FI114906B - Voimansiirtomenetelmä ja -laite kiinnirullaimessa - Google Patents

Description

1 114906

VOIMANSIIRTOMENETELMÄ JA -LAITE KIINNIRULLAIMESSA

Keksinnön kohteena on menetelmä paperirainan tai vastaavan kiinni-rullaukseen käytettävässä rullaimessa oheisen patenttivaatimuksen 1 5 johdanto-osan mukaisesti. Keksinnön kohteena on edelleen kiinni-rullaimen keskiökäyttölaite em. menetelmän toteuttamiseksi oheisen patenttivaatimuksen 5 johdanto-osan mukaisesti.

Suoraan paperikoneelta, tai siihen jatkuvatoimisesti on-line-tyyppisesti 10 liitetyltä paperin jälkikäsittelylaitteistolta tulevaa useita metrejä leveää, luonteeltaan jatkuvaa rainaa rullataan ns. kiinnirullaimessa peräkkäisiksi konerulliksi rullausytimien, ns. tampuuritelojen ympärille. Nämä olennaisesti paperin tuotantoleveyden mukaiset suuret konerullat (tam-puurit) toimivat eräänlaisina paperirainan välivarastoina off-line-tyyp-15 pisten jälkikäsittelylaitteiden välillä. Off-line-tyyppisten jälkikäsittely-laitteiden, kuten esimerkiksi paperirainan päällystyskoneen alussa käytetään ns. aukirullainta edellisessä rullaimessa kiinnirullatun rainan johtamiseksi peräkkäisiltä rullilta ko. jälkikäsittelylaitteistoon. Mainittu edellinen rullain voi olla ns. välirullain, jossa paperikoneen kiinni-20 rullaimessa rullattua konerullaa rullataan välirullaimen aukirullaimessa auki, ja uudelleen välirullaimen kiinnirullaimessa kiinni rullan muodostamiseksi kulloiseenkin jälkikäsittelyprosessiin sopivaksi. Off-line—jälki-; käsittelylaitteiston, kuten esimerkiksi off-line-päällystyskoneen lopussa : * · on tyypillisesti uudelleen kiinnirullain, jossa ko. laitteistosta tulevaa , 25 paperirainaa rullataan jälleen konerullaksi rullausytimen ympärille.

V » · · • >:>·; Kiinnirullaimissa tunnetaan useita erityyppisiä ratkaisuja, joista nykyisin yleisesti käytetty rullaintyyppi on ns. keskiökäyttöavusteinen kiinnirullain. Tässä rullaintyypissä käytetään keskiökäytöllä varustettua rul-. . 30 laussylinteriä ja rullausasemassa siihen nippikontaktissa olevaa kasva- vaa konerullaa. Paperiraina ohjataan konerullalle rullaussylinterin ja • · muodostuvan konerullan välisen nipin kautta. Keskiökäyttöavusteisissa rullaimissa myös konerullan (tampuurin) rullausytimelle on rullaus-·:··: tapahtuman hallinnan parantamiseksi järjestetty oma keskiökäyttönsä.

35 Keskiökäyttöavusteisissa kiinnirullaimissa yleisesti käytössä on rat-* kaisu, jossa rullaussylinteri on kiinteäasemainen, ja jossa konerullan keskiökäyttöinen rullausydin siten liikkuu kiinnirullauksen eri vaiheissa 2 114906 ja/tai rullausytimen ympärillä olevan rainan määrän kasvaessa kannatuksensa varassa suhteessa mainittuun rullaussylinteriin.

Nyt käsillä oleva keksintö kohdistuu erityisesti edellä mainitun kaltaisiin 5 kiinnirullaimiin, joissa muodostuvan konerullan rullausydin on järjestetty liikkuvaksi kiinnirullauksen aikana konerullan keskiökäytön ollessa kytkettynä mainittuun rullausytimeen.

Kirjassa Mikko Jokio: Papermaking Part 3 Finishing, julkaisija Fapet 10 Oy, ISBN 952-5216-10-1, 1999, ss. 162-163 on esitetty eräs kiinteä-asemaisen rullaussylinterin käyttöön perustuva kiinnirullain. Seuraa-vassa selostetaan lyhyesti ko. kiinnirullaimen toimintaperiaatetta.

