FI117109B

FI117109B - Mittalaitteen tiiviste

Info

Publication number: FI117109B
Application number: FI20031829A
Authority: FI
Inventors: Jarmo Helasuo; Olli Ruosaari; Kari Laukkanen
Original assignee: Metso Automation Oy
Priority date: 2003-12-15
Filing date: 2003-12-15
Publication date: 2006-06-15
Also published as: US7762123B2; US20080246230A1; CA2549691C; EP1697666A1; CN1906435A; CA2549691A1; FI20031829A; WO2005057059A1; FI20031829A0; CN1906435B; JP2007516397A

Description

Mittalaitteen tiiviste

Ala

Keksinnön kohteena on tiiviste, mittalaite, mittausmem visteen valmistusmenetelmä liittyen kaksiakselisella mittalaitteen 5 vaan fluidin mittaukseen.

Tausta

Esimerkiksi massan sakeutta mitataan prosessiteollisui tämällä kaksiakselista mittalaitetta, jossa akselit ovat sisäkkäin. Ak tavasti laakeroitu toisiinsa, mikä mahdollistaa akselien välisen rajo 10 män. Kiertymä, joka voidaan ilmaista myös vaihe-erona, voi olia muutamia asteita.

Akselit vaikuttavat toisiinsa sähkömagneettien muodosl neettikenttien avulla, jolloin pyöritettäessä ensimmäistä akselia sähkömoottorin avulla mitattavassa massassa, myös toinen akseli 15 lien päässä on erilaiset ulokkeet, joiden pyörimistä mitattava masj taan eri voimakkuudella pyrkii jarruttamaan. Tämä aiheuttaa ak vääntömomentin, joka pyrkii kasvattamaan vaihe-eroa joustavasti I akselien välille. Vaihe-ero pyritään kuitenkin pitämään vakiona m kana säätämällä keloihin syötettävän virran määrää, jolloin mu ...4 20 neettiset voimat kompensoivat tarkasti akselien välillä vaikuttavai ; ! mentin. Massan sakeus, joka on verrannollinen vääntömoment t * · *; / määrittää mittaamalla keloihin syötettyä virtaa. Vastaavalla tav ***** yleisessä tapauksessa mitata fluidien leikkaus- ja kitkavoimia, visl· sakeutta.

·· c : 25 Akselien väli on tunnetussa tekniikassa tiivistetty elas O tiivisteellä, kuten O-rengastiivisteellä. O-renkaan käyttöön liittyy ki elmia. O-rengas luistaa etenkin akselien vaihe-eron kasvaessa ja > mikä muuttaa kitkaa akselien välillä ennaltamääräämättömällä ta' • * 1 _*** koska tiivistä joutuu kestämään nroceseicca lämnfttilan vaihteluita 2 tävästi. Tämä puolestaan voi prosessinohjaukseen vaikuttaessaan ko säädettävän prosessin väärään tilaan ja heikentää lopputuotteen

Lyhyt selostus

Keksinnön tavoitteena on toteuttaa parannettu tiiviste, nr 5 visteen valmistusmenetelmä ja mittausmenetelmä. Tämän saavul joka tarkoitettu käytettäväksi akseliparin väliseen tiivistämiseen fluii sen yhteydessä, missä akselit pyörivät samaan suuntaan, akseleist on ulkoakselin sisällä ja akselit on sovitettu pysymään vaihe-erolti määrätyissä rajoissa. Edelleen tiiviste on kimmoisasta aineesta valr 10 kimainen tiiviste; tiiviste käsittää ainakin kaksi putkiosaa, jotka ova kiinni; ainakin kahden putkiosan poimujen kiertymäkulma on toisill· kainen; tiiviste on yhdestä päästään kiinnitetty ulkoakseliin ja toisesi kiinnitetty sisäakseliin; ja tiiviste on sovitettu kiertymään vääntömo ka on verrannollinen akselien väliseen vaihe-eroon.

