FI115471B - Jäteliemien käsittelymenetelmä - Google Patents

Description

115471 JÄTELIEMIEN KÄSITTELYMENETELMÄ

Esillä oleva keksintö koskee menetelmää kemikaalien talteenottamiseksi sulfiittisellute-ollisuuden jäteliemien, erityisesti sulfiittiselluteollisuuden sivutuotteiden, kuten vanillii-5 nin, valmistusprosessin aikalisien jäteliemien sekä sulfiittiselluprosessin kuuma-alkalivaiheen jäteliemen käsittelemiseksi.

Selluteollisuuden jätelipeät sisältävät huomattavia määriä keitossa puuaineksesta liuennutta ligniiniä, josta voidaan tuottaa erilaisia sivutuotteita. Vanilliinia, 3-metoksi-4-10 hydroksibentsaldehydiä, valmistetaan tavallisesti hapettamalla jätelientä happipitoisella kaasulla voimakkaasti aikalisissä olosuhteissa korotetussa lämpötilassa (esim. n. 160 °C) ja paineessa. Reaktiota voidaan tehostaa katalyyttiä käyttäen.Vanilliini voidaan uuttaa hapetetusta jäteliemestä esim. orgaanisen liuottimen tai hiilidioksidin avulla.

15 Happamen sulfiittijätelipeän sisältämä ligniini, ligniinisulfonaatti, on rakenteellisesti sopivampi vanilliinin muodostamiseen kuin sulfaattiprosessin tai muiden alkalikeitto-prosessien jäteliemen ligniini. Siksi vanilliini valmistetaan useimmiten käyttäen hapanta sulfiittijätelientä lähtöaineena (US 4,847,422).

20 Vanilliinin valmistuksessa syntyy jäteliemiä, jotka sisältävät prosessissa käytettyjä kemikaaleja, kuten alkalia. US-patentissa 4,075,248 valmistetaan vanilliinia kraftmustali-peästä. Hapetetusta mustalipeästä vanilliinia erotetaan orgaanisella liuottimella, jolloin • » • t saadaan vanilliinia sisältävä, orgaaniseen liuottimeen liukoinen fraktio sekä jäännöslig- \y niiniä ja epäorgaanisia suoloja sisältävä fraktio. Siinä ehdotetaan että viimemainittu • · • · *. 25 fraktio, joka sisältää mm. karbonaattia ja sulfaattia, palautetaan sellutehtaan tavanomai- • · • > , seen mustalipeän talteenottoon. Epäorgaanisia suoloja sisältävä fraktio voidaan lisätä • « - ---s- •; · joko konsentroituun, polttoon menevään mustalipeään tai kaustisoitavaan viherlipeään.

Tällä menetelmällä ei saada erikseen talteen vanilliinin valmistuksessa mustalipeään :\ . hapetuksen yhteydessä lisättyä alkalia, vaan se joutuu tehtaan kokonaiskemikaalikier- : ‘' ; 30 toon. Lisäksi jäteliemi lisää polttokattilan tai kaustisoinnin kuormaa.

Happamilla sulfiittitehtailla ei ole sellaista kemikaalien talteenottoj ärj estelmää, missä ‘ . vanilliinin valmistuksen jäteliemet voitaisiin käsitellä niin että sen sisältämät kemikaa- I · 1 » * · 2 115471 lit saataisiin talteen vanilliinin valmistuksessa hyväksikäytettävässä muodossa. Tähän asti sulfiittitehtailla on vanilliinin valmistusprosessin jäteliemet joko käsitelty samalla tavoin kuin tehtaan jätevesiä tai ne on konsentroituja konsentraatti on viety esim. läheiselle sulfaattisellutehtaalle. Sekä taloudellisista että ympäristönäkökohdista katsoen nä-5 mä käsittelytavat eivät kuitenkaan ole edullisia.

Sulfiittisellunvalkaisun yhteydessä tehtään kuuma-alkalikäsittely, jossa syntyvän jäte-liemen käsittelyyn ei myöskään ole kiinnitetty huomiota niin että sen sisältämät kemikaalit otettaisiin talteen.