Em. viitteessä esitetyn mukaisesti kiinnirullaus uudelle tyhjälle rullaus-15 ytimelle aloitetaan ns. alkurullauslaitteessa. Alkurullauslaite vastaanottaa aluksi tyhjän rullausytimen varastosta päätykannatukseen tartuntaeliminä toimivien varsien tms. varaan. Mainittu varasto sijaitsee rullaussylinterin ja paperiradan yläpuolella alueella, joka on alku-rullauslaitteen ulottuvilla. Alkurullauslaite sisältää ns. ensiökeskiö-20 käytön, joka on kytketty voimansiirtoyhteyteen rullausytimen toisen päädyn kanssa. Ensiökeskiökäytön avulla tyhjä rullausydin kiihdytetään rullaussylinterin ja paperirainan nopeutta vastaavaan nopeuteen, jonka jälkeen rullausydin siirretään lähemmäs rullaussylinteriä ja edelleen lopulta nippikontaktiin rullaussylinterin kanssa suorittaen samalla sopi-:*‘25 vassa vaiheessa paperirainan päänvaihto ko. rullausytimelle. Em.

"... päänvaihto, ja siten kiinnirullauksen vaihto uudelle rullausytimelle suo- ...,: ritetaan normaalisti ns. lentävänä vaihtona ilman kiinnirullaimelle tule- ...... van paperirainan nopeuden alentamista vaihdon ajaksi. Kiinnirullausta ... alkurullauslaitteessa olevalle rullausytimelle jatketaan nyt ensiökeskiö- '*•30 käytön avulla aina siihen saakka, kunnes edellinen, täysi konerulla on saatu siirrettyä pois tieltä. Sopivassa vaiheessa alkurullauslaite laskee hallinnassaan olevan rullausytimen kiinnirullauksen loppuvaiheen *...: ajaksi päätykannatukseen kiskoille, kiskoilla liikkuville kelkoille tms.

:y: tuentaan, jonka tuennan toteuttavat rakenteet on mitoitettu kannatta- .*••35 maan muodostuvan täyden konerullan lopullinen paino. Rullausydin ja sille muodostuva uusi konerulla siirretään pois alkurullauslaitteen hal-linnasta vaihtamalla rullausytimen vapaaseen päätyyn valmiilta kone- • · :. ·: rullalta vapautuva ns. toisiokeskiökäyttö, ja irrottamalla toisesta 3 114906 päädystä alkurullauslaiteen ensiökeskiökäyttö. Tämän vaihdon aikana rullausytimen pyörittämisessä tarvittava vääntömomentti rampitetaan, ts. vaihdetaan asteittain mainitulta ensiökeskiökäytöltä mainitulle toisiokeskiökäytölle, ja kiinnirullaus jatkuu ko. vaihdon aikana keskey-5 tyksettä. Alkurullauslaitteen vapauduttua alkurullauslaite palaa noutamaan valmiiksi seuraavan tyhjän rullausytimen varastosta seuraavaa vaihtoa varten.

Edellä mainitut kiinnirullaimen ensiökeskiökäyttö ja toisiokeskiökäyttö 10 koostuvat kumpikin seuraavista pääkomponenteista: varsinainen käyt-tömoottori, moottorin pyörimisnopeuden välityssuhteen rullausytimelle sopivaksi muuttava vaihteisto, sekä rullausytimen päätyyn kytkeytyvä kytkinmekanismi. Tekniikan tason mukaisissa ratkaisuissa ensiö-keskiökäytön em. komponentit on kiinnitetty itse alkurullauslaitteeseen, 15 ja voivat siten liikkua alkurullauslaitteessa olevan rullausytimen mukana alkurullauslaitteen kääntyessä kiinnirullaustapahtuman eri toimintavaiheissa asennosta toiseen. Toisiokeskiökäytön käyttömoottori, vaihteisto ja kytkinmekanismi ovat tekniikan tason mukaisissa ratkaisuissa niinikään kiinnitetty liikkuvalle alustalle tms., joka alusta liikkuu kone-20 rullan mukana konerullan halkaisijan kasvaessa, ja konerullan rullausytimen liikkuessa suhteessa kiinteäasemaiseen rullaussylinteriin. US-patentissa 5,375,790 on esitetty yksityiskohtaisemmin eräs ratkaisu, jossa toisiokeskiökäytön käyttömoottorin, vaihteiston ja kytkinmeka-·,·: ·' nismin muodostama kokonaisuus liikkuu tampuuritelan toista päätyä :‘*25 kannattavan kiskon sivulla seuraten tampuuritelan ja sen rullausytimen ·*·.. liikettä.

Eräs tapa kytkeä kytkeä käyttömoottori tampuuritelan päätyyn on esi- • · ... tetty myös US-patentissa 5,069,394.

