FI115419B - Informaatiopalveluiden käyttäjäkohtainen personointi - Google Patents

Description

115419

Informaatiopalveluiden käyttäjäkohtainen personointi

Keksinnön ala

Keksintö liittyy tietoverkkoihin ja erityisesti tietoverkkojen kautta käytettävien informaatiopalveluiden käyttäjäkohtaiseen personointiin.

5 Keksinnön tausta

Erilaisten tietoverkkojen, erityisesti Internetin, kautta käytettävät ja välitettävät informaatiopalvelut ovat viime vuosina lisääntyneet räjähdysmäisesti. Näiden palveluiden loppukäyttäjille on tarjolla tietoa lukemattomista eri aiheista ja lähteistä. Useimmat, esimerkiksi Internetin kautta tarjottavat infor-10 maatiopalvelut ovat loppukäyttäjälle ’’ilmaisia”, t.s. loppukäyttäjä ei maksa itse informaatiopalvelun käyttämisestä mitään, vaan ainoastaan käyttämistään tietoliikenneyhteyksistä ja mahdollisesti Internet-palveluntarjoajan perusmaksun. Informaatiopalveluiden tuottajille tietoverkoissa välitettävien informaatiopalveluiden luominen ja ylläpitäminen kuitenkin tyypillisesti aiheuttaa kustannuksia, 15 joita voidaan kattaa esimerkiksi myymällä mainostilaa informaatiopalvelun yhteyteen.

Esimerkiksi Internetissä tarjolla oleva valtava informaatiomäärä aiheuttaa hankaluuksia halutun oikean informaation löytämisessä. Jokaisella loppukäyttäjällä on tyypillisesti omat intressinsä, mieltymyksensä ja informaa-: 20 tiotarpeensa, joista edes tärkeimpien löytäminen Internetistä on usein kohtuut- I · i · : ·, toman vaivalloista ja aikaa vievää. Vastaavasti informaatiopalveluiden tarjoaji- • » ^ en kannalta olisi järkevää kohdistaa jokainen informaatiopalvelu juuri sellaisille • · _ ‘ loppukäyttäjille, jotka ovat kiinnostuneita juuri kyseisestä informaatiosta. Tämä tilit ’ päämäärä palvelee myös mainostajia, koska jos informaatiopalvelun sisältö 25 voidaan kohdistaa kiinnostuneille loppukäyttäjille tarkemmin, voi myös mainos-taja määritellä kohderyhmänsä tarkemmin. Täten loppukäyttäjää kiinnostavan informaation löytäminen tietoverkosta ja sen esittäminen loppukäyttäjälle vai-vattomasti ja nopeasti on niin loppukäyttäjän, palveluntarjoajan kuin mainosta-:'' ’: jankin etujen mukaista.

. 30 Tähän tarkoitukseen onkin kehitetty menetelmiä, joiden avulla lop- ‘ ; pukäyttäjän ns. Internet-kotisivu tai jokin vastaava selainsivu voidaan perso noida eli muokata sivun käsittämä informaatio ja hyperlinkit vastaamaan lop-;; * pukäyttäjän mieltymyksiä ja informaatiotarvetta. Tällaisia menetelmiä on kuvat-

·:'· tu esimerkiksi julkaisuissa WO 0008573, EP 1065614, EP 855659, WO

35 9 963 416, US 5 790 935, US 5754 938 ja DE 4440419.

2 115419

Ongelmana näissä tunnetuissa menetelmissä on, että ne perustuvat pelkästään kvantitatiiviseen tietoon loppukäyttäjästä ja loppukäyttäjän tiettyyn informaatiopalveluun kohdistamasta käyttöhistoriasta. Informaatiopalvelun tarjoajan kannalta tällainen kvantitatiivinen tieto kertoo ainoastaan, minkä 5 tyyppisestä informaatiosta loppukäyttäjä on kiinnostunut, mutta ei kuitenkaan sitä, onko loppukäyttäjä ollut tyytyväinen esitettyyn informaatiosisältöön ja sen esitystapaan.

Keksinnön lyhyt selostus

Keksinnön tavoitteena on siten kehittää menetelmä ja menetelmän 10 toteuttava laitteisto siten, että yllä mainittujen ongelmien haittoja saadaan vähennettyä. Keksinnön tavoitteet saavutetaan menetelmällä ja järjestelmällä, joille on tunnusomaista se, mitä sanotaan itsenäisissä patenttivaatimuksissa. Keksinnön edulliset suoritusmuodot ovat epäitsenäisten patenttivaatimusten kohteena.

15 Keksintö perustuu siihen, että keksinnön mukainen tietojärjestelmä käsittää informaatiosisältötietokannan, johon on tallennettu informaatiopalveluiden sisältöä kuvaavia parametreja, käyttäjäprofiilitietokannan, johon on tallennettu informaatiopalveluiden käyttäjiä kuvaavia parametreja, sääntötieto-kannan, joka käsittää testikäyttäjäjoukon reaktiosuhteet esitettyihin informaa-20 tioärsykkeisiin, informaatiosisältöavaruutta ja käyttäjäprofiiliavaruutta kuvaavat : tietokannat, joka käsittävät teoreettiset vaihtoehdot informaatiopalveluiden si- ♦ * * · :*.it sältöä ja käyttäjiä kuvaaville parametreille, sekä reaktioavaruutta kuvaava tie- . tokannan, joka käsittää teoreettiset vaihtoehdot informaatiopalveluiden käyttä- ,[’!· jien reaktiota kuvaaville parametreille, joka tietokanta muodostetaan informaa- * · . 25 tiosisältöavaruutta kuvaavan tietokannan ja käyttäjäprofiiliavaruutta kuvaavan * M t t tietokannan interaktiona. Tämä interaktio puolestaan määritetään sääntötieto- * * * * * kantaan määritettyjen reaktiosuhteiden perusteella.

Keksinnön mukaisessa menettelyssä muodostetaan metadatatie-dostot informaatiopalvelun käyttäjälle ja informaatiopalvelun sisällölle vertaa-: 30 maila käyttäjää ja informaatiopalvelun sisältöä kuvaavia todellisia parametreja / ; teoreettisiin parametreihin mainittujen sääntötietokantaan määritettyjen reak- ! tiosuhteiden perusteella, jonka pohjalta määritetään mainitun käyttäjän ja mai- . nitun informaatiopalvelun sisällön interaktion tuloksena syntyvät mahdolliset .,; ‘ reaktiot mainittujen metadatatiedostojen ja sääntötietokantaan (STK) määritet- *:" i 35 tyjen reaktiosuhteiden perusteella. Palveluntarjoaja valitsee mahdollisista reaktioista jonkin halutun reaktion, kun käyttäjä aloittaa kyseisen informaatiopalve- 3 115419 lun selaamisen, muokataan mainitun informaatiopalvelun sisältö käyttäjälle esitettäväksi siten, että halutun reaktion muodostumisen todennäköisyys käyt-I täjälle on mahdollisimman suuri.

Keksinnön mukaisessa menettelyssä relevanttien metadatatiedos-5 tojen luomiseksi on olennaisessa asemassa mainittu sääntötietokanta. Tämä sääntötietokanta voidaan muodostaa keksinnön erään edullisen suoritusmuodon mukaisesti siten, että esitetään tilastollisesti merkittävän suurelle testikäyt-täjäjoukolle informaatiosisältöavaruuteen kuuluvia informaatio-objekteja, joiden sisältöä ja esitystapaa varioidaan. Tämän testikäyttäjäjoukon reaktioista infor-10 maatio-objekteihin kerätään dataa, joka data käsittää testikäyttäjäjoukon elintoimintoja määrittävää mittausdataa tai erilaisiin kyselylomakkeisiin tai käyttäytymisen havainnointiin perustuvaa dataa. Lopuksi testikäyttäjäjoukon reak-tiosuhteet esitettyihin informaatio-objekteihin tallennetaan sääntötietokantaan siten, että käyttäjän, informaatiosisällön ja reaktion olennaiset parametrit linki-15 tetään toisiinsa.

Edelleen keksinnön erään edullisen suoritusmuodon mukaisesti kerätään käytönaikaisesti dataa informaatiopalveluiden käyttäjien reaktioista esitettyihin informaatio-objekteihin. Tämän kerätyn datan perusteella päivitetään ; käyttäjäprofiilitietokannan käsittämien informaatio-objektien parametreja sekä 20 sääntötietokannan käsittämiä käyttäjän, informaatiosisällön ja reaktion linkitys-suhteita. Käyttäjiltä on edullisesti olemassa jonkinlainen takaisinkytkentä kek-: sinnön mukaiseen tietojärjestelmään, jonka takaisinkytkennän kautta voidaan kerätä dataa, joka määrittelee esimerkiksi käyttäjän tietointresseja, käyttöhisto-riaa sekä edullisesti käyttäjäjoukon elintoimintoja määrittävää mittausdata, jo-25 ka edelleen voi käsittää esimerkiksi antureiden avulla mitattavaa dataa käyttä-titi. jän sydämen sykkeestä, ihon hikoilusta, verenpaineesta ja/tai kasvolihasten jännityksestä tai kameran avulla määritettävää dataa käyttäjän silmän liikkeis- *’·' tä.

Vielä keksinnön erään edullisen suoritusmuodon mukaisesti muo-. :" 30 dostetaan kerätyn datan perusteella käyttäjän reaktioita kuvaava tiedosto, jol- ...·* loin halutun reaktion toteutumista käyttäjälle voidaan seurata vertaamalla mai- . : nittua tiedostoa sääntötietokannan käsittämien reaktiosuhteiden perusteella .'..: reaktioavaruutta kuvaavaan tietokantaan.

Tämän vertaamisen perusteella määritetään sitten halutun reaktion .. ; ‘ 35 toteutumisen todennäköisyys ja mikäli haluttu reaktio ei ole toteutunut riittävän : todennäköisesti, muodostetaan adaptaatiotiedosto, joka käsittää uudet määri- 4 115419 tykset käyttäjälle esitettävälle informaatio-objektille, joiden määritysten avulla käyttäjälle pyritään aikaansaamaan haluttu efekti.

Keksinnön mukaisen menetelmän ja järjestelmän etuna on, että sekä informaatiopalveluiden sisältöä ja sisällön esitystapaa että yksittäisiä käyttä-5 jiä mallintava metadata voidaan muodostaa siten, että kyseiset metadatatie-dostot mahdollistavat tilastollisesti todennäköisesti määritettävien reaktioiden aiheuttamisen käyttäjälle. Edelleen keksinnön mukaisella menettelyllä voidaan systemaattisesti mallintaa yksittäisen käyttäjän psykologisia reaktioita esitettyyn informaatioon. Vielä keksinnön mukaisen menettelyn etuna on, että käyt-10 täjältä saatavan takaisinkytkentäinformaation avulla käyttäjälle esitettävää informaatiota voidaan muokata siten, että käyttäjälle saadaan aikaiseksi käyttäjän ja/tai palveluntarjoajan kannalta suotuisa psykologinen reaktio esitettyyn informaatiosisältöön ja esitystapaan. Täten palveluntarjoajan kannalta pystytään tuottamaan yksilökohtaisia informaatiopalveluita perustuen käyttäjän psy-15 kologisten reaktioiden mallintamiseen, minkä lisäksi voidaan parantaa käyttäjän tyytyväisyyttä kyseiseen informaatiopalveluun.

