FI117511B - Menetelmä sähköä johtavan polymeeriseoksen valmistamiseksi ja sähköä johtava polymeeriseos - Google Patents

Menetelmä sähköä johtavan polymeeriseoksen valmistamiseksi ja sähköä johtava polymeeriseos Download PDF

Info

Publication number
FI117511B
FI117511B FI20010707A FI20010707A FI117511B FI 117511 B FI117511 B FI 117511B FI 20010707 A FI20010707 A FI 20010707A FI 20010707 A FI20010707 A FI 20010707A FI 117511 B FI117511 B FI 117511B
Authority
FI
Finland
Prior art keywords
polymer
surface tension
polymer blend
polymeric
blend
Prior art date
Application number
FI20010707A
Other languages
English (en)
Swedish (sv)
Other versions
FI20010707A (fi
FI20010707A0 (fi
Inventor
Mikko Karttunen
Hannu Minkkinen
Taisto Vilkman
Jenni Mustonen
Original Assignee
Premix Oy
Priority date (The priority date is an assumption and is not a legal conclusion. Google has not performed a legal analysis and makes no representation as to the accuracy of the date listed.)
Filing date
Publication date
Application filed by Premix Oy filed Critical Premix Oy
Priority to FI20010707A priority Critical patent/FI117511B/fi
Publication of FI20010707A0 publication Critical patent/FI20010707A0/fi
Priority to CN02808638.4A priority patent/CN1263806C/zh
Priority to PCT/FI2002/000286 priority patent/WO2002081571A1/en
Priority to RU2003129530/04A priority patent/RU2287198C2/ru
Priority to EP02712987A priority patent/EP1392775A1/en
Publication of FI20010707A publication Critical patent/FI20010707A/fi
Priority to US10/678,073 priority patent/US7148281B2/en
Application granted granted Critical
Publication of FI117511B publication Critical patent/FI117511B/fi

Links

Classifications

    • CCHEMISTRY; METALLURGY
    • C08ORGANIC MACROMOLECULAR COMPOUNDS; THEIR PREPARATION OR CHEMICAL WORKING-UP; COMPOSITIONS BASED THEREON
    • C08LCOMPOSITIONS OF MACROMOLECULAR COMPOUNDS
    • C08L101/00Compositions of unspecified macromolecular compounds
    • C08L101/12Compositions of unspecified macromolecular compounds characterised by physical features, e.g. anisotropy, viscosity or electrical conductivity
    • HELECTRICITY
    • H01ELECTRIC ELEMENTS
    • H01BCABLES; CONDUCTORS; INSULATORS; SELECTION OF MATERIALS FOR THEIR CONDUCTIVE, INSULATING OR DIELECTRIC PROPERTIES
    • H01B1/00Conductors or conductive bodies characterised by the conductive materials; Selection of materials as conductors
    • H01B1/20Conductive material dispersed in non-conductive organic material
    • H01B1/22Conductive material dispersed in non-conductive organic material the conductive material comprising metals or alloys

Landscapes

  • Chemical & Material Sciences (AREA)
  • Health & Medical Sciences (AREA)
  • Chemical Kinetics & Catalysis (AREA)
  • Medicinal Chemistry (AREA)
  • Polymers & Plastics (AREA)
  • Organic Chemistry (AREA)
  • Physics & Mathematics (AREA)
  • Dispersion Chemistry (AREA)
  • Spectroscopy & Molecular Physics (AREA)
  • Compositions Of Macromolecular Compounds (AREA)
  • Conductive Materials (AREA)
  • Processes Of Treating Macromolecular Substances (AREA)

