FI118100B

FI118100B - Valitsin

Info

Publication number: FI118100B
Application number: FI20055054A
Authority: FI
Inventors: Ilpo Kojo; Kristian Lukander
Original assignee: Ilpo Kojo; Kristian Lukander
Priority date: 2005-02-07
Filing date: 2005-02-07
Publication date: 2007-06-29
Also published as: EP1856599A4; WO2006082285A1; FI20055054A0; FI20055054A; KR101226992B1; EP1856599A1; US20080126998A1; KR20070120096A; JP2008530645A; US20120311506A1

Description

118100

Valitsin Keksinnön ala

Keksintö liittyy elektroniseen laitteeseen, joka käsittää graafisen käyttöliittymän, ja erityisesti graafisen käyttöliittymän valitsimeen, jota käyte-5 tään ohjainvälineen ja sen osoittimen avulla.

Keksinnön tausta

Melkein kaikissa elektronisissa laitteissa näyttöä käytetään graafisena käyttöliittymänä, jonka avulla käyttäjä voi tehdä ohjainvälineen välityksellä erilaisia valintoja, esimerkiksi ohjata laitetta. Laitteen käyttämiseksi näytöllä 10 tyypillisesti esitetään erilaisia valintaeiementtejä, esimerkiksi ikoneja, joista sitten valitaan haluttu ohjainvälineen osoittimen avulla. Monia toimintoja voidaan käyttää valitsemalla valikoista sopivia vaihtoehtoja ja aktivoimalla kulloinkin haluttu toiminto tai asetus. Joidenkin sovellusten käyttäminen edellyttää tekstin syöttämistä, mikä sekin voi tapahtua graafisen käyttöliittymän valintaelementti-15 en avulla. Graafisen käyttöliittymän tyypistä riippuen ohjainväline voi perustua käyttöliittymän näytön kosketukseen (ns. kosketusnäyttö, jossa ohjainväline yleensä tunnistaa osoittimen eli joko käyttäjän sormen tai pienen kirjoitinväli-neen eli piirtimen (stylus), esimerkiksi pienen kynänmallisen esineen, liikkeet ja painallukset) tai näytössä liikkuvaa kursoria tai vastaavaa hyödyntävään oh- , 20 jainvälineeseen, kuten ohjainsauva (joystick), hiiri, näppäimistö tai muu vas- • · · ···! taava ohjain, kuten erilaiset peliohjaimet.

* · : Yhä useammat laitteet suunnitellaan liikuteltaviksi paikasta toiseen, ·/": jolloin laitteen kokoa halutaan minimoida. Pienikokoisessa laitteessa näyttö on • olennaisen pieni, vaikka se olisi melkein yhtä suuri kuin itse laite. Näytön pieni • * t · : ,·. 25 kokoja useiden valintaelementtien esittäminen samanaikaisesti näytöllä aihe- • · » uttaa sen, että näytöllä esitettävät elementit ovat kooltaan olennaisen pieniä ja ***** siten hankalasti valittavissa. Ongelma korostuu silloin, kun laite on sellainen, että sen pitää mahdollistaa tekstinsyöttö. Tekstin ja/tai numeroiden syöttöä var- » · * ten näytöllä tarvitaan useita valintaeiementtejä, jotka edellyttävät suhteellisen 30 suurta näyttöä ollakseen käyttäjän luettavissa ja valittavissa helposti.

* * ·,*·· Keksinnön lyhyt selostus • · ·

Keksinnön tavoitteena on siten kehittää menetelmä ja menetelmän :·| toteuttava laitteisto siten, että pienikokoisellekin näytölle saadaan riittävä mää- * · · rä valintaeiementtejä siten, että valittava elementti on valintatilanteessa riittä- • · • * * * *

I

118100 2 vän suuri. Keksinnön tavoite saavutetaan menetelmällä, tietokoneohjelmisto-tuotteella ja laitteella, joille on tunnusomaista se, mitä sanotaan itsenäisissä patenttivaatimuksissa. Keksinnön edulliset suoritusmuodot ovat epäitsenäisten patenttivaatimusten kohteena.

5 Keksintö perustuu siihen, että valintaelementit sijoitetaan skaalautu- viin sektoreihin ja sektoreiden kokoa, ja siten myös edullisesti valintaelementti-en kokoa, muutetaan ohjainvälineen osoittimen muuttaessa sijaintia näytöllä.

Keksinnön mukaisen menetelmän ja järjestelmän etuna on, että se mahdollistaa useiden valintaelementtien sijoittamisen hyvinkin pieneen näyt-10 töön siten, että osoittimen osoittama sektori elementteineen on riittävän suuri, esimerkiksi luettavan kokoinen, mahdollistaen virheen huomaamisen ja korjaamisen ennen valintaa ja valinnan tekemiseen. Näin ollen sen avulla pystytään minimoimaan laitteen kokoa käyttäjäystävällisyydestä tinkimättä.

