FI115578B

FI115578B - Tietoliikennejärjestelmä ja vastaanotin

Info

Publication number: FI115578B
Application number: FI20020534A
Authority: FI
Inventors: Pertti Henttu; Harri Saarnisaari
Original assignee: Nokia Corp
Priority date: 2002-03-20
Filing date: 2002-03-20
Publication date: 2005-05-31
Also published as: ATE282269T1; US20040037307A1; EP1347587A1; DE60300140D1; FI20020534A; US7426244B2; US20070110139A1; CN1209890C; FI20020534A0; US7173960B2; DE60300140T2; CN1445955A; EP1347587B1

Description

115578

Tietoliikennejärjestelmä ja vastaanotin

Ala

Keksintö liittyy CDMA-tietoliikennejärjestelmiin ja niissä käytettäviin menetelmiin ja vastaanottimiin tehon estimoimiseksi.

5 Tausta CDMA (Code Division Multiple Access) -tietoliikennejärjestelmissä vastaanotetun tehon estimointi on tärkeää mm. tehon säädössä ja kanavan-vaihtopäätöksissä. Keskimääräisen signaalin voimakkuuden estimointi on tärkeää systeemin parametrien optimaalisessa säädössä. Signaalin voimakkuu-10 den estimointi on myös tärkeää kanavanvaihtoalgoritmin kannalta.

Erityisesti ympäristöissä, joissa mm. monitie-etenemisestä johtuvat nopeat, impulsiiviset häiriöt vaikuttavat vastaanotetun signaalin hyvyyteen, on tarkka tehon estimointi tärkeää. Impulssit häiritsevät tehon estimoinnissa käytettäviä menetelmiä, minkä seurauksena tehon estimoiminen voi epäonnistua.

15 CDMA-tietoliikennejärjestelmissä käytettävät tehon estimointialgoritmit pyrkivät suodattamaan pois nopeita impulsseja vastaanotetusta signaalista, ja niiden tulisi ideaalisesti olla yksinkertaisia.

Impulsiivisten häiriöiden poistamiseksi ovat tietoliikennejärjestelmissä yleistyneet ns. robustit eli säätöpainotteiset menetelmät. Tällaiset robustit • · 20 menetelmät eivät ole herkkiä yksittäisissä havaintoarvoissa tapahtuville suurille • · I · :v. muutoksille, kuten vastaanotetun signaalin impulssimaisille häiriöille. Tunnetun • .·. tekniikan mukaisissa robusteissa menetelmissä hyödynnetään ns. järjestys- • · * statistiikkaa (order statistics), jonka perusajatuksena on, että muuttujien arvo-jen perusteella järjestettyyn havaintojoukkoon liittyvillä ominaisuuksilla tunnis-25 tetaan ja eliminoidaan häiriöhavainnot. Eräs tunnetun tekniikan mukainen ro- ’··· busti menetelmä on ns. mediaanityyppinen suodatus. Tällaista tunnetun teknii kan mukaista tehon estimoinnissa käytettävää mediaani-tyyppistä suodatusta :.· · on kuvattu tarkemmin esimerkiksi julkaisussa C. Tepedelenlioglu, N. Sidiro- poulos, G. B. Giannakis, ’’Median Filtering For Power Estimation In Mobile V, 30 Communication Systems”, Third IEEE Signal Processing Workshop on Signal % ,! Processing Advances in Wireless Communications, Taoyuan, Taiwan, March 20-23, 2001 .sivut229-231.

,,: Tunnetun tekniikan mukaisissa ratkaisuissa epäkohtana on se, että • i häiriösignaalista tarvitaan tietoa jo etukäteen, jotta oikeat häiriöimpulssit voitai- 35 siin tunnistaa. Tunnetun tekniikan mukaiset ratkaisut eivät myöskään toimi hy- 2 115578 vin korkeilla impulssihäiriön frekvensseillä (esiintymiskertojen lukumäärillä), joten ne eivät ole laskennallisesti kovin tehokkaita. Lisäksi tunnetun tekniikan mukaisia ratkaisuja on hankala käytännössä toteuttaa.

