FI115496B - Puhelutietojen välittäminen reaaliaikaisesti - Google Patents

Description

! 115496

Puhelutietojen välittäminen reaaliaikaisesti

Keksinnön ala

Keksintö liittyy kommunikaatioverkon kuten kiinteän verkon ja/tai 5 matkaviestinverkon tarjoamiin palveluihin, joissa välitetään puhelutietoja ja joiden toteutus perustuu puhelun tilamalliin.

Tekniikan tausta

Puhelun elinkaaren kuvaamisessa puhelun alkamisesta puhelun 10 päättymiseen käytetään tilamallia, jossa puhelinkeskuksen puhelunohjaus-toiminto (Call Control Function, CCF) siirtää puhelun tilasta toiseen. Mikäli puhelinkeskuksen käsittelemään puheluun halutaan jotenkin reagoida, esimerkiksi tarjoamalla palvelua, täytyy puhelun tila tietää reaaliaikaisesti. Puhelun tilan tunnistamista varten on kehitetty BCSM (Basic Call State Model) ni-15 minen tilamalli. BCSM:ssä määritellään ne puhelun tilat, joissa joko havaitaan tapahtumia tai suoritetaan ennalta määriteltyjä toimenpiteitä. BCSM:ssä puhelun tila tunnistetaan havaintopisteen (Detection Point, DP) avulla. Havain-topisteeseen voidaan asettaa liipaisin (trigger) ja liipaisuehto. Kun puhelu siirtyy tilamallin tilaan, johon liittyy DP, ja DP:hen on asetettu liipaisin, ja liipaisu-20 ehto on tosi, kyseinen liipaisin laukeaa. Liipaisimen laukeamisen johdosta suoritetaan jokin ennalta määritelty toimenpidejoukko.

: Älyverkon pääajatuksena on erottaa toisistaan puhelun kytkentä ja * » » : puhelun hallinta, koska tällainen erottelu mahdollistaa palveluiden joustavan v,· toteutustavan. Älyverkko sisältää tyypillisesti yhden hallintapisteen ja useita [i 25 kytkentäpisteitä. Hallintapisteestä käytetään nimitystä SCP (Service Control :* Point). Kytkentäpiste eli SSP (Service Switching Point) on sellainen puhelin- : * : keskus, joka osaa kommunikoida SCP:n kanssa.

Tilaajan alullepanema puhelu ohjautuu ensin lähimpään SSP:hen.

·. Oletetaan, että kyseiseen SSP:hen on asetettu liipaisin tiettyyn havaintopis- 30 teeseen ja että tilaajan puhelu laukaisee liipaisimen. Tällöin SSP kommunikoi SCP:n kanssa käyttäen ennalta määriteltyä protokollaa kuten INAP (Intelli-gent Network Application Protocol) sekä merkinantoa kuten yhteiskanava-merkinantoa (YKM). CAMEL-protokollaa (CAP, CAMEL Application Part) ,·, käytetään yhä enemmän SSP.n ja SCP:n välisenä protokollana. CAMEL on ‘ j 35 ETSLn määrittelemä tapa toteuttaa IN-palveluita siten, että IN-palvelut ovat GSM-matkaviestintilaajien käytettävissä.

2 115496 Älyverkon "äly” eli käytännössä palvelut on keskitetty SCP:hen. Keskittäminen yksinkertaistaa palveluiden käyttöönottoa ja muutoksia, sillä palveluiden käyttöönotto ja/tai muutokset suoritetaan useiden SSP-keskusten sijasta yhteen SCP-keskukseen.

5 SCP voi sijaita joko erillisessä tietokoneessa tai integroituna SSP- keskukseen. Jälkimmäisessä tapauksessa SSP:stä käytetään nimitystä SSCP (Service Switching and Control Point). Eri toteutustavoilla on omat tunnetut etunsa ja haittansa. Keksintö on periaatteessa riippumaton SCP:n toteutustavasta.

10 Saldoautomaatti ja saldomuistutus ovat esimerkkejä päätelaitteen valvontaan tarkoitetuista palveluista.

Saldoautomaattipalvelu kertoo, kuinka paljon laskuttamattomia puheluita ja tekstiviestejä on kertynyt tilaajan edellisen laskun jälkeen. Tätä laskuttamatonta osaa nimitetään saldoksi. Puheluista sekä tekstiviesteistä 15 aiheutuvat kulut päivittyvät saldoon viiveellä, joten palvelun ilmoittama saldo on yleensä pienempi kuin tilaajan todellinen saldo. Tilaaja voi kuunnella saldonsa soittamalla tiettyyn numeroon. Vaihtoehtoisesti tilaaja voi vastaanottaa saldon tekstiviestinä matkaviestimeensä.

