FI115378B

FI115378B - Sidostettuja kuitupäällystesubstraatteja ja niiden valmistusmenetelmä

Info

Publication number: FI115378B
Application number: FI923971A
Authority: FI
Inventors: Diane M Robertson; Ronald H Pomeroy; Patrick G Fay; Ludmila Byalik
Original assignee: Ahlstrom Windsor Locks Llc
Priority date: 1991-09-05
Filing date: 1992-09-04
Publication date: 2005-04-29
Also published as: JP3324155B2; US5300319A; DE69218072T2; FI923971A0; JPH05321112A; US5419962A; FI923971A; DE69218072D1; EP0531097B1; EP0531097A1

Description

115378 !

Sidostettuja kuitupäällystesubstraatteja ja niiden valmistusmenetelmä -Bundna fiberbeläggningssubstrater och förfarande för framställning därav

Esillä oleva keksintö koskee yleisesti päällystyksiä, joita käytetään elintarvikkeiden kuten makkaroiden ja muiden samankaltaisten pakkaamiseen. Erityisem-5 min se koskee ei-viskoosisidostettua kuitupohjaista kudosta, jota käytetään vahvistettujen päällystysten tekemisessä ja menetelmää ei-viskoosisidostetun kui-tupohjaisen kudoksen valmistamiseksi.

Tähän saakka on ollut tapana tehdä vahvistettuja kalvoja, putkia, päällysteitä tai nahkoja elintarvikkeisiin ja sellaisiin. Substraatilla täytyy olla hyvä absorptiivi-10 suus, jotta saadaan kunnollinen päällystettävän aineen läpäisy. Jotta kestetään käsittelyolosuhteet päällystyksen aikana, substraatilla täytyy olla oleellinen märkä- ja kuivalujuus. Edelleen kun emäksistä pinnoitusväliainetta kuten viskoosia käytetään, substraatilla täytyy olla riittävä emäksinen vahvuus, jotta se kykenee säilyttämään rakenteensa eheyden päällystä muodostavien toimintojen aikana.

15 Aikaisemmin tämän tyyppiset substraatit on valmistettu silloittamalla esimuo-dostettu ja kuivattu paperi tai kuituperuskudos laimealla (1 %) viskoosiliuok-sella, mitä seuraa kuivaus-, selluloosan regenerointi-, pesu-ja uudelleen-kuivausvaiheet. Tämä sidostamisoperaatio, jossa käytetään laimeaa viskoo-siliuosta, on riittävä, jotta substraatti saa riittävän emäksisen vastustuskyvyn, ja 20 jotta substraattin pystyy säilyttää huokoiset, absorbentit ominaisuudet, jotta tuloksena on täydellinen kyllästäminen ja pinnoitus konsentroidun viskoo-siliuoksen toimesta. Tyypillisesti päällyksen muodostavaan operaatioon kuuluu : vaiheet, jotka ovat substraatin muodostaminen sylinterimäiseksi putkeksi, sub- : : straattiputken kyllästäminen ja päällystäminen hyvin emäksisen viskoosili- • - · 25 uoksen kanssa, kyllästeen regenerointi hapon kanssa, pesu happo- ja viskoosi- * · .';ylimäärä poistamiseksi ja lopullisen vahvistetun kalvon tai päällysteen kuivaaminen. Tämä prosessi on esitetty yksityiskohtaisesti US-patentissa 3 135 613, Underwood, otsikkona "Impregnated Paper Web and Method of Making Sausage Casing Thereof", siten selventäen peruskudoksen vaiheittaisen kehitty-; * 30 misen silloitetun substraattifaasin kautta ja sitten vahvistetun päällysteeksi.

, *. Kuvatulla tavalla tuotetuilla päällysteillä on riittävä elastisuus ja murtumisen vas- ‘ ‘ tustuskyky, jotta ne soveltuvat erityisen hyvin lihan ja muiden elintarvikkeiden :,,, · päällystämiseen, jotka ruiskutetaan putkien sisälle paineen alaisena. Edelleen : ',: ne ovat riittävän ohuita, jotta sallitaan riittävä putken kuivuminen valmistuksen 2 115378 aikana, ja jotta tarjotaan hyvä viskoosin tunkeutuminen kalvon läpi nopeassa päällystysoperaatioissa, edulliset rypytysominaisuudet, ja hyväksyttävä ulkoasun kirkkaus. Viskoosisidostetut, viskoosi-pinnoitetut päällysteet tarjoavat siten kiinteät, yhdenmukaiset kuoret hyvin tunnetuille tuotteille kuten makkara, nakit 5 ja muut sellaiset yhtä hyvin kuin muut ruokatuotteet.

Kuitenkin johtuen ympäristöllisistä haitoista, jotka liittyvät viskoosin käyttöön, lukuiset patentit, jotka seurasivat edellä mainittua US-patenttia 3 135 613, kohdistuvat vaihtoehtoisten aineiden käyttöön paperikudosten silloittamiseksi sopivien päällystysaineiden tarjoamiseksi. Valittaessa silloitusaineita muista kuin kaupalli-10 sesti käytetyistä happoregeneroidusta laimennetusta viskoosista, on tärkeää, että silloitusaineet täyttävät sekä niistä valmistettavien elintarvikepäällysteiden prosessointi- ja toimintavaatimukset. Substraatin täytyy säilyttää huokoiset, absorboivat ominaisuudet, jotta sallitaan täydellinen kyllästäminen ja päällystys tiivistetyllä vis-koosiliuoksella. Tämä on tarpeellista, jotta annetaan vaaditut spesifiset fysikaaliset 15 ominaisuudet lopulliseen putkeen, joka tekee siitä tehokkaan päällysteen tai muun loppukäyttötuotteen. Näihin fysikaalisiin ominaisuuksiin kuuluu riittävä lujuus ja putken venyminen täyttämisen, keittämisen ja vulkanointioperaation aikana, jotta varmistetaan, että päällyste laajenee (tai kutistuu) vaadittuun halkaisijaan, tarpeellinen ulkoasun kirkkaus ja rumien epämuodostumien puuttuminen. Lisäksi 2 0 lähdeperussubstraattin täytyy olla tarpeeksi ohut, jotta sallitaan putken kunnollinen . kuivuminen valmistuksen aikana ja riittävä viskoosin tunkeutuminen kalvon läpidy- naamisissa olosuhteissa. Substraatin pitäisi myös tuottaa tuloksena päällyste, jolla • ' on edulliset rypytys- ja muunneltavuusominaisuudet.

i' : Edellä kuvatut ominaisuudet on yhdistetty perinteisissä viskoosisidostimissa. Vaih- ; ‘ · 25 toehtoiset sidostimet, joita on kokeiltu, ovat olleet kuitenkin enemmän tai vähem- . *: ·. män onnistuneita. Vaikka tiettyjä viskoosin kemiallisia ominaisuuksia on matkittu vaihtoehtoisilla sitojilla, viskoosi on silti ollut pitkään ainutlaatuinen kolmiulotteisen kutistuvuutensa laajuudessa regeneroinnin aikana, tuottaen ainutlaatuisen ohuen levyn samalla pitäen laajenevuutensa ja muut edellä mainitut tunnuspiirteet ilman 30 lisäkäsittelyjä. Ei-viskoosisidostetun substraatin, joka on yleisesti paksumpi kuin : : tavanomainen viskoosisidostettu substraatti, käyttö voi aiheuttaa huonon viskoosin : 'läpäisyn nopeissa päällystysprosesseissa yhtä lailla kuin lopullisen päällysteen ;. _ huonot rypytysominaisuudet ja voi johtaa kuivaamisongelmiin ja/tai epämuodos- ,; ‘; ’ tumien esiintymisiin päällysteessä. Edelleen kun käytetään vaihtoehtoisia sidosti- 3 115378 mia, jotta kompensoitaisiin kutistumisen puute ja paksumman paperituotteen syntyminen, voi olla tarpeellista muotoilla uudelleen tai muunnella laitteistoa, jota käytetään päällystämisen aikana, tai muuttaa itse päällystysprosessia esimerkiksi vähentämällä viskoosin viskositeettiä tai kasvattamalla viipymisaikoja, jälkimmäi-5 sen vähentäessä tuottavuutta. Edelleen viskoosisidostetusta levystä muodostuneella päällysteellä on tunnusomainen suuri laajenevuus (kun putkea laajennetaan), mikä yleensä ei sovi yhteen vaihtoehtoisissa sidostamissysteemeissä. Siten täyttövaiheiden aikana käytetyn laitteiston uudelleenmuokkaus tai muuntelu voi olla tarpeellista, jotta mukaudutaan ei-viskoosi-sidostettuun päällysteeseen, tai 10 jotta laajennetaan samaan lopulliseen halkaisijaan kuten luonnollisesti venyvä vis-koosisidostettu päällyste laajenee, paperilla täytyy ehkä olla suurempi lähtöleveys kuin viskoosisidostetulla päällystepaperilla. Sellaisen muunnoslaitteiston uudelleenmuokkaus tai muuntelu voi olla kallista ja hankalaa, vaatien toiminnan keskeytyksen.

15 Esillä olevan keksinnön kohde on sidostetun kuituperustaisen substraatin tarjoaminen, jolla on sellaiset tunnuspiirteet, jotka ovat tähän saakka liittyneet laimeaan (1 %) viskoosisidostettuun aineeseen, mutta jolla ei ole viskoosiin liittyviä ympäristöllisiä ongelmia. Tähän kohteeseen liittyy sidostetun kuitupohjaisen susbstraatin hankkiminen, joka on käyttökelpoinen elintarvikepäällysteiden ja senkaltaisten te- 20 kemiseksi, jotka ovat ohuita ja joilla on hyvä elastisuus, hyväksyttävä lujuus ja mi- . nimaalinen värin häviäminen.

