FI115151B - Kalliokärkirakenne teräsbetonista lyöntipaalua varten - Google Patents

Description

115151

Kalliokärkirakenne teräsbetonista lyöntipaalua varten - Bergskokonstruktion för slagpälar av armerad betong 5 Keksintö koskee kalliokärkirakennetta teräsbetonista lyöntipaalua varten, jolla on pituus sekä vastakkaiset alapää ja yläpää ja joka koostuu pitkittäisistä betoniraudois-ta ja niitä ympäröivästä betonista; jolloin mainittu kalliokärkirakenne paalun alapäässä käsittää vähintään: tartuntateräksiä; kauluksen, jolla on paalun pituuden suuntaista korkeutta ja tämän korkeuden mitalla ennalta määrätty muuttuva tai va-10 kio ulkopoikkipinta-ala, ja joka kaulus on sovitettu valmiissa paalussa korkeudeltaan ympäröimään mainittuja tartuntateräksien ja betonia; ja hylsyosan, johon on upotettuna kärkitappi.

Kalliokärkiä käytetään nykyisin yleisesti, aikaisemmin käytettyjen pelkästään teräs-15 levystä muotoiltujen laatikkomaisten levykenkien sijasta, koska tällöin paalun tun-keutuvuus varsinkin kiviseen ja lohkareiseen maaperään on huomattavasti parempaa. Kalliokärjen käyttö myös vähentää oleellisesti paalujen katkeamisia niitä maaperään lyötäessä. Lisäksi kalliokärjen käyttö on välttämätöntä paalutettaessa esimerkiksi peruskallioon saakka, jolloin kalliokärjen kärkitappi tunkeutuu muutaman 20 senttimetrin kallioon paalua lyötäessä estäen mm. paalun liukumisen kaltevaa kal-liopintaa pitkin, mikä taas voi aiheuttaa paalun katkeamisen ja ilman sitäkin joka ta- ,...: pauksessa vähentää paalun antamaa tukea. Kyseiset kalliokäijet, joita on kuvattu • > . mm. julkaisun FI-85901 selityksessä vanhana tekniikkana, koostuvat teräsbetonisen , . lyöntipaalun alapäässä olevasta paksusta teräspohjalevystä ja tähän pohjalevyyn '* 25 kiinnitetystä suorakulmaisesta laatikkokauluksesta, joka on tehty ohuesta teräsle vystä, sekä pohjalevyn sisäpinnalle hitseillä tai mutterilla kiinnitetyistä tartuntate-räksistä ja pohjalevyn ulkopinnalle kiinni hitsatusta hylsystä. Hylsyn ulkopäässä : ,·’ taas on syvennys ja siinä ulkoneva karkaistua terästä oleva kärkitappi. Lisäksi hyl syn kehällä on säteittäisesti ulkonevia tukikolmioita, jotka ovat hitseillä kiinni hyl-; * 30 syssä samoin kuin pohjalevyssä. Paalun betonivalu ulottuu laatikon sisätilaan.

, , Patentissa FI-85901 on kuvattu teräsbetonipaalun erilainen kalliokärki, joka koostuu ’; ’ ‘ valmiin paalun päädyn muodostavasta betonia ympäröivästä kauluksesta ja paksusta * » ‘ · · * pohjalevystä ja tähän päätyrakenteeseen kiinnitetyistä tartuntateräksistä betonia var- 35 ten sekä pohjalevyn ulkopintaa eli alapintaan tukeutuvasta hylsyosasta, johon on : upotettu kärkitappi. Kyseinen kaulus on ulkomuodoltaan ainakin pääosin katkaistu kartio tai pyramidi, jonka pienempi pääty muodostuu mainitusta pohjalevystä ja joka kartion- tai pyramidinmuotoinen kaulus on laajemmasta päädystään avoin, joi- 2 115151 loin paalun betoni ulottuu sitä kautta pohjalevyyn. Tässäkin kaulus on tehty oleellisesti ohuemmasta teräslevystä kuin pohjalevy ja hylsy tukeutuu pohjalevyn ulkopintaa siihen kiinni hitsattuna. Hylsyn ja pohjalevyn kiinnitys on tuettu hylsyn kehällä olevilla säteittäisesti ulkonevilla tukikolmioilla, jotka ovat hitseillä kiinni sekä hyl-5 syssä että pohjalevyssä. Tartuntateräksien päät tukeutuvat tavanomaiseen tapaan pohjalevyn sisäpintaan ja on hitsattu siihen kiinni. Kauluksen kartiomuodolla varmistetaan se, että kalliokäijestä nimenomaan sen kärkitappi kohtaa kallion pinnan vaikka kallion pinta olisi hyvinkin kalteva.

