FI118347B - Menetelmä kemiallisen selluloosamassan valmistamiseksi - Google Patents

Description

f ,4 118347

Menetelmä kemiallisen selluloosamassan valmistamiseksi

Esillä oleva keksintö koskee patenttivaatimuksen 1 johdannon mukaista menetelmää 5 kemiallisen selluloosamassan valmistamiseksi.

Tällaisen menetelmän mukaan puuhaketta tai sentapaista lignoselluloosapitoista kuitumateriaalia keitetään polysulfidiyhdisteitä sisältävässä keittoliuoksessa selluloosa-massan tuottamiseksi. Massa erotetaan keittoliemestä ja otetaan talteen sekä haluttaessa 10 valkaistaan.

Sulfaattiselluprosessissa lignoselluloosaa sisältävä materiaali, kuten puu, keitetään liuoksessa, jonka pääkomponentit ovat aktiiviset keittokemikaalit natriumhydroksidi (NaOH) ja natriumsulfidi (NaaS). Keittoon käytetyn alkalisen liuoksen eli valkolipeän tehollisen 15 alkalin kokonaisannoksen ohella sulfidin osuudella siinä eli liuoksen sulfidisuudella on oleellinen vaikutus keiton nopeuteen. Käytännön sulfaattiprosessissa valkolipeän sulfidi-suus on yleensä 30 - 45 %. Sulfidisuuden laskiessa keitto hidastuu. Erityisen voimakasta hidastuminen on 20 %:n sulfidisuuden alapuolella.

• · • 1 • · · • · * 1.: 20 Sellun saantoa sulfaattikeitossa voidaan lisätä tunnetusti polysulfidin avulla. Polysulfidi- • · · : '. 1 liuos keittoa varten voidaan valmistaa useallakin tunnetulla menetelmällä joko pelkästään • # # · · * 1 sellutehtaan valko- tai viherlipeästä tai lisäämällä näihin alkuainerikkiä. Tehtaiden suljettu ···· * 1 kemikaalikierto rajoittaa kuitenkin käyttökelpoiset menetelmät niihin, joissa keittoliuoksen * « ‘ · · · 1 polysulfidi muodostuu yksinomaan valko- tai viherlipeän rikistä. Erityisesti yleisesti käy- 25 tössä on menetelmiä, joissa valkolipeän rikkiyhdisteistä hapetetaan polysulfidiksi (esim. ns. Moxy-menetelmä). Hapetuksessa sulfidi muuttuu osittain polysulfidiksi ja valkolipeän • · ‘ 1 sulfidisuus pienenee. Polysulfidin kannalta optimaalisessa hapetuksessa sulfidista hape- • · · *···1 tetaan 60 - 70 %, jolloin valkolipeän sulfidisuus putoaa tasolle 10 - 20 %. Seurauksena on, • · ***** että polysulfidikeitto tapahtuu hitaammin kuin sulfaattikeitto vastaavissa oloissa. Keitto- 1 1 1: 30 nopeuden säilyttämiseksi ennallaan polysulfidikeitossa on siten lisättävä alkaliannosta, • · 2 118347

Polysulfidiprosessilla voidaan valmistaa sulfaattityyppistä kemiallista selluloosamassaa (seuraavassa myös ’’sellua”). Polysulfidiprosessin etuna sulfaattikeittoon nähden on oleellisesti suurempi massan saanto. Polysulfidiliuoksen valmistustavan mukaan poly-sulfidikeitto on kuitenkin hitaampi kuin normaali sulfaattikeitto.

5

Esillä olevan keksinnön tarkoituksena on poistaa tekniikan tasoon liittyvät ongelmat ja saada aikaan aivan uudenlainen menetelmä kuitumateriaalin keittämiseksi polysulfidi-yhdisteitä sisältävässä keittoliemessä.

10 Keksintö perustuu siihen ajatukseen, että keiton hidastuminen voidaan välttää lisäämällä keittoon metyylimerkaptaania tai vastaavaa orgaanista merkaptaaniyhdistettä, joka muodostaa merkaptidi-ioneja keittoon. Olemme yllättäen todenneet, että täten polysulfidikeitto voidaan suorittaa yhtä nopeasti kuin sulfaattikeitto kasvattamatta sulfaattiprosessin kemikaalikiertoa ja samalla säilyttäen polysulfidikeiton edun eli 15 prosessin suuremman sellun saannon sulfaattikeittoon verrattuna.