Kuvioiden lyhyt selostus 15 Keksintöä selostetaan nyt lähemmin edullisten suoritusmuotojen yh teydessä, viitaten oheisiin piirroksiin, joista:

Kuvio 1 esittää lohkokaaviota eräästä laitteesta, jossa keksintöä voidaan soveltaa;

Kuviot 2A-2G esittävät esimerkkejä siitä, miltä valitsin voi lepotilassa 20 näyttää;

Kuviot 3A, 3B ja 3C esittävät esimerkkejä valitsimesta valintatiiassa; »

Kuvio 4 esittää vuokaaviona keksinnön erään suoritusmuodon mu-: kaisen toiminnan; ja t«* * .*·*. Kuvio 5 on pseudokoodi eräästä skaalausalgoritmista.

* · · « · : 25 Suoritusmuotojen kuvaus • * : Keksintöä selostetaan seuraavassa käyttäen esimerkkilaitetta ra- jäämättä keksintöä niin toteutettuun laitteeseen. Laitteet, erilaiset ohjelmointitekniikat, ja graafisten käyttöliittymien toteutustavat kehittyvät jatkuvasti. Tällai-: nen kehitys voi vaatia keksintöön ylimääräisiä muutoksia. Sen vuoksi kaikki ]*·.* 30 sanat ja ilmaisut tulisi tulkita laajasti ja ne on tarkoitettu kuvaamaan eikä rajoit- ’·** tamaan keksintöä.

Kuviossa 1 on esitetty yksinkertaistettuna lohkokaaviona eräs graa-fisen käyttöliittymän eli näytön käsittävä laite. Laitteen yksityiskohtaisempi ra- • # · kenne on varsinaisen keksinnön kannalta epäoleellinen eikä sitä sen vuoksi • · : ” 35 tarvitse kuvata tässä tarkemmin. Alan ammattilaiselle on ilmeistä, että laite voi • *· • ♦ • · • · · 3 118100 käsittää myös muita toimintoja ja rakenteita. Laite voi olla mikä tahansa laite, jossa on graafinen käyttöliittymä. Esimerkkejä erilaisista laitteista, joissa keksintöä voidaan soveltaa, ovat PDA-laitteet (personal digital assistant), käm-mentietokoneet, tavanomaiset tietokoneet, erilaiset matkaviestimet ja -5 puhelimet, erilaiset kannettavat soittimet, kuten MP3 -soittimet tai DVD/CD -soittimet, pelikoneet, laboratoriolaitteet, hyvää hygieniaa vaativien tilojen, kuten leikkaussalien, päätteet tai vastaavat mittarit, Internetkioskit, lippuautomaatit, pankkiautomaatit, jne.

Kuvion 1 esimerkin mukainen laite 1 käsittää keskusyksikön 2 10 (CPU, central processing unit), muistia 3 (MEM) sekä I/O (input/output) - järjestelmän 4. Kaikki tarvittava tieto on tallennettuna laitteen muistiin 3. Muisti 3 voi käsittää lukumuistiosuuden, joka voi olla esimerkiksi ROM- muistia, sekä kirjoitusmuistiosuuden, joka voi muodostua esimerkiksi RAM- (Random Access

Memory) ja/tai FLASH -muistista. l/O-järjestelmän 4 välityksellä laite kommu- 15 nikoi käyttäjän ja laitteesta riippuen esimerkiksi toisten laitteiden ja/tai verkon kanssa. Käyttöliittymä 5 (UI, user interface), joka on osa l/O-järjestelmää 4, käsittää tarvittavan rajapinnan käyttäjän kanssa kommunikoimiseen, kuten graafisen käyttöliittymän eli näytön 5 ohjainvälineineen ja mahdollisine osoitti- mineen (erillistä ohjainvälinettä osoittimineen ei esitetty kuviossa) ja keksinnön 20 mukaisine valitsimineen 5-1, sekä mahdollisesti näppäimet, kaiuttimen ja/tai mikrofonin. Käyttöliittymäosia voi olla laitteen tyypistä riippuen erilaisia ja eri määriä. Laitteen eri komponenteilta saadut tiedot välitetään keskusyksikköön V"' (CPU), joka prosessoi saamansa tiedot halutulla tavalla eli suorittaa keksinnön eri suoritusmuodoissa niiden mukaisia toimintoja.

