FI116275B - Menetelmä puunrungon paloittelemiseksi joka puolelta käsitellyiksi puutuotteiksi - Google Patents

Description

116275

Menetelmä puunrungon paloittelemiseksi joka puolelta käsitellyiksi puutuotteiksi - Förfarande för delning av en stock i pä. alla sidor bearbetade träprodukter 5

Keksinnön kohteena on menetelmä kartiomaiseksi muodostetun ja aksiaalisilla syillä varustetun puunrungon paloittelemiseksi joka puolelta käsitellyiksi puutuotteiksi, kuten sivulaudoiksi ja päätavaroiksi, jossa menetelmässä puutuotteet valmiste-10 taan puunrungon kahdella vastakkain olevalla puolella oleellisesti samansuuntaisina syihin nähden ja samansuuntaisina vaippalinjaan nähden puunrungon sivuilla.

Edellä mainitun tyyppinen menetelmä on tunnettu DE- 15 OS 42 09 407:stä.

DE-PS 31 14 843:sta tunnetussa menetelmässä kartiomaisesti muotoiltu puunrunko sijoitetaan vaakatasossa liikkuvalle kul- jettimelle. Lastuamistyökalujen avulla puunrunko tasoitetaan 20 ensiksi molemmin puolin. Tämän jälkeen seuraavassa työvai- . : heessa kulmajyrsimellä tehdään pitkittäin kulkevat kulmat • 1 puunrunkoon. Kulmajyrsimet ovat tällöin korkeussuunnassa siirrettäviä ja säädetään siten, että ne kulkevat puunrungon , pitkittäisakselin kanssa yhdensuuntaisesti. Näin saatu pelkkä 25 katkaistaan sitten pyörösahoilla samalla kun ensiksi pitkin

« I

• kulmien sisäsivuja tehdään sahaus pintalautojen erottamiseksi päätavarasta.

I ' .1 Tässä ja muissa tunnetuissa profilointimenetelmissä on hait- ; : 30 tapuolena, että pelkkä valmistetaan pitkin puunrungon pituus- .akselia. Puunrungon kartiokkuuden vuoksi täytyy se sen vuoksi * < 1 höylätä kehältään ja suurenevalla lastuamissyvyydellä paksum-man rungon pään suunnassa. On myös tunnettua hyvin pitkillä . : ja voimakkaan kartiomaisilla puunrungoilla ensiksi paksumman 35 rungon pään alueessa sahata aksiaalisesti rungon kehän alueessa, jotta koko poistettavaa puuta ei lastuta, vaan tehdään ainakin lyhyempiä lautoja.

116275 2 DE-hyödyllisyysmalli 9107371U koskee ns. ontelopalkkien valmistamista, jotka kootaan neljästä pitkänomaisesta puuprofii-lista siten, että niiden käsittelemätön kuoripinta on suunnattu sisäänpäin, jolloin jää poikkileikkaukseltaan määräämä-5 tön reikä kootun palkin keskiakselia pitkin. Tämä on esitetty kuviossa IV.

Joidenkin suoritusmuotojen suhteen viitejulkaisussa myös tutkitaan puuprofiilien sahausta kuitusuunnassa alkuperäisen 10 kartiomaisen rungon vastakkaisilla sivuilla (kuviot VIII-XI sekä selitys alkaen sivun 4 viimeisestä kappaleesta sivun 5 toiseen kappaleeseen). Kuitenkaan tällä tavoin tuotetut puuprofiilit 18 eivät ulotu rungon ohuemman pään keskiviivaan asti, joten kiilamainen keskikappale ei näytä kolmiolta (ks.

15 viitenumero 65 hakemuksemme kuviossa 5B) , vaan puolisuunnik- kaalta (ks. viitejulkaisun kuvion VIII alaosassa viitenumero 16 ja kuvion IX keskiosa) . Tämä poikkeaa hakemuksemme patenttivaatimuksen 1 tunnusmerkkiosan piirteestä "...puunrungon (30) keskiviivaan (36) asti...".