Muistutuspalvelu pitää tilaajan ajan tasalla matkaviestimen käyttö-20 kulujen kertymisessä. Palvelun käyttöönoton yhteydessä tilaaja valitsee ainakin yhden rajan, jonka ylittyessä tilaaja saa muistutuksen. Muistutuksen sisältävä tekstiviesti lähetetään automaattisesti tilaajan matkaviestimeen • ’.· silloin, kun matkaviestimen käyttökulut ylittävät tilaajan asettaman rajan.

Tunnettuun tekniikkaan liittyy eräitä haittapuolia.

25 Ensimmäisenä haittapuoli on se, että matkaviestimen tai muun päätelaitteen käytön valvonta on toisinaan riittämätöntä ja tapahtuu viiveellä. Viiveen vuoksi päätelaitteen mahdolliseen liikakäyttöön saatetaan reagoida liian hitaasti.

Toinen haittapuoli on valvontaan liittyvien parametrien niukkuus.

,· . 30 Parametrit rajoittuvat tyypillisesti puhelinkulujen valvontaan, vaikka puhelin- kulujen valvonta on vain eräs valvonnan muoto.

,Keksinnön lyhyt yhteenveto : Keksinnön eräänä tavoitteena on eliminoida tunnetun tekniikan • * ,·’ · 35 haittapuolet. Keksinnön tavoitteena on myös mahdollistaa uudentyyppisten valvontapalveluiden toteutus.

3 115496

Uudentyyppisissä valvontapalveluissa on tärkeää, että "valvoja" saa valvontailmoituksen lähes heti, kun päätelaitetta käytetään. Tarvittaessa voidaan valvoa sekä päätelaitteesta soitettuja puheluita että päätelaitteeseen tulevia puheluita. Päätelaite voi olla esimerkiksi matkaviestinverkossa toimiva 5 matkaviestin tai kiinteässä verkossa toimiva puhelin tai tietokone. Valvoja on esimerkiksi vanhempi ja valvottava henkilö hänen lapsensa. Eräät, keksin-nönmukaiseen menetelmään perustuvat valvontapalvelut soveltuvat erityisesti viranomaiskäyttöön. Valvoja voi siis olla poliisi ja valvottava rikoksesta epäilty.

10 Keksinnönmukainen menetelmä sisältää seuraavat vaiheet. Aluksi puhelunohjauksessa vastaanotetaan kommunikaatioverkon päätelaitteelta tuleva puhelu puhelutietojen kera. Jos puhelu aiheuttaa puhelunohjaukseen asetetun liipaisimen laukeamisen, puhelu ohjataan älyverkon hallintapisteeseen (SCP). Hallintapisteessä haetaan puhelutietojen perusteella muistista 15 ehtojoukko, joka on loogisesti liitetty ainakin yhteen puhelutietojen sisältämään puhelinnumeroon. Ehtojoukko sisältää ainakin yhden llmoitusehdon. Ilmoitusehdon tai -ehtojen täyttyessä, muodostetaan tietyt tiedot sisältävä valvontailmoitus. Lopuksi valvontailmoitus lähetetään välitysjärjestelmän kautta valvojan valvontayksikköön. Erityisesti matkaviestintä voidaan käyttää 20 valvontayksikkönä, jolloin valvontailmoitus on tyypillisesti tekstiviesti. Valvontailmoitus voidaan vaihtoehtoisesti lähettää sähköpostitse.

Tyypillinen valvontailmoitusteksti sisältää sekä soittajan numeron ·’ ·: että vastaanottajan numeron. Esimerkiksi, valvontailmoitus voisi sisältää tekstin: "Numerosta 112233 on soitettu numeroon 445566”. Valvojalla voi-· 25 daan tarjota mahdollisuus määrittää, mitä tietoja valvontailmoitus sisältää, j Valvoja saa valvontailmoituksen aina, kun ehtojoukon ilmoitusehto : tai -ehdot täyttyvät. Esimerkiksi puhelun pituus voi olla eräs ilmoitusehto.

Valvojalla voidaan tarjota mahdollisuus määrittää ilmoitusehdot.

Menetelmän lisäksi keksintö käsittää menetelmää hyödyntävän 30 järjestelmän.

Kuvioluettelo » : Seuraavassa keksintöä selostetaan yksityiskohtaisemmin oheisten j 35 kaaviollisten kuvioiden avulla, joista • · · kuvio 1 esittää menetelmän päävaiheet, 4 115496 kuvio 2 esittää menetelmän eräät lisävaiheet, kuvio 3 esittää esimerkin menetelmää hyödyntävästä järjestelmästä, kuvio 4 esittää toisen järjestelmäesimerkin.

