FI115420B

FI115420B - Informaatiopalveluiden käyttäjäkohtainen personointi

Info

Publication number: FI115420B
Application number: FI20011674A
Authority: FI
Inventors: Timo Saari; Sirkku Liukkonen
Original assignee: Helsingin Kauppakorkeakoulu
Priority date: 2001-08-20
Filing date: 2001-08-20
Publication date: 2005-04-29
Also published as: FI20011674A; US20040162856A1; EP1428146A1; US7216131B2; WO2003017134A2; FI20011674A0

Description

115420 i 1 ί

Informaatiopalveluiden käyttäjäkohtainen personointi

Keksinnön ala

Keksintö liittyy tietoverkkoihin ja erityisesti tietoverkkojen kautta käytettävien informaatiopalveluiden käyttäjäkohtaiseen personointiin.

5 Keksinnön tausta

Erilaisten tietoverkkojen, erityisesti Internetin, kautta käytettävät ja välitettävät informaatiopalvelut ovat viime vuosina lisääntyneet räjähdysmäisesti. Näiden palveluiden loppukäyttäjille on tarjolla tietoa lukemattomista eri aiheista ja lähteistä. Useimmat, esimerkiksi Internetin kautta tarjottavat infor-10 maatiopalvelut ovat loppukäyttäjälle ’’ilmaisia”, t.s. loppukäyttäjä ei maksa itse informaatiopalvelun käyttämisestä mitään, vaan ainoastaan käyttämistään tietoliikenneyhteyksistä ja mahdollisesti Internet-palveluntarjoajan perusmaksun. Informaatiopalveluiden tuottajille tietoverkoissa välitettävien informaatiopalveluiden luominen ja ylläpitäminen kuitenkin tyypillisesti aiheuttaa kustannuksia, 15 joita voidaan kattaa esimerkiksi myymällä mainostilaa informaatiopalvelun yhteyteen.

| Esimerkiksi Internetissä tarjolla oleva valtava informaatiomäärä ai heuttaa hankaluuksia halutun oikean informaation löytämisessä. Jokaisella loppukäyttäjällä on tyypillisesti omat intressinsä, mieltymyksensä ja informaa-20 tiotarpeensa, joista edes tärkeimpien löytäminen Internetistä on usein kohtuut- :· toman vaivalloista ja aikaa vievää. Vastaavasti informaatiopalveluiden tarjoaji- • ; · ’ > % en kannalta olisi järkevää kohdistaa jokainen informaatiopalvelu juuri sellaisille ” , loppukäyttäjille, jotka ovat kiinnostuneita juuri kyseisestä informaatiosta. Tämä päämäärä palvelee myös mainostajia, koska jos informaatiopalvelun sisältö 25 voidaan kohdistaa kiinnostuneille loppukäyttäjille tarkemmin, voi myös mainos-taja määritellä kohderyhmänsä tarkemmin. Täten loppukäyttäjää kiinnostavan informaation löytäminen tietoverkosta ja sen esittäminen loppukäyttäjälle vai-:* vattomasti ja nopeasti on niin loppukäyttäjän, palveluntarjoajan kuin mainosta- *: jankin etujen mukaista.

, 30 Tähän tarkoitukseen onkin kehitetty menetelmiä, joiden avulla lop- ; pukäyttäjän ns. Internet-kotisivu tai jokin vastaava selainsivu voidaan perso

noida eli muokata sivun käsittämä informaatio ja hyperlinkit vastaamaan loppukäyttäjän mieltymyksiä ja informaatiotarvetta. Tällaisia menetelmiä on kuvat-: tu esimerkiksi julkaisuissa WO 00/08573, EP 1065614, EP 855659, WO

35 99/63416, US 5,790,935, US 5,754,938 ja DE 4440419.

115420 2

Ongelmana näissä tunnetuissa menetelmissä on, että ne perustuvat pelkästään kvantitatiiviseen tietoon loppukäyttäjästä ja loppukäyttäjän tiettyyn informaatiopalveluun kohdistamasta käyttöhistoriasta. Informaatiopalvelun tarjoajan kannalta tällainen kvantitatiivinen tieto kertoo ainoastaan, minkä 5 tyyppisestä informaatiosta loppukäyttäjä on kiinnostunut, mutta ei kuitenkaan sitä, mikä on ollut loppukäyttäjän reaktio ja onko loppukäyttäjä ollut tyytyväinen esitettyyn informaatiosisältöön ja sen esitystapaan. Täten informaatiopalvelun tarjoaja ja mahdollinen mainostaja ei saa riittävän tarkasti mallinnettua palautetta siitä, miten informaatiopalvelun sisältöä tulisi muokata, jotta informaatio-10 palvelun sisältö olisi mahdollisimman optimaalinen kaikkien osapuolien kannalta.

Keksinnön lyhyt selostus

Keksinnön tavoitteena on siten kehittää parannettu menetelmä ja | menetelmän toteuttava laitteisto siten, että yllä mainittujen ongelmien haittoja 15 saadaan vähennettyä. Keksinnön tavoitteet saavutetaan menetelmällä ja tietojärjestelmällä, joille on tunnusomaista se, mitä sanotaan itsenäisissä patentti-j vaatimuksissa. Keksinnön edulliset suoritusmuodot ovat epäitsenäisten | patenttivaatimusten kohteena.

| Keksintö perustuu siihen, että keksinnön mukainen tietojärjestelmä 20 käsittää informaatiosisältötietokannan, johon on tallennettu informaatiopalve-:· luiden sisältöä kuvaavia parametreja, käyttäjäprofiilitietokannan, johon on tali' ,, lennettu informaatiopalveluiden käyttäjiä kuvaavia parametreja, sääntötieto- . kannan, johon on tallennettu testikäyttäjäjoukon reaktiosuhteet esitettyihin in- .5!: formaatioärsykkeisiin, informaatiosisältöavaruutta kuvaavan tietokannan, joka • « ><t . 25 käsittää teoreettiset vaihtoehdot informaatiopalveluiden sisältöä kuvaaville pa rametreille, ja käyttäjäprofiiliavaruutta kuvaavan tietokannan, joka käsittää teo-

* I

'···* reettiset vaihtoehdot informaatiopalveluiden käyttäjiä kuvaaville parametreille.

Keksinnön mukaisessa menettelyssä muodostetaan reaktioavaruutta kuvaava . Γ tietokanta, joka käsittää teoreettiset vaihtoehdot informaatiopalveluiden käyttä- 30 jien reaktiota kuvaaville parametreille. Tämä reaktioavaruutta kuvaava tieto-. : kanta muodostetaan informaatiosisältöavaruutta kuvaavan tietokannan ja käyt- , J täjäprofiiliavaruutta kuvaavan tietokannan interaktiona, joka interaktio määrite tään sääntötietokantaan määritettyjen reaktiosuhteiden perusteella.

Informaatiopalveluiden sisältöä ja käyttäjiä kuvaavia todellisia pa-35 rametreja verrataan teoreettisiin parametreihin ja tämän vertaamisen tuloksena muodostetaan metadatatiedostot informaatiopalvelun käyttäjälle ja infor- ! 115420 i I 3 j maatiopalvelun sisällölle sääntötietokannan käsittämien reaktiosuhteiden perusteella.

Keksinnön mukaisessa menettelyssä relevanttien metadatatiedos-tojen luomiseksi on olennaisessa asemassa mainittu sääntötietokanta. Tämä 5 sääntötietokanta voidaan muodostaa keksinnön erään edullisen suoritusmuodon mukaisesti siten, että esitetään tilastollisesti merkittävän suurelle testikäyt-täjäjoukolle informaatiosisältöavaruuteen kuuluvia informaatio-objekteja, joiden sisältöä ja esitystapaa varioidaan. Tämän testikäyttäjäjoukon reaktioista infor-maatio-objekteihin kerätään dataa, joka data käsittää ainakin testikäyttäjäjou-10 kon elintoimintoja määrittävää mittausdataa. Lopuksi testikäyttäjäjoukon reak-tiosuhteet esitettyihin informaatio-objekteihin tallennetaan sääntötietokantaan siten, että käyttäjän, informaatiosisällön ja reaktion olennaiset parametrit linkitetään toisiinsa.