15 Keksinnön kohteena on myös mittalaite, joka käsittää sai taan pyörivän akseliparin, joista sisäakseli on ulkoakselin sisässi käsittää tiivisteen, joka on tarkoitettu akseliparin väliseen tiivistämii laite on sovitettu määrittämään mitattavan fluidin ominaisuus fluid essa vaihe-eron akselien välille muodostamallaan vääntömomentil! 20 tiiviste on kimmoisasta aineesta valmistettu putkimainen tiiviste; tiivi ainakin kaksi putkiosaa, jotka ovat toisissaan kiinni; ainakin kahde : poimujen kiertymäkulma on toisilleen vastakkainen; tiiviste on yh< .·.*! tään kiinnitetty ulkoakseliin ja toisesta päästään kiinnitetty sisäakse • · · te on sovitettu kiertymään vääntömomentilla, joka on verrannollin 25 väliseen vaihe-eroon.

• * ·

Keksinnön kohteena lisäksi mittausmenetelmä, jossa m din ominaisuutta kahden sisäkkäisen ja samaan suuntaan pyöri1 väliseen vaihe-eroon perustuen, joka johtuu fluidin aiheuttamasta ί : lisestä vääntömomentista. Menetelmässä edelleen muodostetaan * · On ΙλΙ/^ ah * rnlm IaIaUi m ι(Ι#ΐ·ΜΑίΗΛη 4*!ι ia * + 3 1 tetty ulkoakseliin ja toisesta päästään kiinnitetty sisäakseliin; mitata; välinen vaihe-ero; ja määritetään fluidin ominaisuus vaihe-eron peru Keksinnön kohteena on vielä tiivisteen valmistusmenete tiiviste on tarkoitettu käytettäväksi mittalaitteen akseliparin väliseei 5 seen, missä akselit pyörivät samaan suuntaan, akseleista sisäaksi akselin sisällä ja akselit on sovitettu pysymään vaihe-eroltaan enn: tyissä rajoissa. Menetelmässä edelleen valmistetaan putkimainen moisasta aineesta; muodostetaan tiivisteeseen ainakin kaksi putki* dostetaan kuhunkin putkiosaan ainakin yksi poimu, jonka kiertymäl 10 keaa putkimaisen tiivisteen pituusakselin suunnasta; muodosteta kahteen putkiosaan poimut, joiden kiertymäkulmat ovat toisilleen vz tiivisteen mittauksen aikaisesta kiertymisestä johtuvan vääntömon miseksi verrannolliseksi akselien väliseen vaihe-eroon; muodosti teen päihin kiinnitysosat, joista tiiviste on kiinnitettävissä akselipa! 15 että tiiviste on yhdestä päästään kiinni ulkoakselissa ja toisesta pää sisäakselissa.

Keksinnön edullisia suoritusmuotoja kuvataan epäitsen tenttivaatimuksissa.

Keksinnön mukaisella menetelmällä ja järjestelmällä s 20 useita etuja. Tiivisteen ominaisuudet pysyvät muuttumattomina aji Tiiviste ei myöskään aiheuta ennaltamääräämättömiä muutoksia ai seen vääntömomenttiin eri prosessiolosuhteissa, mikä tarkentaa mil » · · :Λ: Kuvioluettelo * * :.v Keksintöä selostetaan nyt lähemmin edullisten suoritusm 25 teydessä, viitaten oheisiin piirroksiin, joissa : O kuvio 1 esittää sakeuden mittalaitetta, : *": kuvio 2 esittää tiivistettä, kuvio 3 esittää tiivistettä kiinni akseleissa, kuvio 4A esittää tiivistettä, jossa on sisäkkäiset putkiosat, . · · \ 30 kuvio 4B esittää tiivistettä, jossa on sisäkkäiset putkiosat, 4 tonki- ja selluteollisuudessa ja jätevesien käsittelyssä näihin kuiten tumatta. Mitattava fluidi voi olla nestettä, kaasua tai suspensiota.