‘-äo

Keskiökäytön käyttömoottorin paino on tyypillisesti luokkaa 2000 kg, ja käyttömoottoriin liitetyn vaihteiston paino luokkaa 1200 kg. Jotta kiinni-...: rullaimen rakenteita kuormitettaisiin symmetrisesti, käytetään rullaus- :Y: ytimen päätyyn kytkettyjen, ja rullausytimen mukana liikkuvien käyttö- . **35 moottorin ja vaihteiston painoa tasapainottamaan rullausytimen vas- takkaisessa päädyssä vastapainoja. Huomioitaessa moottorin, vaih-'··* teiston ja vastapainojen lisäksi mainittujen komponenttien liikuttami-sessa tarvittavat rakenteet, saadaan ylös nostettavien komponenttien 4 114906 ja rakenteiden kokonaispainoksi luokkaa 10000 kg yhtä keskiökäyttöä kohden.

Sellaisissa kiinnirullaimissa, joissa ensiö- ja/tai toisiokeskiökäyttöä lii-5 kutetaan rullausytimen mukana, joudutaan siis tekniikan tason mukaisissa ratkaisuissa toteuttamaan varsin vahvoja tuki- ja liikutusrakenteita pelkästään keskiökäyttöön liittyviä komponentteja varten. Tämä merkitsee sitä, että mainittujen rakenteiden toteuttaminen aiheuttaa merkittäviä kustannuksia, koska sekä tarvittava työmäärä että myös esimerkiksi 10 raaka-aineena käytettävän teräksen määrä ovat merkittävää luokkaa.

Painon pitämiseksi mahdollisimman alhaisena keskiökäytöissä käytettävät moottorit ja vaihteistot joudutaan valitsemaan erityisesti huomioiden niiden paino ja koko, jolloin vaihtoehtoisten ja hinnaltaan edulli-15 sempien komponenttien käyttö on tekniikan tason mukaisissa ratkaisuissa rajoitettua.

Eräänä haitallisena seurauksena keskiökäyttöjen komponenttien ja niiden tukirakenteiden suuresta painosta kiinnirullaimissa on edelleen 20 myös se, että varsinkin kiinnirullaimen alkurullauslaitteessa ensiö-keskiökäytön alkurullauslaitteen mukana liikkuvien komponenttien paino voi vaikeuttaa tarkkaa muodostuvan rullan ja rullaussylinterin välisen nippivoiman, eli viivakuorman hallintaa. Nippivoima on keskei-nen kiinnirullauksessa käytettävä parametri, jolla vaikutetaan muodos-:‘25 tuvan konerullan laatuun ja konerullalle kiinnirullatun paperirainan omi-naisuuksien säilymiseen.

....: Nyt esitettävän keksinnön pääasiallisena tarkoituksena on aikaansaada ... menetelmä kiinnirullauksen aikana liikkuvan rullausytimen keskiökö käytön voimansiirrossa, jonka menetelmän avulla voidaan välttää tek niikan tason mukaisten ratkaisujen edellä kuvatut, pääasiassa keskiö-: : käyttöjen toteutuksessa tarvittavien komponenttien painosta ja koosta ...: aiheutuvat ongelmat. Lisäksi tarkoituksena on aikaansaada em.

menetelmän toteuttava kiinnirullaimen keskiökäyttölaite.

.•••35 [·' Tämän tarkoituksen toteuttamiseksi keksinnön mukaiselle menetel- :·*·' mälle on pääasiassa tunnusomaista se, mikä on esitetty itsenäisen • · '·.’·: patenttivaatimuksen 1 tunnusmerkkiosassa.

5 114906

Keksinnön mukaiselle laitteelle on puolestaan pääasiassa tunnusomaista se, mikä on esitetty itsenäisen patenttivaatimuksen 5 tunnus-merkkiosassa.

5

Muissa epäitsenäisissä vaatimuksissa on esitetty eräitä keksinnön edullisia suoritusmuotoja.

Keksintö perustuu siihen ajatukseen, että kiinnirullauksessa muodos-10 tettavan ja kyseisen rullaustapahtuman aikana liikkuvan rullan rullaus-ytimen keskiökäytön käyttövoima välitetään mainitulle rullausytimelle kiinteäasemaiselta käyttömoottorilta nivelöityä voimansiirtoa käyttäen.

Tällöin vältytään itse käyttömoottorin liikuttamisessa tarvittavilta järjestelyiltä ja niistä aiheutuvilta ongelmilta. Keksinnön mukaisesti nivelöity 15 voimansiirto samalla myös korvaa tekniikan tason ratkaisuissa tarvittavan erillisen vaihteiston. Tämä vähentää edelleen ylös nostettavien ja liikuteltavien komponenttien määrää verrattuna tekniikan tasoon.

