FI114950B - Menetelmä päätelaitteen syöttö- ja näyttöosan visualisoimiseksi ja vastaava päätelaite - Google Patents

Menetelmä päätelaitteen syöttö- ja näyttöosan visualisoimiseksi ja vastaava päätelaite Download PDF

Info

Publication number
FI114950B
FI114950B FI20035105A FI20035105A FI114950B FI 114950 B FI114950 B FI 114950B FI 20035105 A FI20035105 A FI 20035105A FI 20035105 A FI20035105 A FI 20035105A FI 114950 B FI114950 B FI 114950B
Authority
FI
Finland
Prior art keywords
terminal
effect
input
signal effect
keypad
Prior art date
Application number
FI20035105A
Other languages
English (en)
Swedish (sv)
Other versions
FI20035105A0 (fi
FI20035105A (fi
Inventor
Antero Vaeyrynen
Kaj Saarinen
Original Assignee
Nokia Corp
Priority date (The priority date is an assumption and is not a legal conclusion. Google has not performed a legal analysis and makes no representation as to the accuracy of the date listed.)
Filing date
Publication date
Application filed by Nokia Corp filed Critical Nokia Corp
Priority to FI20035105A priority Critical patent/FI114950B/fi
Publication of FI20035105A0 publication Critical patent/FI20035105A0/fi
Priority to US10/874,886 priority patent/US7178725B2/en
Publication of FI20035105A publication Critical patent/FI20035105A/fi
Application granted granted Critical
Publication of FI114950B publication Critical patent/FI114950B/fi

Links

Classifications

    • HELECTRICITY
    • H04ELECTRIC COMMUNICATION TECHNIQUE
    • H04MTELEPHONIC COMMUNICATION
    • H04M1/00Substation equipment, e.g. for use by subscribers
    • H04M1/66Substation equipment, e.g. for use by subscribers with means for preventing unauthorised or fraudulent calling
    • H04M1/667Preventing unauthorised calls from a telephone set
    • H04M1/67Preventing unauthorised calls from a telephone set by electronic means
    • H04M1/673Preventing unauthorised calls from a telephone set by electronic means the user being required to key in a code
    • HELECTRICITY
    • H04ELECTRIC COMMUNICATION TECHNIQUE
    • H04MTELEPHONIC COMMUNICATION
    • H04M1/00Substation equipment, e.g. for use by subscribers
    • H04M1/72Mobile telephones; Cordless telephones, i.e. devices for establishing wireless links to base stations without route selection
    • H04M1/724User interfaces specially adapted for cordless or mobile telephones
    • HELECTRICITY
    • H04ELECTRIC COMMUNICATION TECHNIQUE
    • H04WWIRELESS COMMUNICATION NETWORKS
    • H04W52/00Power management, e.g. TPC [Transmission Power Control], power saving or power classes
    • H04W52/02Power saving arrangements
    • H04W52/0209Power saving arrangements in terminal devices
    • H04W52/0261Power saving arrangements in terminal devices managing power supply demand, e.g. depending on battery level
    • H04W52/0267Power saving arrangements in terminal devices managing power supply demand, e.g. depending on battery level by controlling user interface components
    • H04W52/027Power saving arrangements in terminal devices managing power supply demand, e.g. depending on battery level by controlling user interface components by controlling a display operation or backlight unit
    • HELECTRICITY
    • H04ELECTRIC COMMUNICATION TECHNIQUE
    • H04MTELEPHONIC COMMUNICATION
    • H04M1/00Substation equipment, e.g. for use by subscribers
    • H04M1/02Constructional features of telephone sets
    • H04M1/22Illumination; Arrangements for improving the visibility of characters on dials
    • YGENERAL TAGGING OF NEW TECHNOLOGICAL DEVELOPMENTS; GENERAL TAGGING OF CROSS-SECTIONAL TECHNOLOGIES SPANNING OVER SEVERAL SECTIONS OF THE IPC; TECHNICAL SUBJECTS COVERED BY FORMER USPC CROSS-REFERENCE ART COLLECTIONS [XRACs] AND DIGESTS
    • Y02TECHNOLOGIES OR APPLICATIONS FOR MITIGATION OR ADAPTATION AGAINST CLIMATE CHANGE
    • Y02DCLIMATE CHANGE MITIGATION TECHNOLOGIES IN INFORMATION AND COMMUNICATION TECHNOLOGIES [ICT], I.E. INFORMATION AND COMMUNICATION TECHNOLOGIES AIMING AT THE REDUCTION OF THEIR OWN ENERGY USE
    • Y02D30/00Reducing energy consumption in communication networks
    • Y02D30/70Reducing energy consumption in communication networks in wireless communication networks

