,0 9,0_8,0
Peitto (%), BSE-SEM 75_75 85_85_
Pintalujuus (m/s), IGT_0,35_0,45 0,35 _0,45
Sileys (μιπ), PPS-s10_5J>_5,4 1,0_1,2
Kiilto (%), Hunter_30_30_60_57_
Ilmanläpäisevyys (ml/min), :·. Bendtsen 11 200 10 70 • ·♦ ·" " ...............—— — — — ’Öljyn imeytyminen (g/"12)
Cobb-Unger 6s_3_ 10 4 7,5
Taittolujuus (no)_2J)_1,5 1,8_ 2,0 [{.'} Opasiteetti (%)_84_80_91_90_ : Kirkkaus, ISO (%) |77 |70 \n |z5 ·· · • · · • · • ♦ C!: 15 Esimerkki 2.
·*« • · # * · · .*··. Vertailtavana olivat tavanomaisen päällystyksen ja kuivapintakäsittely- • · prosessin tuotantokustannukset. Tässä esimerkissä polymeeripitoisuus on 10 sadasosaa. Kun polymeeripitoisuus on alhaisella tasolla, kustan-·["/· 20 nukset pienenevät huomattavasti (taulukko 3). MFC- ja LWC-paperi- 16 118542 laatujen kohdalla vaadittava laatu voidaan saada aikaan taulukossa 2 esitetyillä koostumuksilla. Kuivajauhekoostumusten kustannukset ovat samalla tai jopa alhaisemmalla tasolla kuin tavanomaisten koostumusten.
5
Taulukko 3. Karkea arvio kuivapintakäsittelyprosessin ja tavanomaisten koostumusten kustannuksista.
Kustannukset (EUR/ kuiva- Päällystysseos_Koostumus_tonni)_
Tavanomainen CaC03, kaoliini, lateksi, tärkkelys, stea- päällystysseos 1_raatti, kovetin, OBA_ 297_
Tavanomainen CaC03l kaoliini, lateksi, stearaatti, päällystysseos 2 kovetin, OBA_318_
CaC03, polymeeripigmentti, lateksi
Kuivapintakäsittelyseos 1 (70/30/30 sadasosaa) _562_
Kuivapintakäsittelyseos 2 CaC03, lateksi (100/30 sadasosaa) 350
Kuivapintakäsittelyseos 3 CaC03, lateksi (100/10 sadasosaa) |227_ 10 Kuivapintakäsittely mahdollistaa huomattavat säästöt pohja-arkki- ... koostumuksen suhteen muihin tekniikoihin verrattuna. Matala, lähes • · ·
If * olematon arkin mekaaninen rasitus yhdessä sen kanssa, että päällys- • " teen yhteydessä ei käytetä uudelleenkostutusta, eliminoi suurimman osan ratakatkoista. Taulukossa 4 on vertailtu erilaisten pintakäsittely- ··· 15 tekniikoiden (esim. terä-, MSP-, ruiskutus- ja kuivapintakäsittely-menetelmien) pohja-arkkikoostumusta, tuotantokuluja ja investointi-kuluja. Potentiaaliset säästöt raaka-ainekustannuksissa sekä potentiaalinen tuotantotehon lisääntyminen tekevät kuivapintakäsittely-:v. prosessista toivottavan tulevaisuudessa. Kokonaishyötytehon kasvu !··*, 20 (esim. seisokkien, ratakatkojen ja hylyn määrä vähennettynä koko- • * naistuotannosta) on huomattava jälkikuivatusosuuden ja rainan kostu- v : tuksen puuttuessa (taulukko 4).
• · • · • · • · * • · • · « • · · • · « · · • · • · * · · 17 118542
Taulukko 4. Prosessien vertailu pohjapaperin koostumuksen, tuotanto-(raaka-aineet, energia ja teho) ja investointikustannusten suhteen.
Terä- ja MSP-käsittelyjä (Metered Size Press) voidaan pitää esi-5 merkkeinä teollisista standardimenetelmistä, ja ruiskutus- (esim. kosketukseen) ja kuivapintakäsittely edustavat uusia menetelmiä.