20 Näillä tunnetuilla menetelmillä on siten yhteisenä haittapuo-. *: lena, että pelkän jäljelle jäävä puu on puunrungon keskellä.

, v Kuitenkin on toisaalta tunnettua, että puunrungon keskellä oleva puu on laadullisesti huonointa puuta korkeampilaatuisen ; 25 puun ollessa kehän alueessa. Sen vuoksi tunnettuja menetelmiä j. käytettäessä täytyy silloin tällöin pelkkaa paloiteltaessa leikata tämän keskeltä alue pois, joka on käyttökelpoista ai- • * · noastaan tarkoituksiin, joissa puun laatuvaatimukset ovat . . pieniä tai siitä huolehditaan toisella tavalla.

• * » 30

• I

*;·’ Edellä mainituista haittapuolista tulee vielä raskauttavam- pia, jos paloitellaan puunrunkoja, jotka kartiokkuutensa li-;säksi ovat vielä kaarevia. Tavallisesti kaarevuus tai lenkous on tällöin päätasossa. Tällaisissa puunrungoissa on tunnettua 35 sahata puunrunko yksi- tai molemminpuolisesti yhdeltä sivulta, jotta puunrunko, joka lenkoustaso on pystysuorassa, voidaan sen jälkeen käsitellä sahauslaitteessa. Tällöin käytetään hyväksi sitä tosiasiaa, että käyrä puunrunko voidaan pa 116275 3 loitella vähintään tasoissa, jotka ovat yhdensuuntaisia käy-ryystason kanssa, nykyisillä pystysahoilla, siis on työstettävissä nykyisissä sahauslaitteissa.

5 Jos kuitenkin menetellään niin, on pelkkä tällöin siten puunrungossa, että aksiaalisesti kulkevat syyt menevät pelkän läpi . Pelkän pinta leikkaa sen vuoksi kaarevasti kulkevat syyt laajoilla alueilla, niin että muodostuu puutuotteita, joilla on pienempi lujuus.

10

Aiemmin mainitusta DE-OS 42 09 407:stä on tunnettu tukkien sahausmenetelmä. Tunnetussa menetelmässä tukin paloittelemi-seen käytetään kahta vannesahaa, jotka syötetään tukin keskiviivaan nähden symmetrisesti aksiaalisuunnassa tukin läpi. 15 Erikoisuus muodostuu tällöin siitä, että vannesahat ovat säädettävissä keskiviivaan nähden poikittain olevassa suunnassa tietokoneohjatun laitteen avulla. Tällä tavoin voidaan tehdä sahauksia, jotka eivät ole yhdensuuntaisia keskiviivan kanssa. Tunnetussa menetelmässä on esimerkiksi mahdollista paloi-20 telia lieriömäinen, kuitenkin käyrään kasvanut puunrunko siten, että sahausviiva seuraa suunnaltaan puunrungon käyrää keskiviivaa. Tällöin tehdyt laudat ovat samoin jossain määrin » · V,! käyriä, tämä käyrä muoto on kuitenkin mahdollista oikaista myöhemmässä kuivauksessa samanaikaisella puristuksella. Edel-: 25 leen tunnettua menetelmää voidaan käyttää myös kartiomaisesti . j. kasvaneisiin puunrunkoihin. Sen mukaan pitää puunrungon kah- delta vastakkaiselta sivulta samoin kuin puunrungon keskeltä t sahata useita keskenään yhdensuuntaisia lautoja, jolloin lau- . , dat kulkevat puunrungon vaippaviivoilla puoli kartiokulmaa Ί;/ 30 vinossa niihin lautoihin nähden, jotka sahataan puunrungon * * * * * keskeltä. Puunrungon keskeltä sahattujen lautojen ja vaippa- : : viivalta sahattujen lautojen väliin jää jäljelle tällöin ka- » * · · vennettuja, so. kiilanmuotoisia puita. Nämä pitää tunnetun menetelmän mukaan asettaa päällekkäin vaippaviivaa kohti ole-·"’ 35 vat vinopinnat vastakkain ja liimata toisiinsa, niin että muodostuu kaiken kaikkiaan suora puutuote.