Täsmällisemmin sanottuna keksinnön mukaiselle menetelmälle on pääasiallisesti tunnusomaista se, mikä on esitetty patenttivaatimuksen 1 tunnusmerkkiosassa.

* · • · • · · • * 20 Keksinnöllä saavutetaan huomattavia etuja. Niinpä, kuten yllä todettiin, merkaptidi-ionien ; * t: läsnäollessa polysulfidikeitto voidaan suorittaa yhtä nopeasti kuin sulfaattikeitto poly- sulfidin antama saantoetu säilyttäen. Toiseksi sulfaattiprosessin haihtuvat rikkiyhdisteet *:: pestään ja hyödynnetään prosessin sisäisesti. Menetelmällä vältytään tehtaan alkalikierron • ·· '... * kasvattamiselta siirryttäessä sulfaattikeitosta polysulfidikeittoon. Menetelmää voivat 25 hyödyntää kaikki polysulfidikeittoa käyttävät sellutehtaat.

• * ··· • · ·;·’ Keksintöä ryhdytään seuraavassa lähemmin tarkastelemaan yksityiskohtaisen selityksen ja :: muutaman sovellutusesimerkin avulla oheisiin piirustuksiin viitaten.

··· • · • · • · · •: · *: 30 Kuviossa 1 on esitetty massan kappa-luku sulfidisuuden funktiona, i,*·· kuviossa 2 on esitetty keksinnön mukaisen menetelmän ensimmäisen sovelluksen prosessikaavio, kuviossa 3 on esitetty keksinnön mukaisen menetelmän toisen sovelluksen prosessikaavio ja 3 118347 kuviossa 4 on esitetty keksinnön mukaisen menetelmän kolmannen sovelluksen prosessi-kaavio.

Sulfaattikeittoa voidaan nopeuttaa tunnetusti metyylimerkaptidin avulla (esim. Bogo-5 molov, B.D., Gobunova, O.F. Izvest. Vyss. Ucebn. Zaved. Lesnoj Zum., 1971. nro 6, s. 103-107, sekä Ohara, S., Meshitsuka, G., Nagano, J.J. Japan Wood Res. Soc., 1983, voi. 29, nro 9, s. 611-616 ja FI-patenttijulkaisu 102976B).

Seuraavassa selityksessä metyylimerkaptaania ja siitä keittoliuokseen muodostuvaa 10 metyylimerkaptidi-ionia käytetään havainnollistamaan keksintöä. On kuitenkin selvää, että metyylimerkaptaanin ja vastaavasti metyylimerkaptidin tilalla tai niiden ohella tulevat kyseeseen muut orgaaniset merkaptaaniyhdisteet ja vastaavasti merkaptidi-ionit. ’’Merkaptidilisäyksellä” tarkoitetaan yleisesti merkaptidi-ionien lisäämistä tai määrän kasvattamista keittoliuoksessa. Merkaptidi-ioni voidaan tuoda liuokseen vastaavan 15 merkaptaaniyhdisteen tai merkaptaaniyhdisteen suolan (eli merkaptidiyhdisteen) muodossa. Liuoksessa merkaptaani tai merkaptidiyhdiste ionisoituu, jolloin liuokseen muodostuu merkaptidi-anioni.

Keksinnön mukaisessa menetelmässä metyylimerkaptidilisäys (sen määrän kasvattaminen , ·. ·. 20 keittoliuoksessa) tehdään polysulfidikeittoon, jossa sen vaikutus keittonopeuteen on • · selvästi suurempi kuin normaalissa sulfaattikeitossa. Erityisesti silloin, kun polysulfidi- • · • V. liuoksen sulfiditeetti on matala, merkaptidilisäyksen keittoa nopeuttavalla vaikutuksella on • ♦ • · · · · merkittävä vaikutus keiton suorittamiseen, kierrätettävien kemikaalien määrään ja siten •: · · · sellunvalmistuksen taloudellisuuteen.