Keksinnön edullisessa suoritusmuodossa voimansiirto kiinteäasemai-20 sen käyttömoottorin pyörivältä ulostuloakselilta rullausytimen pyörivälle akselille ja/tai mainittuun akseliin liitetylle kytkinelimelle toteutetaan yhtä pyörivää väliakselia käyttävän hihnavetomekanismin avulla. Ts. käyttömoottorin pyörivään ulostuloakseliin järjestetyltä ensimmäiseltä hihnapyörältä pyörimisliike ja vääntömomentti välitetään hihnavedon ·. 25 avulla mainittuun pyörivään väliakseliin järjestetylle toiselle hihna- · pyörälle. Väliakseliin järjestetyltä, toisen hihnapyörän kanssa samalla nopeudella pyörivältä kolmannelta hihnapyörältä pyörimisliike ja vääntömomentti välitetään edelleen hihnavedon avulla rullausytimen akse-liin/kytkinelimeen järjestetylle neljännelle hihnapyörälle. Mainittujen . 30 hihnapyörien keskinäistä halkaisijaa muuttamalla voidaan muuttaa em.

/ voimansiirron välitysuhdetta käyttömoottorin ulostuloakselilta rullaus- * » ytimen akselille, jolloin keksinnön mukainen voimansiirto korvaa erilli-sen vaihteiston tms. käytön.

Λ 35 Keksinnön mukaisella voimansiirtomenetelmällä ja -laitteella vähenne- ’*’ i tään siis merkittävästi konerullan rullausytimen mukana liikuteltavien, • * « * · keskiökäytön toteutuksessa tarvittavien komponenttien määrää ja painoa. Rullausytimen mukana liikuteltavien keskiökäytön komponenttien 6 114906 painon väheneminen vähentää myös vastapainojen käytön tarvetta.

Tämä merkitsee laitteiston vastaavien tukirakenteiden merkittävää yksinkertaistumista ja kevenemistä, ja siten myös niiden valmistuskustannusten merkittävää alenemista.

5

Keksinnön etuna on edelleen se, että kiinteäasemainen moottori voidaan toteuttaa edullisempia vaihtoehtoja käyttäen, koska käyttömootto-rin paino ja rakenne eivät rajoita käytettävän moottorityypin valintaa samassa määrin kuin tekniikan tason mukaisissa ratkaisuissa, joissa 10 moottoria joudutaan liikuttamaan. Toteutettaessa keskiökäytön voimansiirto hihnavälitystä käyttäen, vältetään tekniikan tason mukaisiin ratkaisuihin verrattuna myös erillisen vaihteiston käyttö, mikä edelleen alentaa keskiökäytön toteutuskustannuksia. Hihnavälitystä käyttävän voimansiirtolaitteen rakenne on sinällään yksinkertainen ja halpa, ja 15 lisäksi hihnavälitys luontaisesti vaimentaa voimansiirrossa tapahtuvia ei-toivottuja nykäyksiä ja iskuja. Hihnavälityksen huolto on myös helppoa, nopeaa ja siten edullista.

Keksinnön mukaista nivelöityä voimansiirtoa voidaan hyödyntää kiinni-20 rullauksessa sekä ensiökeskiökäytön että toisiokeskiökäytön toteutuksessa. Ts. keksinnön mukainen voimansiirtomenetelmä ja -laite mahdollistaa rullausytimen liikkumisen alkurullauslaitteen mukana, sekä myös rullausytimen liikkumisen muodostuvan rullan ollessa varsinaisen .T: kannatusmekanisminsa, esim. kiskojen tms. varassa. Jälkimmäisessä :"25 tilanteessa rullausytimen liikkuminen aiheutuu muodostuvan konerullan :·. halkaisijan kasvamisesta kiinnirullauksena edetessä, ja siitä aiheutu-vasta konerullan rullausytimen liikkumisesta suhteessa kiinteäasemai- • » >i>t. seen rullaussylinteriin.

• · • · · ’•••30 Edelleen keksinnön eräänä etuna on se, että valitsemalla hihnavälityk-sessä käytettävän väliakselin sijoitus/etäisyys suhteessa käyttömootto-rin akseliin ja rullausytimen akseliin nähden sopivasti, minimoidaan *...· keskiökäytön voimansiirron rullausytimeen kohdistamat sellaiset voi- .v. mat, jotka vaikuttavat haitallisesti nippikontaktin ja nippivoiman hallin- .*’••'35 taan. Ts. keksinnön mukainen voimansiirtomenetelmä ei tuolloin '·' aiheuta rullausytimeen sen suuntaisia voimia, jotka merkittävästi vai- v.: kuttaisivat nippivoimaan ja siten häiritsisivät kiinnirullaimen nippivoiman :. ·: tarkkaa säätöä ja hallintaa. Keksinnön avulla saavutettava keskiö- 7 114906 käytön rullausytimen mukana liikkuvien komponenttien määrän ja painon väheneminen edesauttaa myös osaltaani nippivoiman tarkkaa hallintaa erityisesti sovellettaessa keksintöä kiinnirullaimen alkurullaus-laitteessa olevaan ensiökeskiökäyttöön.