Paperilaji__MFC ____LWC_^_
Päällystysmenetelmät Terä MSP Ruis- DST Terä MSP Ruis- DST
kutus kutus (kos- (kos- ketuk- ketuk- ____seton)_____seton)__
Pohjapaperin koos- tumus______________
Mekaaninen massa <70 <90 <90 <100 <70 <90 <90 <100 %_______________
Siistattu massa % <20 <100 <50 <100 <20 <100 <50 <100
Kraftmassa %__>30 >15 >15 >0 >30 >15 >15 >0 Täyteaineen määrä, <10 <15 <15 <20 <10 <15 <15 <20 %_____________
Tuotantokulut • · · .....—------------- .... — :·. Pohjapaperin raaka- 110 100 100 90 100 90 90 80 • #· aine, % ··· r — - — —----- Päällysteen raaka- 110 100 95 80 100 95 95 85 *;·*! aine, %_________ *;./ Energia, %__105 100 99 95 100 95 94 90 *···' Kokonaishyötysuhde, <83 <84 <85 <87 <82 <83 <84 <87 % ti i — — : Investointikulut________ O I Tuotantolinja, % l 105 l 100 99 90 100 90 89 80 ··· • · · • · · .··*. Esimerkki 3.
‘τ’ 10 • · v\: LWC-paperia valmistettiin kuivapintakäsittelyprosessilla. Päällystys- jauhe sisälsi alle 10 p-% polymeerisideainetta, nimittäin styreenibutadi- 18 118542 eeniä (60/40 p-%). Polymeerisideaineen lasittumislämpötila (Tg) oli 20-40°C. Polymeeripartikkeleiden keskimääräinen halkaisija stabiilissa vesipohjaisessa dispersiossa oli 0,15 pm. Päällystysjauheen epäorgaaninen osuus koostui 30 p-%:sta kaoliinia ja 70 p-%:sta GCC: 5 tä (CaC03). Epäorgaanisen materiaalin raekokojakauma oli sellainen, että 90 p-% partikkeleista oli halkaisijaltaan keskimäärin alle 2 pm. Jauhepohjainen päällystysmateriaali muodostettiin jäädytyskuivaus-prosessissa.
10 Kuivapintakäsittelyprosessi suoritettiin 1200m/min nopeudessa. Päällystysjauhe levitettiin rainan suunnassa rainan molemmille puolille paineilman avulla. Raina kulki positiivisen ja negatiivisen elektrodin välillä, joiden välille muodostettiin sähköinen kenttä. Päällystysjauhe esivarattiin ennen kuin se vietiin lopulliseen sähkökenttään. Päällystys-15 jauheen partikkelit kiinnittyivät rainan kummallekin puolelle sähköisten voimien vaikutuksesta, ja näin saatiin aikaan kaksipuolinen päällystys. Paineilma kierrätettiin takaisin prosessiin.
Rainan pintakäsittely viimeisteltiin kovapintaisia teloja käsittävässä ka-20 lanterissa. Viivakuorma oli 150 kN/m ja telojen lämpötila 200°C. Kovapintaisten metallitelojen pintalujuus oli ainakin Ra < 0,1 pm »M * · · !;*' Tuloksena oli ominaisuuksiltaan LWC-paperia vastaava kuivapinta- • · : [' käsitelty paperi.
··· _ •»•I 25 ··· :...: Keksintöä ei ole rajoitettu edellä esitettyyn selitykseen, vaan keksintö V·; voi vaihdella patenttivaatimusten puitteissa.
• · · • · • · • · · • * · • · · • · • * • · · • · • * M» ··« • · · • · * * · • · • · • · · * • • · · · · • · «·· • · • · ···