Kuvioiden lyhyt selostus

Keksintöä selostetaan nyt lähemmin edullisten suoritusmuotojen yhteydessä, viitaten oheisiin piirroksiin, joista: 20 kuvio 1 esittää yksinkertaistettuna lohkokaaviona erästä tunnetun : .·. tekniikan mukaista tietojärjestelmää; :·. * kuvio 2 esittää yksinkertaistettuna lohkokaaviona keksinnön • »· ‘ mukaista tietojärjestelmää; • · kuvio 3 esittää vuokaaviona käytettävissä olevia reaktioita määritte- * ►«· 25 levän tiedoston muodostamista; » * *» · kuvio 4 esittää vuokaaviona haluttujen reaktioiden linkittämistä in-:: formaatiosisältöobjekteihin sekä käyttäjiin; kuvio 5 esittää lohkokaaviona keksinnön mukaista menettelyä halut-:* tujen reaktioiden aikaansaamiseksi käyttäjälle; ja : ’ ”: 30 kuvio 6 esittää lohkokaaviona eräitä keksinnön toteuttamisessa käy- ' . tettäviä välineitä.

Keksinnön yksityiskohtainen selostus

Viitaten kuvioon 1 esitetään esimerkki eräästä tietojärjestelmästä, ,: jossa keksinnön mukaista menettelyä voidaan soveltaa. Kuviossa 1 esitetään » » 35 yksinkertaistetusti yleinen Internet-verkko, johon käyttäjät (U) liittyvät päätelait- i 5 115419 teillään esimerkiksi Internet-palveluntarjoajan (ISP) tai yksityisen lähiverkon (LAN) kautta. Internetiin on liittynyt lukemattomia informaatiopalveluiden tarjoajia (SP), joista kuviossa 1 on selkeyden vuoksi esitetty vain yksi. Informaatio- palveluiden tarjoaja voi olla yksinkertaisesti jonkun henkilön kotisivu tai toises-5 sa äärimmäisyydessä suuri mediayritys, joka välittää hyvin suuria määriä informaatiota. Nämä suuret informaatiomäärät on edullista tallentaa useisiin, tyypillisesti määrätyllä tavalla rakenteistettuihin tietokantoihin (DB1, DB2), joista tietoa voidaan hakea ohjelmistosovelluksen avulla halutuilla ehdoilla. Osa tietokannoista (DB3) voi olla myös hajautettuna palveluntarjoajan tietojärjes-10 telmän ulkopuolelle, mutta mainittu ohjelmistosovellus on kuitenkin järjestetty hakemaan tietoa myös näiltä tietokannoilta. Sinänsä käyttäjät ja informaatiopalvelun tarjoajan yhdistävä verkko voi olla myös mikä tahansa muu tietoliikenneverkko kuin Internet, kuten puhelin- tai matkaviestinverkko.

Jotta tästä informaatiopalvelun tarjoajan suuresta informaatiomää-15 rästä voidaan nopeasti tarjota käyttäjälle tätä kiinnostavaa informaatiota, on informaatiosisällöstä luotava metadataa eli informaatiosisältöä kuvaavaa informaatiota. Edelleen, jotta käyttäjälle esitettävä informaatio voidaan helpommin sovittaa käyttäjälle sopivaan muotoon, on edullista muodostaa myös käyttäjää kuvaavaa informaatiota eli käyttäjämetadataa.

20 Keksinnön mukainen menettely käyttäjälle relevantin metadatan luomiseksi informaatiopalvelun sisällöstä perustuu sekä kvantitatiivisesti mitat-i taviin että myös kvalitatiivisesti määritettäviin parametreihin yhtäältä informaa- tion sisällöstä ja toisaalta itse käyttäjästä ja siihen, että on olemassa olennai-. \ sesti määritettävissä oleva reaktiosuhde ennalta asetetun kvantitatiivisen ja 25 kvalitatiivisen informaatiosisällön ja tietyn käyttäjäprofiilin välillä. Toisin sano- » · t . en, tietyn kaltaiset ihmiset reagoivat tietyllä, olennaisesti määritettävissä ole valla tavalla heille esitettävään informaatioon, joka reagointi taas riippuu esitet-

• I

‘ * * * tävän informaation kvantitatiivisesta ja kvalitatiivisesta informaatiosisällöstä.

Edellä mainittu olennaisesti määritettävissä oleva reaktiosuhde pe-..30 rustuu psykologisiin tutkimuksiin, joissa on kokeellisesti todettu, että psykolo-;· gisesti merkittävällä ärsykkeellä voidaan ennustettavasi ja luotettavasti tuottaa : tietty välitön ja lyhytaikainen psykologinen ja/tai behavioraalinen efekti, jonka . ’,. J efektin muutokset eri yksilöiden välillä ovat tilastollisesti ennustettavissa suh teessa ärsykkeen muutoksiin. Informaation vastaanottamisen suhteen yksilölle 35 voidaan määrittää ainakin emotionaalinen efekti, joka riippuu autonomisen ’": ja/tai sympaattisen/parasympaattisen hermoston reaktioista, kognitiivinen efek- 6 115419 ti, joka määräytyy yksilökohtaisesta informaatioprosessoinnin tehokkuudesta, kokemuksellinen efekti, joka määräytyy käytön miellyttävyydestä sekä näiden efektien keskinäisen vuorovaikutuksen aiheuttamat efektit, j Efektin muutos voidaan määritellä hyväksi tai huonoksi riippuen 5 vastaavasti siitä, vahvistaako vai heikentääkö ärsykkeen muutos efektiä. Tätä reaktiosuhdetta on tutkittu ns. ATI-menetelmän (Aptitude Treatment Interaction) yhteydessä, jossa erilaisia ärsykkeitä esitetään erilaisille yksilöille ja tutkitaan ärsykkeiden eri dimensioiden muutosten vaikutusta yksilöllisiin efekteihin. ATI-tutkimuksissa on todettu, että sama ärsyke aiheuttaa eri yksilöille erilaisen 10 välittömän ja lyhytaikaisen psykologisen ja behavioraalisen efektin, joka voidaan ennustaa olennaisen luotettavasti silloin, kun tiedetään, mitkä ovat tällaisten efektien tuottamiseksi relevantit ärsykkeen ominaisuudet suhteessa yksilöllisiin eroihin, edellyttäen että mainittuja ominaisuuksia voidaan säädellä riittävällä tarkkuudella. ATI-periaattetta on selvitetty tarkemmin esimerkiksi jul-15 kaisussa: Riding, R. J. and Rayner, S. (1998); ’’Cognitive styles and learning strategies. Understanding style differences in learning and behavior.” David Fulton Publishers, London, jossa kuvataan ATI-menetelmän käyttöä tietokonepohjaisessa opetuksessa.

Esimerkiksi käytettäessä informaatiopalveluita ärsykkeinä voidaan 20 relevanteiksi ärsykkeen ominaisuuksiksi perustellusti olettaa ainakin informaa-tiotyyppi sekä informaation esittämistavan eri muodot. Näitä ominaisuuksia : muokkaamalla voidaan tuottaa erilaisia efektejä informaatiopalvelun käyttäjäl- ·*... le. Informaatiopalvelun tarjoajan kannalta on täten edullista tuottaa informaa- » . tiopalvelun käyttäjälle positiiviisia efektejä siten, että käyttäjälle esitetään häntä .' ’ ’: 25 kiinnostavaa informaatiota sopivassa muodossa, jolloin käyttäjä on tyytyväinen * > . saamaansa palveluun ja halukas käyttämään kyseistä informaatiopalvelua myös myöhemmin.

‘ * ‘ ATI-periaatteen mukaan yksilön eli tässä tapauksessa informaatio palvelun käyttäjän ominaisuudet, ärsykkeen eli tässä tapauksessa informaa- , 30 tiopalvelun ominaisuudet ja syntyvät efektit muodostavat interaktiivisen muut- tujakolmion, jolloin kun tiedetään kaksi muuttujakolmion arvoista, voidaan kol- , . : mas arvo ennustaa. Informaatiopalvelun tarjoaja pystyy määrittämään ja » : · , ! muokkaamaan ärsykkeen eli informaatiopalvelun ominaisuuksia monella eri » tavalla. Edelleen informaatiopalvelun tarjoaja pystyy määrittämään pitkälti sen, . ‘ 35 millaisia efektejä esitettävällä informaatiolla halutaan aikaansaada käyttäjälle.

: Näin ollen ratkaistavaksi seikaksi muodostuu se, miten esitettävän informaati- 7 115419 on ominaisuuksia tulee muokata, jotta esitettävä informaatio tuottaa haluttuja efektejä käyttäjälle. On siis huomattava, että ATI-periaate tarjoaa teoreettisen viitekehyksen sille, kuinka tämä muokkaus tulee suorittaa. Seuraavassa esitetään tietojärjestelmä ja menetelmä, jotka tarjoavat tekniset välineet esitettävän 5 informaation muokkaamiseksi halutulla tavalla.

Keksinnön mukaisen tietojärjestelmän rakennetta voidaan havainnollistaa kuvion 2 mukaisella lohkokaaviolla. Tietojärjestelmä käsittää informaatiopalvelun sisällön mahdollisia teoreettisia variaatioita kuvaavan tietokannan tai matriisin informaatiosisältöavaruus ISA, joka siis käsittää olennaisesti 10 kaikki kulloinkin käytettävissä olevat vaihtoehdot informaatiopalvelun sisällön ja sisällön eri parametrien muokkaamiseksi. Eräs relevantin metadatan muodostamisen kannalta olennainen seikka onkin välitettävän informaatiopalvelun sisällön monipuolinen parametrisointi. Sisältöä voidaan parametrisoida monella eri tavalla, mutta sisältöparametrien tulisi olennaisesti käsittää ainakin joita-15 kin seuraavista luokista: - sisällön substanssi, joka voidaan määrittää melko kategorisesti, kuten esimerkiksi ’’uutiset”, joka voidaan vielä jakaa alatasoihin, kuten ’’talousuutiset”, ’’urheilu-uutiset”, ’’viihdeuutiset”, jne. Tällöin parametri Substanssi voi saada n kappaletta arvoja SA (SA1...n).

20 - sisällön modaliteetti, joka voi olla esimerkiksi tekstiä, grafiikkaa, ääntä, still-kuvaa, videota, animaatiota tai simulaatiota. Tällöin parametri Mo-: ·*; daliteetti voi saada n kappaletta arvoja M (M1 ...n).

• I . · : \ - sisällön rakenne, joka voidaan jakaa kahdelle parametrille eli sisäl- . lön formaatti, joka määrittelee sisällön visuaalisen rakenteen, kuten kirjaisin- * · 25 tyypin, otsikon paikan, väliotsikoiden käytön, katseluikkunan koon, jne., ja sisällön konseptuaalinen rakenne, jota voidaan määrittää esimerkiksi informaa-tiolohkon koon, informaation rakenteellisen järjestyksen, informaatioon liittyvi-

» I

’··' en yleiskatsausten määrän, pituuden ja sijainnin ym. vastaavien parametrien suhteen. Parametri Formaatti voi myös saada n kappaletta arvoja F (F1...n) ja 30 vastaavasti parametri Konseptuaalinen voi saada n kappaletta arvoja K > (K1...n).

, : - muut informaation sisältöä kuvaavat parametrit, joita kuvataan pa- ’ ! rametrilla Muut, joka voi myös saada n kappaletta arvoja MU (MU1 ...n).

