FI116000B - Menetelmä ja laite fluidivirrassa dispergoidussa muodossa läsnä olevan komponentin konsentraation määrittämiseksi - Google Patents

Menetelmä ja laite fluidivirrassa dispergoidussa muodossa läsnä olevan komponentin konsentraation määrittämiseksi Download PDF

Info

Publication number
FI116000B
FI116000B FI960955A FI960955A FI116000B FI 116000 B FI116000 B FI 116000B FI 960955 A FI960955 A FI 960955A FI 960955 A FI960955 A FI 960955A FI 116000 B FI116000 B FI 116000B
Authority
FI
Finland
Prior art keywords
fluid
concentration
light
series
measured
Prior art date
Application number
FI960955A
Other languages
English (en)
Swedish (sv)
Other versions
FI960955A0 (fi
FI960955A (fi
Inventor
John Lesley Kingsford Bannell
Deelen Christiaan Charles Van
Alexander Schwing
Original Assignee
Shell Int Research
Priority date (The priority date is an assumption and is not a legal conclusion. Google has not performed a legal analysis and makes no representation as to the accuracy of the date listed.)
Filing date
Publication date
Application filed by Shell Int Research filed Critical Shell Int Research
Publication of FI960955A0 publication Critical patent/FI960955A0/fi
Publication of FI960955A publication Critical patent/FI960955A/fi
Application granted granted Critical
Publication of FI116000B publication Critical patent/FI116000B/fi

Links

Classifications

    • GPHYSICS
    • G01MEASURING; TESTING
    • G01NINVESTIGATING OR ANALYSING MATERIALS BY DETERMINING THEIR CHEMICAL OR PHYSICAL PROPERTIES
    • G01N21/00Investigating or analysing materials by the use of optical means, i.e. using sub-millimetre waves, infrared, visible or ultraviolet light
    • G01N21/84Systems specially adapted for particular applications
    • G01N21/85Investigating moving fluids or granular solids
    • GPHYSICS
    • G01MEASURING; TESTING
    • G01NINVESTIGATING OR ANALYSING MATERIALS BY DETERMINING THEIR CHEMICAL OR PHYSICAL PROPERTIES
    • G01N21/00Investigating or analysing materials by the use of optical means, i.e. using sub-millimetre waves, infrared, visible or ultraviolet light
    • G01N21/17Systems in which incident light is modified in accordance with the properties of the material investigated
    • G01N21/25Colour; Spectral properties, i.e. comparison of effect of material on the light at two or more different wavelengths or wavelength bands
    • G01N21/31Investigating relative effect of material at wavelengths characteristic of specific elements or molecules, e.g. atomic absorption spectrometry
    • G01N21/35Investigating relative effect of material at wavelengths characteristic of specific elements or molecules, e.g. atomic absorption spectrometry using infrared light
    • G01N21/3577Investigating relative effect of material at wavelengths characteristic of specific elements or molecules, e.g. atomic absorption spectrometry using infrared light for analysing liquids, e.g. polluted water