Description

114950
MENETELMÄ PÄÄTELAITTEEN SYÖTTÖ- JA NÄYTTÖOSAN VISUALISOIMISEKSI JA VASTAAVA PÄÄTELAITE
Keksintö koskee menetelmää päätelaitteen syöttö- ja näyttöosan vi-5 sualisoimiseksi, jossa päätelaite käsittää sanotun syöttöosan päätelaitteen toimintojen ohjaamiseksi ja näyttöosan ja jossa päätelaitteella on ainakin kaksi tilaa, joista - ensimmäisessä avatussa tilassa päätelaite toteuttaa syöttöosan kautta siihen kohdistettuja toimenpiteitä ja 10 jossa - toisessa lukitussa tilassa päätelaite ei toteuta syöttöosan kautta siihen kohdistettuja toimenpiteitä vaan toteuttaa syöttö- ja/tai näyttöosassa opaste-efektin syöttö- ja/tai näyttöosan visualisoimiseksi.
15 Lisäksi keksintö koskee myös vastaavaa päätelaitetta.
Matkaviestinkäyttäjien keskuudessa koetaan näppäimistön lukituksen avaaminen ongelmaksi erityisesti valaistustasoltaan rajoitetuissa olosuhteissa. Näppäimistön ollessa lukitussa tilassa ei joidenkin 20 valmistajien päätelaitteissa näppäimistön ja näytön valaistus aktivoidu satunnaisella näppäimen painalluksella, vaan se edellyttää • ');/ oikeassa järjestyksessä suoritettavaa oikeiden näppäimien painal- • · ···’ lusyhdistelmää, jolloin valaistus aktivoituu yhdessä näppäimistö- » * · t · lukituksen avautumisen kanssa.
ί-ί'ί 25 • · > • · · : *' Toisena vaihtoehtona näppäimistön valaistuksen aktivoinnissa voi- • * · daan käyttää matkaviestimen virtakytkimen (Power 0n/0ff) painallusta. Molemmissa tapauksissa toimenpide vie kuitenkin matkavies-
• * I
timen käyttäjän kannalta tuskastuttavan pitkän ajan muodostaen 30 näin ollen käytettävyysongelman.
t”i Markkinoille on viime aikoina tuotu näppäimistönasettelultaan täy- sin uudenlaisia matkaviestimiä. Näissä näppäimien sijainti poikke-aa melkoisesti totutunlaisesta, joka yleensä on ollut matriisimai-35 nen. Nykymalleissa näppäimistö voi olla järjestettynä esimerkiksi 2 114950 ympyrämuotoon tai se voi olla myös jaettu kahteen osaan, joita osia jakaa esimerkiksi näyttöosa. Tottumattomalle käyttäjälle saattaa näiden uusien näppäimistöasettelujen hahmottaminen tuottaa ongelmia esimerkiksi valaistukseltaan rajoitetuissa olosuhteissa.
5
Edelleen tekniikan tasosta tunnetaan erään päätelaitevalmistajän toteuttama käyttöliittymäpiirre lukitun näppäimistön visu-alisoimiseksi. Tässä painettaessa näppäimistöltä mitä tahansa näppäintä aktivoituu päätelaitteen valaistus, joka on havaittavasti 10 täysitehoinen ja kattaa kauttaaltaan koko näppäimistoosan. Valaistus voi olla tällöin kestoltaan esimerkiksi 15 - 30 sekuntia. Samalla myös päätelaitteen näyttöosaa valaistaan kauttaaltaan havaittavasti täydellä valoteholla ja sillä esitetään opaste-efekti näppäimistön lukituksen avaamiseksi.
15 Tässä tapauksessa päätelaite mitä ilmeisemmin herää lepotilastaan ja kytkeytyy valmiustilaan. Valmiustilaan kytkeytymisellä on tunnetusti merkittävä vaikutus erityisesti kannettavissa päätelaitteissa niiden virrankulutukseen.
20 : ,·. Sen lisäksi, että tällainen syöttö- ja näyttöosien sijaintia il- i · i * .*·. mentävä visualisointi suoritettaisiin vain silloin, kun käyttäjä • · tiedostaen painaa jotain näppäintä, suoritetaan visualisointia • · ί useissa muissakin käyttäjän tiedostamattomissa tilanteissa. Täi- • · * · •V. 25 laisia tilanteita syntyy esimerkiksi päätelaitteen ollessa käyttä- jän taskussa tai vastaavassa vyön yhteyteen kiinnitettävässä pää- • · · telaitepidikkeessä, jolloin näppäimiin voi kohdistua tahattomia ··· painalluksia. On jokseenkin selvää, että kaikilla näillä tahatto- : : millä ja tahallisilla aktivoinneilla on merkittävä vaikutus pääte- 30 laitteen yleiseen virrankulutukseen.
• · Tämän keksinnön tarkoituksena on saada aikaan menetelmä pääte- • » laitteen syöttö- ja näyttöosien visualisoimiseksi, joka käyttäjän kannalta helpottaa oleellisesti päätelaitteen käytettävyyttä ja 3 114950 pienentää samalla myös merkittävästi päätelaitteen virrankulutus-ta. Keksinnön mukaisen menetelmän tunnusomaiset piirteet on esitetty oheisessa patenttivaatimuksessa 1. Edellisen lisäksi keksinnön tarkoituksena on saada aikaan myös vastaava päätelaite, joka 5 on toteutettavissa erittäin yksinkertaisin välinein ja häviävän pienellä virrankulutuksella tunnettuun tekniikkaan verrattuna. Keksinnön mukaisen päätelaitteen tunnusomaiset piirteet on esitetty oheisessa patenttivaatimuksessa 8.
10 Keksinnön mukaisella menetelmällä saavutetaan erityisesti etua siinä tilanteessa, jolloin päätelaitteen näppäimistö on lukitussa tilassa ja käyttäjä yrittää avata näppäimistön lukitusta esimerkiksi valaistukseltaan rajoitetuissa olosuhteissa.