10

Esillä olevan keksinnön tarkoituksena on poistaa edellä kuvatut ongelmat ja tarjota sul-fiittisellutehtaan sivutuotteiden, kuten vanilliinin, valmistuksessa muodostuvien alkalis-ten jätelienten sekä sulfiittisellun käsittelyssä syntyvinen alkalisten jätelienten käsittelymenetelmä, jossa eri yhdisteet saadaan talteen sellaisessa muodossa että ne voidaan 15 kierrättää takaisin valmistusprosessiin, kuten vanilliinin valmistukseen, tai muuhun edulliseen tarkoitukseen. Erityisesti keksintö on sovellattavissa prosesseissa, joissa raaka-aineena on hapan sulfiittij ätelipeä, kuten kalsiumsulfiittijätelipeä.

Vanilliinin valmistuksessa syntyvät jäteliemivirrat ovat huomattavasti pienempiä kuin 20 nykyaikaisen sellutehtaan massan valmistuksen jätelipeävirta, esim. noin 200 ton d.s./d (200 t k.a./vrk). Perinteisesti selluteollisuudessa on pienehköjä jäteliemivirtoja käsitelty konsentroimalla ja polttamalla hapettavissa olosuhteissa. Tällöin jäteliemen sisältämä ·; · rikki saadaan sulfaattina, jolloin haisevien rikkiyhdisteiden muodostumiselta vältytään.

Polttojäännöksessä natriumyhdisteet ovat karbonaattina ja sulfaattina, joiden erottami-25 nen toisistaan on pienen liukoisuuseron takia hankalaa. Polton tarkoituksena onkin ensi- * sij aisesti saattaa j ätelipeä helpommin hävitettävään muotoon eikä kemikaalien talteenot- .·: to.

» * * "· ; Esillä oleva keksintö tarjoaa menetelmän jäteliemien käsittelemiseksi siten että kemi- : 30 kaalit saadaan erikseen talteen käyttökelpoisessa muodossa. Keksinnölle on tunnus- , · , omaista että a) jäteliemi väkevöidään polttoa varten riittävän korkeaan kuiva- .., : ainepitoisuuteen, b) väkevöity jäteliemi poltetaan pelkistävissä olosuhteissa talteenotto- » » 3 115471 kattilassa natriumkarbonaattia ja natriumsulfidia sisältävän sulan sekä savukaasun tuottamiseksi, c) savukaasusta otetaan energiaa talteen höyryn muodossa, d) sula liuotetaan natriumkarbonaattia ja natriumsulfidia sisältävän liuoksen muodostamiseksi, e) liuos kirkastetaan, f) liuos käsitellään karbonaatin ja rikin erottamiseksi, g) 5 natriumkarbonaatti liuotetaan ja kaustisoidaan kalsiumoksidilla natriumhydroksidin ja kalsiumkarbonaatin tuottamiseksi, h) natriumhydroksidi erotetaan kalsiumkarbonaatis-ta suodattamalla, i) natriumhydroksidi, kalsiumkarbonaatti ja/tai rikki otetaan talteen uudelleenkäyttöä varten, ja j) ainakin osa natriumhydroksidia käytetään sivutuotteen, kuten vanilliinin, valmistusprosessissa ja/tai sulfiittisellun käsittelyssä.

10

Keksintö koskee erityisesti hapanta sulfiittijätelipeää lähtöaineena käyttävän vanilliinin-valmistusprosessin jäteliemiä. Myös muut vastaavanlaiset sulfiittisellutehtaan sivutuotteiden valmistuksessa syntyvät alkaliset jäteliemet voidaan käsitellä keksinnön mukaisella menetelmällä. Myös sulfiittisellun valkaisun kuuma-alkaliuuton jäteliemet ovat 15 sellaisia virtoja. Tehtaalla voi olla myös muita pieniä aikalisiä virtoja, jotka voidaan syöttää prosessiin, jos niiden koostumus ei häiritse em. kemikaalien talteenottoa.