5

Keksinnön yksityiskohtainen selostus

Keksinnönmukainen järjestelmä tarjoaa alustan uudentyyppisille valvontapalveluille, joissa on tärkeää saada mahdollisimman nopeasti tietoa valvottavan päätelaitteen tai päätelaitteiden käytöstä. Asia voidaan ilmaista 10 myös siten, että valvontapalvelu tarjoaa nopeasti tietoa valvottavan henkilön tai henkilöiden toiminnasta. Palvelut voidaan toteuttaa älyverkkopohjaisesti tai puhelinkeskuskohtaisesti. Valvontapalveluihin liittyy yleisesti seuraavia näkökulmia.

- Mitä asiaa tai toimintaa valvotaan? 15 - Ketä tai keitä valvotaan? - Milloin valvontaan liittyvä ilmoitus annetaan? - Kenelle ilmoitus osoitetaan eli kuka on valvoja? - Missä muodossa ilmoitus toimitetaan valvojalle?

Valvonta kohdistuu päätelaitteen käyttöön ja tästä johtuen myös 20 päätelaitteen käyttäjän toimintaan. Henkilön toiminnan valvonta on tietyissä tapauksissa sallittua. Esimerkiksi vanhemmilla on oikeus valvoa alaikäisten ·* lastensa toimintaa. Vastaavasti poliisilla on tapauskohtaisesti oikeus seurata : \* rikoksesta epäiltyjen toimintaa.

Valvonta perustuu puheluun liittyvien valvontatietojen lähes reaali-25 aikaiseen välittämiseen valvojalle. Yleensä osa valvontatiedoista on puhelu-Γ· ’: tietoja kuten vastaanottajan numero, mutta osa valvontatiedoista saattaa olla valvontapalvelun tuottamaa uutta tietoa kuten puhelun kesto. Kun valvottava henkilö soittaa puhelun tai lähettää tekstiviestin, valvoja saa siitä tarvittaessa \·. valvontailmoituksen esimerkiksi tekstiviestinä. Valvojalle voidaan tarjota 30 mahdollisuus määrittää yksi tai useampi ehto, joiden täyttyessä hän saa valvontailmoituksen.

Valvontailmoituksen tietosisältö on yleensä erilainen eri valvonta-,,,ι palveluissa. Valvontailmoitus sisältää tyypillisesti soittajan numeron ja/tai ,*. vastaanottajan numeron. Jos valvottavia henkilöitä on useita, myös soittajan : 35 numero on tarpeellinen tieto. Toisinaan valvoja ei ole kiinnostunut, kenelle valvottava henkilö soittaa, vaan minkä tyyppisestä puhelusta on kysymys.

5 115496

Valvonta saattaa kohdistua esimerkiksi kalliisiin puheluihin kuten puheluihin maksullisiin palvelunumeroihin tai ulkomaan puheluihin. Puhelun kestoaika on hyödyllinen tieto esimerkiksi sellaisessa valvontapalvelussa, jonka avulla vanhemmat voivat seurata lastensa puhelimen käyttöä. Valvojalle voidaan 5 tarjota mahdollisuus määrittää valvontailmoituksen tietosisältö KUVIO 1 esittää menetelmän päävaiheet. Puhelunohjauksessa vastaanotetaan 101 päätelaitteen alullepanema puhelu, jonka puhelutiedot sisältävät ainakin vastaanottajan numeron. Mikäli puhelu aiheuttaa puhelunohjaukseen asetetun liipaisimen laukeamisen 102 puhelu ohjataan 103 äly-10 verkon hallintapisteeseen (SCP). Hallintapisteessä haetaan 104 muistista puhelutietojen perusteella ehtojoukko, joka on liitetty ainakin yhteen puhelu-tietojen sisältämään puhelinnumeroon. Tämä puhelinnumero on tyypillisesti joko soittajan numero tai vastaanottajan numero. Ehtojoukko, joka haettiin muistista, sisältää ainakin yhden (ilmoitus)ehdon. Ehtojoukon ehdon/ehtojen 15 täyttyessä 105, muodostetaan 106 ennalta määritellyn tietojoukon sisältävä valvontailmoitus. Lopuksi valvontailmoitus lähetetään 107 hallintapisteestä välitysjärjestelmän kautta valvojan valvontayksikköön.

Liipaisin asetetaan tyypillisesti soittajan numerolle, mutta se voidaan asettaa myös vastaanottajan numerolle.

20 Vaihtoehtoisesti liipaisin voidaan asettaa siten, että a) kaikki puhe- , linkeskukseen tulevat puhelut tai b) kaikki puhelut, joissa soittajan numerossa on tietty prefiksi, aiheuttavat liipaisimen laukeamisen. Molemmissa tapauk- ‘ * sissa hallintapisteessä voidaan suorittaa ns. A-validointi -palvelu, jossa • I t ’ soittajan numeroa etsitään valvottavien numeroiden joukosta. Lisäksi tai ’·· * 25 vaihtoehtoisesti tapauksissa a) tai b) hallintapisteessä voidaan suorittaa ns.

f I

: \: B-validointi -palvelu, jossa vastaanottajan numeroa etsitään valvottavien • * » numeroiden joukosta. Jos soittajan numero ja/tai vastaanottajan numero löytyy valvottavien numeroiden joukosta, puhelu käsitellään tietyssä : valvontapalvelussa. Muutoin puhelun käsittely jatkuu normaalisti, ilman 30 valvontapalvelun toimenpiteitä.