Description

117511
Menetelmä sähköä johtavan polymeeriseoksen valmistamiseksi ja sähköä johtava polymeeriseos
Keksinnön kohteena on menetelmä sähköä johtavan polymee-5 riseoksen valmistamiseksi, jossa: valitaan ainakin kaksi polymeerimateriaalia, jotka ovat toisiinsa oleellisesti sekoittumattomia, sekoitetaan kyseiset polymeerimateriaalit seokseksi niin, että ainakin yksi polymeerimateriaaleista muodostaa läpi seoksen jatkuvan kolmiulotteisen faasin, sekoitetaan mainittuun seokseen sähköä johtavaa täyteainetta.
10 Edelleen keksinnön kohteena on sähköä johtava polymeeriseos.
Polymeerit ja polymeeriseokset ovat yleensä sähköisiltä ominaisuuksiltaan eristeitä. Eräissä sovellutuskohteissa on kuitenkin edullista, että polymeerimateriaalilla on jonkinasteinen sähkönjohtokyky. Tällaisia sovellutus- : kohteita ovat esimerkiksi eräiden elektronisten laitteiden kotelot, antistaattiset 15 pakkaukset, palavien aineiden säiliöt ja putkistot, elektrostaattisesti maalattavat kohteet ja monet muut sinänsä tunnetut sovellutuskohteet. Huomautettakoon, että tässä hakemuksessa tarkoitetaan polymeerimateriaalilla yhden tai Ij useamman polymeerin ja lisäaineiden seokseen perustuvaa materiaalia, jossa polymeerit ovat yhtenäisenä ja materiaalin luonteen määrittävänä faasina.
20 On tunnettua valmistaa sähköä johtavia polymeeriseoksia seosta malla eli täyttämällä polymeerimateriaali sähköä johtavilla lisä- tai täyteaineilla.
Johtavina täyteaineina käytetään yleisemmin sähköä johtavaa nokea, hiilikuitua, metallijauheita ja -kuituja, kuten myös erilaisia sähköäjohtavalla materiaa-lilla pinnoitettuja partikkeleita ja kuituja. " 25 Jotta täytetty materiaali johtaisi sähköä, pitää täytteenä olevien säh- • · · j\# köä johtavien partikkelien koskettaa toisiinsa tai niiden välisen etäisyyden pitää .···. olla hyvin pieni ja muodostaa johtava ketju materiaalin lävitse. Jos partikkelit • · ovat tasaisesti jakautuneena materiaaliin, pitää niiden tilavuusosuuden olla » » melko suuri, jotta ne muodostavat sähköä johtavan rakenteen. Suuri tila-**·* 30 vuusosuus täyteainetta polymeerimateriaalin muodostamassa muovimatriisis- sa kuitenkin huonontaa yleensä voimakkaasti muun muassa materiaalin me- f *·ί·! kaanisia ominaisuuksia, työstettävyyttä tai pinnanlaatua. Lisäksi materiaalin :...! hinta usein nousee huomattavasti.
Sähkönjohtavuuteen tarvittavaa täyteainepitoisuutta on pyritty pie-35 nentämään monin tavoin esimerkiksi kuitumaisilla johtavilla täyteaineilla ja par-tikkelikooltaan hyvin pienillä johtavilla täyteaineilla. Esimerkiksi kuitumaisilla • · • · · • · · * » • * 2 117511 johtavilla partikkeleilla saadaan johtavuus aikaiseksi pallomaisia partikkeleita pienemmillä pitoisuuksilla. Lisäksi kuitumaisilla materiaaleilla on usein matriisia lujittava vaikutus. Haittapuolena on kuitujen suuntautuminen ja pilkkoutuminen sulatyöstössä sekä korkea hinta, jotka rajoittavat oleellisesti kuitujen käyttöä.
5 Partikkelikooltaan hyvin pienet täyteaineet, kuten noki ja hiilimusta (carbon black), sopivasti käsiteltyinä muodostavat usein usean partikkelin ketjuja, jolloin riittävä johtavuustaso saavutetaan suhteellisen pienillä pitoisuuksilla. Partikkelikooltaan hyvin pienten täyteaineiden dispergoituminen muovisulaan vaatii voimakkaasti leikkaavan sulasekoituksen, joka voi vaurioittaa muovimatrii-10 siä. Toisaalta riittämätön sulasekoitus johtaa huonoon dispergoitumiseen, mikä heikentää materiaalin niin mekaanisia ominaisuuksia kuin sähkönjohtavuuttakin. Hienojakoinen täyteaine nostaa myös merkittävästi muovin sulavis-kositettia ja heikentää siten sen työstettävyyttä. Myös työstö-olosuhteet vaikuttavat partikkeleiden johtavuuteen.
15 Tarvittavaa täyteaineen määrää voidaan myös vähentää muodos tamalla muovimatriisi kahdesta tai useammasta polymeerimateriaalista siten, että ne muodostavat vähintäin kaksi erillistä faasia ja että johtava täyteaine dispergoituu pääosin vain osaan, edullisesti yhteen, kyseisistä faaseista. Jotta kyseisen tyyppinen seos johtaisi sähköä, pitää ainakin johtavaa täyteainetta 20 olevan faasin olla jatkuva. Lisäksi myös ainakin yhden toisen faasin oltava jatkuva, jotta saavutettaisiin hyvät mekaaniset ominaisuudet ja/tai työstöominai-suudet. Toisin sanoen vähintäin kahden polymeerimateriaalin pitää muodostaa jatkuva kolmiulotteinen faasi ja täyteaineen pitää hakeutua pääosin vain toi- • » ί **« seen faaseista. Kyseisen tyyppisiä rakenteita on esitetty esimerkiksi US- 25 patentissa 5844037, kansainvälisessä patenttihakemuksessa WO 9941 304, ·1·., EP-patenttihakemuksessa 0272 541, EP-patenttihakemuksessa 0718350 ja • .**·. EP-patenttihakemuksessa 0 581 541, mutta niille kaikille on tyypillistä, että niissä ei esitetä mitään selkeää menetelmää sähköä johtavan polymeeriseok- m···' sen valmistamiseksi. Niissä ei esitetä perustelua kaksifaasirakenteen syntymi- 1 • · **’ 30 selle eikä syytä sähköä johtavan täyteaineen jakautumiselle pääosin vain yh teen polymeerimateriaalifaasiin.