> ·

Toinen keksinnön kohde on tarjota uusi ja parannettu menetelmä silloitetun kuitupohjaisen substraatin tuottamiseksi, joka substraatti ei sisällä viskoosia ja jo-: ka on käyttökelpoinen elintarvikepäällysteiden valmistamisessa.

25 Vielä eräs keksinnön kohde on tarjota esipuristettu, ei-viskoosisidostettu sub- * straatti, jolla voidaan suoraan korvata viskoosisidostettu substraatti elintarvike-päällysteiden valmistamisessa, jolloin vaaditaan vähän tai ei yhtään laitteiston tai prosessien muuntelua, joita käytetään päällystämiseen tai täyttöoperaatioi-hin.

30 Muut kohteet tulevat osittain ilmeisiksi ja osittain osoitetaan yksityiskohtaisem-‘ · min tämän jälkeen.

4 115378 Nämä ja niihin liittyvät keksinnön kohteet ja edut on toteutettu tarjoamalla silloitettu huokoinen kuitulevymateriaali, joka ei sisällä viskoosia, levymateriaalin ollessa käyttökelpoinen elintarvikepäällysteiden ja sen kaltaisten valmistamiseksi. Levymateriaalin huokoinen kudos sidostetaan noin 10 paino-%:lla tai vähemmäl-5 lä ei-viskoosisideainetta, joka antaa pienemmän kutistuvuuden sidostettuun le-vymateriaaliin kuivaamisen aikana kuin kutistuminen, jonka antaa viskoo-sisideaine, jolle on tunnusomaista, että levymateriaali on puristettu ennen sidos-tamista, jotta tarjotaan sidostettu levymateriaali, jonka paksuus on edullisesti alle noin 135 % viskoosisidostetun levyn paksuudesta, jolla levyllä on sama perus-10 paino. Esipuristettua, sidostettua kuitupohjaista kudosta voidaan käyttää elintarvikepäällysteiden ja samankaltaisten valmistamiseksi, joilla päällysteillä on sellaiset ohuuden, elastisuuden, vahvuuden ja kirkkauden tunnuspiirteet, jotka tekevät ne käyttökelpoisiksi viskoosisidostetusta levymateriaalista muodostettujen päällysteiden korvaajina. Edullisesti sidostettua substraattia käytetään sellaisen 15 päällysteen muodostamiseksi, jonka elastisuus on vähintään noin 90 % sellaisen päällysteen elastisuudesta, joka on muodostettu viskoosisidostetusta levymateriaalista, jolla on vastaava peruspaino sidostamisen jälkeen.

Keksinnön mukainen levymateriaali muodostetaan tekemällä peruskudosmate- riaali, jossa menetelmässä käytetään sidostamatonta peruskudosmateriaalia, 20 joka edullisesti tuottaa sidostetun levyn, jonka peruspaino on noin 15-35 gram- : maa neliömetriä kohti, käsittelemällä peruskudosmateriaalia ei-viskoo- sisideaineella, joka antaa pienemmän kutistuvuuden sidostetulle levymateriaa- lille kuivaamisen aikana kuin kutistuvuus, jonka antaa viskoosisideaine, ja sitten kuivaamalla puristettu ja käsitelty kudos, jolle on tunnusomaista, että perusku- : 25 dosmateriaali lisäksi puristetaan puristettuun paksuuteen, joka on suurempi * · ,' : kuin edeltä määritelty levymateriaalin lopullinen paksuus ennen kuin perusku- v : dosmateriaalia käsitellään ei-viskoosisideaineella. Johtuen vaiheesta, jossa pu ristetaan kudos ennen sidostamista, ei-viskoosisidostettu, kuivattu kudos on * käyttökelpoinen muodostamaan päällysteitä, joiden ohuuden ja elastisuuden ; ‘ . 30 tunnuspiirteet ovat verrattavissa sellaisten päällysteiden ohuuteen ja elastisuu teen, jotka on muodostettu viskoosisidostetuista kudoksista, joilla on vastaavat ‘‘ ’ peruspainot sidostamisen jälkeen.

» · .:. Keksintö käsittää vastaavasti useita vaiheita ja yhden tai useamman sellaisen .; ; ’ vaiheen suhde suhteessa kuhunkin muuhuun ja artikkelin, jolla on sellaiset » t , 115378 Ο elementtien piirteet, ominaisuudet ja suhteet, jotka on havainnollistettu seuraa-vassa yksityiskohtaisessa selityksessä.

Esillä olevan keksinnön mukaisesti huokoinen sidostettu kuitupohjainen kudos, jolla on edellä mainitut ja niihin liittyvät edut, voidaan saada aikaan esipurista-5 maila sidostamaton kuitupohjainen kudos ennaltamääriteltyyn paksuuteen ja sitten sidostamalla se sideaineella, joka käsittää kalvon muodostavan materiaalin, joka antaa peruskudokselle oleellisen lujuuden samalla sallien sen liuoksen nopean tunkeutumisen substraattirakenteeseen. Esipuristamisvaiheen yhdistelmä sitä seuraavan sidostamisen kalvon muodostavan materiaalin kanssa 10 tuottaa peruskudoksen, jota voidaan käyttää päällysteen muodostamiseksi, jonka ohuus- ja elastisuusominaisuudet ovat verrattavissa sellaiseen ohuuteen ja elastisuuteen, joka saadaan, kun tavanomaista viskoosisidostetta käytetään ilman puristamista. Keksinnön mukaista peruskudosmateriaalia voidaan käyttää monien elintarvikepäällysteiden ja sellaisten tekemiseksi, mukaanlukien pääl-15 lysteet, jotka muodostetaan ilman, että on välttämätöntä tehdä oleellisia muutoksia laitteistossa tai tekniikoissa, joita käytetään tavanomaisissa kapselointi-menetelmissä viskoosisidostetuilla substraateilla hyvin emäksisen viskoo-siliuoksen kanssa. Keksinnön mukaista peruskudosmateriaalia voidaan käyttää myös yhdessä kapselointiprosesseissa, joissa ei käytetä viskoosia kapselointi-2 0 väliaineena.

: Lyhyesti keksinnön mukainen prosessi käsittää edullisesti vaiheet, joissa muo dostetaan laimea selluloosakuitujen suspensio, kuten manillahamppukuidut, ja : sen jälkeen muodostetaan kuitupohjainen kudos suspensiosta. Peruskudos esi- • : puristetaan halutun paksuiseksi, joka paksuus ei ole vähemmän kuin lopullinen ’· | 25 levymateriaalin paksuus, kuivataan, sitten sidostetaan käyttämällä sideainetta, » » , ·: \ joka antaa pienemmän kutistumisen sidostetulle levymateriaalille kuivaamisen aikana kuin kutistuminen, jonka antaa viskoosisideaine, ja tuottaa tuloksena peruskudoksen, jolla on sellainen riittävä lujuus ja absorptiivisyys, jotta sitä voidaan käyttää päällysteen muodostamisessa, ja kuivataan jälleen. Yksivaiheista tai mo-30 nivaiheista sidostamisprosessia voidaan käyttää.

Peruskudos koostuu yleensä puhtaan selluloosan luonnollisista kuiduista ja käsittää edullisesti pitkiä, kevyitä ja hydraamattomia Musa Textilis -lajien kuituja, ,.: jotka tyypillisesti ovat hamppukuituja. Kudokset, jotka on tehty tästä materiaalis- • V ta, ovat yleensä pehmeitä, huokoisia papereita, joilla on yhtenäinen rakenne ja 6 115378 paksuus ja joiden vetolujuusarvot ovat lähes yhteneviä, se on, oleellisesti samanlainen vetolujuus sekä laitteen suuntaan että poikittaiseen suuntaan. Kuitenkin on ymmärrettävä, että vetoarvo voi vaihdella noin 0,5:stä noin 1,5:een, kun sellainen on haluttua. Kudokset voivat sisältää myös muita luonnollisia kuituja kuten 5 sisal tai puumassa, ja synteettisiä kuituja kuten raion.