Description

116C00
Menetelmä ja laite fluidivirrassa dispergoidussa muodossa läsnä olevan komponentin konsentraation määrittämiseksi
Keksintö koskee patenttivaatimuksen 1 johdannon 5 mukaista menetelmää ja patenttivaatimuksen 9 johdannon mukaista fluidivirrassa dispergoidussa muodossa läsnä olevan komponentin konsentraation määrittämiseksi. Yleensä järjestelmä, jossa ensimmäinen fluidi on hienojakoisessa muodossa toisessa fluidissa, määritellään dispergoiduksi io järjestelmäksi, ts. ensimmäinen fluidi (dispergoitu faasi) kulkee toisessa fluidissa (dispergoivat väliaineen) hienojakoisessa muodossa.
Kuten ammattimiehet tietävät, dispergoidut järjestelmät voidaan jakaa alajaostoihin seuraavasti: dispergoi-15 tu järjestelmä voi dispergoidun faasin partikkelien halkaisijasta riippuen olla liuosta (homogeenista seosta, jossa ei tapahdu sakkautumista ja jossa liuenneen aineen partikkelit ovat alajaostoonjaon molekyyli- tai ionitilas-sa) ; kolloidista järjestelmää (keskivälityyppistä seosta, 20 jossa liuenneen aineen tyyppiset partikkelit ovat suspen-doituina liuotintyyppisessä faasissa ja jossa disaper-. . goidun faasin partikkelit ovat riittävän pieniä niin, että ”V sakkautuminen on mitätöntä, ja riittävän suuria saadakseen seoksen näyttämään samealta) ; tai suspensiota (selvästi **' ' 25 heterogeenistä seosta, jossa liuenneen aineen tyyppiset *...· partikkelit sakkautuvat välittömästi liuotintyyppisen faa- sin kanssa sekoittamisen jälkeen) .
Erityisesti keksintö koskee menetelmää ja laitetta fluidivirrassa dispergoidussa muodossa olevan kontaminoi- • 30 van aineen konsentraation määrittämiseksi.
• · t I
Erityisemmin keksintö koskee dispergoidun hiilivedyn (öljyn) ja/tai erillisten partikkelien muodossa ole- I · · vien materiaalien osoitusta ja konsentraation mittaamista vesivirrassa.
* • V. 35 Ö1jy-vedessä-konsentraation jatkuvatoiminen Iin- i t » « 116000 2 jaankytketty mittaus on tulossa kasvavassa määrin tärkeäksi tulevaisuuden jätevedenlaatustandardin täyttämiseksi.
Tunnetaan erilaisia laitteita vesivirroissa läsnä olevan öljyn mittaamiseksi, ja asennetaan muodostuneiden 5 vesipurkausten tarkkailemiseksi.
Näillä tunnetuilla laitteilla on luontaisia ongelmia sekasaastejätevirroille sovellettaessa, eivätkä ne osaa tehdä eroa kiinnostavan öljykontaminaation ja muiden materiaalien läsnäolon välillä.
io Huoli teollisuusaktiivisuuksien vaikutuksesta ym päristöön, jota usein korostaa julkinen huoli ja lainsäädännölliset vaatimukset, on johtanut rutiininomaisesti esiintyvien jätteiden ja poislaskettujen vesien uudelleenarviointiin .
15 Historiallisesti tuotettu vesi on laskettu kä sittelyn jälkeen ympäristöön, joko vapauttamalla pintavesiin tai suihkuttamalla uudelleen sopiviin pohjaveteen johtaviin kerroksiin tai itse pohjavesimuodostumiin. Viranomaiset määräävät ankarat laatutasot, ja nämä vaih-20 televat maksimaalisista dispergoidun öljyn konsentraa-tioista 5 mg/1 makeavesijärjestelmiin laskemiselle disper-; goidun öljyn konsentraatioihin 40 mg/1 vesivirtojen ( t i päästämiselle avomerellä. Nykyisistä suuntauksista on seurauksena näiden tasojen aleneminen nähtävissä olevassa • » · '·' ‘ 25 tulevaisuudessa. On ehdotettu uusia rajoja 30 mg/1. Tämä ’···* vaatii poistovirtojen linjaankytkettyä mittausta ja Vedanta’ käsittelylaitosten tiiviimpää/parempaa kontrollia, jos V · uusia standardeja on määrä noudattaa.
Lakimääräiset mittausmenetelmät poikkeavat merkit-i 30 tävästi koko maailmassa. Tärkeimmät menetelmät perustuvat kuitenkin infrapunamittaustekniikoihin aallonpituusalueella 3,2 - 3,5 μιτι. Tämä vaatii poistoveden näytteenottoa, vesinäytteessä läsnä olevan öljyn laboratoriouuttoa sopi-valla liuottimena ja öl jykonsentraation seuraavaa mit-35 tausta. Tunnetuissa liuotinpohjaisissa laitteissa öljykon- 3 116000 sentraatioiden määrittämiseksi vesi on erotettava öljystä, esimerkiksi halogenoidulla liuottimilla, ja seuraavaksi suoritetaan IR (3,5 μπι) -analyysi.
Näiden menetelmien on osoitettu olevan aikaa 5 vaativia ja käytännössä epätarkkoja. Kansainvälisen tapojen muutokset estävät käytettyjen liuottimien käytön. Käytettävissä on lukuisia kaupallisia linjaan kytkettyjä tarkkailulaitteita, jotka perustuvat suureen määrään havaitsemisperiaatteita, esimerkiksi (näkyvän) valon ha-io jontaan, IR-absorptioon, ja vastaaviin. Mikään näistä ei ole osoittautunut öljyteollisuussovellutuksissa käytössä tyydyttäväksi. Keksinnön eräänä kohteena on aikaansaada menetelmä ja laite dispergoidun komponentin, esimerkiksi fluidivirrassa olevan kontaminoivan aineen, konsentraation 15 määrittämiseksi perustuen lyhyen aallonpituuden mittaukseen, joka mahdollistaa fluidivirrassa läsnä olevien hiilivedyn ja/tai muiden kontaminoivien aineiden (alhaisen) konsentraation tarkan havaitsemisen ja mittauksen, samanaikaisesti ja toisistaan riippumatta.