Näiden parametrien ja niiden arvojen keskinäiset interaktiot muo-,, ; ‘ 35 dostavat informaatiopalvelun sisältöä kokonaisuudessa kuvaavan moniulottei- ‘ ί sen informaatiosisältöavaruuden, joka voidaan siis määrittää matriisilla ISA, 8 115419 joka muodostuu, kun parametrit ja niiden arvot kerrotaan keskenään: ISA=(SA1 ...n) X (M1 ...n) X (F1...n) X (K1...n) X (MU1...n).

Toinen mallintamisen kannalta olennainen seikka on, että informaatiopalvelun loppukäyttäjällä on aina olemassa oma käyttäjäprofiilinsa. Vastaa-5 vasti myös käyttäjäprofiilia voidaan parametrisoida monella eri tavalla, mutta käyttäjäprofiiliparametrien tulisi olennaisesti käsittää ainakin joitakin seuraavis-ta luokista: - implisiittinen käyttäjäprofiili, joka käsittää esimerkiksi käyttäjän sukupuolen, iän, koulutuksen, asuinpaikan ym. käyttäjää implisiittisesti määritte- 10 leviä parametreja IP (IP1...n). Alustava implisiittinen käyttäjäprofiili voidaan määrittää esimerkiksi palvelun rekisteröintilomakkeessa olevan kyselyn avulla, jolloin tätä käyttäjäprofiilia voidaan myöhemmin tarkentaa käyttäjän käyttökertojen myötä.

- eksplisiittinen käyttäjäprofiili, joka voi käsittää käyttäjää implisiitti- 15 sesti määrittelevien parametrien pohjalta tiettyjen sääntöjen tai oletusten perusteella muodostettuja eksplisiittisiä parametreja EP (EP1...n), joiden muodostuksessa voidaan olettaa, että esimerkiksi tietyn sukupuolen, iän, koulutuksen ja asuinpaikan omaavat käyttäjät stereotyyppisesti etsivät tietyn tyyppistä informaatiota, 20 - tietointressiprofiili, joka käsittää parametreja TP (TP1...n) niistä in- formaatiokategorioita, joista käyttäjä on kiinnostunut. Nämä parametrit TP voi-• *. vat pitkälti vastata informaatiosisällön substanssiparametreja SA. Myös tie- 9 9 t » :\ tointressiprofiili voidaan alustavasti määrittää palvelun rekisteröintilomakkees- | sa olevan kyselyn avulla ja tietointressiprofiilia voidaan myös myöhemmin tar- « ! » ‘ , 25 kentaa käyttäjän käyttökertojen myötä.

’ - käyttöhistoriaprofiili, joka käsittää käyttäjän aikaisempia informaa tiopalvelun käyttökertoja määrittäviä historiaparametreja HP (HP1...n), kuten : informaatiopalvelun selaamiseen käytetty aika, käyttökertojen välinen aika, se latut informaatiokategoriat ym. kvantitatiivisia parametreja, ’ 30 - kollaboratiivisen suodatuksen profiili, jossa esimerkiksi edellä mai- ; nittuja profiileja yhdistämällä ja sen jälkeen tiettyjen sääntöjen mukaan suodat tamalla voidaan käyttäjälle määrittää uusia parametreja KP (KP1...n) esimerkiksi informaatiokategoriakohtaisesti, ja - muut käyttäjäprofiilia kuvaavat parametrit, jotka voivat myös saada 1 35 n kappaletta arvoja MP (MP1... n).

) 9 115419 Näiden parametrien ja niiden arvojen keskinäiset interaktiot muodostavat informaatiopalvelun käyttäjiä kokonaisuudessa kuvaavan moniulotteisen käyttäjäprofiiliavaruuden, joka voidaan määrittää matriisilla KPA, joka muodostuu, kun parametrit ja niiden arvot kerrotaan keskenään: j 5 KPA=(IP1...n) X (ΕΡ1...Π) X (ΤΡΙ.,.η) X (HP1...n) X (KP1...n) X (MP1...n).

Käyttäjäprofiiliavaruus tallennetaan tietojärjestelmän käsittämään tietokantaan KPA.

Informaatiosisältöavaruuden ja käyttäjäprofiiliavaruuden interaktio, ts. matriisien ISA ja KPA kertominen keskenään, muodostaa geneerisen in-10 formaation syntyvästä efektistä eli efektiavaruuden, jota voidaan mallintaa muodostuvalla matriisilla EA=ISA X KPA.

! Nämä edellä mainitut kolme matriisia käsittävät siis geneerisen tie don eli teoreettisesti kaikki vaihtoehdot informaatiopalvelun sisällöstä ja sisällön variaatioista, käyttäjistä ja käyttäjien variaatioista sekä näiden interaktiosta 15 syntyvistä efekteistä ja niiden variaatioista.

Jotta näistä kaikista teoreettisesti mahdollisista vaihtoehdoista pystytään määrittämään todennäköisyydet sisällön, käyttäjien ja näiden interaktiona syntyvien efektien eri kombinaatiolle, tarvitaan empiirisesti hyväksi todettu referenssimalli, jota tässä yhteydessä kutsutaan sääntötietokannaksi STK. Tä-20 ten sääntötietokanta STK määrittää edellä kuvatun interaktion eli informaatiosisältöavaruuden, käyttäjäprofiiliavaruuden ja efektiavaruuden keskinäisen : vuorovaikutuksen toistensa arvoihin. Sääntötietokanta STK toimii täten : '· muuttujakolmion ’’algoritmina”, jonka avulla voidaan määrittää kolmas tekijä, :, ’: kun kaksi muuta tekijää tunnetaan.

*: : 25 Sääntötietokanta STK muodostetaan edullisimmin ennen järjestel- • ; män käyttöönottoa siten, että esitetään todellisille testikäyttäjille erilaista infor- . ·, maatiota vaihdellen informaation sisältöä ja esitystapaa, jolloin samanaikaises-

• I

ti mitataan erilaisilla menetelmillä näiden testikäyttäjien reaktioita esittävään informaatioon. Reaktioiden mittaamiseen voidaan käyttää erilaisia menetelmiä, > 30 kuten esimerkiksi määritellään reaktioita testikäyttäjiin kytkettyjen, erilaisia elin-·' toimintoja mittaavien antureiden avulla. Antureita voidaan kytkeä esimerkiksi : eri puolille testikäyttäjien kehoa tai anturi/antureita voidaan integroida esimer- • kiksi tietokoneen hiireen. Edelleen tunnetaan menetelmiä, joissa testikäyttäjien reaktioita voidaan pyrkiä määrittämään käyttäjän silmänliikkeitä tarkkailevan - » 35 kameran avulla. Testikäyttäjien reaktioita voidaan määrittää tilastollisesti luotettavasti myös erilaisten haastattelujen, lomakkeiden ja käyttäjän käytöksen 10 115419 havainnointiin perustuvien metodien avulla. Erilaiset metodit elintoimintojen ja reaktioiden mittaamiseen sekä takaisinkytkentään ovat alan ammattimiehelle | sinänsä tunnettuja ja niitä on kuvattu mm. patenttijulkaisuissa US 5649061, US 4883067, US 5 377100 ja US 5409445. Sinänsä testikäyttäjien reaktioi-5 den mittaamiseen käytettävä menetelmä ei keksinnön toteutuksen kannalta ole erityisen olennaista, vaan olennaisempaa on se, että sääntötietokannan STK muodostamiseen käytettävien testikäyttäjien lukumäärä on riittävä, jotta pystytään määrittämään tilastollisesti riittävän tarkat todennäköisyydet sisällön, käyttäjien ja näiden interaktiona syntyvien efektien eri kombinaatiolle. Riittävä 10 testikäyttäjien lukumäärä tähän tarkoitukseen on olennaisesti ainakin useita satoja testikäyttäjiä.

Edelleen tietojärjestelmä käsittää käyttäjäprofiilitietokannan KTK, joka käsittää tietoja informaatiopalvelun todellisista käyttäjistä. Edullisesti jokaisesta käyttäjästä muodostetaan tietokantaan KTK käyttäjätiedosta, joka kä-15 sittää käyttäjän oman profiilin, jolla on tietyt parametrit ja näillä parametreillä käyttäjäkohtaiset arvot. Käyttäjän oman profiilin parametrit käsittävät edullisesti mahdollisimman monta käyttäjäprofiiliavaruuden KPA määrityksessä käytettyä parametria eli implisiittisen käyttäjäprofiilin, eksplisiittisen käyttäjäprofiilin, tie-tointressiprofiilin, käyttöhistoriaprofiilin, kollaboratiivisen suodatuksen profiilin 20 ja muut käyttäjäprofiilia kuvaavat parametrit. Käyttäjäprofiilitietokanta KTK on edullisesti rakenteistettu mahdollisimman samalla tavalla kuin käyttäjäprofii- · · liavaruus KPA. Edelleen käyttäjätiedostoon tallennetaan tiedot informaatiosta, | · jota käyttäjä kuluttaa: informaatiosisältö, joka määritellään sisältöparametreilla, : jotka vastaavat edullisesti mahdollisimman pitkälle informaatiosisältöavaruu- :·'· 25 den ISA määrityksessä käytettyjä parametreja. Käyttäjätiedostoon tallenne- ....: taan käyttäjäkohtaiset arvot kaikista niistä profiili- ja informaatiosisältöparamet- . , reistä, jotka käyttäjälle pystytään määrittämään.

Näitä parametreja ja niiden arvoja päivitetään sitä mukaa, kun parametrien arvot muuttuvat ja uusia parametreja pystytään määrittämään. Täten 30 on selvää, että kun käyttäjä aloittaa informaatiopalvelun käytön ensimmäistä kertaa, käytössä olevien profiili- ja informaatiosisältöparametrien määrä on vie-. : lä suhteellisen vähäinen eivätkä parametrien arvot ole välttämättä vielä vakiin- : tuneita. Kuitenkin jo lyhyehkön käyttöajan jälkeen käyttäjälle voidaan määritel lä uusia parametreja ja tarkentaa parametrien arvoja, jolloin käyttäjäprofiili tar- 35 kentuu nopeasti.

11 115419 Käyttäjälle voidaan edullisesti määrittää myös etukäteen alustava käyttäjäprofiili esimerkiksi rekisteröintilomakkeessa olevan kyselyn avulla. Kyselyn perusteella voidaan muodostaa ainakin alustavat implisiittinen käyttäjä- j profiili ja tietointressiprofiili, joita voidaan myöhemmin tarkentaa käyttäjän käyt- j 5 tökertojen myötä. On myös mahdollista, että käyttäjälle suoritetaan vastaavan tyyppinen testitilaisuus kuin edellä kuvatuille testikäyttäjille, jolloin käyttäjätie-dostoon voidaan tallentaa myös käyttäjän reaktiot esitettyyn erilaiseen informaatiosisältöön ja informaation esitystapaan.

Edelleen tietojärjestelmä käsittää informaation sisältötietokannan 10 ITK, joka käsittää informaatiopalvelun todelliset sisältöobjektit, jotka voivat konkreettisesti sijaita useassa eri tietokannassa. Informaation sisältötietokanta ITK on edullisesti rakenteistettu mahdollisimman samalla tavalla kuin infor-maatiosisältöavaruus ISA.

