FI115681B - Laite ja menetelmä vastaanotetun signaalin suodattamiseksi - Google Patents

Description

115681

Laite ja menetelmä vastaanotetun signaalin suodattamiseksi Tämä keksintö liittyy yleisesti signaalien kuten radiotaa-juussignaalien vastaanottamiseen ja erityisesti vastaan-5 otettujen signaalien suodattamiseen.

Tavanomaiset langattomissa viestintäjärjestelmissä kuten taajuusjakokanavointi-, aikajakokanavointi- ja koodijako-kanavointi järjestelmissä käytettäväksi tarkoitetut radio-10 taajuusvastaanottimet toimivat tyypillisesti monisignaali-ympäristössä. Tällaisessa ympäristössä on toivottavaa, että vastaanottimella olisi mahdollisimman laaja dynaaminen alue ilman että vastaanotetun signaalin laatu kärsisi. Lisäksi suurempi dynaaminen alue on erityisen tärkeä laa-15 jakaistaisen signaalin vastaanottavissa sovelluksissa. On siis olemassa sellaisen laitteen ja menetelmän tarve vastaanotetun signaalin suodattamiseksi, joka saa aikaan parannetun dynaamisen alueen ja samalla pysyttää vastaanotetun signaalin laadun entisellään.

20 Tämä tarpeen tyydyttämiseksi esillä oleva keksintö saa ai-; '·· kaan laitteen ja menetelmän vastaanotetun signaalin suo- : dattamiseksi. Laite käsittää kompressoivan vastaanottimen, ; ja vaihtotaajuuksisen suotimen, joka toimii kompressoivan . : 25 vastaanottimen ohjaamana. Lisäksi laite käsittää välineet :\ pulssisignaalissa olevien pulssien vertaamiseksi • t < |.;.t kynnykseen ja suotimen taajuuden määrittämiseksi ja

t * I

suotimen taajuuden ilmaisevan analogisen ohjaussignaalin tuottamiseksi. Vaihtotaajuuksinen suodin suodattaa ·’·· ·' 3 0 vastaanotetun signaalin. Esillä olevan keksinnön toisen näkökohdan mukaan laite käsittää vaihtotaajuuksisen ·;*· suotimen, ensimmäisen analogi-digitaalimuunt imen, vaimen- .···. timen ja toisen analogi-digitaalimuuntimen. Ensimmäinen analogi-digitaalimuunnin toimii vaihtotaajuuksisen suoti- » » * · 35 men ohjaamana, ja toinen analogi-digitaalimuunnin toimii vaimentimen ohjaamana. Vaimennin reagoi vastaanotettuun signaaliin ja tuottaa vaimennetun signaalin.

115681 2

Menetelmä käsittää seuraavat vaiheet: ilmaistaan vastaanotettu signaali, alassekoitetaan vastaanotettu signaali alassekoitetun signaalin tuottamiseksi, suoritetaan alas-sekoitetulle signaalille taajuuserotuksen viivelaskenta 5 useita pulsseja käsittävän pulssisignaalin tuottamiseksi, verrataan ainakin joidenkin pulssisignaalissa olevien pulssien amplitudeja kynnykseen, mitataan sellaisten pulssien viive, joiden amplitudi ylittää kynnyksen ennalta määrätyllä aikavälillä, määritetään suotimen taajuus vii-10 veen perusteella ja suodatetaan vastaanotettu signaali suotimen taajuudella.

Itse keksintö yhdessä sen tarkoitettujen etujen kanssa tulee parhaiten ymmärretyksi seuraavan yksityiskohtaisen 15 selityksen avulla, joka on esitetty oheisten piirustusten yhteydessä.

Kuvio 1 on vastaanotetun signaalin suodattavan laitteen parhaana pidetyn suoritusmuodon lohkokaavio.

20

Kuvio 2 on vastaanotetun signaalin suodattavan laitteen erään toisen parhaana pidetyn suoritusmuodon lohkokaavio.

j Kuvio 3 on vastaanotetun signaalin suodatusmenetelmän 25 parhaana pidetyn suoritusmuodon vuokaavio.