• 1 · *·:** Tämän keksinnön tarkoituksena on saada aikaan menetelmä säh- ···_· köä johtavan polymeeriseoksen valmistamiseksi ja polymeeriseos, joissa väl-tetään edellä mainittuja epäkohtia.
• · .**·. 35 Keksinnön mukaiselle menetelmälle sähköä johtavan polymee- !i t riseoksen valmistamiseksi on tunnusomaista, että sähköä johtava täyteaine si- ···«» 1 » ··· 1 ί ·1···· 3 117511 sältää metallia ja että jatkuvan kolmiulotteisen faasin muodostavan polymeerimateriaalin pintajännitysero on vähintään 2 mN/m muihin polymeeriseoksen muodostavien polymeerimateriaalien pintajännitykseen verrattuna.
Edelleen keksinnön mukaiselle sähköä johtavalle polymeeriseoksel-5 le on tunnusomaista, että polymeeriseos on valmistettu patenttivaatimuksen 1 mukaisella menetelmällä.
Keksinnön olennainen ajatus on, että toistensa kanssa sekoitettavista polymeerimateriaaleista ainakin yksi muodostaa polymeeriseoksessa jatkuvan kolmiulotteisen faasin ja jonka jatkuvan faasin muodostavan polymee-10 rimateriaalin pintajännitysero on vähintäin 2 mN/m muihin sekoitettuihin poly-meerimateriaaleihin verrattuna mitattuna samalla menetelmällä. Edelleen keksinnön erään edullisen sovellutusmuodon ajatuksena on, että jatkuvan kolmiulotteisen faasin muodostavan polymeerimateriaalin pintajännitys on vähintään 2 mN/m suurempi kuin muiden polymeeriseoksen muodostavien poly-15 meerimateriaalien pintajännitys ja että sähköä johtavan täyteaineen pintajännitys on suurempi kuin polymeeriseoksen muodostavien polymeerimateriaalien pintajännitys. Edelleen keksinnön erään toisen edullisen sovellutusmuodon ajatuksena on, että jatkuvan kolmiulotteisen faasin muodostavan polymeeri-materiaalin pintajännitys on vähintään 2 mN/m pienempi kuin muiden poly-20 meeriseoksen muodostavien polymeerimateriaalien pintajännitys ja että sähköä johtavan täyteaineen pintajännitys on pienempi kuin polymeeriseoksen muodostavien polymeerimateriaalien pintajännitys. Edelleen erään kolmannen | edullisen sovellutusmuodon ajatuksena on, että polymeeriseos käsittää aina-kin kaksi kolmiulotteista jatkuvaa faasia.
25 Keksinnön etuna on, että se tarjoaa erittäin selkeän ja yksinkertai- *·· 1 . % sen menetelmän johtavien polymeeriseosten matriisiyhdistelmien valmistami- .·1·. seksi. Verrattuna yksifaasirakenteeseen saavutetaan riittävä sähkönjohtokyky .!"· erittäin pienellä sähköä johtavan täyteaineen tilavuusosuudella, koska johtava • · t... täyteaine hakeutuu suhteellisen pieneen osaan matriisin tilavuutta eli pääosin *·1·1 30 vain yhteen polymeerimateriaalifaasiin, sen sijaan että se jakautuisi homo geenisesti koko seoksen matriisimateriaaliin. Polymeeriseos on työstettävissä *·ΐ·: monipuolisesti muoviteollisuudessa yleisesti käytössä olevilla työstölaitteiIla ja s- t f · -menetelmillä, kuten esimerkiksi ruiskuvalamalla, ekstruusiolla, lämpö- muovaamalla tai jollakin muulla sellaisella. Huolimatta hyvästä sähkönjohtoky-• · 1 .···. 35 vystä on keksinnön mukaisen seoksen sulaviskositeetti on alhainen, jolloin sii- • ♦ -i- ’2 tä voidaan valmistaa korkealaatuisia ja muodoltaan vaativia tuotteita.
• 1 »···· • · · · • » · • · 2 • · 4 117511
Keksintöä selitetään tarkemmin oheisissa suoritusesimerkeissä ja kuviossa, joissa kuvioissa 1 ja 2 on esitetty mikroskooppikuva eräästä keksinnön mukaisesta seoksesta.
Esimerkki 1 5 Sekoitettiin valittuja polymeerimateriaalipareja A ja B, jotka on esitetty taulukossa 1, 1:1 tilavuusosuuksin. Polymeerimateriaaliparien valinnassa Sl oli kriteerinä mahdollisimman lähellä toisiaan olevat sulaviskositeetit leikkaus-nopeuksien 100 - 1000 1/s välisellä alueella. Tavoitteena oli viskositeettien suhde noin 1:2 -1:0,5, koska seokseen haluttiin saada aikaan kaksi jatkuvaa 10 polymeerimateriaalifaasia. Seosten viskositeettisuhde arvoitiin valmistajien antamista viskositeetti-leikkausnopeuskäyristä. Sekoitukset tehtiin Brabender -vääntöreometrin W50E -sekoitinpäällä. Sulaan muoviseokseen lisättiin nikkeli-partikkelia siten, että nikkelin määrä lopullisesta seoksesta oli n. 50 paino-% eli noin 11-12 tilavuus-% matriisipolymeerimateriaalien tiheydestä riippuen.
15 Käytetty nikkeli oli INCO 210, jonka partikkelikoko on noin 0,5-1 pm. Noin viiden minuutin sekoituksen jälkeen reometri pysäytettiin ja seos kaavittiin alu-miinivuokaan, jossa sen annettiin jäähtyä. Jäähtynyt massa rouhittiin Rapid -granulaattorilla, rouhetta punnittiin muottiin sopiva määrä ja puristettiin lämmitettävässä puristimessa levyiksi, jotka jäähdytettiin puristin suljettuna. Sekä 20 sekoituksessa että puristuksessa käytettiin seoksen korkeammassa lämpöti- 1 lassa työstettävän muovin alinta soveltuvaa työstölämpötilaa. Taulukossa 1 on >.
