FI116494B

FI116494B - Vahvistinjärjestelmä

Info

Publication number: FI116494B
Application number: FI992240A
Authority: FI
Inventors: Gregory French; Richard D Posner; Kwang Kim; Stefan Klein; Wayne Roberts
Original assignee: Powerwave Technologies Inc
Priority date: 1998-10-19
Filing date: 1999-10-18
Publication date: 2005-11-30
Also published as: CA2286542A1; EP0996223A1; FI19992240A; US6147555A; KR20000029154A; EP0996223B1

Description

116494

Vahvistinjärjestelmä

Keksinnön tausta Tämän keksinnön kohteena on yleisesti vahvistusjärjestelmät ja yksityiskohtaisemmin tarkasteltuna menetelmät ja laitteistot särön vähentämi-5 seksi vahvistimissa, joita käytetään kyseisissä järjestelmissä.

Tekniikan tason mukaisesti vahvistimilla on laaja määrä sovelluksia. Vahvistimet voidaan biasoida toimimaan yhdessä lukuisista niin kutsutuista luokista. Kun vahvistin on biasoitu toimimaan luokassa A, vahvistin saa aikaan lineaarisen suhteen sisäänmenojännitteen ja ulostulojännitteen välille. Vaikka 10 vahvistimen toiminnalla luokassa A on laaja joukko sovelluksia, suurempaa tehoulostuloa ja suorituskykyä vaadittaessa tai toivottaessa, vahvistin biasoi-daan joskus toimimaan luokassa A/B. Kuitenkin, kun vahvistin on biasoitu toimimaan luokassa A/B, vahvistimen tehosiirtokäyrä 10 on vähemmän lineaarinen kuin luokan A vahvistimilla, kuten kuviossa 1 on kuvattu käyrällä 14. Suo-15 rituskyvyn lisäämiseksi tietoliikennejärjestelmät operoivat usein vahvistimilla niiden epälineaarisella alueella 12. Tämä käytäntö tuo esille kuitenkin amplitudi- ja vaihevääristymäkomponentteja vahvistimen tuottamaan ulostulosignaaliin.

Kuten tekniikan tason mukaisesti on myös tunnettua, suurimmalla 20 osalla tietoliikennejärjestelmistä on FCC-allokoidut taajuuskaistat 18 (eli taa- juudet, jotka ovat taajuusalueella) kantoaaltotaajuuden 20 ympärille asetettui- · na, kuten on esitetty kuviossa 2A. Esimerkiksi CDMA (koodijakoinen monipää- sy) -tietoliikennejärjestelmäsignaalilla on ennalta määrätty 1,25 MHz:n kaista.

: Eri CDMA-tietoliikennekanaville on allokoitu eri taajuusspektrin kaistat. Vah- .·:*! 25 vistimia käytetään sellaisissa järjestelmissä, ja ne on usein biasoitu toimimaan • » » luokassa A/B. Viitaten kuvioon 2B, signaalin prosessointi, kuten vahvistaminen vahvistimella, joka toimii epälineaarisella alueella 12 (kuvio 1), voi tuottaa ”sä-rötaajuusolkapäitä” 22a - 22b signaalin allokoidun kaistanleveyden 18 ulko-- > puolella. (Näitä kutsutaan taajuusalueen ulkopuolella oleviksi taajuuksiksi.) Nä- ...: 30 mä särötaajuuskomponentit 22a - 22b voivat häiritä kaistanleveyksiä, jotka on ;y. allokoitu toisille tietoliikennesignaaleille. Täten FCC asettaa tiukkoja rajoituksia . · · ·. taajuusalueen ulkopuolella oleville taajuuskomponenteille.

/·' On olemassa monia tekniikoita taajuusalueen ulkopuolella olevan vääristymän vähentämiseksi. Eräs tällainen tekniikka on esitetty kuviossa 3, 35 jossa vahvistettava signaali 25 syötetään esivääristinyksikköön 24. Esivääris-tinyksiköllä on tehosiirtokäyrä 24a (kuvio 1), ja yksikkö kompensoi vääristy- 116494 2 mää, joka syntyy seuraavassa vahvistuksessa luokan A/B-vahvistimessa 26. Yksityiskohtaisemmin esivääristinyksikkö 24 muuttaa sisäänmenosignaalin sähköiset ominaisuudet (esimerkiksi vahvistuksen ja vaiheen) siten, että seu-raava vahvistus saa aikaan lineaarisen vahvistuksen sisäänmenosignaalin 5 vaihe- ja taajuusominaisuuksille. Esivääristinyksikkö 24 on konfiguroitu luokan A/B-vahvistimen epälineaaristen ominaisuuksien a priori mittauksilla. Valitettavasti vahvistimen ominaisuudet (kuvion 1 vahvistuskäyrä 10, jossa on alue 12) muuttuvat ajan ja lämpötilan suhteen tehden tehokkaan esivääristyksen vaikeammaksi. Esimerkiksi, kun vahvistimen lämpötila kasvaa, sen epälineaari-10 nen alue 12 saattaa tulla enemmän tai vähemmän lineaarisemmaksi vaatien kompensoivan muutoksen esivääristinyksikön 24 suorittamassa muutoksessa. Jotkut adaptiiviset esivääristinjärjestelmät käyttävät etsintätaulukoita muuttaakseen esivääristimen ominaisuuksia ympäristötekijöihin, kuten lämpötilaan, perustuen. Nämä etsintätaulukot sisältävät ennalta määrätyt esivääristimen oh-15 jausasetukset käytettäväksi ennalta määrätyissä tilanteissa. Kuitenkaan ympäristötekijät yksinään eivät määrää muutoksia vahvistimen ominaisuuksissa. Siten, ajan suhteen, vahvistimen ominaisuudet muuttuvat arvaamattomasti vahvistimen komponenttien ikääntymisen johdosta.

Toinen lähestymistapa vahvistimen vääristymän vähentämiseksi on 20 käyttää myötäkytkettyä kompensaatiota, kuten on esitetty kuviossa 4. Siinä myötäkytketty piiri 31 on sisällytetty taajuusalueen ulkopuolella olevan vääris-tymän vähentämiseksi. Myötäkytketty piiri 31 sisältää differentoivan piirin tai yhdistimen 30, päävahvistimen 33, joka toimii luokan A/B-vahvistimena, virhe-:*·.! vahvistimen 32, viivepiirit 28 ja 28a sekä yhdistimen 29. Differentoiva piiri 30 25 tuottaa ulostulosignaalin, joka edustaa luokassa A/B toimivaan vahvistimeen 33 syötetyn signaalin osan ja vahvistimeen 33 ennen tällaista vahvistusta syö-tetyn signaalin välistä eroa. Taajuuskomponentit differentoitavan piirin 30 ulostulosignaalissa ovat tämän takia vahvistimessa 33 syntyvät taajuusalueen ul-, . kopuolella olevat taajuuskomponentit 22a - 22b. Ulostulon vahvistaminen ja