Menetelmän käyttö edellyttää, että puhelunohjaukseen on asetettu * * · *;;; ainakin yksi liipaisin. Joissakin menetelmää hyödyntävissä palveluissa riittää

» I

’·;· yksi liipaisin. Alan ammattilainen ymmärtää, että havaintopisteen (DP) valinta i vaikuttaa menetelmän toimintaa. Jos esimerkiksi liipaisin asetetaan tulevan »»» · :*·.· 35 puhelun tilamallin (Originating Basic Call State Model, 0_BCSM) DP 12:een, liipaisin laukeaa, kun päätelaitteen käyttäjä soittaa puhelun. Vastaavasti, jos 6 115496 liipaisin asetetaan 0_BCSM:ssä DP 15:sta, niin liipaisin laukeaa vasta, kun vastaanottaja vastaa puhelimeen ja puhelunohjaus on luonut puheyhteyden soittajan ja vastaanottajan välille.

Liipaisin asetetaan kiinteän puhelinverkon keskuksissa osittain eri 5 tavalla kuin matkapuhelinverkon keskuksissa. Kuitenkin myös matkaviestinverkon yhteydessä voidaan puhua ’’liipaisimen laukeamisesta”. Kuviossa 1 esiintyvä ’’liipaisin” 102 on yleisesti ottaen ehto ja liipaisimen laukeaminen tarkoittaa ehdon toteutumista. Ehto toteutuu mikäli tilaajan kotirekisteriin (Home Location Register) on asetettu tietty tieto, jonka perusteella tilaajan 10 tulevat puhelut ja/tai päättyvät puhelu ohjataan IN-järjestelmään. Vastaavasti ehto on ei toteudu mikäli kyseistä tietoa ei ole asetettu kotirekisteriin.

Kun matkaviestintilaajaa ryhdytään seuramaan valvontapalvelun avulla, kyseisen matkaviestintilaajan kotirekisteriin (Home Location Register) asetetaan tietty tieto, joka identifioi tilaajaan liittyvän palvelun. Tilaajan tulevat 15 ja/tai lähtevät puhelut ohjataan IN-järjestelmään, jonne kyseisen tiedon identifioima palvelu on sijoitettu. Tässä tapauksessa palvelu on jokin uudentyyppinen valvontapalvelu.

Saman matkaviestinverkon sisällä tilaajan kotirekisteriin asetettu tieto kopioituu siihen vierailijarekisteriin (Visitor Location Register), jossa ti-20 laaja on sillä hetkellä vieraana.

Kotirekisteriin asetetun tiedon kopiointi eri matkaviestinverkkojen välillä edellyttää sopivan protokollan kuten CAMEL-protokollan (CAP) käyt-

:’· : töä. CAP:ssa kotirekisteriin asetetusta tiedosta käytetään nimitystä O/T-CSI

: ; : (Originating/Termining CAMEL Subscriber Information). CAP mahdollistaa : 25 IN-ohjauksen esimerkiksi hakijan (Radiolinja LTD) IN-järjestelmään matka- « * :·. . viestintilaajan ollessa ulkomailla eli kyseinen tilaaja on ns. roaming-tilaaja.

!·· . Valvontapalvelu voidaan siis toteuttaa siten, että valvontapalvelu toimii useis sa matkaviestinverkoissa ja useissa maissa.

.. , Valvojien tarpeet ja valvontapalvelut ovat erilaisia. Jos valvoja on * * # 30 poliisiviranomainen, valvoja saattaa olla kiinnostunut kaikista valvottavan t · henkilön soittamista ja vastaanottamista puheluista. Jos valvoja on lapsen ·:· vanhempi, hän saattaa olla erityisesti kiinnostunut lapsen soittamista kalliista puheluista.

> I · ; 35 Uudentyyppisten valvontapalveluiden toiminta perustuu pääosin I I f '· seuraaviin toimintoihin: 7 115496 - puhelun kestoajan laskeminen - puhelinnumeron prefiksin etsiminen prefiksilistalta - puhelinnumeron etsiminen puhelinnumerolistalta.

Käydään edellä mainittuja toimintoja läpi yksityiskohdittain.