20 Siksi keksintö aikaansaa patenttivaatimuksen 1 tunnusmerkkiosan mukaisen menetelmän fluidivirrassa . . dispergoidussa muodossa läsnä olevan komponentin konsent- • * · "V raation määrittämiseksi.
••j · Edelleen keksintö koskee patenttivaatimuksen 9 ’·' ‘ 25 tunnusmerkkiosan mukaista laitetta f luidivirrassa disper- goidussa muodossa läsnä olevan komponentin konsentraation *, ·,: määrittämiseksi.
:: : Edullisesti mainittu ennalta määrätty aallonpi tuuksien alue on lähi-IR-alueella (1,0 - 2,5 μπι) .
| 30 Keksintö perustuu lyhyen aallonpituuden käyttöön, .··. optiseen periaatteeseen, perustuen moninkertaiseen aallonpituuden mittaukseen, testifluidin eri tavoilla käsitelty- jen näytteiden vertailuun ja tilastollisiin menetelmiin, ’...· jotka voivat havaita ja analysoida kontaminoivien aineiden 35 eri konsentraatioilla läsnäolon aiheuttamia näytteiden 116000 4 välisiä pieniä spektrieroja. Periaate perustuu yhdistelmään valon sironnasta ja absorptio-ominaisuuksista, jotka liittyvät kontaminoivien aineiden taitekertoimeen ja koko-j akaumaan.
5 Lisäksi keksinnössä yhdistyy valonsironnan (sus- pendoiduille komponenteille herkkä) ja valonabsorption (liuenneille komponenteille herkkä) periaatteet.
Edullisesti voidaan samanaikaisesti lähi-IR-sätei-lyn kanssa emittoida näkyvää valoa (0,4 - 1 μτη) ja ainakin ίο yksi aallonpituus valitaan mainitulta näkyvän valon alueelta.
Erityisesti keksintö perustuu edelleen differenti-aalimittausjärjestelmään kahden eri mittauksen ottamiseksi eri näytteenotto-olosuhteissa, ja se sallii niiden välis-15 ten erojen vertailun.
Huomautetaan, että julkaisussa WO-A-85/04 478 kuvataan öljy-vedessä-mittaus, jossa käytetään vertailu-näytettä .
Tämä mittaus perustuu kuitenkin vain absorptioon 20 aallonpituusalueella 3,4 - 3,5 μιη, eikä tämän keksinnön mukaista erityistä tekniikkaa ole kuvattu eikä ehdotettu.
. . Lisäksi julkaisussa FR-A-2 685 775 kuvataan mene- * t ♦ telmä polysyklisten aromaattisten yhdisteiden pitoisuuden •;j · aikaansaamiseksi hiilivetyseoksessa käyttämällä lähi-IR- • * · ’·* ' 25 spektrofotometristä analyysiä aallonpituusalueella 0,8 - » a i • · ·...* 2,6 μm ja julkaisussa DE-A-3 633 916 kuvataan menetelmä ·.·,· konsentraatioiden määrittämiseksi käyttämällä valon ab- ί sorptiota IR - UV-alueella.
Tämän keksinnön erityistä tekniikkaa, joka perus-• 30 tuu valonsironnan ja absorption yhdistelmää, ei kuitenkaan ole kuvattu.
y Keksintöä kuvataan nyt yksityiskohtaisemmin esi- ‘3.’ merkkinä oheisiin piirroksiin viitaten, joissa: » t kuviossa 1 esitetään kaaviomaisesti tekniikan J'·’. 35 tason öljy-vedessä-mittauslaitteen periaate, 116000 5 kuviossa 2 esitetään kaaviomaisesti keksinnön periaate .
Kuviossa 1 esitetään lohkokaavio tekniikan tason öljy-vedessä-analysointilaitteesta.
5 Lohko 1 edustaa analysoitavaa öljy-vedessä-näytet- tä.
Tavallisesti öljyt käsittävät hiilivetyjä, eivätkä ole vesiliukoisia.
Hiilivedyt käsittävät CH-ketjuja. Kullakin näistä io ketjuista on erilainen energianabsorptiovyö IR-absorptios-pektrin alueella 3,4 - 3,5 μχη.
Ammattimiehet ymmärtävät, että kun öljynäytteen IR-absorptio mitataan välillä 3,4 ja 3,5 μιη, absorptio liittyy näytteen öljykonsentraatioon. Koska myös vesi 15 absorboi energiaa IR-vyöhykkeellä välillä 3,4 ja 3,5 μτη, on käytännöllisesti katsoen mahdotonta määrittää alhaisia öljykonsentraatioita vesinäytteessä. Tähän tarkoitukseen vedessä läsnä oleva öljy olisi erotettava ennen mittausta.
Halogenoidut liuottimet, jotka toimitetaan millä 20 tahansa tarkoitukseen sopivalla tavalla linjan 2 kautta, ovat sopivia öljyn erottamiseen vedestä seuraavaa IR-ana-. lyysiä 3 varten, koska a) nämä liuottimet ovat oleellisen veteen liukene-mattomia, • * · *·’ ’ 25 b) niillä on suurempi ominaispaino kuin vedellä, * · c) ne liuottavat helposti kaikki haihtuvat yhdisti.* teet ja I/· : d) ne eivät absorboi UV-energiaa alueella 2 4,5 μπι.
• 30 IR-analyysitietojen 3 käsittelyn jälkeen (osasto 4) johdetaan öljykonsentraatiota koskeva informaatio \ (osasto 5).
Keksinnön periaate kuvataan yksityiskohtaisemmin kuviossa 2. Ei lisätä liuotinta, ja edullisesti määrite-35 tään ennalta aallonpituuksien lukumäärä optisella alueel- 6 11(5000 la, käytetään esimerkiksi lähi-IR:ää (1,0 - 2,5 μιη) . Valoa emittoidaan mistä tahansa sopivasta valonlähteestä 11 min-kä tahansa sopivan optisen järjestelmä 2' kautta näytteeseen tai mittaussoluun 3'. Detektio tapahtuu minkä tahansa 5 sopivan optisen järjestelmän 4' kautta millä tahansa sopivalla detektorilla 5', joka on sopivasti yhdistetty esimerkiksi vahvistimen 6' ja A/D-muuntimen 7' kautta tietokoneeseen 8' tiedonkäsittelytarkoituksiin. Aikaansaadaan sarja mitatun valon intensiteettejä, jotka käsitellään ίο edelleen tietojenkäsittelyvaiheessa, mikä johtaa fluidissa olevan kontaminoivan aineen konsentraation mittaukseen.