» · I

30 invertoiminen, jonka differentoiva piiri 30 tuottaa virhevahvistimella 32, tuottaa I · ;·’ taajuusalueen ulkopuolisen korjaavan signaalin. Yksityiskohtaisemmin, yhdis- :Y: tin 29 yhdistää differentoivan piirin 30 ja vahvistimen 32 tuottaman korjaavan signaalin vahvistimen 31 viivästetyn signaalin ulostulon kanssa vähentäen si-. ten vahvistimen 33 signaalin ulostulon taajuusalueen ulkopuolella olevien taa- I « · /· 35 juuksien 22a - 22b energiaa (kuvio 2B). Myötäkytketty piiri 31 sisältää viivelin- -·*' jän 28 virhevahvistimessa 32 olevan viiveen kompensoimiseksi. Huomioita- 3 1 16494 koon, että pienet erot näiden elementtien välisessä ajoituksessa voivat heikentää myötäkytketyn järjestelmän tehokkuutta. Kun tuottaja voi huolellisesti sovittaa komponentit ennen laivausta, myötäkytkettyjen komponenttien ikääntyessä korjaava signaali ja prosessoitu signaali voivat tulla ajoitusvirheellisiksi 5 ellei niitä kompensoida oikein.

Keksinnön yhteenveto

Keksinnön kohteena on laitteisto ja menetelmä RF-signaalin taajuusalueen ulkopuolella olevien taajuuskomponenttien vähentämiseksi, jonka RF-signaalin kantoaallon taajuutta ei tunneta ennalta. RF-signaalilla on sekä 10 taajuusalueella olevia taajuuskomponentteja että taajuusalueen ulkopuolella olevia taajuuskomponentteja. Laitteistolle on ominaista piiri sisäänmenosig-naalin vahvistamiseksi RF-signaalin tuottamista varten, jolla piirillä on säädettävät sähköiset ominaisuudet ja ohjausjärjestelmä, joka on kytketty piiriin taajuuden paikallistamiseksi RF-signaalin kaistalta ja taajuusalueen ulkopuolella 15 olevien taajuuskomponenttien energian havaitsemiseksi ohjaussignaalin tuottamista varten, joka liittyy taajuusalueen ulkopuolella olevien taajuuskomponenttien energiaan. Ohjaussignaali on kytketty piirin sähköisten ominaisuuksien säätämiseksi taajuusalueen ulkopuolella olevien taajuuksien energian vähentämiseksi.

20 Keksinnön eräässä edullisessa suoritusmuodossa piirissä on esi- : ’'': vääristin, jolla on säädettäviä ominaisuuksia, joita ohjaussignaali ohjaa. Toisen < r « suoritusmuodon mukaisesti piiri voi sisältää tehovahvistimen, jolla on ohjaus- • · · · .·. ; signaalin ohjaamia säädettäviä ominaisuuksia. Tässä esimerkissä ainakin yksi /·. j säädettävä ominaisuus on vahvistimen bias-pisteen parametri. Toisen suori- • * * 25 tusmuodon mukaisesti piiri voi sisältää myötäkytketyn piirin ja signaali voi olla ’;., * esimerkiksi CDMA-signaali, jolla on hyvin tunnetut ominaisuudet.

‘ Keksinnön menetelmälle on ominaista RF-signaalin taajuusalueella olevan taajuuskomponentin paikallistaminen, energian ilmaiseminen taajuuk-! silla, jotka ovat ennalta määrätyllä poikkeamalla taajuusalueella olevasta taa- 30 juuskomponentista ja piirin sähköisten ominaisuuksien säätäminen taajuus-, v. alueen ulkopuolella olevan taajuuden energian vähentämiseksi.

Keksinnön erään suoritusmuodon mukaisesti menetelmälle on tun- » * nusomaista ensimmäisellä taajuudella olevan energian mittaaminen toisella I ♦ i.: i taajuudella olevan energian mittaaminen ja sen määrittäminen, ylittääkö toi- 35 sella taajuudella mitattu energia ensimmäisellä taajuudella mitatun energian enemmän kuin valitun kynnysarvon verran. Keksinnön eräässä edullisessa 116494 4 suoritusmuodossa menetelmä sekoittaa signaalin, jolla on taajuusalueen ulkopuolella taajuuksia kantataajuudelle asti.

Keksinnön erään edullisen suoritusmuodon mukaisesti laitteisto sisältää esivääristimen, joka on kytketty vastaanottamaan sisäänmenosignaa-5 linsa ja jolla on ulostulonsa kytketty tehovahvistimeen. Esivääristimellä on epälineaarinen ulostulosignaali- versus sisäänmenosignaalisiirtokäyrä, joka voidaan valikoivasti säätää takaisinkytkentäsilmukan antaman taajuusalueen ulkopuolella olevan takaisinkytketyn ohjaussignaalin mukaisesti. Tuloksena on olennaisesti lineaarinen vahvistimen ulostulo- versus sisäänmenosignaalin telo hosiirtokäyrä. Tässä suoritusmuodossa takaisinkytkentäsilmukalla on ohjaussignaali, joka on kytketty tehovahvistimen ulostuloon sisäänmenosignaalin kantoaaltotaajuuden paikallistamiseksi ja takaisinkytkentäohjaussignaalin tuottamiseksi, joka signaali liittyy energiaan sisäänmenosignaalin kaistanleveyden ulkopuolella olevissa särötaajuuskomponentteissa. Takaisinkytkentäohjaussig-15 naali on kytketty esivääristimeen esivääristimen sähköisten ominaisuuksien säätämiseksi tehovahvistimen ulostulossa olevien, taajuusalueen ulkopuolella olevien taajuuskomponenttien energian vähentämiseksi.

Siten menetelmä ja laitteisto edullisesti vähentävät säröä vahvistetussa RF-signaalissa, esimerkiksi käytettäessä luokan A/B-vahvistinta suori-20 tuskykyä varten tai suurtehoulostuloa varten.