116275 4 DE-OS 42 09 407:stä tunnetulla menetelmällä on kuitenkin, sikäli kun on puhe kartiomaisten puunrunkojen paloittelemi-sesta, oleellinen haittapuoli. Koska tunnetun menetelmän mukaan sahataan lautoja myös puunrungon keskeltä, vieläpä 5 leveämpiä lautoja, hyödynnetään siinä puunrungon sitä osaa, jolla on huonoin puulaatu. Sitä vastoin kavennetut osat, jotka ovat lähellä puunrungon vaippaviivaa, työstetään liimaamalla pakosti paksummiksi puutuotteiksi, vaikka siinä on saatavilla korkeampilaatuista puuta ja siitä voisi valmistaa 10 myös suhteellisen ohuita puutuotteita.

WO 92/22402:sta on tunnettu edelleen menetelmä puunrunkojen paloittelemiseksi. Tämä tunnettu menetelmä on tekemisissä käyrien puunrunkojen ongelman kanssa. Tämän tunnetun menetel-15 män mukaan käyrät puunrungot pitää paloitella siten, että ne ensiksi tasoitetaan sivuittain kaarevuustasoon nähden yhdensuuntaisissa tasoissa. Siirtymäalueessa tasoituksen molemmin puolin pitää sitten sinänsä tunnetulla tavalla jyrsiä kulmat pois aksiaalisuunnassa sivulautojen erottamiseksi sen jälkeen 20 joko kaarevuustason kanssa yhdensuuntaisesti tai sitä vastaan kohtisuorassa. Kulmajyrsimen ohjauksen täytyy tällöin seurata puunrungon luonnollista käyryyttä. Jos sivulaudat erotetaan : yhdensuuntaisesti kaarevuustasoon nähden, so. yhdensuuntai- sesti tasoitettujen pintojen kanssa, on suora sahaus tarpeen.

; 25 Jos sivulaudat sitä vastoin sahataan kohtisuorassa kaarevuus- tasoon nähden, niin täytyy myös sitä varten käytettyjen saho-jen seurata puunrungon luonnollista käyryyttä ja muodostuu hieman käyriä lautoja, jotka vaativat jälkikäsittelyä.

’Il/ 30 Keksinnön tehtävänä on toisaalta kehittää aiemmin mainitun tyyppistä menetelmää, jotta puunrungoista saadaan paraslaa-: : : tuisia puutuotteita, jolloin syiden pitää kulkea mahdollisim- man yhdensuuntaisina valmiin puutuotteen pitkittäissuunnan . h kanssa.

35 Tämä tehtävä ratkaistaan aiemmin mainitun tyyppisessä menetelmässä siten, että puutuotteet valmistetaan puunrungon ohuemmasta päästä puunrungon keskiviivaan siten, että puutuot 116275 5 teen valmistamisen jälkeen keskiviivan ympärille jää kiilan-muotoinen jäännöskappale.

Keksinnön pohjana oleva tehtävä ratkaistaan tällä tavoin täy-5 dellisesti.

Keksinnön pohjana oleva menetelmä irtautuu nimittäin periaatteessa nykyisistä paloittelumenetelmistä, erityisesti puunrunkojen profilointimenetelmistä. Nykyisissä menetelmissä 10 lähdettiin nimittäin itsestään selvästi siitä, että pelkkä, so. valmistettavan puutuotteen kokonaisuus, on yksiosainen ja sijaitsee puunrungon keskiosassa. Tästä ajatuksesta keksinnön mukainen menetelmä irtautuu periaatteessa, koska keksinnön mukaisen menetelmän mukaan kaikki valmistetut puutuotteet 15 valmistetaan puunrungon vaippaviivaan nähden suunnattuina.