*··* 25 Keksintöä voidaan soveltaa käytettäväksi olennaisesti kaikkien näyt- • · : tötyyppien kanssa, eikä käytettävä näyttötyyppi ole olennainen keksinnön ιοί :V teutuksen suhteen. Laitteen näyttö voi esimerkiksi olla kosketusnäyttö tai sitten kursorityyppistä valintaa hyödyntävä näyttö. Ohjainväline samoin kun sen osoitin (kumpaakaan ei esitetty kuviossa) riippuu näytön tyypistä ja voi olla mikä . . 30 tahansa tunnetun tekniikan mukainen ohjainväiine-osoitinyhdistelmä tai use- **;[/ ämmän ohjainvälineen ja/tai osoittimen yhdistelmä, jolla voidaan osoittaa halut- tua kohdetta graafisella näytöllä ja haluttaessa valita kyseinen kohde. Ohjain-välineenä voi siten toimia esimerkiksi kosketusnäyttö tai kosketinherkkä levy ,*··,* osoittimenaan käyttäjän sormi tai erillinen piirrin; rullahiiri, tappihiiri, navigoin- \“ 35 tiohjain (esimerkiksi viisisuuntainen navigointiohjain), jokin näppäimistön osa, • ’·· kuten esimerkiksi jotkin tietyt näppäimet, valintapalkki, ohjainkiekko (jog-dial) • * * * « • · · » 4 118100 tai ohjainsauva (joystick) osoittimenaan esimerkiksi ruudulla näkyvä kursori.

Edellä esitetyt ohjainvälineet ja osoittimet ovat vain esimerkkejä ohjainvälineis-tä ja osoittimista ja ne on lueteltu rajoittamatta keksintöä niihin. Ohjainväline voi olla myös joku muu ohjainväline, kuten joku tulevaisuuden ohjainväline.

5 Ohjainvälineen toiminta sekä sen vuorovaikutus näytön kanssa osoittimen välityksellä ovat alan ammattilaisen hyvin tuntemia ja epäolennaisia varsinaiselle keksinnölle eikä sitä tai sen toimintaperiaatetta käsitellä tässä sen tarkemmin.

Käyttöliittymä 5 käsittää valitsimen 5-1, joka käsittää yhden tai useamman sektorin tai sektorin osan. Kuvioissa 2A-2G esitetään esimerkkejä eri-10 laisista valitsimista. Valitsin 5-1 voi olla näytöltä piilotettavissa tai konfiguroitu piiloutumaan silloin, kun sitä ei käytetä, tai sitten valitsin voi pysyä näytöllä koko ajan. Valitsin 5-1 voi kattaa koko näytön alueen tai vain osan siitä. Valitsin 5-1 voi olla myös osittain tai kokonaan läpinäkyvä niin, että esimerkiksi sen alla oleva teksti voidaan lukea tai se ei häiritse videokuvausta, mutta se voi olla 15 myös täysin läpinäkymätön.

Kuvioissa 2A-2G esitetään erilaisia esimerkkejä valitsimista. Yksinkertaisimmillaan keksinnön mukainen valitsin käsittää ainakin yhden valinta-elementillisen sektorin tai sektorin osan, joka on skaalautuva muiden sektoreiden tai sektorin osien suhteen. Sektorilla 5-11 tarkoitetaan minkä tahansa 20 muotoista valitsimen osa-aluetta tai lohkoa. Sektorille on edullisesti määriteltävissä keskuskulma. Valitsin 5-1 on edullisesti jonkin geometrisen kuvion ke-hämuotoon (esimerkiksi neliö, suorakaide, ympyrä, kolmio, ellipsi, puoliympyrä, **” vinoneliö, kuusiokulmio) perustuva osa, kuten vastaava kehä tai kehän osa, jo- '' ··: : ka on jaettu sektoreihin siten, että kullekin valintaelementille 5-12, esimerkiksi • · · 25 aakkosille ja numeraaleille, on oma sektorinsa, kukin sektori on skaalautuva ja : useammalla sektorilla on sama keskipiste. Toisin sanoen valitsin tai osa välit- • ti · * j simesta voidaan valitsimen muodosta riippumatta jakaa tarpeen ja käyttötilan- ’···] teen edellyttämään määrään sektoreita 5-11. Kehämäisellä rakenteella saavu- • 9 *** tetaan se etu, että sen avulla voidaan minimoida yksittäisen valintaelementin 30 valintaan tarvittavien valintanikkeiden määrä, mutta valitsimen ei tarvitse olla • · : kehämäinen. Kehämäisen rakenteen etuna on myös se, että kaikki sektorit saadaan pysymään suhteellisen keskellä ihmisen keskeisen näön aluetta eli . keskellä katsekenttää (silloin, kun ihminen kohdistaa katseensa valitsimeen).