;·, Kuviossa 1 on esitetty laite 10 vastaanotetun signaalin * . ilmaisemiseksi ja suodattamiseksi. Laite 10 käsittää an tennin 12, tulopuolen kaistanpäästösuotimen 14, jaottimen 30 16, kompressoivan vastaanottimen 22 ja vaihtotaajuuksisen suotimen 60. Tulosuodin 14 on kytketty antenniin 12 ja jaottimeen 16. Laite 10 käsittää myös jaottimeen 16 kytketyn signaalihaaran, joka käsittää vahvistimen 40, suotimen * I * 42, sekoittimen 44, jolla on paikallisoskillaattori 46, i * « » I » » » * 3 115681 toisen vahvistimen 48, toisen suotimen 50, kolmannen vahvistimen 52, kolmannen suotimen 54 sekä viivepiirin 57.

Kompressoiva vastaanotin 22 on kytketty jaottimeen 16 5 sekoittimen 18, jolla on paikallisoskillaattori (PO) 11, ja vaimentimen 20 kautta ja on kytketty vaihtotaajuuksi-seen suotimeen 60 digitaalisten komponenttien kautta, joihin kuuluvat kynnysvertain 32, laskuri 34, digitaalinen ohjausyksikkö 36 ja digitaali-analogimuunnin 38. Kompres-10 soivan vastaanottimen 22 ajoitusta ohjaa ajoitinpiiri 30. Kompressoiva vastaanotin 22 käsittää sekoittimen 24, pyyhkäisevän paikallisoskillaattorin 26, taajuuserotusviiväs-timen 28 ja painotussuotimen 29.

15 Toiminnan aikana radiotaajuinen (RF) tulosignaali 13 vastaanotetaan antennilla 12, suodatetaan suotimella 14 ja jaotetaan jaottimella 16. Jaottimesta 16 lähtevä jaotetun signaalin ensimmäinen haara sekoitetaan sekoittimella 18, jolla on PO 11, vaimennetaan vaimentimella 20 ja syötetään 20 kompressoivaan vastaanottimeen 22. Jaottimesta 16 lähtevä jaotetun signaalin toinen haara syötetään ensimmäiseen vahvistimeen 40, suodatetaan suotimella 42, sekoitetaan « i * ’· sekoittimella 44 paikallisoskillaattorin 46 ulostulon i kanssa, vahvistetaan vahvistimilla 48 ja 52 sekä suodate-; *. 25 taan suotimilla 50 ja 54 tulossignaalin synnyttämiseksi.

Vaikka on ajateltu, että on mahdollista käyttää monia i*.t suodin- ja vahvistinkokoonpanoja kuten yhtä ainoata suo dinta ja yhtä ainoata vahvistinta, niin kuviossa 1 esitetty sarjasovitelma antaa vastaanottimelle 10 halutunlaisen 30 herkkyyden ja dynaamisen alueen. Tulossignaalia viivästetään viivepiirillä 57 ja se syötetään vaihtotaajuuksiseen suotimeen 60. Vaihtotaajuuksista suodinta 60 ohjataan * digitaali-analogimuuntimella 38, joka toimii kompressoivan • » * ,· vastaanottimen 22 ohjaamana. Vaihtotaajuuksisen suotimen « < , 35 60 ulostulo muunnetaan digitaalisignaaliksi analogi-digi-

1 I I

115681 4 taalimuuntimella (ADM) 62 ja lähetetään lähtösignaalina 64. Lähtösignaalille 64 suoritetaan sen jälkeen jatkokäsittely kuten lähtösignaalin 64 digitaalinen käänteis-suodatus käyttämällä digitaalista suodinta, joka toimii 5 digitaalisen ohjausyksikön 36 ohjaamana. Lähtösignaalin 64 muu jatkokäsittely käsittää digitaalisen alassekoituksen, suodatuksen ja demoduloinnin.