Edelleen metadatatiedostojen relevanttiutta voidaan parantaa kek-! 15 sinnön erään edullisen suoritusmuodon mukaisesti siten, että kerätään käy- tönaikaisesti dataa informaatiopalveluiden käyttäjien reaktioista esitettyihin informaatio-objekteihin. Tämän kerätyn datan perusteella päivitetään käyttäjä-j profiilitietokannan käsittämien informaatio-objektien parametreja sekä sääntö- tietokannan käsittämiä käyttäjän, informaatiosisällön ja reaktion linkityssuhtei-20 ta.

Keksinnön mukaisen menetelmän ja järjestelmän etuna on, että se- » ., · * kä informaatiopalveluiden sisältöä ja sisällön esitystapaa että yksittäisiä käyttä- jiä mallintava metadata voidaan muodostaa siten, että kyseiset metadatatie-: dostot mahdollistavat tilastollisesti todennäköisesti määritettävien reaktioiden ft I Λ 25 aiheuttamisen käyttäjälle. Edelleen keksinnön mukaisella menettelyllä voidaan systemaattisesti mallintaa yksittäisen käyttäjän psykologisia reaktioita esitet-tyyn informaatioon. Täten palveluntarjoajan kannalta pystytään tuottamaan yksilökohtaisia informaatiopalveluita perustuen käyttäjän psykologisten reaktioiden mallintamiseen, mikä parantaa käyttäjän tyytyväisyyttä kyseiseen infor-30 maatiopalveluun.

Kuvioiden lyhyt selostus ! Keksintöä selostetaan nyt lähemmin edullisten suoritusmuotojen yh teydessä, viitaten oheisiin piirroksiin, joista: kuvio 1 esittää yksinkertaistettuna lohkokaaviona erästä tunnetun : 35 tekniikan mukaista tietojärjestelmää; 115420 ί 4 kuvio 2 esittää yksinkertaistettuna lohkokaaviona keksinnön mukaista tietojärjestelmää; kuvio 3 esittää vuokaaviona käyttäjän profiilia määrittelevän metadatan muodostamista; 5 kuvio 4 esittää vuokaaviona informaatiopalvelun sisältöä määrittele vän metadatan muodostamista; ja kuvio 5 esittää lohkokaaviona eräitä keksinnön toteuttamisessa käytettäviä välineitä.

Keksinnön yksityiskohtainen selostus 10 Viitaten kuvioon 1 esitetään esimerkki eräästä tietojärjestelmästä, jossa keksinnön mukaista menettelyä voidaan soveltaa. Kuviossa 1 esitetään yksinkertaistetusti yleinen Internet-verkko, johon käyttäjät (U) liittyvät päätelaitteillaan esimerkiksi Internet-palveluntarjoajan (ISP) tai yksityisen lähiverkon (LAN) kautta. Internetiin on liittynyt lukemattomia informaatiopalveluiden tarjo-15 ajia (SP), joista kuviossa 1 on selkeyden vuoksi esitetty vain yksi. Informaatiopalveluiden tarjoaja voi olla yksinkertaisesti jonkun henkilön kotisivu tai toisessa äärimmäisyydessä suuri mediayritys, joka välittää hyvin suuria määriä informaatiota. Nämä suuret informaatiomäärät on edullista tallentaa useisiin, tyypillisesti määrätyllä tavalla rakenteistettuihin tietokantoihin (DB1, DB2), jois-20 ta tietoa voidaan hakea ohjelmistosovelluksen avulla halutuilla ehdoilla. Osa !· tietokannoista (DB3) voi olla myös hajautettuna palveluntarjoajan tietojärjes- telmän ulkopuolelle, mutta mainittu ohjelmistosovellus on kuitenkin järjestetty . hakemaan tietoa myös näiltä tietokannoilta. Sinänsä käyttäjät ja informaatio- palvelun tarjoajan yhdistävä verkko voi olla myös mikä tahansa muu tietolii-. 25 kenneverkko kuin Internet, kuten puhelin- tai matkaviestinverkko.

Jotta tästä informaatiopalvelun tarjoajan suuresta informaatiomää-'· ·’ rästä voidaan nopeasti tarjota käyttäjälle tätä kiinnostavaa informaatiota, on in formaatiosisällöstä luotava metadataa eli informaatiosisältöä kuvaavaa infor-maatiota. Edelleen, jotta käyttäjälle esitettävä informaatio voidaan helpommin 30 sovittaa käyttäjälle sopivaan muotoon, on edullista muodostaa myös käyttäjää : kuvaavaa informaatiota eli käyttäjämetadataa.

’ i Keksinnön mukainen menettely käyttäjälle relevantin metadatan luomiseksi informaatiopalvelun sisällöstä perustuu sekä kvantitatiivisesti mitattaviin että myös kvalitatiivisesti määritettäviin parametreihin yhtäältä informaa-: 35 tion sisällöstä ja toisaalta itse käyttäjästä ja siihen, että on olemassa olennai sesti määritettävissä oleva reaktiosuhde ennalta asetetun kvantitatiivisen ja 5 115420 kvalitatiivisen informaatiosisällön ja tietyn käyttäjäprofiilin välillä. Toisin sanoen, tietyn kaltaiset ihmiset reagoivat tietyllä, olennaisesti määritettävissä olevalla tavalla heille esitettävään informaatioon, joka reagointi taas riippuu esitettävän informaation kvantitatiivisesta ja kvalitatiivisesta informaatiosisällöstä.

5 Edellä mainittu olennaisesti määritettävissä oleva reaktiosuhde pe rustuu psykologisiin tutkimuksiin, joissa on kokeellisesti todettu, että psykologisesti merkittävällä ärsykkeellä voidaan ennustettavasi ja luotettavasti tuottaa tietty välitön ja lyhytaikainen psykologinen ja/tai behavioraalinen efekti, jonka efektin muutokset eri yksilöiden välillä ovat tilastollisesti ennustettavissa suh-10 teessä ärsykkeen muutoksiin. Informaation vastaanottamisen suhteen yksilölle voidaan määrittää ainakin emotionaalinen efekti, joka riippuu autonomisen ja/tai sympaattisen/parasympaattisen hermoston reaktioista, kognitiivinen efekti, joka määräytyy yksilökohtaisesta informaatioprosessoinnin tehokkuudesta, kokemuksellinen efekti, joka määräytyy käytön miellyttävyydestä sekä näiden 15 efektien keskinäisen vuorovaikutuksen aiheuttamat efektit.

Efektin muutos voidaan määritellä hyväksi tai huonoksi riippuen vastaavasti siitä, vahvistaako vai heikentääkö ärsykkeen muutos efektiä. Tätä reaktiosuhdetta on tutkittu ns. ATI-menetelmän (Aptitude Treatment Interaction) yhteydessä, jossa erilaisia ärsykkeitä esitetään erilaisille yksilöille ja tutki-20 taan ärsykkeiden eri dimensioiden muutosten vaikutusta yksilöllisiin efekteihin. ATI-tutkimuksissa on todettu, että sama ärsyke aiheuttaa eri yksilöille erilaisen :· välittömän ja lyhytaikaisen psykologisen ja behavioraalisen efektin, joka voi- i'·.. daan ennustaa olennaisen luotettavasti silloin, kun tiedetään, mitkä ovat täi- ; laisten efektien tuottamiseksi relevantit ärsykkeen ominaisuudet suhteessa yk- • I * ...,j 25 silöllisiin eroihin, edellyttäen että mainittuja ominaisuuksia voidaan säädellä ____: riittävällä tarkkuudella. ATI-periaattetta on selvitetty tarkemmin esimerkiksi jul- . , kaisussa: Riding, R. J. and Rayner, S. (1998); ”Cognitive styles and learning ‘ ’ strategies. Understanding style differences in learning and behavior.” David

Fulton Publishers, London, jossa kuvataan ATI-menetelmän käyttöä tietoko-; 30 nepohjaisessa opetuksessa.