5

Keksinnön mukainen voimansiirtomenetelmä soveltuu käytettäväksi erityisesti keskiraskaissa ja pienemmissä kiinnirullaimissa, joissa keskiökäyttöjen tekniikan tason mukainen toteutus aiheuttaa suhteessa koko laitteiston rakenteeseen ja kustannuksiin nähden suhteessa mer-10 kittävämpiä kustannuksia. Keksintöä voidaan soveltaa sekä suoraan paperikoneelta, että paperikoneeseen on-line-tyyppisesti liitetyiltä paperin jälkikäsittelylaitteistolta tulevan paperirainan kiinnirullauksessa. Edelleen keksintöä voidaan käyttää myös off-line-tyyppisten jälki-käsittelyprosessien yhteydessä, sekä ns. välirullaimissa tapahtuvassa 15 kiinnirullauksessa.

Keksinnön mukainen voimansiirtomenetelmä voidaan erityisesti keskiraskaissa ja pienemmissä kiinnirullaimissa toteuttaa tekniikan tason mukaisiin ratkaisuihin verrattuna hinnaltaan edullisempia ’’medium-20 tech”-komponentteja käyttäen. Keksinnön mukainen voimansiirto-menetelmä ei myöskään aiheuta laitteistojen lisääntynyttä huollon-tarvetta, tai lisää kiinnirullaimen mittaus-, ohjaus- tai säätöjärjestelmältä vaadittavia toimintoja.

• · « I » • :"*25 Seuraava keksinnön yksityiskohtaisempi selitys havainnollistaa alan ammattimiehelle edelleen selvemmin keksinnön mahdollisia suoritus- • muotoja sekä keksinnöllä saavutettavia etuja.

• ·

Keksintöä selostetaan seuraavassa tarkemmin viittaamalla oheisiin # · ’"'30 piirustuksiin, joissa kuva 1 havainnollistaa sivukuvantona keksinnön mukaisen voiman-siirtomenetelmän soveltamista erään kiinnirullaimen ensiö-keskiökäyttöön, • ::35

I I

kuva 2 havainnollistaa sivukuvantona keksinnön mukaisen voiman-siirtomenetelmän soveltamista kuvan 1 mukaisen kiinni-rullaimen toisiokeskiökäyttöön, 8 114906 kuva 3 havainnollistaa periaatteellisesti keksinnön mukaisen nivelöidyn voimansiirtomenetelmän hihnavetoon perustuvaa suoritusmuotoa, 5 kuva 4 havainnollistaa kuvan 3 suoritusmuotoa toisessa asennossa, kuva 5 esittää periaatteellisesti erään kytkinrakenteen keksinnön 10 mukaista voimansiirtomenetelmää käyttävän keskiökäytön kytkemiseksi rullausytimen akselille, ja kuva 6 esittää periaatteellisesti keksinnön mukaisen hihnavedon soveltamista kiinnirullaimen ensiökeskiökäytössä.

15

Kuvassa 1 ja 2 on esitetty vastakkaisilta puolilta olevina periaatteellisina sivukuvantoina eräs kiinnirullain, joka on järjestetty muodostamaan konerulla R kiinnirullainta edeltävistä paperikoneen, tai paperi-rainan jälkikäsittelykoneen osista tulevasta paperirainasta W. Kuvassa 20 1 paperiraina W tulee kiinnirullaimelle kuvassa esitetyn nuolen suuntai sesti oikealta, ja vastaavasti kuvassa 2 vasemmalta puolelta. Konerulla R muodostetaan kiinnirullaimessa tunnetulla tavalla rullausytimen C3 (tampuuritelan) ympärille ohjaamalla paperiraina W rullaussylinterin D ja rullausnipin N kautta konerullalle R. Konerullaa R kuormitetaan sää-:“25 dettävällä voimalla kohti keskiökäytöllä varustettua rullaussylinteriä D halutun viivakuorman saamiseksi rullausnippiin N.