Piirustusten lyhyt selostus »· * .:. Keksintöä selostetaan viitaten seuraavien piirustuksiin, joissa

Kuvio 1 on kaaviokuva, joka havainnollistaa tekniikan tason mukai- • · * ! siä vahvistimen ulostuloalueita; • · · 25 Kuviot 2A ja 2B ovat diagrammaattisia luonnoksia signaalista, jolla *; * / on taajuusalueella olevia ja taajuusalueen ulkopuolella olevia taajuuskompo- • · · *·’ ‘ nentteja tekniikan tason mukaisesti;

Kuvio 3 on diagrammaattinen luonnos vahvistusjärjestelmästä tek-·.: i nilkan tason mukaan; 30 Kuvio 4 on diagrammaattinen luonnos toisesta vahvistusjärjestel- . v, mästä tekniikan tason mukaan; I i t

Kuvio 5 on diagrammaattinen luonnos vahvistusjärjestelmästä, jolla ;* on säädettävien sähköisten ominaisuuksien esivääristin keksinnön mukaan; : Kuviot 6A - 6C ovat diagrammaattisia luonnoksia kuvion 5 vahvis- 35 tusjärjestelmässä tuotettujen signaalien taajuusspektristä; 116494 5

Kuvio 7 on diagrammaattinen luonnos kuvion 5 valmistusjärjestelmästä kyseisen valmistusjärjestelmän ohjausjärjestelmän ollessa esitettynä yksityiskohtaisemmin;

Kuvio 8 on vuokaavio prosessista, jota ohjausjärjestelmä käyttää 5 kuviossa 7 ohjaussignaalien tuottamiseen taajuusalueen ulkopuolella olevien taajuuskomponenttien energiaan perustuen;

Kuvio 9 on vuokaavio prosessista, jota kuvion 7 ohjausjärjestelmä käyttää määrittääkseen kuvion 7 vahvistusjärjestelmässä tuotetut signaalin taajuuskomponentit; 10 Kuvio 10 on diagrammaattinen luonnos vahvistusjärjestelmästä, jol la on säädettävien sähköisten ominaisuuksien esivääristin keksinnön erään toisen suoritusmuodon mukaan;

Kuvio 11 on diagrammaattinen luonnos sekoittimesta, joka on kon-figuroitu neljän kvadrantin kertojana, joka kertoja on biasoitu lineaariselle toils minta-alueelle, kyseisen sekoittimen ollessa sovitettu toimimaan kuvion 10 vahvistusjärjestelmässä;

Kuvio 12 on diagrammaattinen luonnos kuvion 10 vahvistusjärjestelmästä kyseisen vahvistusjärjestelmän ohjausjärjestelmän ollessa esitettynä yksityiskohtaisemmin; 20 Kuvio 13 on diagrammaattinen luonnos vahvistusjärjestelmästä kek sinnön erään toisen suoritusmuodon mukaan, jolla valmistusjärjestelmällä on eliminointipiiri, joka on konfiguroitu lisäämään taajuusalueen ulkopuolella ole-;: · vien taajuuskomponenttien dynaamista aluetta;

Kuvio 14 on diagrammaattinen luonnos vahvistusjärjestelmästä, jol- : 25 la valmistusjärjestelmällä on eliminointipiiri, joka on konfiguroitu lisäämään taajuusalueen ulkopuolella olevien taajuuskomponenttien dynaamista aluetta t * * keksinnön erään toisen suoritusmuodon mukaan; • * » ' • » » ‘ Kuvio 15 on diagrammaattinen luonnos vahvistusjärjestelmästä, jol la valmistusjärjestelmällä on eliminointipiiri, joka on konfiguroitu lisäämään taa-

• I I

: 30 juusalueen ulkopuolella olevien taajuuskomponenttien dynaamista aluetta kek- :: sinnön erään toisen suoritusmuodon mukaan; ; Kuvio 16 on diagrammaattinen luonnos vahvistusjärjestelmästä, jol- la on säädettäviä ominaisuuksia, joita ohjataan kuvion 5 ohjausjärjestelmällä /·’ keksinnön mukaan; * ·» 116494 6

Kuvio 17 on diagrammaattinen luonnos vahvistimesta, jolla on säädettäviä ominaisuuksia, joita ohjataan kuvion 10 ohjausjärjestelmällä keksinnön mukaan;

Kuvio 18 on diagrammaattinen luonnos vahvistusjärjestelmästä, jol-5 la on säädettävien sähköisten ominaisuuksien myötäkytketty piiri, joita ohjataan kuvion 5 ohjausjärjestelmällä keksinnön mukaan;

Kuvio 19 on diagrammaattinen luonnos vahvistusjärjestelmästä, jolla on säädettävien sähköisten ominaisuuksien myötäkytketty piiri, joita ohjataan kuvion 10 ohjausjärjestelmällä keksinnön mukaan; 10 Kuvio 20 on diagrammaattinen luonnos vahvistusjärjestelmästä, jol la on ohjausjärjestelmä, joka on sovitettu kuvion 18 myötäkytketyn piirin säädettävien sähköisten ominaisuuksien ohjaamiseksi;

Kuvio 21 on diagrammaattinen luonnos vahvistusjärjestelmästä, jolla on ohjausjärjestelmä, joka ohjaa monia komponentteja keksinnön mukaan.

15 Edullisen suoritusmuodon kuvaus

Viitaten kuvioon 5, vahvistusjärjestelmän 100 on näytetty vahvistavan sisäänmenosignaalia, joka syötetään järjestelmään johdossa 101. Yksityiskohtaisemmin, järjestelmä 100 antaa vahvistetun ulostulosignaalin johdossa 103. Järjestelmä 100 sisältää vahvistimen 102, ohjausjärjestelmän 104 (yk-20 sityiskohdat esitetään kuviossa 7), ja esivääristimen 105, jotka kaikki kompo-nentit on järjestetty kuten on esitetty. Tässä suoritusmuodossa sisäänmeno-

* » I

signaali johdossa 101 on vastaanotettu CDMA-signaali. Vastaanotetulla sig-naalilla on ennalta määrätty, a priori tunnettu kaistanleveys ”BW”. Kuitenkin • Il ! ! tällaisen vastaanotetun signaalin kantoaallon taajuus fc voi olla mikä tahansa 25 useasta käytettävissä olevasta kantoaaltotaajuudesta eikä sitä tunneta etukä- • * * teen.

'·* ’ Vahvistin 102 on biasoitu luokkaan A/B ja siten sillä on epälineaari nen vahvistusominaisuus. Tämän takia vahvistimen 102 epälineaarinen vah-j.i - vistus tuo esille vahvistettuun ulostulosignaaliin amplitudi-ja vaihevääristymää.

30 Siten johtamalla signaali vahvistimen 102 läpi, joka vahvistin toimii epälineaa- ,v, risella ulostuloteho- versus sisäänmenotehosiirtokäyrällä, tuottaa kaistanle- • * · veyden BW ulkopuolisia taajuuskomponentteja (eli taajuusalueen ulkopuolella ”* olevia taajuuskomponentteja).