Esimerkiksi käytettäessä informaatiopalveluita ärsykkeinä voidaan : relevanteiksi ärsykkeen ominaisuuksiksi perustellusti olettaa ainakin informaa- tiotyyppi sekä informaation esittämistavan eri muodot. Näitä ominaisuuksia muokkaamalla voidaan tuottaa erilaisia efektejä informaatiopalvelun käyttäjäl-35 le. Informaatiopalvelun tarjoajan kannalta on täten edullista tuottaa informaa-tiopalvelun käyttäjälle positiiviisia efektejä siten, että käyttäjälle esitetään häntä 115420 6 ί I kiinnostavaa informaatiota sopivassa muodossa, jolloin käyttäjä on tyytyväinen saamaansa palveluun ja halukas käyttämään kyseistä informaatiopalvelua myös myöhemmin.

ATI-periaatteen mukaan yksilön eli tässä tapauksessa informaatio-5 palvelun käyttäjän ominaisuudet, ärsykkeen eli tässä tapauksessa informaatiopalvelun ominaisuudet ja syntyvät efektit muodostavat interaktiivisen muuttujakolmion, jolloin kun tiedetään kaksi muuttujakolmion arvoista, voidaan kolmas arvo ennustaa. Informaatiopalvelun tarjoaja pystyy määrittämään ja muokkaamaan ärsykkeen eli informaatiopalvelun ominaisuuksia monella eri 10 tavalla. Edelleen informaatiopalvelun tarjoaja pystyy määrittämään pitkälti sen, millaisia efektejä esitettävällä informaatiolla halutaan aikaansaada käyttäjälle. Näin ollen ratkaistavaksi seikaksi muodostuu se, miten esitettävän informaation ominaisuuksia tulee muokata, jotta esitettävä informaatio tuottaa haluttuja efektejä käyttäjälle. On siis huomattava, että ATI-periaate tarjoaa teoreettisen 15 viitekehyksen sille, kuinka tämä muokkaus tulee suorittaa. Seuraavassa esitetään tietojärjestelmä ja menetelmä, jotka tarjoavat tekniset välineet esitettävän informaation muokkaamiseksi halutulla tavalla.

Keksinnön mukaisen tietojärjestelmän rakennetta voidaan havainnollistaa kuvion 2 mukaisella lohkokaaviolla. Tietojärjestelmä käsittää infor-20 maatiopalvelun sisällön mahdollisia teoreettisia variaatioita kuvaavan tietokannan tai matriisin informaatiosisältöavaruus ISA, joka siis käsittää olennaisesti ,, \ * kaikki kulloinkin käytettävissä olevat vaihtoehdot informaatiopalvelun sisällön i ’ ,. ja sisällön eri parametrien muokkaamiseksi. Eräs relevantin metadatan muo- : dostamisen kannalta olennainen seikka onkin välitettävän informaatiopalvelun • * * ..,,: 25 sisällön monipuolinen parametrisointi. Sisältöä voidaan parametrisoida monel- la eri tavalla, mutta sisältöparametrien tulisi olennaisesti käsittää ainakin joita- » a kin seuraavista luokista:

» I

*- sisällön substanssi, joka voidaan määrittää melko kategorisesti, kuten esimerkiksi ’’uutiset”, joka voidaan vielä jakaa alatasoihin, kuten ’’talous-: 30 uutiset”, "urheilu-uutiset”, ’’viihdeuutiset”, jne. Tällöin parametri Substanssi voi ,,.: saada n kappaletta arvoja SA (SA1... n).

; ..: - sisällön modaliteetti, joka voi olla esimerkiksi tekstiä, grafiikkaa, : ääntä, still-kuvaa, videota, animaatiota tai simulaatiota. Tällöin parametri Mo daliteetti voi saada n kappaletta arvoja M (M1...n).

35 - sisällön rakenne, joka voidaan jakaa kahdelle parametrille eli sisäl- : lön formaatti, joka määrittelee sisällön visuaalisen rakenteen, kuten kirjaisin- 115420 ] f ί J tyypin, otsikon paikan, väliotsikoiden käytön, katseluikkunan koon, jne., ja si sällön konseptuaalinen rakenne, jota voidaan määrittää esimerkiksi informaa-tiolohkon koon, informaation rakenteellisen järjestyksen, informaatioon liittyvien yleiskatsausten määrän, pituuden ja sijainnin ym. vastaavien parametrien 5 suhteen. Parametri Formaatti voi myös saada n kappaletta arvoja F (F1...n) ja vastaavasti parametri Konseptuaalinen voi saada n kappaletta arvoja K (K1...n).

- muut informaation sisältöä kuvaavat parametrit, joita kuvataan parametrilla Muut, joka voi myös saada n kappaletta arvoja MU (MU1...n).

10 Näiden parametrien ja niiden arvojen keskinäiset interaktiot muo dostavat informaatiopalvelun sisältöä kokonaisuudessa kuvaavan moniulotteisen informaatiosisältöavaruuden, joka voidaan siis määrittää matriisilla ISA, joka muodostuu, kun parametrit ja niiden arvot kerrotaan keskenään: ! ISA=(SA1...n) X (M1...n) X (F1...n) X (K1...n) X (MU1...n).

15 Toinen mallintamisen kannalta olennainen seikka on, että informaa tiopalvelun loppukäyttäjällä on aina olemassa oma käyttäjäprofiilinsa. Vastaavasti myös käyttäjäprofiilia voidaan parametrisoida monella eri tavalla, mutta käyttäjäprofiiliparametrien tulisi olennaisesti käsittää ainakin joitakin seuraavis-ta luokista: i 20 - implisiittinen käyttäjäprofiili, joka käsittää esimerkiksi käyttäjän su kupuolen, iän, koulutuksen, asuinpaikan ym. käyttäjää implisiittisesti määritte- # :· leviä parametreja IP (IP1...n). Alustava implisiittinen käyttäjäprofiili voidaan ·*·,. määrittää esimerkiksi palvelun rekisteröintilomakkeessa olevan kyselyn avulla, . jolloin tätä käyttäjäprofiilia voidaan myöhemmin tarkentaa käyttäjän käyttöker- 25 tojen myötä.

# . - eksplisiittinen käyttäjäprofiili, joka voi käsittää käyttäjää implisiitti- < · . , sesti määrittelevien parametrien pohjalta tiettyjen sääntöjen tai oletusten pe- rusteella muodostettuja eksplisiittisiä parametreja EP (EP1...n), joiden muodostuksessa voidaan olettaa, että esimerkiksi tietyn sukupuolen, iän, koulutuk-.. : ’ 30 sen ja asuinpaikan omaavat käyttäjät stereotyyppisesti etsivät tietyn tyyppistä informaatiota. Tähän eksplisiittiseen käyttäjäprofiiliin voidaan lisätä myös eri-. ·. : laisten yksilöllisiä eroja indikoivien psykologisten testien tulokset. Nämä testit , , J voivat olla mukana esimerkiksi edellä mainitussa rekisteröintilomakkeessa.

- tietointressiprofiili, joka käsittää parametreja TP (TP1 ...n) niistä in- 35 formaatiokategorioita, joista käyttäjä on kiinnostunut. Nämä parametrit TP voi- ·' vat pitkälti vastata informaatiosisällön substanssiparametreja SA. Myös tie- 115420 8 tointressiprofiili voidaan alustavasti määrittää palvelun rekisteröintilomakkeessa olevan kyselyn avulla ja tietointressiprofiilia voidaan myös myöhemmin tarkentaa käyttäjän käyttökertojen myötä.

- käyttöhistoriaprofiili, joka käsittää käyttäjän aikaisempia informaa-5 tiopalvelun käyttökertoja määrittäviä historiaparametreja HP (HP1...n), kuten informaatiopalvelun selaamiseen käytetty aika, käyttökertojen välinen aika, selatut informaatiokategoriat ym. kvantitatiivisia parametreja, - kollaboratiivisen suodatuksen profiili, jossa esimerkiksi edellä mainittuja profiileja yhdistämällä ja sen jälkeen tiettyjen sääntöjen mukaan suodat- 10 tamalla voidaan käyttäjälle määrittää uusia parametreja KP (KP1...n) esimerkiksi informaatiokategoriakohtaisesti, ja - muut käyttäjäprofiilia kuvaavat parametrit, jotka voivat myös saada n kappaletta arvoja MP (MP1...n).