15 Keksinnön mukainen menetelmä perustuu siihen, että päätelaitteen syöttö- ja/tai näyttöosassa toteutetaan tunnettuun tekniikkaan nähden virrankulutukseltaan oleellisen heikennetty ja/tai lyhennetty opaste-efekti verrattuna esimerkiksi järjestelmän virranku-lutukseen siinä tilanteessa, jossa päätelaite siirtyisi lepotilas-20 ta valmiustilaan. Heikennys voidaan toteuttaa esimerkiksi opaste- : *. efektin lyhyellä kestolla tai tunnettuun nähden oleellisesti pie- • · * S i · ,···. nemmällä luminanssilla.
• · * · : Opaste-efektillä, jonka kesto on ajallisesti 0,1-5 sekuntia, j'.'. 25 esimerkiksi 1-3 sekuntia, voidaan yllättävästi havainnollistaa siinä määrin riittävästi käyttäjälle syöttövälineiden, kuten esimerkiksi näppäimien, sijaintia näppäimistöllä, että käyttäjä pys- ·;· tyy jatkamaan päätelaitteen käyttöä sujuvasti. Jo muutamien mik- roampeerien virralla on saatavissa syöttövälineiden sijainnin ha-30 vaitsemiseen vaadittava opaste-efekti. Yleisesti voidaan todeta, että virta voi olla esimerkiksi alle 1 milliampeeria, riippuen • » ' , esimerkiksi näppäimistön teknisestä toteutustavasta.
» 4 114950
Erään toisen sovellusmuodon mukaan tällainen opaste-efekti voidaan toteuttaa valitussa yhdessä tai useammassa kohdassa päätelaitteen syöttö- ja/tai näyttöosia. Erään kolmannen sovellusmuodon mukaan myös syöttö- ja/tai näyttöosia visualisoivan opaste-efektin lumi-5 nanssi voi olla häviävän pieni verrattuna nykyisiin visualisointi-tapoihin. Eräs esimerkki luminanssina määritellystä kirkkausvälis-tä voi olla 0,1-5 cd/m2. Edelleen myös näiden kaikkien sovellus-muotojen kombinaatiot ovat luonnollisesti mahdollisia.
10 Keksinnön mukainen päätelaite voidaan toteuttaa jopa siinä jo olemassa olevin komponentein. Näin ollen päätelaite ei välttämättä edellytä kohtuuttomia modifiointeja keksinnön mukaisen opaste-efektin toteuttamiseksi. Lisäksi jo päätelaitteessa olemassa olevilla ohjaintoteutuksilla ja valaistusvälineillä saadaan aikaan 15 edellä kuvatunlaiset opaste-efektit.
Vielä erään sovellusmuodon mukaan opaste-efektin toteuttaminen voidaan synkronoida tapahtuvaksi päätelaitteen suorittamien ru-tiinitoimintojen mukaan samanaikaisesti.
20 ; ·. Keksinnön mukaisella menetelmällä pidennetään lisäksi merkit- i » · ,* ·, tävästi päätelaitteen valmiusaikaa pienentyneen virran kulutuksen * t myötä esimerkiksi siihen toimintatapaan verrattuna, jossa valais- * · : tus aktivoidaan syöttö- ja/tai näyttöosissa kirkkaudeltaan täysi- * I * 25 määräisenä ja kestoltaan mielivaltaisen pitkänä.
’*** Visualisoinnin aktivoivan toimenpiteen kohde voidaan valita syöt- töosalta hyvinkin vapaasti. Myös käyttäjän päätelaitteelle asetta-mat käyttöliittymäasetukset voivat vaikuttaa aktivointikohteen * k ja/tai -tavan valintaan.
30 1 · Muut keksinnön mukaiselle menetelmälle ja päätelaitteelle omi- • · naiset piirteet käyvät ilmi oheisista patenttivaatimuksista ja li- sää saavutettavia etuja on lueteltu selitysosassa.
5 114950
Seuraavassa keksinnön mukaista menetelmää ja päätelaitetta, joita ei ole rajoitettu seuraavassa esitettäviin suoritusmuotoihin, selostetaan tarkemmin viittaamalla oheisiin kuviin, joissa 5 Kuva 1 esittää keksinnön mukaista päätelaitetta kar keana kaaviokuvana,
Kuvat 2 ja 3 esittävät vuokaavioina eräitä sovellusmuotoja keksinnön mukaisen menetelmän toteuttamiseksi keksinnön mukaisessa päätelaitteessa.
10
Keksinnön mukaista menetelmää voidaan edullisesti hyödyntää usean tyyppisissä päätelaitteissa. Näistä pääasiallista etua saavutetaan etenkin niissä päätelaitteissa, joiden virrankulutus pyritään minimoimaan. Tällaisen päätelaiteryhmän muodostavat esimerkiksi lan-15 gattomat matkaviestinlaitteet. Toisaalta keksinnön mukaista menetelmää voidaan toteuttaa myös ns. älypuhelimissa ja taskutietokoneissa .
Kuvassa 1 esitetään eräs esimerkki matkaviestinlaitteen 10 muodos-20 tavista loogisista kokonaisuuksista. Alan ammattimiehelle on ilmeistä, että matkaviestimen 10 loogiset kokonaisuudet voivat vaih-della kovastikin esitettyyn verrattuna, joten esitettyä karkeata ;"'j kaaviokuvaa ei pidä tulkita mitenkään rajoittavana sellaisena.
*;··; Matkaviestin 10 käsittää alan ammattimiehelle sinänsä ilmeisiä mo- • 25 duuleita ja toiminnallisia lohkoja, jotka ovat pääsääntöisesti « 1 · 1 kaikki yhteydessä suoritinyksikköön 18. Tällaisia moduuleita vain • · J : esimerkkeinä mainittuna ovat, antenniin 25 kytketyt lähe- tin/vastaanotinpiirit 19, erityyppiset muistit 17a, 17b, tilaa- jaidentiteettimoduuli SIM 16, mikrofoni 20a summeri tai vastaava 30 äänimerkkimoduuli 20b ja kaiutin 12. Mikrofoni 20a, summeri 20b ja ·;·-· kaiutin 12 ovat yhteydessä suoritinyksikköön 18 audio-osan 14 vä- *:·1: lityksellä, joka käsittää alan ammattimiehelle sinänsä tunnettua tekniikkaa.