10 Patenttijulkaisussa FI-76612 taas on kuvattu betonipaalun kalliokärki, joka koostuu paalun päätypintaan kiinnitetystä tukilevystä, tukilevyyn kiinnitetystä hylsystä ja hylsyn vapaaseen päähän osaksi upotetusta ja hylsyyn lukitusta kärkitapista. Hylsynä käytetään teelmää eli ei lainkaan tai vain osittain valssattua valssausaihiota, jota myös kutsutaan hilleriksi ja jonka päätypinnassa on aksiaalinen poraus kärki tappia 15 varten. Teelmän alhaisen hinnan vuoksi voidaan hylsyssä käyttää niin suurta poik-kimittaa, ettei rakenteessa tarvita edellä kuvattuja hylsyä tukevia tukisiipiä eli tuki-kolmioita. Muutoin tässä julkaisussa esitetty kalliokärki on muotoilultaan ja rakenteeltaan perinteinen, ts. kaulus on oleellisesti suorakulmainen paalun pituuden suuntaisissa leikkauksissa ja tartuntateräksien päät tukeutuvat tapaan pohjalevyn sisäpin-20 taan ja on hitsattu siihen kiinni.

Patenttijulkaisussa FI-111405 on kuvattu metallinen putkipaalu, jossa on säteettäi-’ sillä virtausrei'illä varustettu paalukenkä tämän putkipaalun ympäröimiseksi beto- : nilla. Tätä putkipaalurakennetta käytetään pehmeässä maaperässä, kuten savessa tai · 25 vastaavassa, jotta saataisiin huonosti kantavaan maahan nähden parannettua paalun : ': kantokykyä.

.' . Keksinnön päätavoitteena on saada aikaan teräsbetonisen lyöntipaalujen kalliokärki- rakenne, joka kestäisi erinomaisesti sekä pitkittäisiä voimia että poikittaisia voimia 30 eli taivutusta. Keksinnön toisena tavoitteena on saada aikaan teräsbetonisen lyönti-' 1;! paalujen tällainen kalliokärkirakenne, joka olisi yksinkertainen ja edullinen valmis- ’ ·; ’ taa. Tämä tarkoittaa sitä, että osia olisi mahdollisimman vähän ja sekä kokoonpanon j : : että hitsauksen työmäärä olisi alhainen.

I I t * » * · ‘ 35 Edellä kuvatut ongelmat ja edellä määritellyt tavoitteet saavutetaan keksinnön mu- » 1 » ; . kaisella kalliokärkirakenteella, jolle on tunnusomaista se, mitä on määritelty patent- : tivaatimuksen 1 tunnusmerkkiosassa.

3 115151

Keksinnön mukaisella kalliokärjellä saadaan aikaan yksinkertainen ja pohjalevytön rakenne, joka on nopea ja helppo valmistaa. Keksinnön mukaisella kalliokärkira-kenteella on mm. erinomainen taivutuslujuus, koska voimat kohdistuvat suhteellisen pitkiin hylsyosan ja tartuntaterästen välisiin hitseihin, jotka ovat paalun pituuden 5 suuntaisia. Keksinnön mukaisessa kalliokärkirakenteessa kauluksen ainoana tarkoituksena on rajata betonivalua paalun valmistuksen aikana ja suojata paalun betonia maaperän kuluttavalta vaikutukselta kun paalu työntyy sen läpi. Siinä vaiheessa kun keksinnön kalliokärki kohtaa maaperässä olevia lohkareita tai peruskallion, kohdistuu kärkitapin ja hylsyn kautta tulevat voimat suoraan tartuntateräksiin ja sitä kautta 10 paalun varsinaiseen runkoon, joka siis koostuu betoniraudoista ja betonista, johon voimien siirtymiseen kaulus ei millään tavoin osallistu, toisin kuin tunnetuissa kal-liokäijissä, joissa voimat aina siirtyvät kauluksen välityksellä paalun runkoon. Keksinnön mukaiseen kalliokärkirakenteeseen voidaan liittää minkä tahansa muotoinen kaulus, joten sen soveltaminen eri kohteisiin on ongelmatonta.