• · ..... Kiinnirullaus uudelle tyhjälle rullausytimelle C2 aloitetaan alkurullaus-• » ... laitteessa PR. Alkurullauslaite PR vastaanottaa aluksi tyhjän rullaus- '•”30 ytimen C1 rullaussylinterin D yläpuolelle sijoitetusta varastosta pääty- kannatukseen alkurullauslaitteen PR ns. ensiöhaarukoiden F (kuvassa 2) varaan. Alkurullauslaite PR sisältää rullausytimen C2 ns. ensiö- keskiökäytön, joka on kytketty voimansiirtoyhteyteen rullausytimen C2 :V: toisen päädyn kanssa. Kuvassa 1 on esitetty keksinnön mukaista • · .*••35 nivelöityä voimansiirtomenetelmää käyttävä rullausytimen C2 ensiö-keskiökäyttö PD. Ensiökeskiökäyttö PD käsittää käyttömoottorin PM, joka on kiinteäasemaisesti kiinnitetty kiinnirullaimen runkoon CH. Kek-V·: sinnön mukaisesti ensiökeskiökäytön käyttövoima välitetään mainitulta 9 114906 käyttö m ootto ri Itä PM rullausytimelle C2 käyttäen nivelöityä voimansiirtoa T, joka nivelöity voimansiirto T samalla korvaa myös tekniikan tason ratkaisuissa tarvittavan erillisen vaihteiston. Ensiökeskiökäytön PD avulla tyhjä rullausydin C2 kiihdytetään rullaussylinterin D ja paperi-5 rainan W nopeutta vastaavaan nopeuteen. Täyden konerullan R siirryttyä kauemmas rullaussylinteristä D antaen samalla tilaa alkurullaus-laitteelle PR, alkurullauslaitteen PR ensiöhaarukat F, sekä niihin kiinnitetty rullausydin C2 kääntyvät tunnetulla tavalla kohti kannatuskiskoja B paperirainan W katkaisua ja päänvaihtoa varten. Tässä vaiheessa 10 rullausytimen C2 ja rullaussylinterin D välinen ns. ensiönippi viimeistään sulkeutuu. Em. alkurullauslaitteen PR kääntymisen aikana keksinnön mukainen nivelöity voimansiirto T kääntyy rullausytimen C2 liikkeen mukana välittäen käyttömoottorin PM pyörimisliikkeen ja vääntö-momentin rullausytimelle C2. Paperirainan W katkaisu ja vaihto uudelle 15 rullausytimelle C2 suoritetaan tunnetulla tavalla. Em. vaihto suoritetaan normaalisti ns. lentävänä vaihtona ilman paperirainan W nopeuden alentamista vaihdon ajaksi. Kiinnirullausta alkurullauslaitteessa PR olevalle rullausytimelle C2 jatketaan nyt ensiökeskiökäytön PD avulla aina siihen saakka, kunnes rullausytimen käyttö on siirretty myöhemmin 20 kuvattavalle toisiokeskiökäytölle. Ennen vaihtoa täysi konerulla R on siirretty pois tieltä kannatuskiskoja B pitkin kauemmas rullaussylinteristä D tunnetulla tavalla.

i Viimeistään tässä vaiheessa alkurullauslaite PR laskee hallinnassaan :1”:25 olevan rullausytimen C2 ja sille muodostuvan uuden konerullan kiinni-rullauksen loppuvaiheen ajaksi päätykannatukseen kannatuskiskoille B, ellei sitä ole tehty jo ennen em. vaihtoa vaihdon suorittamiseksi kis-koilla. Rullausydin C2 siirretään pois alkurullauslaitteen PR hallinnasta ♦ · vaihtamalla rullausytimen C2 vapaaseen toiseen päätyyn konerullalta ’” 30 R vapautuva ns. toisiokeskiökäyttö SD (kts. kuva 2), ja irrottamalla vastakkaisesta päädystä alkurullauslaitteen PR ensiökeskiökäyttö PD.

Tämän vaihdon aikana rullausytimen C2/C3 pyörittämisessä tarvittava vääntömomentti rampitetaan, ts. vaihdetaan asteittain mainitulta ensiö- :V: keskiökäytöltä PD mainitulle toisiokeskiökäytölle SD ja kiinnirullaus jat- ;' ·;35 kuu ko. vaihdon aikana keskeytyksettä. Alkurullauslaitteen PR vapau- .·, duttua alkurullauslaite PR palaa noutamaan valmiiksi seuraavan tyhjän • · · rullausytimen C1 varastosta seuraavaa rullan vaihtoa varten.