Näyte tai mittaussolu 3' on yhdistetty millä tahansa sopivalla tavalla virtauksenvalintavälineeseen 9'; viitenumerot 10', 11' edustavat sopivia suodattimia. A ja 15 B edustavat kontaminoituneen fluidin ja tyhjennyksen sisääntuloa, vastaavasti.
Optisessa järjestelmässä 2' valittu aallonpituus saavutetaan sopivasti kapeakaistainterferenssisuodattimil-la. Nämä on asennettu esimerkiksi pyörivälle kiekkokokoon-20 panolle (suodatinkiekko), joka muodostaa valonsäteen valitsimen, ja sallii mittausjärjestelmän ja fluidinäytteen ; perättäisen aallonpituusmittauksen mittaussolun 3' sisäl- • » » lä, identtisissä olosuhteissa. Sellaiset perättäiset mit- * » t • · t taukset voidaan suorittaa suhteellisen suurella nopeudella • * · ’ 25 (esimerkiksi 500 r/min) . Suodatinkiekon sijasta on myös • · mahdollista käyttää joukkoa erillisiä valolähteitä, joista on kullakin eri aallonpituus. Vertailu- ja näytefluideja V · kontrolloidaan ja syötetään mittaussolun läpi (3') (leveys esimerkiksi 0,6 mm) esimerkiksi sähköisesti kontrol-• 30 loiduilla venttiileillä, fluidin virratessa jatkuvasti mittaussolun läpi varmistaen lämpötilastabiilisuuden ja *, edustavat vesiolosuhteet.
Täydellinen laite (ei selvyyden vuoksi näytetä yk-sityiskohtaisesti) käsittää detektorikokoonpanon, valoläh-i'*‘; 35 teen, valitsin/suodattimen, testisolun, vedenkontrolloin- > t 116000 7 tiventtiilit ja IR-detektori/vahvistimen. Vertailutluidi-virta on tuotettu kontaminoituneesta fluidista sopivalla suodatinkokoonpanolla tuottamaan fluidivirran, joka on vapaa dispergoidusta öljystä ja/tai muusta kontaminaatios-5 ta. Voidaan käyttää mitä tahansa suodatinta, joka on tarkoitukseen sopiva, kuten ammattimiehet ymmärtävät. Esimerkiksi suodatinta, jonka huokoskoko on < 0,001 μπι, käytetään liuenneiden kontaminoivien aineiden tapauksessa, kun taas muiden dispergoitujen kontaminoivien aineiden tapauk-10 sessa käytetään sopivasti suodatinta, jonka huokoskoko on 0,001 - 1 μπι.
Ö1jy-vedessä-tarkkailun tapauksessa sekä liuenneiden että muuten dispergoitujen hiilivetykomponenttien kon-sentraatio, mikäli lainkaan, voidaan määrittää kahden 15 erillisen mittauksen jaksolla, jotka poikkeavat vain sy-odatintyypin suhteen, jota käytetään vertailuvesivirran luomiseen kontaminoidusta vesivirrasta. Liuyenneiden kontaminoivien aineiden konsentraatio voidaan määrittää vertaamalla kontaminoitunutta vesivirtaa liuenneesta 20 komponentista vapaaseen vesivirtaan, joka luodaan syöttämällä kontaminoituneen veden sopivan suodattimen läpi, . . jolla on esimerkiksi huokoskoko 0,001 - 1 μπι. Mainittu ti· • » · "V suodatin suodattaa kaikki muut dispergoituneet komponen- • · · tit, muttei suodata liuenneita komponentteja. Seuraavaksi *·' 25 voidaan liuenneiden komponenttien konsentraatio määrittää * t t » · vertaamalla mainittua dispergoidusta aineesta vapaata vesivirtaa vesivirtaan, joka on vapaa sekä liuenneesta ·*(ί ·' että mainituista muista dispergoiduista komponenteista ja joka on luotu syöttämällä kontaminoituneen veden sopivan 30 suodattimen (huokoskoko < 0,001 μπι) läpi. Seuraavassa ti» t kuvataan yleistä differentiaalimenetelmää.
• Keksinnön toiminta on seuraavanlainen: » Öljy-vedessä-tarkkailun tapauksessa hiilivetykon- i · sentraatio hiilivety-vedessä-monitorilla määritettynä saa- » 35 daan mitatun valon intensiteettejä koskevien tiedonkäsit-
11600C
8 telyvaiheiden jakson jälkeen. Tässä jaksossa käytetään arvoja, jotka on otettu kahdesta mittausvaiheesta. Tässä kuvataan nämä perusmittausvaiheet ja seuraava tietojenkäsittely .
5 Ensimmäisessä mittausvaiheessa joukon pyörähdyksiä (esimerkiksi 100) aikana mitataan suodatinkiekkovalointen-siteetit im näyteveden virratessa testisolun läpi. Kullakin suodatinkiekon pyörähdykselle mitataan mittaus-sarja im,x,n# joka koostuu joukosta mitattuja valointen-10 siteettejä eri aallonpituuksilla λ (vastaten suodatinkiek-koon asennettujen suodattimien lukumäärää (esimerkiksi 8)) . Tässä esimerkissä kerätään yhteensä 100 mittauksen sarjoja im,A,n, jossa n = 1 - 100), jolloin saadaan 800 mittausarvoa. Otettujen mittausten suuri määrä sallii 15 tilastollisen analyysin parantaa laitteen tarkkuutta. Esimerkiksi 100 mittaussarjasta hylätään esimerkiksi 10 mittaussarjaa, joilla on suurin poikkeama keskimääräisestä valointensiteetistä. Täten edelleenkäsittelyä varten on jäljellä 90 näytevedenmittaussarjaa.
20 Toisessa mittausvaiheessa mitataan jälleen valoin- tensiteetit esimerkiksi 100 suodatinkiekon kierroksen ai-: kana, mutta nyt vertailuveden virratessa testisolun läpi.
* r » Jälleen sen jälkeen kun on hylätty esimerkiksi 10 % mit- • · * tauksista, joilla on suurin poikkeama, saadaan 90 vertai- • · · ' 25 luvesimittaussarjaa. Näistä arvoista lasketaan kullakin • · aallonpituudella λ keskimääräinen valon intensiteetti, • * i jolloin saadaan vertailuvalointensiteetti ίΧ;λ 8 aallonpi-V : tuudella.