• » t s 6 114950
Keksinnön mukainen menetelmä koskee matkaviestimen 10 syöttö- ja näyttöosaa ja erityisemmin niitä ilmentävää visualisointia näp-päimistölukituksen ollessa päällä. Tässä tapauksessa syöttöosa voidaan ymmärtää päätelaitteen 10 näppäimistönä 11, 15 ja yleensä-5 kin päätelaitteen 10 yhteyteen järjestettyinä käyttäjän hallittavissa olevina painikkeina tai kytkiminä (keypad, keyboard, control pad, rotate switch, PTT-button) päätelaitteen 10 toimintojen ohjaamiseksi. Näppäimistö 11, 15 voi nykyisin olla tunnetusti aseteltuna matkaviestimen 10 yhteyteen erilaisin asetelmin.
10
Kuten edellä mainittiin, näppäimistö voi käsittää toiminnaltaan usean tyyppisiä näppäimiä 11, 15, jotka myös ovat ilmeisiä alan ammattimiehelle. Tällaisia näppäimiä ovat perinteisen yhdistetyn numero/merkkinäppäimistön 11 lisäksi myös navigointi- ja valin-15 tanäppäimet 15. Näppäimiin 11, 15 on nykyiseltään toteutettu myös taustavalaistus 23, 26 sinänsä tunnetuin tekniikoin. Valaistus 23, 26 voi käsittää pelkästään näppäimien 11, 15 reunojen valaisun ja/tai näppäimien läpikuultavan valaisun.
20 Edelleen päätelaitteeseen 10 kuuluu myös näyttöosa 21. Näyttö 21 voi olla tyypiltään esimerkiksi LCD (Liquid Crystal Device). Näy- t ,tön 21 yhteydessä on LCD-ohjain 13, jolla ohjataan näytön 21 toi-> * mintaa. LCD-ohjaimen 13 yhteydessä on esimerkiksi PWM-toteutus 22 | (Pulse Width Modulation), jolla ohjataan näytön 21 toimintaa.
25 * ·
• I
:’**· Vielä edellisten lisäksi syöttö ja näyttöosiin voidaan lukea myös » * t kuuluviksi kaikenlaiset mahdollisesti kosketuksin ohjattavissa ·;· olevat näyttöpaneelit. Eräs esimerkki näiden toteutuksista ovat kapasitiiviseen tunnistukseen perustuvat näytöt, joihin voidaan 30 "piirrellä” erityisellä laitteen yhteyteen kuuluvalla "kynällä". Tällaiset näytöt ovat tunnettuja esimerkiksi kämmyköistä tai vas-' , taavista älykkäistä "taskutietokoneista”.
7 114950
Kuvassa 2 ja 3 esitetään eräs sovellusmuoto keksinnön mukaisesta menetelmästä vuokaaviona. Kuvassa 2 on käyttäjä ennen vuokaavioon saapumistaan aktivoinut kuvatunlaisessa päätelaitteessa 10 näppäimet lukittu -toiminnon (200) . Näppäimistön 11 lukitus on pääte-5 laitteelle 10 asetettavissa oleva tila, jonka aktivoinnin jälkeen päätelaite 10 ei reagoi siihen kohdistettuihin näppäinten 11, 15 painalluksiin eikä näin ollen toteuta siihen kohdistettuja toimenpiteitä. Tällä on tarkoituksena estää päätelaitteen 10 tahatonta toimintaa esimerkiksi silloin, kun näppäimistöön 11, 15 kohdistuu 10 painalluksia päätelaitteen 10 ollessa esimerkiksi käyttäjänsä taskussa.
Näppäimistön 11, 15 lukituksen avaus voidaan suorittaa tunnetusti erityisellä näppäinyhdistelmällä. Tällöin näppäimistöltä 11, 15 15 painetaan esimerkiksi oleellisen peräkkäisesti tiettyjä lukituksen avaavia näppäimiä. Yleensä tämä avaustoimenpiteen suoritus on pää-telaitevalmistajakohtainen. Tällöin se voi käsittää eräässä ensimmäisessä tapauksessa peräkkäisen valinta-näppäimen (left softkey) ja *-näppäimen painalluksen. Erään toisen valmistajan tapauksessa 20 lukitus voidaan avata navigointi- ja valintanäppäimien peräkkäisellä painalluksella.
i ·
Kuvassa 2 on käyttäjä siis asettanut näppäimistö lukittu -omi- ; naisuuden aktiiviseksi (200) ja päätelaite 10 on sen seurauksena • | » · ·*·*· 25 lukinnut näppäimistönsä 11, 15 ja siirtynyt samalla mahdollisesti • · ns. sleep -tilaan (201). Käyttäjän painaessa näppäimistöltä 11, 15 esimerkiksi summamutikassa jotain näppäintä havaitsee päätelaite ·;· tämän painalluksen (202). Näppäimen painallus voi olla esimerkiksi • t · » lyhyt tai pidennetty, joka voidaan asettaa esimerkiksi käyttöliit-30 tymäasetuksista. Painallusta voi seurata näytöllä 21 esitettävä • · ohjeistus näppäimistölukituksen avaamiseksi (203a) . Ohjeistus voidaan asettaa käyttöliittymäasetuksista optionaliseksi, jos käyttä- » » » 9 I · ... jä on esimerkiksi tottunut päätelaitteensa 10 käyttöliittymäpiir- * i i 8 114950 teisiin. Päätelaitteen 10 tekemää painallushavaintoa seuraa keksinnön menetelmän mukainen toiminta.
Keksinnön mukaisessa menetelmässä keksinnön mukainen päätelaite 10 5 toteuttaa syöttö- ja/tai näyttöosassaan 11, 15, 21 edullisesti juuri ja juuri käyttäjän havaittavissa olevan visuaalisen opaste-efektin (203b). Opaste-efekti voi olla asetetun yhden tai usean näppäimen välähdys ja se voidaan toteuttaa melkeinpä heti sen jälkeen, kun käyttäjä on painanut näppäimistöltä 11, 15 jotain näp-10 päintä.