*;./ Tällöin sektorit pysyvät tarkan näön alueella, ja valitsin on siten näköaistin :···* 35 kannalta optimoitu. Siihen, että valitsimen sektorit pysyvät skaalautuneinakin halutulla skaalautuvuusalueella, vaikutetaan keksinnössä antamalla yksi tai • • · * « * • · * * * 5 118100 useampi kokoon tai muotoon liittyvä määre eli raja-arvo, esimerkiksi kehän enimmäispituus, sektoreiden tai joidenkin sektoreiden yhteenlaskettujen kulmien summa tietyn keskipisteen suhteen, valitsimen enimmäishalkaisija tai suurin säde, valitsimen enimmäispituus, -leveys tai -pinta-ala. Valitsimella voidaan 5 antaa muitakin raja-arvoja, joiden avulla määritellään valitsimen kokoa ja sen näytöllä vaatimaa pinta-alaa, kuten vähimmäispituus, minimihalkaisija, jne. Raja-arvoa tai raja-arvoja käytetään valitsinta skaalattaessa määrittelemään skaalautuvuusalue.

Sillä, että keskenään skaalautuvilla sektoreilla on yhteinen keskipis-10 te, saavutetaan se etu, että skaalautuvuusalgoritmi pysyy yksinkertaisena. Yksinkertainen algoritmi on helppo toteuttaa, se ei vie paljon muistia eikä vaadi suurta laskentakapasiteettia, eikä siten aseta vaatimuksia laitteen laskentateholle.

Sillä, että kullakin valintaelementillä on oma skaalautuva sektorinsa, 15 saavutetaan se etu, että valinnasta tulee helpompi, se ei esimerkiksi ole niin riippuvainen ohjainvälineen tarkasta kohdistamisesta eikä silloin tarvitse ratkaista sitä, kuinka samassa sektorissa olevien eri merkkien välillä suoritettaisiin valinta. Skaalautuvuuden ansiosta valitsimen sektorien koko ei mitenkään rajoita valitsimessa kerralla olevien valintaelementtien lukumäärää, sillä iepoti-20 lanteessa valintaelementtien koolla ei ole niin suurta merkitystä ja valintatilanteessa sektorit skaalautuvat osoittimen sijainnin eli mahdollisen valinnan mu-. kaisesti niin, että mahdollisesti valittava sektori on riittävän suuri valintaa var- ···· ten.

* · : Valintaelementillä 5-12 tarkoitetaan mitä tahansa valittavaa ele- 25 menttiä tai kohdetta, esimerkiksi yksittäistä kirjainta, numeroa, kuviota tai iko-l nia, jota osoittamalla vastaava sovellus, tiedosto tai ohjelma käynnistetään ja • prosessoidaan. Valintaelementti voi olla myös valikko tai valikon osa. Valinta- * · * elementti voi olla myös dokumentin rakenneosa, esimerkiksi tekstikappaleen **··' nimi/numero. Toisin sanoen dokumentin rakenne voidaan esittää valitsimen 30 avulla ja dokumentissa voidaan liikkua valitsinta hyödyntäen. Sillä, mitä valin- • · ·.: · taelementit ovat ja miten valintaelementit sijoittuvat sektoreihin, ei ole merkitys- ; tä keksinnölle. Valintaelementtien järjestystä voidaan muuttaa käyttäjän omien / . tottumusten mukaisesti, ne voidaan sijoittaa esiintymistiheyksien perusteella, ’· ” suuruusjärjestykseen, aakkosjärjestykseen, jne.

35 Valitsin voi myös käsittää osan tai osia 5-13, joka ei ole jaettu sekto- y. m reihin tai sektoriin, kuten esimerkki kuviot 2A ja 2D havainnollistavat. Toteutus- • * * • · # *

III

6 118100 tavasta riippuen Käyttäjä voi antaa esimerkiksi kuvioiden 2A ja 2D valitsimien eri säteille arvot ja näin säätää näytöllä näkyvän valitsimen kokoa. Kuvion 2D esimerkki havainnollistaa myös sitä, että valitsimen sektorit voidaan sijoittaa myös kahdelle tai useammalle eri kehälle, joiden ei tarvitse olla samanmuotoi-5 siä (kuten kuviossa 2D on). Lisäksi kuvio 2D havainnollistaa, että valitsin voi käsittää vain osan kehästä, vaikka olisikin kehämuotoinen. Valitsin voi käsittää myös muista sektoreista irrallisia sektoreita (ei esitetty kuvioissa), jotka voivat skaalautua tai olla skaalautumatta. Irrallinen sektori voi olla esimerkiksi puhelimen luurin kuva. Valitsin voi sisältää myös sisäkkäisiä valintakehiä, esimer-10 kiksi kuvion 2E mukaisesti tai valintakehä voidaan jakaa alikehiin. Sektoreiden ei myöskään tarvitse olla yhtä suuria tai edes samanmuotoisia. Tätä havainnollistetaan kuviossa 2C, jossa sektori 5-11 on suurempi ja muodoltaan erilainen kuin sektori 5-11’.