Sitten lasketaan normalisoidut valointensiteetti-V: 30 erot d>.,n kullekin 90 näytevesimittaussarjasta vähentämällä * * » t ja seuraavaksi jakamalla vertailuvalointensiteetillä vas-taavalla aallonpituudella, käyttäen kaavaa t i » *
9 11600C
i —i πι,λ,η χ,λ dX,n--(1) i
5 *A
Eri tekijät ovat vastuussa mitatun valon intensiteetin eroista. Tässä ajatellut ovat näyteveden ja vertai-io luveden välinen lämpötilaero, öljykonsentraatio näyteve-dessä ja partikkelikonsentraatio näytevedessä. Nyt tiedetään kalibrointikokeista, kuinka normalisoitu valointensi-teetti muuttuu näillä vaikutuksilla kullakin aallonpituudella suhteessa muihin aallonpituuksiin. Tätä verrannolli-15 suutta määrätyllä vaikutuksella k kutsutaan suhteelliseksi spektrialiseksi vasteeksi yk,\- Siksi samalla mittausperiaatteella on mahdollista käsitellä fysikaaliselta alkuperältään hyvin erilaisia vaikutuksia.
Seuraavaksi tietojenkäsittelyssä aallonpituuksien 20 kullekin mittaussarjalle (esimerkiksi 8) sovitetaan normalisoidut valointensiteettierot käyttämällä kolmea suhteel-lisuusvakiota P'k muodostamaan lineaarisen yhdistelmän *** ·' kolmesta suhteellisesta spektrivasteesta, jotka erot esi- : tetään kaavalla ·’.· *' 25 .··. 3 ; dX»n - ^ yjc,X*p,k,n+1:X,n : ; : k=l (2)
Sovitus suoritetaan siten, että mitattujen valoin-: 30 tensiteettien ja suhteellisten spektrivasteiden lineaari- ] sen yhdistelmän välisten jäännöserojen τλ neliö on mini- T moitu (pienimmän neliösumman menetelmä). Tässä esimerkissä suoritetaan yhteensä 90 pienimmän neliösumman sovitusta, jolloin saadaan 90 sarjaa 3 suhteellisuusvakiosta, jotka ;V, 35 ilmaisevat lämpötilaeroa, hiilivetykonsentraatiota ja par- ίο Π6000 tikkelikonsentraatiota.
Absoluuttisten arvojen Pk saamiseksi lämpötilaerolle, hiilivetykonsentraatiolle ja partikkelikonsentraatiol-le sovitusmenettelytavasta saadut suhteellisuusvakiot 5 kerrotaan kalibrointitekijöillä Ck käyttäen kaavaa
Pk,n = Ck . P 1 k, n (3) io Nämä kalibrointitekijät määritetään (esimerkiksi kokeellisesti käyttämällä ennalta määrättyä öljy-vedessä-seosta, joka on luotu esimerkiksi tarkalla öljyn injektiolla) . Tässä esimerkissä saadaan yhteensä 90 arvoa lämpötilaerolle öljykonsentraatiolle ja partikkelikonsentraa-15 tiolle. Lopuksi näistä arvoista lasketaan keskimääräinen öljy- ja partikkelionsentraatio yhdessä niiden vastaavan keskipoikkeaman kanssa.
Ymmärretään, että vertailuvedenvakiointijärjes- telmä voidaan valita sillä lailla, että on mahdollista 20 mitata ja laskea liuenneiden ja disapergoitujen komponenttien konsentraatio. Tämä tuo mukanaan kaksi vertailu- ; vesijärjestelmää ja edellä mainitun laskentatekniikan !”.* soveltamisen halutuille konsentraatioille näiden ma- ( i I • * » teriaalien läsnäolon havaitsemiseksi mitatuista tiedoista.
« < I
I* ’ 25 Ammattimiehet ymmärtävät, että mainitulla aallon- '·*·* pituuksien ennalta määrätyllä alueella voidaan käyttää « » * M.* mitä tahansa optista aallonpituutta ja mitä tahansa V aallonpituuksien lukumäärää, joka on tarkoitukseen sopiva.
Edullisesti käytetty aallonpituuksien lukumäärä on : : : 30 4 - 10 ja erityisesti 8, esimerkiksi 1,3, 1,43, 1,5, 1,6, 1/73, 2,16, 2,23 ja 2,29 μπι. On ilmennyt, että sellaisten aallonpituuksien käytön edullisia vaikutuksia ovat seuraani , ' vat: · λ = 1,43 μιτι, erityisen herkkä lämpötilalle : ' ; 35 λ = 1,30 pm, λ = 2,2 9 pm, näiden aallonpituuksien
11600C
11 yhdistelmä on erityisen herkkä dispergoidulle öljylle λ = 2,23 /im, erityisen herkkä liuenneiden hiilivetyjen kokonaismäärälle 5 λ = 2,16 μιτι, erityisen herkkä liuenneille alifaat- tisille hiilivedyille λ = 2,29 μιτι, erityisen herkkä liuenneille aromaattisille hiilivedyille.
Edelleen ymmärretään, että voidaan käyttää mitä ίο tahansa suodatinkiekon kierrosten lukumäärää ja mitä tahansa sopivaa suhteellisten spektrivasteiden lukumäärää. Keksinnön mukainen mittausperiaate pystyy havaitsemaan suuren lukumäärän poistovirran laatuparametrejä, kuten suolakonsentraation, alkoholit ja orgaaniset hapot ja vas-15 taavat kontaminoivat aineet.
Lisäksi ammattimiehet ymmärtävät myös, ettei keksintö rajoitu öljy-vedessä-tarkkailuun, vaan että sitä voidaan käyttää mittaamaan joukkoa fluidipohjaisia sovellutuksia: esimerkiksi liuenneita hiilivetyjä ja muita ma-20 teriaaleja vedessä, hienojakoisia materiaaleja joko vesi-tai hiilivetyvirroissa, kemialliseen laatuanalyysiin ja vastaaviin.
* · t 9 ,‘Y Ammattimiehille ilmenee edellä olevasta kuvauk- ';*/ sesta keksinnön erilaisia modifikaatioita. Sellaiset * · t * 25 modifikaatiot on tarkoitettu oheisten patenttivaatimusten t » t • · suoja-alaan kuuluviksi.
* » t · • * · • ! » * * f • t
• * I
* * » * * » » « ·
J I
t > t > I