esitetty ominaisresistiivisyydet ahtopuristetusta näytteestä mitattuna kaksipis-temenetelmällä, mittausjännitteenä 1 voltti ja anturien välinen etäisyys 53 mm.
* * · • * *·* :·. 25 Taulukko 1 * ·· r I > 1 I I I I ' ·™ ' | .···. Nro Faasi A Faasi B Pinta- Ominais- Viskositeetti- • · (suurempi (pienempi jännitysero vastus suhde (A:B) __pintajännitys) pintajännitys) [mN/mj [ohm.cm]__ 1 PBT__PA6__14__0,018__T8J_ 2 PA66__PA6__6^3__0,044 1,8:1_ :···: 3 PBT__PMMA 6,7 0,006_ 0,8:1 : 4 PBT__PC 4,9 2_ 0,5:1 :Y: 5 PBT__SAN 4,8-6 0,019 2,8:1 _6_ PA66__PMMA__5,4 0,063 0,6:1_ 7 PA66__PC__3J5__0,180 0,4:1_ .! .* 8 PMMA PA6 2,7 0,007 3,5:1 * · » ' - 1 " i." 1- 1 1 * · • · 5 117511 9 PC__PMMA__1j8__>1x101Q 0,75:1 10 SAN__PC__0,1-1,8 >1x101Q 0,4:1_ .
11 Isan pmma 10-1,9 >ixio10 o,4:i
Polymeerien lyhenteet ovat aukikirjoitettuna: PBT = poly- buteenitereftalaatti, PA6 = polyamidi-6, PA66 = polyamidi-66, PMMA = poly-metyylimetakrylaatti, PC = polykarbonaatti, SAN = styreeni/akryyinitriiIi-5 kopolymeeri, ja ABS = akryylinitriili/butadieeni/styreeni-kopolymeeri. Pintajän-nitysarvoina on käytetty pääosin Polymer Handbook taulukkoarvoja.
Kuviossa 1 ja 2 on esitetty mikroskooppikuvat taulukon 1 seoksesta numero 3 muodostetusta granulaatista. Matriisin PMMA on liuotettu pois etyyliasetaatilla, jolloin on jäänyt jäljelle sähköä johtava jatkuva PBT-faasi. Kuvios-10 sa 1 käytetty suurennus on 2000- ja kuviossa 2 5000-kertainen. Kuten havaitaan muodostaa sähköä johtava jatkuva faasi verkkomaisen kolmiulotteisen ja koko seostilavuuteen ulottuvan hienorakenteisen verkkomaisen rakenteen.
Sähköä johtava täyteainepartikkeli on kooltaan edullisesti alle 5 pm. Tällöin täyteainepartikkelit mahtuvat hyvin johtavan faasin sisään.
15 Esimerkki 2
Sekoitettiin esimerkissä 1 esitettyjä polymeerimateriaalipareja noin 1:1 tilavuusosuuksin Berstorff:in 25 mm:n kaksiruuvikompaunderilla. Esisekoi-tettu seos syötettiin kompaunderin ruuvin alkuun ja sulaan muoviin syötettiin jauhemainen nikkeli gravimetrisella annostelulaitteella. Tässäkin esimerkissä • 1·· 20 nikkelin määrä lopullisesta seoksesta oli noin 50 paino-% eli noin 11-12 tila- vuus % matriisipolymeerimateriaalien tiheydestä riippuen. Seos granuloitiin, kuivattiin ja ruiskuvalettiin Engel 200/50 HL -koneella ISO-standardin mukai- * ;11; seen koesauvamuottiin. Koska kokemuksen mukaan ahtopuristetuista näyt- * 1 1 teistä saadaan mitattua ruiskuvalettuja näytteitä paremman johtavuusarvot, 25 niin ahtopuristettuina johtamattomista seoksista ei tehty kuin yksi seoserä • · (numero 11) ruiskuvalukokeita varten.
. Taulukossa 2 on esitetty ominaisresistiivisyydet ruiskupuristetusta • · · *;!;1 näytteestä mitattuna. Taulukossa on esitetty paras ominaisresistiivisyyden ar- • · '£! *··1 vo mitattuna eri nopeuksilla ruiskutetuista vetokoesauvoista kaksi-tai nelipis- f 30 temenetelmällä.
• · : t' ·> • · · ··»·».
• · 1 1 • · · * · • « 6 # 117511
Taulukko 2_ _ " ·_ __ ί
Seos Faasi A (suu- Faasi B Pinta- Ominais- Viskositeetti-
Nro rempi pintajän- (pienempi jännitysero vastus suhde (A:B) _nitys)_pintajännitys) [mN/m] [ohm.cm]__ 1 _PBT_PA6_14_OA_UI_ 2 _PA66_PA6_^8_75_78J_ 3 _PBT_PMMA_67_07_OJfcl_ 5 _PBT_SAN_4,8-6 13_2£A_ 6 _PA66_PMMA_5,4 0,4_0,6:1 7 _PA66_PC_3J)_15_0^1_ 8 _PMMA_PA6_2J_07_3,5:1 n Isan Ipmma |o-i,9 |>ixio10 |o,4:i
Taulukoissa 1 ja 2 olevista ominaisresistiivisyyksien mittaustuloksista nähdään yllättävästi, että kun polymeerimateriaaliparin pintajännitysero on 5 noin 2 mN/m tai enemmän, kuten seosnumeroissa 1 - 8, on seoksen ominais-vastus niin alhainen, että seos on johtava. Sen sijaan pintajännityseron ollessa alhaisempi, kuten on seosnumeroissa 9 -11, ei seos johda sähköä. Oleellinen ero sähkönjohtavuudessa selittyy seuraavasti: koska metallipartikkeleiden pintajännitys on tunnetusti suurempi kuin polymeerimateriaalien, nikkelipartikkeli 10 dispergoituu pääosin siihen faasiin, jonka pintajännitys on suurempi. Kun faa-sien pintajännitysero on noin 2 mN/m tai enemmän, dispergoituu niin suuri • * " osuus nikkelipartikkeleista faasiin A, että partikkelit muodostavat sähköä joh- *·..* tavia polkuja, jotka ulottuvat koko faasin A läpi. Seoksissa 9-11 on faasien · : *·· välinen pintajännitysero niin vähäinen, että johtavia partikkeleita dispergoituu 15 oleellisia määriä niihin kumpaankin. Tällöin sähköä johtavien partikkeleiden ti- ·:··: heys on kummassakin faasissa liian alhainen, jotta muodostuisi koko faasin :*"· läpi ulottuvia sähköä johtavia polkuja. Toki myös sekoitusten 9 -11 faasiyhdis- • · · telmät voidaan saada sähköä johtaviksi lisäämällä oleellisesti johtavan täyteai-. ,·. neen määrää, mutta kuten jo aikaisemmin on todettu, suuri tilavuusosuus täy- ·*· · i 20 teainetta muovimatriisissa huonontaa yleensä voimakkaasti seoksen mekaa-"* nisiä ominaisuuksia ja työstettävyyttä sekä nostaa huomattavasti seoksen hin- 0/. taa.