Sen jälkeen kun antennilla 12 vastaanotettu signaali 13 on 10 ilmaistu, sen taajuus on alassekoitettu sekoittimella 18 ja se on vaimennettu vaimentimella 20, kompressoiva vastaanotin 22 suorittaa alassekoitetulle signaalille taa-juuserotuksen viivelaskennan useita pulsseja käsittävän pulssisignaalin tuottamiseksi. Kunkin pulssin korkeus vas-15 taa signaalinvoimakkuutta, ja pulssin sijainti vastaa vastaanotetun signaalin 13 taajuutta. Kompressoiva vastaanotin 22 suorittaa vastaanotetulle signaalille reaaliaikaisen Fourier-muunnoksen ja antaa lähtevän pulssisignaalin. Kompressoiva vastaanotin 22 sekoittaa alassekoitetun sig-20 naalin pyyhkäisevästä oskillaattorista 26 saatavan nopeasti pyyhkäisevän paikallisoskillaattorisignaalin kanssa taajuusmoduloidun (FM, frequency modulated) aaltomuodon i , tuottamiseksi. Taajuuserotusviivästin 28 kompressoi kunkin • alassekoitetussa signaalissa olevan kantoaallon kapeaksi !’ t 25 aika-aluepulssiksi. Painotussuodin 29 suorittaa pulssite- < tulle signaalille painotussuodintoiminnon pulssisignaa-lissa olevien pulssien rajaamiseksi ja muodostamiseksi « ' » paremmalla tavalla.

30 Kunkin lähtöpulssin viive paikallisoskillaattorin pyyh-käisyn alkukohdasta lukien on suhteellinen alassekoitetussa signaalissa olevan kantoaallon taajuuteen. Koska paino-tussuotimesta 29 saatava lähtevä pulssisignaali on verran-: nollinen ilmaistun radiotaajuisen (RF) tulosignaalin 13 , 35 syötettyyn tehoon, niin suodatettavan tulotaajuuden välit- ! < > f * ♦ i > » ♦ 115681 5 semiseksi pulssisignaalissa olevien pulssien amplitudin perusteella voidaan käyttää kynnysvertainta 32. Kynnysver-tain 32 vertaa ainakin joidenkin pulssisignaalissa olevien pulssien amplitudeja kynnykseen. Laskuri 34, mieluimmin 5 monitapahtumalaskuri, määrittää ajoitinpiiriä 30 käyttäen, missä pulssit esiintyvät ajallisesti pyyhkäisevän PO:n 26 alkuajan suhteen.

Digitaalinen ohjausyksikkö 36 määrittää sen jälkeen suoti-10 men taajuuden muuntamalla laskurin ulostulon digitaali-sanaksi. Digitaalisana muunnetaan analogiseksi ohjaussignaaliksi digitaali-analogimuuntimella 38, ja vaihtotaa-juuksinen suodin 60 suodattaa vastaanotetun signaalin digitaalisen ohjausyksikön 36 asettamalla suotimen taajuu-15 della. Digitaalinen ohjausyksikkö 36 määrittää suotimen taajuuden käyttäen mieluimmin hakutaulua mitatun viiveen kuvaamiseksi asianomaiseksi suotimen taajuudeksi. Laskuri 34 käynnistetään PO:n 26 pyyhkäisyn alussa, ja digitaalinen ohjausyksikkö 36 lukee laskurin ulostulon, kun kynnys 20 on ylitetty. Laskuri 34 nollataan sen jälkeen kun pyyhkäi-sy on päättynyt. Digitaalinen ohjausyksikkö 36 käsittää : ' mieluimmin ohjaimen kuten esimerkiksi Motorola, Inc.:Itä . saatavan, suorittimen ja muistin käsittävän HC16-tyyppisen : . · ohj aimen.