Lyhyt selostus 5 Keksinnön tavoitteena on toteuttaa menetelmä ja menetelmän to teuttava vastaanotin siten, että vähennetään tunnettuun tekniikkaan liittyviä ongelmia. Tämän saavuttaa menetelmä tehon estimoimiseksi langattoman CDMA-tietoliikennejärjestelmän vastaanottimessa, jossa menetelmässä vastaanotetaan signaaleja, otetaan vastaanotetuista signaaleista näytteitä ja 10 muodostetaan näytejoukko vastaanotetuista signaaleista. Keksinnön mukaisessa menetelmässä toistetaan seuraavia vaiheita kunnes ennalta asetettu lopetusehto täyttyy: muodostetaan itseisarvojoukko näytejoukon alkioiden itseisarvoista, asetetaan kynnysarvo, lasketaan vertailuarvo kertomalla itseisar-vojoukon keskiarvo kynnysarvolla, verrataan itseisarvojoukon alkiota vertai-15 luarvoon, ja muodostetaan toinen näytejoukko poistamalla näytejoukosta vertailuarvoa suuremmat alkiot, lisäksi menetelmässä estimoidaan teho jäljelle jääneen näytejoukon perusteella, kun ennalta asetettu lopetusehto täyttyy. Keksinnön kohteena on myös vastaanotin langattomassa CDMA-tietoliikenne-järjestelmässä, joka vastaanotin käsittää välineet vastaanottaa signaaleja, ot-20 taa vastaanotetuista signaaleista näytteitä ja muodostaa näytejoukko vastaan-;:· otetuista signaaleista. Keksinnön mukainen vastaanotin on sovitettu välineillä: toistamaan seuraavia vaiheita kunnes ennalta asetettu lopetusehto täyttyy: » * : muodostamaan itseisarvojoukko näytejoukon alkioiden itseisarvoista, asetta- .·**. maan kynnysarvo, laskemaan vertailuarvo kertomalla itseisarvojoukon keskiar- t'”: 25 vo kynnysarvolla, vertaamaan itseisarvojoukon alkiota vertailuarvoon, ja muo- • »» dostamaan toinen näytejoukko poistamalla näytejoukosta vertailuarvoa suu-’ * * * * remmat alkiot; sekä estimoimaan teho jäljelle jääneen näytejoukon perusteella, kun ennalta asetettu lopetusehto täyttyy.

: Keksinnön edulliset suoritusmuodot ovat epäitsenäisten patenttivaa- 30 timusten kohteena.

,·. Keksinnön mukaisella menetelmällä ja järjestelmällä saavutetaan ··. useita etuja. Saavutetaan laskennallisesti tehokas ja yksinkertaisesti toteutet- t tavissa oleva ratkaisu. Esitetyssä ratkaisussa ei etukäteen tarvita mitään tietoa ,.: häiriöstä. Esitetyn ratkaisun etuna on myös se, että menetelmä toimii hyvinkin 35 korkeilla impulssihäiriön frekvensseillä.

3 115578

Kuvioluettelo

Keksintöä selostetaan nyt lähemmin edullisten suoritusmuotojen yhteydessä, viitaten oheisiin piirroksiin, joissa kuviossa 1 on esimerkki eräästä esitetyn ratkaisun mukaisesta tieto-5 liikennejärjestelmästä, kuviossa 2 on esimerkki eräästä esitetyn ratkaisun mukaisesta vastaanottimesta, kuviossa 3 on lohkokaavion muodossa esitetty ratkaisun mukainen tehon estimointimenetelmä.

10 Suoritusmuotojen kuvaus

Keksinnön edullisia toteutusmuotoja voidaan soveltaa CDMA-tieto-liikennejärjestelmissä, jotka käsittävät yhden tai useampia tukiasemia sekä joukon päätelaitteita, jotka kommunikoivat yhden tai useamman tukiaseman kanssa. Yksi tärkeimmistä CDMA-pohjaisen järjestelmän laitteiden toiminnoista 15 on lähetystehon hallinta. Etäisyyden kasvaessa, vaimenee myös signaalin voimakkuus, jolloin tukiaseman lähellä oleva liikkuva asema peittää kauempana olevien asemien signaaleja. Järjestelmän optimaalinen toiminta edellyttää, että liikkuvien asemien on säädettävä lähetystehonsa siten, että tukiasemalle saapuvat signaalit ovat mahdollisimman samantehoisia. Tukiasemien on myös 20 lähetettävä tietonsa oikeissa jaksoissa ilman, että nämä poikkeavat ajallisesti toisistaan.