Käsiteltävät jäteliemet konsentroidaan edullisimmin haihduttamalla sinänsä tunnetulla tavalla polttoa varten riittävän korkeaan kuiva-ainepitoisuuteen, noin 50 %, edullisesti 20 60-80 %. Haihdutin on edullisesti laskevakalvotyyppinen, joko lamelli- tai putkihaihdu- tin.

• » Väkevöity jäteliemi poltetaan pelkistävissä olosuhteissa sen sisältämien natriumyhdis- ’; ‘ teiden pelkistämiseksi. Poltto voi tapahtua joko perinteisessä soodakattilassa, joka tosin • · '. 25 on kooltaan tavanomaista pienempi, tai vastaavanlaisessa polttolaitteessa, jossa voidaan ! , aikaansaada samanlaiset olosuhteet kuin soodakattilassa.

Poltossa muodostuu natriumkarbonaattia ja natriumsulfidia sisältävä sulaa sekä savu-: v. kaasua. Savukaasusta otetaan lämpöä talteen polttokattikattilan lämmönsiirtopinnoilla : “ : 30 höyrynä, jota voidaan käyttää esim. em. jäteliemen haihdutuksessa sekä muualla tehtaal- . ·1 . la.

I » I

» I · > · > i 4 115471

Kemikaalisilla liuotetaan veteen tai muuhun sopivaan nesteeseen natriumsulfidia ja natriumkarbonaattia sisältävän liuoksen muodostamiseksi. Liuos sisältää epäpuhtauksia, joiden poistamiseksi liuos kirkastetaan selkeyttämällä tai suodattamalla. Erityisen tehokkaasti epäpuhtaudet voidaan poistaa patenttihakemuksessa PCT/FI94/00485 kuvatul-5 la suodattimena, jota Andritz Oy myy nimellä X-Filter™, tai saman yhtiön DreX® Process -menetelmässä käytettävällä suodinpuristintyyppisellä suodattimena.

Seuraavassa vaiheessa keksinnössä käytetään edullisesti hyväksi natriumsulfidin ja natriumkarbonaatin merkittävää liukoisuuseroa. Näitä yhdisteitä sisältävä puhdistettu liuos 10 käsitellään natriumkarbonaatin erottamiseksi liuoksesta. Edullisesti tämä tehdään siten että liuos haihdutetaan. Myös muita menetelmiä voidaan käyttää, kuten jäähdyttämällä lipeää. Haihdutus tehdään edullisesti kahdessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa ke-mikaaliliuos väkevöidään vettä poistamalla natriumkarbonaatin liukoisuusrajalle. Haih-duttamon toisessa vaiheessa natriumkarbonaatin konsentraatiota nostetaan niin että kar-15 bonaatti alkaa saostua.

Natriumkarbonaattikiteet erotetaan nyt runsaasti natriumsulfidia sisältävästä liuoksesta keskipakoiserotuksella tai suodattamalla, kuten vakuumisuodattimella, kiekkosuodatti-mella, kaltevalla seulalla, ruuviluokittimella tai muulla vastaavalla kiintoaineen tai nes-20 teen erotukseen soveltuvalla menetelmällä. Erotetut karbonaattikiteet liuotetaan esimerkiksi kiteytyksessä erottuneeseen veteen. Natriumkarbonaatti kaustisoidaan lisäämällä kalsiumoksidia natriumhydroksidia ja kalsiumkarbonaattia sisältäväksi liuokseksi. Nat- • t :·’· riumhydroksidi otetaan talteen erottamalla se kalsiumkarbonaatista suodattamalla esi- ';·· merkiksi em. DreX® Process -menetelmän suodinpuristintyyppisellä suodattimella.

• 1 25 Natriumhydroksidi on puhdasta liuosta, jonka konsentraatio on edullisesti 100-200 g • · *. . NaOH/1. Tämä talteensaatu NaOH voidaan käyttää uudelleen prosessissa edullisesti al- ,·; · kalina vanilliinin valmistuksessa sulfiittijätelipeän hapetuksen yhteydessä tai sulfiittisel- lun valkaisun yhteydessä.