:,· * Tässä kuvatussa suoritusmuodossa kuitenkin vahvistimen 102 tuot- : 35 tama ulostulosignaali syötetään käyttäen ohjausjärjestelmää 104 esivääris- timeen 105. Esivääristimellä 105 on säädettäviä sähköisiä ominaisuuksia, 116494 7 esimerkiksi säädettävät bias-ominaisuudet ja -parametrit. Esivääristin 105 vastaanottaa sisäänmenosignaalin johdossa 101 ja ohjausjärjestelmän 104 ulostulon johto(j)a 109 pitkin. Esivääristimen 105 ulostulo syötetään vahvistimelle 102. Esivääristimellä 105 on epälineaarinen vahvistus- versus sisään-5 menosignaalitaso-ominaisuus, joka on valittu taajuusalueen ulkopuolella olevan takaisinkytketyn ohjaussignaalin (signaalit johto(j)a 109 pitkin) mukaan, jotta vahvistusjärjestelmä 100 kykenee antamaan olennaisesti lineaarisen vahvistimen ulostuloteho- versus sisäänmenosignaalitehosiirtokäyrän sisään-menosignaaliin 101. Siten jatkuvassa tilassa ulostulo johdossa 103 on sisään-10 menosignaalin vahvistus johdossa 101 ilman taajuusalueen ulkopuolella olevia tai pienemmillä taajuusalueen ulkopuolella olevilla taajuuskomponenteilla. Kuten tullaan kuvaamaan, mikä tahansa taajuusalueen ulkopuolella oleva taajuuden energia ulostulosignaalissa johdossa 103, esimerkiksi vahvistimen 102 ryöminnän seurauksena, havaitaan ja syötetään esivääristimeen 105 käyttä-15 mällä ohjausjärjestelmää 104, jotta mahdollistetaan järjestelmän 100 tuottaa taas, jatkuvassa tilassa ulostulosignaali johdossa 103, jossa on vähän tai ei yhtään taajuusalueen ulkopuolella olevia komponentteja.

Yksityiskohtaisemmin tarkasteltuna takaisinkytketty silmukka 107 asetetaan sinne, missä ohjausjärjestelmä 104 vastaanottaa vahvistimen 102 20 ulostulon ja tuottaa takaisinkytketyn ohjaussignaalin johdossa 109 esivääristi-melle 105. Ohjausjärjestelmä 104 analysoi signaalin, jonka vahvistin 102 tuot-: ’ : taa kantoaaltotaajuuden paikallistamiseksi, jolla on vastaanotetun signaalin ··* kaistanleveys BW, tässä sisäänmenosignaalin kantoaaltotaajuus johdossa

101, ja aikaansaa takaisinkytketyn ohjaussignaalin johdossa 109, joka signaali : 25 liittyy särötaajuuskomponenttien energiaan (eli energiaan kaistanleveyden BW

ulkopuolella), havaittu ulostulosignaalissa johdossa 103. Kuvatussa suoritus-muodossa ohjausjärjestelmä 104 mittaa vääristymätaajuuskomponenttien energiaa mittaamalla energiaa taajuuden tai taajuuksien poikkeamalla kantoaalto-taajuudelta (esimerkiksi taajuudella 800 kHz ja 1,25 MHz kantoaaltotaajuu-30 delta) mittaustaajuuden/taajuuksien ollessa sisäänmenosignaalin kaistanle-veyden ulkopuolella. Takaisinkytketty ohjaussignaali johdossa 109 on kytketty esivääristimeen 105 esivääristimen ominaisuuksien säätämiseksi (esimerkiksi . · · ·. vahvistus ja vaihe tai esivääristimen bias-pisteet) ja sillä tavalla nollata (eli vä hentää) energiaa taajuusalueen ulkopuolella olevissa signaaleissa johdossa : 35 103.

116494 8

Viitaten taas kuvioon 5, eräässä suoritusmuodossa ohjausjärjestelmä 104 sekoittaa kantataajuudelle vahvistetun signaalin johdossa 103 vastaanotetun signaalin kantoaaltotaajuuden kanssa ja mittaa energiaa ulostulosignaalissa johdossa 103 yhdellä tai useammalla ennalta määrätyllä poikkea-5 maila kantoaaltotaajuudesta. Viitaten myös kuvioihin 6A - 6C, sisäänmenosig-naalin taajuusspektri 18 johdossa 101 näytetään kuviossa 6A. Kuviossa 6B näytetään ulostulosignaalin taajuusspektrillä johdossa 103 ei-jatkuvan tilan olosuhteissa eli ennen korjausta olevan taajuusalueen ulkopuolella olevia taa-juuskomponentteja 22a, 22b vahvistimen 102 epälineaarisesta toiminnasta 10 johtuen. Taajuusspektri, joka johtuu ulostulosignaalin johdossa 103 sekoittamisesta kantataajuudelle sisäänmenosignaalin kantoaaltotaajuuden kanssa, näytetään kuviossa 6C.

Kuten kuviossa 6A näytetään, sisäänmenosignaali johdossa 101 on keskittynyt kantoaaltotaajuuden fc ympärille ja sillä on a priori tunnettu kais-15 tanleveys BW. CDMA-signaalin tapauksessa kaistanleveys on 1,25 MHz. Kuten kuviossa 6B näytetään, vahvistimen 102 vahvistus ennen jatkuvaa tilaa tuo esille taajuusalueen ulkopuolella olevia särökomponentteja 22a ja 22b ulostulosignaaliin johdossa 103. Ohjausjärjestelmä 104 sekoittaa vahvistetun signaalin johdossa 103 (kuvio 6B) kantataajuudelle keskittäen näin signaalin DC:n 20 (nollataajuus) ympärille, kuten kuviossa 6C on esitetty. Sekoituksen jälkeen taajuusalueen ulkopuolella olevat särökomponentit ilmestyvät taajuuksille, jot-ka ovat suurempia kuin siirtymä BW/2 DC:stä, tai CDMA-signaalin tapaukses- I i » .;· sa taajuuksille yli 0,625 MHz. Ohjausjärjestelmä 104 tuottaa ohjaussignaaleja : mitattuun energian määrään perustuen, esimerkiksi taajuudella 0,625 MHz tai .·, · 25 muilla ennalta määrätyillä taajuusoffseteilla. Eli ohjausjärjestelmä 104 tuottaa « I · ohjaussignaaleja taajuusalueen ulkopuolella olevaan energian määrään pe-*;.. rustuen komponenteissa 22a, 22b.

v Yksityiskohtaisemmin ja viitaten kuvioon 7, eräässä suoritusmuo dossa ohjausjärjestelmä 104 on esitetty, ja se sisältää mikrokontrollerin 124, » * i 30 joka ohjaa taajuussyntetisaattoria 126 vahvistimen 102 johdossa 103 tuotta- »· · man signaalin sekoittamiseksi (tässä tuomiseksi kantataajuudelle). Sekoitin .*.·. 106 vastaanottaa taajuussyntetisaattorin 126 ulostulon ja vahvistimen ulostu- .··’, lon johdossa 103 ja jakaa ulostulonsa kaistanpäästösuodattimelle 108, joka "* poistaa sekoitetun signaalin taajuusalueella olevat taajuuskomponentit laa- : 35 jentaakseen taajuusalueen ulkopuolella olevien särökomponenttien resoluu- > ., tiota. Vahvistin 110 vastaanottaa suodatetun signaalin ja antaa vahvistamansa 116494 9 ulostulon A/D-muuntimelle 120, digitaalinen ulostulo viedään digitaalista signaalianalyysiä varten digitaaliselle signaaliprosessorille (DSP) 122. DSP on erityisesti konfiguroitu vaikuttamaan spektrianalyysiin digitaalisella sisäänme-nosignaalilla A/D-muuntimelta 120. Mikrokontrolleri 124, suorittaessaan kiin-5 teän ohjelmiston ohjeita 128, kyselee DSP:ltä 122 energiamittauksia ennalta määrätyillä offseteilla. Mikrokontrolleri 124 analysoi suoritetut ja nykyiset ener-giamittaukset ohjaussignaalien tuottamiseksi johdon 109 kautta, joka säätää sähköisiä ominaisuuksia, esimerkiksi esivääristimen 105 vaihetta ja vahvistusta.