Sektorin koko voi määräytyä esimerkiksi sektorissa olevan valinta-15 elementin valituksitulemisen todennäköisyyden perusteella. Tätä havainnollistetaan kuviossa 2F. Kuvio 2F havainnollistaa myös sitä, kuinka valitsin voidaan jakaa sektoreihin, joilla on yhteinen keskipiste, vaikka näytöllä näkyvät valinta-elementit eivät sitä mitenkään osoita. Kuvion 2F katkoviivoilla esitetyt sektorit eivät näy varsinaisessa valitsimessa eivätkä siten näytöllä.

20 Kuten kuvio 2G osoittaa, keksintö ei mitenkään rajoita valitsimen ul konäön muotoilua, vaan se voidaan räätälöidä esimerkiksi graafisen teeman . mukaisesti.

• · « ;**; Valitsin voi myös käsittää tilakytkimen 5-14, joka muuttaa tilaa valit- J·· · simella valittavien kohteiden välillä. Sen avulla voidaan esimerkiksi vaihtaa • · · 25 suuret kirjaimet pieniksi kirjaimiksi tai päinvastoin. Erillisen tilakytkimen sijasta : tila voidaan valita sen perusteella, mistä suunnasta valinta aloitetaan. Esimer- ··· · : kiksi kuvion 2G sektoreiden tila voi olla pienet kirjaimet, kun valinta aloitetaan ]··· j kehän ulkopuolelta ja suuret kirjaimet, kun valinta aloitetaan keskiympyrästä eli kehän sisäpuolelta.

30 Kuvioissa 3A ja 3B havainnollistetaan edellä kuvatun raja-arvon vai- : kutusta skaalattaessa esittämällä kuvion 2A valitsin kahden erilaisen suoritus- • · · muodon mukaisessa valintatilassa ja kuviossa 3C esitetään kuvion 2B valitsin ,·! . valintatilassa. Kuvioissa 3A ja 3B esitetyissä esimerkeissä oletetaan, että kaik- ki sektorit skaalautuvat. Kuviossa 3C vain osa sektoreista skaalautuu. Toisin • · *"·* 35 sanoen kuvioiden valitsimien skaalautuvuussäännöt ovat erilaisia. On myös mahdollista, että osa sektoreista skaalautuu niin paljon, että vaikuttaa siltä, että • · · • · • · • · · 7 118100 ne jäävät skaalautuvan sektorin alle piiloon. Jossain keksinnön suoritusmuodossa valitsin voidaan konfiguroida piilottamaan valintaelementti vasteena sille, että sektori pienenee ennalta asetettua raja-arvoa pienemmäksi

Kuvioissa 3A ja 3B käyttäjä aikoo valita numeron 1 ja on siirtänyt 5 ohjainvälinettä/osoitinta numeron 1 sektorille, joka on siten suurentunut. Kuvion 3A esimerkissä valitsimen pinta-ala pysyy vakiona ja sektorit skaalautuvat siten, että sektorit, jotka eivät ole valinnan kohteena, pienenevät samassa suhteessa keskenään. Kuvion 3B esimerkissä valitsimen pinta-ala ei ole vakio, vaan se kasvaa valintatilanteessa, mutta valitsimen ulkokehän mitta pysyy valo kiona. Myös kuvion 3B esimerkissä muut sektorit ovat skaalautuneet yhtä pieniksi. Kuvion 3C esimerkissä käyttäjä aikoo valita numeron 0 ja on siirtänyt ohjainvälinettä/osoitinta numeron 0 sektoria kohti, joka on siten suurentunut. Kuvion 3C esimerkissäkin valitsimen pinta-ala pysyy vakiona, mutta vain osa sektoreista eli samaan kolmion sisäsivuun rajoittuvat sektorit skaalautuvat siten, 15 että valinnan ulkopuolelle jäävät sektorit pienenevät samassa suhteessa keskenään, muiden sektoreiden koko pysyy vakiona.

Korostettakoon vielä, että kuvioiden 3A, 3B ja 3C avulla on vain pyritty havainnollistamaan erilaisten raja-arvojen (määreiden) ja skaalautuvuus-sääntöjen vaikutusta. Alan ammattilaiselle on ilmeistä, että on olemassa erilai-20 siä raja-arvoja ja skaalautuvuussääntöjä, joita voidaan käyttää, vaikkei niitä tässä ole yksityiskohtaisemmin esitettykään.