Claims (13)

118542 Patenttivaatimukset;
1. Menetelmä jatkuvan rainan pinnan päällystämiseksi päällystys-jauheella, jonka rainan kuituosa koostuu paperinvalmistuskuiduista, 5 joka menetelmä käsittää seuraavat vaiheet: - rainaa kuljetetaan eri potentiaaleissa olevien elektrodien välissä, - levitetään rainan pintaan epäorgaanista materiaalia ja poly-meerisideainemateriaalia käsittävää päällystysjauhetta hyväksikäyttäen eroa sähköisessä potentiaalissa, ja 10. viimeistellään rainan päällystetty pinta, tunnettu siitä, että päällystysjauhe on homogeenista ja se käsittää 70 - 99,5 p-% epäorgaanista materiaalia.
2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että 15 päällystysjauhe on esivarattu.
3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että raina on maadoitettu liikkuvan laitteen avulla.
4. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tun nettu siitä, että päällystysjauheen levityksen jälkeen päällystetty pinta käsitellään ainakin lämmitettävän telan ja pehmeäpintaisen telan väliin muodostetussa nipissä. ··· • · · • · · :\t 25
5. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen 1 - 3 mukainen menetelmä, *tunnettu siitä, että päällystysjauheen levityksen jälkeen päällystetty s'·. pinta käsitellään kahden vastinpinnan väliin muodostetussa pitkäh- kössä nipissä. · « » ·· *···: 30
6. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tun nettu siitä, että rainan kumpikin puoli päällystetään samanaikaisesti tai : 1·· rainan kumpikin puoli päällystetään peräkkäin. • · · • · • · · ·
7. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tun-".V. 35 nettu siitä, että päällystettyyn pintaan muodostetaan ainakin yksi lisä- **:** kerros kuivapintakäsittelyprosessin avulla. • 1 I • · ♦ ··· · 118542
8. Kuivapintakäsitelty arkkimateriaali, joka käsittää perusmateriaalin, jonka kuituosuus koostuu paperinvalmistuskuiduista, sekä ainakin yhden päällystyskerroksen, joka on muodostettu suoraan pohjapaperin pinnalle, ja joka päällystyskerros sisältää epäorgaanista materiaalia ja 5 polymeerisideainemateriaalia, tunnettu siitä, että päällystyskerros on homogeeninen ja se käsittää 70 - 99,5 p-% epäorgaanista materiaalia.
9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen arkkimateriaali, tunnettu siitä, että päällystysjauhe käsittää joko erillisiä epäorgaanisia 10 materiaalipartikkeleita ja polymeerisideainemateriaalipartikkeleita tai partikkeleita, jotka sisältävät sekä epäorgaanista materiaalia että polymeerisideainemateriaalia.
10. Kuivapäällystysjauhe, joka koostuu epäorgaanisesta materiaalista 15 ja polymeerisideainemateriaalista, tunnettu siitä, että päällystysjauhe on homogeenista ja epäorgaanisen materiaalin määrä päällystysjauheessa on 70 - 99,5 p-% .
11. Patenttivaatimuksen 10 mukainen jauhe, tunnettu siitä, että 20 päällystysjauhe käsittää joko erillisiä epäorgaanisia materiaalipartikkeleita ja polymeerisideainemateriaalipartikkeleita tai partikkeleita, jotka sisältävät sekä epäorgaanista materiaalia että polymeerisideainemateriaalia. • · · • · • · 1 :·. 4 25
12. Patenttivaatimuksen 11 mukainen jauhe, tunnettu siitä, että mate- ' ,·. riaalipartikkeleiden keskimääräinen halkaisijakoko valitaan niin, että se ""4 ylittää päällystettävän rainan huokosten keskimääräisen halkaisijakoon. • · • · · # · * t ·
13. Patenttivaatimuksen 11 tai 12 mukainen jauhe, tunnettu siitä, että 30 materiaalipartikkeleiden keskimääräinen halkaisijakoko on 0,1 -500 pm, sopivimmin 1-15 pm. ·· • · * ·· ··· · • · ··1 ··· ·1·· #·· • · • · ··· « « · * ♦ · #·· · 118542
FI20020479A 2002-03-14 2002-03-14 Pintakäsittelyprosessi FI118542B (fi)

Priority Applications (42)