15

Seuraavassa keksintöä selostetaan yksityiskohtaisesti kuvioihin viittaamalla.

Fig. 1 esittää kaaviomaisesti teräsbetonista lyöntipaalua, jossa on keksinnön mukainen kalliokärkirakenne, aksonometrisessä kuvannossa. Kuvatun paaluosan yläpääs-20 sä on normaalisti lukkoliitoselimet paaluosan jatkamiseksi toisella paaluosalla, mutta näitä lukkoliitoselimiä ei ole näytetty, koska ne voivat olla mitä tahansa tarkoitukseen sopivaa tunnettua tai uutta tyyppiä.

·; Fig. 2A esittää keksinnön mukaisen kalliokärkirakenteen ensimmäistä toteutusmuo- . · : 25 toa pitkittäisleikkauksena pitkin kuvion 2B tasoa I-I.

‘‘ Fig. 2B esittää keksinnön mukaisen kalliokärkirakenteen ensimmäistä toteutusmuo- : .: toa lyöntipaalun suunnassa, kuvioiden 1 ja 2A suunnasta II.

30 Fig. 3 esittää keksinnön mukaisen kalliokärkirakenteen toista toteutusmuotoa pitkit-. täisleikkauksena, samassa kuvannossa kuin kuvio 2A.

Fig. 4 esittää keksinnön mukaisen kalliokärkirakenteen kolmatta toteutusmuotoa : . ·. pitkittäisleikkauksena, samassa kuvannossa kuin kuviot 2 A ja 3.

_·' 35 . * Fig. 5 esittää keksinnön mukaisen kalliokärkirakenteen neljättä toteutusmuotoa lyöntipaalun suunnassa, samassa kuvannossa kuin kuvio 2B.

"· Fig. 6 esittää keksinnön mukaisen kalliokärkirakenteen viidettä toteutusmuotoa 40 lyöntipaalun suunnassa, samassa kuvannossa kuin kuviot 2B ja 5.

4 115151

Fig. 7 esittää keksinnön mukaisen kalliokärkirakenteen kuudetta toteutusmuotoa pitkittäisleikkauksena, samassa kuvannossa kuin kuviot 2 A, 3 ja 4.

5 Teräsbetonisissa lyöntipaaluissa 1 on ensinnäkin alapää 11, joka on tarkoitettu tunkeutumaan maaperään, ja alapäähän nähden vastakkainen yläpää 12, johon paalua maaperään ajavat lyönnit tai ajava tärytys kohdistuu. Toiseksi tällaiset lyöntipaalut 1 koostuvat pitkittäisistä betoniraudoista 25 ja niitä ympäröivästä betonista B ja paaluilla on alapään ja yläpään välinen pituus L. Kalliokärkirakenteet 10 paalun ala-10 päässä 11 käsittävät vähintään tartuntateräksiä 4, jotka paalun sisällä lomittuvat be-tonirautojen kanssa iskujen tai tärytyksen kimmoisaksi siirtämiseksi paalun pituussuunnassa sinänsä yleisesti tunnetulla tavalla, sekä kauluksen 3, jolla on paalun pituuden suuntaista korkeutta H ja tämän korkeuden mitalla yläpäätä kohti muuttuva tai vakio ulkomuoto tai ulkopoikkipinta-ala, kuten kuvioista on nähtävissä. Kauluk-15 sessa on keksinnön mukaan pohja-aukko 5 ja muutoin kaulus 3 on sovitettu valmiissa paalussa korkeudeltaan ympäröimään mainittuja tartuntateräksien, tarkemmin sanottuna tartuntaterästen alapäitä, ja niiden välistä ja niitä ympäröivää betonia. Lisäksi kalliokärkirakenne 10 käsittää hylsyosan 2, jolla on paalun pituuden suuntaista kokonaispituutta P* ja kehäpinta 9. Hylsyosaan on upotettuna kärkitappi 6.

20

Keksinnön mukaisessa kalliokärkirakenteessa on lisäksi hylsyosalla 2 sellainen ensimmäinen osapituus Pl, joka ulottuu kauluksen mainitusta pohja-aukosta 5 paalun *; ·· pituuden L suunnassa kohti paalun yläpäätä 12 samalla kun tartuntateräkset 4 ovat .. .: vähintään paalun pituuden L suuntaisilla hitseillä 8 kiinni hylsyosan kehäpinnassa 9.