10 Viitaten myös kuvioon 8, käytössä mikroprosessoriohjeet 128 mo nitoroivat jatkuvasti särötasoja kyselemällä DSP:ltä 122 mittausdataa, joka kuvaa energiaa offseteilla, nyt kantataajuussignaalin keskitaajuudella (vaihe 132). Sen jälkeen kun on määritetty, toimiiko nykyinen mittausprosessi tyydyttävästi (vaihe 134) (eli särö on vähentynyt järjestelmän ennalta määrätyille 15 minimitasoille) analysoimalla suoritettuja ja nykyisiä mittauksia, mikroprosessori tuottaa ohjaussignaaleja johdoissa 109 (vaihe 136), jotka vähentävät tai pitävät särötason ennallaan. Ohjaussignaalit johdoissa 109 säätävät eri sähköisiä ominaisuuksia, esimerkiksi esivääristimen 105 vaihe- ja amplitudiomi-naisuuksia, tai esivääristimen bias-ominaisuuksia nollatakseen mitkä tahansa 20 taajuusalueen ulkopuolella olevat taajuuskomponentit 22a, 22b ulostulosignaalissa johdossa 103. Huomautettakoon, että särön vähentäminen saattaa ;vaatia dynaamista kokeilua ohjaussignaalien eri kombinaatioilla ennen kuin tunnistetaan ohjaussignaalien sarja, joka parhaiten minimoi säröä.

• < i I

: Viitaten taas kuvioon 7, ohjaussignaalien muodostamisen lisäksi ... I 25 johdoissa 109 mikrokontrolleri suorittaa ohjeita, jotka ohjaavat taajuus- • · « LL syntetisaattorin 126 mikserille 106 syöttämää taajuutta. Viitaten kuvioon 9, toiminnassa, mikrokontrolleri 124 käyttää taajuussyntetisaattoria 126 pyyh- * · ♦ ’·’ käistäkseen askelittain taajuusspektrin läpi kantoaaltotaajuuden fc löytämisek si. Mikrokontrolleri 124 aloittaa etsinnän kantoaaltotaajuutta fc varten asetta- • · i.i ! 30 maila taajuussyntetisaattorin 126 tuottamaan matalan taajuuden (vaihe 138).

L..: Mikrokontrolleri 124 kysyy DSP:tä 122 mittaamaan kantoaaltotaajuuden ener- .v. gian tällä taajuudella (vaihe 140). Tämä vastaa mikserin 106 signaalin ulostu- • » » tLi, lon DC-mittausta. Mikrokontrolleri 124 vertaa energiamittausta aiemmin valitun ‘!' kantoaaltotaajuuden energian mittaukseen, jonka taajuussyntetisaattori tuottaa t »

Lii 35 (vaihe 142). Mikäli tämä vertailu (vaihe 142) indikoi jyrkkää nousua (vaihe 144) L.,'· ennalta määrätyn kaistanleveyden signaalin energiaominaisuuksissa, mikro- 116494 10 kontrolleri 124 voi pysäyttää taajuussyntetisaattorin tälle tai läheiselle taajuudelle. Mikäli vertailu (vaihe 142) ei indikoi signaalin olemassaoloa (eli energiaa on hyvin vähän joko edeltävässä tai nykyisessä energiamittauksessa), mikrokontrolleri 124 lisää taajuussyntetisaattorin 126 tuottamaa taajuutta (vaihe 5 143). Tyypillisessä CDMA-järjestelmässä taajuussyntetisaattoria inkrementoi-daan 50 kHz:n askelin. (Myös muuta etsintämallia tai sattumanvaraista etsin-tämallia voidaan käyttää.) Kantoaaltotaajuuden löytämiseksi täytyy normaalisti suorittaa vain käynnistyksessä, koska allokoitu taajuus usein pysyy vakiona. Etsintä voidaan kuitenkin toistaa periodisesti oikean kalibroinnin varmistami-10 seksi. Etsinnän tulokset voidaan tallentaa etsintätarpeen poistamiseksi joka kerta kun laitetta käynnistetään. Mikrokontrollerin 124 ohjeet voidaan muuttaa eri signaalien kuin CDMA-signaalien etsimiseksi.

Viitaten kuvioon 10, eräässä toisessa edullisessa suoritusmuodossa ohjausjärjestelmällä 104, tässä kuvattu ohjausjärjestelmänä 104', on 15 vaihtoehtoinen konfiguraatio särön pienentämiseksi vahvistusjärjestelmässä. Ohjausjärjestelmä 104' vastaanottaa sekä alkuperäisen sisäänmenosignaalin johdossa 101 (kuvio 6A) sekä vahvistimen ulostulosignaalin johdossa 103, jolla on ei-jatkuvan tilan olosuhteissa vahvistimen 102 esille tuomia särökom-ponentteja (kuvio 6B). Sekoittamalla alkuperäisen sisäänmenosignaalin joh-20 dossa 106 signaalin kanssa, joka on johdossa 103, ja jolla voi olla särökom-ponentteja, ohjausjärjestelmä 104' sekoittaa nopeasti vahvistetun signaalin ; johdossa 103 kantataajuudelle ilman taajuusspektrin skannausta sisäänmeno- signaalin kantoaaltotaajuuden fc määrittämiseksi. Eli sisäänmenosignaalin joh- : dossa 101 kantoaaltotaajuuden etsimisen sijaan sisäänmenosignaali itse toimii • » > j 25 signaalina mikserille 106' (kuvio 12) homodyne-järjestelyssä. Missä tahansa • ' * tapauksessa ohjausjärjestelmä 104' paikallistaa siten taajuuden kaistanlevey-den (BW) sisällä, tässä yhteydessä vastaanotetun signaalin keskitaajuuden, * I > v automaattisesti homodyne-toiminnolla, sekoittamalla ja suodattamalla, kuten mikseri 106' ja alipäästösuodatin 108 mahdollistavat (kuvio 12). Signaalin se- » > i.i i 30 koittaminen tällä tavalla tuottaa kuitenkin rajoituksen ohjausjärjestelmän käyt- tämään mikseriin.

. Yksityiskohtaisemmin, monet mikserit ovat riippuvaisia energian » » » , kynnysarvosta signaalien kertomiseksi ilman särön aiheuttamista. Esimerkiksi ‘Γ diodimikserit tuovat esille säröä ulostulosignaaliin, jos energia jommassakum- » t · 35 massa sen kahdesta sisäänmenosignaalista laskee vaaditun tason alapuolel- le, joka tarvitaan mikserin diodien pitämiseksi toimimassa lineaarisella alueel- 116494 11 laan. Monet signaalit, mukaan lukien CDMA-signaalit, eivät joskus onnistu antamaan tätä minimienergiaa, ja aiheuttavat siten säröä.