Claims (16)

1. Menetelmä fluidivirrassa dispergoidussa muodossa läsnä olevan komponentin konsentraation määrit-5 tämiseksi, joka menetelmä käsittää vaiheet, joissa a) analysoitavaan fluidinäytteeseen emittoidaan valonsäde aallonpituuksien ennalta määrätyllä alueella mainitun näytteen virratessa mittaussolun läpi; b) valitaan lukumäärä eri aallonpituuksia 10 mainitulla ennalta määrätyllä alueella; c) mitataan valointensiteettien lukumäärä näyte-fluidin virratessa mittaussolun läpi ja johdetaan näistä mittausjoukkojen lukumäärä, jotka mittausjoukot koostuvat kukin lukumäärästä mitattuja valointensiteettejä maini- 15 tuilla eri aallonpituuksilla; d) mitataan valointensiteettien lukumäärä vartai-lufluidin virratessa mittaussolun läpi ja johdetaan niistä vertailutluidimittausjoukkojen lukumäärä; e) johdetaan täten saaduista tiedoista informaa-20 tiota fluidivirtaan dispergoitujen komponenttien konsent- raatiosta, . , tunnettu siitä, että mainituista vertailutlui- "V dimittausjoukoista kukin käsittää lukumäärän mitattuja ·;;· vertailuvalointensiteettej ä mainituilla eri aallon- *·' ’ 25 pitukksilla, ja että vaihe e) käsittää kunkin näyte- ♦ * » '...· fluidimittaussarjöistä normalisoitujen valointensiteerojen ·,·,· laskemisen vähentämällä ja sen jälkeen jakamalla vastaavan : aallonpituuden vertailuintensiteetillä ja mainittujen normalisoitujen valointensiteettierojen sovittamisen « 30 muodostaen suhteellisten spektrivasteiden lineaarisen yhdistelmän, jotka spektrivasteet ottavat huomioon tavan, •t jolla mainittu normalisoitu valointensiteetti muuttuu kullakin aallonpituudella suhteessa muihin aallon-pituuksiin määrätyillä vaikutuksilla, jotka ovat vastuussa 35 mitatun valon intensiteetin eroista, jotta saataisiin 13 116000 sarja suhteellisuusvakioita, jotka ilmaisevat kyseessä olevan suhteellisen spektrivasteen; ja kerrotaan mainitut suhteellisuusvakiot kalibrointitekijöillä fluidivirtaan dispergoitujen komponenttien konsentraation absoluuttisten 5 arvojen saamiseksi.
2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että vertailut luidimittaussarjojen arvoista lasketaan kullakin aallonpituudella keskimääräinen valointensiteetti, jolloin kullakin mainituista ίο aallonpituuksista saadaan vertailuvalointensiteetti.
3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että aallonpituuksien lukumäärä on 4 - 10, ja erityisesti 8.
4. Minkä tahansa patenttivaatimuksen 1-3 mukai-15 nen menetelmä, tunnettu siitä, että kerätään ainakin 100 mittaussarjaa.
5. Minkä tahansa patenttivaatimuksen 1-4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että fluidi on vettä ja mainittu komponentti on kontaminanttia, kuten 20 öljyä ja/tai partikkeleita.
6. Minkä tahansa patenttivaatimuksen 1-5 mukai- . . nen menetelmä, tunnettu siitä, että suhteelliset • · · • · » ••*t* spektrivasteet ovat lämpötilaero, öl jykonsentraatio ja :··' : partikkelikonsentraatio. ·.’ * 25
7. Minkä tahansa patenttivaatimuksen 1-6 # » · ·,,,· mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainittu *1^ aallonpituuksien ennalta määrätty alue on lähi-IR-alue, : esimerkiksi 1,0 - 2,5 μτα.
8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen menetelmä, : 30 tunnettu siitä, että vaiheessa a) emittoidaan saman- ,··>, aikaisesti näkyvää valoa, esimerkiksi 0,4 - 1 μτη, ja • I h vaiheessa b) valitaan ainakin yksi aallonpituus mainitulta näkyvän valon alueelta.
9. Laite f luidivirrassa dispergoidussa muodossa 35 läsnä olevan komponentin konsentraation määrittämiseksi, * * 116C0C 14 joka laite käsittää välineet valonsäteen emittoimiseksi analysoitavaan fluidinäytteeseen aallonpituuksien ennalta määrätyllä alueella mainitun näytteen virratessa mittaussolun läpi; välineet eri aallonpituuksien luku-5 määrän valitsemiseksi mainitulta ennalta määrätyltä alueelta; välineet valointensiteetin lukumäärän mittaamiseksi näytefluidin tai vertailutluidin virratessa mittaussolun läpi ja välineet mittausjoukkojen lukumäärän johtamiseksi mainittujen valointensiteettien lukumäärästä, ίο jotka mittausjoukot koostuvat kukin lukumäärästä eri aallonpituuksilla mitattuja valointensiteettejä; ja vertailunestemittausjoukkojen lukumäärän; ja välineet fluidivirtaan dispergoitujen komponenttien konsentraatiota koskevan informaation johtamiseksi täten saaduista 15 tiedoista, tunnettu siitä, että kukin mainituista vertailunestemittausjoukoista koostuu lukumäärästä eri aallonpituuksilla mitattuja vertailuvalointensiteettejä, ja että läsnä on väline normalisoitujen valointen-siteettierojen laskemiseksi kullekin näytefluidisarjalle 20 vähentämällä ja sen jälkeen jakamalla vastaavan aallon pituuden vertailuvalointensiteetillä ja sovittamalla . , mainitut normalisoidut valointensiteettierot lineaarisen I 4 · ;··_· yhdistelmän muodostamiseksi määrätystä lukumäärästä '··’ ·' suhteellisia spektrivasteita, jotka ottavat huomioon * 25 tavan, jolla mainittu normalisoitu valointensiteetti t * * muuttuu kullakin aallonpituudella suhteessa muihin ·,·/ aallonpituuksiin määrätyillä vaikutuksilla, jotka ovat ; ; ; vastuussa mitatun valon intensiteetin eroista, jotta saataisiin sarja suhteellisuusvakioita, jotka ilmaisevat j 30 kyseessä olevan suhteellisen spektrivasteen, ja kertomalla ,·*, mainitut suhteellisuusvakiot kalibrointitekijöillä fluidi- virtaan dispergoitujen komponenttien konsentraation absoluuttisten arvojen saamiseksi.
10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen laite, tun-tv. 35 nettu siitä, että aallonpituuden valinta saavutetaan 15 116CG0 lb kapeakaistaisilla interferenssisuodattimilla, jotka on asennettu pyörivälle kiekkokokoonpanolle, esimerkiksi suodatinkiekko.
11. Patenttivaatimuksen 9 tai 10 mukainen laite, 5 tunnettu siitä, että läsnä on välineet keskimääräisen valointensiteetin laskemiseksi kullakin aallonpituudella vertailutluidisarjojen arvoista, jolloin saadaan vertail-uvalointensiteetti kullakin aallonpituuksien mainitusta lukumäärästä. ίο 12. Minkä tahansa patenttivaatimuksen 9-11 mukainen laite, tunnettu siitä, että aallonpituuksien mainittu ennalta määrätty alue on lähi-IR-alue, esimerkiksi 1,0 - 2,5 /im.
12 116000
13. Minkä tahansa patenttivaatimuksen 9-12 15 mukainen laite, tunnettu siitä, että läsnä on välineet näkyvän valon, esimerkiksi 0,4 - 1,0 /im, emittoimiseksi samanaikaisesti mainitun lähi-IR-säteilyn kanssa välineet ainakin yhden aallonpituuden valitsemiseksi mainitulla näkyvän valon alueella.
14. Minkä tahansa patenttivaatimuksen 9-13 mukainen laite, tunnettu siitä, että fluidi on vettä . , ja mainittu komponentti on kontaminanttia, kuten öljyä • a · y* · ja/tai partikkeleita.
• · · «*<: ' 15. Patenttivaatimuksen 9 tai 14 mukainen laite, ·.* * 25 tunnettu siitä, että suhteelliset spektrivasteet ovat a * i ·.,/ lämpötilaero, öl jykonsentraatio ja partikkelikonsentraa- tio. a » a «li
| * > * # 16 Ί16000
FI960955A 1993-09-03 1996-02-29 Menetelmä ja laite fluidivirrassa dispergoidussa muodossa läsnä olevan komponentin konsentraation määrittämiseksi FI116000B (fi)