25 ·· ·

Oheisessa kuviossa 1, joka perustuu alla esitettävien esimerkkien tuloksiin, on esitetty L' .' neljä keittoa, joissa mäntyhaketta on keitetty Moxy-polysulfidi-Iiuoksella, johon on lisätty • · · ;,..' eri määriä metyylimerkaptaania lisärikkikemikaaliksi. Vertailun vuoksi kuvioon on myös ·*.*; merkitty vetysulfidilisäysten jälkeen saadut vastaavat tulokset. Keittojen olosuhteet olivat: • · :*·*: 30 puu:neste -suhde 1:4, EA 5 moolia NaOH/kg, polyrikkisyöttö 1,27 %, sulfidisuus ·«· .···. (sulfidisuusekvivalentti) 20 %, lämpötila 170 °C, H-tekijä 1500. Metyylimerkaptaani oli • · · . ·»·. lisätty natriummerkaptidi-liuoksena ja vetysulfidi vastaavasti natriumvetysulfidiliuoksena.

♦ · «·· 4 118347

Kuviosta 1 käy hyvin ilmi, että merkaptidilisäys nopeuttaa polysulfidikeittoa myös oleellisesti enemmän kuin vastaava sulfidilisäys. Metyylimerkaptaanin vaikutus on nähtävissä jo pienellä (yli 0,5 %;n, edullisesti ainakin 1 %:n) sulfidisuuden lisäyksellä ja 2 tai 2,5 %:n lisäyksellä saavutetaan jo yli 1,5 kappayksikön aleneminen.

5

Merkaptidia saadaan tehtaalla prosessinsisäisesti esim. pesemällä alkalilla keittämön ja haihduttamon merkaptaanipitoisia hajukaasuja ja/tai mustalipeää kuumentamalla. Jälkimmäisen vaihtoehdon osalta viitattakoon FI-patenttijulkaisussa 102976 esitettyyn menetelmään. Saatava merkaptidimäärä vastaa sulfidiosuusprosentin nousua keitossa 2-4 10 %-yksiköllä hajukaasujen pesua käytettäessä ja 5-10 %-yksikÖllä mustalipeän kuumennusta käytettäessä. Myös muiden tuotantolaitosten, kuten öljynjalostamoiden, hajukaasuista saatavaa merkaptaania voidaan hyödyntää polysulfidikeitossa.

Kuten yllä todettiin, metyylimerkaptaanin lisäksi voidaan käyttää muitakin orgaanisia 15 merkaptaaneja, joille on tunnusomaista ionisoituminen merkaptidi-ioneiksi alkalisessa ympäristössä. Näitä yhdisteitä voi syntyä mustalipeän kuumennuksessa metyylimerkaptaanin ohella. Esimerkkeinä muista merkaptaaniyhdisteistä mainittakoon etyylimerkaptaani ja isopropyylimerkaptaani.

. . 20 Keiton polysulfidiliuos voidaan valmistaa yllä johdannossa mainituilla menetelmillä, eli • · · • · · I hapettamalla sulfaattiprosessin valko- tai viherlipeää tai lisäämällä niihin alkuainerikkiä tai • · j*eI_ muilla tunnetuilla ja kehitettävillä menetelmillä. Erityisen edullisesti polysulfidi tuotetaan • ·

Moxy-menetelmällä, jolloin valkolipeän rikkiyhdisteistä hapetetaan yli 50 %, edullisesti yli • · 60 % polysulfidiksi. Voidaan myös hapettaa NaOH:n ja Na2S:n seosliuosta. Tyypillisesti • t .···. 25 polysulfidikeiton sulfidisuus - ennen metyylimerkaptaanilisäystä - on noin 15-25 %, • · * · etenkin noin 20 % ja tehollisen alkalin pitoisuus noin 2,5 - 4 mol NaOH/1, etenkin noin 3 . mol NaOH/1.

• · · ··* • · · • · • · • · e\ t Yllä kuvatulla keittoliuoksella keitetään kuitupitoista lähtöainetta, kuten puuhaketta tai » * * 30 yksi- tai monivuotisista kasveista saatavaa lähtöainetta, haluttuun kappalukuun. Puuhake « ♦ • * voi olla peräisin havupuusta, kuten männystä tai kuusesta, tai lehtipuusta, kuten koivusta • · · tai haavasta.

• · • · • · ·

Tyypillisesti kappaluku on keiton jälkeen havupuulla 20 - 50 ja lehtipuulla 15-25.