· 10 1 1 4906

Kuvassa 2 on esitetty periaatteellisesti keksinnön mukaista voiman-siirtomenetelmää käyttävä rullausytimen C3 toisiokeskiökäyttö SD. Vastaavalla tavalla kuin edellä kuvattu ensiökeskiökäyttö PD, myös toisiokeskiökäyttö SD käsittää erillisen käyttömoottorin SM, joka toisio-5 keskiökäytön SD tapauksessa on kiinteäasemaisesti kiinnitetty esimerkiksi lattiatasoon ja/tai kiinnirullaimen alustaan/runkoon kiinnitetylle alustalle. Keksinnön mukaisesti toisiokeskiökäytön SD käyttövoima välitetään mainitulta käyttömoottorilta SM rullausytimelle C3 käyttäen nivelöityä voimansiirtoa T. Tunnetun tekniikan mukaisesti rullaus-10 ytimen C3 ympärille muodostuva konerulla R voi olla päätykannatuk-sessa rullausytimen laakeripesiensä kautta esimerkiksi kannatus-kiskoilla B liikkuvan kelkan, rullausvaunujen tms. varassa, tai konerulla R voi olla päätykannatuksessa kiskoilla myös suoraan rullausytimen C3 päädyissä olevien laakeripesien varassa. Rullauksen edistyessä rul-15 lausydin C3 liikkuu em. kannatusmekanisminsa varassa suhteessa klinteäasemaiseen rullaussylinteriin D, joka liikkuminen aiheutuu muodostuvan konerullan R halkaisijan kasvamisesta. Rullaussylinteriä D pyöritetään omalla käytöllään. Kuvassa 2 katkoviivalla esitetyn mukaisesti keksinnön mukaisen toisiokeskiökäytön SD nivelöity voimansiirto 20 T kääntyy rullausytimen C3 liikkeen mukana välittäen käyttömoottorin SM pyörimisliikkeen ja vääntömomentin rullausytimelle C3. Haluttu nippivoima ja viivakuorma saadaan aikaan tunnetulla tavalla kuormittamalla hydraulisylinterin H avulla muodostuvaa konerullaa R rullaus-sylinteriä D vasten. Käyttömoottori SM on sijoitettu kiinteään asemaan •"£5 esim. lattialla olevalle alustalle.

I I t ·

Kuvissa 3 ja 4 on havainnollistettu periaatteellisesti keksinnön mukai-sen nivelöidyn voimansiirron T erästä edullista, hihnavetoon perustu-.«·. vaa suoritusmuotoa. Käyttömoottorin pyörivään ulostuloakseliin A1 lii-"30 tetyltä ensimmäiseltä hihnapyörältä P1 pyörimisliike ja vääntömomentti välitetään hihnan BE1 avulla pyörivään väliakseliin A2 liitetylle toiselle hihnapyörälle P2. Väliakseliin A2 liitetyltä, ja mainitun väliakselin ja ’···’ hihnapyörän P2 kanssa samalla nopeudella pyörivältä kolmannelta hihnapyörältä P3 pyörimisliike ja vääntömomentti välitetään edelleen ;"' *35 hihnan BE2 avulla rullausytimen akseliin/kytkinelimeen A3 liitetylle neljännelle hihnapyörälle P4. Käyttömoottorin ulostuloakselin A1 ja väliakselin A2 suhteen päistään tuetun, ja mainittujen akselien väliin asennetun tukielimen E1 avulla säädetään hihnan BE1 kireys sopivaksi 11 1 1 4906 ja estetään hihnapyörien P1 ja P2 välisen keskinäisen etäisyyden muuttuminen voimansiirtoa T kuormitettaessa, ts. vääntömomenttia välitettäessä. Vastaavalla tavalla väliakselin A2 ja rullaus-ytimen/kytkinelimen akselin A3 välille on järjestetty tukielin E2. Tuki-5 elimet E1 ja E2 on tuettu ja liitetty väliakselille A2 siten, että mainittujen tukielinten välille muodostuva kulma voi muuttua mainittujen tukielinten pituusakselin suuntaisessa tasossa, ts. väliakselille A2 muodostuva voimansiirron T nivel voi taipua ko. tasossa. Tukielin E1 on tuettu ja liitetty käyttömoottorin ulostuloakselille A1 siten, että tukielin E1 voi 10 myös kääntyä em. tasossa suhteessa käyttömoottoriin ja ulostulo-akseliin A1. Tukielin E2 on tuettu vastaavalla, kääntymisen mahdollistavalla tavalla rullausytimen akselille A3. Väliakselille A2 muodostuva voimansiirron nivel mahdollistaa siten akselien A1 ja A3 välisen keskinäisen etäisyyden muutoksen, ja mainittujen akseleiden paikan muut-15 tumisen toisiinsa nähden tukielinten E1 ja E2 pituussuuntaisessa tasossa. Tätä on havainnollistettu kuvaamalla voimansiirto T kuvissa 3 ja 4 kahdessa eri asennossa, joissa mainituissa asennoissa akseleiden A1 ja A3 keskinäinen etäisyys ja asema em. tasossa ovat erilaiset.