Näiden parametrien ja niiden arvojen keskinäiset interaktiot muo-15 dostavat informaatiopalvelun käyttäjiä kokonaisuudessa kuvaavan moniulotteisen käyttäjäprofiiliavaruuden, joka voidaan määrittää matriisilla KPA, joka muodostuu, kun parametrit ja niiden arvot kerrotaan keskenään: KPA=(IP1...n) X (ΕΡ1...Π) X (TP1...n) X (HP1...n) X (KP1...n) X (MP1...n). Käyttäjäprofiiliavaruus tallennetaan tietojärjestelmän käsittämään tietokantaan 20 KPA.

Informaatiosisältöavaruuden ja käyttäjäprofiiliavaruuden interaktio, :· ts. matriisien ISA ja KPA kertominen keskenään, muodostaa geneerisen ini’ formaation syntyvästä efektistä eli efektiavaruuden, jota voidaan mallintaa . *. muodostuvalla matriisilla EA=ISA X KPA.

• · 25 Nämä edellä mainitut kolme matriisia käsittävät siis geneerisen tie- • · don eli teoreettisesti kaikki vaihtoehdot informaatiopalvelun sisällöstä ja sisäl- * ,* lön variaatioista, käyttäjistä ja käyttäjien variaatioista sekä näiden interaktiosta * * syntyvistä efekteistä ja niiden variaatioista.

Jotta näistä kaikista teoreettisesti mahdollisista vaihtoehdoista pys-30 tytään määrittämään todennäköisyydet sisällön, käyttäjien ja näiden interaktio-,: na syntyvien efektien eri kombinaatiolle, tarvitaan empiirisesti hyväksi todettu : referenssimalli, jota tässä yhteydessä kutsutaan sääntötietokannaksi STK. Tä- ! ten sääntötietokanta STK määrittää edellä kuvatun interaktion eli informaatio- sisältöavaruuden, käyttäjäprofiiliavaruuden ja efektiavaruuden keskinäisen 35 vuorovaikutuksen toistensa arvoihin. Sääntötietokanta STK toimii täten muut- 115420 9 tujakolmion ’’algoritmina”, jonka avulla voidaan määrittää kolmas tekijä, kun kaksi muuta tekijää tunnetaan.

Sääntötietokanta STK muodostetaan edullisimmin ennen järjestelmän käyttöönottoa siten, että esitetään todellisille testikäyttäjille erilaista infor-5 maatiota vaihdellen informaation sisältöä ja esitystapaa, jolloin samanaikaisesti mitataan erilaisilla menetelmillä näiden testikäyttäjien reaktioita esittävään informaatioon. Reaktioiden mittaamiseen voidaan käyttää erilaisia menetelmiä, kuten esimerkiksi määritellään reaktioita testikäyttäjiin kytkettyjen, erilaisia elintoimintoja, kuten sydämen sykettä, ihon mikrohikoilua, verenpainetta tai kasvo-10 jen jännitystä mittaavien antureiden avulla. Antureita voidaan kytkeä esimerkiksi eri puolille testikäyttäjien kehoa tai anturi/antureita voidaan integroida esimerkiksi tietokoneen hiireen. Edelleen tunnetaan menetelmiä, joissa testi-käyttäjien reaktioita voidaan pyrkiä määrittämään käyttäjän silmänliikkeitä tark-kailevan kameran avulla. Testikäyttäjien reaktioita voidaan määrittää tilastolli-15 sesti luotettavasti myös erilaisten haastattelujen, lomakkeiden ja käyttäjän käytöksen havainnointiin perustuvien metodien avulla. Erilaiset metodit elintoimintojen ja reaktioiden mittaamiseen sekä takaisinkytkentään ovat alan ammattimiehelle sinänsä tunnettuja ja niitä on kuvattu mm. patenttijulkaisuissa US 5,649,061, US 4,883,067, US 5,377,100 ja US 5,409,445. Sinänsä testikäyttä-20 jien reaktioiden mittaamiseen käytettävä menetelmä ei keksinnön toteutuksen kannalta ole erityisen olennaista, vaan olennaisempaa on se, että sääntötieto-;· kannan STK muodostamiseen käytettävien testikäyttäjien lukumäärä on riittä-

• I

: ^ vä, jotta pystytään määrittämään tilastollisesti riittävän tarkat todennäköisyydet . sisällön, käyttäjien ja näiden interaktiona syntyvien efektien eri kombinaatiolle.

t » · 25 Riittävä testikäyttäjien lukumäärä tähän tarkoitukseen riippuu olennaisesti käy- ! tettävästä mittausmetodista ja se voi vaihdella alle kymmenestä useisiin satoi- • < »· hin testikäyttäjiin.

« · - ·* Edelleen tietojärjestelmä käsittää käyttäjäprofiilitietokannan KTK, joka käsittää tietoja informaatiopalvelun todellisista käyttäjistä. Edullisesti jo-30 kaisesta käyttäjästä muodostetaan tietokantaan KTK käyttäjätiedosta, joka kä-i sittää käyttäjän oman profiilin, jolla on tietyt parametrit ja näillä parametreillä ; käyttäjäkohtaiset arvot. Käyttäjän oman profiilin parametrit käsittävät edullisesti > f j mahdollisimman monta käyttäjäprofiiliavaruuden KPA määrityksessä käytettyä parametria eli implisiittisen käyttäjäprofiilin, eksplisiittisen käyttäjäprofiilin, tie-35 tointressiprofiilin, käyttöhistoriaprofiilin, kollaboratiivisen suodatuksen profiilin : ja muut käyttäjäprofiilia kuvaavat parametrit. Käyttäjäprofiilitietokanta KTK on I 115420 10 edullisesti rakenteistettu mahdollisimman samalla tavalla kuin käyttäjäprofii-liavaruus KPA. Edelleen käyttäjätiedostoon tallennetaan tiedot informaatiosta, jota käyttäjä kuluttaa: informaatiosisältö, joka määritellään sisältöparametreilla, jotka vastaavat edullisesti mahdollisimman pitkälle informaatiosisältöavaruu-5 den ISA määrityksessä käytettyjä parametreja. Käyttäjätiedostoon tallennetaan käyttäjäkohtaiset arvot kaikista niistä profiili- ja informaatiosisältöparamet-reista, jotka käyttäjälle pystytään määrittämään.

Näitä parametreja ja niiden arvoja päivitetään sitä mukaa, kun parametrien arvot muuttuvat ja uusia parametreja pystytään määrittämään. Täten 10 on selvää, että kun käyttäjä aloittaa informaatiopalvelun käytön ensimmäistä kertaa, käytössä olevien profiili- ja informaatiosisältöparametrien määrä on vielä suhteellisen vähäinen eivätkä parametrien arvot ole välttämättä vielä vakiintuneita. Kuitenkin jo kohtuullisen käyttöajan jälkeen käyttäjälle voidaan määritellä uusia parametreja ja tarkentaa parametrien arvoja, jolloin käyttäjäprofiili 15 tarkentuu.

Käyttäjälle voidaan edullisesti määrittää myös etukäteen alustava käyttäjäprofiili esimerkiksi rekisteröintilomakkeessa olevan kyselyn avulla. Kyselyn perusteella voidaan muodostaa ainakin alustavat implisiittinen käyttäjäprofiili ja tietointressiprofiili, joita voidaan myöhemmin tarkentaa käyttäjän käyt-20 tökertojen myötä. On myös mahdollista, että käyttäjälle suoritetaan vastaavan tyyppinen testitilaisuus kuin edellä kuvatuille testikäyttäjille, jolloin käyttäjätie-·· dostoon voidaan tallentaa myös käyttäjän reaktiot esitettyyn erilaiseen infor- : # maatiosisältöön ja informaation esitystapaan.

. Edelleen tietojärjestelmä käsittää informaation sisältötietokannan ‘ 25 ITK, joka käsittää informaatiopalvelun todelliset sisältöobjektit, jotka voivat konkreettisesti sijaita useassa eri tietokannassa. Informaation sisältötietokanta ITK on edullisesti rakenteistettu mahdollisimman samalla tavalla kuin infor-* ·* maatiosisältöavaruus ISA.