,· : 25 Pohja-aukko 5 voi olla läpimitaltaan D2 oleellisesti yhtä suuri tai huomattavastikin • * t t'..' suurempi kuin hylsyosan 2 läpimitta Dl. On ymmärrettävä että ennen kokoonpanoa ! vallitsevassa tilassa pohja-aukon läpimitta D2 voi olla välyksen verran pienempi kuin hylsyosan ulkoläpimitta Dl, jolloin kauluksen ja hylsyosan välille saadaan ‘ ‘ tiukka puristusliitos kun kauluksen suhteellisen ohut levymateriaali joustaa hylsy- 30 osaa paikalleen pohja-aukkoon työnnettäessä. Pohja-aukon läpimitta D2 voi tietysti , ! * olla tarkasti sama kuin hylsyosan ulkoläpimitta Dl. Kuvio 2B esittää molempia näi- : tä vaihtoehtoja. Pohja-aukon läpimitta D2 voi olla välyksen verran suurempi kuin hylsyosan ulkoläpimitta Dl, kuten kuviossa 5 on näytetty, jolloin koneistus ja ko-. | koonpano ei vaadi tarkkuutta eikä muita erityistoimia, mutta betonivalu on tehtävis- 35 sä ilman lisäjäijestelyjä. Jos pohja-aukon 5 läpimitta D2 on huomattavasti suurempi : - esimerkiksi siten, että kauluksessa ei ole lainkaan pohjaosaa 13 vaan ainoastaan : kaltevat sivuseinämät 14 - kuin hylsyosan ulkoläpimitta Dl, kuten kuviossa 6 on 5 115151 näytetty, on puuttuvaa pohjaosaa 13 vastaava alue suljettava jollain muulla tavalla betonivalun ajaksi.

Kaulus 3 koostuu tyypillisesti hylsyn pituutta P1 ja paalun pituutta L vastaan poikit-5 täisestä pohjaosasta 13, kuten kuvioissa 2A, 2B, 4, 5 ja 7 on näytetty, ja joka tapauksessa joko kaltevista sivuseinämistä 14 tai suorista sivuseinämistä 34, jotka sivu-seinämät ja mahdollinen pohjaosa on muotoiltu joko yhdestä levykappaleesta tai hitsaamalla kahdesta tai useammasta levykappaleesta. Siinäkin tapauksessa, että pohjaosa 13 on erillisestä levykappaleesta, sen paksuus on tyypillisesti samaa luokit) ka tai pienempi kuin sivuseinämien levymateriaalin paksuus. Sinänsä ei tietenkään ole estettä käyttää pohjaosana sivuseinämien levymateriaalia paksumpaa levyä, mutta siitä ei ole mitään etuna, vaan kustannukset vain nousevat.

Kauluksessa voi olla kaltevat sivuseinämät 14, jolloin kauluksessa on sen korkeu-15 den H mitalla yläpäätä kohti ainakin osittain suureneva eli oleellisesti muuttuva ul-kopoikkipinta-ala. Jos kauluksen kaltevat sivuseinämät 14 ovat kuperat, ei erillistä pohjaosaa 13 välttämättä tarvita, vaan kaltevat sivuseinämät muodostavat jo itsessään eräänlaisen pohjaosan, kuten kuviosta 3 on ymmärrettävissä. Jos taas kauluksen kaltevat sivuseinämät on jäljestetty alkamaan läpimitasta, joka kohtuullisen lä-20 hellä hylsyosan ulkoläpimittaa Dl, voidaan edellä kuvatulla tavalla pohjaosa jättää myös kokonaan pois, jolloin kaulus 3 koostuu ainoastaan kaltevista sivuseinämistä 14, kuten kuviosta 6 on ymmärrettävissä. Kauluksen 3 kaltevat sivuseinämät 14 ’ ‘ muodostavat keskenään kärkikulman K, joka on alle 120° ja yli 30°, mutta edulli- : '· sesti välillä 40° - 90°. Kauluksen kaltevat sivuseinämät 14 voivat paalun pituuden : j 25 L suuntaisissa leikkauksissa olla ulospäin suoria, kuten kuvioissa 1, 2A, 2B ja 5, tai :’ kuperia, kuten kuviossa 3, tai koveria, kuten kuviossa 4. Mainittu kaulus on paalun •' 1: yläpäätä 12 kohti avoin, jolloin paalun betoni B ulottuu sitä kautta kauluksen 3 sisä- puolelle. Kauluksella 3 on paalun pituutta L vastaan kohtisuorissa tasoissa poikki-leikkausmuoto, joka voi olla ympyrä, kuten kuviossa 6, tai monikulmio, kuten ku- • 30 vioissa 1,2B ja 5.