5 KUVIO 2 esittää eräitä menetelmän mahdollisia lisävaiheita, jotka mahdollistavat puhelun kestoajan laskemisen. Lisävaiheiden suorittaminen edellyttää ensinnäkin, että puhelunohjaukseen on asetettu liipaisin siten, että liipaisin laukeaa puheyhteyden luomisen johdosta 201. Kyseinen liipaisin on sama kuin kuvion 1 vaiheeseen 101 liittyvä liipaisin. Älyverkon hallintapis-10 teessä (SCP) kirjoitetaan 202 liipaisimen laukeamisajankohta muistipaikkaan sekä liitetään 203 kyseinen muistipaikka vastaanotettuun puheluun. Tarkemmin sanoen, muistipaikkaan voidaan kirjoittaa vaikkapa tietue, joka sisältää kaksi tietoa: liipaisimen laukeamisajankohta ja vastaanotettuun puheluun liittyvä puhelinnumero. Toiseksi, lisävaiheiden suorittaminen edellyttää, että 15 puhelunohjaukseen on asetettu toinen liipaisin siten, että kyseinen liipaisin laukeaa puheyhteyden päättyessä 204. Tällöin hallintapisteessä haetaan 205 puhelutietojen avulla vastaanotettuun puheluun liitetty muistipaikka, johon on kirjoitettu liipaisimen laukeamisajankohta. Koska muistipaikkaan on kirjoitettu : puhelinnumero, sen haussa käytetään puhelutietoihin sisältyvää puhelinnu- 20 meroa hakuavaimena. Lopuksi lasketaan 206 puhelun kestoaika ensimmäi- , ,·. sen liipaisimen laukeamisajankohdan ja toisen liipaisimen laukeamisajan- » · .!'kohdan välisestä erotuksesta.

i > · : ;* Puhelun kestoaika on siis laskettavissa ja vastaanottajan numeron • * · perusteella puhelun hinta on arvioitavissa, kun tiedetään puhelun kestoaika. ’·'·* 25 Puhelun hintaan saattaa kuitenkin vaikuttaa useita tekijöitä. Hinta saattaa i \; riippua esimerkiksi vuorokaudenajasta ja/tai asiakaseduista. Lukuisten hinta- parametrien huomioiminen on teknisesti vaikeaa ja saattaa aiheuttaa virheitä hinnan arvioinnissa. Tästä syystä valvojalle lähetettäviin valvontailmoituksiin .· ei välttämättä kannata sisällyttää puhelun hintatietoa.

: 30 Puhelun tyyppi on yleensä pääteltävissä puhelinnumeron prefiksin eli puhelinnumeron alkuosan perusteella. Vastaanottajan numero voi sisältää ; prefiksinä esimerkiksi ulkomaan suuntakoodin. Maksullisilla puhelinpalveluilla ’ on yleensä omat prefiksinsä.

j 35 Prefikseistä voidaan muodostaa valvontaa varten ns. prefiksilista.

Tällöin soittajan numeron ja/tai vastaanottajan numeron prefiksiä etsitään 8 115496 prefiksilistalta. Jos prefiksi löytyy listalta, ehtoon asetetaan ennalta määritelty totuusarvo (tosi tai epätosi). Esimerkiksi prefiksilista voi sisältää maksullisten palveluiden prefiksit ja ehtoon asetettava totuusarvo voi olla tosi. Jos kyseinen ehto on ehtojoukon ainoa ehto, niin vanhempi saa heti viestin valvonta-5 palvelusta mikäli hänen lapsensa soittaa maksulliseen puhelinpalvelunume-roon.

Vastaanottajien numeroista voidaan muodostaa vastaanottajalista. Tällöin vastaanottajan numeroa etsitään vastaanottajalistalta. Jos numero löytyy listalta, ehtoon asetetaan ennalta määritelty totuusarvo (tosi tai epäto-10 si). Vastaavasti soittajien numeroista voidaan muodostaa soittajalista. Tällöin soittajan numeroa etsitään listalta ja ehtoon asetetaan ennalta määritelty totuusarvo, jos numero löytyy listalta. Vastaanottajalistan ja/tai soittajalistan sisältävästä valvontapalvelusta saattaa olla hyötyä esimerkiksi poliisille. Rikos-tutkija voi muodostaa listan puhelinnumeroista, jotka kuuluvat rikollisen mah-15 dollisille rikoskumppaneille. Kun rikollinen soittaa tai lähettää viestin kuten tekstiviestin johonkin listan puhelinnumeroista, rikostutkija saa valvontailmoi-tuksen valvontayksikköönsä. Lisäksi rikostutkija saa valvonta-ilmoituksen silloin, kun rikolliselle soitetaan jostain listan puhelinnumerosta. Puhelutietojen käyttö rikostutkinnassa saattaa olla poliisiviranomaisen salakuuntelua edeltä-20 vä vaihe. Valvontayksikkö voi olla esimerkiksi rikostutkijan matkaviestin, mutta valvontayksikkö saattaa myös olla poliisiviranomaisen tietojärjestelmä, ·', -, ·' jonne valvontailmoitus tallentuu.