* ♦ 1 30 Erotettu kalsiumkarbonaatti voidaan käyttää keittohapon valmistuksessa tai rikinpois-.·'··. tokemikaalina voimalaitoksen kattilassa tai rikinpoistolaitoksessa. Se voidaan myös kul- φ 1 jettaa sulfaattisellutehtaalle ja käyttää make-up-kemikaalinameesauunissa.

• · » j 115471

Natriumkarbonaattikiteiden erotuksesta jäljelle jäänyt liuos sisältää prosessissa olevan rikin pääasiassa natriumsulfidina, mutta se voi sisältää myös natriumsulfaattia. Lisäksi liuoksesssa on natriumkarbonaattia, koska kiteytyksessä ei kaikkea karbonaattia saada erottumaan liuoksesta. Tästä liuoksesta otetaan talteen rikki, joka voidaan sitten käyttää 5 halutulla tavalla. Edullisesti liuos käsitellään reaktorissa hiilidioksidipitoisella kaasulla, edullisesti hiilidioksidin suhteen väkevällä kaasulla, jolloin muodostuu natriumbikarbonaattia ja rikkivetyä. Rikkivety poistetaan reaktorista rikkiuuniin, missä se poltetaan rikkidioksidiksi, mikä voidaan sinänsä tunnetulla tavalla käyttää keittolipeän valmistuksessa sulfiittimassan valmistusta varten. Myös muissa kohteissa rikkidioksidia voidaan 10 hyödyntää, esim. massan valkaisussa

Rikkivedyn poistosta jäljelle jäänyt liuos sisältää sekä natriumkarbonaattia että natriumbikarbonaattia. Tämä liuos johdetaan kaustisointiin yhdessä karbonaattikideliuoksen kanssa. Liuoksen bikarbonaattipitoisuutta voidaan alentaa lämmittämällä liuosta, jolloin 15 bikarbonaatti hajoaa karbonaatiksi ja hiilidioksidiksi. Hiilidioksidi voidaan kierrättää rikkivedyn erottamiseen, jolloin rikin poistossa tarvittavan tuoreen hiilidioksidikaasun määrä pienenee. Lämmitys voidaan toteuttaa esim. reaktorin yhteyteen jäljestetyssä kierrossa.

20 Toisen edullisen suoritusmuodon mukaan rikki ja karbonaatti erotetaan samassa reaktorissa, jolloin karbonaatin kiteytystä ei tarvita. Sen tähden natriumkarbonaatti ja -sulfidipitoinen kirkastettu liuos johdetaan reaktoritomin yläosaan karbonointia varten. Reaktiotomina toimii esimerkiksi täytekappale- ja välipohjakolonni. Liuos karbonoi-daan hiilidioksidilla bikarbonaatin ja rikkivedyn kehittämiseksi.

• * i\": 25 • * » ’ Rikkivety poistuu hiilidioksidin kanssa tornin huipulta rikin polttoon, kuten on kuvattu ♦ * » . ·: *. ensimmäisen suoritusmuodon yhteydessä.

• ". ’: Karbonoinnissa syntyneestä bikarbonaatti/karbonaattiliuoksesta poistetaan hiilidioksidia 30 höyryn avulla, joka syötetään reaktiotomin pohjalle. Tällöin bikarbonaatti hajoaa kar- • « · .···, bonaatiksi ja hiilidioksidiksi, joka virtaa reaktorissa vastavirtaan karbonointivyöhyk- • · · keelle reaktorin yläosaan. Lisähiilidioksidia syötetään tarpeen mukaan reaktorin keski- .* . kohdalta.

* · » 115471 6

Natriumkarbonaattiliuos poistetaan reaktorin pohjalta kaustisointiin, mikä tehdään samalla tavoin kuin ensimmäisen suoritusmuodon yhteydessä kuvattiin. Osa karbonaatti-liuosta kierrätetään reaktoriin liuokseen mahdollisesti jääneen bikarbonaatin hajottami-5 seksi.