25

Johtuen siitä ajasta, joka kuluu signaalin vastaanotta-inisen kompressoivassa vastaanottimessa 22 ja suotimen taajuuden lähettämisen vaihtotaajuuksiselle suotimelle 60 välillä, toista jaottimesta 16 tulevaa jaotettua signaalia 30 mieluimmin viivästetään ajallisesti viiveellä 57 siten, että toinen jaotettu signaali saapuu vaihtotaajuuksiseen _ suotimeen 60 olennaisesti samana ajanhetkenä kuin digitaa- li-analogimuuntimesta 38 tuleva ohjaussignaali. Vaihtotaa-; ; : juuksinen suodin 60 siis suodattaa vastaanotetun signaalin 35 digitaalisen ohjausyksikön 36 laskemalla taajuudella.

115681 6

Kuviossa 1 esitetyssä erityisessä suoritusmuodossa piiri 10 voidaan konstruoida seuraavien komponenttien avulla: suodin 14 on Filtronix CB285 -suodin, jaotin 16 on Mini Circuits ZFSC-2-2 -tyyppinen jaotin, sekoitin 18 on Mini 5 Circuits ZFM-150 -sekoitin ja PO 11 on mieluimmin noin 880 MHz:lie viritetty Panasonic ENF-VA7 -sarjan tyyppinen oskillaattori. Kompressoiva vastaanotin 22 on Andersen Laboratories CR-72-12-15 kompressoiva vastaanotin, ja kynnys-vertain 32 on Analog Devicesilta saatava AD9696-tyyppinen 10 vertain. Ajoitinpiiri 30 on US Crystal Corp.:lta saatava US-685-120-tyyppinen ajoitinpiiri. Laskuri 34 on Harris Semiconductorilta saatava ICM 7216B1P1 -tyyppinen laskuri, digitaalinen ohjausyksikkö 36 on Motorola MC68HC16Z1, ja digitaali-analogimuunnin 38 on Burr Brown DAC600. Vahvis-15 tin 40 käsittää kaksi Aznac AMC155 -tyyppistä vahvistinta sarjassa, suodin 42 on Filtronix CB286 -suodin, sekoitin 44 on Watkins Johnson WJ-4020 -sekoitin, ja paikallisos-killaattori 46 on noin 930 MHz:Ile viritetty Panasonicilta saatava ENF-VA7 -sarjan tyyppinen oskillaattori. Vahvistin 20 48 on Cougar AC379 -vahvistin, suodin 50 on Networks In ternational D318 -suodin, ja vahvistin 52 käsittää kaksi : " Cougar AP148 -sarjan vahvistinta. Suodin 54 on Networks ..li' International D319 -suodin. Analogi-digitaalimuunnin 62 on j '· Analog Devices AD9042 -muunnin. Vaihtotaajuuksinen suodin 25 60 on kaistanestosuodin (notch filter) kuten esimerkiksi sellainen suodin, joka voidaan konstruoida siten kuin on kuvattu Milcomin kirjoituksessa "Novel Active RF Tracking Notch Filters for Interference Suppression in HF, VHF, and UHF Frequency Hopping Receivers", Conference Record 1991 30 IEEE Military Communications Conference Vol. 3 of 3, s. 956, laatijana Masood Ghadaksak (1991).

Parhaana pidetyllä menetelmällä ja laitteella vastaanote-: tun RF-signaalin ilmaisemiseksi ja suodattamiseksi on 35 monia hyviä puolia. Parhaana pidetyllä suoritusmuodolla 115681 7 esimerkiksi dynaamista aluetta on parannettu suojaamalla laitteistokomponentit kuten analogi-digitaalimuunnin 62 suurilta kyllästäviltä signaaleilta. Parhaana pidettyä suoritusmuotoa voidaan lisäksi käyttää monikanavaisissa 5 järjestelmissä kuten aikajakokanavointi- (TDMA, time division multiple access), koodijakokanavointi- (CDMA, code division multiple access) ja taajuusjakokanavointijärjestelmissä (FDMA, frequency division multiple access). Parhaana pidettyä suoritusmuotoa voidaan käyttää laajalla RF-10 taajuuskaistojen alueella, koska tulosignaali sekoitetaan tarkoituksenmukaiselle kompressoivan vastaanottimen tulo-taajuudelle. Vaikka parhaana pidetty suoritusmuoto soveltuu erityisen hyvin käytettäväksi solukkotaajuuksilla, niin tulisi kuitenkin ymmärtää, että esillä oleva keksintö 15 ei ole rajoittunut solukkotaajuuksien kaistalla käytettäväksi .