Keksinnönmukainen valvontajärjestelmä hyödyntää kuviossa 1 : : esitettyä menetelmää. Valvontajärjestelmä on siis sovitettu vastaanottamaan . 25 kommunikaatioverkon päätelaitteen alullepanema puhelu ja siihen liittyvät puhelutiedot sekä ohjaamaan puhelu älyverkon hallintapisteeseen. Lisäksi ’· järjestelmä on sovitettu 1) hakemaan puhelutietojen perusteella muistista eh- * · tojoukko, joka on liitetty ainakin yhteen puhelutietojen puhelinnumeroon, 2) .. . muodostamaan ennalta määritellyn tietojoukon mukainen valvontailmoitus ja » · · :' 30 3) lähettämään valvontailmoitus hallintapisteestä valvojan valvontayksikköön.

* · '·;·* Seuraavassa esitetään kaksi esimerkkiä keksinnönmukaisista val- :· vontajärjestelmistä.

Kuvio 3 esittää valvontajärjestelmää, jonka avulla äiti (tai isä) voi , ·. valvoa lapsensa soittamia puheluita. Äidin 301 lapsen 302 käytössä olevan

• I

;· ; 35 matkaviestimen kotirekisteriin on asetettu tieto, jonka vuoksi kaikki matka- '‘ viestimestä soitetut puhelut ohjautuvat 303 SCP:hen 304. SCP:ssä haetaan 9 115496 matkaviestimen tilaajanumeron perusteella ehtojoukko, joka sisältää kaksi ehtoa: 1) vastaanottajan numero sisältää maksullisen palvelun prefiksin tai ulkomaanpuhelun prefiksin ja 2) vastaanottajan numero ei sisälly ennalta määriteltyyn vastaanottajalistaan ja puhelun pituus ylittää tietyn rajan. Tässä 5 tapauksessa vastaanottajalista sisältää lapsen äidin ja isän puhelinnumeron. Puhelun pituus arvioidaan kuviossa 2 esitetyllä tavalla. Jos ainakin toinen mainituista ehdoista 1) tai 2) täyttyy, niin SCP muodostaa puhelua kuvaavan valvontailmoituksen ja lähettää valvontailmoituksen ASN.1 (Abstract Syntax Notation One) koodattuna datana INhttp-palvelimelle 305 käyttäen TCP/IP-10 protokollan mukaisia sanomia. INhttp-palvelin lisää TCP/IP-sanomiin HTTP-kehyksen ja välittää näin muodostetut sanomat HTTP-protokollaa käyttäen www-palvelimelle 306. Sitten www-palvelin muodostaa vastaanottamistaan sanomista MAP-protokollan mukaisia sanomia ja lähettää ne tekstiviesti-keskukseen 307. Tekstiviestikeskus kokoaa vastaanottamistaan sanomista 15 valvontailmoituksen tietosisällön, sijoittaa tietosisällön tekstiviestiin ja lähettää 308 tekstiviestin äidille.

Kuviossa 3 valvontailmoituksen välitysjärjestelmä muodostuu siis kolmesta laitteesta: INhttp-palvelimesta 307, www-palvelimesta 308 ja teksti-viestikeskuksesta 309. Jos INhttp-palvelin hallitsee MAP-protokollan, www-20 palvelinta ei tarvita, vaan INhttp-palvelin voi kommunikoida suoraan teksti- , viestikeskuksen kanssa. Tarvittaessa INhttp-palvelin tai www-palvelin voi * * * ·*’! muodostaa valvontailmoituksen sisältävän sähköpostiviestin ja lähettää se i · ’ : ‘ : valvojan eli äidin matkaviestimeen. Valvojia voi olla enemmän kuin yksi ja ;;;* valvontailmoitus voidaan toimittaa eri muodossa eri valvojille.

25 KUVIO 4 esittää valvontajärjestelmää, jonka avulla rikostutkija 401 •( valvoo rikollisjoukkoa 402. Tässä valvontajärjestelmässä kuvion 1 vaiheessa v.: 105 tarkasteltava ehtojoukko sisältää vain yhden ehdon. Ehto täyttyy, kun rikollisjoukon 402 jäsen 403 kommunikoi päätelaitteensa kautta jonkin toisen • henkilön kanssa, mistä välittyy 404 tieto SCP:hen 405. Tämä kommunikointi 30 saattaa tapahtua soittamalla tai vastaanottamalla puhelu tai lähettämällä tai vastaanottamalla tekstiviesti, minkä johdosta rikostutkijalle lähetetään 406 valvontailmoitus tekstiviestinä matkaviestimeen. Valvontailmoituksen välitys-*;·* järjestelmä muodostuu ainakin kahdesta laitteesta: Siemensin toimittamasta :,· · AlP-tiedonantolaitteesta 407 ja tekstiviestikeskuksesta 408. AIP- 35 tiedonantolaite ja SCP 405 kommunikoivat keskenään käyttäen INAP- protokollaa. Vastaavasti AlP-tiedonantolaite ja tekstiviestikeskus kommuni- 10 115496 koivat käyttäen MAP-protokollaa. Tarvittaessa valvontailmoitus voidaan lähettää 409 myös sähköpostiviestinä rikospoliisin valvontatietokantaan 410, jonne valvontailmoitus tallentuu myöhempää käyttöä varten. Tällöin välitysjärjestelmä muodostuu Siemensin toimittamasta AlP-tiedonantolaitteesta 407, 5 Siemensin toimittamasta MessagingGateway-palvelimesta 411 ja tekstiviesti-keskuksesta 408 siten, että AlP-tiedonantolaite ja SCP 405 kommunikoivat keskenään käyttäen INAP-protokollaa ja AlP-tiedonantolaite ja Messaging-Gateway 411 kommunikoivat käyttäen MAP-protokollaa. Lisäksi Messaging-Gateway ja tekstiviestikeskus kommunikoivat käyttäen jotakin sähköpostipro-10 tokollaa kuten SMTP (Simple Mail Transfer Protocol) tai POP3 (Post Office Protocol, version 3).