5 118347

Keiton jälkeen massa erotetaan keittoliuoksesta pesemällä keittoliuos pois. Massa otetaan talteen ja valkaistaan haluttaessa. Valkaisussa voidaan käyttää tavanomaisia ECF- tai TCF-valkaisusekvenssejä. Keittoliuos regeneroidaan väkevöimällä mustalipeä ja polttamalla se 5 soodakattilassa. Polton jälkeen saatavista suoloista valmistetaan valkolipeä. Valkolipeä muutetaan jollakin edellä mainituista tavoista polysulfidiliuokseksi.

Polysulfidiliuokseen lisätään orgaanisia sulfidejajoko massanvalmistusprosessin nk. hajukaasuista tai prosessin ulkopuolisesta lähteestä keksinnön mukaisen vaikutuksen 10 aikaan saamiseksi. Hajukaasuista pääosa on peräisin keitosta ja mustalipeän väkevöinnistä ja lämpökäsittelystä. Hajukaasujen kokonaisvirrasta tai joistakin osavirroista orgaaniset sulfidit saadaan absorboimalla ne alkaliin. Alkali voi olla itse polysulfidiliuos, sen valmistukseen johdettava alkali tai absorption jälkeen siihen yhdistettävä erillinen alkali. Kuvioissa 2 - 4 on selostettu kolme edullista sovellusta, jotka pitkälle vastaavat toisiaan.

15 Sovellutusmuodot eroavat toisistaan lähinnä siinä, miten metyylimerkaptaania sisältävien hajukaasujen ja mustalipeän käsittelyssä muodostuvia kaasuja käsitellään metyylimer-kaptaanin absorboimiseksi.

/; ': Kuvioissa käytetään prosessivaiheista ja vastaavasti -virroista seuraavaa numerointia: * ·

•« · AA

• ·: 20 * φ

Kuviossa 2-4 tarkoitetaan viitenumeroilla 1,11 ja 21 keittoa, jossa alkalisella *:**: polysulfidiliuoksella suoritetaan ligniinin poisto kuitujen 7,17,27 tuottamiseksi keittoprosessiin syötettävästä kuituraaka-aineesta 8,18 ja 28. Keitosta saatava jätelipeä ·φ :: (mustalipeä) väkevöidään 2,12,22, jolloin sille suoritetaan lämpökäsittely tai käsittely 25 erityisesti metyylimerkaptaanin muodostamiseksi. Viitenumeroilla 3,13 ja 23 tarkoitetaan mustalipeän polttoa, jolloin mustalipeän käsittely-yksiköstä 2,12,22 saatava mustalipeä ··» • · ···’ poltetaan kemikaalien kierrättämiseksi ja energian kehittämiseksi. Mustalipeän poltosta saadaan kemikaaleja, joista voidaan valmistaa keitossa 1,11,21 tarvittavaa keitto-:: kemikaalia eli polysulfidilipeää. Polysulfidilipeän valmistusyksikössä 4,14,24 sovelletaan *;··· 30 jotain tunnettua menetelmää, kuten Moxy-prosessia polysulfidilipeän tuottamiseksi.

* · • * · • ·· • ·

Viitenumero 5, IS, 25 tarkoittaa absorptioyksikköä, jossa metyylimerkaptaania sisältävien sellutehtaan ns. hajukaasujen ja mustalipeän käsittelyssä muodostuvia kaasuja käsitellään metyylimerkaptaanin absorboimiseksi joko 6 118347 A. suoraan polysulfidilipeään polysulfidikeittolipeän valmistamiseksi (kuvio 2), B. sopivalla alkalilla (ks. kuvion 3 viitenumero20), joka absorption jälkeen yhdistetään polysulfidilipeään tai C. alkaliin (ks. kuvion 4 viitenumero 31), josta polysulfidilipeä valmistetaan.

5

Absorptio 5,15,25 voidaan suorittaa joko erillisessä sitä varten tehdyssä prosessilaitteessa tai keittoon tai lipeän valmistukseen kuuluvassa prosessilaitteessa tai -säiliössä.

Sellutehtaan kaasujen sijasta tai yhdessä niiden kanssa absorptioyksikköön voidaan johtaa 10 muitakin kuin tehtaassa muodostuvia kaasuja tai muita merkaptaaneja sisältäviä aineita, kuten katkoviivoitetuilla nuolilla 9,19,29 on esitetty kuvioissa 2-4.