• V Tietoliikennejärjestelmän rakenne voi olla olennaisin osin kuvion 1 : mukainen. Tietoliikennejärjestelmä käsittää tukiaseman 100, sekä joukon yleensä liikkuvia tilaajapäätelaitteita 102 - 106, jotka ovat kaksisuuntaisessa : 25 yhteydessä 108 - 112 tukiasemaan 100. Tukiasema 100 välittää päätelaittei- ,··\ den 102 - 106 yhteydet tukiasemaohjaimelle 114, joka välittää ne edelleen • · järjestelmän muihin osiin ja kiinteään verkkoon. Tukiasemaohjain 114 ohjaa . , yhden tai useamman tukiaseman toimintaa. Tukiasemaohjain 114 valvoo ra- diosignaalin laatua, lähetystehoa ja huolehtii liikkuvan aseman siirtymisistä ;·' 30 solusta toiseen (handover). Radioliikenteen lähettämiseksi ja vastaanottami- ·*: seksi tarvittavan elektroniikan lisäksi tukiasema 100 käsittää myös signaalipro- sessoreita, ASIC-piirejä ja yleisprosessoreita, jotka hoitavat tiedon siirron tu-kiasemaohjaimelle 114 sekä ohjaavat tukiaseman 100 toimintaa. Tukiasemas- t sa 100 voi olla yksi tai useampia lähetin/vastaanotinyksiköitä. Esitetyn ratkai- 4 115578 sun mukainen vastaanotin voidaan sijoittaa joko tukiaseman 100 tai myös liikkuvien tilaajapäätelaitteiden 102-106 yhteyteen.

Kuviossa 2 on esimerkki eräästä esitetyn ratkaisun mukaisesta vastaanottimesta 200. Vastaanotin käsittää A/D-muuntimen 202, tehon estimointi-5 lohkon 204, sovitetun suodattimen 206 sekä ohjausyksikön 208. Vastaanotin voi käsittää myös muita vastaanottimen toimintoja toteuttavia välineitä, kuten esimerkiksi puhe- ja kanavakooderit, modulaattorit ja RF-osat. Lisäksi laite käsittää antennin 201, jota käyttäen signaaleja lähetetään ja vastaanotetaan.

Kaikkia vastaanottimen 200 toimintoja ohjaa ohjausyksikkö 208, jo-10 ka on tyypillisesti toteutettu mikroprosessorin ja ohjelmistojen tai erillisten komponenttien avulla. A/D-muunnin 202 muuttaa vastaanottimen 200 vastaanottaman jatkuva-aikaisen signaalin digitaaliseen muotoon. Sovitettu suodatin 206 on erityinen suodatin, joka on sovitettu päästämään läpi vain haluttu signaali vähäisellä signaalin vaimentumisella ja estämään kaikki muut aalto-15 muodot (mukaan lukien kohina). Ennen sovitettua suodatinta 206 signaalit ovat chip-tasolla ja sovitetun suodattimen 206 jälkeen symbolitasolla. Tehonesti-mointilohko 204 on toteutettu ASIC-piirien tai mikroprosessorin ja ohjelmistojen avulla. Tehonestimointilohkon 204 ja sovitetun suodattimen 206 väliin voidaan esitetyssä ratkaisussa sijoittaa myös muita komponentteja.

20 Kuviossa 2 näytteenotto ohjausyksikön 208 ohjaamana A/D-muun- timessa 202 tapahtuu lukemalla jatkuva-aikaisen signaalin arvo tietyin vä-Kajoin. Tämä näytteenottoväli on yleensä vakio kutakin signaalia digitoitaessa. Signaalin digitoinnin jälkeen suorittaa estimointilohko 204 toimintoja ohjausyk- • :*: sikön 208 ohjaamana. Esitetyssä esimerkissä estimointilohkossa 204 aluksi • * · » .*··. 25 muodostetaan A/D-muuntimelta 202 saaduista signaaleista näytejoukko ja : muodostetaan näytejoukon alkioiden itseisarvoista itseisarvojoukko. Estimointi- lohkossa 204 määritellään lisäksi vertailuarvo, joka vertailuarvo on itseisarvo- • · ‘' ’ joukon keskiarvon ja ennalta asetetun kynnysarvon tulo. Seuraavaksi estimoin- , , tilohkossa 204 suoritetaan itseisarvojoukon alkioiden arvojen ja vertailuarvon • # » :; j '· 30 keskinäinen vertaileminen, jonka jälkeen estimointilohko 204 suorittaa ko. ver- tailuarvoa suurempien alkioiden poistamisen näytejoukosta. Estimointilohko 204 toistaa em. vaiheita siihen asti, kunnes itseisarvojoukosta ei enää löydy • * . vertailuarvoa suurempia alkioita tai kunnes vaiheita on toistettu peräkkäin en nalta määrätty lukumäärä. Sen jälkeen estimointilohkossa 204 suoritetaan te- • · * 35 hon estimointi jäljelle jääneen näytejoukon perusteella.