Kaikki edellä mainitut tietokannat ja niiden käsittämät tiedot voidaan 30 rakenteistaa edullisesti siten, että tietokantojen käsittämien tietoelementtien : vertailu ja interaktio on tehty mahdollisimman joustavaksi personoinnissa tar vittavan metadatan muodostamiseksi. Alan ammattimiehelle on selvää, että tietokantojen rakenteistaminen voidaan suorittaa lukuisilla eri tavoilla, jolloin myös metadatan muodostamista tukevaa rakenteistamista voidaan yrittää op-35 timoida monella eri tavalla. Samoin edellä mainittujen tietokantojen konkreetti-i nen toteuttaminen ei myöskään ole keksinnön kannalta olennaista, jolloin fyy- 11 1 1 5420 sisesti niitä voidaan integroida sopivasti yhteen tai ne voivat olla kokonaan erillisiä.

Keksinnön erään edullisen suoritusmuodon mukaisesti tietojärjestelmän käsittämät informaatioelementit voidaan koodata XML-dokumenteiksi 5 (Extensible Markup Language), mikä helpottaa tietokantaparametrien raken-teistamista. Kun muodostetaan rakenteisia sisältödokumentteja, sisältödoku-menttiin kerättävät tiedot voidaan järjestää ennalta määritetyn dokumenttityyp-pikuvauksen DTD (Document Type Description) mukaisesti. DTD määrittää XML-kielessä käytettävät tunnisteet (Tag), tunnisteiden välisten elementtien 10 (ELEMENT) rakenteelliset suhteet ja muita käytettäviä XML-dokumenttien määrityksiä. Kuten XML-kielestä on hyvin tunnettua, elementti alkaa alkutun-nisteesta (esim. <section>) ja loppuu lopputunnisteeseen (</section>) ja se voi sisältää tekstiä tai muita elementtejä. Valideissa sisältödokumenteissa DTD ei kuitenkaan ole välttämätön, kunhan sisältödokumenttia käsittelevään sovelluk-15 seen on määritetty käsiteltävät elementit.

Jatkoprosessoinnin mahdollistamiseksi parametriarvot ryhmitellään sisältödokumentissa informaatioelementtien perusteella, esimerkiksi jokaiselle informaatioelementille voidaan määrittää DTD:ssä oma elementtinsä, jossa määritetään tyypillisesti useita parametriarvoja. Järjestelmän käsittämien pa-20 rametriarvojen määrä on yleensä erittäin suuri, jolloin järjestelmässä muodostetaan useita sisältödokumentteja eri seurattavia parametrikokonaisuuksia var-ten. Tyypillisesti parametriarvojen keräys, XML-sisältödokumenttien muodos- t ' · ; , tus/tallennus ja niiden vertailu suoritetaan työasemassa WS, joka käsittää yh- » i · , den tai useampia sovelluksia. Työasema WS käsittää edullisesti XML- • · 25 selainsovelluksen, jotta XML-sisältödokumentteja voidaan esittää käyttöliitty-j mässä UI palveluntarjoajan järjestelmää hoitavalle operaattorille.

‘ * »i XML-kielen avulla ei ole mahdollista määrittää sisältödokumentin (tai erodokumentin) ulkoasua, eli tyylejä, joiden mukaisesti sisältödokumentti näkyy käyttäjän tai operaattorin työaseman WS näytöllä. Ulkoasu voidaan 30 määritellä erilaisia päätteitä ja työasemia varten käyttämällä XSL-määritystä (Extended Style sheet Language). XSL on siis XML-dokumenttien esityskieli, . joka koostuu kahdesta osasta: XML-dokumenttien muunnoksista sekä muotoi- ! lusanastoista. Erään edullisen suoritusmuodon mukaisesti XML- sisältödokumentti käsittää XSL-kielen mukaisen tyylimäärittelyn (Style Sheet) * 35 sisältödokumentin ulkoasusta. On myös mahdollista käyttää muita tyylimäärit- • telyjä, kuten CSS-tyylimäärittelyjä (Cascading Style Sheet).

115420 12

Tyylimäärittelyssä voidaan määrittää tietojen esitystapa dokumentissa, kuten esitysjärjestys ja/tai ulkoasu. Eri informaatioelementeille ja niiden parametreille ja parametriarvoille voidaan käyttää erilaisia tyylimäärittelyjä. Tällöin sovellus muokkaa tietokannoista haettavat tiedot käyttäjälle sopivaksi 5 määritettyyn muotoon edullisesti XSL-tyylimäärittelyä muuttamalla. Keksinnön erään edullisen suoritusmuodon mukaisesti XSL-tyylimäärittely käsittää ohjeet, joiden mukaisesti voi muuntaa XML-muotoiset tiedot HTML-muotoisiksi. Tällöin sisältödokumentti tai erodokumentti voidaan esittää myös laitteissa, joissa on ainoastaan HTML-selain, mikä tyypillinen tilanne käytettäessä informaatio-10 palvelua esimerkiksi Internetin kautta. Tyylimäärittelyn mukaan muotoiltu sisältödokumentti voi yleisesti sisältää tekstiä, hypertekstiä, graafista dataa tai viit-j tauksia graafisiin datakuviin, audioon, videoon ja muuhun sisältöön. Siinä voi olla myös linkkejä muihin tiedostoihin. Sisäitödokumenttien liitteenä voidaan käyttäjien päätteille ladata ohjelmia, kuten Java™ applet-sovelluksia tai Mic-15 rosoft™ ActiveX-sovelluksia, jotka voivat hoitaa myös jo edellä kuvattuja sisäitödokumenttien prosessointeja.

Palveluntarjoajan kannalta hyödyllisen metadatan muodostamisen suhteen on olennaista, että esitettävän informaation, käyttäjän ja käyttäjän reaktioiden muodostamassa muuttujakolmiossa palveluntarjoaja pyrkii mallinta-20 maan jokaista käyttäjää, jotta käyttäjälle voitaisiin tuottaa sopivia haluttuja efektejä informaation sisältöä ja esitystapaa muuttamalla. Palveluntarjoaja j* tyypillisesti tietää, millaisia efektejä on edullista pyrkiä tuottamaan, ja toisaalta : . palveluntarjoaja pystyy vaikuttamaan ainoastaan informaation sisältöön ja esi- : ; : tystapaan.

•; · ·: 25 Personoinnissa tarvittavan metadatan muodostaminen tapahtuu oh- jelmiston avulla, joka ohjelmisto hakee ensin tietokannasta käyttäjäprofiiliava- ,···, ruutta kuvaavan matriisin KPA ja sen arvot. Tämän jälkeen ohjelmisto hakee » · käyttäjätietokannasta KTK personoitavaa käyttäjää, kuten Käyttäjä 1, koskevan profiiIitiedoston Profiilil, jota sitten verrataan matriisin KPA parametreihin ja 30 parametrien arvoihin. Profiilitiedoston Profiilil parametrit sijoitetaan matriisin KPA vastaavien parametrien päälle, jonka jälkeen parametrien ja niiden arvojen vastaavuutta tutkitaan. Tästä vertailusta syntyvä tiedosto Käyttä-: jäi Metadata käsittää tiedon siitä, mihin geneeriseen käyttäjäluokkaan Käyttä- jä1 kuuluu. Koska käyttäjäprofiiliavaruuden KPA interaktio informaatiosisältö-35 avaruuteen ISA ja efektiavaruuteen EA määräytyy sääntötietokannan STK perusteella, voidaan Käyttäjäl :n geneeristä käyttäjäluokkaa määrittävästä tiedos- 115420 13 tosta Käyttäjäl Metadata johtaa sääntötietokannan STK muodostaman algoritmin avulla lainalaisuudet informaatiosisällölle ja muodostuville efekteille.