Kaikki edellä mainitut tietokannat ja niiden käsittämät tiedot voidaan 15 rakenteistaa edullisesti siten, että tietokantojen käsittämien tietoelementtien vertailu ja interaktio on tehty mahdollisimman joustavaksi personoinnissa tarvittavan metadatan muodostamiseksi. Alan ammattimiehelle on selvää, että tietokantojen rakenteistaminen voidaan suorittaa lukuisilla eri tavoilla, jolloin myös metadatan muodostamista tukevaa rakenteistamista voidaan yrittää op-20 timoida monella eri tavalla. Samoin edellä mainittujen tietokantojen konkreettinen toteuttaminen ei myöskään ole keksinnön kannalta olennaista, jolloin fyy-: sisesti niitä voidaan integroida sopivasti yhteen tai ne voivat olla kokonaan eril- : '· lisiä.

: Keksinnön erään edullisen suoritusmuodon mukaisesti tietojärjes- ·:- · 25 telmän käsittämät informaatioelementit voidaan koodata XML-dokumenteiksi ;· : (Extensible Markup Language), mikä helpottaa tietokantaparametrien raken- ,···, teistamista. Kun muodostetaan rakenteisia sisältödokumentteja, sisältödoku- menttiin kerättävät tiedot voidaan järjestää ennalta määritetyn dokumenttityyp-pikuvauksen DTD (Document Type Description) mukaisesti. DTD määrittää 30 XML-kielessä käytettävät tunnisteet (Tag), tunnisteiden välisten elementtien ·’ (ELEMENT) rakenteelliset suhteet ja muita käytettäviä XML-dokumenttien : .: määrityksiä. Kuten XML-kielestä on hyvin tunnettua, elementti alkaa alkutun- nisteesta (esim. <section>) ja loppuu lopputunnisteeseen (</section>) ja se voi sisältää tekstiä tai muita elementtejä. Valideissa sisältödokumenteissa DTD ei 35 kuitenkaan ole välttämätön, kunhan sisältödokumenttia käsittelevään sovellukseen on määritetty käsiteltävät elementit.

12 115419

Jatkoprosessoinnin mahdollistamiseksi parametriarvot ryhmitellään sisältödokumentissa informaatioelementtien perusteella, esimerkiksi jokaiselle informaatioelementille voidaan määrittää DTD:ssä oma elementtinsä, jossa määritetään tyypillisesti useita parametriarvoja. Järjestelmän käsittämien pa-5 rametriarvojen määrä on yleensä erittäin suuri, jolloin järjestelmässä muodostetaan useita sisältödokumentteja eri seurattavia parametrikokonaisuuksia varten. Tyypillisesti parametriarvojen keräys, XML-sisältödokumenttien muodos-tus/tallennus ja niiden vertailu suoritetaan työasemassa WS, joka käsittää yhden tai useampia sovelluksia. Työasema WS käsittää edullisesti XML-10 selainsovelluksen, jotta XML-sisältödokumentteja voidaan esittää käyttöliittymässä UI palveluntarjoajan järjestelmää hoitavalle operaattorille.

XML-kielen avulla ei ole mahdollista määrittää sisältödokumentin (tai erodokumentin) ulkoasua, eli tyylejä, joiden mukaisesti sisältödokumentti näkyy käyttäjän tai operaattorin työaseman WS näytöllä. Ulkoasu voidaan 15 määritellä erilaisia päätteitä ja työasemia varten käyttämällä XSL-määritystä (Extended Style sheet Language). XSL on siis XML-dokumenttien esityskieli, joka koostuu kahdesta osasta: XML-dokumenttien muunnoksista sekä muotoi-lusanastoista. Erään edullisen suoritusmuodon mukaisesti XML-sisältödokumentti käsittää XSL-kielen mukaisen tyylimäärittelyn (Style Sheet) 20 sisältödokumentin ulkoasusta. On myös mahdollista käyttää muita tyylimäärittelyjä, kuten CSS-tyylimäärittelyjä (Cascading Style Sheet).

• · :. * Tyylimäärittelyssä voidaan määrittää tietojen esitystapa dokumen- • · • .. tissa, kuten esitysjärjestys ja/tai ulkoasu. Eri informaatioelementeille ja niiden : parametreille ja parametriarvoille voidaan käyttää erilaisia tyylimäärittelyjä. Täl- ·:*· 25 löin sovellus muokkaa tietokannoista haettavat tiedot käyttäjälle sopivaksi määritettyyn muotoon edullisesti XSL-tyylimäärittelyä muuttamalla. Keksinnön . ··. erään edullisen suoritusmuodon mukaisesti XSL-tyylimäärittely käsittää ohjeet, joiden mukaisesti voi muuntaa XML-muotoiset tiedot HTML-muotoisiksi. Tällöin sisältödokumentti tai erodokumentti voidaan esittää myös laitteissa, joissa 30 on ainoastaan HTML-selain, mikä tyypillinen tilanne käytettäessä informaatiopalvelua esimerkiksi Internetin kautta. Tyylimäärittelyn mukaan muotoiltu sisäl-: tödokumentti voi yleisesti sisältää tekstiä, hypertekstiä, graafista dataa tai viit- : tauksia graafisiin datakuviin, audioon, videoon ja muuhun sisältöön. Siinä voi olla myös linkkejä muihin tiedostoihin. Sisältödokumenttien liitteenä voidaan 35 käyttäjien päätteille ladata ohjelmia, kuten Java™ applet-sovelluksia tai Mic- f 13 115419 rosoft™ ActiveX-sovelluksia, jotka voivat hoitaa myös jo edellä kuvattuja sisäl-tödokumenttien prosessointeja.

Palveluntarjoajan kannalta hyödyllisen metadatan muodostamisen suhteen on olennaista, että esitettävän informaation, käyttäjän ja käyttäjän re-5 aktioiden muodostamassa muuttujakolmiossa palveluntarjoaja pyrkii mallintamaan jokaista käyttäjää, jotta käyttäjälle voitaisiin tuottaa sopivia haluttuja efektejä informaation sisältöä ja esitystapaa muuttamalla. Palveluntarjoaja tyypillisesti tietää, millaisia efektejä on edullista pyrkiä tuottamaan, ja toisaalta palveluntarjoaja pystyy vaikuttamaan ainoastaan informaation sisältöön ja esi-10 tystapaan.

Personoinnissa tarvittavan metadatan muodostaminen tapahtuu ohjelmiston avulla, joka ohjelmisto hakee ensin tietokannasta käyttäjäprofiiiiava-ruutta kuvaavan matriisin KPA ja sen arvot. Tämän jälkeen ohjelmisto hakee käyttäjätietokannasta KTK personoitavaa käyttäjää, kuten Käyttäjäl, koskevan 15 profiilitiedoston Profiilil, jota sitten verrataan matriisin KPA parametreihin ja parametrien arvoihin. Profiilitiedoston Profiilil parametrit sijoitetaan matriisin KPA vastaavien parametrien päälle, jonka jälkeen parametrien ja niiden arvojen vastaavuutta tutkitaan. Tästä vertailusta syntyvä tiedosto Käyttäjäl Metadata käsittää tiedon siitä, mihin geneeriseen käyttäjäluokkaan Käyttä-20 jäi kuuluu. Koska käyttäjäprofiiliavaruuden KPA interaktio informaatiosisältö-avaruuteen ISA ja efektiavaruuteen EA määräytyy sääntötietokannan STK pe- : rusteella, voidaan Käyttäjäin geneeristä käyttäjäluokkaa määrittävästä tiedos- • · » · tosta Käyttäjäl Metadata johtaa sääntötietokannan STK muodostaman algo-. . \ ritmin avulla lainalaisuudet informaatiosisällölle ja muodostuville efekteille.

25 Vastaavasti ohjelmisto muodostaa metadatarakenteen informaatio- • · . palvelun sisällölle. Ensin ohjelmisto hakee tietokannasta informaatiosisältö- avaruutta kuvaavan matriisin ISA ja tallentaa sen muistiin tiedostoksi Infor- * · **·*’ maatioRakenne. Seuraavaksi ohjelmisto käy läpi informaatiopalvelun sisällön sisältötietokannasta ITK, jonka pohjalta muodostetaan tulkinta sisältötietokan- > .Γ 30 nan rakenteesta eli tiedosto SisältöTulkinta. Tämä tiedosto käsittää tiedon niistä säännöistä, joiden perusteella ohjelmisto suoritti tulkintansa sekä tiedon sii-\ : tä, mihin informaation sisältöobjektien luokkaan kulloinenkin tulkinta liittyy.

' J Edelleen tiedosto SisältöTulkinta käsittää linkitysosoitteet sisältötietokannan ITK eri informaatio-objekteihin. Näin tiedosto SisältöTulkinta käsittää mahdolli-,; ’ 35 simman rikasta metadataa informaatiopalvelun sisällöstä, jolloin sitä voidaan : hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti informaation jatkokäsittelyssä. Näiden 14 115419 kahden tiedoston, InformaatioRakenne ja SisältöTulkinta, parametrien ja niiden arvojen vastaavuutta tutkitaan. Tästä vertailusta syntyy kolmas tiedosto SovitettuSisäitöInformaatioRakenne.

Edellä kuvatut tulkinnat eri tietokantojen sisällön vertailusta voidaan 5 muodostaa esimerkiksi käyttämällä erilaisia tunnettuja analyysi- ja koneoppimisen menetelmiä, joita ovat esimerkiksi itseorganisoituviin neuroverkkoihin perustuvat menetelmät tai ns. Bayes-menetelmä. Sinänsä tulkinnan muodostamiseksi voidaan käyttää mitä tahansa menetelmää, joka soveltuu siihen, että järjestelmä muodostaa ensin konekielisen kuvauksen eri tietokannoista ja ver-10 taa tietokantojen kuvauksia toisiinsa. Tämän jälkeen järjestelmä päättelee, esim. neuroverkkojen tai Bayes-menetelmän avulla, kuinka hyvin nämä kuvaukset vastaavat toisiaan ja muodostaa tämän päättelyn pohjalta uuden tiedoston, joka käsittää päättelyn tuloksen ja jota voidaan käyttää edelleen jatkopro-sessoinnissa.

15 Tämän jälkeen ohjelmisto linkittää tiedoston SisältöTulkinta käsit- tämien informaation sisältöobjektien linkkitietojen avulla tiedoston SovitettuSi-sältöInformaatioRakenne tiedot sisältötietokannassa ITK oleviin sisältöobjek-teihin. Tästä linkityksestä muodostuu neljäs tiedosto SisältöMetadata, joka käsittää tiedoston SovitettuSisältöInformaatioRakenne tiedot sekä linkkitiedot, 20 jotka kuvaavat sisältötietokannan ITK ne sisältöobjektit, näiden parametrit ja parametrien arvot, jotka on kuvattu tiedostossa SovitettuSisältöInformaatioRa-: kenne. Toisin sanoen, SisältöMetadata on informaatiopalvelun sisällön meta- datarakenteen kuvaava tiedosto, jonka muodostuksessa on otettu huomioon . käyttäjille aiheutettuja erilaisia efektejä, johtuen siitä, että informaatiosisältö- 25 avaruuden ISA interaktio käyttäjäprofiiliavaruuteen KPA ja efektiavaruuteen * · EA määräytyy sääntötietokannan STK perusteella.