Peruskudos voidaan esipuristaa käyttämällä mitä tahansa tekniikkaa, joka pienentää tehokkaasti paperin paksuutta edeltämäärätyn määrän, esimerkiksi esi-sidostettuun paksuuteen, joka saa aikaan sidostetun, kuivan substraatin, jolla on "kohde"-paksuus, joka on verrattavissa viskoosisidostetun kudoksen pak-10 suuteen. Puristaminen voidaan suorittaa yksivaiheisessa tai monivaiheisessa prosessissa. Edullisiin puristusmenetelmiin kuuluu märkäpuristus ja kalanteroin-ti. Kuitenkin muut puristustekniikat, joilla saavutetaan haluttu tulos, kuuluvat myös keksinnön piiriin. Märkäpuristus suoritetaan edullisesti ennen kudoksen kuivaamista, mutta vaihtoehtoisesti se voidaan suorittaa kuivatun kudoksen uu-15 delleenkostutuksen jälkeen, missä tapauksessa liimapuristusta, tai liimapuris-tusten sarjaa, voidaan käyttää. Tavanomaisen märkäpuristuksen aikana levy kuljetetaan kahden telan välistä, joilla on ennalta määritelty kovuus ja kuperuus, jotka telat asetetaan päihin, jotta tarjotaan vaadittu puristuspaine. Lisäksi levyä tuetaan tavallisesti huovilla toiselta tai molemmilta puolilta huokosista poistuvat 2 0 veden absorboimiseksi. Tyypilliset painekuormitukset kudokselle, joiden perus- ; paino on 15-35 grammaa neliömetriä kohti yksivaiheiseen prosessivaiheeseen, $ ovat 5-200 paunaa alenevaa tuumaa kohti (pii), kuitenkin korkeampia tai alhaisempia paineita voidaan tarvita. Kuormitus riippuu paperikuitujen kosteuspitoi-; ‘ suudesta, kuidun tyypistä ja käytettävän puristuslaitteiston tyypistä. Keksinnön : · ’ 25 mukaisesti edullinen paine märkäpuristukselle on rajoissa 25-75 pii, ja edulli- V : semmin noin 25-60 pii. Kun kudos kalanteroidaan käyttämällä tavanomaista ka- v ·’ lanteria, vaadittu paine halutun levyn paksuuden pienenemisen saavuttamiseksi on todenäköisesti oleellisesti korkeampia kuin märkäpuristuksessa käytettävät, • I · koska paperi on kuiva. Esimerkiksi kalanterointipaineet vaihtelevat tyypillisesti ; ; 30 noin 75 - 700 pii, edullisesti 85-400 pii ja edullisemmin 90-300 pii. Liimapuris- ’;' tus vaatii tavallisesti enemmän painetta kuin märkäpuristus, jotta saavutetaan ’; ‘ ’ sama lopullinen paksuus, koska sellaisen kuidun kosteussisältö, joka laitetaan • · ·: liimapainoon, on tavallisesti alhaisempi kuin sellaisen kuidun kosteussisältö, jo- ; ' : ka lähetetään märkäpainoon.

7 115378

Minkä tahansa käytettävän puristustekniikan tapauksessa on tärkeää, että puristus tapahtuu ennen sidostamista, jotta tuloksena olisi päällyste, jolla on elastisuus (venyminen), joka on verrattavissa päällysteen elastisuuteen, joka on muodostettu viskoosisidostetusta substraatista. Kun vaiheen, jossa kudos pu-5 ristetään ennen sidostamista, ja hyvän päällysteen elastisuuden tuloksen välillä olevaa riippuvuutta ei täysin ymmärretä, uskotaan, että puristaminen ennen sidostamista ei pienennä materiaalin elastisuutta, koska se ei keskeytä sideaine-kuitu-sidostumista. Toisaalta puristaminen sidostamisen jälkeen voi keskeyttää sidoste-kuitu-sidostumisen, saaden aikaan pienenemisen päällystetuotteen 10 elastisuudessa. On myös mahdollista, että esipuristaminen tarjoaa vähemmän keskeytyksiä, joita tapahtuu, kun puristaminen suoritetaan sidostamisen jälkeen.

Keksinnön edullisen toteutusmuodon mukaisesti kudos puristetaan esisidostet-tuun paksuuteen, joka saa aikaan sidostetun, kuivatun substraatin tuotannon, 15 jolla on haluttu "kohde"-paksuus. Paksuus, johon esisidostettu kudos puristetaan, riippuu asteesta, johon kudos kutistuu (tai laajenee) sideaineen levittämisen tuloksena. Esimerkki 1 alla osoittaa puristamattomien kudosten kutistumisen, jotka on sidostettu lukuisilla erilaisilla sidostimilla, joista jotkin aiheuttavat suuremman kudoksen kutistumisen kuin muut. Päällysteiden kaupallista tuotan-20 toa varten on usein tarpeellista saada sidostettu substraatti, jolla on hyvin tark-,: ka paksuus, esimerkiksi arvo muutamien mikrometrien sisällä kohdepaksuudes- ta. Sopiva esisidostuspaksuus, joka on tuloksena "kohde"-paksuuden substraa- *« tissa, määritellään edullisesti kokeellisesti, koska substraatin kutistumisen määrä kuivaamisen aikana sidostamisen jälkeen riippuu osaksi asteesta, johon ku- | 25 dos on puristettu ennen sidostamista.

* » ‘: Tyypillinen sidostettujen, kuivattujen substraattien paksuus, jotka substraatit on tuotettu keksinnön mukaisesti, vaihtelee rajoissa noin 55-150 mikrometriä, edullisesti 60-130 mikrometriä ja edullisemmin 70-120 mikrometriä. Substraatin paksuus ennen sidostamista voi olla jopa vähintään noin 200 mikrometriä. Keksinnön ; 3 0 mukaisesti, kun esipuristettu, ei-viskoosisidostettu substraatti korvataan viskoo- v : sisidostetulla substraatilla, ja sitten kapseloidaan sopivalla kotelointimateriaalilla, kuten viskoosilla, on edullista, että sidostetun, kuivatun substraatin paksuus ei ole , -: . enemmän kuin noin 135 % viskoosisidostetun substraatin paksuudesta, edulli- ;t semmin ei enemmän kuin noin 120 % ja edullisimmin ei enemmän kuin 110 % vis- 8 115378 koosisidostetun substraatin paksuus. Samanlaiset prosenttisuudet ovat todennäköisesti sovellettavissa, kun käytetään ei-viskoosikapselointiprosesseja. Ideaalisesti kun ei-viskoosisubstraatilla korvataan suoraan viskoosisidostettu substraatti, kudos pitäisi puristaa paksuuteen, joka saa aikaan kuivan, sidostetun substraatin, 5 jonka paksuus on noin 15 mikrometrin, edullisemmin noin 10 mikrometrin ja edullisimmin noin 3 mikrometrin sisällä kohteen paksuudesta viskoosisidostetun substraatin.

Kuten edellä on osoitettu, esipuristetulla ei-viskoosisidostetulla substraatilla täytyy olla riittävä lujuus, jotta se toimisi korvaajana viskoosisidostetulle substraa-10 tille. On huomattava, että lujuuden kynnysarvo saavutetaan ilman vaikeuksia käyttämällä keksinnön mukaisia sidostimia. Edullisesti sideaineen pitäisi parantaa päällysteen muodostavan materiaalin varmaa adheesiota vahvistettuun substraattiin, sillä uskotaan, että luja sitoutuminen niiden väliin tarjoaa syntyneen päällysteen murtolujuuden. Samanaikaisesti olisi pidettävä mielessä, että 15 kudoksessa ei pitäisi olla, ainakin niin kauan kuin mahdollista, kyllästeitä, jotka voisivat häiritä sekä absorptio- että sidostumismekanismia. On siten tarpeellista, että käytettävä sideaine aiheuttaa niin vähän vastustuskykyä kuin mahdollista päällysteen muodostavan kerroksen tunkeutumista vahvistettuun sub-straattimateriaaliin.

2 o Vaikka sideainetta voidaan levittää peruskudokseen käyttämällä erilaisia stan- : dardeja levitystekniikoita, on yleensä edullista, että sideaine liitetään perusku- dosmateriaaliin upottamalla kudos sideaineen vesiliuokseen ja seuraavaksi kui- : vaarnalla käsitelty kudos. Toisin sanoen on yleensä edullista, että sidostaminen : suoritetaan kastelupäällysteellä vesipitoisessa sideaineliuoksessa, jotta levite- • 25 tään sopiva sideaineen päällystemäärä siihen. Kastelupäällyste voidaan levittää » millä tahansa tavanomaisella menetelmällä, kuten käytämällä liimapuristusta suhteellisen alhaisessa paineessa. Käsitelty kudos kuivataan sitten kunkin si-dostamisvaiheen jälkeen tai muuten käsitellään sidosteen kiinnittämiseksi kudokseen.

. 30 Kuten on mainittu, sidostaminen voidaan saada aikaan yksivaiheisella tai moni vaiheisella prosessilla. Yksivaiheisessa prosessissa kalvon muodostavaa sideainetta voidaan käyttää yksin, mutta kuitenkin se yhdistetään edullisesti kiin-: nittävän tai ristisitovan aineen kanssa, joka tarjoaa parannetut fysikaaliset ja i ,: kemialliset ominaisuudet päällysteenmuodostumisoperaatiossa. Edullinen side- Q 115378 y aine yksivaiheiseen prosessiin on poly(vinyylialkoholi)n seos kalvon muodostavana aineena ja polyamidiepikloorihydriini ristisitovana aineena.

Monivaiheiset prosessit ovat edullisia verrattuna suhteessa yksivaiheisiin prosesseihin, kun yhdisteitä, joita käytetään vaikuttamaan sidostumiseen, ei voida 5 tehokkaasti sekoittaa yhteen liuoksessa tai kun tiettyjä haluttuja ominaisuuksia ei muuten voida saavuttaa. Monivaiheisiin prosesseihin kuuluu yleisesi kalvon muodostavien aineiden ja/tai ristisitovien aineiden käyttäminen, jotka aineet levitetään peräkkäisissä vaiheissa. Yleisesti monivaiheisen sidostamisprosessin kunkin vaiheen jälkeen kudos kuivataan. Laajaa monivaiheisten prosessien valo likoimaa voidaan käyttää. Yksi kaksivaiheisista prosesseista, jonka on keksitty olevan erityisen käyttökelpoisen, kun substraatti päällystetään viskoosilla, kuuluu ensimmäisenä vaiheena peruskudoksen käsittely kalvoa muodostavalla sideaineella ja kudoksen kuivaamisen jälkeen kudoksen käsittely kalvon muodostavan sideaineen ja ristisitovan aineen tai saostamisaineen seoksella. Kol-15 mivaiheiseen prosessiin, joka antaa erityisen edullisia tuloksia, kuuluu peruskudoksen käsittely ristisitovalla aineella ja sitten kudoksen kuivaaminen, kudoksen käsittely kalvon muodostavalla aineella, mitä seuraa toinen kuivausvaihe, ja kolmanneksi peruskudoksen käsittely saostamisaineella.