Lisäksi monet tavanomaiset menetelmät vastaanottimen ilmaisimeen kuten esimerkiksi ADM:ään menevän signaalitason 20 rajoittamiseksi huonontavat vastaanottimen signaalikohina-suhteen (S/N, signal-to-noise) suoritusarvoja ja pienentä-: ·' vät siten vastaanottimen herkkyyttä. Parhaana pidetty suo- ritusmuoto sen sijaan mahdollistaa RF-signaalien käsitte-: lyn koko dynaamisella alueella solukkokaistalla heikentä- 25 mättä S/N-suoritusarvoja. Parhaana pidetty suoritusmuoto I*·.. suorittaa lisäksi vaihtotaajuuksisen suotimen 60 automaat- tisen taajuudensäädön. Koska vaihtotaajuuksinen suodin 60 pystytään virittämään koko halutun taajuuskaistan alueella, niin ei tarvita kiinteitä kaistanestosuotimia, ja ne 30 taajuudet, joille suodin 60 viritetään, voidaan normaalisti käsitellä niin pian kun signaalitaso on suurentunut * " vertaimen kynnystasoa suuremmaksi.

; Esillä olevan keksinnön eräs toinen suoritusmuoto on esi- .“*· 35 tetty kuviossa 2. Kummassakin kuviossa samanlaisilla kom- 115681 8 ponenteilla on käytetty samoja viitenumerolta. Kuten kuviossa 2 on esitetty, laite 100 on samanlainen kuin kuvion 1 piiri mutta käsittää myös vaimentimen 70 ja toisen analo-gi-digitaalimuuntimen 72, joka on kytketty vaimentimeen 5 70. Vaimennin 70 reagoi vastaanotettuun signaaliin 13 ja on kytketty viivepiiriin 57. Vaimentimen 70 kynnysarvo on valittu siten, että analogi-digitaalimuunnin 72 käsittelee suurimman antennilla 12 vastaanotetun signaalin muuntimen 72 kyllästymättä. Vaihtotaajuuksinen suodin 60 suojaa en-10 simmäisen analogi-digitaalimuuntimen 62 kyllästymiseltä.

Tässä laitekokoonpanossa ensimmäinen analogi-digitaalimuunnin 62 käsittelee alemman tason omaavat signaali, ja toinen analogi-digitaalimuunnin 72 käsittelee suuremman tason omaavat signaalit. Toinen analogi-digitaalimuunnin 15 72 pystyy siis käsittelemään sellaiset signaalit, joiden taajuudet vastaavat vaihtotaajuuksisen suotimen 60 suodattamia taajuuksia.

Laajakaistaisessa monikantoaaltoympäristössä, jossa ADM

20 käsittelee useita RF-sisäänmenoja, useat vastaanottimen ADM: n 62 etupuolelle sijoitetut kaistanestosuotimet suo- jaavat sitä suurimpien signaalien aiheuttamalta kyllästy- '1 miseltä. Tämä sallii ADM:n 62 käsitellä alemman tason omaavat signaalit. Vaimentimen 70 kynnysasetuksen arvo : . 25 valitaan mieluimmin siten, että ADM 72 voi käsitellä suu- ; rimmat antenniporttiin 12 tulevat signaalit ilman että ne » · kyllästäisivät sen.

i • »

Kuvion 2 mukaan RF-sisäänmeno syötetään kahteen eri haa- . 30 raan: ensimmäinen kompressoivaan vastaanottimeen 22 ja toinen vahvistinasteesta 40 alkavaan alhaisen tason vas- *;1 taanottohaaraan. Kolmas haara muodostetaan viivepiirin 57 « (iV’ jälkeen ja syötetään kynnysvaimentimeen 70.