> * ’ Kauluksessa voi olla myös oleellisesti suorat sivuseinämät 34, jolloin kauluksessa j on sen korkeuden H mitalla yläpäätä kohti ainakin osittain suureneva eli oleellisesti : vakio ulkopoikkipinta-ala. Kauluksen suorat sivuseinämät 34 voivat olla paalun pi- . 35 tuuden L suuntaisissa leikkauksissa ulospäin suoria tai lievästi kuperia tai lievästi koveria ja kulmat voivat olla teräviä tai pyöristettyjä.

6 115151

Sen lisäksi, että hylsyosalla 2 on em. ensimmäinen osapituus P1 kauluksen pohja-aukosta 5 paalun sisäosiin ja yläpäätä 12 kohti, hylsyosalla on toinen osapituus P2, joka ulottuu kauluksen mainitusta pohja-aukosta 5 paalun pituuden suunnassa ulospäin. Hylsyosassa 2 on paalusta ulospäin osoittava pääty 22 ja siinä syvyyden C2 ja 5 pohjan 17 omaava kärkisyvennys 7 kärkitappia 6 varten. Keksinnön mukaan kär-kisyvennyksen 7 pohja 17 sijaitsee kauluksen korkeuden H mitalla eli kauluksen korkeusmitan sisällä. Hylsyosa voi olla kehäpinnastaan 9 hitseillä 19 kiinni kauluksen pohjaosassa, kuten kuviossa 2A on näytetty, ja mahdollisesti kaltevissa sivusei-nämissä, silloin kun pohjaosan pohja-aukon 5 tai kaltevien sivuseinämien jättämä 10 pohja-aukon 5 - tämä siis ratkaisuissa, joissa pohjaosaa ei ole - läpimitta D2 on lähellä hylsyosan ulkoläpimittaa Dl. Vaihtoehtoisesti hylsyosan 2 ja kauluksen 3 välissä ei ole liitosta, kuten ei ainakaan hitsiliitosta tai mahdollisesti puristusliitosta eikä välttämättä jäljempänä kuvattua olakettakaan. Hylsyosan ensimmäinen osapituus P1 on vähintään 30% kauluksen korkeudesta H ja enintään 200%, jolloin hyl-15 syosa ulottuu kauluksen yläreunan 23 yläpuolelle, kauluksen korkeudesta ja edullisesti ensimmäinen osapituus P1 on välillä 70% - 150% kauluksen korkeudesta H. Hylsyosalla 2 on kokonaispituutta P* vastaan kohtisuorissa tasoissa poikkileikkaus-muoto, joka voi olla ympyrä, kuten kuvioissa 1-2B ja 5, tai monikulmio, kuten kuviossa 6. Hylsyosassa 2 voi haluttaessa olla ensimmäisen ja toisen osapituutensa ra-20 jalla olake 15 ensimmäinen osapituuden P1 ja kauluksen korkeuden H suhteen pitämiseksi ennalta määrätyssä arvossaan. Tämä olake 15 voi suuntautua ulospäin eli poispäin paalun yläpäästä 12, kuten on näytetty kuviossa 3, tai olake 15 voi suuntautua sisäänpäin eli paalun yläpäätä 12 kohti, kuten on näytetty kuviossa 4.