Vastaavasti ohjelmisto muodostaa metadatarakenteen informaatiopalvelun sisällölle. Ensin ohjelmisto hakee tietokannasta informaatiosisältö-5 avaruutta kuvaavan matriisin ISA ja tallentaa sen muistiin tiedostoksi Infor-maatioRakenne. Seuraavaksi ohjelmisto käy läpi informaatiopalvelun sisällön sisältötietokannasta ITK, jonka pohjalta muodostetaan tulkinta sisältötietokan-nan rakenteesta eli tiedosto SisältöTulkinta. Tämä tiedosto käsittää tiedon niistä säännöistä, joiden perusteella ohjelmisto suoritti tulkintansa sekä tiedon siilo tä, mihin informaation sisältöobjektien luokkaan kulloinenkin tulkinta liittyy. Edelleen tiedosto SisältöTulkinta käsittää linkitysosoitteet sisältötietokannan ITK eri informaatio-objekteihin. Näin tiedosto SisältöTulkinta käsittää mahdollisimman rikasta metadataa informaatiopalvelun sisällöstä, jolloin sitä voidaan hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti informaation jatkokäsittelyssä. Näiden 15 kahden tiedoston, InformaatioRakenne ja SisältöTulkinta, parametrien ja niiden arvojen vastaavuutta tutkitaan. Tästä vertailusta syntyy kolmas tiedosto SovitettuSisältöInformaatioRakenne.

Edellä kuvatut tulkinnat eri tietokantojen sisällön vertailusta voidaan muodostaa esimerkiksi käyttämällä erilaisia tunnettuja analyysi- ja koneoppi-20 misen menetelmiä, joita ovat esimerkiksi itseorganisoituviin neuroverkkoihin perustuvat menetelmät tai ns. Bayes-menetelmä. Sinänsä tulkinnan muodos-tamiseksi voidaan käyttää mitä tahansa menetelmää, joka soveltuu siihen, että • . järjestelmä muodostaa ensin konekielisen kuvauksen eri tietokannoista ja ver- taa tietokantojen kuvauksia toisiinsa. Tämän jälkeen järjestelmä päättelee, ·: · 25 esim. neuroverkkojen tai Bayes-menetelmän avulla, kuinka hyvin nämä kuva- ....: ukset vastaavat toisiaan ja muodostaa tämän päättelyn pohjalta uuden tiedos- ,···, ton, joka käsittää päättelyn tuloksen ja jota voidaan käyttää edelleen jatkopro- sessoinnissa.

Tämän jälkeen ohjelmisto linkittää tiedoston SisältöTulkinta käsit-30 tämien informaation sisältöobjektien linkkitietojen avulla tiedoston SovitettuSi-sältöInformaatioRakenne tiedot sisältötietokannassa ITK oleviin sisältöobjek-• teihin. Tästä linkityksestä muodostuu neljäs tiedosto SisältöMetadata, joka kä- eittää tiedoston SovitettuSisältöInformaatioRakenne tiedot sekä linkkitiedot, jotka kuvaavat sisältötietokannan ITK ne sisältöobjektit, näiden parametrit ja 35 parametrien arvot, jotka on kuvattu tiedostossa SovitettuSisältöInformaatioRa-’ kenne. Toisin sanoen, SisältöMetadata on informaatiopalvelun sisällön meta- ί ί ί 115420 14 datarakenteen kuvaava tiedosto, jonka muodostuksessa on otettu huomioon käyttäjille aiheutettuja erilaisia efektejä, johtuen siitä, että informaatiosisältö-avaruuden ISA interaktio käyttäjäprofiiliavaruuteen KPA ja efektiavaruuteen EA määräytyy sääntötietokannan STK perusteella.

5 Täten algoritmi, jota ohjelmisto toteuttaa edellä kuvatuissa paramet rien ja niiden arvojen vertailussa, perustuu ATI-periaatteelle siten, että algoritmin perustaksi määritellään sisällön ja sen esitystavan sekä käyttäjän Profiiliin välisen interaktion aikaansaama efekti, jolloin tästä kokonaisuudesta muodostuu interaktiivinen kokonaismuuttuja, joka on tallennettu sääntötieto-10 kantaan STK. Algoritmi johdetaan sääntötietokannan STK sisällön perusteella, jolloin algoritmin avulla voidaan muodostaa tilastolliseen todennäköisyyteen perustuvia ennusteita, jotka perustuvat siihen, että sisältö ja sen esitystavat, käyttäjäprofiili ja aikaansaadut efektit muodostavat muuttujakolmion, jonka keskinäiset reaktiosuhteet on määritetty ja tallennettu sääntötietokantaan STK.

15 Tällöin, jos tiedetään informaation sisältö ja sen esitystapa sekä haluttu efekti, voidaan määrittää ainakin joitakin osia käyttäjän profiilista. Vastaavasti, jos tiedetään käyttäjän profiili ja haluttu efekti, voidaan päätellä sopiva informaation sisältö ja sen esitystapa. Edelleen, jos tiedetään käyttäjän profiili sekä informaation sisältö ja sen esitystapa, voidaan päätellä muodostuva efekti.

20 Edellä kuvatun käyttäjän profiilia määrittelevän metadatan muodos tamista ohjelmiston avulla havainnollistetaan seuraavassa kuvioon 3 viitaten. Aluksi ohjelmisto hakee tietokannasta käyttäjäprofiiliavaruutta kuvaavan mat-riisin KPA ja sen arvot (300). Seuraavaksi ohjelmisto hakee käyttäjätietokan- : nasta KTK personoitavaa käyttäjää Käyttäjäl koskevan profiilitiedoston Profii- * »» 25 lii (302). Profiilitiedostoa Profiilil verrataan matriisin KPA parametreihin ja pa- ____: rametrien arvoihin siten, että profiilitiedoston Profiilil parametrit sijoitetaan • » matriisin KPA vastaavien parametrien päälle, jonka jälkeen parametreille ja • niiden arvoille määritetään korrelaatio (304). Parametrien arvot voidaan määrittää esimerkiksi ennalta sovittuina lukuarvoina, jolloin parametrien 30 korrelaatiolle voidaan asettaa erilaisia luokkia sen mukaan, kuinka hyvin parametrit vastaavat toisiaan. Korrelaation pohjalta muodostetaan tiedosto Käyttäjäl Metadata (306), joka siis käsittää tiedon siitä, mihin geneeriseen käyttäjäluokkaan Käyttäjäl kuuluu. Tätä tiedostoa voidaan sitten jatkokäsitellä sääntötietokantaan STK perustuvan algoritmin avulla esimerkiksi käyttäjälle 35 tarjottavan informaatiosisällön muokkauksen yhteydessä.

115420 15

Edellä kuvatun informaatiopalvelun sisältöä määrittelevän metadatan muodostamista ohjelmiston avulla havainnollistetaan vastaavasti kuvioon 4 viitaten. Ohjelmisto hakee aluksi tietokannasta informaatiosisältöavaruutta kuvaavan matriisin ISA ja tallentaa sen muistiin tiedostoksi InformaatioRakenne 5 (400). Seuraavaksi ohjelmisto skannaa sisältötietokannan ITK ja muodostaa tulkinnan informaatiopalvelun sisällöstä ja sisältötietokannan rakenteesta eli tiedoston SisältöTulkinta (402). Tämän jälkeen ohjelmisto määrittää näiden kahden tiedoston, InformaatioRakenne ja SisältöT ulkinta, parametrien ja niiden arvojen korrelaation, jonka tuloksena syntyy kolmas tiedosto SovitettuSi-10 sältöInformaatioRakenne (404). Seuraavaksi tiedoston SovitettuSisältöInfor-maatioRakenne tiedot linkitetään tiedoston SisältöTulkinta käsittämien informaation sisältöobjektien linkkitietojen avulla sisältötietokannassa ITK oleviin sisältöobjekteihin (406). Tästä linkityksestä muodostuu neljäs tiedosto Sisäl-j töMetadata (408), joka käsittää tiedoston SovitettuSisältöInformaatioRakenne 15 tiedot sekä linkkitiedot, jotka kuvaavat sisältötietokannan ITK ne sisältöobjektit, näiden parametrit ja parametrien arvot, jotka on kuvattu tiedostossa Sovitettu-SisältöInformaatioRakenne.