Valoefekti toteutetaan keksinnön mukaisessa menetelmässä oleellisen rajoitettuna. Efekti voidaan toteuttaa joko häviävän lyhyenä ja/tai kirkkaudeltaan oleellisen himmennettynä verrattuna tunnet-15 tuun tekniikkaan. Efektin kesto voi olla 0,1-5 sekuntia, esimerkiksi 1-3 sekuntia. Oleellista on, että efekti on käyttäjän tajuttavissa eli sen ajallinen kesto määräytyy pitkälti inhimillisestä havainnointiajasta. Tällaisella valoefektillä on merkityksetön vaikutus päätelaitteen 10 virrankulutukseen esimerkiksi siihen 20 verrattuna, että se siirtyisi lepotilasta valmiustilaan.
'tl » ,*··. Kun näppäimistölukituksen avaaviin näppäimiin on luotu kyseinen opaste-efekti, rekisteröi päätelaite 10 sen näppäimistöön kohdis-: tuvia painalluksia (204) .
25 j‘"; Kuvassa 3 päätelaite 10 tulkitsee käyttäjän siihen kohdistamaa » 0 · painalluksia (301). Jos näppäinyhdistelmä on oikea ja se annettiin ··· asetetulla tavalla oleellisen peräkkäisesti, niin päätelaite 10 avaa lukituksen (302). Sen sijaan, jos käyttäjän syöttämä näp-30 päinyhdistelmä oli väärin tai peräkkäisten painalluksien välinen aikaero oli esimerkiksi liian pitkä, palataan takaisin vaiheeseen (202).
9 114950 Näppäimistölukituksen avaamisen jälkeen päätelaitteen 10 näppäimistö 11, 15 siirtyy näppäimistölukitukseltaan avattuun eli painalluksia rekisteröivään tilaan ja toteuttaa niitä vastaavia toimenpiteitä (303). Toimenpiteitä voidaan toteuttaa esimerkiksi 5 niin kauan, kunnes käyttäjä syöttää näppäimistölle 11, 15 sen lukitsevan painallusyhdistelmän (304). Eräs toinen kriteeri näppäimistön 11, 15 lukitsemiseksi voi olla esimerkiksi se, että siihen ei kohdisteta asetetun ajanjakson kuluessa painalluksia. Kun näppäimistö 11, 15 on ollut asetetun ajan, kuten esimerkiksi 30 10 sekuntia koskemattomana, aktivoidaan näppäimistön lukitus uudelleen. Tämän jälkeen menetelmän suoritusta jatketaan jälleen alusta uudelleen eli palataan vaiheeseen (201).
Erään ensimmäisen sovellusmuodon mukaan syöttöosan sijoittumista 15 ilmentävä visuaalinen opaste-efekti voi käsittää asetetun muotoisen juuri ja juuri käyttäjän havaittavissa olevan välähdyksen yhdessä tai useammassa näppäimessä 11, 15. Välähdys voidaan edullisimmillaan ohjata tapahtumaan vain näppäimistölukituksen avaamiseen johtavissa näppäimissä esimerkiksi siinä painallusjärjestyk-20 sessä, jossa näppäimistölukitus on sovitettu avattavaksi.
, . Erään toisen sovellusmuodon mukaan visuaalinen opaste-efekti voi- daan toteuttaa edellisen lisäksi tai vaihtoehtoisesti myös sijasta : päätelaitteen 10 näytöllä 21. Näytöltä 21 voidaan hyvin lyhytkes- 25 toisesti ja/tai himmeästi valaista valittua aluetta tai se voidaan • » vaihtoehtoisesti valaista myös kokonaisuudessaan.
ι·ι **· Toisaalta opaste-efektivälähdyksen kirkkaustaso voidaan myös vali- : ta erään sovellusmuodon mukaan siten, että sen kuluttama virta on 30 häviävän vähäinen esimerkiksi siihen verrattuna, kuin jos pääte-laite 10 heräisi lepotilasta valmiustilaan. Eräs esimerkki tällai- ’ . sesta juuri ja juuri havaittavissa olevasta kirkkaudesta voi olla * < · .. luminanssina ilmoittaen 0,1-5 cd/m2, edullisesti 0,5-3 cd/m2.
10 114950
Luminanssi on yleisesti käytetty yksikkö päätelaitteiden näppäimistön ja näytön valaistuksen analysoinnissa. Eräs esimerkki juuri havaittavissa olevasta luminanssiarvosta voi olla jopa alle 1 cd/m2. Käytännössä valaistukseltaan rajoitetuissa olosuhteissa, 5 kuten esimerkiksi pimeässä, käyttäjä saavuttaa kirkkaudeltaan hyvinkin pienellä valoefektillä, (luminanssiltaan siis jopa alle 1 cd/m2) riittävän tietouden päätelaitteen 10 syöttöosan 11, 15 näppäimien sijainnista. Värien havaittavuus tällaisilla alhaisilla luminanssitasoilla on olematon, mutta oleellista keksinnön mukai-10 sessa menetelmässä onkin erottaa halutut näppäimet. Jos värit halutaan mukaan opaste-efektiin, on luminanssiarvon karkea alaraja tällöin noin 3 cd/m2.
Vielä erään sovellusmuodon mukaan opaste-efekti voidaan myös synk-15 ronoida päätelaitteen 10 suorittamiin rutiinitoimintoihin. Tunnetun tekniikan mukaisesti esimerkiksi GSM-päätelaite kuuntelee muutamien sekuntien välein tiedonsiirtoverkkoa ja suorittaa esimerkiksi sinne sijainninpäivityksiä. Jos opaste-efekti synkronoidaan tällaisiin rutiinitoimintoihin, niin tällä saavutetaan vielä vir-20 rankulutuksellista lisäetua, koska periaatteessa molemmat toimin- ; not voidaan toteuttaa opaste-efektin virrankulutuksen pienuudesta < f · · ,*··. johtuen lähes samalla tehonkulutuksella. Toisaalta myös vuoroit- täinen toiminto voi olla mahdollinen, jolloin opaste-efektin to- • · : .·. teuttaminen sovitetaan näiden verkon kuuntelurutiinien välille, ·'·*. 25 mutta näiden aloitus ja lopetushetket liipaistuvat lähes oleelli- • · sen samalle hetkelle.