Kalvon muodostavat aineet, joita käytetään edullisesti esillä olevan keksinnön 20 mukaisesti, ovat termoplastisia ja/tai termoasettuvia polymeerejä, kuten myös muita polymeerejä ja niiden vastaavia suoloja. Edullisiin kalvon muodostaviin materiaaleihin kuuluu poly(vinyylialkoholi), kitosaanit, s.o, de-asetyloidut kitiinit, : mukaanlukien polymeerit, jotka muodostuvat kitiinin (anhydro-N-asetyyliglukos- : amiinin korkeamolekyylipainoinen lineaaripolymeeri) reaktiossa väkevän emäk- • 25 sen kanssa, kuten ne, joita myy kauppanimellä "SeaSan mer N2000" CTC Or- . ganics of Atlanta, Georgia, polyakryyliamidit, alginaatit, kuten natriumalginaatit, joita myy Merck & Co., Kelco Division kauppanimellä "Kelgin", selluloosaan pohjautuvat aineet kuten karboksimetyyliselluloosa, metyyliselluloosa, hydrok-sietyyliselluloosa, hydroksipropyylimetyyliselluloosa ja hydroksipropyyli-30 selluloosa, kationiset ja anioniset tärkkelykset, akryylilateksit, muunnellut prote-' iinit kuten kaseiini tai soija, vinyyliasetaattietyleeniemulsiot ja vinyyliakryy- : liemulsiot.

: Käytetyt saostamisaineet tai ristisitovat aineet voivat olla termoasettuvia hartse- ', · ja, jotka voidaan vulkanoida happamissa tai emäksisissä olosuhteissa, tai ne 10 115378 voivat kuulua muihin kategorioihin, kuten metallisuolat tai useampiarvoiset me-talli-ionikompleksit. Kationiset märkälujuustärkkelykset ovat osoittautuneet tyydyttäviksi emäksisen vastustuskyvyn näkökulmasta, kun niitä käytetään yhdessä kalvoa muodostavan materiaalin kanssa, ja ne ovat saaneet aikaan sellaisia 5 lujuuksia päällysteille, että ne ovat verrattavissa tai ylittävät ne, joita saadaan aikaisemmin käytetyllä laimealla viskoosikäsittelyllä. Edullisia saostamis- tai ris-tisitovia aineita ovat epikloorihydriinin ja polyamidien, dialdehydien, ureaformal-dehydin, melamiiniformaldehydin ja glyoksyloitujen polyakryyliamidien polymeeriset reaktiotuotteet. Muita käyttökelpoisia aineta kuin termoasettuvat hartsit 10 ovat moniarvoiset metalli-ionikompleksit kuten ammoniumzirkoniumkarbonaatti, kalsiumsitraatti ja sellaiset, ja epäorgaaniset suolat kuten kalsiumkloridi, natri-umtetraboraatti ja alumiinisulfaatti. Kun epikloorihydriiniä käytetään se liitetään edullisesti määrissä, jotka ovat riittäviä muuttamaan sekundääriset amiiniryhmät vastaaviksi tertiäärisiksi amiineiksi. Yleisesti polyamidit polyalkyleenipolyamiinit 15 ja tyydyttyneet tai tyydyttymättömät alifaattiset tai aromaattiset polykarboksyyli-hapot, jotka sisältävät noin kolmesta kymmeneen hiiliatomia, ovat edullisia. Tyypillinen esimerkki sellaisista materiaaleista on vesiliukoinen termoasettuva kationinen epikloorihydriini-polyamidireaktiotuote, jota myy Hercules Incorporated of Wilmington, Delawere, kauppanimillä "Kymene 557H", "Kymene 2064", 20 "Kymene LX" ja niiden kaltaiset. Muihin kaupallisesti saataviin aineisiin kuuluu styreeni-maleiinianhydridikopolymeerit, joita myy Monsanto Plastics and Resins : Company tavaramerkillä "Scripset", ja polyamidityyppinen hartsi, jota myy Bor den Chemical Division of Borden, Inc. tavaramerkillä “Cascamid C-12".

• ’ Kalvon muodostavan aineen ja mahdollisesti ristisitovan aineen, joita käytetään : 25 sidostamisliuoksessa, määrä vaihtelee riippuen substraatin halutuista ominai- • · ;: suuksista ja joissakin tapauksissa se riippuu sidostamisprosessin vaiheiden : * määrästä. Mille tahansa annetulle sidostamisainesosan yhdistelmälle erilaisten komponenttien käyttökelpoinen osuus määritetään parhaiten kokeellisesti. Kun · poly(vinyylialkoholi)a käytetään kalvon muodostavana aineena, sen konsentraa- . * · . 30 tio voi olla jopa 15 paino-% liuoksessa, mutta se on tavallisesti pienempi kuin 5 paino-% ja tyypillisesti tippuu rajoihin noin 0,7 - 4 paino-%. Saostamisaineita ’·[ ‘ käytetään laimeina vesipitoisina liuoksina ja kukin niistä on läsnä konsentraati- :: oissa, jotka ovat pienempiä kuin noin 5 paino-% paperissa ja joissakin tapauk- :1 ’ : sissa niin alhainen kuin 0,2 %, joko yksin tai yhdessä kalvon muodostavan li- * * ‘; 35 uoksen kanssa. Tyypillisesti, kun käytetään yksivaiheisessa prosessissa, kalvon i 11 115378 muodostaja ja saostamisaine kukin ovat läsnä liuoksessa konsentraatioissa välillä 0,2 % ja 4 % saostamisaineen suhteen kalvon muodostajaan tippuessa rajoissa noin 1:10-1:1. Kuten ymmärretään, erityisten käytettävien aineiden kon-sentraatiot riippuvat sen materiaalin kyvystä saavuttaa halutut märkälujuustun-5 nuspiirteet ja absorptio käytetyissä konsentraatioarvoissa. Tyypillisesti kun käytetään poly(vinyylialkoholi)a kalvon muodostavana aineena yksivaiheisessa prosessissa, ristisitovan aineen liuoksen määrä painossa ylittää 0,1 % ja edullisesti on rajoissa 0,2 -1,5 paino-%, poly(vinyylialkoholi)n suhteen ristisitovaan aineeseen ollessa rajoissa 1:1 ja 6:1, ja edullisesti rajoissa 5:4 - 5:1. Esimerkik-10 si edullinen polyvinyylialkoholi:ristisitova-aine -suhde sidostamisliuoksessa keksinnön mukaisesti on noin 3:1 - 2:1.

Edellä kuvatussa prosessissa "poly(vinyylialkoholi)", kuten tässä käytetään, tarkoittaa vinyylipolymeerien liuoksia, joissa poly(vinyylialkoholi)n osa koostuu jopa 100 %:sta liuoksessa läsnä olevasta vinyylipolymeeristä. Koska pois ly(vinyylialkoholi) valmistetaan tavallisesti polyvinyyliestereiden kuten po- ly(vinyyliasetaatti) hydrolyysillä, substituution aste vaihtelee ja hydroksyylisisältö voi vaihdella oleellisesti. Vastaavasti kun substraatilla päällystetään viskoosi, on yleensä edullista, että materiaalilla on vaaditut vaikutukset antamaan emäksistä lujuutta. Tämä voidaan saavuttaa yksivaiheisessa prosessissa noin 25 %:n tai 2 o vähemmissä poly(vinyyliakoholi)n määrissä mutta edullisesti määrissä, joissa : polymeeri ensisijaisesti on poly(vinyylialkoholi), se on, missä poly- (vinyylialkoholi)n määrät ovat ainakin 50 % ja edullisesti noin 80 % tai suuremmat. Vaikka erilaisia kaupallisia tuotteita on saatavilla, on keksitty, että saadaan erinomaisia tuloksia, kun käytetään suurimolekyylipainoisen (so. liuoksen : : 25 viskositeetti 4 paino-%:ssa kiinteistä on noin 40 centipoisea tai suurempi, tyypil- • * : lisesti 45-70 centipoisea), täysin hydrolysoitunutta (98-99 %) vesipitoista po- v : ly(vinyylialkoholi)liuosta kuten aine, jota myy Air Products Co. tavaramerkillä "Airvol 350", tai superhydrolysoidut (99+% hydrolyysi) liuokset, joita myydään •; · tavaramerkillä "Airvol 165".

* ·; ‘ 30 Kaksivaiheisessa prosessissa, jossa käytetään kalvon muodostavaa ainetta : : ensimmäisessä vaiheessa ja kalvon muodostavaa materiaalia ja ristisitovaa ai- : “': netta toisessa vaiheessa, ensimmäisen vaiheen osan suhde toisen vaiheen .; kalvon muodostava aine ei osoita merkittävää vaikutusta lopputulokseen. On * · > 12 115378 saavutettu erinomaisia tuloksia, kun kalvon muodostavan aineen ensimmäisen vaiheen suhde toiseen vaiheeseen nähden vaihtelee noin 3:1 -1:3.