Keksintöä selostetaan lähemmin viittaamalla oheisiin kuvioihin, jotka esittävät kaa-viomaisesti erästä edullista keksinnön suoritusmuotoa.

10 Vanilliinin valmistuksen jäteliemet linjasta 1 väkevöidään haihduttamalla monivaihe-haihduttamossa, josta on esitetty ainoastaan yksi haihdutusvaihe 2. Haihduttimena käytetään edullisesti laskevakalvotyyppistä lamelli- tai putkihaihdutinta. Väkevöity jäte-liemi johdetaan linjaa 3 pitkin polttokattilaan 4, jonne syötetään myös polttoilmaa siten että jäteliemi poltetaan sinänsä tunnetulla tavalla pelkistävissä olosuhteissa. Tällöin 15 muodostuu savukaasua ja kemikaalisula kattilan tulipesän pohjalle. Savukaasusta otetaan lämpöä talteen kattilan lämmönsiirtopinnoilla 5 höyrynä.

Natriumkarbonaattia ja -sulfidia sisältävä sula 6 liuotetaan liuotintankissa 7 ja näin muodostunut liuos johdetaan säiliöön 8. Liuos kirkastetaan esim. suodinpuristintyyppi-20 sessä suodattimessa 9 liuoksen sisältämän sakan poistamiseksi. Suodatettu liuos viedään säiliöön 10.

» · * *;‘ Seuraavassa vaiheessa liuoksesta erotetaan natriumkarbonaattia. Sen tähden liuos johde- * l taan säiliöstä 10 linjaa 11 pitkin haihduttamolle, jossa on kaksi vaihetta. Ensimmäisessä • · * · * \ . 25 vaiheessa liuos väkevöidään laskevakalvolamellihaihduttimessa 12 niin että natriumkar- • · ♦ • * * bonaatin pitoisuus on sen liukoisuusrajalla tai lähellä sitä. Tämän jälkeen liuosta väke-• * · .

• « vöidään edelleen toisessa vaiheessa niin että natriumkarbonaattia kiteytyy. Toisen vai- • · * heen muodostaa pakkokiertohaihdutin, johon kuuluu putkilämmönsiirrin 13 ja pisara-erotin 14.

I * -Γ\ 30 ,·'··. Natriumkarbonaattikideliete poistetaan toisesta haihdutusvaiheesta linjaa 15 pitkin ki- ....: teiden erotukseen, mikä tässä tapauksessa tehdään suodattimella 16. Natriumkarbonaat- . ‘ . tikiteet liuotetaan sammuttimessa 19, jonne lisätään vettä ja poltettua kalkkia (CaO). Ns.

7 115471 kalkkimaito sammuttimesta johdetaan kaustisointisäiliöihin 20. Kaustisoinnissa natriumkarbonaatti reagoi kalkin kanssa muodostaen natriumhydroksidia ja kalsiumkarbo-naattia.

5 Seuraavassa vaiheessa kaustisoitu liuos 21 käsitellään suodattimella 22 ja siitä erotetaan kalsiumkarbonaattia. Suodatin voi olla suodatinpuristintyyppinen. Näin saadaan puhdasta natriumhydroksidiliuosta, jonka konsentraatio on edullisesti 100-200 g NaOH/1. NaOH-liuos johdetaan säiliön 23 kautta takaisin edullisesti vanilliinin valmistusprosessiin tai kuuma-alkalivaiheeseen. Kalsiumkarbonaatti pestään suodattimella 22 vedellä. 10 Näin syntyy laihalipeää, jota voidaan käyttää sulan liuottamiseen tankissa 7, jonne laiha-lipeä johdetaan linjan 24 kautta. Pesty kalsiumkarbonaatti voidaan myös hyödyntää, esim. rikinpoistolaitoksella.