Kuvio 1 esittää kaksiakselista mittalaitetta, jolla voidaan merkiksi puukuituja sisältävän suspension sakeutta, mihin esitetty i 5 vin sopii. Ratkaisu käsittää kaksi akselia siten, että ulkoakselin 100 sisäakseii 102. Ulkoakselin 100 päässä voi olla potkuri 104, joka | voi vetää prosessiputken 106 päävirrasta mitattavaa fluidia mittau 108. Potkuri 104 voi myös sekoittaa suspensiota mittauksen aikans Iin 102 päässä voi olla tuntoelin 110. Sähkömoottori 112 tai vastaa 10 rittää akselia 100 esimerkiksi hihnavälityksen 114 avulla vakionoi muutoin tunnetulla tavalla. Molemmat akselit pyörivät samaan suun tausosassa 116 olevan akselien välisen sähkömagneettisen kytke akselit 100, 102 pidetään vakiovaiheessa toistensa suhteen, vaikks fluidin leikkaus- ja kitkavoimat pyrkivät akselien välille aiheuttamani 15 momentilla muuttamaan vaihe-eroa.

Akselien välisellä vaihe-erolla tarkoitetaan akselien välist ennalta määrätystä alkuasennosta. Tavallisesti toisiinsa joustavasti akselit voivat kiertyä enimmillään muutamia asteita. Vaihe-ero voi< optisesti käyttäen esimerkiksi optista mittalaitetta mittausosassa 1 20 sittää optisen lähettimen, optisen vastaanottimen ja kaksi samar maspyörää (ei esitetty kuviossa 1). Näistä ensimmäistä hammaspy ..... tää ulkoakseli 100 ja toista hammaspyörää pyörittää sisäakseii 10i : . pyörien pyöriessä akselien mukana hampaat toimivat optisen lä *; / vastaanottimen välisen säteen katkojina ja muodostavat pulssiteti • * * v*[ 25 vastaanottimelle. Kun akselit 100, 102 ovat samanvaiheiset, ham hampaat voivat olla kohdakkain. Mutta kun akselien 100, 102 väli : tuu vaihe-eroa, hammaspyörien hampaat siirtyvät vastaavasti toi: teen. Tämä muuttaa optisen signaalin pulssisuhdetta. Vaihe-ero < raan verrannollinen pulssisuhteeseen. Vaihe-ero voidaan mitata i 30 sinänsä tunnetuilla keinoilla.

* * .***. Akselien 100. 102 välissä on tunnetussa tekniikassa O- 5 Γ voi olla esimerkiksi ympyrän, ellipsin, monikulmion tai mikä tahans kuvalla käyrällä piirrettävän kuvion kehän muotoinen. Yleisessä U putkiosia voi olla enemmänkin kuin kaksi. Tiivisteen 200 putkiosi voivat olla peräkkäin kunkin putkiosan 202,204 lisätessä tiivisteen ; 5 omalla pituudellaan. Kuvion 2 putkiosa 202 voi käsittää 6 aaltomai 212. Samoin putkiosa 204 voi käsittää 6 aaltomaista poimua 214. I olla kussakin putkiosassa haluttu määrä siten, että yleisessä tapat kin putkiosa käsittää ainakin yhden poimun. Putkiosan 202 poimuja tymäkuima tiivisteen pituusakselin 206 suhteen on a. Putkiosan 2C 10 214 kiertymäkulma tiivisteen pituusakselin 206 suhteen on β. Tin kahden eri putkiosan poimujen määrä voi poiketa toisistaan. Kuvio teen 200 putkiosien 200, 202 poimut kiertyvät eri suuntiin. Yleisesi 200 pätee, että ainakin kahden eri putkiosan poimujen kiertymäkulr leen vastakkainen. Putkiosien kiertymään liittyvien poimujen kier 15 poikkeavat sekä putkimaisen tiivisteen pituusakselin 206 suunnasta nasta, joka on 90° kulmassa tiivisteen pituusakselin 206 suuntaan r siis putkiosan 202 kiertymäkulma on a = 45° putkimaisen tiivisteen Iin 206 suunnasta, putkiosan 204 kiertymäkulma voi olla β = -45° | tiivisteen pituusakselin 206 suunnasta, missä miinus-merkki tarkoil 20 kaista kiertymäkulmaa. Toisaalta putkiosan 204 kiertymäkulma vo β = -30° putkimaisen tiivisteen pituusakselin 206 suunnasta, kosk kiertymän suuruuden ei tarvitse olla itseisarvoltaan yhtä suuri eri | • * « l' ; Tiiviste voi käsittää kummassakin päässä kiinnitysosat 208, 210 tii> ; / nittämiseksi akseleihin. Poimujen kiertymäkulmien vastakkaisuus n • « » 25 sen, että tiivisteen päät eivät kierry pituusakselin 206 suuntaisesi * * sessa.