Polymeerimateriaalien tilavuusosuuksien suhde niiden sulaviskosi-teettiin noudattaa kaavaa .:; 25 rJy^KJi/tk (yhtälö 1) « * · ···.·-• · 7 117511 missä Vi = polymeerimateriaali 1:n ja johtavan täyteaineen yhteenlaskettu tilavuusosuus koko seoksen tilavuudesta, V2 = polymeerimateriaali 2:n tilavuusosuus koko seoksen tilavuudesta, K = kerroin, joka saa arvonsa välillä 0,3 < K < 3, T|i = polymeerimateriaali 1:n viskositeetti ja η2 = polymeerimateri-5 aali 2:n viskositeetti leikkausnopeusalueella noin 100 - 1000 1/s mitattuna samalla menetelmällä. Tilavuusosuuksia ja viskositeetteja verratessa huomioidaan täyteaineen vaikutus muovien kyseisiin ominaisuuksiin. Esitetty viskosi-teettisuhde mahdollistaa kahden jatkuvan kolmiulotteisen faasirakenteen muodostumisen seokseen. Toiseen kyseisistä jatkuvista faaseista dispergoituu 10 pääosa sähköä johtavasta täyteaineesta ja toinen jatkuva faasi parantaa seoksen mekaanisia ja työstöominaisuuksia. Taulukossa 1 ja 2 olevilla materiaaleilla saadaan kertoimen K arvoksi arvoja väliltä 0,3 - 2,7 viskositeettisuh-teilla ηι:τ)2 = 0,4:1 - 3,5:1, kun ^/^ = 0,56 (0,44 tilavuusosaa polymeeriä + 0,12 t-osaa nikkeliä) ja V2 = 0,44. ' 15 Esimerkki 3
Valmistettiin seokset esimerkin 1 mukaisesti mutta siten, että materiaalien tilavuussuhteet poikkesivat esimerkin 1 tilavuussuhteesta 1:1. Myös nikkelipulverin osuus kokonaistilavuudesta laski, koska dispergoivan faasin A tilavuusosuus pieneni ja nikkelin osuus dispergoivasta faasista oli edelleen 20 noin 22 t-%. Taulukossa 3 on esitetty ahtopuristetuista näytteistä mitatut ominaisvastukset.
I’·.. Taulukko 3 • I............ I 1 11
Faasi A Faasi B polymeerien viskositetti- Ni Faasien ominais- ·*·.. tilavuussuhde suhde t% tilavuus- vastus .**·.______suhde [ohm.cm] PBT PMMA 1:2,6 1:1,5 7,4 1:2 0,179 PBT PM MA 1:2,6__V2A__7,4 1:2 0,031 PA6.6 l PC l 1:2,3 l 1:1,2 [7,6 l 1:1,8 l 0,6 « · « *;"* 25 Taulukon 3 materiaaleilla kertoimen K arvo on välillä 0,8 - 1,5. Ku- • ♦ *···* ten taulukosta 3 nähdään, saavutettiin hyvin alhaisia ominaisvastusarvoja.
:V: Esimerkit ja niihin liittyvä selitys on tarkoitettu vain havainnollista- maan keksinnön ajatusta. Yksityiskohdiltaan keksintö voi vaihdella patenttivaa- • « · * . timusten puitteissa. Niinpä keksintö ei luonnollisestikaan rajoitu oheisissa esi- / 30 merkeissä esitettyihin muovien seoksiin. Eräitä muita keksinnön mukaisesti • * · • · • φ 8 ' 117511 ί 1 · 1 sovellettavia polymeerimateriaaliseoksia on esitetty taulukossa 4. Luonnolli-sesti keksintöä voidaan soveltaa muihinkin polymeerimateriaaliseoksiin.
Taulukko 4_ :_
Dispergoiva faasi__Toinen faasi_ PBT tai PA66 POM, PET, SAN, PC, PMMA, PS, PA6, PA12, poly- _ olefiinit (PP, COC, PMP), LCP_ POM tai PET PC, PMMA, PS, PA6, PA12, polyolefiinit (PP, COC, ___PMP)_ SAN tai PC__PS, PA6, PA12, polyolefiinit (PP, COC, PMP)_ PMMA__PA6, PA12, polyolefiinit (PP, COC, PMP), LCP_ PA6 PA12, polyolefiinit (PP, COC, PMP) 5 POM = polyoksimeteeni, PET = polyeteenitereftalaatti, PS = poly- styreeni, PA12 = polyamidi-12, PP = polypropeeni, COC = syklinen polyolefiini kopolymeeri, PMP = polymetyylipenteeni, LCP = nestekidepolymeerit
Johtavan täyteaineen partikkelin perusmuoto voi olla esimerkiksi 10 pallo, kuutio, hiutale, kuitu tai jokin muu sinänsä tunnettu partikkelimuoto. Täyteaine voi myös sisältää kahta tai useampaa eri partikkelimuotoa. Täy-teainepartikkeli voi olla kauttaaltaan johtavaa materiaalia tai se voi olla johtavalla materiaalilla pinnoitettuja partikkeleita. Johtava täyteaine voi sisältää muutakin sinänsä tunnettua johtavaa materiaalia kuin nikkeliä, kuten esimer- * * :'·* 15 kiksi hopeaa tai grafiittia. Sähköä johtava täyteaine voi olla myös sähköä joh- • · · *·.„* tavaa polymeeriä. Voidaan soveltaa myös esimerkiksi nokea ja hiilimustaa tai muita vastaavia johtavia hienojakoisia täyte- tai lisäaineita. Voidaan myös so- veltaa kahden tai useamman johtavan täyteaineen seosta. Johtavan täyteai- ··.·· neen pitoisuus voi luonnollisesti vaihdella sinänsä tunnetuissa rajoissa johta- .···. 20 vassa faasissa. Seos voi käsittää useammankin kuin kaksi polymeerimateriaa- lifaasia; esimerkiksi faasirakenne voidaan stabiloida patentissa US 4088626 esitetyllä tavalla lisäämällä seokseen sopivaa blokki-kopolymeeriä tai muuta "l vastaavaa kompatibilisaattoria. Mikäli sähköä johtavan täyteaineen pintajänni- a • # *·;·* tys on pienempi kuin polymeeriseoksen muodostavien polymeerimateriaalien : V: 25 pintajännitys ja jatkuvan kolmiulotteisen faasin muodostavan polymeerimateri- aalin pintajännitys on vähintään 2 mN/m pienempi kuin muiden polymee- ··♦ riseoksen muodostavien polymeerimateriaalien pintajännitys, hakeutuu täyte- .* aine kyseiseen jatkuvaan faasiin.
• · * • 4 • Φ