5 115578

Kuviossa 3 on lohkokaavion muodossa esitetyn ratkaisun mukainen tehonestimointimenetelmä. Vaiheessa 300 muodostetaan näytejoukko vastaanotetuista signaaleista. Vastaanotettu signaali käsittää lämpökohinaa ja häiriöimpulsseja. Menetelmän tarkoituksena on poistaa impulsiiviset häiriöt 5 vastaanotetusta signaalista ennen kuin vastaanotetun signaalin teho määritellään. Tämä suoritetaan jakamalla vastaanotetut chip-tason näytteet haluttuun joukkoon ja häiriöjoukkoon, mikä tapahtuu kynnysarvon avulla. Haluttu joukko on siten se jäljelle jäänyt näytejoukko, josta häiriöt on poistettu. Vaiheessa 300 muodostettu näytejoukko oletetaan nollakeskiarvoisesti Gaussisesti jakautu-10 neeksi, jolloin näytejonon amplitudi on Rayleigh-jakautunut. Tällainen tilanne saavutetaan usean käyttäjän DS-CDMA-järjestelmissä, jossa tehonsäätö toimii. Jos taas käyttäjiä on vähän tai tehonsäätö ei toimi, muuttujille tulee nollasta poikkeava keskiarvo, jolloin amplitudi on Rice-jakautunut.

Näytejoukon muodostamisen jälkeen vaiheessa 300, siirrytään vai- 15 heeseen 302, jossa muodostetaan näytejoukon alkioiden itseisarvoista it- seisarvojoukko. Kun haluttu joukko chip-tason näytteistä oletetaan nollakes- kiarvoisen Gaussin jakauman mukaiseksi, niin silloin itseisarvojoukko, joka muodostuu halutun joukon absoluuttisista arvoista, on Rayleigh-jakautunut.

Käytännössä haluttu joukko ei ole täsmälleen Gaussin jakautunut, mutta me- 20 netelmää yksinkertaistetaan tekemällä se oletus. Ns. robustien menetelmien tarkoituksena ei ole löytää säädettävän järjestelmän todellista mallia sinänsä, „:· vaan pyritään siihen, että järjestelmä kokonaisuutena toimisi riittävän hyvin.

i Esimerkiksi jos näytejoukko sisältää DS-signaalin ja lämpökohinaa, niin näi- : den näytteiden absoluuttiset arvot ovat Rice-jakautuneita. Esitettyä menetel- •» · · : ‘ . 25 mää voidaan silti käyttää myös siinä tapauksessa.

: Vaiheessa 304 asetetaan kynnysarvo, jota tarvitaan seuraavassa » I · ,···,’ vaiheessa 306 vertailuarvon laskemisessa. Vertailuarvoa varten tarvittava kyn- » * nysarvo saadaan RayleigfVn jakaumasta. Esimerkiksi jos halutaan, että 0.1 prosenttia näytejoukon alkioista poistetaan, on kynnysarvo edullisesti 2.97. Jos ; : 30 taas halutaan, että 1 prosentti näytejoukon alkioista poistetaan, on kynnysarvo 2.42. Oletus siitä, että haluttu joukko on nollakeskiarvoisesti Gaussin jakautunut, on riittävä kynnysarvon määrittelemiseksi. Kynnysarvon arvo 2.97 on hyväksyttävä arvo kaikissa halutuissa Gaussin joukon varianssista riippumatto-; missä tapauksissa. Ei-häiriöisessä tapauksessa tämä erityinen kynnysarvo ‘ 35 2.97 aikaansaa tilanteen, jossa vain 0.1 prosenttia halutun joukon näytteistä on : virheellisesti valittu impulsseiksi.