I · » · · «•lt« • · 115681 9

Mainitut kolme haaraa voidaan kytkeä antennisisäänmenoon, multipleksoituun antennisisäänmenoon tai ne voidaan toisintaa useisiin vastaanotinhaaroihin. Kompressoiva vastaanotin 22 suorittaa tulosignaaleilleen reaaliaikaisen 5 Fourier-muunnoksen ja antaa lähtöpulssin kutakin tulosig-naalia kohti. Kompressoivan vastaanottimen 22 tulosignaali sekoitetaan nopeasti pyyhkäisevän PO:n 26 kanssa, millä tavoin sekoittimen ulostuloon 24 tuotetaan FM-aaltomuoto. Taajuuserotusviivästintä (DDL, dispersive delay line) 28 10 käytetään kunkin tulosignaalin kompressoimiseksi kapeaksi pulssiksi aika-alueessa. Painotussuodin 29 muokkaa DDLrstä 28 saatavan lähtöpulssin kompressoivan vastaanottimen 22 dynaamisen alueen laajentamiseksi. Painotussuodin 29 voi olla DDL:n 28 rakenteeseen yhdennetty.

15 Lähtöpulssin viive PO:n pyyhkäisyn alusta lukien on suhteellinen kompressoivan vastaanottimen 22 tulosignaalin taajuuteen. Koska painotussuotimen 29 lähtöpulssin amplitudi on verrannollinen ilmaistun tulosignaalin tehoon, 20 niin kynnysvertainta 32 käytetään valitsemaan amplitudin perusteella, mikä tulotaajuus on määrä suodattaa. Amplitu-: " di- ja viiveinformaation yhdistelmä muunnetaan sitten vaihtotaajuuksisen suotimen 60 viritys jännitteeksi .

:25 Menetelmä muunnoksen suorittamiseksi on monitapahtumalas- ·'*, kurin 34 käyttäminen tulosignaalin korreloimiseksi ilmais- tuun taajuuteen. Tämä suoritetaan käynnistämällä laskuri 34 pyyhkäisyn alussa, lukitsemalla lukema-arvo, kun ampli-tudikynnys on ylitetty, ja nollaamalla laskuri, kun pyyh-30 käisy on päättynyt. Digitaalinen ohjausyksikkö 36 lukee laskurin ulostulon ja muuntaa sen joko analogijännitteeksi * ’ tai digitaalisanaksi suotimen 60 ohjausvaatimuksista riip- ·' puvasti.

115681 10 Käytettäessä useita viritettäviä kaistanestosuotimia ADM 62 on olennaisesti suojattu useilta suurilta RF-tulosig-naaleilta. Viivelohko 57 sallii kompressoivan vastaanottimen 22 suorittaa ilmaisun ja ohjata suodinta 60 ennen kuin 5 ADM 62 kyllästyy. ADM 62 käsittelee ennalta määrätyn kyn-nystehotason alapuolella olevat RF-signaalit. ADM 72, joka on tulokynnyksen asetusvaimentimen 70 suojaama, käsittelee tämän kynnystason yläpuolella olevat suuret RF-signaalit. Parhaana pidetyssä, useita analogi-digitaalimuuntimia 62 10 ja 72 käyttävässä suoritusmuodossa koko vastaanottimen 10 dynaamista aluetta on siten parannettu.

Vastaanotetun radiotaajuussignaalin suodatusmenetelmän parhaana pidetty suoritusmuoto on esitetty kuviossa 3.