.., Täten algoritmi, jota ohjelmisto toteuttaa edellä kuvatuissa paramet- ' rien ja niiden arvojen vertailussa, perustuu ATI-periaatteelle siten, että algorit min perustaksi määritellään sisällön ja sen esitystavan sekä käyttäjän Profii-30 Ii1:n välisen interaktion aikaansaama efekti, jolloin tästä kokonaisuudesta muodostuu interaktiivinen kokonaismuuttuja, joka on tallennettu sääntötieto-: kantaan STK. Algoritmi johdetaan sääntötietokannan STK sisällön perusteella, • jolloin algoritmin avulla voidaan muodostaa tilastolliseen todennäköisyyteen perustuvia ennusteita, jotka perustuvat siihen, että sisältö ja sen esitystavat, . ’ 35 käyttäjäprofiili ja aikaansaadut efektit muodostavat muuttujakolmion, jonka ·' keskinäiset reaktiosuhteet on määritetty ja tallennettu sääntötietokantaan STK.

15 115419 Tällöin, jos tiedetään informaation sisältö ja sen esitystapa sekä haluttu efekti, voidaan määrittää ainakin joitakin osia käyttäjän profiilista. Vastaavasti, jos tie-! detään käyttäjän profiili ja haluttu efekti, voidaan päätellä sopiva informaation i sisältö ja sen esitystapa. Edelleen, jos tiedetään käyttäjän profiili sekä infor- 5 maation sisältö ja sen esitystapa, voidaan päätellä muodostuva efekti.

Ohjelmisto muodostaa informaatiopalvelukohtaisen efektiavaruu-den, joka on niiden lyhytaikaisten ja välittömien efektien joukko, joka on mahdollinen tietylle informaatiopalvelulle, jolla on tietty käyttäjäjoukko; ts. edellä määritellyn efektiavaruuden EA osajoukko. Informaatiopalvelukohtainen efek-10 tiavaruuden muodostusta ohjelmiston avulla havainnollistetaan seuraavassa kuvioon 3 viitaten. Aluksi ohjelmisto yhdistää tiedostot KäyttäjäMetadata (300) ja SisältöMetadata (302), jolloin muodostuu interaktiomatriisi KäyttäjäSisältö (304). Tämän jälkeen matriisin KäyttäjäSisältö tietoja verrataan tunnetuilla tekniikoilla käyttäen hyväksi sääntötietokannan STK (306) käsittämää interaktio-15 tietoa geneeriseen käyttäjäprofiiliavaruuteen KPA (308) ja informaatiosisältö-avaruuteen ISA (310), jonka vertailun perusteella muodostetaan vastaavuus-matriisi SovitettuKäyttäjäSisältö (312). Lopuksi ohjelmisto vertaa matriisia Sovitettu KäyttäjäSisältö aiemmin määriteltyyn geneeriseen efektiavaruuteen EA (314) ja päättelee näiden korrelaation, jonka seurauksena muodostetaan mat-20 riisi KäytettävissäOlevatEfektit (316), joka siis kuvaa niiden lyhytaikaisten ja välittömien efektien joukkoa, joka voidaan tuottaa tietyllä informaatiopalvelun

• I

; sisältövalikoimalla ja tietyllä käyttäjäjoukolla.

Keksinnön mukaisen ohjelmiston eräs suoritusmuoto käsittää oh- : : : jelmaproseduureja, joita voidaan kutsua yhteisellä nimellä MuokkausTyökalu.

25 Tällä työkalulla voidaan visualisoida matriisi KäytettävissäOlevatEfektit siten, , ,: että sen parametrit ja näiden arvot hahmottuvat ohjelmiston käyttäjälle ymmär- * rettävällä tavalla. Edelleen tällä työkalulla voidaan luoda matriisin KäytettävissäOlevatEfektit perusteella sääntöjä, jotka koskevat haluttuja efektejä suhteessa mihin tahansa tietokantaobjektiin, kuten informaatiosisältöön, sisällön 30 esitystapaan, käyttäjään tai käyttäjäryhmään nähden. Nämä säännöt voidaan myös tallentaa mainitulla työkalulla ValmisEfekti-sääntötietokantaan, joka käsittää luodut säännöt sekä niiden viitepisteet eli objektit tai käyttäjät, joihin ne on linkitetty.

Edelleen tällä työkalulla voidaan hyödyntää mainittua ValmisEfekti-35 sääntötietokantaa personoitaessa informaatiopalvelun tarjontaa käyttäjille, jo-·' ka personointi perustuu lyhytaikaisten efektien hyödyntämiseen. Työkalu tarjo- 16 115419 aa ainakin neljä eri suoritusmuotoa, joiden avulla informaatiopalvelua voidaan muokata käyttäjäkohtaiseksi.

Ensimmäisen suoritusmuodon mukaisesti tietylle informaatio-objektille, kuten tietyn informaation sisällölle tai esitystavalle, voidaan määrit-5 tää haluttu efekti. Täten esimerkiksi uutispalvelua voidaan modifioida siten, että määritellään siihen liitettäväksi sisältöobjektien joukosta Mainosl, jolle halutaan aina Efekti 1 (esimerkiksi maksimaalinen suostuttelevuus) jokaiselle käyttäjälle. Tällöin Efektil :lle voidaan määritellä esimerkiksi seuraavat sääntöä määrittävät seikat: efektin dimensio (emotionaalinen, kognitiivinen, kokemuk-10 sellinen), intensiteetti, todennäköisyys, prioriteetti, interaktio efektien välillä (vahvistava/heikentävä), laatu, ATI-tyyppi (hyvä/huono yhteensopivuus). MuokkausTyökalu liittää tämän säännön tietokantaobjektiin Mainos! Sisällön substanssia ja esitystapaa varioimalla saadaan aikaan muutoksia käyttäjien efekteissä. Tässä tapauksessa varioidaan parametreja, jotka vaikuttavat sisäl-15 lön esitystapaan, kuten modaliteettia, konseptuaalista rakennetta tai formaattia. Tätä parametrijoukkoa voidaan kutsua parametriksi Z, jota varioidaan automaattisesti aina kun Mainosl esitetään käyttäjälle. Kun Mainosl esitetään Käyttäjäl :lle, järjestelmä etsii KäytettävissäOlevatEfektit-matriisista ne sisällön esitystavan parametrit Z1 - Zn, joita käyttämällä saadaan tuotettua Käyttä-20 jäT.lle efekti, joka vastaa mahdollisimman hyvin haluttua efektiä. Järjestelmä pyrkii täten aina löytämään parhaan mahdollisen sopivuuden halutun efektin ja :.· · tarjolla olevien parametrien Z aikaansaamien efektien välillä.

• · • ' . Toisen suoritusmuodon mukaisesti usealle informaatio-objektille : voidaan määritellä haluttu efekti. Tätä voidaan käyttää silloin, kun halutaan ·;> j 25 luoda luokka informaatio-objekteja, joilla halutaan aikaansaada tietty efekti ... : kaikilla käyttäjillä. Esimerkiksi talousuutispalvelun tuottaja voi haluta määrittää päivän kymmenelle tärkeimmälle pääuutiselle Efekti2:n (esimerkiksi maksimaalinen informaatioprosessoinnin tehokkuus). Efektin sääntöä määrittävät seikat voivat tässä tapauksessa olla vastaavat kuin ensimmäisen suoritus-; 30 muodon yhteydessä. MuokkausTyökalu liittää tämän säännön tietokantaobjek- teihin Uutinen!.. 10. Järjestelmä modifioi uutisten Uutinen!.. 10 esitystapaa suhteessa käyttäjien Käyttäjä!..n yksilöllisiin eroihin siten, että haluttu efekti • saavutetaan mahdollisimman hyvin.

Kolmannen suoritusmuodon mukaisesti voidaan määritellä yhdelle 35 käyttäjälle haluttu efekti. Tällöin esimerkiksi uutispalvelun tuottaja haluaa tuot-: taa edellä esitetyin periaattein tietylle yksilölle, esimerkiksi uudelle asiakkaalle, 17 115419 määrätyn efektin Efekti3 (esimerkiksi käyttökokemuksen miellyttävyys), joka efekti halutaan saada aikaiseksi käyttäjälle jokaisella informaatiopalvelun objektilla. Tällöin, kun asiakas käyttää informaatiopalvelua, järjestelmä muokkaa sisältöä ja sisällön esitystapaa siten, että kaikilla käyttäjän selaamilla informaa-5 tio-objekteilla saavutettaisiin Efekti3 mahdollisimman hyvin. Myös tässä toteutusmuodossa järjestelmä pyrkii aina löytämään parhaan mahdollisen sopivuuden halutun efektin ja tarjolla olevien informaatiosisältöä kuvaavien parametrien aikaansaamien efektien välillä.

Neljännen suoritusmuodon mukaisesti voidaan haluttu efekti määri-10 teliä usealle käyttäjälle samanaikaisesti. Tämä suoritusmuoto on muuten identtinen edellisen suoritusmuodon kanssa, mutta aluksi määritellään käyttäjien joukko, joka on koko käyttäjäryhmän jokin segmentti, esimerkiksi miehet. Tälle segmentoidulle joukolle sitten määritetään haluttu efekti ja muokataan sen jälkeen selattavan informaation sisältöä ja sen esitystapaa siten, että ha-15 luttu efekti saavutetaan koko segmentille mahdollisimman hyvin. Tällöin siis esitettävää informaatiota muokataan kuitenkin käyttäjäkohtaisesti siten, että pyrkimyksenä on kuitenkin tuottaa koko kyseiselle segmentille, kuten miehille, sama haluttu efekti.

I Edellä kuvattuja suoritusmuotoja voidaan luonnollisesti yhdistää 20 usealla eri tavalla ja pyrkiä saamaan aikaiseksi useita eri efektejä samanaikaisesti usealle eri käyttäjäjoukolle. MuokkausTyökalu-ohjelmiston toimintaa ku- • t :.· j vataan seuraavassa yleisesti viitaten kuvioon 4. Aluksi ohjelmisto tarkastelee j '.. KäytettävissäOlevatEfektit-matriisista (400) tietylle informaatio-objektille tarjolla : olevia efektejä. Tämän jälkeen valitaan haluttu efekti ja määritetään efektille •: j 25 erilaisia parametreja (402). Ohjelmisto liittää tämän efektin ja sen parametrien määrityksen valittuun informaatio-objektiin ja/tai käyttäjiin (404). Tämän jäl- ··, keen johdetaan ValmisEfekti-sääntötietokantaan (406) tallennettujen relaatioi- * · den avulla tiettyä käyttäjää/käyttäjäjoukkoa ja haluttua efektiä vastaava sisällön substanssin ja esitystavan muoto, joilla saadaan aikaan paras mahdollinen ; 30 sopivuus halutun efektin ja tarjolla olevien informaatiosisältöä määrittävien pa rametrien aikaansaamien efektien välillä.

I Edelleen keksinnön mukainen ohjelmisto käsittää ohjelmaproseduu- : reja, joiden avulla voidaan seurata käyttäjän toimintaa edullisesti siitä lähtien, kun käyttäjälle tarjotaan informaatiopalvelun ensimmäinen sivu nähtäväksi.

35 Tätä ohjelmaa tai ohjelmaproseduureja voidaan kutsua nimellä EfektiSeuran-ta-ohjelmisto. EfektiSeuranta-ohjelmiston toiminta perustuu käyttäjälle esitetyn 18 115419 informaation aikaansaamien reaktioiden seurantaan, joiden reaktioiden perusteella muodostetaan jokaiselle käyttäjälle tiedosto EfektiProfiili.