Tällä tavoin, kuten DE-OS 42 09 407:stä on sinänsä tunnettua, hyödynnetään puunrungon optimilaatuinen puualue, nimittäin puunrungon kehällä oleva puualue. Siitä tosiasiasta johtuen, että puutuotteet valmistetaan puunrungon ohuemmassa päässä 20 puunrungon kehältä puunrungon keskiviivaan asti, puunrungon kartiokkuuden johdosta tuleva jäännöspuu on puunrungon kes-·,'1· kiosassa, siis juuri siellä, missä puulla on huonoin laatu.

: ; ; Tällä tavoin tuleva jäännöspuu voidaan sitten käsitellä joko huonolaatuisimmiksi puutuotteiksi tai paloitella tai huoleh-: 25 tia siitä muulla tavoin.

,·:·# Keksinnön mukaisen menetelmän eräässä edullisessa suoritus muodossa puunrunko on yhdessä tasossa käyrä, ja puutuotteet , , valmistetaan maksimaalisen kuperuuden tai koveruuden vaippa- •;· · 30 viivaan nähden samansuuntaisina.

Tällä toimenpiteellä on se etu, että myös tavallisen tyyppi- t." . sistä käyristä puunrungoista valmistetaan puutuotteita, joil- ,la on rakenne, jossa syyt ovat oleellisesti yhdensuuntaisia. '·1·1 35 Koska puutuotteet valmistetaan maksimaalisen käyryyden vaip- ‘ ’ paviivaan nähden yhdensuuntaisina ja tällaisissa puunrun goissa käyryys on yleensä rajoittunut yhteen tasoon, voidaan puunrunkoja käsitellä laajasti nykyisissä laitoksissa.

6 1 1 6275 Tätä varten suoritusesimerkin erään edullisen edelleenkehi-telmän mukaan puunrunko tasoitetaan ensiksi kaksipuolisesti yhdensuuntaisesti vertailutason kanssa ja profiloidaan sit-5 ten.

Tällä toimenpiteellä on se etu, että muutoin tunnettuja pro-filointimenetelmiä voidaan käyttää puuntuoton maksimoimiseen.

10 Edelleen keksinnössä on edullista, jos vertailutaso on yhdensuuntainen käyryystason kanssa.

Myös tällä toimenpiteellä on se etu, että nykyisiä laitoksia voidaan käyttää laajalti puunrungon paloittelemiseen.

15

Keksinnön eräässä edullisessa lisäkehitelmässä ennen puutuotteen valmistamista tasoituksessa valmistetaan ensiksi sivuta-vara, joka on puunrungossa samansuuntainen korkeimman kohouman linjaan nähden tasauksessa saadun tasopinnan päällä.

20 Tällä toimenpiteellä on se etu, että sivutavaraksi valmiste- * * ·.'·· taan esimerkiksi korkealaatuisin lauta, jolloin nämä laudat : ovat puunrungossa puunrungon kartiokkuuden johdosta terävässä ·;"· kulmassa toisiinsa nähden.

; 25

Lisää etuja ilmenee selityksestä ja oheisista piirustuksista.

On selvää, että edellä mainitut ja jäljempänä vielä selitet-. , tävät tunnusmerkit eivät ainoastaan kulloinkin esitetyissä ·” ' 30 yhdistelmissä, vaan myös muissa yhdistelmissä tai yksittäin ovat käyttökelpoisia poikkeamatta kyseisen keksinnön rajois-; :': ta.

* * » I

* »

» I

Keksinnön eräs suoritusmuoto on esitetty piirustuksissa ja ’··' 35 selitetään seuraavassa selityksessä lähemmin. Piirustuksissa:

Kuviot 1A-1B esittävät sivukuvana ja päällyskuvana (ei mittakaavassa) kartiomaista ja käyrää puunrunkoa sekä puunrungosta 116275 7 valmistettua pelkkaa, joka on merkitty paloitelluksi päätava-raksi ja sivutavaraksi, tekniikan tason mukaisesti;

Kuviot 2A-2D esittävät, kuten kuviot 1A-1B, esitystä keksin-5 non mukaisen menetelmän erään suoritusmuodon ensimmäisen vaiheen selittämiseksi;

Kuviot 3A-3D esittävät, kuten kuviot 2A-2D, menetelmän seu-raavaa vaihetta; 10

Kuviot 4A-4D esittävät, kuten kuviot 2A-2D, menetelmän lisä-vaihetta;

Kuviot 5A-5D esittävät, kuten kuviot 2A-2D, menetelmän seu-15 raavaa lisävaihetta.