6 115578

Kynnysarvon asettamisen jälkeen vaiheessa 304, siirrytään vaiheeseen 306, jossa lasketaan vertailuarvo kertomalla itseisarvojoukon keskiarvo tällä ennalta asetetulla kynnysarvolla. Seuraavaksi vaiheessa 308 verrataan itseisarvojoukon alkiota vertailuarvoon. Vaiheessa 310 tutkitaan täyttyykö tietty 5 lopetusehto. Tämä tapahtuu esimerkiksi tutkimalla löytyykö itseisarvojoukon alkioiden arvoista vertailuarvoa suurempia arvoja. Mikäli suurempia arvoja ei löydy, lopetusehto täyttyy ja siirrytään vaiheeseen 314 estimoimaan tehoa. Jos taas vaiheessa 310 havaitaan, että itseisarvojoukossa on vertailuarvoa suurempia arvoja, lopetusehto ei täyty ja siirrytään vaiheeseen 312, jossa poiste-10 taan näytejoukosta ko. vertailuarvoa suuremmat alkiot. Vaiheesta 312 siirrytään jälleen vaiheeseen 302, jossa lasketaan jäljelle jääneen näytejoukon it-seisarvojoukko. Tämän jälkeen edetään taas vaiheittain, kunnes vaiheessa 310 ei enää vertailuarvoa suurempia alkion arvoja löydy tai kunnes vaiheet 302, 304, 306, 308, 310 ja 312 on toistettu peräjälkeen ennalta määrätty luku-15 määrä. Lopetusehto voi siten täyttyä esimerkiksi silloin, kun vertailuarvoa suurempia alkion arvoja ei enää löydy tai esimerkiksi silloin, kun vaiheita 302, 304, 306, 308, 310 ja 312 on toistettu peräjälkeen ennalta määrätty lukumäärä.

Tehon estimoiminen vaiheessa 314 suoritetaan esimerkiksi käyttämällä ns. klassista tehonestimaattoria, jolloin tehon estimoiminen suoritetaan 20 halutun jäljelle jääneen näytejoukon alkioiden itseisarvojen neliöiden keskiarvon perusteella käyttämällä kaavaa (1) tai halutun jäljelle jääneen näytejoukon „;j· itseisarvojoukon alkioiden neliöiden keskiarvon perusteella käyttämällä kaavaa f\: (2): • · • « »

! , H

O 25 c) * t % » » > · · * • · i ra > 30 missä: > 1

Pciasonteho, ; · ’ N on alkioiden lukumäärä, ’': |yi| on halutun jäljelle jääneen näytejoukon alkion itseisarvo,

Xj on halutun jäljelle jääneen näytejoukon itseisarvojoukon alkio.

7 115578

Tehon estimoiminen vaiheessa 314 voidaan suorittaa myös menetelmällä, joka perustuu Rayleigh’n jakaumaan, jolloin tehon estimoiminen suoritetaan kaavan (3) avulla:

4(1 JL V

5 (3) missä:

Pray on teho ja jossa suluissa oleva itseisarvojoukon alkioiden keskiarvo on jo valmiiksi laskettu vaiheessa 306.

10 Esitetyn menetelmän käsittämä sisäänrakennettu ominaisuus, val miiksi laskettu keskiarvo, mahdollistaa yksinkertaisemman tehon määrittämisen tavanomaisiin tekniikoihin verrattuna. Menetelmässä oletetaan, että haluttu joukko muodostaa nollakeskiarvoisen Gaussin jakauman. Lisäksi halutun joukon varianssia ei tarvitse tietää kynnysarvoa määritettäessä. Siten haluttu jouk-15 ko voi olla esimerkiksi suorasekvenssisignaali (Direct Sequence signal), joka on nollakeskiarvoisen Gaussisen kohinan alla (lämpökohina). Tällainen tilanne on esimerkiksi hajaspektrijärjestelmissä, joissa signaali-kohina -suhde chip-tasolla on alle nolla desibeliä. Sovitetun suodattimen 206 jälkeen signaali-kohina -suhde on korkeampi riippuen hajakoodin pituudesta eli ilmaisunvah-20 vistuksesta. Menetelmässä ei tarvita kuitenkaan etukäteen mitään tietoa häiri-, -’λ östä.

j Esitetty ratkaisu toimii hyvin korkealla impulssihäiriön frekvenssillä, ; esimerkiksi frekvenssin arvolla 0.5. Esitetty ratkaisu toimii sitä paremmin mitä pienempi on impulssihäiriön frekvenssi. Tehon estimoinnissa tehty virhe on alle • *» : 25 30 prosenttia kaikilla impulssin tehoilla ja kaikilla impulssin frekvensseillä tehty ,···.’ virhe on alle 0.2. Menetelmä toimii hyvin myös häiriöttömässä tilanteessa. Esi- • · tetty menetelmä toimii sitä paremmin mitä pienempi frekvenssisestä impulssi-. . kohinasta on kyse riippumatta impulssikohinan tehosta. Siten menetelmällä : saadaan poistettua myös pienifrekvenssinen häiriö. Menetelmä toimii myös

I

* 30 vaikka jopa 50 prosenttia näytteistä olisi häiriöimpulsseja.