EfektiProfiili on parametritiedosto, johon kumuloituvasti kertyy tieto j kaikista informaatio-objekteista, joiden kanssa käyttäjä on informaatiopalve-j 5 lussa asioidessaan ollut interaktiossa, sekä näiden informaatio-objektien pa rametrit. Edelleen EfektiProfiili-tiedostoon kumuloituu tieto niistä edellä kuvatuista efekteistä, joiden kanssa käyttäjä on informaatiopalvelussa asioidessaan ollut interaktiossa, sekä näiden efektien parametrit. Lisäksi EfektiProfiili-tiedostoon tallennetaan informaatiopalvelun käyttösession reaaliaikainen seulo rantatieto edullisesti siitä, kuinka kauan käyttäjä on ollut tekemisissä kunkin informaatio-objektin ja vastaavasti efektin kanssa ja mikä on ollut käyttäjän jollakin tunnetulla menetelmällä mitattu hermoston tila, kehon liikkeiden ja eleiden tila sekä kehon eritteiden tila. Näitä kaikkia parametreja voidaan kutsua nimellä EfektiData, jonka kaikkien parametrien kaikki mahdolliset arvot kuvaavat 15 edellä mainitun efektiavaruuden EA. EfektiProfiili-tiedosto on siten käyttäjäkohtainen efektiavaruuden EA osajoukko, joka siis käsittää EfektiData-parametreja sekä näiden arvoja.

EfektiDatan muodostamisen kannalta on siten olennaista, että käyttäjiltä on olemassa ainakin yksi, edullisesti useita takaisinkytkentöjä palve-20 luntarjoajan tietojärjestelmään, jotka takaisinkytkennät välittävät tietoa käyttäjän efekteistä. Yksinkertaisimmillaan takaisinkytkentä voi olla informaatio-·.; · objekteihin sidottua kvantitatiivista käyttöhistoria-ja aikatietoa, jonka perusteel- la käyttäjän efektejä arvioidaan. Huomattavasti luotettavampaa kvalitatiivista ; tietoa käyttäjän efekteistä saadaan kuitenkin mittaamalla käytön aikaisesti 25 käyttäjän kehon ja hermoston tilaa erilaisilla menetelmillä. Tämä mittaus voi ,,.,: perustua esimerkiksi kehon sähkövirtoja mittaaviin antureihin, joiden perusteel- * · ...( la mitataan hermoston erityyppistä toimintaa, tai silmänliikkeitä ja silmässä ta pahtuvia muutoksia määrittävään kameraan, jonka kuvasta johdetaan ko-nenäköohjelmiston avulla mittausdataa. Mittausdataa voidaan muodostaa ; 30 myös esimerkiksi kehon asennoista, eleistä ja ilmeistä sekä näiden vaihtelusta ajan funktiona tai kehon eritteistä, kuten hikoiluista, uloshengityksen hiilidiok- • _j sidipitoisuudesta jne. Edelleen käyttäjälle voidaan esittää käytönaikaisesti ky- > * ,,: selylomakkeita tai muita vastaavia näyttöruudulle esitettäviä tiedusteluja (ns.

dialog-box). Tiedon luotettavuuden ja sääntötietokantaan STK yhteensopivuu- : ’ 35 den kannalta on edullista, jos mittaukseen käytettävät metodit ovat olennaises- » 19 115419 ti yhteensopivia niiden metodien kanssa, joita on käytetty määritettäessä sään-tötietokantaa testikäyttäjäjoukolle.

Koska efektiavaruuden EA interaktio informaatiosisältöavaruuteen ISA ja käyttäjäprofiiliavaruuteen KPA määräytyy sääntötietokannan STK pe- I 5 rusteella, voidaan käyttäjälle muodostuvista efekteistä ja tätä määrittävästä » tiedostosta EfektiProfiili johtaa sääntötietokannan STK muodostaman algoritmin avulla lainalaisuudet informaatiosisällölle ja geneerisestä käyttäjäluokasta. Edellä kuvatuista takaisinkytkennän kautta saatavista efektitiedoista voidaan sääntötietokannan ja tunnettujen ihmisen toimintaa mittavien metodien, kuten 10 psykofysiologian, silmäliiketutkimuksen, kehonliiketutkimuksen tai aivokuvauksen, avulla määrittää esimerkiksi, onko haluttu efekti saavutettu, kuinka kauan { efekti kestää, mikä on efektin laatu (esim. syvyys), jne. Tämä EfektiData tal lennetaan käyttäjän session aikana reaaliaikaisesti käyttäjän EfektiProfiili-tiedostoon.

15 Edelleen käytön aikana nämä EfektiProfiili-tiedoston tiedot syöte tään ohjelmaproseduurille, jota voidaan kutsua nimellä EfektinSeurantaOhjel-ma. EfektinSeurantaOhjelma vertaa näitä EfektiProfiili-tiedoston parametreja yleisiin efektiavaruuden EA parametreihin ja määrittelee sääntötietokannan STK käsittämien tietojen perusteella, onko palveluntarjoajan haluama efekti 20 saavutettu. Halutun efektin saavuttaminen määritellään siten, että aluksi on olemassa valmiiksi määriteltyjen haluttujen efektien joukko kullekin informaa-tio-objektille tai käyttäjälle. Nämä on tallennettu ValmisEfekti-i\. sääntötietokantaan. Toiseksi, efektin toteutumista voidaan tarkkailla edellä ku- ; vatuilla tavoilla käyttäjältä saatavan takaisinkytkentäinformaation perusteella, * * » 25 jonka pohjalta muokataan käyttäjän EfektiProfiili-tiedostoa. Kolmanneksi, ,,,,; sääntötietokanta STK käsittää geneerisen interaktiotiedon siitä, kuinka genee-

> I

rinen käyttäjä (ts. käyttäjäprofiiliavaruus KPA) muodostaa geneerisen efektin (efektiavaruus EA) vasteena esitettyyn geneeriseen informaatioon (informaa-tiosisältöavaruus ISA).

30 Näiden tietojen perusteella sääntötietokannan STK määrittämää in- ,·’ teraktiosuhdetta hyväksikäyttäen voidaan kulloinkin käsiteltävänä olevasta : EfektiData-informaatiosta määrittää todennäköisyys sille, että tietty haluttu • efekti on toteutunut. Toisin sanoen, EfektiSeurantaOhjelma määrittää kulloi- senkin EfektiData-informaation perusteella, mikä on todennäköisyys sille, että 35 tietylle käyttäjälle, KäyttäjäN, on saatu aikaiseksi tietty haluttu efekti, EfektiN.

Tämän jälkeen ohjelmisto määrittää käyttäjälle esitettävään informaatioon tar- 20 115419 vittavan adaptaation. Jos mainittu todennäköisyys halutun efektin toteutumiselle on riittävä, järjestelmän asetuksia ei tarvitse muuttaa. Jos taas todennäköisyys ei ole riittävä, muodostetaan Adaptaatio-tiedosto, joka käsittää seuraa-vaksi esitettävän informaatio-objektin kaikki mahdolliset esitettävissä olevat 5 variaatiot halutun efektin aikaansaamiseksi.

Haluttu efekti voi pysyä samana (EfektiN) tai se voi olla jokin toinen efekti (EfektiN+1). Jos haluttu efekti pysyy samana, EfektiSeurantaOhjelma muodostaa KäytettävissäOlevatEfektit-matriisin ja EfektiData-tietojen perusteella määrittelyn sille, miten esitettävän informaation sisältöä tai sisällön esi-10 tystapaa tulee muokata, jotta EfektiN saavutettaisiin todennäköisimmin. Tämä määrittely muodostaa tiedoston ArvattuAdaptaatio. Jos taas haluttu efekti (EfektiN+1) muuttuu edellisestä efektistä (EfektiN), määritetään ArvattuAdap-taatio-tiedosto edellä kuvatulla tavalla käyttäen hyväksi ValmisEfekti-sääntötietokantaa sekä sääntötietokannan STK käsittämiä interaktiomäärityk-15 siä. Adaptaation säätö tapahtuu omana ohjelmaproseduurinaan, jota voidaan kutsua AdaptaationSäätö-ohjelmaksi. Mikäli haluttu efekti muuttuu takaisin jo aiemmin käsiteltyyn efektiin (EfektiN), ohjelmisto käyttää tätä informaatiota edullisesti hyödyksi, jolloin mikäli aiemmalla kerralla mainittua efektiä ei ole | saavutettu riittävällä todennäköisyydellä, yritetään kyseisen efektin saavutta- | 20 mistä adaptoidulla informaation esitystavalla. AdaptaationSäätö-ohjelma vas taa käyttäjälle seuraavaksi esitettävästä informaatio-objektista ja sen sisäliös-tä, minkä määrittämisessä ohjelma hyödyntää ValmisEfekti-sääntötietokantaa sekä ArvattuAdaptaatio-tiedostoa, joiden käsittämää tietoa muokataan sääntö-tietokannan STK käsittämien interaktiomääritysten mukaisesti.

25 Näiden edellä kuvattujen ohjelmistojen suoritusta kuvataan seuraa- vassa viitaten kuvioon 5. Kun käyttäjä (500) pyrkii aloittamaan informaatiopa!-

• I

velun käytön ensimmäistä kertaa, identifioidaan ja tarvittaessa autentikoidaan käyttäjä ensin (502). Käyttäjästä ja käyttäjän kehosta saadaan edullisesti käy-tönaikaisesti mittausdataa (504), jonka mittausdatan ja käyttäjän selaamien in-: 30 formaatio-objektien parametrien avulla muodostetaan käyttäjälle tiedosto Efek- tiProfiili (506), joka on siis käyttäjäkohtainen efektiavaruuden EA osajoukko, ; t; joka käsittää EfektiData-parametreja sekä näiden arvoja (508).

Seuraavaksi käyttäjä pyytää jotakin tiettyä informaatio-objektia esi- i · tettäväksi (510), jolloin ohjelmisto määrittää halutun efektin mainitulle infor-•. : ’ 35 maatio-objektille (512). Ohjelmisto hakee ValmisEfekti-sääntötietokannasta ‘: (514) haluttuun efektiin liittyvät käyttäjäkohtaiset määritykset, joiden perusteel- 21 115419 la sisältötietokannasta ITK haetaan määritysten mukaiset parametrit kyseiselle informaatio-objektille (516) ja esitetään informaatio-objekti käyttäjälle määritysten mukaisesti (518). Käyttäjän selaustiedoista ja käyttöhistoriasta johdetaan edelleen takaisinkytkentä (520), josta käyttäjän session aikainen EfektiData 5 päivitetään reaaliaikaisesti käyttäjän EfektiProfiili-tiedostoon.

Edelleen nämä EfektiProfiili-tiedoston tiedot syötetään EfektinSeu-rantaOhjelmalle (522). EfektinSeurantaOhjelma vertaa näitä EfektiProfiili-tiedoston parametreja yleisiin efektiavaruuden EA (524) parametreihin ja määrittelee sääntötietokannan STK (526) käsittämien tietojen perusteella, onko 10 palveluntarjoajan haluama efekti saavutettu. Tällöin voidaan tietyllä todennäköisyydellä määrittää kulloinkin käsiteltävänä olevasta EfektiData-informaatiosta, että tietty haluttu efekti on toteutunut käyttäjälle. Efektin saavuttamista voidaan arvioida vertaamalla saatua todennäköisyysarvioita ennalta asetettuun raja-arvoon. Tämän jälkeen ohjelmisto määrittää käyttäjälle esitet-15 tävään informaatioon tarvittavan adaptaation. Jos mainittu todennäköisyys halutun efektin toteutumiselle on riittävä, järjestelmän asetuksia ei tarvitse muuttaa. Jos taas todennäköisyys ei ole riittävä, muodostetaan Adaptaatio-tiedosto (528), joka käsittää seuraavaksi esitettävän informaatio-objektin kaikki mahdolliset esitettävissä olevat variaatiot halutun efektin aikaansaamiseksi.