Applications Claiming Priority (4)

Application Number Priority Date Filing Date Title
EP93306972 1993-09-03
EP93306972 1993-09-03
EP9402956 1994-09-01
PCT/EP1994/002956 WO1995006873A1 (en) 1993-09-03 1994-09-01 A method and apparatus for determining the concentration of a component present in a fluid stream in dispersed form

Publications (3)

Publication Number Publication Date
FI960955A0 FI960955A0 (fi) 1996-02-29
FI960955A FI960955A (fi) 1996-02-29
FI116000B true FI116000B (fi) 2005-08-31

Family

ID=8214525

Family Applications (1)

Application Number Title Priority Date Filing Date
FI960955A FI116000B (fi) 1993-09-03 1996-02-29 Menetelmä ja laite fluidivirrassa dispergoidussa muodossa läsnä olevan komponentin konsentraation määrittämiseksi

Country Status (8)

Country Link
EP (1) EP0716741B1 (fi)
JP (1) JPH09502265A (fi)
AU (1) AU682892B2 (fi)
DE (1) DE69407300T2 (fi)
DK (1) DK0716741T3 (fi)
FI (1) FI116000B (fi)
NO (1) NO322169B1 (fi)
WO (1) WO1995006873A1 (fi)

Families Citing this family (6)

* Cited by examiner, † Cited by third party
Publication number Priority date Publication date Assignee Title
US5770156A (en) * 1996-06-04 1998-06-23 In Usa, Inc. Gas detection and measurement system
US6486474B1 (en) * 1999-08-13 2002-11-26 Regents Of The University Of Minnesota Infrared spectrometer for the measurement of isotopic ratios
KR100786240B1 (ko) * 2006-09-15 2007-12-17 이진식 적외선 분광장치를 이용한 오염된 유기용제의 자동분류장치 및 그 방법
ES2581934T3 (es) * 2009-12-10 2016-09-08 The Procter & Gamble Company Método para medir la capacidad de eliminación de suciedad de un producto limpiador
JP2011237304A (ja) * 2010-05-11 2011-11-24 Nippon Soken Inc 燃料性状測定装置、燃料性状測定装置の製造方法、車両
CN112334769B (zh) * 2018-05-04 2023-08-04 Abb瑞士股份有限公司 水中碳氢化合物污染的测量