Application Number Priority Date Filing Date Title
FI20020479A FI118542B (fi) 2002-03-14 2002-03-14 Pintakäsittelyprosessi
FI20020817A FI121123B (fi) 2002-03-14 2002-04-30 Menetelmä jatkuvan rainan pinnan päällystämiseksi kuivapäällystysjauheella
FI20020998A FI121810B (fi) 2002-03-14 2002-05-28 Menetelmä kalvon muodostamiseksi
FI20021253A FI112685B (fi) 2002-03-14 2002-06-26 Menetelmä jauhemaisten partikkelien käsittelemiseksi
FI20021651A FI121039B (fi) 2002-03-14 2002-09-16 Maadoituselektrodi ja menetelmä jossa sitä käytetään
FI20021648A FI113075B (fi) 2002-03-14 2002-09-16 Menetelmä jauhemaisten partikkelien käsittelemiseksi
FI20022029A FI121936B (fi) 2002-03-14 2002-11-14 Jauhemaisten partikkelien siirto
AU2003209794A AU2003209794A1 (en) 2002-03-14 2003-03-11 Method for coating both surfaces of a continuous web
PCT/FI2003/000184 WO2003076719A2 (en) 2002-03-14 2003-03-11 Transferring of powdery particles onto a web
AU2003209797A AU2003209797A1 (en) 2002-03-14 2003-03-11 Transferring of powdery particles onto a web
AU2003209796A AU2003209796A1 (en) 2002-03-14 2003-03-11 A grounding electrode and a method in which it is utilized
PCT/FI2003/000180 WO2003076715A2 (en) 2002-03-14 2003-03-11 Method for treating powdery particles
DE60305301T DE60305301T2 (de) 2002-03-14 2003-03-11 Eine erdungselektrode und ein verfahren zur anwendung derselben
CN038059851A CN1643216B (zh) 2002-03-14 2003-03-11 用涂料粉末涂覆连续纸幅表面的方法
PCT/FI2003/000181 WO2003076716A2 (en) 2002-03-14 2003-03-11 Method for coating both surfaces of a continuous web
AU2003209792A AU2003209792A1 (en) 2002-03-14 2003-03-11 A method for coating a surface of a continuous web with a coating powder
AU2003209795A AU2003209795A1 (en) 2002-03-14 2003-03-11 A method for forming a film, by using electrostatic forces
EP03743896A EP1483447A2 (en) 2002-03-14 2003-03-11 Method for treating powdery particles
DE60326125T DE60326125D1 (de) 2002-03-14 2003-03-11 Übertragung von pulverteilchen auf eine faserbahn
EP03743895A EP1483446B1 (en) 2002-03-14 2003-03-11 A method for coating a surface of a continuous web with a coating powder
DE60335452T DE60335452D1 (de) 2002-03-14 2003-03-11 Verfahren zur erzeugung eines films unter verwendung von elektrostatischen kräften
EP03743899A EP1483806B1 (en) 2002-03-14 2003-03-11 A grounding electrode and a method in which it is utilized
PCT/FI2003/000183 WO2003077371A2 (en) 2002-03-14 2003-03-11 A grounding electrode and a method in which it is utilized
US10/507,240 US7186444B2 (en) 2002-03-14 2003-03-11 Electrostatic coating device with insulated grounding electrode
EP03743900A EP1483448B1 (en) 2002-03-14 2003-03-11 Transferring of powdery particles onto a web
AU2003209798A AU2003209798A1 (en) 2002-03-14 2003-03-11 A method for treating powdery particles
PCT/FI2003/000179 WO2003076717A1 (en) 2002-03-14 2003-03-11 A method for coating a surface of a continuous web with a coating powder
US10/507,451 US7018680B2 (en) 2002-03-14 2003-03-11 Method for simultaneously powder coating both surfaces of a continuous web
AT03743898T ATE492354T1 (de) 2002-03-14 2003-03-11 Verfahren zur erzeugung eines films unter verwendung von elektrostatischen kräften
US10/507,417 US7186445B2 (en) 2002-03-14 2003-03-11 Method for electrostatic coating of a paper web
US10/507,436 US20050123678A1 (en) 2002-03-14 2003-03-11 Method for coating a surface of a continuous web with a coating powder
PCT/FI2003/000185 WO2003076718A2 (en) 2002-03-14 2003-03-11 A method for treating powdery particles
AT03743899T ATE326779T1 (de) 2002-03-14 2003-03-11 Eine erdungselektrode und ein verfahren zur anwendung derselben
US10/507,437 US7288291B2 (en) 2002-03-14 2003-03-11 Method for forming a film, by using electrostatic forces
AT03743900T ATE422579T1 (de) 2002-03-14 2003-03-11 Übertragung von pulverteilchen auf eine faserbahn
PCT/FI2003/000182 WO2003076083A1 (en) 2002-03-14 2003-03-11 A method for forming a film, by using electrostatic forces
AT03743897T ATE508225T1 (de) 2002-03-14 2003-03-11 Verfahren zur beschichtung beider oberflächen einer kontinuierlichen faserstoffbahn
EP03743897A EP1483449B1 (en) 2002-03-14 2003-03-11 Method for coating both surfaces of a continuous web
AU2003209793A AU2003209793A1 (en) 2002-03-14 2003-03-11 Method for treating powdery particles
DE60336989T DE60336989D1 (de) 2002-03-14 2003-03-11 Verfahren zur beschichtung beider oberflächen einer kontinuierlichen faserstoffbahn
JP2003574906A JP4418240B2 (ja) 2002-03-14 2003-03-11 塗工用粉末を用いた連続紙匹表面塗工法
EP20030743898 EP1485210B1 (en) 2002-03-14 2003-03-11 A method for forming a film, by using electrostatic forces