* : V Kuvio 3 esittää tiivistettä paikallaan akselien välillä. Putl< viste 200 on kiinnitetty yhdestä päästään sisäakseliin 102 käyttäe osaa 208 ja tiiviste 200 on kiinnitetty toisesta päästään ulkoakselii V*j 30 täen kiinnitysosaa 210.

***** Kuviossa 4A on esitettv ratkaisu, jossa Dutkimaisen tiivi 6

Myös kuviossa 4B on esitetty ratkaisu, jossa putkimaise ainakin yksi putkiosa 400 on ainakin yhden muun putkiosan 402 s että sisällä oleva putkiosan 400 pää 404, joka muodostaa tiivisl pään, on kiinnitettävissä sisäakseliin kiinnitysosalla 208, ja toinen tir 5 406 on kiinnitettävissä ulkoakseliin kiinnitysosalla 210. Erona kuvioi suun on se, että putkiosat ovat kuviossa 4B samansuuntaisia eiväi kulmassa toisiinsa nähden.

Tiiviste valmistetaan kimmoisasta aineesta, jollaista usea metalliseokset ovat. Kimmoisa kappale palaa entiseen muotoonsa 10 donmuutoksen aiheuttava voima lakkaa vaikuttamasta. Tästä syys saan kappaleeseen ei jää pysyvää muodonmuutosta. Kimmoisa a lineaarisesti tai epälineaarisesti kimmoinen. Esimerkiksi ruostumatc pii hyvin tiivisteen valmistusmateriaaliksi, koska siitä valmistettu tik monenlaisia prosessiolosuhteita. Materiaalin kimmoisuus takaa sen 15 teeseen kohdistuva pituusakselin 206 suuntainen puristuma tai keh nen kiertymä on palautuva puristuksen tai kiertymän aiheuttavan vo tua vaikuttamasta. Samoin kimmoisuuden avulla saadaan aikaan s€ te 200 muodostaa toistensa suhteen kiertyvien akselien välille vää tin τ, joka on verrannollinen akselien väliseen vaihe-eroon eli kiertj 20 selien väliseen kulmaan Θ: τ = f(0), ..... missä f on funktio, jolla vääntömomentti riippuu vaihe-erosta. Vään * * * I . voi olla lineaarisesti verrannollinen akselien väliseen vaihe-eroon, • « » *; / daan kirjoittaa: !·!·: 25 τ = k0, missä k on vääntöjousivakio, joka riippuu, kuten funktio f, ainakin rr : V (materiaalin kimmomodulista), materiaalin paksuudesta, putkimaise poikkiprofiiiin dimensioista, tiivisteen ja putkiosien pituudesta, poir rästä ja poimujen muodosta. Vakion k arvoksi voidaan valita esi 30 Nm)/(1 °). Haluttu vakion k arvo saadaan aikaan valmistamalla tiivisl ·***. materiaalista sopivilla mitoilla. Tiivisteen ominaisuudet pvsvvät m 7 kuten sakeus c, voidaan määrittää kokemusperäisen tiedon avulla mentista.

Koko tiiviste voi olla samaa materiaalia, jossa materiaaliF syy vakiona, ja eri putkiosat voivat olla saman mittaisia poimujen k( 5 lukumäärän ollessa samat. Myös poimujen kiertymäkulmat voivat c voitaan samat. Esitetyssä ratkaisussa ainakin kahden putkiosan voivat toisaalta myös poiketa toisistaan. Tällöin eri putkiosat valmis seen ja kiinnitetään toisiinsa kiinni. Koska tiivisteen pituusakselin puristus ei saa aiheuttaa tiivisteen kiertymää eikä siten vaihe-er< 10 välille, eri materiaalien toisistaan poikkeavien kimmomoduiien vai kompensoida. Tämä on mahdollista esimerkiksi tekemällä eri putkk täisiksi. Koska esimerkiksi teräksen kimmomoduli on noin kolme rempi kuin alumiinin, tulee teräksisen putkiosan olla vastaavasti kertaa pitempi kuin alumiinisen putkiosan. Vastaavasti pituuden sija 15 muuttaa seinämän paksuutta, poimujen korkeutta, poimujen määri mainittujen ominaisuuksien kombinaatiota.