Esillä olevan keksinnön ensisijainen suoritusmuoto voidaan toteuttaa prosessorissa suoritettavalla yhdellä tai useammalla ohjelmalla. Työasema 20 WS käsittää kuvion 5 mukaisesti ainakin yhden prosessorin CPU, l/O-välineitä I/O ja muistia MEM, joiden avulla voivat suorittaa tietokoneohjelmakoodia, jol-loin saadaan toteutettua kuvioissa 3 ja 4 havainnollistettuja toimintoja. Tieto- : ,. koneohjelmakoodi voidaan tallentaa sisäiseen muistiin MEM tai erilliselle tieto- » ; koneen luettavalle muistivälineelle, esimerkiksi levykkeelle, kovalevylle tai . . 25 CD/DVD-ROM-levylle. Keksinnön toteuttamiseen voidaan käyttää myös integ- roituja piirejä IC (Integrated Circuits).

On syytä huomioida, että vaikka keksinnön eräänä suoritusmuotona ' on kuvattu XML-pohjaiset dokumentit, ei keksintö kuitenkaan ole rajoittunut XML-kielen käyttöön, vaan sisältödokumentteja voidaan määrittää myös minkä 30 tahansa muun rakenteisen kielen määrittämään formaattiin. Voidaan myös käyttää valmistajakohtaista proprietary-ratkaisua, jolla ei kuitenkaan saavuteta f XML:n tarjoamaa yhteensopivuutta.

Alan ammattilaiselle on ilmeistä, että tekniikan kehittyessä keksinnön perusajatus voidaan toteuttaa monin eri tavoin. Keksintö ja sen suoritus-: 35 muodot eivät siten rajoitu yllä kuvattuihin esimerkkeihin vaan ne voivat vaihdel la patenttivaatimusten puitteissa.

Claims

115420 16

1. Menetelmä mediapalveluiden personoimisessa käytettävien me-tadatatiedostojen luomiseksi tietojärjestelmässä, joka käsittää informaatiosisäl-tötietokannan (ITK), johon on järjestetty tallennettavaksi informaatiopalveluiden 5 sisältöä kuvaavia parametreja, ja käyttäjäprofiilitietokannan (KTK), johon on järjestetty tallennettavaksi informaatiopalveluiden käyttäjiä kuvaavia parametreja, joka menetelmä käsittää vaiheet: luodaan informaatiosisältöavaruutta kuvaava tietokanta (ISA), joka käsittää teoreettiset vaihtoehdot informaatiopalveluiden sisältöä kuvaaville pa-10 rametreille, luodaan käyttäjäprofiiliavaruutta kuvaava tietokanta (KPA), joka käsittää teoreettiset vaihtoehdot informaatiopalveluiden käyttäjiä kuvaaville parametreille, tunnettu siitä, että luodaan sääntötietokanta (STK), joka käsittää testikäyttäjäjoukon 15 reaktiosuhteet esitettyihin informaatioärsykkeisiin, luodaan reaktioavaruutta kuvaava tietokanta (EA), joka käsittää teoreettiset vaihtoehdot informaatiopalveluiden käyttäjien reaktiota kuvaaville parametreille, joka tietokanta muodostetaan informaatiosisältöavaruutta kuvaa-! van tietokannan (ISA) ja käyttäjäprofiiliavaruutta kuvaavan tietokannan (KPA) 20 interaktiona, joka interaktio määritetään sääntötietokantaan (STK) määritettyjen reaktiosuhteiden perusteella, . verrataan informaatiopalveluiden sisältöä (ITK) ja käyttäjiä (KTK) • ’·· kuvaavia todellisia parametreja teoreettisiin parametreihin (ISA, KPA), ja : muodostetaan mainitun vertaamisen tuloksena metadatatiedostot = * » ·:··: 25 ainakin yhdelle informaatiopalvelun käyttäjälle ja ainakin yhdelle informaatio- palvelun sisällölle mainittujen sääntötietokantaan (STK) määritettyjen reak-,· ·. tiosuhteiden perusteella.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, , että luodaan mainittu sääntötietokanta siten, että *; ; 30 esitetään tilastollisesti merkittävän suurelle testikäyttäjäjoukolle in- / formaatiosisältöavaruuteen kuuluvia informaatio-objekteja, joiden sisältöä ja ; .: esitystapaa varioidaan, j kerätään dataa testikäyttäjäjoukon reaktioista mainittuihin informaa- tio-objekteihin, ja 17 115420 tallennetaan testikäyttäjäjoukon reaktiosuhteet esitettyihin informaa-tio-objekteihin sääntötietokantaan siten, että käyttäjän, informaatiosisällön ja reaktion olennaiset parametrit linkitetään toisiinsa.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, 5 että mainittu testikäyttäjäjoukon reaktioita määrittävä mittausdata käsittää ainakin jotakin seuraavista: - antureiden avulla mitattavaa dataa käyttäjän sydämen sykkeestä, ihon hikoilusta, verenpaineesta ja/tai kasvolihasten jännityksestä; 10. kameran avulla määritettävää dataa käyttäjän silmän liikkeistä; - kyselylomakkeisiin, haastatteluihin tai käyttäytymisen havainnointiin perustuvaa dataa.

4. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että 15 mainitut informaatiosisältöavaruutta kuvaava tietokanta (ISA) ja in- formaatiosisältötietokanta (ITK) käsittävät informaatio-objekteja, jotka on pa-rametrisoitu olennaisesti samoilla parametreillä, jotka parametrit käsittävät ai-j nakin jotain seuraavista: sisällön substanssi, sisällön modaliteetti, sisällön for maatti, sisällön konseptuaalinen rakenne.

5. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että i' mainitut käyttäjäprofiiliavaruutta kuvaava tietokanta (KPA) ja käyttä- : jäprofiilitietokanta (KTK) käsittävät informaatio-objekteja, jotka on parametrisoi- : tu olennaisesti samoilla parametreillä, jotka parametrit käsittävät ainakin jotain 25 seuraavista: implisiittinen käyttäjäprofiili, eksplisiittinen käyttäjäprofiili, tietoint- ,..,: ressiprofiili, käyttöhistoriaprofiili, suodatettu profiili. > · t...#

6. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kerätään käytönaikaisesti dataa informaatiopalveluiden käyttäjien : · · > : 30 reaktioista esitettyihin informaatio-objekteihin, päivitetään mainitun käyttäjäprofiilitietokannan (KTK) käsittämien in-; formaatio-objektien parametreja kerätyn datan perusteella, ja ,.· päivitetään sääntötietokannan (STK) käsittämiä käyttäjän, informaa tiosisällön ja reaktion linkityssuhteita kerätyn datan perusteella. < · 115420 18

7. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että muodostetaan yksittäistä käyttäjää kuvaava metadata-tiedosto siten, että verrataan mainittua käyttäjää kuvaavia parametreja käyttäjäprofii-5 liavaruuden parametreihin sijoittamalla vastaavat parametrit päällekkäin, ja muodostetaan mainitun vertaamisen tuloksena korrelaatiotiedosto, joka määrittää käyttäjän geneerisen käyttäjäluokan.

8. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että muodostetaan yksittäistä informaatiopalvelua kuvaava 10 metadatatiedosto siten, että muodostetaan tulkintatiedosto informaatiosisältötietokannasta (ITK), joka tulkintatiedosto käsittää linkitysosoitteet informaatiosisältötietokannan eri informaatio-objekteihin, verrataan mainittua tulkintatiedostoa informaatiosisältöavaruuden 15 parametreihin sijoittamalla vastaavat parametrit päällekkäin, muodostetaan mainitun vertaamisen tuloksena korrelaatiotiedosto, ja johdetaan mainitusta korrelaatiotiedostosta tulkintatiedoston käsit-tämien linkitysosoitteiden avulla metadatatiedosto, joka kuvaa mainitun infor-20 maatiopalvelun käsittämiä informaatio-objekteja ja näiden sisällön variaatioita.

9. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, : · tunnettu siitä, että : koodataan mainitun tietojärjestelmän käsittämät informaatio-objektit « . XML-dokumenteiksi. • * · * * * ..,,: 25

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, I · , , · että * * m mainitut XML-dokumentit käsittävät tyylimäärittelyn, kuten XSL-’“·* määrittelyn XML-sisältödokumentin ulkoasusta, joka tyylimäärittely käsittää ohjeet XML-sisältödokumentin käsittämien tietojen muuntamiseksi HTML-• :* 30 dokumentiksi.