Applications Claiming Priority (2)

Application Number Priority Date Filing Date Title
FI20020479A FI118542B (fi) 2002-03-14 2002-03-14 Pintakäsittelyprosessi
FI20020479 2002-03-14

Publications (3)

Publication Number Publication Date
FI20020479A0 FI20020479A0 (fi) 2002-03-14
FI20020479A FI20020479A (fi) 2003-09-15
FI118542B true FI118542B (fi) 2007-12-14

Family

ID=8563533

Family Applications (1)

Application Number Title Priority Date Filing Date
FI20020479A FI118542B (fi) 2002-03-14 2002-03-14 Pintakäsittelyprosessi

Country Status (7)

Country Link
US (1) US20050123678A1 (fi)
EP (1) EP1483446B1 (fi)
JP (1) JP4418240B2 (fi)
CN (1) CN1643216B (fi)
AU (1) AU2003209792A1 (fi)
FI (1) FI118542B (fi)
WO (1) WO2003076717A1 (fi)

Families Citing this family (22)

* Cited by examiner, † Cited by third party
Publication number Priority date Publication date Assignee Title
EP1407831A3 (de) * 2002-10-07 2005-08-31 Alcan Technology &amp; Management Ltd. Verfahren zur Herstellung eines folienförmigen Verpackungsmaterials
US20040265504A1 (en) * 2003-06-27 2004-12-30 Christophe Magnin Non-metalic substrate having an electostatically applied activatable powder adhesive
FI117106B (fi) * 2004-03-09 2006-06-15 Metso Paper Inc Menetelmä ja laite aineen siirtämiseksi kuiturainaan
FI115548B (fi) * 2004-03-09 2005-05-31 Metso Paper Inc Menetelmä ja laite aineen siirtämiseksi kuiturainaan sähköistä varauskenttää käyttäen
FI116799B (fi) * 2004-07-02 2006-02-28 Metso Paper Inc Menetelmä ja laitteisto substraatin päällystyksessä ja painettu tuote
US7976679B2 (en) 2004-12-02 2011-07-12 The Procter & Gamble Company Fibrous structures comprising a low surface energy additive
US7459179B2 (en) 2004-12-02 2008-12-02 The Procter & Gamble Company Process for making a fibrous structure comprising an additive
US7208429B2 (en) 2004-12-02 2007-04-24 The Procter + Gamble Company Fibrous structures comprising a nonoparticle additive
JP4669707B2 (ja) * 2005-02-15 2011-04-13 日本製紙株式会社 オフセット印刷用新聞用紙とその製造方法
JP2007100228A (ja) * 2005-09-30 2007-04-19 Daio Paper Corp 印刷用塗工紙
FI118973B (fi) * 2006-08-24 2008-05-30 Stora Enso Oyj Menetelmä adheesion hallitsemiseksi paperi- tai pahvisubstraatissa
US7964243B2 (en) * 2007-04-30 2011-06-21 S.D. Warren Company Materials having a textured surface and methods for producing same
US7771795B2 (en) * 2007-08-15 2010-08-10 S.D. Warren Company Powder coatings and methods of forming powder coatings
WO2009070428A1 (en) * 2007-11-26 2009-06-04 S.D. Warren Company Tip printing and scrape coating systems and methods for manufacturing electronic devices
FI121937B (fi) * 2008-11-24 2011-06-15 Kemira Oyj Menetelmä päällystyskoostumuksen valmistamiseksi paperille tai kartongille sekä kuivapäällystyskoostumus
US8551386B2 (en) * 2009-08-03 2013-10-08 S.D. Warren Company Imparting texture to cured powder coatings
FI20096249A (fi) * 2009-11-26 2011-05-27 Kemira Oyj Menetelmä päällysteen valmistamiseksi kuitumatriisille
ITFI20120205A1 (it) * 2012-10-10 2014-04-11 Eurosider Sas Di Milli Ottavio & C Metodo e apparato per la verniciatura elettrostatica
ITFI20130132A1 (it) * 2013-06-03 2014-12-04 Eurosider Sas Di Milli Ottavio & C Metodo e apparato per la verniciatura elettrostatica mediante fluido vettore arricchito in ossigeno
CN104594126A (zh) * 2015-01-14 2015-05-06 深圳市美盈森环保科技股份有限公司 一种纸板表面烤塑的工艺方法
KR101849694B1 (ko) 2016-06-28 2018-04-17 한국항공대학교산학협력단 전기장을 이용한 입자 코팅 방법
SE1651619A1 (en) * 2016-12-08 2018-03-06 Valmet Oy A device for spraying a coating chemical onto a moving surface of a papermaking machine