Esitetyssä ratkaisussa ainakin kahden putkiosan seinäm det tai poimujen korkeudet ja poimujen lukumäärät voivat myös po taan. Kutakin näistä putkiosien eroista voidaan kompensoida yhd< 20 ämmällä muulla putkiosien välisellä erolla samaan tapaan kuin r välisen eron yhteydessä on kuvattu. Poimujen määrän lisääminen t korkeuden kasvattaminen vähentää tiivisteen vääntöjäykkyyttä eli \ ! . vakio k pienenee. Poimujen kiertymäkulman itseisarvolla lal = Ipl *: / teen vääntöjäykkyys on pienimillään. Kiertymäkulman pienentämir * · * *·*·[ 25 rentaminen tästä arvosta johtaa tiivisteen vääntöjäykkyyden suur

Putkimaisen tiivisteen keskimääräisen halkaisijan pienentäminen : pienentää vääntöjäykkyyttä. Muutettaessa tiivisteen pituusmittoja \..s kyyden voidaan pääsääntöisesti olevan ainakin likimäärin lineaari teen täsmällinen vääntöjäykkyys voidaan mitata ennen käyttöön ott< 30 Kun putkimaisessa tiivisteessä on ainakin kaksi putkiosa .**. eri suuntaiset Doimuien kiertvmäkulmat. tiivisteeseen kohdistuva n 8 akselin 100,102 väliseen vaihe-eroon perustuen, missä fluidi aiheu en välisen vääntömomentin. Askeleessa 500 muodostetaan tiivis joka on kimmoisasta aineesta valmistettu putkimainen tiiviste ja jo ainakin kaksi toisissaan olevaa putkiosaa, fluidin aiheuttamaan väär 5 ti in nähden vastakkaiseen suuntaan vääntävä vääntömomentti, joki en välillä olevaan vaihe-eroon lineaarisesti verrannollinen. Kukin p sittää ainakin yhden poimun. Ainakin kahden putkiosan poimujen k ma on toisilleen vastakkainen suhteessa tiivisteen pituusakseliin, yhdestä päästään kiinnitetty ulkoakseliin ja toisesta päästään kiinni! 10 seliin. Askeleessa 502 mitataan akselien välinen vaihe-ero ja aske määritetään fluidin ominaisuus vaihe-eron perusteella.

Tarkastellaan vielä kuvion 6 avulla tiivisteen valmistusm kun tiiviste on tarkoitettu käytettäväksi mittalaitteen akseliparin 101 seen tiivistämiseen, missä akselit pyörivät samaan suuntaan, akse 15 akseli on ulkoakselin sisällä ja akselit on sovitettu pysymään vaihe-€ naita määrätyissä rajoissa. Askeleessa 600 valmistetaan putkimai 200 kimmoisasta aineesta. Askeleessa 602 muodostetaan tiiviste a desta putkiosasta 202,204,400,402. Askeleessa 604 muodostetas putkiosaan ainakin yksi poimu, jonka kiertymäkulma poikkeaa putk 20 visteen pituusakselin suunnasta. Askeleessa 606 muodostetaan a teen putkiosaan poimut, joiden kiertymäkulmat ovat toisilleen vasta visteen mittauksen aikaisesta kiertymisestä johtuvan vääntömome ; seksi verrannolliseksi akselien väliseen vaihe-eroon. Askeleessa 6( • ·· ) / tetaan tiivisteen päihin kiinnitysosat 208, 210, joista tiiviste on kiin ***** 25 akselipareihin siten, että tiiviste on yhdestä päästään kiinni ulkoaksc .I / sesta päästään kiinni sisäakseiissa.