Kuviossa 4 havainnollistetaan vuokaavion avulla valitsimen erään suoritusmuodon toimintaa. Kuvion 4 esimerkissä lähdetään liikkeelle lepotilas-:;j/ ta (vaihe 401), josta poistutaan, kun havaitaan, että osoitinvälineen osoitin ak- 25 tivoituu (vaihe 402). Aktivoituminen havaitaan esimerkiksi siiloin, kun käyttäjä • · :,· · aloittaa valinnan. Sillä, miten osoitinvälineen ja osoittimen aktivoituminen ja : siirtyminen johonkin paikkaan havaitaan, ei ole merkitystä keksinnölle ja se on .*·*. alan ammattilaiselle ilmeistä.

• ♦

Kun osoitin siirtyy paikaltaan (vaihe 403), määritellään vaiheessa . . 30 404 osoittimen paikka valitsimella. Sillä, miten osoittimen siirtyminen johonkin • ♦ ♦ paikkaan havaitaan ja kuinka paikka määritellään, ei ole merkitystä keksinnölle ja se on alan ammattilaiselle ilmeistä. Samanaikaisesti skaalataan (vaihe 405) ♦*. : valitsimen sektoreita osoitinvälineen paikan mukaisesti, esimerkiksi vasteena 1··[ osoitinvälineen etääntymiselle sektoria pienennetään ja vasteena lähentymisel- **:** 35 le sektoria suurennetaan. Sektoreita skaalataan skaalausalgoritmin mukaisesti siten, että valitsin pysyy ennalta määritellyn raja-arvon tai ennalta määriteltyjen • · * • * * 8 118100 raja-arvojen määrittelemän alueen sisällä. Sektorin koon muuttuessa muutetaan edullisesti myös valintaelementin kokoa. Sen lisäksi valitsin voi lihavoida ja/tai muuttaa niiden valintaelementtien tai sen valintaelementin väriä, jota kohti osoitinväline liikkuu.

5 Jos siirtymisen jälkeen valittiin valintaelementti (vaihe 406), toimi taan (vaihe 407) valitun valintaelementin ja/tai sovelluksen, jota varten valitsinta käytetään, mukaisesti. Jos esimerkiksi kyseessä on tekstin syöttö valitsimella, lisätään valittu valintaelementti näytöllä näytettävään tekstiin ja palataan esimerkiksi lepotilaan. Jos taas kyseessä on jonkin ohjelman käynnistäminen 10 tai siirtyminen esimerkiksi alemmalle valikkotasolle, jossa voi olla oma valitsin, siirrytään alemmalle valikkotasolle, jolla voi olla oma valitsimensa. Jos kyseessä on soitin, voidaan siirtyä seuraavan kappaleen alkuun, jos käyttäjä niin valitsi. Se, miten valinta käytännössä tehdään ja mitä tehdään valinnan jälkeen, on keksinnön kannalta kuitenkin epäolennaista.

15 Jos siirtymisen jälkeen ei valittu valintaelementtiä (vaihe 406) eikä lopetettu valitsemista, vaan valinta jatkuu, toistetaan vaiheita 403, 404 ja 405 eli skaalataan valitsinta osoittimen paikan perusteella aina, kun osoitin siirtyy.

Jos valitseminen lopetettiin, esimerkiksi piirrin ei enää kosketa ohjainvälinettä, palautuu valitsin lepotilaan (vaihe 401).

20 Kuviossa 4 esitetyt vaiheet eivät ole absoluuttisessa aikajärjestyk sessä ja ne voidaan suorittaa annetusta järjestyksestä poiketen tai samanai- , kaisesti. Jotkut vaiheista voidaan myös jättää pois tai korvata laitteeseen tehty- • · * ··" jen määrittelyjen/asetusten avulla. Muita toimintoja voidaan suorittaa kuvattu- • * : jen vaiheiden välissä tai niiden kanssa samanaikaisesti. Esimerkiksi kirjoitetta- 25 essa tekstiä valinnan kohteena oleva elementti, kuten kirjain, voidaan esittää : myös sektorivalitsimen ohella korostettuna kirjoituskursorin tämänhetkisessä : paikassa ennen varsinaisen valinnan tapahtumista.