Claims (9)

117511
1. Menetelmä sähköä johtavan polymeeriseoksen valmistamiseksi, jossa: valitaan ainakin kaksi polymeerimateriaalia, jotka ovat toisiinsa oleelli- 5 sesti sekoittamattomia, sekoitetaan kyseiset polymeerimateriaalit seokseksi niin, että ainakin yksi polymeerimateriaaleista muodostaa läpi seoksen jatkuvan kolmiulotteisen faasin, sekoitetaan mainittuun seokseen sähköä johtavaa täyteainetta, tunnettu siitä, että sähköä johtava täyteaine sisältää metallia ja että jatkuvan kolmiulotteisen faasin muodostavan polymeerimateriaalin pin-10 tajännitysero on vähintään 2 mN/m muihin polymeeriseoksen muodostavien polymeerimateriaalien pintajännitykseen verrattuna.
2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, t u n n e tt u siitä, että jatkuvan kolmiulotteisen faasin muodostavan polymeerimateriaalin pintajännitys on vähintään 2 mN/m suurempi kuin muiden polymeeriseoksen muo- 15 dostavien polymeerimateriaalien pintajännitys ja että sähköä johtavan täyteaineen pintajännitys on suurempi kuin polymeeriseoksen muodostavien polymeerimateriaalien pintajännitys.
3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että jatkuvan kolmiulotteisen faasin muodostavan polymeerimateriaalin pinta- | 20 jännitys on vähintään 2 mN/m pienempi kuin muiden polymeeriseoksen muo- i dostavien polymeerimateriaalien pintajännitys ja että sähköä johtavan täyteaineen pintajännitys on pienempi kuin polymeeriseoksen muodostavien poly-meerimateriaalien pintajännitys.
·". 4. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, • · · 25 tunnettu siitä, että samassa lämpötilassa ja jossakin kohtaa leikkausno- !···. peuksien noin 100 - 1000 1/s välillä polymeerimateriaalien sulaviskositeettien • · suhde ja niiden tilavuusosuuksien suhde noudattaa kaavaa • · ' ··· 30 missä \Λ = dispergoivan polymeerimateriaalin ja johtavan täyteaineen yhteen- ·«· laskettu tilavuusosuus koko seoksen tilavuudesta, V2 = polymeerimateriaalin * 2:n tilavuusosuus koko seoksen tilavuudesta, K = kerroin, joka saa arvonsa .···. välillä 0,3 < K < 3, ηι = polymeerimateriaali 1:n viskositeetti ja η2 = polymeeri- ♦ » 35 materiaali 2:n viskositeetti. ·· · • · · · 117511
5. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, t u n n e tt u siitä, että polymeeriseos käsittää ainakin kaksi kolmiulotteista jatkuvaa faasia.
6. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, 5 tunnettu siitä, että sähköä johtava täyteaine käsittää nikkeliä.
7. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että seokseen sekoitetaan vielä blokkipolymeeriä, joka stabiloi seoksen rakenteen.
8. Sähköäjohtava polymeeriseos, tunnettu siitä, että polymee-10 riseos on valmistettu patenttivaatimuksen 1 mukaisella menetelmällä. • · • 1 ♦ ♦· ...
···' • · ··":·. ··· ·· • · • ·· • · ··· ··· 9 9 • · « · » • · · • · · ·♦· 9 9 9 *·..'· • ♦ ··· • ' 9 9 9 9 9 • ♦ · * · * ·· • ♦ • ♦ • ♦ 9 9 9 9 9· 9 . 9 9 9 9 9 9 9 117511 11 *
FI20010707A 2001-04-04 2001-04-04 Menetelmä sähköä johtavan polymeeriseoksen valmistamiseksi ja sähköä johtava polymeeriseos FI117511B (fi)