Kuvioissa IA ja IB esitetyssä tekniikan tasossa merkitsee 10 puunrunkoa, jonka kartiomaisuus ja käyryys suuremman havainnollisuuden vuoksi on esitetty voimakkaasti liitoiteltuna. 20 Puunrungossa 10 on ohut pää 11 ja paksu pää 12. Niiden välissä oleva vaippapinta 13 on kiilanmuotoinen.

Puunrungon 10 kartiomaisuus on nähtävissä kuvion IB mukaises-“.* sa päällyskuvassa. 14:llä on siinä esitetty kuperaa vaippa- 25 viivaa ja 15:llä koveraa vaippaviivaa, jolloin vaippaviivat ·· 14, 15 esittävät kulloinkin maksimaalisen kuperuuden tai ko- veruuden aluetta. Puunrungon 10 keskiviiva 16 on kuvion IB esityksessä myös kaareva.

30 17:llä on esitetty puunrungon 10 syitä. Nämä syyt 17 kulkevat *; oleellisesti samansuuntaisina keskiviivan 16 kanssa, niillä : on kuitenkin koveran vaippaviivan 15 alueessa pienempi kaare- vuussäde kuin kuperan vaippaviivan 14 alueessa, d^llä ja d2:lla on kuviossa IB vielä merkitty, että syyvälit tai syy-

I I

35 paksuudet suurenevat ohuesta päästä 11 paksuun päähän 12.

» » 18:11a on kuviossa IA lopuksi merkitty sitä tasoa, jossa puunrunko 10 on käyrä. Koska puunrunko 10 on käyrä ainoastaan 116275 8 tässä yhdessä tasossa 18, keskiviiva 16 näkyy kuviossa IA suorana.

Kuvioon IA on lisäksi merkitty pelkkä tai puunrungon 10 pa-5 loitteluohje. 20:11a on tällöin merkitty niin kutsuttu pääta-vara, nimittäin esitetyssä esimerkissä kaksi massiivista reu-napuuta, kun taas 21 merkitsee niin kutsuttuja sivutavaroita, joita esitetyssä suoritusesimerkissä on neljä sivulautaa.

10 Jäljelle jäävä loppualue 22, jonka paksuus puunrungon 10 paksuun päähän 12 luonnollisesti kasvaa, lastutaan nykyisissä menetelmissä tai työstetään niin kutsutuksi lyhyttavaraksi, so. lyhyiksi laudoiksi.

15 Koska, kuten aiemmin on kerrottu, nykyisillä menetelmillä päätavaroista 20 ja sivutavaroista 21 koostuva pelkkä asettuu puunrungon 10 keskustaan, sen asema käy selville puunrungossa 10 kuten kuviossa IB on pistekatkoviivoin esitetty. Siitä on selvästi nähtävissä, että pistekatkoviivoilla merkityn pääta-20 varan 20 ääriviiva leikkaa syyt 17 suurilta alueilta niin, että erityisesti päätavaran 20 kulmilla on aksiaalipäissä .’·* pieni vakavuus, koska sekä otsasivun alueessa että päätavaran V,·’ 20 sivupintojen alueessa syyt 17 tulevat ulos siitä.

: 25 Edelleen kuviosta IB nähdään selvästi, että päätavara 20 koostuu suurelta osin puunrungon 10 keskellä olevasta puusta, ;·, kun taas sinänsä arvokkaampi puu vaippapinnan 13 alueessa jää ► · hyödyntämättä ja esimerkiksi lastutaan.