20 Jos haluttu efekti pysyy samana, ArvattuAdaptaatio-tiedosto (528) muodostetaan KäytettävissäOlevatEfektit-matriisin (530) ja EfektiData-tietojen • · • · (508) perusteella, jolloin tiedosto käsittää määrittelyn sille, miten esitettävän : .. informaation sisältöä tai sisällön esitystapaa tulee muokata, jotta haluttu efekti : saavutettaisiin todennäköisimmin. Jos taas haluttu efekti muuttuu edellisestä .; : 25 efektistä, määritetään ArvattuAdaptaatio-tiedosto (528) edellä kuvatulla tavalla käyttäen hyväksi ValmisEfekti-sääntötietokantaa (514) sekä sääntötietokan- .···, nan STK (526) käsittämiä interaktiomäärityksiä. Adaptaation säätö tapahtuu • · omana ohjelmaproseduurinaan, AdaptaationSäätö-ohjelman (532) avulla.

AdaptaationSäätö-ohjelma laatii muokkausmääritykset käyttäjälle seuraavaksi •: ; 30 esitettävästä informaatio-objektista ja sen sisällöstä (534), minkä määrittämi- ' · ’ sessä ohjelma hyödyntää ValmisEfekti-sääntötietokantaa sekä ArvattuAdap-

;1 , · taatio-tiedostoa, joiden käsittämää tietoa muokataan sääntötietokannan STK

• · . j käsittämien interaktiomääritysten mukaisesti.

Esillä olevan keksinnön ensisijainen suoritusmuoto voidaan toteut- • » ; 35 taa prosessorissa suoritettavalla yhdellä tai useammalla ohjelmalla. Työasema WS käsittää kuvion 6 mukaisesti ainakin yhden prosessorin CPU, l/O-välineitä 22 115419 I/O ja muistia MEM, joiden avulla voivat suorittaa tietokoneohjelmakoodia, jolloin saadaan toteutettua kuvioissa 3, 4 ja 5 havainnollistettuja toimintoja. Tie-| tokoneohjelmakoodi voidaan tallentaa sisäiseen muistiin MEM tai erilliselle tie- j tokoneen luettavalle muistivälineelle, esimerkiksi levykkeelle, kovalevylle tai 5 CD/DVD-ROM-levylle. Keksinnön toteuttamiseen voidaan käyttää myös integroituja piirejä IC (Integrated Circuits).

On syytä huomioida, että vaikka keksinnön eräänä suoritusmuotona on kuvattu XML-pohjaiset dokumentit, ei keksintö kuitenkaan ole rajoittunut XML-kielen käyttöön, vaan sisältödokumentteja voidaan määrittää myös minkä 10 tahansa muun rakenteisen kielen määrittämään formaattiin. Voidaan myös käyttää valmistajakohtaista proprietary-ratkaisua, jolla ei kuitenkaan saavuteta XML:n tarjoamaa yhteensopivuutta.

Alan ammattilaiselle on ilmeistä, että tekniikan kehittyessä keksinnön perusajatus voidaan toteuttaa monin eri tavoin. Keksintö ja sen suoritus-15 muodot eivät siten rajoitu yllä kuvattuihin esimerkkeihin vaan ne voivat vaihdella patenttivaatimusten puitteissa.

•

• » I

• * k « « « l • 4 • t » • • i $ • 9 4 » · ' »

Claims (24)

1. Menetelmä käyttäjäkokemuspohjaisten mediapalveluiden luomiseksi tietojärjestelmässä, joka käsittää informaatiosisältötietokannan (ITK), johon on järjestetty tallennettavaksi informaatiopalveluiden sisältöä kuvaavia 5 parametreja, ja käyttäjäprofiilitietokannan (KTK), johon on järjestetty tallennettavaksi informaatiopalveluiden käyttäjiä kuvaavia parametreja, joka menetelmä käsittää vaiheet: luodaan informaatiosisältöavaruutta ja käyttäjäprofiiliavaruutta kuvaavat tietokannat (ISA, KPA), joka käsittävät teoreettiset vaihtoehdot infor-10 maatiopalveluiden sisältöä ja käyttäjiä kuvaaville parametreille, tunnettu siitä, että luodaan sääntötietokanta (STK), joka käsittää testikäyttäjäjoukon reaktiosuhteet esitettyihin informaatioärsykkeisiin, luodaan reaktioavaruutta kuvaava tietokanta (EA), joka käsittää teo-15 reettiset vaihtoehdot informaatiopalveluiden käyttäjien reaktiota kuvaaville parametreille, joka tietokanta muodostetaan informaatiosisältöavaruutta kuvaavan tietokannan (ISA) ja käyttäjäprofiiliavaruutta kuvaavan tietokannan (KPA) interaktiona, joka interaktio määritetään sääntötietokantaan (STK) määritettyjen reaktiosuhteiden perusteella, 20 muodostetaan metadatatiedostot ainakin yhdelle informaatiopalve- • · · lun käyttäjälle ja ainakin yhdelle informaatiopalvelun sisällölle vertaamalla mai- j *.. nittua käyttäjää (KTK) ja mainittua informaatiopalvelun sisältöä (ITK) kuvaavia todellisia parametreja teoreettisiin parametreihin (ISA, KPA) mainittujen sään- •; · · · tötietokantaan (STK) määritettyjen reaktiosuhteiden perusteella, 25 määritetään mainitun käyttäjän ja mainitun informaatiopalvelun .*··, sisällön interaktion tuloksena syntyvät mahdolliset reaktiot mainittujen meta- * · datatiedostojen ja sääntötietokantaan (STK) määritettyjen reaktiosuhteiden perusteella, * t · ; ; valitaan mainituista mahdollisista reaktioista haluttu reaktio, ja ' · · ’ 30 vasteena sille, että käyttäjä aloittaa mainitun informaatiopalvelun βει ,· laamisen, muokataan mainitun informaatiopalvelun sisältö käyttäjälle esitettä- * » -; · f väksi siten, että halutun reaktion muodostumisen todennäköisyys käyttäjälle on mahdollisimman suuri. •t

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, 35 että luodaan mainittu sääntötietokanta siten, että 24 115419 ί f esitetään tilastollisesti merkittävän suurelle testikäyttäjäjoukolle in-formaatiosisältöavaruuteen kuuluvia informaatio-objekteja, joiden sisältöä ja esitystapaa varioidaan, kerätään dataa testikäyttäjäjoukon reaktioista mainittuihin informaa-5 tio-objekteihin, ja tallennetaan testikäyttäjäjoukon reaktiosuhteet esitettyihin informaa-tio-objekteihin sääntötietokantaan siten, että käyttäjän, informaatiosisällön ja reaktion olennaiset parametrit linkitetään toisiinsa.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, 10 että mainittu testikäyttäjäjoukon reaktioita määrittävä mittausdata käsittää ainakin jotakin seuraavista: - antureiden avulla mitattavaa dataa käyttäjän sydämen sykkeestä, ' ihon hikoilusta, verenpaineesta ja/tai kasvolihasten jännityksestä; 15. kameran avulla määritettävää dataa käyttäjän silmän liikkeistä; - kyselylomakkeisiin, haastatteluihin tai käyttäytymisen havainnointiin perustuvaa dataa.

4. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että määritetään mainitut mahdolliset reaktiot siten, että 20 yhdistetään käyttäjää kuvaava metadatatiedosto ja mainittua infor maatiopalvelua kuvaava metadatatiedosto, : verrataan yhdistettyä metadatatiedostoa käyttäjäprofiiliavaruutta ja ! *·· informaatiosisältöavaruutta kuvaaviin tietokantoihin (KPA, ISA) sääntötieto- kannan (STK) käsittäneen reaktiosuhteiden perusteella, ja •: i 25 korreloidaan mainitun vertaamisen tuloksena syntyvä tiedosto reak- •: · · * tioavaruutta kuvaavaan tietokantaan (EA).

·. 5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että muodostetaan mainittujen mahdollisten reaktioiden joukosta haluttu-Ί! 30 jen reaktioiden joukko, muodostetaan jokaiselle halutulle reaktiolle tiedosto, joka käsittää linkitystiedot jokaisen käyttäjän ja jokaisen informaatiopalvelun sisältöobjektin : · ·: väliselle sääntötietokannan (STK) määrittämälle interaktiolle, ja vasteena sille, että käyttäjä aloittaa mainitun informaatiopalvelun se- 35 laamisen, muokataan mainitun informaatiopalvelun sisältö käyttäjälle esitettä- 115419 ί 25 j vaksi mainitun tiedoston perusteella siten, että halutusta reaktiosta johdetaan käyttäjälle esitettävän informaatiopalvelun sisältö.

6. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että 5 kerätään käytönaikaisesti dataa informaatiopalveluiden käyttäjien reaktioista esitettyihin informaatio-objekteihin, päivitetään mainitun käyttäjäprofiilitietokannan (KTK) käsittämien informaatio-objektien parametreja kerätyn datan perusteella, ja päivitetään sääntötietokannan (STK) käsittämiä käyttäjän, informaatio tiosisällön ja reaktion linkityssuhteita kerätyn datan perusteella.

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainittu data käsittää ainakin jotain seuraavista: - tietointressidata 15. käyttöhistoriadata - käyttäjien elintoimintoja määrittävä mittausdata, joka edelleen käsittää ainakin jotakin seuraavista: - antureiden avulla mitattavaa dataa käyttäjän sydämen sykkeestä, ihon hikoilusta, verenpaineesta ja/tai kasvolihasten jännityksestä; 20. kameran avulla määritettävää dataa käyttäjän silmän liikkeistä; - käytönaikaisesti esitettävien kyselylomakkeiden avulla kerättävä :.: : data.

• '·· 8. Patenttivaatimuksen 6 tai 7 mukainen menetelmä, tunnettu : siitä, että • : 25 muodostetaan mainitun datan perusteella käyttäjän reaktioita ku- • .: vaava tiedosto, .· ·. seurataan halutun reaktion toteutumista käyttäjälle vertaamalla mai- • « nittua tiedostoa sääntötietokannan (STK) käsittämien reaktiosuhteiden perusteella reaktioavaruutta kuvaavaan tietokantaan (EA), ja ; ; 30 määritetään mainitun vertaamisen perusteella halutun reaktion to- * ‘ teutumisen todennäköisyys.

‘ 9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, : | että vasteena sille, että halutun reaktion toteutumisen todennäköisyys on \ 35 ennalta asetettua raja-arvoa pienempi ja haluttu efekti ei muutu, ·- *» 26 115419 verrataan käyttäjän reaktioita kuvaava tiedostoa sääntötietokannan (STK) käsittäneen reaktiosuhteiden perusteella mainittujen mahdollisten reaktioiden joukkoon, ja muodostetaan mainitun vertaamisen tuloksena adaptaatiotiedosto, 5 joka käsittää käyttäjälle seuraavaksi esitettävän informaatio-objektin sisältöpa-rametrit, jotka on määritetty siten, että halutun efektin toteutumisen todennäköisyys kasvaa.