Lopullinen päällyste voidaan tehdä tavanomaisten päällystystekniikoiden mukaisesti. Päinvastoin kuin 10 %:iin tai vähempään sideaineen ottoon perusku-5 dosmateriaaliin, päällysteen muodostava operaatio saa aikaan ei vain päällysteen muodostavan liuoksen absorptiossa substraattiin vaan myös saa aikaan täydellisen substraatin kapseloinnin kalvoa muodostavalla aineella. Siten suhteellinen päällystekalvon suhde substraattiin nähden painoon perustuen on ainakin noin 1:1, ja voi olla niinkin korkea kuin 5:1. Siten syntyvä päällystetuote 10 on itse asiassa päällysteen muodostavan aineen kalvo vahvistettuna sidostetul-la kuitusubstraatilla, joka on upotettu siihen täydellisesti.

Yksivaiheisen sidostamisvaiheen edullisessa toteutusmuodossa ensimmäisen vaiheen kalvon muodostava materiaali koostuu vesiliuoksesta, jossa on 1 -4 paino-% seosta, joka sisältää poly(vinyylialkoholi)a, epikloorihydriiniä (Kymene 15 557H) ja pinta-aktiivista ainetta.

Kaksivaiheisen sidostamisprosessien edullisiin toteutusmuotoihin kuuluu ensimmäinen kastelu natriumalginaattiin (Kelgin) ja epikloorihydriini-polyamidireaktiotuotteeseen (Kymene 557H) ja kuivaamisen jälkeen toinen kastelu kalsiumkloridiin tai vaihtoehtoisesti ensimmäinen kastelu liuokseen, joka si-: 20 sältää kitosaania (esimerkiksi, SeaSanMer N2000) ja kuivaamisen jälkeen toi nen kastelu ristisitovaan aineeseen kuten glyoksyloitu polyakryyliamidi. Esimerkiksi kaksivaiheinen sidostamisprosessi voi olla ensimmäinen kastelu 0,5-3 painoiseen Kelgin XL:ään ja 0,3-1 painoiseen Kymene 557H:hon, mitä seu- • . raa toinen kastelu 0,2-5 painoiseen kalsiumkloridiin.

» , · 25 Kolmivaihisen sidostamisprosessin edullisessa toteutusmuodossa ensimmäi nen vaihe on kastelu epikloorihydriini-polyamidireaktiotuotteeseen (Kymene ; · 557H), mitä seuraa kuivaaminen. Toiseen vaiheeseen kuuluu käsittely kalvon . muodostavassa natriumalginaatin (Kelgin XL) liuoksessa, mitä seuraa kuivaa minen, ja kolmanteen vaiheeseen kuuluu käsittely kalsiumkloridin tai muiden - ' 30 kalsiumsuolojen vesiliuokseen. Erityisen edulliseen tämän tyypin prosessiin :...: kuuluu 0,5-2 paino-% Kymene 557H, 1 -3 paino-% Kelgin XL ja 0,2-5 paino-% : ‘: kalsiumkloridia.

13 1 15378

Sekä yksivaiheisissa että monivaiheisissa prosesseissa on edullista lisätä si-deaineliuokseen hyvin pieniä määriä pinta-aktiivista ainetta absorption avuksi. Tässä yhteydessä materiaaleja kuten ionittomat alkyyliaryylipolyeetterialkoholit voidaan käyttää, kuten myös nonyylifenoksia, poly(etyleenioksi)etanoleja, ety-5 leenioksidin ja propyleenioksidin estokopolymeerejä, dodekyylifenoksipoly-(etyleenioksi)etanoleja, polyetyuleeniflykolieettereitä, polyetyleeniflykoli-estereitä, etoksietyleeniglykolieettereitä, polyetyleeniglykolitestereitä, etoksyloi-tuja alkyylifenoleita ja alkoholeja, selluloosaeettereitä, polyalkyleeniglykoleita, polyoksialkyleeniglykoleita, alkyyliaryylipolyeetterialkoholeja, polyoksialkyleeni-10 glykoleja, alkyyliaryylipolyeetterialkoholeja, polyoksietyleeni- sorbitanmonolauraattia ja -mono-oleaattia, alkyyliaryylipolyetioksietanileja, pro-pyleeniglykoleja ja polyetyleenioksidihartseja. Pinta-aktiivisia aineita käytetään edullisesti laimeassa sideaineliuoksessa konsentraatioissa alle 2 paino-% ja tosiasiassa konsentraatioissa alle 0,5 % ja eullisesti alle 0, %, jotta vältetään 15 märkälujuuden menetys sidostetussa substraatissa. Pinta-aktiivisen aineen tyyppi, jota käytetään, ei yleensä vaikuta vastakkaisesti lopullisen päällystetuot-teen ominaisuuksiin niin kauan kuin sitä käytetään sopivassa määrässä. Tyypillisesti pinta-aktiivisia aineita käytetään konsentraatioissa noin 0,01 - 0,05 paino-%. Tämän määrän alapuolella substraatin veden nousuominaisuuksiin ei vaiku-20 teta positiivisesti.

: Yksivaiheisissa ja monivaiheisissa prosesseissa päällystetty ja kuivattu sub- » straatti osoittaa noin 10 paino-% sideaineen ottoa tai vähemmän, sideaineen , ’ määrän ollessa tyypillisesti rajoissa 0,5 - 8 paino-%. Parhaimmat tulokset saa- ‘ ‘ vutetaan, kun sideaineen otto on noin 2,0 - 6,5 % sidostetun substraatin pai- • ’ 25 nosta. Sidostettu substraatti säilyttää edullisesti huokoisen, absorbentin piirteen •V : korkean asteensa, jotta sallitaan kyllästäminen ja kapselointi lopullisen päällys- v : teen muodostamisoperaation aikana. Yleisesti esipuristetun ja sidostetun sub straatin huokoisuus voidaan mitata TAPPI -koemenetelmän T251-pm-75 mu-•: · kaisesti ja se osoittaa Gurley-huokoisuutta, joka on suurempi kuin 275 lit- : ' : 30 raa/minuutti. Huokoisuus vaihtelee esipuristetun ja silloitetun peruskudoksen ,:, painon kanssa ja on tyypillisesti rajoissa noin 300-1000 litraa/minuutti. Kevy- ; ‘ ’ emmät levyt ovat tietenkin huokoisempia, kun taas raskaammilla materiaaleilla ‘ * on alhaisemmat huokoisuudet. Kuivatun, sidostetun substraatin paksuus riip- ; ’": puu käytettävän peruskudoksen paksuudesta ja tyypistä, asteesta, johon kudos • : 35 puristetaan, puristustekniikasta, sideaineen tyypistä ja määrästä ja sidostamis- 14 1 1 5378 tekniikasta. Muut olosuhteet kuten ympäristön kosteus vaikuttaa myös kudoksen paksuuteen.

Positiivista korrelaatiota substraatin sopivuuden päällysteeseen ja märkä- ja kuivalujuuden, emäslujuuden, märkä- ja kuivapitenemisen ja substraatin veden 5 nousun välillä ei tiedetä esiintyvän. Kuitenkin tilanne on yleensä, vaikkakaan ei aina, se, että sidostetun, kuituisen substraatin, esimerkinomaisesti, peruspaino on 23,7 gm2 ja suhteellisen alhainen määrä sideainetta lisättynä, on ristiin suuntautunut märkälujuus noin 500 g/25mm tai enemmän, ristiin suuntaununut kui-valujuus noin 2000 g/25 mm tai enemmän, ja veden nousu 50 sekuntia tai vä-10 hemmän. Kun sidostettu substraatti päällystetään viskoosiin, substraatti vaatii usein, vaikka ei välttämättä, noin 300 g/25 mm tai suuremman emäslujuuden. Korkeammat arvot saataisiin luultavasti substraateille, joilla on korkeampi peruspaino ja/tai jotka sisältävät suuria määriä sideainetta. Alhaisemmat arvot voidaan saada substraateille, joilla on alempi peruspainio ja/tai pienemmät si-15 deaineen määrät.

Kuten on mainittu, esipuristettua keksinnön mukaista ei-viskoosia sisältävä substraattia voidaan käyttää sellaisen päällysteen muodostamiseen, jonka elastisuus, ohuus, murtolujuus ja ulkoasunkirkkausominaisuudet ovat verrattavissa niihin ominaisuuksiin, jotka on päällysteellä, joka on tehty viskoosisidostetusta , 2 o substraatista. Siten monissa tapauksissa substraatti sallii täyttämisen ja edel- I · leen prosessoinnin tapahtua ilman, että vaaditaan muutoksia päällysteen esi- täyttökokoon. Päällysteen mitattu murtolujuus riippuu monista tekijöistä, mu- v : kaanlukien substraatin koostumus ja päällystysväliaine, päällysteen halkaisija ja ‘menetelmä, jota käytetään murtolujuuden määrittämisessä. Esimerkiksi päällys- : \: 25 teen, joka on muodostettu substraatista, joka on 25,4 grammaa neliö metriä kohti (gm2) 100 % hamppukuitua, jonka halkaisija on noin 60 mm, murtolujuus, mitattuna laboratoriossa kuten esimerkissä 2 alla, on todennäköisesti ainakin .noin 9 psi. Usein on tarpeellista saavuttaa lähes sama murtolujuuden ja elasti- ^ 1 suuden aste päällysteessä, joka on muodostettu ei-viskoosisidostetusta subst- ‘‘ 30 raatista kuin mitä saadaan, kun päällyste muodostetaan substraatista, joka on • * » v : sidostettu viskoosilla. Kuitenkin murtolujuden ja elastisuuden hyväksyttävien ar- vojen väli riippuu aiotusta ei-viskoosisidostetun päällysteen käytöstä. Yleensä . · · ·. lihapäällysteille, jotka on muodostettu ei-viskoosisidostetusta kuitusubstraatista, .!’! t jolla korvataan suoraan viskoosisidostettu substraatti, ainakin 80 %:n mur- 15 1 15378 tolujuus lihapäällysteen murtolujuudesta, joka on muodostettu viskoosi-sidostetusta päällysteestä, on edullista, ja murtolujuus ainakin 90 % viskoosi-sidostetun päällysteen murtolujuudesta on erityisen edullinen. Edelleen elastisuus, joka on ainakin 90 %, edullisesti ainakin 95 %, ja edullisemmin ainakin 98 5 % viskoosisidostetun päällysteen elastisuudesta on haluttua. Päällysteiden, joil la on elastisuus noin 99,5 % sellaisen päällysteen elastisuudesta, joka on muodostettu viskoosisidostetusta substraatista, jolla on sama peruspaino, on keksitty olevan erityisen käyttökelpoisia korvaajina päällysteille, jotka on muodostettu viskoosisidostetuista substraateista. Kuitenkin vaaditut elastisuuden ja murtolu-io juuden minimiarvot vaihtelevat riippuen levittämisen määrästä, jota sovelletaan päällysteeseen täyttöoperaation aikana.