» * · ·*· Virrankulutukseltaan keksinnön mukaisen menetelmän toteuttaminen 1 > I t : : on edullisimmillaan erittäin vähäinen. Jo muutamalla mik- i i i 30 roampeerilla on saatavissa aikaan nykyisin päätelaitteissa 10 käy-tettävissä ledeissä 23, 26 käyttäjän havaittavissa oleva valoefek-ti. Tällä virrankulutuksella luotu loisto riittää ha- ... vainnollistamaan käyttäjälle syöttöosan aseman riittävän pimeissä olosuhteissa. Käytännöllisempi virrankulutustaso saattaa kuitenkin 11 114950 olla maksimissaan muutamia milliampeereja, jolloin vaadittavaan visualisointiin päästään myös hämärissä olosuhteissa. Yleisesti virrankulutus voidaan asettaa olemaan esimerkiksi 0,5 - 1,5 mA, edullisesti alle milliampeerin. Tällöinkin virrankulutustaso jää 5 silti oleellisesti pienemmäksi kuin normaalissa käyttötilanteessa tai jos päätelaite 10 herätettäisiin lepotilasta valmiustilaan.
Oleellista keksinnön mukaisessa menetelmässä ja päätelaitteessa on se, että opaste-efektiin kulutettu energia pyritään minimoimaan.
10 Päätelaitteen 10 tapauksessa tämä voidaan pelkistää käytetyn virran ja ajan tuloon tai vielä yleisemmin käytetyn tehon ja ajan tuloon.
Esimerkillisesti edelliseen viitaten päätelaitteen akun ka-15 pasiteetti voi olla esimerkiksi 900 mAh. Tunnetussa tekniikassa, jossa aktivoidaan koko näppäimistön valaistus esimerkiksi 15 sekunniksi, voi kulutettu varaus olla jopa luokkaa 300 mAs. Tällaiseen tulokseen päästään, jos ledejä on näppäimistöä kohden 10 ja kunkin ledin virta on luokkaa 2 mA. Jos opaste-efekti toteutetaan 20 keksinnön menetelmän mukaisesti eli esimerkiksi yhdellä ledillä ja ; ,·. ajallisesti sen kesto on esimerkiksi 2 sekuntia, on efektin kulut- ,1 2 3·, tama varaus vain 4 mAs. On selvää, että pitkässä juoksussa, jossa opaste-efektejä käytetään ja jopa aktivoidaan täysin tahattomien : .'. näppäinpainalluksien seurauksena, on tällä selvästi pienentävä 25 vaikutus päätelaitteen 10 yleisvirrankulutukseen.
• · « · 2
Vielä erään sovellusmuodon mukaan päätelaitteeseen 10 voi vi- 3 sualisointia varten olla järjestettynä myös välineet valais- • 1 1"; tustason tunnistamiseksi (ei esitetty) . Näillä voidaan säädellä 30 halutun visuaalisen opaste-efektin tuottamista niin kirk- ...: kaudeltaan, kestoltaan kuin myös siltä, että onko tarvetta edes ' . koko opaste-efektin tuottamiselle.
12 114950
Keksinnön mukainen opaste-efekti voidaan toteuttaa helposti esimerkiksi nykyisissä päätelaitteissa. Päätelaitteisiin 10 kuuluu yleensä esimerkiksi modulaatiotoiminnallisuus 22, jolla ohjaillaan esimerkiksi näyttöosaan 21 liittyviä toimintoja. Tällainen modu-5 laatiotoiminnallisuus 22 voidaan toteuttaa esimerkiksi PWM-moduulilla (Pulse Width Modulation) tai toisena esimerkillisenä vaihtoehtona AM-moduulilla (Amplitude Modulation) . AM-moduulin tapauksessa päätelaitteeseen 10 kuuluu toiminnallisuus pienivirtai-sen ohjauksen toteuttaminen staattisin keinoin. Tämä voidaan saada 10 aikaan esimerkiksi muuttamalla virran rajoitusvastuksen suuruutta. Modulaatiotoiminnallisuutta 22 tai vaihtoehtoisesti jotain muuta tapaa voidaan käyttää myös keksinnön mukaisen opaste-efektin tuottamisessa .
15 Edellä on selostettu keksinnön mukaista menetelmää ja sen toteuttavaa päätelaitetta yksittäisenä sovellusesimerkkinä. Alan ammattimiehelle on selvää, että päätelaitteen tekninen toteutus saattaa poiketa huomattavastikin edellä esitetystä, joten esitettyä suoritusmuotoa ei siten pidä tulkita mitenkään rajoittavana. 20 Oleellista keksinnön mukaisessa menetelmässä ja päätelaitteessa on se, että syöttö- ja/tai näyttöosaa valaistaan joko osittaisesti tai kokonaan valitulta alueelta oleellisesti tunnettuun tekniik-..: kaan nähden rajoitetummalla virrankulutuksella. Tämä saadaan ai- I kaan esimerkiksi lyhyellä ja/tai himmeämmällä valoefektillä.
;V; 25
» I
On ymmärrettävä, että edellä oleva selitys ja siihen liittyvät kuvat on tarkoitettu ainoastaan havainnollistamaan esillä olevaa *·· keksinnön mukaista menetelmää ja päätelaitetta. Keksintöä ei siten M * ‘ : ole rajattu pelkästään edellä esitettyihin tai pa- 30 tenttivaatimuksissa määriteltyihin sovellusmuotoihin, vaan alan ammattimiehelle tulevat olemaan ilmeisiä monet erilaiset keksinnön variaatiota ja muunnokset, jotka ovat mahdollisia oheisten patenttivaatimusten määrittelemän keksinnöllisen ajatuksen puitteissa.
I ·