'.,,: 11. Mediapalvelutietojärjestelmä, joka käsittää . : informaatiosisältötietokannan (ITK), johon on järjestetty tallennetta- ..· vaksi informaatiopalveluiden sisältöä kuvaavia parametreja, käyttäjäprofiilitietokannan (KTK), johon on järjestetty tallennettavaksi Γ 35 informaatiopalveluiden käyttäjiä kuvaavia parametreja, 115420 19 informaatiosisältöavaruutta kuvaavan tietokannan (ISA), joka käsittää teoreettiset vaihtoehdot informaatiopalveluiden sisältöä kuvaaville parametreille, käyttäjäprofiiliavaruutta kuvaavan tietokannan (KPA), joka käsittää 5 teoreettiset vaihtoehdot informaatiopalveluiden käyttäjiä kuvaaville parametreille, tunnettu siitä, että mediapalvelutietojärjestelmä käsittää lisäksi sääntötietokannan (STK), johon on järjestetty tallennettavaksi testi-käyttäjäjoukon reaktiosuhteet esitettyihin informaatioärsykkeisiin, reaktioavaruutta kuvaavan tietokannan (EA), joka käsittää teoreetti-10 set vaihtoehdot informaatiopalveluiden käyttäjien reaktiota kuvaaville parametreille, joka tietokanta on järjestetty muodostettavaksi informaatiosisältöavaruutta kuvaavan tietokannan (ISA) ja käyttäjäprofiiliavaruutta kuvaavan tietokannan (KPA) interaktiona, joka interaktio on järjestetty määritettäväksi sääntötietokan-taan (STK) määritettyjen reaktiosuhteiden perusteella, 15 mainitussa tietojärjestelmässä informaatiopalveluiden sisältöä (ITK) j ja käyttäjiä (KTK) kuvaavia todellisia parametreja on järjestetty verrattavaksi teoreettisiin parametreihin (ISA, KPA), ja mainitun vertaamisen tuloksena on järjestetty muodostettavaksi me-tadatatiedostot ainakin yhdelle informaatiopalvelun käyttäjälle ja ainakin yhdel-20 le informaatiopalvelun sisällölle mainittujen sääntötietokantaan (STK) määritettyjen reaktiosuhteiden perusteella.

:· 12. Patenttivaatimuksen 11 mukainen tietojärjestelmä, tunnettu j' siitä, että mainittu sääntötietokanta on järjestetty luotavaksi siten, että tilastollisesti merkittävän suurelle testikäyttäjäjoukolle on järjestetty 25 esitettäväksi informaatiosisältöavaruuteen kuuluvia informaatio-objekteja, joi- • · , t < (. den sisältöä ja esitystapaa varioidaan, ... testikäyttäjäjoukon reaktioista mainittuihin informaatio-objekteihin on ’ · · · ’ järjestetty kerättäväksi dataa, ja testikäyttäjäjoukon reaktiosuhteet esitettyihin informaatio-objekteihin ...T 30 on järjestetty tallennettavaksi sääntötietokantaan siten, että käyttäjän, infor- ««* : maatiosisällön ja reaktion olennaiset parametrit on linkitetty toisiinsa.

: 13. Patenttivaatimuksen 12 mukainen tietojärjestelmä, tunnettu siitä, että • · . mainittu testikäyttäjäjoukon reaktioita määrittävä mittausdata käsit- ..!; * 35 tää ainakin jotakin seuraavista: * * *»· * · 20 1 1 5420 - antureiden avulla mitattavaa dataa käyttäjän sydämen sykkeestä, ihon hikoilusta, verenpaineesta ja/tai kasvolihasten jännityksestä; - kameran avulla määritettävää dataa käyttäjän silmän liikkeistä; - kyselylomakkeisiin, haastatteluihin tai käyttäytymisen havainnoin-5 tiin perustuvaa dataa.

14. Jonkin patenttivaatimuksen 11-13 mukainen tietojärjestelmä, tunnettu siitä, että mainitut informaatiosisältöavaruutta kuvaava tietokanta (ISA) ja in-formaatiosisältötietokanta (ITK) käsittävät informaatio-objekteja, jotka on pa-10 rametrisoitu olennaisesti samoilla parametreillä, jotka parametrit käsittävät ainakin jotain seuraavista: sisällön substanssi, sisällön modaliteetti, sisällön formaatti, sisällön konseptuaalinen rakenne.

15. Jonkin patenttivaatimuksen 11-14 mukainen tietojärjestelmä, tunnettu siitä, että 15 mainitut käyttäjäprofiiliavaruutta kuvaava tietokanta (KPA) ja käyttä- jäprofiilitietokanta (KTK) käsittävät informaatio-objekteja, jotka on parametrisoi-tu olennaisesti samoilla parametreillä, jotka parametrit käsittävät ainakin jotain j seuraavista: implisiittinen käyttäjäprofiili, eksplisiittinen käyttäjäprofiili, tietoint- ressiprofiili, käyttöhistoriaprofiili, suodatettu profiili.

16. Jonkin patenttivaatimuksen 11-15 mukainen tietojärjestelmä, tunnettu siitä, että ;· käytönaikaisesti on järjestetty kerättäväksi dataa informaatiopalve- : ·.. luiden käyttäjien reaktioista esitettyihin informaatio-objekteihin, mainitun käyttäjäprofiilitietokannan (KTK) käsittämien informaatio- ,,,.: 25 objektien parametreja on järjestetty päivitettäväksi kerätyn datan perusteella, ja < · sääntötietokannan (STK) käsittämiä käyttäjän, informaatiosisällön ja * · . . reaktion linkityssuhteita on järjestetty päivitettäväksi kerätyn datan perusteella.

* · ’ 17. Jonkin patenttivaatimuksen 11-16 mukainen tietojärjestelmä, tunnettu siitä, että yksittäistä käyttäjää kuvaava metadatatiedosto on jär- · :’ 30 jestetty muodostettavaksi siten, että .** mainittua käyttäjää kuvaavat parametrit on järjestetty verrattavaksi : käyttäjäprofiiliavaruuden parametreihin sijoittamalla vastaavat parametrit pääl- ,· lekkäin,ja mainitun vertaamisen tuloksena on järjestetty muodostettavaksi kor-35 relaatiotiedosto, joka määrittää käyttäjän geneerisen käyttäjäluokan. 115420 21

18. Jonkin patenttivaatimuksen 11-17 mukainen tietojärjestelmä, tunnettu siitä, että yksittäistä informaatiopalvelua kuvaava metadatatiedos-to on järjestetty muodostettavaksi siten, että informaatiosisältötietokannasta (ITK) on järjestetty muodostettavaksi 5 tulkintatiedosto, joka tulkintatiedosto käsittää linkitysosoitteet informaatiosisäl-tötietokannan eri informaatio-objekteihin, mainittu tulkintatiedosto on järjestetty verrattavaksi informaatiosisäl-töavaruuden parametreihin sijoittamalla vastaavat parametrit päällekkäin, mainitun vertaamisen tuloksena on järjestetty muodostettavaksi kor- 10 relaatiotiedosto, ja mainitusta korrelaatiotiedostosta on järjestetty johdettavaksi tulkinta-tiedoston käsittämien linkitysosoitteiden avulla metadatatiedosto, joka kuvaa mainitun informaatiopalvelun käsittämiä informaatio-objekteja ja näiden sisällön variaatioita.

19. Jonkin patenttivaatimuksen 11-18 mukainen tietojärjestelmä, tunnettu siitä, että mainitun tietojärjestelmän käsittämät informaatio-objektit on järjestetty koodattavaksi XML-dokumenteiksi.

20. Patenttivaatimuksen 19 mukainen tietojärjestelmä, tunnettu 20 siitä, että mainitut XML-dokumentit käsittävät tyylimäärittelyn, kuten XSL-:· määrittelyn XML-sisältödokumentin ulkoasusta, joka tyylimäärittely käsittää , ohjeet XML-sisältödokumentin käsittämien tietojen muuntamiseksi HTML- . \ dokumentiksi. * * * : * * » · * ♦ f 1 I · » » 1 * » i * 22 1 1 5420