On huomattava, että keksinnön mukainen menetelmä on tehokas saamaan aikaan lopullinen päällyste riippumatta päällystysaineesta. Siten kun tavanomaista viskoosia voidaan käyttää kapselointiaineena, muita yhdisteitä, mukaanlukien 15 rajoituksitta poly(vinyyliakoholi) ja selluloosakarbamaatti, voidaan käyttää ris-tisitovan aineen ja saostusaineiden kanssa tai ilman niitä.

Kuten ymmärretään, niin sidostetun substraatin ominaisuudet antavat substraatin, joka on sopiva käytettäväksi teepussipaperina, erityisesti yrttiteille.

Kun keksintöä on nyt kuvattu yleisesti, seuraavat esimerkit on liitetty tähän ha-: 20 vainnollistamistarkoituksessa, jotta keksintöä olisi helpompi ymmärtää, mutta : , niitä ei millään tavoin ole tarkoitettu rajoittamaan keksinnön piiriä, ellei muuten t ; '. erityisesti ole niin osoitettu. Kaikki määrät ovat painoon perustuvia ellei muutoin ; v. ole eritelty.

* > :: Esitetyissä esimerkkien sarjoissa peruskuitukudosmateriaali koostui 100 v : 25 %:sesti hamppukuitulevymateriaalista IM) I * »

Esimerkki 1 '; ’ ’ Tämä esimerkki valaisee eroja kutistumisessa, jotka on annettu puristamatto-

• I

’ ·; ‘ malle substraatille, joka on sidostettu viskoosilla, verrattuna puristamattomien : “': 30 substraattien, jotka on sidostettu erilaisten ei-viskoosisideaineiden kanssa, ku- ’·tistumiseen.

i6 1153 78

Osissa A-E kuten alla on esitetty, peruskuitukudosaine koostui konemuodoste-tuista levyistä, joiden peruspaino oli 25,4 grammaa neliömetriä kohti. Kunkin levyn suuruus on noin 8 tuumaa kertaa 10 tuumaa. Sideaine levitettiin levyille laboratoriossa.

5

Osa A

Kuiva, sidostamaton standardiperuskudosmateriaalin levy, jonka paksuus on 145 mikrometriä, kastettiin vesipitoiseen sidostusliuokseen, joka sisälsi 1 % viskoosia. Seuraavaksi levy kuivattiin, regeneroitiin, pestiin ja kuivattiin uudelleen 10 tavanomaisella tavalla. Levyn paksuus uudelleenkuivaamisen jälkeen oli 103 mikrometriä. Levyn paksuuden muutosprosentti on esitetty taulukossa I.

Osa B

Kuivattu, sidostamaton standardiperuskudosmateriaalin levy, jonka paksuus oli 143 mikrometriä, kastettiin vesipitoiseen sidostusliuokseen, joka sisälsi 2 % po- 15 ly(vinyylialkoholia) (Airvol 165), 0,5 % epikloorihydriini-polyamidireaktiotuotetta (Kymene 557H) ja 0,04 % pinta-aktiivista ainetta ja sitten se kuivattiin. Levyn paksuus kuivaamisen jälkeen oli 132 mikronia. Levyn paksuuden muutospro- , sentti on esitetty taulukossa I.

»

Osa C

20 Kuiva, sidostamaton standardiperuskudosmateriaalilevy, jonka paksuus oli 146 :, ’ mikrometriä, käsiteltiin kuten osassa B, paitsi, että käytettiin erilaista sidostus- : liuosta. Sidostusliuos sisälsi 1,7 % karboksimetyyliselluloosaa, 0,7 epikloorihyd- riini-polyamidi-reaktiotuotetta (Kymene 557H) ja 0,04 % pinta-aktiivista ainetta. Levyn paksuus kuivaamisen jälkeen oli 128 mikrometriä. Prosenttinen muutos 25 levyn paksuudessa on esitetty taulukossa I.

Osa D

. Kuiva, sidostamaton standardiperuskudosmateriaalilevy, jonka paksuus oli 146 mikrometriä, kasteltiin ensimmäiseen vesipitoiseen sidostusliuokseen, jossa oli ' 2 % natriumalginaattia (Kelgin XL), yhdistettyunä 20 %:n kanssa natrium- : 30 heksametafosfaattia laskettuna natriumalginaatin painosta, sekvenstranttina, ja 17 1 15378 0,7 % epikloorihydriini-polyamidireaktiotuotetta (Kymene 557H). Levy kuivattiin, seuraavaksi se kasteltiin vesipitoiseen saostamisliuokseen, joka sisälsi 1 % kalsiumkloridia ja kuivattiin taas. Levyn paksuus lopullisen kuivausvaiheen jälkeen oli 127 mikrometriä.

5 Osa E

Kuivaa, sidostamatonta standardiperuskudosmateriaalilevyä, jonka paksuus oli 145 mikrometriä, käsiteltiin kuten osassa D, paitsi että ensimmäinen sidostus-liuos koostui vesipitoisesta liuoksesta, jossa oli 0,5 % kitosaania, (SeaSanMer N2000) ja toinen ristisitomisliuos koostui vesipitoisesta liuoksesta, jossa oli 1,2 10 % glyoksyloitua polyakryyliamidia (Parez 631NC). Levyn paksuus kuivaamisen jälkeen oli 119 mikronia. Prosenttinen muutos levyn paksuudessa on esitetty taulukossa I.

Esimerkin 1 osat A-E osoittavat, että viskoosisidostettu paperi osoittaa oleellisesti suurempaa kutistumisen astetta paksuudessa kuin ei-viskoosisideaineet.

15 Poly(vinyylialkoholi) osoittaa vähemmässä määrin kutistumista esitetyistä side aineista. Siten on todennäköistä, että kudos, joka sidostetaan po-ly(vinyylialkoholi)lla, vaatii enemmän puristamista kuin kudos, joka on sidostettu millä tahansa ei-viskoosisideaineella, joita on käytetty osissa C-E samaan esi-kuivattuun paksuuteen, jotta saavutetaan kuivattu substraatti, jolla oli tietty koh-• 20 depaksuus. 1 ie 1 15378

Taulukko I

Sidostetun paperin suhteellinen kutistuminen

Sidostusliuos %:inen pienenemi nen paksuudessa A - Viskoosia 28 B - 2 % poly(vinyylialkoholi)a 8 0,5 % ristisitovaa ainetta 0,04 % pinta-aktiivista ainetta C - 1,7% karboksimetyyliselluloosaa 12 0,7 % ristisitovaa ainetta 0,04 % pinta-aktiivista ainetta D- 2 % natriumalginaattia 13 0,7 % ristisitovaa ainetta 1 % CaCI2 E- 0,5 % kitosaania, jota seuraa 18 1,2 % glykolysoitu polyakryyliamidi

Esimerkit 2-10 5 Esimerkit 2-10 valaisevat edullisia päällysteiden elastisuuden ominaisuuksia, jotka päällysteet on muodostettu substraateista, jotka on puristettu ennen si-j dostamista sideaineliuoksella. Edelleen esimerkit 2-10 osoittavat, että substraa tin puristaminen ennen sidostamista ei vaikuta vastakkaisesti putken repeämis-, 1. lujuuuteen, joka putki on muodostettu sidostetusta substraatista. On huomatta- ; 1 . t 10 va, että kullakin substraatilla, joka puristettiin ennen sidostamista, on hyväksyt- * · tävä ulkoasun kirkkaus.

» » · • «

Esimerkki 2

Kontrollina koneella muodostettu, sidostamaton standardiperuskuitukudosmate-riaalin levy, jonka peruspaino on noin 25,4 grammaa neliömetriä kohti, sideai-* ' 15 neella käsittelyn jälkeen sidostettiin käyttämällä vesipitoista liuosta, joka sisälsi : 1 paino-% viskoosia. Regeneroinnin, pesun ja kuivaamisen jälkeen levy päällys- : : tettiin toiselta puolelta viskoosilla laboratoriossa. Substraatti päällystettiin käyt tämällä yksipuolista päällystysprosessia, johon kuului sidostetun paperin leik-; ; ’ kääminen 12,5 tuuman pituuteen laitteen suunnassa ja 8 tuuman leveyteen i9 1 1 5378 poikkisuunnassa. Paperiarkin reuna poikkisuunnassa teipattiin sitten pehmeän lasilevyn yläreunaan. Pisara, joka sisälsi 7 % viskoosia, kaadettiin paperiin teipin linjalle ja vedettiin alas koneen suunnassa käyttämällä ruostumatonta teräs-lankaa, siten muodostaen noin 0,4 -1,5 mm paksun viskoosikalvon paperille.