Priority Applications (6)

Application Number Priority Date Filing Date Title
FI20010707A FI117511B (fi) 2001-04-04 2001-04-04 Menetelmä sähköä johtavan polymeeriseoksen valmistamiseksi ja sähköä johtava polymeeriseos
CN02808638.4A CN1263806C (zh) 2001-04-04 2002-04-03 聚合物共混物及其制备方法
PCT/FI2002/000286 WO2002081571A1 (en) 2001-04-04 2002-04-03 Polymer blend and method of preparing same
RU2003129530/04A RU2287198C2 (ru) 2001-04-04 2002-04-03 Смесь полимеров и способ ее приготовления
EP02712987A EP1392775A1 (en) 2001-04-04 2002-04-03 Polymer blend and method of preparing same
US10/678,073 US7148281B2 (en) 2001-04-04 2003-10-06 Polymer blend and method of preparing same

Applications Claiming Priority (2)

Application Number Priority Date Filing Date Title
FI20010707A FI117511B (fi) 2001-04-04 2001-04-04 Menetelmä sähköä johtavan polymeeriseoksen valmistamiseksi ja sähköä johtava polymeeriseos
FI20010707 2001-04-04

Publications (3)

Publication Number Publication Date
FI20010707A0 FI20010707A0 (fi) 2001-04-04
FI20010707A FI20010707A (fi) 2002-10-05
FI117511B true FI117511B (fi) 2006-11-15

Family

ID=8560922

Family Applications (1)

Application Number Title Priority Date Filing Date
FI20010707A FI117511B (fi) 2001-04-04 2001-04-04 Menetelmä sähköä johtavan polymeeriseoksen valmistamiseksi ja sähköä johtava polymeeriseos

Country Status (6)

Country Link
US (1) US7148281B2 (fi)
EP (1) EP1392775A1 (fi)
CN (1) CN1263806C (fi)
FI (1) FI117511B (fi)
RU (1) RU2287198C2 (fi)
WO (1) WO2002081571A1 (fi)

Families Citing this family (6)

* Cited by examiner, † Cited by third party
Publication number Priority date Publication date Assignee Title
US7501174B2 (en) * 2007-03-01 2009-03-10 Prs Mediterranean Ltd. High performance geosynthetic article
KR100963673B1 (ko) * 2007-10-23 2010-06-15 제일모직주식회사 열전도성 수지 복합재 및 이를 이용한 성형품
CN101946099A (zh) * 2008-02-22 2011-01-12 Ntn株式会社 滚动轴承用部件及滚动轴承
EP2243804B1 (en) * 2008-02-22 2013-01-16 Sanc Salaam Corporation Polymer composition and molded article produced from the composition
KR101257693B1 (ko) * 2008-11-05 2013-04-24 제일모직주식회사 전기절연성 고열전도성 수지 조성물
KR101297156B1 (ko) * 2008-12-10 2013-08-21 제일모직주식회사 고성능 emi/rfi 차폐용 수지 복합재

Family Cites Families (16)