Family Cites Families (33)

* Cited by examiner, † Cited by third party
Publication number Priority date Publication date Assignee Title
BE633379A (fi) * 1962-06-22 1900-01-01
US3380845A (en) * 1963-12-06 1968-04-30 Commercial Plastics Ltd Coating opposite sides of web employing electrostatic field
US3549403A (en) * 1968-02-19 1970-12-22 Eastman Kodak Co Method of coating paper with thermoplastic resins
US3521558A (en) * 1968-08-26 1970-07-21 Purex Corp Ltd Electrostatic printing with potential control
US3656455A (en) * 1970-08-26 1972-04-18 Tamotsu Watanabe Method and apparatus for impregnating moving paper with moisture
US3680779A (en) * 1970-10-05 1972-08-01 Oxy Dry Sprayer Corp Method and apparatus for electrostatic spraying
FR2243740B1 (fi) * 1973-09-14 1978-10-27 Voith Gmbh
US4060648A (en) * 1974-10-15 1977-11-29 Union Carbide Corporation Surface coating process
US4296142A (en) * 1978-06-26 1981-10-20 Union Carbide Corporation Method for coating a tubular food casing
GB2056885A (en) * 1979-08-08 1981-03-25 Blundell Permoglaze Ltd Powder coating cellulose fibre substrates
JPS58137469A (ja) * 1982-02-10 1983-08-15 Fuji Photo Film Co Ltd 記録材料のマツト化方法
JPS58190457U (ja) * 1982-06-10 1983-12-17 富士写真フイルム株式会社 静電塗装装置
US4826703A (en) * 1987-06-01 1989-05-02 Polaroid Corporation Method and apparatus for electrically controlling coating layer dimensions
JPS644272A (en) * 1987-06-24 1989-01-09 Hideo Nagasaka Electrostatic powder coating device
DE3918559A1 (de) * 1989-06-07 1990-12-13 Hoechst Ag Verfahren und vorrichtung zum elektrostatischen aufspruehen einer fluessigkeitsschicht auf ein substrat und zum trocknen der fluessigkeitsschicht auf dem substrat
US5340616A (en) * 1990-08-09 1994-08-23 Fuji Photo Film., Ltd. A coating method using an electrified web and increased humidity
JP3106657B2 (ja) * 1992-01-20 2000-11-06 富士ゼロックス株式会社 磁性トナー
US5731043A (en) * 1992-02-14 1998-03-24 Morton International, Inc. Triboelectric coating powder and procees for coating wood substrates
US5344082A (en) * 1992-10-05 1994-09-06 Nordson Corporation Tribo-electric powder spray gun
JP2875127B2 (ja) * 1992-12-17 1999-03-24 富士写真フイルム株式会社 記録材料のマット化方法及びそのための霧化装置
US5827608A (en) * 1996-10-28 1998-10-27 Minnesota Mining And Manufacturing Company Method of forming a thermoplastic layer on a flexible two-dimensional substrate and powder for preparing same
ID22818A (id) * 1996-12-31 1999-12-09 Ciba Spec Chem Water Treat Ltd Proses pembuatan kertas dan bahan-bahan untuk digunakan dalam proses ini
US6326055B1 (en) * 1997-01-29 2001-12-04 Bando Chemical Industries, Ltd. Image-receiving sheet for recording and process for the production thereof
DE19730231A1 (de) * 1997-07-15 1999-01-21 Abb Research Ltd Verfahren zum elektrostatischen Beschichten
SK5062000A3 (en) * 1997-10-10 2000-10-09 Union Carbide Chem Plastic Spray application of an additive composition to sheet materials
US6632487B1 (en) * 1998-03-12 2003-10-14 Bando Chemical Industries, Ltd. Sheet having powder coated thereon, and production and use thereof
FI105052B (fi) * 1998-07-08 2000-05-31 Valmet Corp Menetelmä paperin valmistamiseksi, sovitelma menetelmän toteuttamiseksi ja menetelmän avulla valmistettu paperituote
DE19836022A1 (de) * 1998-08-10 2000-02-17 Weitmann & Konrad Fa Vorrichtung zum Bestäuben von bedruckten Bogen aus Papier o. dgl.
US6556804B1 (en) * 1998-09-03 2003-04-29 OCéPRINTING SYSTEMS GMBH Printer or copier for simultaneously printing a supporting material on both sides
US20020119255A1 (en) * 2000-05-09 2002-08-29 Ranjith Divigalpitiya Method and apparatus for making particle-embedded webs
WO2002018065A2 (en) * 2000-09-01 2002-03-07 Bethlehem Steel Corporation Process for applying a coating to a continuous steel sheet and a coated steel sheet product therefrom
FI112685B (fi) * 2002-03-14 2003-12-31 Metso Paper Inc Menetelmä jauhemaisten partikkelien käsittelemiseksi
US6624413B1 (en) * 2002-11-12 2003-09-23 Qc Electronics, Inc. Corona treatment apparatus with segmented electrode