Family Cites Families (7)

* Cited by examiner, † Cited by third party
Publication number Priority date Publication date Assignee Title
FI75675C (fi) * 1984-03-23 1988-07-11 Saehkoeliikkeiden Oy Foerfarande foer bestaemning av kolvaetehalter i vaetskor innehaollande dessa.
DE3633916A1 (de) * 1986-10-04 1988-04-14 Kernforschungsz Karlsruhe Verfahren zur selektiven messung der konzentrationen von ir- bis uv-strahlung absorbierenden gasfoermigen und/oder fluessigen substanzen in gasen und/oder fluessigkeiten und vorrichtung zur durchfuehrung des verfahrens
DE3733573A1 (de) * 1987-10-03 1989-04-20 Leybold Ag Vorrichtung zum messen des fremdstoffanteils in stroemenden fluessigkeiten
WO1990004164A1 (en) * 1988-10-07 1990-04-19 Andros Analyzers Incorporated Anesthetic agent identification analyzer and contamination detector
EP0393607B1 (en) * 1989-04-19 1996-02-21 Otsuka Pharmaceutical Co., Ltd. Phenylcarboxylic acid derivatives having a hetero ring
FR2685775B1 (fr) * 1991-12-27 1994-03-18 Bp France Procede de determination des teneurs en polycycliques aromatiques a partir d'un melange d'hydrocarbures par analyse spectrophotometrique proche infrarouge des constituants du melange.
US5282931A (en) * 1992-07-08 1994-02-01 Pulp And Paper Research Institute Of Canada Determination and control of effective alkali in kraft liquors by IR spectroscopy

Also Published As

Publication number Publication date
DE69407300D1 (de) 1998-01-22
FI960955A0 (fi) 1996-02-29
EP0716741A1 (en) 1996-06-19
DE69407300T2 (de) 1998-05-20
FI960955A (fi) 1996-02-29
NO322169B1 (no) 2006-08-21
WO1995006873A1 (en) 1995-03-09
DK0716741T3 (da) 1998-01-12
AU7694194A (en) 1995-03-22
EP0716741B1 (en) 1997-12-10
AU682892B2 (en) 1997-10-23
JPH09502265A (ja) 1997-03-04
NO960832D0 (no) 1996-02-29
NO960832L (no) 1996-02-29

Similar Documents

Publication Publication Date Title
CA2090820C (en) Simultaneous monitoring of multiple water treatment performance indicators
US5489977A (en) Photomeric means for monitoring solids and fluorescent material in waste water using a falling stream water sampler
US6525325B1 (en) System for quantifying the hydrocarbon content of aqueous media
Langergraber et al. Monitoring of a paper mill wastewater treatment plant using UV/VIS spectroscopy
FI75675C (fi) Foerfarande foer bestaemning av kolvaetehalter i vaetskor innehaollande dessa.
US5400137A (en) Photometric means for monitoring solids and fluorescent material in waste water using a stabilized pool water sampler
Moo et al. New development of optical fibre sensor for determination of nitrate and nitrite in water
US3806727A (en) Optical detector system
TWI576586B (zh) 用來監測和控制廢水程序流的方法
JP5631015B2 (ja) 排水中の特定の油又は特定の含油排水の濃度測定方法及び検知方法並びに装置
FI116000B (fi) Menetelmä ja laite fluidivirrassa dispergoidussa muodossa läsnä olevan komponentin konsentraation määrittämiseksi
EP2433117B1 (en) Method and apparatus for measuring fluorescent material in a liquid
Kim et al. Determination of organic compounds in water using ultraviolet LED
Zhou et al. Influence of temperature and turbidity on water COD detection by UV absorption spectroscopy
Zhang et al. A preliminary study of chromophoric dissolved organic matter (CDOM) in Lake Taihu, a shallow subtropical lake in China
Shon et al. Analytical methods of size distribution for organic matter in water and wastewater
Mbaye et al. Development of online automatic detector of hydrocarbons and suspended organic matter by simultaneously acquisition of fluorescence and scattering
EP3945304A1 (en) Analysis system with cleaning device
CA2170774C (en) A method and apparatus for determining the concentration of a component present in a fluid stream in dispersed form
Langergraber et al. Detection of (unusual) changes in wastewater composition using UV/VIS spectroscopy
Martin et al. Multicomponent analysis of phenols in waste waters of the coal conversion industry by means of UV-spectrometry
Capitan-Vallvey et al. Determination of benzo (a) pyrene in water by synchronous fluorimetry following preconcentration on sephadex gels
Haverbeke et al. Resonance Raman Spectroscopy as a Tool for the Detection and Identification of Pollutants in Water
DE102009050198A1 (de) Verfahren und Vorrichtung zur Bestimmung von Stoffkonzentrationen flüssiger und gasförmiger Stoffe und zur Bestimmung der optischen Lampenleistung bei fest definierter Wellenlänge
FI116242B (fi) Menetelmä ensimmäisen virtaavan aineen pitoisuuden määrittämiseksi, joka aine on hienojakoisena toisessa virtaavassa aineessa

Legal Events

Date Code Title Description
FG Patent granted

Ref document number: 116000

Country of ref document: FI

MM Patent lapsed