• V Poimut 212, 214 voivat olla halutun muotoisia ja suuruis :*..: kiksi aaltomaisia koho- ja urakuvioita tiivisteen putkimaisessa rc

Poimujen avulla tiivisteen seinämä voi olla paksumpi kuin poimutl l\: 30 putken seinämä saman vääntöjäykkyyden aikaansaamiseksi. Paks ***** non tik/icto Irpetää einiria nrn&pseinainpitfl ohi ite^inämäctä tiiuietpftä . 1 voi olla hyvin monet aineet Tiiviste voi olla esimerkiksi seuraavaniai 100 mm, halkaisija 14 mm, seinämän vahvuus 0,2 mm, poimujen II ja poimujen korkeus 1 mm. Näillä mitoituksilla voidaan saada vään oksi noin 1 Nm/16.

5 Vaikka keksintöä on edeltä selostettu viitaten oheisten | mukaisiin esimerkkeihin, on selvää, ettei keksintö ole rajoittunut i sitä voidaan muunnella monin tavoin oheisten patenttivaatimusten p • «« • i · «il • * • · « • Il • * • « « * lii • · * * ...

«· * • Il • · • ·

Ml • » • · * f · M I 4 * · * * • 4

# I

Claims

1. Tiiviste, joka tarkoitettu käytettäväksi akseliparirt (10C seen tiivistämiseen fluidin mittauksen yhteydessä, missä akselit pyörivät samaan suuntaan, akseleista sisäakseli (102) on ulkoakse 5 säilä ja akselit (100,102) on sovitettu pysymään vaihe-eroltaan enn tyissä rajoissa, tunnettu siitä, että tiiviste (200) on kimmoisasta aineesta valmistettu putkim te; tiiviste (200) käsittää ainakin kaksi putkiosaa (202, 204, 10 jotka ovat toisissaan kiinni; ainakin kahden putkiosan (202, 204, 400, 402) poimujen kiertymäkulma on toisilleen vastakkainen; tiiviste (200) on yhdestä päästään kiinnitetty ulkoakseliin sesta päästään kiinnitetty sisäakseiiin (102); ja 15 tiiviste (200) on sovitettu kiertymään vääntömomentilla, j rannollinen akselien (100,102) väliseen vaihe-eroon.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen tiiviste, t u n n e 111 tiivisteen (200) ainakin yksi putkiosa (400) on ainakin yhden muui (402) sisällä siten, että sisällä oleva putkiosa (400), jonka pää (40 20 taa tiivisteen yhden pään, on kiinnitettävissä sisäakseiiin (102), ja t : . teen pää (406) on kiinnitettävissä ulkoakseliin (100). ! M * · : V: 3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen tiiviste, tunnette *:**: tiivisteen (200) putkiosat (202, 204) ovat peräkkäin kunkin putkiosar :***: lisätessä tiivisteen (200) pituutta omalla pituudellaan. • » a »* • · ’···* 25 4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen tiiviste, tunnette ainakin kahden putkiosan (202, 204, 400, 402) materiaalit poikke taan. ··· • ♦ • · * · ·

7. Patenttivaatimuksen 1 mukainen tiiviste, tunnettu ainakin kahden putkiosan (202, 204, 400, 402) poimujen (212, 214 poikkeavat toisistaan.

8. Patenttivaatimuksen 1 mukainen tiiviste, tunnettu 5 ainakin kahden putkiosan (202, 204, 400, 402) poimujen (212, 2U rät poikkeavat toisistaan.

9. Mittalaite, joka käsittää samaan suuntaan pyörivän (100,102), joista sisäakseli (102) on ulkoakseiin (100) sisässä; mittalaite käsittää tiivisteen, joka on tarkoitettu akselipa! 10 tiivistämiseen; mittalaite on sovitettu määrittämään mitattavan fluidin fluidin aiheuttaessa vaihe-eron akselien (100, 102) välille muodc vääntömomentilla, tunnettu siitä, että tiiviste (200) on kimmoisasta aineesta valmistettu putkim 15 te; tiiviste (200) käsittää ainakin kaksi putkiosaa (202, 204, jotka ovat toisissaan kiinni; ainakin kahden putkiosan (202, 204, 400, 402) poimujen kiertymäkulma on toisilleen vastakkainen; ... 20 tiiviste (200) on yhdestä päästään kiinnitetty ulkoaksel V \ toisesta päästään kiinnitetty sisäakseliin (102); ja * · « / tiiviste (200) on sovitettu kiertymään vääntömomentilla, j rannollinen akselien (100,102) väliseen vaihe-eroon. * ·

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen mittalaite, t u n n < .···, 25 että mittalaite on sovitettu määrittämään tiivisteen (200) vääntömor lien (100, 102) välisestä vaihe-erosta lineaarisena funktiona; . mittalaite on sovitettu määrittämään fluidin ominaisuu • · « ·;;; (200) vääntömomentin perusteella. • · • ·

12. Patenttivaatimuksen 9 mukainen mittalaite, tunne että tiivisteen (200) päät (404, 406) on sovitettu kiertymättömiksi toi! teen.