Suodattimella 16 erotettu rikkipitoinen liuos johdetaan linjaa 26 pitkin jatkokäsittelyyn. 15 Osa siitä kierrätetään haihduttamolle linjan 27 kautta lisäkiteytyksen suorittamiseksi. Osa johdetaan reaktoriin 28 rikin erottamiseksi liuoksesta. Reaktoriin johdetaan hiilidioksidipitoista kaasua. Edullisesti se on puhdasta hiilidioksidikaasua, mutta kyseeseen tulee myös savukaasu, joka ei sisällä prosessia haittaavia epäpuhtauksia. Rikki erottuu liuoksesta rikkivetynä, joka johdetaan linjan 31 kautta jatkokäsittelyyn. Edullisesti se 20 johdetaan poltettavaksi rikkiuumin, josta saadaan rikkidioksidia, joka voidaan käyttää esim. sulfiittimassan keittohapon valmistuksessa tai klooridioksidin valmistuksessa.

» * ’;; · Rikin poistossa muodostuu natriumkarbonaattia ja natriumbikarbonaattia sisältävä liuos.

• t .;' * Edullisesti reaktoriin 28 järjestetään kierto 29, jossa liuosta kuumennetaan jolloin bikar- , 25 bonaatti hajoaa karbonaatiksi ja hiilidioksidiksi. Näin voidaan alentaa liuoksen bikarbo- naattipitoisuutta ja saadaan väkevämpi karbonaattiliuos, joka viedään kaustisointiin Iin- t · I ... , a- • · . ·: \ j aa 30 pitkin. Hiilidioksidia voidaan palauttaa rikin poistoon.

• I

•' · ’: Kuviossa 2 on esitetty suoritusmuoto, jossa rikki ja karbonaatti erotetaan yhdessä reak- • · : “ ‘: 30 torissa. Sen tähden virta 1Γ, joka on tuotettu samalla tavoin kuin kuvion 1 virta 11, joh- • · · . · · ·. detaan reaktoritomin 40 yläosaan karbonointia varten. Reaktiotomina toimii esimerkiksi * » täytekappale- ja välipohjakolonni. Natriumkarbonaatti ja -sulfidipitoinen liuos karbo- . noidaan hiilidioksidilla, jolloin syntyy bikarbonaattia ja rikkivetyä.

• · » • » » I » · * • I » • * 8 115471

Rikkivety poistuu hiilidioksidin kanssa tornin 40 huipulta yhdettä 41 pitkin rikin polttoon, kuten on kuvattu kuvion 1 yhteydessä.

5 Karbonoinnissa syntyneestä bikarbonaatti/karbonaattiliuoksesta poistetaan hiilidioksidia höyryn 42 avulla, joka syötetään reaktiotomin pohjalle. Tällöin bikarbonaatti hajoaa karbonaatiksi ja hiilidioksidiksi, joka virtaa reaktorissa vastavirtaan karbonointivyöhyk-keelle reaktorin yläosaan. Lisähiilidioksidia syötetään tarpeen mukaan yhteen 43 kautta reaktorin keskikohdalta.

10

Natriumkarbonaattiliuos poistetaan reaktorin pohjalta linjan 44 kautta kaustisointiin, mikä tehdään samalla tavoin kuin kuvion 1 yhteydessä kuvattiin. Osa karbonaattiliuosta kierrätetään linjan 45 kautta reaktoriin 40 liuokseen jääneen bikarbonaatin hajottamiseksi.

15

Esillä olevan keksinnön mukaisella menetelmällä saadaan kaikki vanilliinin valmistusjä-teliemen tai vastaavan jäteliemen sisältämät arvokkaat aineet hyödynnettyä tehokkaasti ja ympäristökuormitusta oleellisesti vähentämällä. Orgaaninen aines poltetaan, jolloin saadaan höyryä, ja epäorgaaniset aineet saadaan talteen ja saadaan täysin kierrätettyä 20 takaisin prosessiin.