30 Tältä kannalta pitää keksinnön mukaisessa menetelmässä saada aikaan parannus.

Kuvioissa 2A-2D on esitetty keksinnön mukaisen menetelmän ensimmäinen vaihe. Siten nähdään jälleen puunrunko 30, jossa 35 on ohut pää 31 ja paksu pää 32, jolloin puunrungon 30 vaippa-pintaa on uudestaan merkitty 33:11a. Kupera vaippaviiva 34 ja kovera vaippaviiva 35 merkitsevät jälleen suurimman kuperuuden tai koveruuden aluetta kaarevan keskiviivan 36 molemmin 9 116275 puolin. Syyt 37 kulkevat myös tässä samansuuntaisina keskiviivan 36 kanssa. Myös puunrunko 30 on ainoastaan yhdessä tasossa 38 käyrä. Sikäli olosuhteet ovat identtiset kuvioissa IA ja IB esitettyjen kanssa.

5

Keksinnönmukaisen menetelmän mukaan erotetaan ensiksi laudat 41, jotka ovat tason 38 yläpuolella tai alapuolella ja kulkevat yhdensuuntaisesti vaippapinnan 33 vaippaviivan kanssa. Tätä varten on välttämätöntä tehdä vino sahaus, koska laudat 10 41 kulkevat puunrungon 30 puolessa kartiokulmassa vinosti keskiviivaan 36 nähden. Laudat 41 voidaan keksinnön ensimmäisessä muunnelmassa sahata välittömästi puunrungosta 30 samalla, kun vastaava vino sahaus suoritetaan. Vaihtoehtoisesti voidaan myös ensiksi pelkkä 40a sahata kahdella yhdensuuntai-15 sella sahauksella, kuten kuviossa 2A kahdella tasopinnalla 42 on merkitty. Tasopinnat 42 ovat tällöin yhdensuuntaisia käyryys tasoon 38 nähden. Puunrungon 30 erotetut sivut voidaan sitten käsitellä edelleen erillisessä sahalaitteessa lautojen 41 erottamiseksi.

20

Kuten kuviosta 2A selvästi nähdään, laudat 41 eivät tällöin kuitenkaan ole optimaalisesti syiden 37 suuntaan nähden. Lau-: dat 41 koostuvat kuitenkin laadullisesti korkea-arvoisesta : ·; puusta, koska ne sahataan vaippapinnan 33 alueesta.

. 25

Kuvioiden 3A-3D esityksessä pelkkaa 40b ei ole ainoastaan, kuten jo on selitetty, kaksipuolisesti 42:ssa tasoitettu, nähdään myös, että koveran vaippaviivan 35 alueessa on va-. jaasärmä 43, koska vastakkaisella kuperalla vaippaviivalla 34 30 oleva vajaasärmä höylättiin jo, kuten toisella tasopinnalla ;*’ 45 on merkitty. Toinen tasopinta 45 valmistettiin samalla kun : : sopivaa lastuamistyökalua vietiin pitkin puunrungon 3 0 käyrää ; ensimmäistä pintaa 44.

35 Sinänsä tunnetuilla kulmajyrsimillä tehtiin vaippaviivojen 34 tai 35 kanssa samansuuntaiset kulmat 50 pelkän 40b koko aksi-aalipituudelle.

1 * 116275 10

Kuvioista 4A-4D on nähtävissä, että pelkkä 40c paloitellaan ensimmäisessä työvaiheessa samalla kun ensiksi ensimmäinen sivulauta 55 sahataan kuperalla vaippaviivalla 34 pitkin toista pintaa 51, kun taas pitkin kolmatta pintaa 52 ensim-5 mäinen päätavara 56 erotetaan pelkästä 40c. Sahaukset eivät tällöin kulje suoraan.

Käyrillä pinnoilla 51 ja 52 on tällöin vakioetäisyys toisistaan, kuten ensimmäisen päätavaran 56 vakiopaksuudella D on 10 kuviossa 4B merkitty.

Kuviosta 4B on edelleen nähtävissä, että syyt 37 ovat samansuuntaisia ensimmäisen sivulaudan 55 tai ensimmäisen päätavaran 56 kanssa.