Viitaten kuvioon 11, monet mikserit, kuten Gilbert solu -mikseri, pysyvät lineaarisena, vaikka sisäänmenosignaaleilla on vähän energiaa. Kuten 5 esitetty, Gilbert solu -mikseri 106' sisältää aktiivisia komponentteja, jotka on konfiguroitu neljän kvadrantin kertojaksi, joka on biasoitu lineaariselle toiminta-alueelle. Nämä aktiiviset komponentit muodostavat differentiaalisen vahvistimen 176a - 176b, joka ajaa duaalidifferentiaalivahvistimia 172a - 172b ja 174a - 174b. Mikserin ulostulo johdossa 177 on siten käytettävissä suodatinta 10 108 varten.

Viitaten kuvioon 12, homodyne-mikseriä 106' käyttävä vahvistus-järjestelmä 101' esitetään energian mittaamiseksi vastaanotetun signaalin taajuuskaistoilla sellaisen signaalin omatessa allokoidun taajuuskaistanleveyden ja kantoaaltotaajuuden. Järjestelmä 101' sisältää mikserin 106', jolla on aktii-15 visia komponentteja, jotka on konfiguroitu neljän kvadrantin kertojana, joka on biasoitu lineaariselle toiminta-alueelle, jotta mikseri voi käsitellä matalia si-säänmenosignaalin tasoja. Mikseri 106' vastaanottaa signaalien parin toisen signaaleista ollessa vastaanotettu signaali (eli alkuperäinen sisäänmenosig-naali johdossa 101) ja toisen signaalin johdossa 103' ollessa ulostulon osa 20 johdossa 103 kytkimeltä 103”. Mikserin 106' ulostulo prosessoidaan, kuten mikserin 106 (kuvio 7) ulostulo ohjausjärjestelmän 104' jäljellä jäävillä kompo-··.*’ nenteilla, jotka havaitsevat energian taajuuskaistalla ennalta määrätyllä offse- tiliä kantataajuisen kantoaallon taajuudelta (keskitaajuus), kuten yllä on esi-

• I

V·; tetty kuvion 7 yhteydessä. Huomioitakoon, että kuvioissa 7 ja 12 esitettyjen 25 suoritusmuotojen vaihtoehtoisessa suoritusmuodossa DSP 122 (ja siihen liitty-:T: vät piirit) voidaan korvata kaistanpäästösuodattimilla, joista kukin on sovitettu päästämään signaaleja vain valituilla offseteilla keskitaajuudesta. Toinen piiri mittaa energian kustakin suodattimesta ja antaa tämän datan mikroprosesso-: rille.

30 Viitaten nyt kuvioon 13, neljän kvadrantin lineaarisen kertojan (eli T* mikserin) 106' käyttö voi tuoda esille dynaamisen alueen ongelman. Kuitenkin v.: taajuusalueelle olevien taajuuksien poistaminen taajuusalueen ulkopuolella olevien särökomponenttien eristämiseksi voi kasvattaa mikserin dynaamista : X efektiivistä aluetta. Täten poistopiiri 146 mikroprosessorin ohjauksessa suorit- 35 taa tämän eristämisfunktion kasvattaen mikserin dynaamista aluetta. Poistopii-’ ‘ · rin 146 toiminta ja rakenne on esitetty kuvioissa 14 ja 15.

116494 12

Viitataan nyt kuvioon 14, jossa on esitetty eräs poistopiirin 146 eräs edullinen suoritusmuoto, joka piiri käyttää jänniteohjattavaa vaihesiirrintä 150 ja jänniteohjattavaa vaimenninta 148 olennaisesti poistamaan taajuusalueella olevia taajuuskomponentteja vahvistimen ulostulosignaalissa johdossa 103.

5 Mikrokontrolleri 124 säätää vaihesiirrintä 150 ja vaimenninta 148 alkuperäisen sisäänmenosignaalin johdossa 101 (kuvio 6A) näytteen vaiheen modifioimi-seksi 180 asteella ja siten signaalin johdossa 103 taajuusalueella olevien taa-juuskomponenttien nollaamiseksi yhdistimeltä 149a, kun ne kytketään säädettävän vaimentimen ulostuloon käyttämällä yhdistintä 149. Mikrokontrolleri 10 124 voi toistuvasti säätää vaihesiirrintä 150 ja vaimenninta 148, kunnes taajuusalueella olevan signaalin poistaminen on maksimitasollaan.

Viitaten kuvioon 15, poistopiirin 146' vaihtoehtoinen suoritusmuoto käyttää automaattista vahvistuksen ohjauselementtiä (AGC) 158, kuten tekniikan tason mukaisesti on hyvin tunnettua, tehokkaasti kasvattamaan mikserin 15 dynaamista aluetta. AGC 158 ohjaa vahvistinta 156 säilyttämään mikserin 106' paikallisoskillaattorin (LO) sisäänmenojohdon 159 yli vakiona siten, että mikserin 106' alas konvertoitu ulostulo on lineaarinen funktio sisäänmenosta johdon 159a yli eikä ole enää kerroinfunktio sisään menoista poistopiirille 146'. AGC 158 sovittaa myös vahvistimien 154 ja 156 ulostulot. Vaihe-ja vahvistus-20 piiri 160 mahdollistaa mikrokontrollerin 124 säätää mikseriin 106 syötettyä signaalia ja siten kasvattamaan dynaamista aluetta.

Ohjausjärjestelmät 104 ja 104' voivat ohjata suurta määrää muita vahvistusjärjestelmäpiirejä kuin esivääristintä 105, joilla piireillä on säädettäviä ominaisuuksia. Esimerkiksi, erityisesti viitaten kuvioihin 16 ja 17, jotka vastaa-:/.! 25 vat kuvioita 5 ja 12 vastaavasti, ohjausjärjestelmät 104 ja 104' voivat ohjata vahvistimen 102 vahvistusominaisuuksia muuttamalla vahvistimen bias-pis- tettä/pisteitä. Vaikkakaan esivääristinpiiriä ei ole esitetty, se voidaan edullisesti ottaa käyttöön vähentämään edelleen ei-toivottua säröä. Kuten on kuvattu rin- : nakkaishakemuksessa U.S: nro 09/057 380, jätetty 8. huhtikuuta 1998 ja joka • · « *!.V 30 otettu tähän viitteeksi kokonaisuudessaan, pitkien ajanjaksojen aikana (esi- :*’ merkiksi satojen tuntien) vahvistimet ilmaisevat useasti siirtymää toiminnalli- v sessa bias-virrassa. Vahvistimen kokeman siirtymän vahvistus voi tuoda sig- naaliin taajuusalueen ulkopuolella olevia särökomponentteja. Ohjausjärjestel-: X mä 104, 104’ voi muodostaa ohjaussignaaleja, jotka ohjaavat vahvistimen ‘.’.V 35 biasta taajuusalueen ulkopuolella olevan taajuuden energiaan perustuen vah vistimen bias-virran siirtymän kompensoimiseksi. Tämä kompensointimene- 116494 13 telmä on erityisesti käyttökelpoinen MOSFET-komponenttien yhteydessä ja erityisesti lateraalisissa MOSFET:eissä, joissa hilan (gate) bias on kriittinen.