.· 25 Jo edellä mainittuja tartuntateräksiä 4, jotka ovat hitseillä 8 kiinni hylsyosan 2 ke- : ; häpinnassa 9, on vähintään kaksi, kuten kuviossa 6, tai edullisesti vähintään kolme, :*. kuten kuviossa 5, tai tyypillisesti vähintään neljä, kuten kuvioissa 1 ja 2B. Tartunta- ,· ·, teräkset 4 ulottuvat paalun sisäosista lomittain hylsyosan 2 ensimmäisen osapituu- » » den P1 kanssa lomitusmitalle SI, joka on vähintään 40% ja enintään 100% ensim-30 mäisestä osapituudesta Pl, tai edullisesti osuus SI on välillä 60% - 80% ensimmäi- •;;; sestä osapituudesta. Tartuntaterästen 4 ja hylsyosan kehäpinnan 9 välisillä hitseillä 8 ' · · ‘ on paalun pituussuuntaiset hitsipituudet S2, jotka ovat vähintään 20% kauluksen ; : korkeudesta H. Hitsipituudet S2 ovat edullisesti oleellisesti yhtä suuret kuin tartun- :. taterästen ja hylsyosan lomitusmitta S1, jolloin hitsipituudet D2 voivat olla - kun ne 35 ympäröivät myös tartuntaterästen alapäitä 24 ja/tai ulottuvat hylsyosan yläpinnalle ;: ‘ 19 kuviosta 2A näkyvällä tavalla - tehollisesti hieman suuremmatkin kuin lomitus- * · ! mitat SI, tai täsmälleen yhtä suuret kuin lomitusmitat, tai myös jonkin verran lyhy emmät kuin lomitusmitat.

7 115151 Kärkitapilla 6 on pituus Cl, joka on suurempi kuin hylsyssä olevan kärkisyvennyk-sen syvyys C2. Keksinnön mukaisessa kalliokärkirakenteessa ei siis ole kärkitappis-ta 6 hylsyosan kautta lyöntipaaluun 1 kohdistuvia voimia F oleellisesti vastaanotta-5 vaa pohjalevyä eikä myöskään hylsyosaa 2 tukevia tukikolmioita.

» . · . » • · I t » · P ·

Claims (17)

115151

1. Kalliokärkirakenne teräsbetonista lyöntipaalua (1) varten, jolla on pituus (L) sekä vastakkaiset alapää (11) ja yläpää (12) ja joka koostuu pitkittäisistä betoniraudoista 5 (25) ja niitä ympäröivästä betonista (B); jolloin mainittu kalliokärkirakenne (10) paalun alapäässä (11) käsittää vähintään: - tartuntateräksiä (4); - kauluksen (3), jolla on paalun pituuden suuntaista korkeutta (H) ja tämän korkeuden mitalla ennalta määrätty muuttuva tai vakio ulkopoikkipinta-ala, ja joka kaulus 10 on sovitettu valmiissa paalussa korkeudeltaan ympäröimään mainittuja tartuntateräksiä ja betonia; ja - hylsyosan (2), johon on upotettuna kärkitappi (6), tunnettu siitä, että mainitussa kalliokärkirakenteessa lisäksi: - kauluksessa (3) on pohja-aukko (5); 15. hylsyosalla (2) on ensimmäinen osapituus (Pl), joka ulottuu kauluksen pohja- aukosta (5) paalun pituuden (L) suunnassa kohti paalun yläpäätä (12); ja - mainitut tartuntateräkset (4) ovat vähintään paalun pituussuuntaisilla hitseillä (8) kiinni hylsyosan kehäpinnassa (9).

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen kalliokärkirakenne, tunnettu siitä, että kaulus (3) koostuu hylsyn ja paalun pituutta (P*, L) vastaan poikittaisesta pohjaosasta (13) ja kaltevista sivuseinämistä (14) tai suorista sivuseinämistä (34), jotka on muotoiltu . joko yhdestä levykappaleesta tai hitsaamalla kahdesta tai useammasta levykappa- leesta. = 25

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen kalliokärkirakenne, tunnettu siitä, että hylsy-: osalla (2) on toinen osapituus (P2), joka ulottuu kauluksen mainitusta pohja-aukosta ,: (5) paalun pituuden suunnassa ulospäin. · 30 4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen kalliokärkirakenne, tunnettu siitä, että hylsy- : ; osassa (2) on paalusta ulospäin osoittava pääty (22) ja siinä syvyyden (C2) ja pohjan (17) omaava kärkisyvennys (7) kärkitappia (6) varten; ja että mainittu pohja sijait-see kauluksen korkeuden (H) mitalla. :· 35 5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen kalliokärkirakenne, tunnettu siitä, että kärkita- : pilla (6) on pituus (Cl), joka on suurempi kuin hylsyssä olevan kärkisyvennyksen syvyys (C2). 115151

6. Patenttivaatimuksen 2 mukainen kalliokärkirakenne, tunnettu siitä, että kauluksen (3) kaltevat sivuseinämät (14) muodostavat keskenään kärkikulman (K), joka on alle 120° ja yli 30°, tai välillä 40° - 90°.