• * *

Kuviossa 5 esitetään pseudokoodi eräästä skaalautuvuusalgoritmis- ; '···' ta, jota voidaan käyttää keksinnön mukaisessa valitsimessa, rajoittamatta kek- 30 sintöä tähän algoritmiin. Kuvion 5 esimerkki on yksinkertainen lineaarinen ver- * · ·.· · sio, jossa syötteenä on osoittimen paikka näytöllä. Syöte annetaan esimerkiksi kaksiulotteisen koordinaatiston xy-koordinaatteina, kulmien yksikkönä käyte- • * * . tään radiaaneja. Tässä esimerkissä etäisyys tarkoittaa etäisyyttä kulmana, • · · *· *·* esimerkiksi vaakasuorasta oikealle pystysuoraan ylös etäisyys on 90 astetta eli 35 radiaaneina π/2.

* * · • · * · · • · · • · • * * 9 118100

Pseudokoodin osa 501 sisältää lähtöasetuksia, joilla saadaan aikaan se, ettei sektori pienene olemattomiin. Pseudokoodin osa 502 sisältää varsinaisen algoritmin, jonka avulla lasketaan kunkin sektorin koko osoittimen paikan suhteen perusteella ja osa 503 sisältää valitsimen päivittämisen näytöl-5 lä vastaamaan osoittimen paikan mukaista tilannetta. Kuvion 5 skaalausalgo-ritmissa 502 ensin verrataan kunkin sektorin keskipisteen kulmaa osoittimen valitsinpisteen kulmaan (sectorDistance) ja otetaan siitä sen jälkeen käänteisarvo (sectorDiff), jota käytetään kyseisen sektorin skaalauskertoimena. Tämä skaalauskerroin suhteutetaan vielä kaikkien sektoreiden skaalausker-10 rointen summaan (sectorSum), jotta sektoreiden yhteenlaskettu ’’leveys" tai "kulma” täyttäisi raja-arvon määräämän skaalautuvuusalueen, joka tässä esimerkissä on täysi ympyrä.

Vaikka edellä esitetyssä skaalausalgoritmissa ympyrän sädettä ei skaalattu, vaan se pysyi vakiona eli valikon näytöltä viemä pinta-ala pysyi va-15 kiona, on alan ammattilaiselle ilmeistä, että myös sitä voidaan skaalattaessa muuttaa. On kuitenkin edullista rajata skaalautuvuusalue raja-arvoilla siten, että valikko pysyy kokonaisuudessaan näytön alueella eikä osa siitä karkaa näkymättömiin ja näin vaikeuta valikon sisällön hahmottamista.

Vaikka keksintö on edellä selostettu käyttäen esimerkkejä, joissa lai-20 te käsittää yhden valitsimen, on alan ammattilaiselle ilmeistä, että laite voi käsittää useampia erilaisia valitsimia, joista käytössä on esimerkiksi kulloinkin laitteen käytön kannalta ilmeisin valitsin (eli sovellukselle tarkoitettu valitsin tai sen alivalitsin) tai käyttäjän valitsema valitsin. Valitsin voi myös olla osa hie- • · ·.: · rarkkista valikkoa, jossa edetään taso kerrallaan siten, että seuraava näytöllä 25 näkyvä valitsin riippuu edellisen valitsimen valitusta sektorista. Lisäksi alan • · * : ammattilaiselle on ilmeistä, että kullakin valitsimella voi olla oma skaalausalgo- •*V ritminsa.

• · * *".* Esillä olevan keksinnön mukaisen toiminnallisuuden toteuttava laite * · '···* käsittää tekniikan tason mukaisen graafisessa käyttöliittymässä tarvittavien vä- 30 lineiden, kuten näyttö-, ohjain- ja prosessointivälineiden sekä mahdollisten · osoittimien, lisäksi välineitä valintaelementin sisältävän sektorin skaalaamiseen :***: vasteena ohjainvälineen liikkeelle. Täsmällisemmin sanoen se käsittää välinei- • · · . tä ainakin yhden edellä kuvatun suoritusmuodon toteuttamiseksi. Nykyiset graafisella käyttöliittymällä varustetut laitteet käsittävät prosessoreita ja muis-35 tia, joita voidaan hyödyntää keksinnön mukaisissa toiminnoissa. Kaikki keksin-nön toteuttamiseen tarvittavat muutokset ja konfiguroinnit voidaan suorittaa li- ··· • · • · * · · 10 118100 sättyinä tai päivitettyinä ohjelmistorutiineina, sovelluspiireillä (ASIC) ja/tai kon-figuroimalla muilla tavoin olemassa olevaa laitetta, erityisesti graafista käyttöliittymää. Ohje!misto/ohjelmistorutiini(t)/apletit voidaan tallentaa mille tahansa tietojen tallennusvälineelle, joka on luettavissa laitteella tai jolta ne ovat ladat-5 tavissa laitteelle.