Lisäksi viitaten kuvioihin 18 ja 19, ohjausjärjestelmä 104 ja 104' voi myös vähentää säröä säätämällä myötäkytketyn piirin 160 ominaisuuksia.

5 Kuten huomautetaan kuvioita 16 ja 17 koskien, esivääristinpiiriä voidaan käyttää edullisesti vähentämään edelleen ei-toivottuja särökomponentteja esimerkiksi mikroprosessorin ohjauksessa. Viitaten kuvioon 20 esitetään valmistusjärjestelmä 161, joka vähentää sisäänmenosignaalin johdossa 101 taajuusalueen ulkopuolella olevia taajuuskomponentteja, joilla, sen jälkeen kun ne on 10 syötetty luokan A/B-vahvistimen 102 läpi, on sekä taajuusalueella olevia taajuuskomponentteja että taajuusalueen ulkopuolella olevia taajuuskomponentteja. Vahvistusjärjestelmä sisältää myötäkytketyn piirin 160, jossa on yhdistin 162, joka vastaanottaa signaalien parin: ensimmäisen signaalin (kuvio 6A) johdossa 161 viive-elementistä 161a, jolla on taajuusalueella olevia taajuus-15 komponentteja ja toisen signaalin (kuvio 6B) johdossa 163, joka on kytketty vahvistimen 102 ulostuloon, jolla on sekä taajuusalueella olevia että taajuusalueen ulkopuolella olevia taajuuskomponentteja. Optimaalisessa tilanteessa yhdistin 162 vähentää ensimmäisen signaalin toisesta signaalista signaalin tuottamiseksi, jolla on vain taajuusalueen ulkopuolella olevia taajuuskompo-20 nentteja. Muuttuva vahvistus-vaihe-piiri 164, 166 vastaanottaa yhdistimen 162 ulostulon ja syöttää ulostulonsa virhevahvistimeen 168. Vahvistin 168 vahvis-'.·* taa taajuusalueen ulkopuolella olevia taajuuskomponentteja. Toinen yhdistin 170 lisää vahvistimen 168 (eli signaali, jolla on taajuusalueen ulkopuolella ole- * * via särökomponentteja siirrettynä 180 asteella) ulostulon signaaliin, jolla on 25 sekä taajuusalueen ulkopuolella olevia että taajuusalueella olevia taajuus-komponentteja viiveestä 169. Ideaalisessa tilanteessa yhdistin 170 tuottaa vahvistetun signaalin, joka on olennaisesti vapaa taajuusalueen ulkopuolella olevista särökomponenteista, kuten tekniikan tason mukaisesti on hyvin tun-: nettua.

30 Kuitenkin, kuten edellä on mainittu, muutokset myötäkytketyn piirin * * 160 komponenteissa ja vahvistimessa 102 ajan kuluessa voivat vähentää v,: myötäkytketyn piirin 160 tehokkuutta vääristymän pienentämisessä. Siten yh- : distimen 170 ulostulo on kytketty osittain kytkimellä 171 takaisinkytkentä- : [·. silmukkaan, jolla on ohjausjärjestelmä 104. Ohjausjärjestelmä 104, joka on 35 kuvattu aiemmin, ilmaisee energian taajuusalueen ulkopuolella olevissa taa-juuskomponenteissa ja tuottaa takaisinkytkentäohjaussignaalin mitattuun ener- 116494 14 giaan liittyen noissa taajuusalueen ulkopuolella olevissa taajuuskomponen-teissa. Takaisinkytketyt ohjaussignaalit yhdistetään ja ne säätävät tässä esitetyssä suoritusmuodossa vahvistus-vaihe-piirin 164, 166 ominaisuuksia taajuusalueen ulkopuolella olevien taajuuskomponenttien mukaisesti.

5 Kuten edellä huomautettiin, esivääristinpiiriä, kuten on esitetty ku vioissa 5 ja 12, voidaan käyttää edullisesti vähentämään edelleen ei-toivottuja särökomponentteja esimerkiksi kuvion 20 mikroprosessorin 122 ohjauksessa. Lisäksi, ottaen huomioon molemmat kuvioiden 19 ja 20 esitetyt esimerkit, mikroprosessoria 122 voidaan käyttää esivääristimen bias-parametrien säätämi-10 seen, päävahvistimen 102 vahvistus-vaihe-piirien tai muiden laitteiden edullisesti vähentämään säröjä vahvistetussa ulostulosignaalissa.

Viitaten nyt kuvioon 21, ohjausjärjestelmä 104 tai 104' voi ohjata vahvistinjärjestelmän useita komponentteja vahvistetun signaalin tuottamiseksi. Kuten on esitetty, ohjausjärjestelmä 104 ohjaa esivääristintä 105, päävah-15 vistimen 102 bias-pistettä ja myötäkytketyn piirin 106 ominaisuuksia. Siten erilaiset yksilölliset vahvistusjärjestelmäpiirit (esimerkiksi esivääristin) yhdistyvät muodostaakseen suuremman piirin (eli esivääristin ja vahvistin ja myötä-kytketty piiri), jolla on säädettäviä ominaisuuksia, joita ohjausjärjestelmä voi säädettäväsi ohjata vasteena ilmaistuun energiaan taajuusalueen ulkopuolella 20 olevissa taajuuskomponenteissa.

Tämän keskustelun myötä on implisiittisesti oletettu, että sisäänme-...·' nevä signaali johdossa 101 oli yksikanavainen, kaistanleveysrajoitettu signaali, jolla on kantoaaltotaajuus, jota ei tiedetty etukäteen. Särökompensointipiiriä, joka on kuvattu esimerkiksi kuvioiden 7 ja 20 yhteydessä, voidaan myös käyt-25 tää, kun sisäänmenosignaali on monikanavainen signaali, kunkin kanavan ol-lessa kaistanleveysrajoitettu signaali. Kun käytetään monikanavaisia sisään-menoja, kompensointijärjestelmä löytää yhden kanavan ja minimoi taajuusalueen ulkopuolella olevat taajuuskomponentit tältä kanavalta ikään kuin muu-; ta kanavaa / muita kanavia ei olisi. Sen jälkeen yhtä kanavaa varten käytettyjä 30 asetuksia käytetään kaikille kanaville.