5 Päällystetyn näytteen osa leikattiin teipistä, vedettiin irti lasista ja kierrettiin tuurnan ympäri, jonka halkaisija oli 57-59 mm. Putki ja tuurna laitettiin koagu-lointihauteeseen kymmeneksi minuutiksi, poistettiin siitä ja laitettiin sitten re-generointihauteeseen kymmeneksi minuutiksi. Sitten putki huuhdeltiin nopeasti, poistettiin tuurnasta, pestiin ja kuivattiin.

10 Päällystetuote testattiin suhteessa prosenttiseen muutokseen putken halkaisijassa vapaasta tilasta murtopisteeseen (elastisuus) ja murtolujuuden suhteen. Koe-ominaisuudet on esitetty taulukossa II.

Esimerkki 3

Koneella muodostettu, sidostamaton standardipohjainen kuitukudosmateriaali 15 märkäpuristettiin, kuivattiin ja seuraavaksi sidostettiin sideaineella, joka koostui vesipitoisesta liuoksesta, jossa oli 2 paino-% poly(vinyylialkoholi)a (Airvol 165), 0,5 paino-% epikloorihydriini-polyamidin reaktiotuotetta (Kymene 557H) ja 0,04 % pinta-aktiivista ainetta. Sidostetulla levyllä on sama peruspaino kuin esimerkissä 2 käytetyllä sidostetulla levyllä. Levy kuivattiin ja seuraavaksi päällystettiin •; 20 viskoosilla toiselta puolelta samalla tavalla kuin viskoosisidostettu esimerkin 2 ; # substraatti. Päällystetuote kuivattiin ja se testattiin suhteessa prosenttimuutok- seen putken halkaisijassa murtopisteeseen ja murtolujuuden suhteen. Koeomi-.! . naisuudet on esitetty taulukossa II. Esipuristetusta, poly(vinyylialkoholi)-sidoste- . tusta substraatista muodostetun päällysteen elastisuus oli jopa suurempi kuin • · * ’; ,: 25 viskoosisidostetusta substraatista esimerkissä 2 muodostetun kontrolIipäällys- ’ teen elastisuus. Päällysteen murtolujuus oli myös suurempi kuin esimerkin 2 kontrollipäällysteen murtolujuus.

« '«

Esimerkki 4 : T: Esimerkin 3 mukainen prosessi toistettiin sillä poikkeuksella, että sen sijaan, et- : ’11: 30 tä levy olisi märkäpuristettu, se kuivattiin ja kalanteroitiin, ennen kuin se sidos- ,:. tettiin. Päällysteen koeominaisuudet on esitetty taulukossa II. Päällystetyn put- ; ·;' ken, joka muodostettiin esipuristetusta, poly(vinyylialkoholi)-sidostetusta sub- 115378 straatista, elastisuus ja murtolujuus olivat suuremmat kuin esimerkin 2 mukaisen kontrolliputken elastisuus ja murtolujuus.

Esimerkki 5

Esimerkin 4 mukainen prosessi toistettiin, paitsi että kalanteroinnin sijasta levy 5 kuivattiin ja sitten se puristettiin märkänä kuivaamisen jälkeen ja ennen sidos-tamista. Kuten taulukossa II on osoitettu prosenttimuutos putken halkaisijassa murtopisteeseen oli melkein suurempi kuin vastaava muutos esimerkin 2 mukaisessa kontrolliputkessa. Edelleen murtolujuus on tarpeeksi suuri, jotta tehdään päällyste, joka on käyttökelpoinen korvaamaan esimerkin 2 kontrolliputki.

10 Esimerkki 6

Esimerkin 4 mukainen prosessi toistettiin, paitsi että kalanterointivaihe tapahtui sidostamisen jälkeen ennen sidostamisen sijasta. Koeominaisuudet on esitetty taulukossa II. On huomattava, että putken elastisuus, joka putki muodostettiin substraatista, joka kalanteroitiin sidostamisen jälkeen, oli oleellisesti alhaisempi 15 kuin esimerkin 2 kontrolliputken elastisuus, tehden putken ei-hyväksyttäväksi kontrolliputken korvikkeeksi.

Esimerkki 7 : Esimerkin 3 mukainen prosessi toistettiin, paitsi että märkäpuristus tapahtui si dostamisen jälkeen sen sijaan, että se tapahtuisi ennen sitä. Koeominaisuudet . . 20 on esitetty taulukossa II. Putkella on alhaisempi elastisuus kuin esimerkin 2 : v, mukaisella kontrolliputkella, tehden putken ei-hyväksyttäväksi kontrolliputken * · . korvikkeeksi.

• I · * · 1 ( t 115378 11 cd o Ο η ^ 03 o oq h- n-

.2 ο in" CD CD Tf CO

^ sti 1—1— T— 1— T— T—

CO

S -2 .j.

JD 3 ~ Q £ .2 cd cd -r- co ^ ^t α νό β SS co" cd" cd" cm" °°- T-" “7 $··· -C .S, t- -r- -r- T- 03 t— :C0 -»-*

CD

Ό j_ ^ (0

>, CO

K CD CO

Φ o .CO

to 3 03 £ ^ j* 3 'iö | « o" « °> « ®

JJg <> -* S CO r- 03 CD CD

:C0 O.

0 g, ® '·£ Λ « λ Cu 13 (/)

.O^-Ccog^ti- CO h- LO CO

m" S i c E O)" id" cd" t-" o" cd"

== I £ E co CD h- Is- CD

'k_ Φ 9- .i 5 co -v a. j*: c E "cö c __ (N -C t

— E 13 i- h- O 00 CM CO

o D) =£ T-" Tt" N·" co" 03 < cd cd cd m co coin 3 m"

— ni < I III

3 ^ O O O O O

«β CD -C XI JC -C -O

H 3 O O O O O

3 ^ ^ ^ S' co co cö cö co : ..f I f tl:

, . 3 C CD .E CD .E CD .E CD .E CD .E CD

E ‘5 o > o >o >o >o>o

« Φ g ^ Φ ^ CD ^ CD ^ CD tr" CD

: CO CD CD CD .27 CD ^ CD

: : — .= cd o o o i o o · _ g W > O- ·= CL= a.= Q-i= 0.1= · cd : : IT , co - cd .j. — S cd o CO frt e '17 , C o =3 e .CD o 2 ^ a> co 3 ω "σ Φ e ·σ e cd e CO -!C cd CD -iiffi'cD (θ2(0«ΦωΦ r~ -I __ ^ Φ^Φ C .Ξ3 fc Φ ·*— -/rt C sd -rr< tfl JS V» 2 -* φ Φ 03 E — ® M - o .Ei !5 i S S e 's= to ·;= O e £ 'i- e to o -'2, b- 1 S S||l58S5|8?Sgfg E ä 1^5 §EB«2e® §5|«2

: : <£ 3 -|SsröS3|gJ§i«E|E

c Q. φ2ομϊ>Ε]25>φ^*52]ϊ

* ’'. CD

i i ’· Φ Φ 3 i-i : φ Eeg ;'; £ cd e g • : j3 uj E cm co ^ m cd k 22 1 1 5378

Esimerkki 8

Kontrolliksi tehtiin päällyste puristamattomasti viskoosisidostetusta substraatista, jonka paksuus on verrattavissa esimerkin 1, osan A levyyn. Päällystyspro-sessi oli samanlainen kuin yksipuolinen päällystysprosessi esimerkeissä 2-7 sil-5 lä poikkeuksella, että levy päällystettiin edelleen viskoosilla toiselta puolelta laboratoriossa. Paperin toisen puolen, so. laatan vieressä oleva levy, päällystämiseksi ohut viskoosikalvo vedettiin lasilaattaa alas, sitten sidostettu paperi laitettiin kalvolle ja toinen ohut viskoosikalvo vedettiin alas levyn ulkopuolta. Päällyste testattiin suhteessa prosenttiseen muutokseen putken halkaisijasta hal-10 keamiseen ja murtolujuuden suhteen. Koeominaisuudet on esitetty taulukossa III.

Esimerkki 9

Standardiemäskuitukudosmateriaalin levy, jolla on sama peruspaino sidostami-sen jälkeen kuin esimerkin 8 kudosmateriaalilla, märkäpuristettiin ja sitten si-15 dostettiin upottamalla se liuokseen, jossa oli 2 % poly(vinyylialkoholia) (Airvol 165), 0,5 % epikloorihydriinipolyamidireaktiotuotetta (Kymene 557H) ja 0,03 % pinta-aktiivista ainetta. Puristetun ja sidostetun levyn paksuus kuivaamisen jälkeen ja ennen päällystämistä oli oleellisesti sama kuin esimerkissä 8. Päällystetyn levyn koeominaisuudet on esitetty taulukossa III. Päällysteellä oli jopa suu-2 o remmat elastisuuden ja murtolujuuden arvot kuin esimerkin 8 mukaisella kont-rollipäällysteellä.