• · » · • · »

• I

life

Claims (11)

1. 9 115471
2. 1. Menetelmä sulfiittiselluteollisuuden jäteliemien, erityisesti sulfiittiselluteollisuuden 5 sivutuotteiden, kuten vanilliinin, valmistusprosessin alkalisten jäteliemien sekä sulfiitti-selluprosessin kuuma-alkalivaiheen jäteliemen käsittelemiseksi, tunnettu siitä, että a) j äteliemi väkevöidään polttoa varten riittävän korkeaan kuiva-ainepitoisuuteen, b) väkevöity jäteliemi poltetaan pelkistävissä olosuhteissa talteenottokattilassa natrium-karbonaattia ja natriumsulfidia sisältävän sulan sekä savukaasun tuottamiseksi, 10 c) savukaasusta otetaan energiaa talteen höyryn muodossa, d) sula liuotetaan natriumkarbonaattia ja natriumsulfidia sisältävän liuoksen muodostamiseksi, e) liuos kirkastetaan, f) liuos käsitellään karbonaatin ja rikin erottamiseksi, 15 g) natriumkarbonaatti liuotetaan ja kaustisoidaan kalsiumoksidilla natriumhydroksidin ja kalsiumkarbonaatin tuottamiseksi, h) natriumhydroksidi erotetaan kalsiumkarbonaatista suodattamalla, i) natriumhydroksidi, kalsiumkarbonaatti ja/tai rikki otetaan talteen uudelleenkäyttöä varten, ja 20 j) ainakin osa natriumhydroksidia käytetään sivutuotteen, kuten vanilliinin, valmistusprosessissa ja/tai sulfiittisellun käsittelyssä. : : : 2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että vaiheessa a) jäteliemi • * ]; · *' väkevöidään yli 50%, edullisesti 60-80 % kuiva-ainepitoisuuteen. '! 25 I · > • * ·
3. 3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että vaiheessa h) kalsium- • · » a · · - — karbonaatti lisäksi pestään ja pesussa saatu laihalipeä käytetään vaiheessa d) sulan liuot- • * · tamiseen. • · I t · I I I • »
4. 4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että vaiheen f) toteutta- (· · ·. miseksi liuoksesta kiteytetään natriumkarbonaatti. I I I » t > f * I > » 10 1 1 5471
5. 5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että vaiheessa f) natrium-karbonaatti kiteytetään haihduttamalla.
6. 6. Patenttivaatimuksen 4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että vaiheessa f) kiteytyk-5 sessä jäljelle jäänyt natriumsulfidipitoinen liuos käsitellään hiilidioksidia sisältävällä kaasulla rikkivedyn erottamiseksi.
7. 7. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että vaiheessa f) liuosta karbonoidaan hiilidioksidilla, jolloin muodostuu natriumbikarbonaattia ja rikkivetyä, ja 10 saadusta bikarbonaatti/karbonaattiliuoksesta poistetaan hiilidioksidia höyryn avulla, jolloin saadaan natriumkarbonaattia.
8. 8. Patenttivaatimuksen 6 tai 7 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että vaiheessa j) rikkivety poltetaan rikkidioksidiksi rikin talteenottamiseksi. 15
9. 9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että sivutuotteet, erityisesti vanilliini, valmistetaan kalsiumsulfiittijätelipeästä ja vaiheessa i) rikkidioksidi käytetään keittolipeän valmistukseen.
10. 10. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että vaiheessa i) kal- siumkarbonaatti käytetään rikinpoistokemikaalina voimalaitoksen kattilassa tai rikin-poistolaitoksessa tai se kuljetetaan sulfaattisellutehtaalle make-up-kemikaaliksi. » » » I 1 > t » » I » I I * »
11. 11. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että vaiheessa a) jäte- • · • · · , 25 liemi sisältää vanilliinin valmistuksen jäteliemen ja/tai kuuma-alkalivaiheen jäteliemen lisäksi muita sulfiittitehtaan prosessien jäteliemiä, kuten klooridioksidilaitoksen jäte- • ft I - - • 1 . ·: 1. happoa. • · 1 · I » I » • 1 • I ft ft > * · ♦ » 1 * · » I » 115471