Edellä esitettyjen kahden esimerkin lisäksi on useita muita tapoja toteuttaa keksinnönmukainen valvontajärjestelmä. Erityisesti valvontailmoi-tuksen välitysjärjestelmän osalta on olemassa vaihtoehtoisia toteutustapoja, 15 jotka ovat alan ammattilaiselle ilmeisiä.

» I · • t · • · • · • · t • » t * i * * *

* I

k i * * ♦ ·

> I

* » · ! » »

Claims (24)

115496 Patentti vaati m u kset

1. Menetelmä kommunikaatioverkon päätelaitteiden käytön valvomiseksi, missä puhelunohjauksessa vastaanotetaan päätelaitteen alullepanema puhelu, jonka puhelu-5 tiedot sisältävät ainakin soittajan numeron, ja kyseisen puhelun aiheuttaessa puhelunohjaukseen asetetun liipaisimen laukeamisen, ohjataan puhelu älyverkon hallintapisteeseen (SCP), menetelmän ollessa tunnettu siitä, että hallintapisteessä haetaan puhelutietojen perusteella ainakin yhteen puhelutietojen 10 puhelinnumeroon liitetty ja muistiin talletettu ehtojoukko, jonka ehdon/ehtojen täyttyessä, muodostetaan ennalta määritellyn tietojoukon mukainen valvonta- ilmoitus ja lähetetään valvontailmoitus hallintapisteestä välitysjärjestelmän 15 kautta valvojan valvontayksikköön.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että valvontayksikkö on päätelaite.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että välitysjärjestelmään sisältyy tekstiviestikeskus, joka välittää puhelutiedot 20 tekstiviestissä valvontayksikköön.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että välitysjärjestelmään sisältyy sähköpostipalvelin, joka välittää puhelutiedot : ’.· sähköpostiviestissä valvontayksikköön.

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, : 25 että liipaisin on asetettu puhelunohjaukseen siten, että liipaisin laukeaa pu- heyhteyden luomisen johdosta, jolloin hallintapisteessä kirjoitetaan liipaisimen laukeamisajankohta muistipaikkaan ja liitetään muistipaikka vastaanotettuun puheluun. :v.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, * · ··. 30 että puhelunohjaukseen on asetettu toinen liipaisin siten, että toinen liipaisin laukeaa puheyhteyden päättyessä, jolloin hallintapisteessä haetaan puhelutietojen avulla vastaanotettuun puheluun liitetty muistipaikka, johon on kirjoitettu liipaisimen laukeamisajankohta, ja lasketaan puhelun kestoaika liipaisimen laukeamisajankohdan ja * | 35 toisen liipaisimen laukeamisajankohdan välisestä erotuksesta. 12 1 1 5496

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että asetetaan ehtojoukon ensimmäiseen ehtoon ennalta määritelty totuusarvo puhelun kestoajan saavuttaessa ennalta määritellyn raja-arvon.

8. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että hallintapisteessä: haetaan soittajan numeron avulla prefiksilista, etsitään vastaanottajan numeron prefiksiä prefiksilistalta ja kyseisen prefiksin löytyessä prefiksilistalta 10 asetetaan ehtojoukon toiseen ehtoon ennalta määritelty totuusar vo.

9. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että hallintapisteessä: haetaan soittajan numeron avulla vastaanottajalista, 15 etsitään vastaanottajan numeroa vastaanottajalistalta ja vastaanottajan numeron löytyessä kyseiseltä listalta asetetaan ehtojoukon kolmanteen ehtoon ennalta määritelty to- i 1 tuusarvo.

10. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, 20 että ehtojoukko on valvojan muokattavissa.

11. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, v.; että valvontailmoitus sisältää ainakin yhden seuraavista tiedoista: soittajan : .·' numero, vastaanottajan numero, puhelun kesto, puhelun alkamisajankohta, puhelun päättymisajankohta, puhelun tyyppi tai puhelutapahtumaa kuvaava : * ‘: 25 teksti.

12. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, « * että päätelaitteen alullepaneman puhelun sijasta menetelmää sovelletaan päätelaitteen lähettämään viestiin. s * * · » I ,s "5««

13. Järjestelmä kommunikaatioverkon päätelaitteiden käytön valvomiseksi, järjestelmän ollessa sovitettu vastaanottamaan päätelaitteen alullepanema puhelu, jonka puhe-lutiedot sisältävät ainakin soittajan numeron ja 5 ohjaamaan puhelu älyverkon hallintapisteeseen (SCP), järjestelmän ollessa tunnettu siitä, että järjestelmä on lisäksi sovitettu hakemaan puhelutietojen perusteella ainakin yhteen puhelinnumeroon liitetty ja muistiin talletettu ehtojoukko ja ehtojoukon ehdon/ehtojen täyt- 10 tyessä, muodostamaan ennalta määritellyn tietojoukon mukainen valvon-tailmoitus ja lähettämään valvontailmoitus hallintapisteestä välitysjärjestelmän kautta valvojan valvontayksikköön.

14. Patenttivaatimuksen 13 mukainen järjestelmä, tunnettu sii tä, että valvontayksikkö on päätelaite.

15. Patenttivaatimuksen 13 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että järjestelmään sisältyy tekstiviestikeskus, joka on sovitettu välittämään puhelutiedot tekstiviestissä valvontayksikköön.

16. Patenttivaatimuksen 13 mukainen järjestelmä, tunnettu sii tä, että järjestelmään sisältyy sähköpostipalvelin, joka on sovitettu välittä-: mään puhelutiedot sähköpostiviestissä valvontayksikköön. i’\:

17. Patenttivaatimuksen 13 mukainen järjestelmä, tunnettu sii- : tä, että liipaisin on asetettu siten, että liipaisin laukeaa puheyhteyden luomi- » » : ‘ ; 25 sen johdosta, järjestelmän ollessa sovitettu ; · kirjoittamaan liipaisimen laukeamisajankohta muistipaikkaan ja , · · . liittämään muistipaikka vastaanotettuun puheluun.

18. Patenttivaatimuksen 17 mukainen järjestelmä, tunnettu sii- tä, että toinen liipaisin on asetettu siten, että toinen liipaisin laukeaa puheyh- 1,,30 teyden päättyessä, järjestelmän ollessa sovitettu *;* hakemaan puhelutietojen avulla vastaanotettuun puheluun liitetty ;i* muistipaikka, johon on kirjoitettu liipaisimen laukeamisajankohta, ja laskemaan puhelun kestoaika liipaisimen laukeamisajankohdan ja toisen liipaisimen laukeamisajankohdan välisestä erotuksesta. :: : 35 14 1 1 5496

19. Patenttivaatimuksen 18 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että järjestelmä on sovitettu asettamaan ehtojoukon ensimmäiseen ehtoon ennalta määritelty totuusarvo puhelun kestoajan saavuttaessa ennalta määritellyn raja-arvon.

20. Patenttivaatimuksen 13 mukainen järjestelmä, tunnettu sii tä, että järjestelmä on sovitettu hakemaan soittajan numeron avulla prefiksilista, etsimään vastaanottajan numeron prefiksiä prefiksilistalta ja asettamaan ehtojoukon toiseen ehtoon ennalta määritelty totuus-10 arvo kyseinen prefiksin löytyessä prefiksilistalta.

21. Patenttivaatimuksen 13 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että järjestelmä on sovitettu hakemaan soittajan numeron avulla vastaanottajalista, etsimään vastaanottajan numeroa vastaanottajalistalta ja 15 asettamaan ehtojoukon kolmanteen ehtoon ennalta määritelty to tuusarvo, kun vastaanottajan numero löytyy kyseiseltä listalta.

22. Patenttivaatimuksen 13 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että ehtojoukko on valvojan muokattavissa.

23. Patenttivaatimuksen 13 mukainen järjestelmä, tunnettu sii-20 tä, että valvontailmoitus sisältää ainakin yhden seuraavista tiedoista: soittajan numero, vastaanottajan numero, puhelun kesto, puhelun alkamisajankohta, » v;,: puhelun päättymisajankohta, puhelun tyyppi tai puhelutapahtumaa kuvaava teksti.

: 24. Patenttivaatimuksen 13 mukainen järjestelmä, tunnettu sii- 25 tä, että vastaanotetun puhelun sijasta päätelaitteen lähettämä viesti käynnis- :\ . tää järjestelmän suorittamat valvontatoimenpiteet. • k · k · • I i ti· I I · 15 1 1 5496