Viitenumeroilla 6,16,26 tarkoitetaan hajukaasujen hävitystä, johon voidaan käyttää jotain tavanomaista menetelmää sellutehtaan hajukaasujen hävittämiseksi 15

Seuraava ei-rajoittava esimerkki valaisee tarkemmin keksintöä:

Esimerkit . . 20 Laboratoriossa keitettiin mäntyhaketta eri alkaliliuoksilla seuraavasti käyttämällä kaikissa • · • · · e .! ! kokeissa samaa keittolämpötilaa, 170 °C, keittoaikaa 90 min ja neste/puu-suhdetta 4.

i ' * • · tl · • · · • · ],,|: Normaali sulfaattikeitto tehtiin tehollisen alkalin annoksella 5,0 mol/kg käyttämällä φ ·

NaOH.n jaNa2S:n seosliuosta, jonka sulfidisuus oli 35 %. Tällöin saavutettiin keiton • · .··*. 25 jälkeen kappa-luku 24,7 ja massan saanto oli 43,6 % puusta, kuten taulukko 1 osoittaa.

• · · • · · · · Normaali polysulfidikeitto tehtiin polysulfidiliuoksella, joka oli valmistettu Moxy- ·"*: menetelmällä hapettaen NaOH:n ja Na2S:n seosliuosta, jonka sulfidisuus ennen hapetusta . ’ ·. oli 45,6 % ja tehollisen alkalin pitoisuus 2,47 mol NaOH/1. Hapetuksen jälkeen liuoksessa • · · . · · ·. 30 oli rikkiä polysulfidina 7,52 g/1, liuoksen sulfidisuus oli 19,9 % ja tehollisen alkalin ♦ · · * . pitoisuus 2,96 mol NaOH/1. Käytettäessä tätä liuosta keittoon tehollisen alkalin annoksen • · . . ollessa sama 5,0 mol NaOH/kg keitetyn massan kappaluku oli 29,6 ja saanto 47,4 %, mikä • ·« osoittaa polysulfidiliuokselle normaalin toisaalta keittoa hidastavan vaikutuksen ja toisaalta saantoa parantavan vaikutuksen normaaliin sulfaattikeittoon verrattuna.

7 118347 4

Keksinnön mukainen merkaptaanin polysulfidikeittoa nopeuttava vaikutus todettiin, kun polysulfidiliuoksilla tehdyt keitot suoritettiin muuten samoin kuin edellä kuvattu, mutta läsnä oli metyylimerkaptaania. Laboratoriokokeissa merkaptaania lisättiin keittoon liuoksena, joka oli valmistettu absorboimalla 2 mol/1 väkevyiseen NaOH-liuokseen 5 metyylimerkaptaania, kunnes saavutettiin metyylimerkaptaanipitoisuus 1,61 mol/1 ja tehollinen alkalipitoisuus oli laskenut arvoon 0,23 mol/1. Tätä liuosta annosteltiin keittoihin määrät, jotka nostivat keittoliuoksen rikkipitoisuutta sulfidisuutena ilmaistuna 2,5 %, 5 % tai 10 %. Kuten taulukossa 1 esitetyt tulokset osoittavat, jo pienimmällä merkaptaani-määrällä oli polysulfidikeittoa tehostava vaikutus alentaen keitetyn massan kappaluvun l o arvoon 27,9. Merkaptaanien määrän kasvattaminen lisäsi keiton tehostamista edelleen: annos 5 % sulfidisuutena kappaluvun arvoon 25,0 ja annos 10 % sulfidisuutena arvoon 21,7. Keitetyn massan saanto pysyi kappaluvun alentumisesta huolimatta tasolla 46,2 - 47,2 % osoittaen, ettei merkaptaanilla ole epäedullista vaikutusta polysulfidikeitossa saavutettavaan saantoon. Taulukossa 1 esitetyt massan tikkupitoisuudet ja viskositeetti 15 osoittavat lisäksi, ettei merkaptaanilla ole epäedullista vaikutusta keiton tasaisuuteen tai saatavan massan laatuun.