Also Published As

Publication number Publication date
WO2003076717A1 (en) 2003-09-18
US20050123678A1 (en) 2005-06-09
JP2005519741A (ja) 2005-07-07
EP1483446A1 (en) 2004-12-08
AU2003209792A1 (en) 2003-09-22
FI20020479A0 (fi) 2002-03-14
CN1643216B (zh) 2010-05-26
CN1643216A (zh) 2005-07-20
EP1483446B1 (en) 2012-12-19
FI20020479A (fi) 2003-09-15
JP4418240B2 (ja) 2010-02-17

Similar Documents

Publication Publication Date Title
FI118542B (fi) Pintakäsittelyprosessi
US6787196B2 (en) Apparatus for making a web of paper or board containing calcium carbonate
FI121123B (fi) Menetelmä jatkuvan rainan pinnan päällystämiseksi kuivapäällystysjauheella
US7288291B2 (en) Method for forming a film, by using electrostatic forces
EP1565614B1 (en) Process for producing super high bulk, light weight coated papers
Schuman et al. Characteristics of pigment-filled polymer coatings on paperboard
Bollström et al. Top layer coatability on barrier coatings
CN1307342C (zh) 颜料复合材料及其制备方法
FI115652B (fi) Menetelmä ja sovitelma liikkuvan rainan päällystämiseksi edullisesti kuivalla käsittelyaineella
CA2377231A1 (en) Polymer pigment applicable in dry form
EP1274900B1 (en) Method and arrangement for manufacturing coated and glazed paper or board
FI115408B (fi) Menetelmä paperi- tai kartonkirainan päällystämiseksi, menetelmän käyttö ja päällystyspasta
CN114008266B (zh) 包含微原纤化纤维素的纤维产品的生产方法
Putkisto et al. Preparation of coating particles for dry surface treatment of paper–the effects of particle aggregation on coating structure
FI115547B (fi) Ilmarajakerroksen hallinta

Legal Events

Date Code Title Description
FG Patent granted

Ref document number: 118542

Country of ref document: FI

MM Patent lapsed