Claims (10)

13 114950
1. Menetelmä päätelaitteen (10) syöttö- ja näyttöosan visu-alisoimiseksi, jossa päätelaite (10) käsittää sanotun syöttöosan 5 (11, 15) päätelaitteen (10) toimintojen ohjaamiseksi ja näyttöosan (21) ja jossa päätelaitteella (10) on ainakin kaksi tilaa, joista - ensimmäisessä avatussa tilassa päätelaite (10) toteuttaa syöttöosan (11, 15) kautta siihen kohdistettuja toimenpiteitä ja jossa 10. toisessa lukitussa tilassa päätelaite (10) ei toteuta syöttöosan (11, 15) kautta siihen kohdistettuja toimenpiteitä vaan toteuttaa syöttö- ja/tai näyttöosassa (11, 15, 21) opaste-efektin päätelaitteen (10) syöttö- ja/tai näyttöosan (11, 15, 21) visualisoimiseksi, 15 tunnettu siitä, että sanottu opaste-efekti toteutetaan kestoltaan lyhyenä, kuten esimerkiksi 0,1-5 sekuntia ja/tai luminanssiltaan pienenä, kuten esimerkiksi 0,1-5 cd/m2.
2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, 20 että sanotun opaste-efektin kesto on 1 - 3 sekuntia. lit
* ,···, 3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että sanottu opaste-efekti toteutetaan ainakin päätelait-: teen (10) lukituksen avaavaan syöttöosaan (11, 15), kuten esimer- ·'·*· 25 kiksi yhteen tai useampaan näppäimeen. • * »
4. Patenttivaatimuksen 1-3 mukainen menetelmä, tunnettu ··· siitä, että sanottu opaste-efekti toteutetaan lisäksi ainakin • ; osassa päätelaitteen (10) näyttöosaa (21). 30
5. Patenttivaatimuksen 1-4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että sanotun opaste-efektin toteuttaminen synkronoidaan päätelaitteen (10) suorittamiin rutiinitoimintoihin. 14 114950
6. Jonkin patenttivaatimuksen 1-5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että sanottu opaste-efekti toteutetaan päätelaitteeseen (10) kuuluvaa modulaatiotoiminnallisuutta (22), kuten esimerkiksi PWM (Pulse Width Modulation) tai AM (Amplitude Modula- 5 tion) käyttäen.
7. Jonkin patenttivaatimuksen 1-6 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että päätelaitteeseen (10) kuuluu välineet valaistus-olosuhteiden määrittämiseksi, joilla määritetään ympäristön kul- 10 loisiakin valaistusolosuhteita ja sanotun opaste-efektin kestoa ja/tai luminanssia säädetään tämän määritystiedon perusteella.
8. Päätelaite (10), johon on järjestetty valaisinvälinein (23, 26) valaistavissa oleva näppäimistöosa (11, 15) ja/tai näyt- 15 toosa (21) ja jossa sanottu näppäimistöosa (11, 15) on sovitettavissa lukittaviksi siten, että päätelaite (10) ei toteuta siihen kohdistettuja toimenpiteitä vaan toimenpiteen, jolla on sovitettu aikaan saatavaksi opaste-efekti näppäimistöosan (11, 15) visuali-soimiseksi, tunnettu siitä, että päätelaitteeseen (10) on sovitet-20 tu välineet (22) sanotun opaste-efektin toteuttamiseksi valaisin-välinein (23, 26) kestoltaan lyhyenä, kuten esimerkiksi 0,1-5 yy sekuntia ja/tai luminanssiltaan pienenä, kuten esimerkiksi 0,1-5 ··, cd/m2. « | · 1 · I i * > · i t I dV 25
9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen päätelaite (10), tunnettu siitä, i < · että sanotut välineet käsittävät modulaatio -moduulin (22), kuten » » • · esimerkiksi PWM (Pulse Width Modulation) tai AM (Amplitude Modula-. tion) moduulin.
10. Patenttivaatimuksen 8 tai 9 mukainen päätelaite (10), tunnettu siitä, että sanotut välineet käsittävät toiminnallisuuden opaste-efektin toteuttamisen synkronoimiseksi päätelaitteella (10) suori-’ tettaviin rutiinitoimintoihin. 15 114950
FI20035105A 2003-06-24 2003-06-24 Menetelmä päätelaitteen syöttö- ja näyttöosan visualisoimiseksi ja vastaava päätelaite FI114950B (fi)