;·’ Siten kuvioiden 7 ja 20 suoritusmuotojen toiminnallinen rakenne ja toimintamenetelmä pysyvät samoina. Lisäksi sillä ei ole vaikutusta, mikä kana-va minimoitiin niin, että taajuusgeneraattori 126 etsii mallin, mikroprosessorin : 124 synnyttämänä voi olla sama kuin yhtä kanavaa varten eli esimerkiksi voi 35 olla lineaarinen tai satunnainen pyyhkäisy.

116494 15

Kuvattujen suoritusmuotojen lisäykset, poistot tai muut muutokset ovat ilmeisiä alan ammattimiehelle ja suoritusmuodot voivat vaihdella patenttivaatimusten suojapiirin puitteissa ja hengessä.

Claims

116494 16

1. Laitteisto RF-signaalin taajuusalueen ulkopuolella olevien taa-juuskomponenttien vähentämiseksi, jolla RF-signaalilla on kantoaaltotaajuus, jota ei tunneta etukäteen ja jolla RF-signaalilla on sekä taajuusalueella olevia 5 taajuuskomponentteja että taajuusalueen ulkopuolella olevia taajuuskompo-nentteja, joka laitteisto käsittää: piirin sisäänmenosignaalin vahvistamiseksi mainitun RF-signaalin tuottamista varten, jolla piirillä on säädettäviä sähköisiä ominaisuuksia; ja laitteiston ollessa tunnettu siitä, että se lisäksi käsittää 10 piiriin liitetyn ohjausjärjestelmän (104), taajuuden paikallistamiseksi useista mahdollisista erillisistä taajuuksista tulosignaalialueen kaistanleveyden sisällä, joka kykenee sisältämään useita RF-signaaleja ja taajuusalueen ulkopuolella olevien taajuuskomponenttien energian havaitsemiseksi ohjaussignaalin tuottamista varten, joka ohjaussignaali liittyy taajuusalueen ulkopuolella 15 olevien taajuuskomponenttien energiaan, sellaisen ohjaussignaalin ollessa yhdistettynä piiriin piirin sähköisten ominaisuuksien säätämiseksi ja taajuusalueen ulkopuolella olevien taajuuksien energian vähentämiseksi.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että piiri käsittää esivääristimen, jolla on säädettäviä ominaisuuksia, joita ohjaus- 20 signaali ohjaa.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, et-tä piiri käsittää vahvistimen, jolla on säädettäviä ominaisuuksia, joita ohjaus-signaali ohjaa.

• ! 4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, et- 25 tä ainakin yksi säädettävä ominaisuus käsittää vahvistimen bias-pisteen para- • f · ·’ * metrin. » »·

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että piiri käsittää myötäkytketyn piirin.

* 6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, et- : 30 tä signaali käsittää CDMA-signaalin. v,

7. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, et- • » · tä laitteisto edelleen käsittää toisen piirin, jolla on säädettäviä ominaisuuksia, ;** joita toisen piirin ominaisuuksia ohjataan myös ohjausjärjestelmällä. , ; j

8. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, et- ; * ’ ‘: 35 tä ohjausjärjestelmä käsittää digitaalisen signaaliprosessorin. 116494 17

9. Menetelmä taajuusalueen ulkopuolella olevien taajuuskompo-nenttien vähentämiseksi, jotka taajuuskomponentit tuodaan RF-signaaliin, jolla on taajuusalueella olevia taajuuskomponentteja ja jolla on kantoaaltotaajuus, jota ei tunnetta etukäteen, signaaliprosessointipiirillä, jolla on säädettäviä säh- 5 köisiä ominaisuuksia, menetelmän ollessa tunnettu siitä, että se käsittää vaiheet joissa: paikallistetaan RF-signaalin taajuusalueella oleva taajuuskompo- nentti; havaitaan energia taajuuksilla, jotka ovat ennalta määrätyllä poik-10 keamalla paikallistetusta taajuusalueella olevasta taajuuskomponentista; ja säädetään piirin sähköisiä ominaisuuksia taajuusalueen ulkopuolella olevan taajuuden energian vähentämiseksi.

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että taajuusalueella olevan taajuuskomponentin paikallistaminen käsittää: 15 mitataan ensimmäisellä taajuudella oleva energia; mitataan toisella taajuudella oleva energia; ja määritetään, ylittääkö toisella taajuudella mitattu energia ensimmäisellä taajuudella mitatun energian enemmän kuin kynnysarvon verran.

11. Patenttivaatimuksen 9 mukainen menetelmä, tunnettu sii-20 tä, että menetelmä edelleen käsittää signaalin sekoittamisen, jolla signaalilla on taajuusalueen ulkopuolella oleva taajuuden energia.

12. Laitteisto särökomponenttien vähentämiseksi, jotka särökompo- ' ‘! nentit tuodaan sisäänmenosignaaliin johtamalla sellainen signaali vahvistimen läpi, jolla vahvistimella on epälineaarinen ulostulo- versus sisäänmenosignaa- * * * *· '* 25 lisiirtokäyrä, sellaisen signaalin omatessa kaistanleveyden, joka on keskittynyt kantoaaltotaajuuden ympärille, kaistanleveydellä, jolla on potentiaalia useisiin v : rinnakkaisiin kantoaaltotaajuuksiin joita ei tunneta ennalta sellaisten särökom- ponenttien ollessa taajuuksilla, jotka ovat kaistanleveyden ulkopuolella, laitteiston ollessa tunnettu siitä, että se käsittää: ; 30 (A) esivääristimen (105) liitettynä vastaanottamaan sisäänmenosig- » * > ‘ Γ. * naali ja jolla esivääristimellä (105) on ulostulo, joka on liitetty vahvistimeen (102), sellaisen esivääristimen (105) omatessa esivääristimen epälineaarisen • ulostulo- versus sisäänmenosignaalisiirtokäyrän, joka on valikoiden säädettä- vissä taajuusalueen ulkopuolella olevan, takaisinkytketyn ohjaussignaalin mu-35 kaisesti olennaisesti lineaarisen vahvistimen ulostuloteho-versus sisäänmeno-;; ·’ signaalitehosiirtokäyrän aikaansaamiseksi; ja 116494 18 (B) takaisinkytkentäsilmukan, joka käsittää ohjausjärjestelmän (104), joka on liitetty vahvistimen ulostuloon sisäänmenosignaalin kantoaalto-taajuuden paikallistamiseksi useista potentiaalisista mahdollisista kantoaalto-taajuussijainneista ja takaisinkytkentäohjaussignaalin tuottamiseksi, joka ohja-5 ussignaali liittyy energiaan säröytyneissä taajuuskomponenteissa vahvistetun sisäänmenosignaalin kaistanleveyden ulkopuolella, sellaisen takaisinkytketyn ohjaussignaalin ollessa liitetty esivääristimeen (105) esivääristimen ominaisuuksien säätämiseksi vahvistimen ulostulon taajuusalueen ulkopuolella olevien taajuuskomponenttien energian vähentämiseksi. « · I » i I l · • · » I I « • I · I » i · f I · I I * t » 116494 19