13. Mittausmenetelmä, jossa mitataan fluid in ominaisui 5 sisäkkäisen ja samaan suuntaan pyörivän akselin (100, 102) välis eroon perustuen, joka johtuu fluidin aiheuttamasta akselien (100, 11 tä vääntömomentista, tunnettu siitä, että muodostetaan (500) tiivisteellä (200), joka on kimmoisas valmistettu putkimainen tiiviste ja joka käsittää ainakin kaksi toisis 10 olevaa putkiosaa (202, 204, 400, 402), fluidin akselien (100,102) νέ tamaan vääntömomenttiin nähden vastakkaiseen suuntaan väänti momentti, joka on akselien (100, 102) välillä olevaan vaihe-eroon nen; kukin putkiosa (202, 204, 400, 402) käsittää ainakin yhc 15 (212,214); ainakin kahden putkiosan (202, 204, 400, 402) poimujen kiertymäkulma on toisilleen vastakkainen; tiiviste (200) on yhdestä päästään kiinnitetty ulkoaksel toisesta päästään kiinnitetty sisäakseliin (102); 20 mitataan (502) akselien (100,102) välinen vaihe-ero; ja määritetään (504) fluidin ominaisuus vaihe-eron perustee * M V*: 14. Patenttivaatimuksen 13 mukainen menetelmä, tu n :.v tä, että määritetään tiivisteen vääntömomentti akselien (100, 10! *:**: vaihe-erosta lineaarisella funktiolla, ja määritetään fluidin ominaisui 25 tä (200) määritetyn vääntömomentin perusteella. ··· ***** 15. Tiivisteen valmistusmenetelmä, missä tiiviste on tarl· tettäväksi mittalaitteen akseliparin (100, 102) väliseen tiivistämis "*:* akselit (100, 102) pyörivät samaan suuntaan, akseleista sisäaks< t ulkoakselin (100) sisällä ia akselit (100.102) on sovitettu Dvsvmään φ muodostetaan (604) kuhunkin putkiosaan (202, 204, 400, kin yksi poimu (212, 214), jonka kiertymäkulma poikkeaa putkimaise (200) pituusakselin suunnasta; muodostetaan (606) ainakin kahteen putkiosaan (202, 5 402) poimut (212, 214), joiden kiertymäkulmat ovat toisilleen vasta visteen (200) mittauksen aikaisesta kiertymisestä johtuvan väänt saamiseksi verrannolliseksi akselien (100,102) väliseen vaihe-erooi muodostetaan (608) tiivisteen (200) päihin kiinnitysosat joista tiiviste (200) on kiinnitettävissä akselipareihin (100, 102) siten 10 te (200) on yhdestä päästään kiinni ulkoakselissa (100) ja toisesti kiinni sisäakseiissa (102).

16. Patenttivaatimuksen 15 mukainen menetelmä, tu n i tä, että muodostetaan putkiosat (202, 204, 400, 402) erikseen ja I putkiosat (202, 204,400, 402) toisiinsa yhtenäiseksi tiivisteeksi.

17. Patenttivaatimuksen 15 mukainen menetelmä, t u n i tä, että sijoitetaan tiivisteen ainakin yksi putkiosa (400) ainakin yl putkiosan (402) sisälle, jolloin sisällä oleva putkiosa (400), jonka ρέ taa tiivisteen (200) yhden pään (404), on kiinnitettävissä sisäakseii toinen tiivisteen pää (406) on kiinnitettävissä ulkoakseliin (100). • » « • % a m « m • «9 • # Ψ » 9. f • · » • · * ·· · 9 9 9 • · • * * · · • « • 99 • ·· B M·· ««· • · • 9 Λ M. Λ.