10. Patenttivaatimuksen 8 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että 10 vasteena sille, että halutun reaktion toteutumisen todennäköisyys on ennalta asetettua raja-arvoa pienempi ja haluttu efekti muuttuu, haetaan tietokannasta halutun reaktion tiedosto, joka käsittää linki-! tystiedot jokaisen käyttäjän ja jokaisen informaatiopalvelun sisältöobjektin väli- ' selle sääntötietokannan (STK) määrittämälle interaktiolle, ja 15 muokataan mainitun informaatiopalvelun sisältö käyttäjälle esitettä väksi mainitun tiedoston perusteella siten, että halutusta reaktiosta johdetaan käyttäjälle esitettävän informaatiopalvelun sisältö.

11. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että 20 koodataan mainitun tietojärjestelmän käsittämät informaatio-objektit XML-dokumenteiksi. * · ··' i

12. Patenttivaatimuksen 11 mukainen menetelmä, tunnettu επί ’· tä, että « •V:.·’ mainitut XML-dokumentit käsittävät tyylimäärittelyn, kuten XSL- * 25 määrittelyn XML-sisältödokumentin ulkoasusta, joka tyylimäärittely käsittää • ·· ohjeet XML-sisältödokumentin käsittämien tietojen muuntamiseksi HTML- dokumentiksi.

13. Mediapalvelutietojärjestelmä, joka käsittää informaatiosisältötietokannan (ITK), johon on järjestetty tallennetta-*!.; t 30 vaksi informaatiopalveluiden sisältöä kuvaavia parametreja, käyttäjäprofiilitietokannan (KTK), johon on järjestetty tallennettavaksi :.1 · * informaatiopalveluiden käyttäjiä kuvaavia parametreja, informaatiosisältöavaruutta ja käyttäjäprofiiliavaruutta kuvaavat tie-tokannat (ISA, KPA), jotka käsittävät teoreettiset vaihtoehdot informaatiopalve-. 35 luiden sisältöä ja käyttäjiä kuvaaville parametreille, tunnettu siitä, että mediapalvelutietojärjestelmä käsittää lisäksi 27 115419 } sääntötietokannan (STK), johon on järjestetty tallennettavaksi testi-käyttäjäjoukon reaktiosuhteet esitettyihin informaatioärsykkeisiin, reaktioavaruutta kuvaavan tietokannan (EA), joka käsittää teoreettiset vaihtoehdot informaatiopalveluiden käyttäjien reaktiota kuvaaville paramet-5 reille, joka tietokanta on järjestetty muodostettavaksi informaatiosisältöavaruut-ta kuvaavan tietokannan (ISA) ja käyttäjäprofiiliavaruutta kuvaavan tietokannan (KPA) interaktiona, joka interaktio määritetään sääntötietokantaan (STK) määritettyjen reaktiosuhteiden perusteella, metadatatiedostot on järjestetty muodostettavaksi ainakin yhdelle in-10 formaatiopalvelun käyttäjälle ja ainakin yhdelle informaatiopalvelun sisällölle vertaamalla mainittua käyttäjää (KTK) ja mainittua informaatiopalvelun sisältöä (ITK) kuvaavia todellisia parametreja teoreettisiin parametreihin (ISA, KPA) mainittujen sääntötietokantaan (STK) määritettyjen reaktiosuhteiden perusteella, 15 mainitun käyttäjän ja mainitun informaatiopalvelun sisällön interakti on tuloksena syntyvät mahdolliset reaktiot on järjestetty määritettäväksi mainittujen metadatatiedostojen ja sääntötietokantaan (STK) määritettyjen reaktiosuhteiden perusteella, I mainituista mahdollisista reaktioista on järjestetty valittavaksi haluttu 20 reaktio, ja vasteena sille, että käyttäjä aloittaa mainitun informaatiopalvelun se- • · :,· · laamisen, mainitun informaatiopalvelun sisältö on järjestetty muokattavaksi- Γ·.. käyttäjälle esitettäväksi siten, että halutun reaktion muodostumisen todennä- : köisyys käyttäjälle on mahdollisimman suuri. •: -: 25

14. Patenttivaatimuksen 13 mukainen tietojärjestelmä, tunnettu .,.,: siitä, että mainittu sääntötietokanta on järjestetty luotavaksi siten, että ,··, tilastollisesti merkittävän suurelle testikäyttäjäjoukolle on järjestetty • I esitettäväksi informaatiosisältöavaruuteen kuuluvia informaatio-objekteja, joi- , den sisältöä ja esitystapaa varioidaan, * · *; ; 30 testikäyttäjäjoukon reaktioista mainittuihin informaatio-objekteihin on * ·1 järjestetty kerättäväksi dataa, ja : ‘ . .· testikäyttäjäjoukon reaktiosuhteet esitettyihin informaatio-objekteihin I · on järjestetty tallennettavaksi sääntötietokantaan siten, että käyttäjän, infor-*, maatiosisällön ja reaktion olennaiset parametrit on linkitetty toisiinsa. • ; 35 15. Patenttivaatimuksen 14 mukainen tietojärjestelmä, tunnettu ’ : siitä, että 28 115419 mainittu testikäyttäjäjoukon reaktioita määrittävä mittausdata käsittää ainakin jotakin seuraavista: - antureiden avulla mitattavaa dataa käyttäjän sydämen sykkeestä, ihon hikoilusta, verenpaineesta ja/tai kasvolihasten jännityksestä; 5. kameran avulla määritettävää dataa käyttäjän silmän liikkeistä; - kyselylomakkeisiin, haastatteluihin tai käyttäytymisen havainnointiin perustuvaa dataa.

15 ISA) sääntötietokannan (STK) käsittämien reaktiosuhteiden perusteella, ja mainitun vertaamisen tuloksena syntyvä tiedosto on järjestetty korreloitavaksi reaktioavaruutta kuvaavaan tietokantaan (EA).

16. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen tietojärjestelmä, tunnettu siitä, että mainitut mahdolliset reaktiot on järjestetty määritettä- 10 väksi siten, että käyttäjää kuvaava metadatatiedosto on järjestetty yhdistettäväksi mainittua informaatiopalvelua kuvaavaan metadatatiedostoon, yhdistetty metadatatiedosto on järjestetty verrattavaksi käyttäjä-profiiliavaruutta ja informaatiosisältöavaruutta kuvaaviin tietokantoihin (KPA,

17. Patenttivaatimuksen 16 mukainen tietojärjestelmä, tunnettu siitä, että 20 mainittujen mahdollisten reaktioiden joukosta on järjestetty muodos tettavaksi haluttujen reaktioiden joukko, • . · jokaiselle halutulle reaktiolle on järjestetty muodostettavaksi tiedos-: *· to, joka käsittää linkitystiedot jokaisen käyttäjän ja jokaisen informaatiopalvelun :· sisältöobjektin väliselle sääntötietokannan (STK) määrittämälle interaktiolle, ja ·.' "i 25 vasteena sille, että käyttäjä aloittaa mainitun informaatiopalvelun se- :": laamisen, mainitun informaatiopalvelun sisältö on järjestetty muodostettavaksi ; ·. käyttäjälle esitettäväksi mainitun tiedoston perusteella siten, että halutusta re aktiosta on järjestetty johdettavaksi käyttäjälle esitettävän informaatiopalvelun • sisältö. > · ‘.M 30

18. Jonkin patenttivaatimuksen 13 - 17 mukainen tietojärjestelmä, tunnettu siitä, että V : informaatiopalveluiden käyttäjien reaktioista esitettyihin informaatio- •: * · ί objekteihin on järjestetty kerättäväksi käytönaikaisesti dataa, mainitun käyttäjäprofiilitietokannan (KTK) käsittämien informaatio-1 *". 35 objektien parametreja on järjestetty päivitettäväksi kerätyn datan perusteella, ja 29 115419 sääntötietokannan (STK) käsittämiä käyttäjän, informaatiosisällön ja reaktion linkityssuhteita on järjestetty päivitettäväksi kerätyn datan perusteella.

19. Patenttivaatimuksen 18 mukainen tietojärjestelmä, tunnettu siitä, että 5 mainittu data käsittää ainakin jotain seuraavista: - tietointressidata - käyttöhistoriadata - käyttäjien elintoimintoja määrittävä mittausdata, joka edelleen käsittää ainakin jotakin seuraavista: 10. antureiden avulla mitattavaa dataa käyttäjän sydämen sykkeestä, ihon hikoilusta, verenpaineesta ja/tai kasvolihasten jännityksestä; - kameran avulla määritettävää dataa käyttäjän silmän liikkeistä; - käytönaikaisesti esitettävien kyselylomakkeiden avulla kerättävä data.

20. Patenttivaatimuksen 18 tai 19 mukainen tietojärjestelmä, tun nettu siitä, että mainitun datan perusteella on järjestetty muodostettavaksi käyttäjän reaktioita kuvaava tiedosto, halutun reaktion toteutumista käyttäjälle on järjestetty seurattavaksi 20 vertaamalla mainittua tiedostoa sääntötietokannan (STK) käsittäneen reak-tiosuhteiden perusteella reaktioavaruutta kuvaavaan tietokantaan (EA), ja • · : mainitun vertaamisen perusteella on järjestetty määritettäväksi halu- : ’·· tun reaktion toteutumisen todennäköisyys.

: . 21. Patenttivaatimuksen 20 mukainen tietojärjestelmä, tunnettu ·:··: 25 siitä, että •: .: vasteena sille, että halutun reaktion toteutumisen todennäköisyys on • · . ennalta asetettua raja-arvoa pienempi ja haluttu efekti ei muutu, käyttäjän reaktioita kuvaava tiedostoa on järjestetty verrattavaksi . sääntötietokannan (STK) käsittämien reaktiosuhteiden perusteella mainittujen ';;; 30 mahdollisten reaktioiden joukkoon, ja » » mainitun vertaamisen tuloksena on järjestetty muodostettavaksi adaptaatiotiedosto, joka käsittää käyttäjälle seuraavaksi esitettävän informaa-·:··· tio-objektin sisältöparametrit, jotka on määritetty siten, että halutun efektin to teutumisen todennäköisyys kasvaa. • ·:, 35

22. Patenttivaatimuksen 20 mukainen tietojärjestelmä, tunnettu siitä, että 30 115419 vasteena sille, että halutun reaktion toteutumisen todennäköisyys on ennalta asetettua raja-arvoa pienempi ja haluttu efekti muuttuu, tietokannasta on järjestetty haettavaksi halutun reaktion tiedosto, joka käsittää linkitystiedot jokaisen käyttäjän ja jokaisen informaatiopalvelun si-5 sältöobjektin väliselle sääntötietokannan (STK) määrittämälle interaktiolle, ja mainitun informaatiopalvelun sisältö on järjestetty muokattavaksi käyttäjälle esitettäväksi mainitun tiedoston perusteella siten, että halutusta reaktiosta johdetaan käyttäjälle esitettävän informaatiopalvelun sisältö.

23. Jonkin patenttivaatimuksen 13-22 mukainen tietojärjestelmä, 10 tunnettu siitä, että mainitun tietojärjestelmän käsittämät informaatio-objektit on järjestetty koodattavaksi XML-dokumenteiksi.

23 115419 ί !

24. Patenttivaatimuksen 23 mukainen tietojärjestelmä, tunnettu siitä, että 15 mainitut XML-dokumentit käsittävät tyylimäärittelyn, kuten XSL-mää- rittelyn XML-sisältödokumentin ulkoasusta, joka tyylimäärittely käsittää ohjeet XML-sisältödokumentin käsittämien tietojen muuntamiseksi HTML-dokumen-tiksi. * · · t · · * 1 1 · * I * I · * ‘ · * ' · f 1 • » * » * : » i · ; » 1. i » 31 115419