Priority Applications (2)

Application Number Priority Date Filing Date Title
FI20035105A FI114950B (fi) 2003-06-24 2003-06-24 Menetelmä päätelaitteen syöttö- ja näyttöosan visualisoimiseksi ja vastaava päätelaite
US10/874,886 US7178725B2 (en) 2003-06-24 2004-06-23 Method for visualizing the input and display components of terminal equipment and corresponding terminal equipment

Applications Claiming Priority (2)

Application Number Priority Date Filing Date Title
FI20035105 2003-06-24
FI20035105A FI114950B (fi) 2003-06-24 2003-06-24 Menetelmä päätelaitteen syöttö- ja näyttöosan visualisoimiseksi ja vastaava päätelaite

Publications (3)

Publication Number Publication Date
FI20035105A0 FI20035105A0 (fi) 2003-06-24
FI20035105A FI20035105A (fi) 2004-12-25
FI114950B true FI114950B (fi) 2005-01-31

Family

ID=8566438

Family Applications (1)

Application Number Title Priority Date Filing Date
FI20035105A FI114950B (fi) 2003-06-24 2003-06-24 Menetelmä päätelaitteen syöttö- ja näyttöosan visualisoimiseksi ja vastaava päätelaite

Country Status (2)

Country Link
US (1) US7178725B2 (fi)
FI (1) FI114950B (fi)

Families Citing this family (3)

* Cited by examiner, † Cited by third party
Publication number Priority date Publication date Assignee Title
US20090132093A1 (en) * 2007-08-21 2009-05-21 Motorola, Inc. Tactile Conforming Apparatus and Method for a Device
US8866641B2 (en) * 2007-11-20 2014-10-21 Motorola Mobility Llc Method and apparatus for controlling a keypad of a device
US8224391B2 (en) * 2009-07-20 2012-07-17 Lg Electronics Inc. Mobile terminal having an LED backlight unit

Family Cites Families (13)

* Cited by examiner, † Cited by third party
Publication number Priority date Publication date Assignee Title
GB2243117B (en) 1990-04-20 1994-04-20 Technophone Ltd Portable radio telephone
JPH10224289A (ja) * 1997-02-07 1998-08-21 Nippon Denki Ido Tsushin Kk 携帯無線装置
JPH11205432A (ja) * 1998-01-08 1999-07-30 Matsushita Electric Ind Co Ltd 携帯端末装置
GB2334850A (en) * 1998-02-27 1999-09-01 Nokia Mobile Phones Ltd A communication device with a keyboard cover mounted upon sliding rods
US6141436A (en) * 1998-03-25 2000-10-31 Motorola, Inc. Portable communication device having a fingerprint identification system
US7256770B2 (en) * 1998-09-14 2007-08-14 Microsoft Corporation Method for displaying information responsive to sensing a physical presence proximate to a computer input device
US6278887B1 (en) * 1999-02-05 2001-08-21 Neopoint, Inc. System and method for power conservation in a wireless communication handset
JP4024444B2 (ja) * 1999-12-27 2007-12-19 株式会社東芝 無線電話装置
JP4318370B2 (ja) * 2000-02-25 2009-08-19 パナソニック株式会社 携帯電話装置
KR100362560B1 (ko) * 2000-08-19 2002-11-27 삼성전자 주식회사 이동 전화기의 백라이트부 구동 제어방법
US6606332B1 (en) * 2000-11-01 2003-08-12 Bogie Boscha Method and apparatus of color mixing in a laser diode system
US6831721B2 (en) * 2000-11-07 2004-12-14 Seiko Epson Corporation Liquid crystal display and electronic apparatus incorporating the liquid crystal display
US6664744B2 (en) * 2002-04-03 2003-12-16 Mitsubishi Electric Research Laboratories, Inc. Automatic backlight for handheld devices

Also Published As

Publication number Publication date
FI20035105A0 (fi) 2003-06-24
FI20035105A (fi) 2004-12-25
US7178725B2 (en) 2007-02-20
US20050017064A1 (en) 2005-01-27

Similar Documents

Publication Publication Date Title
US6426736B1 (en) Portable telephone with liquid crystal display
KR101130406B1 (ko) 컴퓨팅 장치의 하드웨어와 소프트웨어의 통합에 관련된 정보를 전달하는 컬러 스킴을 이용하는 방법 및 시스템
KR101535437B1 (ko) 휴대 단말기의 전원 절약 방법 및 이를 지원하는 휴대 단말기
KR101953382B1 (ko) 휴대단말기의 표시제어장치 및 방법
KR20020014954A (ko) 이동 전화기의 백라이트부 구동 제어방법
KR20000056837A (ko) 조명램프를 가지는 휴대용 무선전화기
CN104918310A (zh) 一种快速省电移动终端及其快速省电方法
KR100498941B1 (ko) 외부 표시부를 제어하기 위한 복합휴대단말장치 및 그 방법
FI114950B (fi) Menetelmä päätelaitteen syöttö- ja näyttöosan visualisoimiseksi ja vastaava päätelaite
JP2002141986A (ja) 携帯電話機
US20060150121A1 (en) Mobile communication terminal and method for improving user convenience using a light unit
US20040253976A1 (en) Controlling a light source of a telephone keypad
KR100595193B1 (ko) 이동통신 단말기의 표시부 백라이트 전원제어장치
CN100388832C (zh) 便携式电话机及其按键操作有效/无效通知方法
JP2001175229A (ja) 携帯電話機
CN100586132C (zh) 用于照亮移动通信终端小键盘的装置与方法
KR20060014792A (ko) 각 키별로 백라이트가 가능한 이동 통신 단말기
KR20070071922A (ko) 키패드 색상 변경이 가능한 이동통신 단말기 및 그를 통한키패드 색상 변경방법
JP2002164974A (ja) 折り畳み型携帯電話機の電池残量確認装置
KR100698139B1 (ko) 이동통신 단말기와 그 키 입력 장치 및 그 제어방법
KR100630087B1 (ko) 백라이트 구동 방법
JP3564349B2 (ja) 携帯電話機のlcd及びled点灯時間可変システム及び方法
KR20040001062A (ko) 메뉴선택버튼 안내램프 제어방법
US7299016B2 (en) Communication device with an adjustable brightness
JPH11146044A (ja) 電話機

Legal Events

Date Code Title Description
FG Patent granted

Ref document number: 114950

Country of ref document: FI

MA Patent expired