Polysulfidiliuoksen teossa siihen jäävä sulfidi lisää myös keiton tehokkuutta. Sulfidin tehostava vaikutus on kuitenkin selvästi merkaptaanin tehostavaa vaikutusta huonompi, y. 20 kuten yllä todettiin, kun sulfidia lisättiin keittoihin NaHS-liuoksena (1,29 mol/1, tehollinen • · sv. alkali 0,02 mol NaOH/1) merkaptaanilisäyksiin verrattuna ekvivalenttiset määrät.

• · 8 118347

Taulukko 1. Keittojen olosuhteet ja massojen ominaisuudet

Keitto- Annos Sulfidisuus MM tai Kappa- Saanto Tikut Viskositeetti liuos mol % HS luku % % dm3/kg

NaOH/kg % _sulfina__

Sa 5,0 35 0 24,7 43,6 1,3 1 120

Ps_5,0 19,9 0 29,6 47,4 1,8 1 170

Ps+HS 5,0 19,9 2,5 30,0 47,2 2,1 1 150

Ps+HS 5,0 19,9 5 29,0 48,0 1,7 1 170

Ps+HS 5,0 19,9 10 26,3 47,5 1,6 1 180

Ps+MM 5,0 19,9 2,5 27,9 46,2 2,1 1 150

Ps+MM 5,0 19,9 5 25,0 46,4 1,1 1 110

Ps+MM 5,0 19,9 10 21,7 47,2 1,2 1 160 5

Sa = normaali sulfaattikeittoliuos

Ps = normaali polysulfidiliuos HS = sulfidia lisätty NaHS-liuoksena MM = metyylimerkaptaania lisätty Na-merkaptidiliuoksena « t • · ti» • a · · • · · « · • 1 • · · • 1 · • · • · • · · · · • · e e · · · • · • ·· • · • 1 • · · • · • 1 1 • ·

Ml * • · · • 1 » • · IM • · • · • · · · • · • · · • ·· e ·

Claims (8)

1. 9 118347
2. 1. Menetelmä kemiallisen selluloosamassan valmistamiseksi, jonka menetelmän mukaan puuhaketta tai sentapaista lignoselluloosapitoista kuitumateriaalia keitetään polysulfidi- S yhdisteitä sisältävässä keittoliuoksessa selluloosamassan tuottamiseksi, keiton jälkeen massa erotetaan keittoliuoksesta ja otetaan talteen sekä haluttaessa valkaistaan, tunnettu siitä, että keittoliuos sisältää orgaanisia merkaptidi-ioneja riittävän määrän keittoliuoksen sulfidisuuden kasvattamiseksi ainakin 0,5 %:lla verrattuna vastaavaan keittoliuokseen, joka ei sisällä orgaanisia merkaptidi-ioneja. 10
3. 2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että sulfidisuutta kasvatetaan merkaptidi-ionien lisäyksellä ainakin 2 %:lla, etenkin ainakin noin 5 %:lla.
4. 3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että 15 keittoliuokseen lisätään orgaaninen merkaptaaniyhdiste, joka ionisoituessaan muodostaa orgaanisia merkaptidi-ioneja keittoliuokseen.
5. 4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että orgaanisena merkaptaaniyhdisteenä käytetään metyylimerkaptaania. *.*. 20 • * · i • a j \\ 5. Patenttivaatimuksen 3 tai 4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että keitto- a « l" · * · liuokseen lisättävä merkaptaani-yhdiste on saatu pesemällä alkalilla sellunkeittoprosessin • · •: · * · merkaptaanipitoisia hajukaasuja tai kuumentamalla mustalipeää. • ·
6. 6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen menetelmä, t u n n e 11 u siitä, että haihtuvat rikkiyhdisteet pestään ja hyödynnetään prosessin sisäisesti. • · · ·
7. 7. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että : keiton polysulfidiliuos valmistetaan valkolipeästä hapettamalla yli 50 %, edullisesti yli 60 30. rikkiyhdisteistä polysulfidiksi. • ·
8. 8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että polysulfidiliuoksen • · sulfidisuus ennen merkaptaanilisäystä on noin 10 - 25 %, etenkin noin 15 %, ja tehollisen alkalin pitoisuus noin 2,5 - 4 mol NaOH/1, etenkin noin 3 mol NaOH/1. 118347 ίο