15 Kuten kuviossa 3 on esitetty, menetelmä 200 alkaa vaiheesta 202 ja käsittää vaiheet, joissa ilmaistaan vastaanotettu signaali, vaihe 204, alassekoitetaan vastaanotettu signaali alassekoitetun signaalin tuottamiseksi, vaihe 206, suoritetaan alassekoitetulle signaalille taajuuserotuksen 20 viivelaskenta useita pulsseja käsittävän pulssisignaalin tuottamiseksi, vaihe 208, verrataan ainakin joidenkin : " pulssisignaalissa olevien pulssien amplitudeja kynnykseen, vaihe 210, mitataan sellaisten pulssien viive, joiden S ’· amplitudi ylittää kynnyksen ennalta määrätyllä aikavälil- 25 lä, vaihe 212, määritetään suotimen taajuus viiveen perus-teella, vaihe 214, ja suodatetaan vastaanotettu signaali suotimen taajuudella, vaihe 216. Vaihe 216, jossa määritetään suotimen taajuus, voi käyttää hakutaulua laskettujen pulssien lukumäärän kuvaamiseksi suotimen taajuudeksi.

30 Lisäksi menetelmä voi vielä käsittää lisävaiheet, joissa pulssisignaaliin sovelletaan painotussuodinta tai vastaanotettua RF-signaalia viivästetään ennen vastaanotetun sig-naalin suodattamista suotimen taajuudella.

iki ♦ « 115681 11

Ymmärrettäneen, että tämän patenttiselityksen tarkoituksissa toinen komponentti toimii ensimmäisen komponentin ohjaamana tai on yhteydessä ensimmäiseen komponenttiin huolimatta siitä, ovatko ensimmäinen ja toinen komponentti 5 suoraan kytketyt tai epäsuorasti kytketyt, kuten esimerkiksi välikomponenttien kautta, jotka käsittävät kytkimet, jotka toiminnallisesti kytkevät komponentit vain yhden aikasegmentin ajaksi, niin kauan kun voidaan löytää sellainen signaalihaara, joka suoraan tai epäsuorasti muodos-10 taa komponenttien välisen yhteyden. Vaihtotaajuuksinen suodin 60 voi toimia esimerkiksi kompressoivan suotimen 22 ohjaamana, kuten tässä on määritelty, vaikka kompressoivan vastaanottimen 22 ja suotimen 60 välille onkin sijoitettu välikomponentteja kuten vertain 32, laskuri 34, ohjain 36 15 ja DAM 38.

Edellä kuvatun laitteen ja menetelmän muut edut ja muunnokset ovat alan asiantuntijoille välittömästi ilmeisiä. Vaikka esimerkiksi digitaalinen ohjausyksikkö 36 parhaana 20 pidetyssä suoritusmuodossa tuottaa digitaalisanan, niin digitaalinen ohjausyksikkö 36 voi vaihtoehtoisesti tuottaa analogijännitteen suotimen 60 ohjaamiseksi suotimen erityisistä vaatimuksista riippuvasti. Lisäksi vaikka parhaa-; na pidetyn suoritusmuodon toiminta on selitetty kahta ana- ·· 25 logi-digitaalimuunninta käyttävässä tapauksessa, niin käy- tettävien analogi-digitaalimuuntimien lukumäärä ei ole esillä olevaa keksintöä rajoittava.

t ♦ · t » Tämä keksintö ei ole laajempien näkökohtiensa suhteen ra-. . 30 joittunut edellä esitettyihin ja selitettyihin erityisiin » t s yksityiskohtiin, edustavaan laitteeseen ja kuvaaviin esi-’’y1 merkkeihin. Edellä esitettyyn spesifikaatioon voidaan teh- ·;1 dä erilaisia muunnoksia ja muunnelmia esillä olevan kek- sinnön piiristä tai hengestä poikkeamatta, ja tarkoitukse- • · 1 . 35 na on, että esillä oleva keksintö kattaa kaikki tällaiset * 1 1 1 · » · » • » 115681 12 muunnokset ja muunnelmat edellyttäen, että ne ovat oheisten patenttivaatimusten ja niiden ekvivalenttien suojapii-rissä.

t * . » • % • * »

Claims (10)