* Cited by examiner, † Cited by third party
Publication number Priority date Publication date Assignee Title
JPS533416B2 (fi) 1973-07-23 1978-02-06
US4081424A (en) 1976-06-07 1978-03-28 Shell Oil Company Multicomponent polyolefin - block copolymer - polymer blends
US4465804A (en) 1982-08-26 1984-08-14 Allied Corporation Multicomponent thermoplastic polymer blends
JPH0227442B2 (ja) * 1983-05-26 1990-06-18 Kanebo Ltd Dodenseiakurirukeigoseisenioyobisonoseizohoho
DE3440617C1 (de) * 1984-11-07 1986-06-26 Zipperling Kessler & Co (Gmbh & Co), 2070 Ahrensburg Antistatische bzw. elektrisch halbleitende thermoplastische Polymerblends,Verfahren zu deren Herstellung und deren Verwendung
DE3643008A1 (de) 1986-12-17 1988-06-30 Basf Ag Elektrisch leitende thermoplastische formmasse, deren herstellung und verwendung
US5213736A (en) * 1988-04-15 1993-05-25 Showa Denko K.K. Process for making an electroconductive polymer composition
JP2542119B2 (ja) 1989-11-01 1996-10-09 ポリプラスチックス株式会社 熱可塑性相互侵入網目構造体及びその形成法
JPH0649359A (ja) 1992-07-30 1994-02-22 Nippon G Ii Plast Kk 導電性樹脂組成物
RU2032948C1 (ru) 1992-12-29 1995-04-10 Научно-исследовательский институт пластических масс им.Г.С.Петрова с Опытным московским заводом пластмасс Полимерная композиция
US5484838A (en) 1994-12-22 1996-01-16 Ford Motor Company Thermoplastic compositions with modified electrical conductivity
US5844037A (en) 1996-07-24 1998-12-01 The Dow Chemical Company Thermoplastic polymer compositions with modified electrical conductivity
DE69930728T2 (de) * 1998-02-12 2006-08-31 Cabot Corp., Boston Leitfähige polymerzusammensetzung mit feinteiligem leitfähigem material, das in kontinuierlicher polymerphase oder in kontinuierlicher polymerinterphase lokalisiert ist
ES2230806T3 (es) * 1998-07-10 2005-05-01 Pirelli Communications Cables And Systems Usa, Llc Material compuesto conductor y procedimiento para su fabricacion.
FI118127B (fi) 1999-03-04 2007-07-13 Valtion Teknillinen Sähköä johtava termoplastinen elastomeeri ja siitä valmistettu tuote
US6814890B2 (en) * 2001-07-03 2004-11-09 Xerox Corporation Process for forming a mixed solvent adhesive solution

Also Published As

Publication number Publication date
US7148281B2 (en) 2006-12-12
RU2003129530A (ru) 2005-04-10
CN1503826A (zh) 2004-06-09
US20050261411A1 (en) 2005-11-24
FI20010707A (fi) 2002-10-05
CN1263806C (zh) 2006-07-12
FI20010707A0 (fi) 2001-04-04
RU2287198C2 (ru) 2006-11-10
WO2002081571A1 (en) 2002-10-17
EP1392775A1 (en) 2004-03-03

Similar Documents

Publication Publication Date Title
CA2270980C (en) Electrically conductive compositions and methods for producing same
Bose et al. Effect of particle size of filler on properties of nylon-6
KR100793396B1 (ko) 전기 전도성 조성물 및 그 제조 방법
US5256335A (en) Conductive polyketone polymers
US20140158947A1 (en) Electrically conductive polyethylene resin composition, electrically conductive polyethylene resin molding, sliding bearing, and sliding sheet
Plochocki Melt rheology of polymer blends the morphology feedback
EP0337487A1 (en) Electroconductive polymer composition
FI117511B (fi) Menetelmä sähköä johtavan polymeeriseoksen valmistamiseksi ja sähköä johtava polymeeriseos
CN111087739A (zh) 一种永久抗静电高韧性滑石粉填充聚丙烯材料及制备方法
EP0874024A1 (en) Long glass fiber-reinforced conductive thermoplastic resin molding and process for preparing the same
Mysiukiewicz et al. Influence of the conductive network creation on electrical, rheological, and mechanical properties of composites based on LDPE and EVA matrices
JP2000290514A (ja) 導電性樹脂組成物及びその製造方法
Narkis et al. Innovative ESD thermoplastic composites structured through melt flow processing
Breuer et al. Shear rate effect on the resistivity of HIPS/LLDPE/carbon black extrudates
CN102604215A (zh) 一种相分离导电高分子复合材料
CN111048230B (zh) 一种聚合物导电材料及其制备方法
JPH056587B2 (fi)
JP4314453B2 (ja) 導電性樹脂材料
JP2006193649A (ja) 炭素繊維含有樹脂成形体
JP2004182809A (ja) 帯電防止性モノマーキャストナイロン成形体
JPH039956A (ja) 高導電性樹脂組成物
King et al. Synergistic effects of multiple carbon fillers on the rheology of liquid crystal polymer based resins
JP3721340B2 (ja) 導電性樹脂組成物
Mahyoedin et al. Peculiarities of Injection Molding Conducting Composites
JP2004307549A (ja) 帯電防止性モノマーキャストナイロン成形体

Legal Events

Date Code Title Description
FG Patent granted

Ref document number: 117511

Country of ref document: FI

MM Patent lapsed