7. Patenttivaatimuksen 2 tai 6 mukainen kalliokärkirakenne, tunnettu siitä, että kauluksen kaltevat sivuseinämät (14) ovat paalun pituuden (L) suuntaisissa leikkauksissa ulospäin suoria tai kuperia tai koveria, jolloin kauluksessa on sen korkeuden (H) mitalla yläpäätä kohti ainakin osittain suureneva ulkopoikkipinta-ala.

8. Patenttivaatimuksen 1 mukainen kalliokärkirakenne, tunnettu siitä, että mainittu kaulus on paalun yläpäätä (12) kohti avoin, jolloin paalun betoni (B) ulottuu sitä kautta kauluksen (3) sisäpuolelle.

9. Patenttivaatimuksen 2 mukainen kalliokärkirakenne, tunnettu siitä, että hylsyosa 15 on kehäpinnastaan (9) hitseillä (19) kiinni kauluksen pohjaosassa ja mahdollisesti kaltevissa sivuseinämissä, tai että hylsyosan (2) ja kauluksen (3) välissä ei ole liitosta.

10. Patenttivaatimuksen 1 mukainen kalliokärkirakenne, tunnettu siitä, että tartun-20 tateräksiä (4), jotka ovat hitseillä kiinni hylsyosan kehäpinnassa (9), on vähintään kaksi tai vähintään kolme tai vähintään neljä. '·* 11. Patenttivaatimuksen 1 mukainen kalliokärkirakenne, tunnettu siitä, että hylsy- '.· osan ensimmäinen osapituus (Pl) on vähintään 30% kauluksen korkeudesta (H) ja i 25 enintään 200% kauluksen korkeudesta, tai välillä 70% - 150% kauluksen korkeu-. . desta(H). ‘ ^ 12. Patenttivaatimuksen 1 tai 11 mukainen kalliokärkirakenne, tunnettu siitä, että tartuntateräkset (4) ulottuvat lomittain hylsyosan (2) ensimmäisen osapituuden (Pl) 30 kanssa lomitusmitalle (SI), joka on vähintään 40% ja enintään 100% ensimmäisestä < * osapituudesta (Pl), tai välillä 60% - 80% ensimmäisestä osapituudesta, jolloin tar-’ .: tuntaterästen ja hylsyosan kehäpinnan välisillä hitseillä (8) on paalun pituussuuntai- ’: set hitsipituudet (S2), jotka ovat vähintään 20% kauluksen korkeudesta (H).

13. Patenttivaatimuksen 1 mukainen kalliokärkirakenne, tunnettu siitä, että hylsy- osalla (2) on kokonaispituutta (P*) vastaan kohtisuorissa tasoissa poikkileikkaus-: muoto, joka on ympyrä tai monikulmio. ίο 115151

14. Patenttivaatimuksen 1 mukainen kalliokärkirakenne, tunnettu siitä, että siinä ei ole kärkitapista (6) hylsyosan kautta lyöntipaaluun (1) kohdistuvia voimia (F) oleellisesti vastaanottavaa pohjalevyä eikä hylsyosaa (2) tukevia tukikolmioita.

15. Patenttivaatimuksen 1 tai 11 mukainen kalliokärkirakenne, tunnettu siitä, että hylsyosassa (2) on ensimmäisen ja toisen osapituutensa rajalla olake (15) ensimmäinen osapituuden (Pl) ja kauluksen korkeuden (H) suhteen pitämiseksi ennalta määrätyssä arvossaan.

16. Patenttivaatimuksen 1 mukainen kalliokärkirakenne, tunnettu siitä, että kauluk sella (3) on paalun pituutta (L) vastaan kohtisuorissa tasoissa poikkileikkausmuoto, joka on ympyrä tai monikulmio.

17. Patenttivaatimuksen 2 mukainen kalliokärkirakenne, tunnettu siitä, että kauluk- 15 sen suorat sivuseinämät (34) ovat paalun pituuden (L) suuntaisissa leikkauksissa ulospäin suoria tai lievästi kuperia tai lievästi koveria, jolloin kauluksessa on sen korkeuden (H) mitalla yläpäätä kohti ainakin keskimäärin vakio ulkopoikkipinta-ala.

20 Patentkrav