115681 13

1. Laite vastaanotetun radiotaajuussignaalin (RF-signaalin) käsittelemiseksi, tunnettu siitä, että 5 laite käsittää: kompressoivan vastaanottimen (22) vastaanotetun radiotaajuussignaalin vastaanottamiseksi ja pulssi-signaalin tuottamiseksi; 10 välineet (32) pulssisignaalissa olevien pulssien vertaamiseksi kynnykseen ja suotimen taajuuden määrittämiseksi kynnyksen ylittävien pulssien viiveen perusteella ja suotimen taajuuden ilmaisevan analogisen ohjaussignaalin 15 tuottamiseksi; ja vaihtotaajuuksisen suotimen (60) ohjaussignaalin vastaanottamiseksi ja viivästetyn vastaanotetun signaalin suodattamiseksi suotimen taajuudella. 20

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, t u n - " n e t t u siitä, että kompressoiva vastaanotin käsittää :* sekoittimen, taajuuserotusviivästinmoduulin ja painotus- : ·· suotimen; ja että 25 sekoitin reagoi vastaanotettuun signaaliin, taajuuserotus- « viivästinmoduuli toimii sekoittimen ohjaamana ja että pai-notussuodin toimii taajuuserotusviivästinmoduulin ohjaa-mana. 30

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen laite, t u n - • n e t t u siitä, että kompressoiva vastaanotin käsittää : pyyhkäisevän paikallisoskillaattoriyksikön, joka on kyt- ketty sekoittimeen. 35 115681 14

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tun nettu siitä, että se käsittää vaihtotaajuuksisen suotimen ohjaaman analogi-digitaalimuuntimen.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen laite, tun nettu siitä, että se käsittää kaistanpäästösuotimen, joka on yhteydessä vaihtotaajuuksiseen suotimeen ja kompressoivaan vastaanottimeen.

6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tun nettu siitä, että laite lisäksi käsittää: ensimmäisen analogi-digitaalimuuntimen (62), joka toimii mainitun vaihtotaajuuksisen suotimen ohjaamana; vaimentimen (70), joka reagoi vastaanotettuun RF-signaaliin ja tuottaa vaimennetun signaalin; sekä toisen analogi-digitaalimuuntimen (72), joka toimii 20 mainitun vaimentimen ohjaamana.

• » ; ’·· 7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen laite, t u n - n e t t u siitä, että se käsittää ohjaimen, joka on yh-teydessä mainittuun vaihtotaajuuksiseen suotimeen. .·. : 25 • · · • ·

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen laite, t u n - • t · n e t t u siitä, että se käsittää kompressoivan vastaan- • * · ottimen, joka on yhteydessä mainittuun ohjaimeen. » I *;;/ 30

9. Menetelmä vastaanotetun signaalin ilmaisemiseksi ’·*’ ja suodattamiseksi, joka menetelmä käsittää vaiheet vastaanotetun signaalin ilmaisemiseksi ja vastaanotetun signaalin alassekoittamiseksi alassekoitetun signaalin . tuottamiseksi, tunnettu siitä, että » · » 35 • » • · » 15 11S681 alassekoitetulle signaalille suoritetaan (208) taajuus-erotuksen viivelaskenta useita pulsseja käsittävän pulssisignaalin tuottamiseksi; 5 ainakin joidenkin pulssisignaalissa olevien pulssien amplitudeja verrataan (210) kynnykseen; mitataan (212) sellaisten pulssien viive, joiden amplitudi ylittää kynnyksen ennalta määrätyllä aikavälillä; 10 suotimen taajuus määritetään (214) pulssien viiveen perusteella; ja vastaanotettu signaali suodatetaan (216) suotimen taajuu-15 della.

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että se käsittää lisäksi vaiheen, jossa pulssisignaaliin sovelletaan painotussuodinta. * ia a »Si# • * · » » • I · • · I * · • · a » • » a a * » » * a • · ! a > » i * · a ta* » a » 115681 16