: Vaikka keksintöä on edellä selostettu viitaten oheisten piirustusten : mukaiseen esimerkkiin, on selvää, ettei keksintö ole rajoittunut siihen, vaan si tä voidaan muunnella monin tavoin oheisten patenttivaatimusten esittämän keksinnöllisen ajatuksen puitteissa.

Claims

115578

1. Menetelmä tehon estimoimiseksi langattoman CDMA-tietoliiken-nejärjestelmän vastaanottimessa, jossa menetelmässä vastaanotetaan signaaleja, otetaan vastaanotetuista signaaleista näytteitä ja muodostetaan (300) 5 näytejoukko vastaanotetuista signaaleista, tunnettu siitä, että menetelmässä toistetaan seuraavia vaiheita (302 -312) kunnes ennalta asetettu lopetusehto täyttyy: - muodostetaan (302) itseisarvojoukko näytejoukon alkioiden itseisarvoista, 10. asetetaan (304) kynnysarvo, - lasketaan (306) vertailuarvo kertomalla itseisarvojoukon keskiarvo kynnysarvolla, - verrataan (308) itseisarvojoukon alkiota vertailuarvoon, ja - muodostetaan (312) toinen näytejoukko poistamalla näytejou- 15 kosta vertailuarvoa suuremmat alkiot, lisäksi menetelmässä estimoidaan (314) teho jäljelle jääneen näytejoukon perusteella, kun ennalta asetettu lopetusehto täyttyy.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että asetetaan kynnysarvo Rayleigh’n jakauman perusteella.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, . että lopetusehto täyttyy, kun vaiheita (302 - 310) on suoritettu peräkkäin en- naita määrätty lukumäärä.

| : ’; 4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, .· ·. että lopetusehto täyttyy, kun näytejoukko ei sisällä vertailuarvoa suurempia ,·/: 25 alkion arvoja.

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että estimoidaan teho jäljelle jääneen näytejoukon alkioiden itseisarvojen neliöiden keskiarvon perusteella.

: : 6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, 30 että estimoidaan teho Rayleigh’n jakauma -menetelmällä.

7. Vastaanotin (200) langattomassa CDMA-tietoliikennejärjestel-mässä, joka vastaanotin (200) käsittää välineet (201, 202, 208) vastaanottaa signaaleja, ottaa vastaanotetuista signaaleista näytteitä ja muodostaa näyte-.: joukko vastaanotetuista signaaleista, : 35 tunnettu siitä, että vastaanotin on sovitettu välineillä (204, 208): 115578 toistamaan seuraavia vaiheita kunnes ennalta asetettu lopetusehto täyttyy: - muodostamaan itseisarvojoukko näytejoukon alkioiden itseisarvoista, 5. asettamaan kynnysarvo, - laskemaan vertailuarvo kertomalla itseisarvojoukon keskiarvo kynnysarvolla, - vertaamaan itseisarvojoukon alkiota vertailuarvoon, ja - muodostamaan toinen näytejoukko poistamalla näytejoukosta 10 vertailuarvoa suuremmat alkiot; sekä estimoimaan teho jäljelle jääneen näytejoukon perusteella, kun ennalta asetettu lopetusehto täyttyy.

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen vastaanotin, tunnettu siitä, että vastaanotin käsittää välineet (204, 208) asettaa kynnysarvo Rayleigh’n 15 jakaumasta.

9. Patenttivaatimuksen 7 mukainen vastaanotin, tunnettu siitä, että vastaanottimelle sovitettu lopetusehto käsittää ennalta määrätyn lukumäärän täyttymisen.

10. Patenttivaatimuksen 7 mukainen vastaanotin, tunnettu sii-20 tä, että vastaanottimelle sovitettu lopetusehto käsittää sellaisen vastaanottimelle sovitetun vertailun tapahtumisen, jossa vertailussa ei löydy näytejoukkoa ..!! ‘ suurempia alkion arvoja. • V

11. Patenttivaatimuksen 7 mukainen vastaanotin, tunnettu επί:': tä, että vastaanotin käsittää välineet (204, 208) estimoida teho jäljelle jääneen 25 näytejoukon alkioiden itseisarvojen neliöiden keskiarvon perusteella.

: 12. Patenttivaatimuksen 7 mukainen vastaanotin, tunnettu sii- » · · ,···! tä, että vastaanotin käsittää välineet (204, 208) estimoida teho Rayleigh’n ja kauma -menetelmällä. t 115578