Alan ammattilaiselle on ilmeistä, että tekniikan kehittyessä keksinnön perusajatus voidaan toteuttaa monin eri tavoin. Keksintö ja sen suoritusmuodot eivät siten rajoitu yllä kuvattuihin esimerkkeihin vaan ne voivat vaihdella patenttivaatimusten puitteissa.

10

• . . . IM

• · · 1 • · • · · • · 1 * · · * 1 1 * · * · **· « · • · · · · * · · • 1 • f · ··' * 1 1 1 • « • 1 • · · • · • · * · 1 ·1♦ · • · · * 1 • 1 * · k * · • 1 1 • · 1 • · * · · • · * 1 II1 * • · * · • · · * · # 1 1

Claims

118100 ·>

1. Menetelmä valitsimen, joka käsittää yhden tai useamman sektorin tai sektorin osan, jolla on keskuskulma, manipuloimiseksi käsittäen: havaitaan (403) valitsimen osoittimien paikan muuttuminen, 5 tu n nettu siitä, että päivitetään (405) vasteena osoittimien paikan muuttumiselle valitsin siten, että muutetaan yhden tai useamman sektorin tai sektorin osan kokoa niin, että valitsin pysyy yhden tai useamman ennalta määritellyn raja-arvon määrittelemällä skaalautuvuusalueella.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, jossa päivittämises- ;; sä (405) suurennetaan sektoria tai sektorin osaa vasteena sille, että ohjainväli-ne on siirtynyt sektoria kohti, ja pienennetään sektoria tai sektorin osaa vasteena sille, että ohjainväline on siirtynyt sektorista poispäin.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, jossa päivittä-15 misessä muutetaan kaikkia valitsimen kehän tai tiettyyn kehän osaan liittyviä sektoreita tai sektorin osia ennalta määritellyn algoritmin (502) mukaisesti.

4. Laite (1), joka käsittää valitsimen (5-1) käyttäjävalintaa varten, graafisen käyttöliittymän (5) valitsimen näyttämiseksi käyttäjälle, ja 20 ohjainvälineen valinnan suorittamiseksi valitsimesta, tunnettu siitä, että · valitsin (5-1) käsittää yhden tai useamman skaalautuvan valintaele- 'i ·.: · mentillisen sektorin (5-11, 5-11'), jolla on keskuskulma; ja laite (1) on konfiguroitu päivittämään näytöllä näkyvää valitsinta • 25 muuttamalla yhden tai useamman sektorin tai sektorin osan kokoa vasteena • » · · : ohjainvälineen osoittimen sijainnin muuttumiselle siten, että valitsin pysyy yh- * · · · .··. den tai useamman ennalta määritellyn raja-arvon määrittelemällä skaalautu vuusalueella.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen laite (1), jossa valitsin käsittää 30 Vähintään kaksi sektoria tai sektorin osaa, joilla on sama keskipiste, ja joka lai- • 1 ’·"2 te on konfiguroitu päivittämisen yhteydessä muuttamaan ainakin mainittujen :3: kahden eri sektorin tai sektorin osan kokoa. • t 1 *:·1· 6. Patenttivaatimuksen 4 tai 5 mukainen laite (1), jossa valitsin käsit- tää ainakin yhden kehämuotoon perustuvan osan, joka on jaettu sektoreihin. * 1 * · · · · . 2 ♦ · · 3 • · 118100

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen laite (1), jossa kehämuoto on ympyrä, kolmio, suorakaide, neliö, vinoneliö, puoliympyrä, ellipsi, kuusikulmio tai muu vastaava geometrinen muoto.

8. Patenttivaatimuksen 4, 5, 6 tai 7 mukainen laite (1), jossa valitsi-5 men sektorin koko lepotilassa määräytyy valintaelementin valituksitulemisen todennäköisyyden perusteella.

9. Tietokoneohjelmistotuote, joka käsittää ohjelmien tallennusvälineelle tallennetun ja laitteella luettavissa olevan ohjelman, tunnettu siitä, että ohjelman suorittaminen laitteessa saa laitteen toteuttamaan jonkun patent- 10 tivaatimuksen 1 tai 2 mukaisen menetelmän vaiheet.

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen tietokoneohjelmistotuote, joka käsittää ainakin yhden skaalautuvuusalgoritmin, jolla sektorin tai sektorin osan kokoa muutetaan. • • · · ''' A • • 1 2 3 · · K , . 'f • · · ’ i » · · k»»·' • · 1 ··1 • · · • 1 · • ♦ φ 9 · • 1 1 · • · · * 1 1 . ·, m 1 • · « * 1 1 ^ I * 1 · * · 2 • ♦ 3 • · · • · • 1 · • « ··· • · * ♦ * 1 · #·'· • · · ·♦··.· 1181 CO