15

Vastaavalla tavalla nyt, kuten kuvioissa 5A-5D on esitetty, jäljelle jäänyt pelkkä 40d paloitellaan samalla kun koveran vaippaviivan 35 alueessa valmistetaan pitkin neljättä pintaa 58 samoin kuin viidettä pintaa 59 toinen päätavara 60 samoin 20 kuin toinen sivulauta 61. Myös tässä pätee, että pinnoilla 58, 59 on vakioetäisyys toisistaan ja ne ovat samansuuntaisia •f koveran vaippaviivan 35 kanssa.

• ·*; Sivulaudoilla 55 ja 61 samoin kuin päätavaroilla 56 ja 60 on *. 25 tällöin edullisesti, mutta ei kuitenkaan välttämättä, sama poikkileikkausmuoto, niillä on ainoastaan jonkin verran eri- ' ' » lainen kaarevuussäde samoin kuin hieman erilainen pituus.

. . Nämä käyrät puutuotteet 55, 56, 60 ja 61 suoristetaan sen • * 30 jälkeen ja tällöin tai myöhemmin kuivataan.

Kuviosta 5B nähdään edelleen hyvin havainnollisesti, että jää jäljelle pelkän 40d kiilanmuotoinen jäännöskappale 65, joka on peräisin puunrungon 30 kartiomaisesta muodosta. Jäännös-35 kappale 65 on puunrungossa 30 keskiviivan 36 ympärillä, siis huonolaatuisimman puun alueessa.

116275 11

Kaiken kaikkiaan sen vuoksi nähdään selvästi, että keksinnön mukaisen menetelmän mukaan valmistetaan puutuotteet 55, 56, 60, 61, jotka toisaalta ovat käytännöllisesti katsoen täysin rakenteeltaan syiden suuntaisia ja toisaalta otetaan puunrun-5 gon 30 reuna-alueesta, missä korkealaatuisin puu on. Keksin-nönmukaisen menetelmän mukaan valmistetuilla puutuotteilla on sen vuoksi kahdelta kannalta systemaattisesti korkeampi laatu kuin puutuotteilla, jotka valmistettiin aiemmin kerrotun tekniikan tason mukaisesti.

10 t * > * i t

Claims (5)

116275

1. Menetelmä kartiomaiseksi muodostetun ja aksiaalisilla syillä (37) varustetun puunrungon (30) paloittelemiseksi joka puolelta käsitellyiksi puutuotteiksi, kuten sivulaudoiksi ja 5 päätavaroiksi (55, 56, 60, 61), jossa menetelmässä puutuotteet (55, 56, 60, 61) valmistetaan puunrungon (30) kahdella vastakkain olevalla puolella oleellisesti samansuuntaisina syihin (37) nähden ja samansuuntaisina vaippaviivoihin (34, 35) nähden puunrungon (30) sivuilla, 10 tunnettu siitä, että puutuotteet (55, 56, 60, 61) valmistetaan puunrungon (30) ohuemmasta päästä puunrungon (30) keskiviivaan (36) siten, että puutuotteen (55, 56, 60, 61. valmistamisen jälkeen keskiviivan (36) ympärille jää kiilanmuotoinen jäännöskappale (65).

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että puunrunko (30) on yhdessä tasossa (38) käyrä ja että puutuotteet (55, 56, 60, 61) valmistetaan maksimaalisen kuperuuden tai koveruuden vaippaviivoihin (34, 35) nähden samansuuntaisina. » ·

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu \ siitä, että puunrunko (30) tasoitetaan (42) ensiksi kaksipuo- "· lisesti yhdensuuntaiseksi vertailutason kanssa ja profiloidaan sitten.

4. Patenttivaatimuksen 2 ja 3 mukainen menetelmä, tunnettu 25 siitä, että vertailutaso on yhdensuuntainen käyryystason (38) kanssa.

5. Patenttivaatimuksen 3 tai 4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ennen puutuotteen (55, 56, 60, 61) valmistamista tasoituksessa valmistetaan ensiksi sivutavara (41), joka on 30 puunrungossa (30) samansuuntainen korkeimman kohouman linjaan ; nähden tasauksessa saadun tasopinnan (42) päällä. 116275