» t »· ] · ·. Vertailutarkoituksiin muodostettiin päällyste puristamattomasta substraatista, * · . I , t joka oli sidostettu poly(vinyylialkoholi)seoksella. Samalla kun päällysteen ha- ’ * valttiin osoittavan elastisuuden ja murtolujuuden arvoja, jotka olivat verrattavis- • · · : 25 sa viskoosisidostetun päällysteen vastaaviin, puristamattoman substraatin pak- ·’ * suus oli liian suuri, jotta saatiin päällyste, joka olisi käyttökelpoinen korvaajaksi kontrollipäällysteelle, koska se saisi aikaan huonon viskoosin tunkeutumisen ·’ päällystämisen aikana ja epämuodostumien keinotekoisuuksien läsnäolon.

Esimerkki 10 30 Esimerkin 9 mukainen prosessi toistettiin sillä poikkeuksella, että levyn ennen sidostamista märkäpuristuksen sijasta levy sidostettiin, kuivattiin ja sitten kalan-teroitiin. Kalanteroidun levyn paksuus oli verrattavissa esimerin 8 kontrollin pak 23 1 1 5378 suuteen. Koe-ominaisuudet on esitetty taulukossa III. Tämä esimerkki osoittaa, että kun puristaminen tapahtuu sidostamisen jälkeen, lopullisen päällysteen elastisuus on riittämätön, jotta tehdään päällyste, joka on käyttökelpoinen korvaajana päällysteelle, joka on muodostettu viskoosi-sidostetusta substraatista.

« ♦ · 1 1 5378 to 3 3^ ^3 o m t ι-CO h- ^ Q_ in N "t

CO

φ w Ö ° .1.

3 3 (0 5 to to to ε ^ (Ο O o ±; {j to 2 o T- w_ <t> r ,!5, l-ι— oo to to

>1 CO

50 (— CO

CD CO

*0 to co to o ®

=C0 3 ·= E CD in CD

:g. IE .2 >E in CD Tt c o

CO

.2, cö I

-r: ' Π3 _r CO D co i5 ^ to co £ i- ^ eg E ® 2 5 e ui m" it ω I E E S cd cd cd

Cl

cO

Q.

E ‘5 _

C\J -ie: C

E ö I

ZJ ^ CNJ CM CO

^ :¾ CO σ> σΓ m < co m m m eg . 2 co to :-=5 o o = -=l (ö ω cd 0 - o co , co

3 ? .E « .2 o CO

1 E <g > ^ O -¾ O

«Cd -D ^-5# -5=1 I— — 2 co 2 co 1 co CO 1— Q. := Q. =: r i co * CO ,

‘ .CO, CO ·— JL

: ‘co 3 co » i2 :f0 ^ ^ :i c

Λ S 5 3 '5 « 2 W

-C « :5 Q. co φ p i' 8 I S 5 « « 1 2 c : i = Ä .! I i I ·2 I 8 8 Q. c (ΰΙΐΰΕΕϊΌϋ

• I

1 vP

• O' c : cd c c ^ = -co cd cd £ £ .Ie • -C CO zs o : ^ LLI C 00 CO 1-

Claims

115378 Kuten alan ammattimiehille on ilmeistä, erilaiset edellä kuvatun rakenteen muunnokset ja sovellutukset tulevat ilmeisiksi ilman, että poistutaan keksinnön ajatuksesta ja piiristä, joka on määritelty liitteenä olevissa patenttivaatimuksissa. 5

1. Levymateriaali, jota käytetään substraattina elintarvikepäällysteiden ja senkaltaisten valmistamisessa ja joka käsittää huokoisen kuituisen levymateri-aalin, joka on sidostettu noin 10 paino-%:lla tai vähemmällä ei-viskoosisideai-10 netta, joka antaa pienemmän kutistuvuuden sidostettuun levymateriaaliin kuivaamisen aikana kuin kutistuminen, jonka antaa viskoosisideaine, tunnettu siitä, että levymateriaali on puristettu ennen sidostamista, jotta tarjotaan sidostettu levymateriaali, jolla on paksuus, joka ei ole enemmän kuin 135 % viskoosi-sidostetun huokoisen levymateriaalin, jolla on vastaava peruspaino sidosta-15 misen jälkeen, paksuus, ja että levymateriaali on sovitettu muodostamaan päällyste, jonka elastisuus on vähintään noin 90 % sellaisen päällysteen elastisuudesta, joka on muodostettu viskoosisidostetusta levymateriaalista, jolla on vastaava peruspaino sidostamisen jälkeen.

. , : 2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen levymateriaali, tunnettu siitä, että siitä : 20 tehdyn päällysteen elastisuus on ainakin 95 % sellaisen päällysteen elastisuu- • < · V . desta, joka on muodostettu viskoosisidostetusta levymateriaalista.

· : : 3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen levymateriaali, tunnettu siitä, että pak- :* : suus ei ole enemmän kuin 120 % viskoosisidostetun huokoisen kuitulevymate- :' '; riaalin paksuudesta.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen levymateriaali, tunnettu siitä, että pak- ; ; suus on noin 55-150 mikrometriä. j.

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen levymateriaali, tunnettu siitä, että ei-vis- koosisideaine käsittää kalvon muodostavan aineen valittuna joukosta, johon ; · * kuuluu poly(vinyylialkoholi), natriumalginaatti ja anhydro-N-asetyyliglu- " ’: 30 kosamiinin korkeamolekyylipainoisen polymeerin ja väkevän emäksen reak- tiotuote. 115378

6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen levymateriaali, tunnettu siitä, että sideaine käsittää edelleen ristisitovan aineen, joka valitaan joukosta, johon kuuluu glyoksyloitu polyakryyliamidi, epikloorihydriinin ja polyamiinin reaktiotuote ja kaksiarvoinen metallisuola.

7. Patenttivaatimuksen 5 mukainen levymateriaali, tunnettu siitä, että side aine käsittää edelleen kalvon muodostavan aineen.

8. Patenttivaatimuksen 1 mukainen levymateriaali, tunnettu siitä, että sideaine käsittää kalvon muodostavan aineen ja ristisitovan aineen.

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen levymateriaali, tunnettu siitä, että side-10 aine käsittää yhden käsittelyn.

10. Patenttivaatimuksen 8 mukainen levymateriaali, tunnettu siitä, että sideaineella käsittelyyn kuuluu ensimmäinen käsittely, jossa on mukana kalvon muodostava materiaali, ja toinen käsittely, jossa on mukana ristisitova aine.

11. Patenttivaatimuksen 1 mukainen levymateriaali, tunnettu siitä, että levy-15 materiaalin huokoisuus on ainakin 300 litraa/minuutti ja emäslujuus on ainakin 300 grammaa / 25 mm.

12. Elintarvikepäällyste, jossa kuituinen substraatti on päällystekalvon sisällä ! ja vahvistettu, tunnettu siitä, että substraatti käsittää jonkin patenttivaati muksen 1-11 mukaisen levymateriaalin. • ,; , ’ 20

13. Patenttivaatimuksen 12 mukainen päällyste, tunnettu siitä, että päällys- :t ] teen elastisuus on vähintään 95 % sellaisen päällysteen elastisuudesta, joka on :.i muodostettu viskoosisidostetusta levymateriaalista, jolla on vastaava perus- ν' : paino sidostamisen jälkeen.

14. Patenttivaatimuksen 12 mukainen päällyste, tunnettu siitä, että levymate-11!! t 25 riaalin paksuus ei ole enemmän kuin 120 % sellaisen viskoosisidostetun huo- ’ koisen kuitulevymateriaalin paksuudesta, jolla on vastaava peruspaino sidos- v · tamisen jälkeen.

• ♦ • · '" 15. Menetelmä jonkin patenttivaatimuksen 1 -11 mukaisen levymateriaalin :: tuottamiseksi, jossa menetelmässä käytetään sidostamatonta peruskudosmate- / 30 haalia, käsitellään peruskudosmateriaalia ei-viskoosisideaineella, joka antaa 27 1 1 53 78 pienemmän kutistumisen sidostettuun levymateriaaliin kuivaamisen aikana kuin kutistuminen, jonka antaa viskoosisideaine, ja kuivataan puristettu ja käsitelty peruskudosmateriaali, tunnettu siitä, että peruskudosmateriaali lisäksi puristetaan puristettuun paksuuteen, joka on suurempi kuin edeltä määritelty levy-5 materiaalin lopullinen paksuus ennen kuin peruskudosmateriaalia käsitellään ei-viskoosisideaineella.

16. Patenttivaatimuksen 15 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että se edelleen käsittää peruskudosmateriaalin kuivaamisvaiheen ennen käsittelyä ei-vis-koosisideaineen kanssa.

17. Patenttivaatimuksen 16 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että perus kudosmateriaalin kompressointivaihe käsittää märkäpuristamisen ja peruskudosmateriaali kuivataan märkäpuristamisen jälkeen.

18. Patenttivaatimuksen 16 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että peruskudosmateriaalin kompressointivaihe käsittää kalanteroinnin ja peruskudosma- 15 teriaali kuivataan ennen kalanterointia.

19. Patenttivaatimuksen 15 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että sideaine käsittää kalvon muodostavan materiaalin ja ristisitovan aineen.

20. Patenttivaatimuksen 19 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kalvon • : muodostava materiaali valitaan joukosta, johon kuuluu poly(vinyylialkoholi), nat- ► 20 riumalginaatti ja anhydro-N-asetyyliglukosamiinin korkeamolekyylipainoisen li- : neaarisen polymeerin ja väkevän emäksen reaktiotuote. 7 a l· > I » 0 : Patentkrav