20 Keksinnön mukaisen voimansiirron T sisältämien hihnapyörien P1-P4 keskinäistä halkaisijaa muuttamalla voidaan muuttaa em. voimansiirron välityssuhdetta käyttömoottorin ulostuloakselilta A1 rullausytimen akselille A3. Mainittu välityssuhde voi olla valittu sopivaksi esimerkiksi väliltä v:': 2-8:1 (A1:A3). Tällöin käyttömoottorin ulostuloakselin A1 tyypillisesti ? ‘‘25 rullausytimen akselille A3 sellaisenaan liian suuri pyörimisnopeus voi- ·*·.. daan alentaa sopivaksi ilman erillisen vaihteiston käyttöä. Hihnapyörien P1-P4 halkaisijat voivat olla kaikki keskenään erisuuret, tai joidenkin hihnapyörien halkaisijat keskenään myös yhtäsuuret. On myös mah-dollista, että kaikkien em. hihnapyörien halkaisijat ovat keskenään ’“•30 samankokoiset, mikäli käyttömoottorin ulostuloakselin A1 pyörimisnopeus on sopiva.

* · • > ·

Kuvassa 5 on vielä havainnollistettu erästä mahdollista rullausytimen •y. C1-C3 päätyyn liitettyä kytkinlaitetta, jonka avulla keksinnön mukainen .•••35 voimansiirto T voidaan kytkeä mainitulle rullausytimelle. Kuvassa 5 hihnan BE2 välittämä pyörimisliike ja vääntömomentti välitetään akse-liite A3 mainitulle akselille liitetyn hihnapyörän P4 avulla. Akselilla A3 5. ‘: on mainitun akselin pituussuunnassa ja akselilla olevan urituksen tms.

12 1 1 4906 varassa liikkuvaksi järjestetty kytkentäelin SM. Kytkentäelimen SM ulkokehällä oleva uritus tai vastaava on järjestetty muodoltaan ja mitoitukseltaan sopivaksi rullausytimen C1-C3 päätyyn järjestetyn vastakytkentäelimen SF sisäpuoliseen uritukseen. Liikutettaessa kyt-5 kentäelintä SM akselilla A3 siten, että kytkentäelimen SM uritus kytkeytyy vastakytkentäelimen SF sisäpuoliseen vastaavaan uritukseen, kytkeytyy akselin A3 pyörimisliike vastaavasti rullausytimelle C1-C3. Kytkentäelimen SM liikkuessa aksiaalisesti kiinni rullausytimen C1-C3 päädyssä olevaan vastakytkentäelimeen SF, pysyy hihnapyörä P4 10 aksiaalisuunnassa edullisesti paikoillaan.

Keskiökäytettävän rullausytimen C1-C3 liikkeen seuraamiseksi, sekä rullausytimen päätyyn tapahtuvaa voimansiirron T kiinnikytkentää (kyt- kentäelimien SM ja SF keskinäistä kohdistamista) varten akseli A3 15 tulee järjestää liikkumaan kiinnirullaimen toimintojen/toimielinten mukana. Alkurullauslaitteen PR ensiökeskiökäytön PD tapauksessa voimansiirron T akseli A3 voidaan kiinnittää alkurullauslaitteen ensiö- haarukkaan F, tai alkurullauslaitteen PR muuhun sopivaan elimeen.

Toisiokeskiökäytön SD tapauksessa voimansiirron T akseli A3 voidaan 20 kiinnittää kannatuskiskoilla B liikkuvaan kelkkaan tms., joka mainittu kelkka on järjestetty kannattamaan rullausydintä C3 tunnetulla tavalla

kiinnirullauksen aikana. Akselin A3 kiinnitys alkurullauslaitteen PR

·:·. sopivaan elimeen, ja vastaavasti kiskoilla B liikkuvaan kelkkaan tms.

• « · voidaan toteuttaa mitä tahansa sopivaa, myös sinänsä tunnettua mai-.:*25 nitun akselin pyörimisen mahdollistavaa mekaanista ratkaisua käyt-; " täen. Alkurullauslaitteen PR, sekä mainitun kelkan tms. paluuliikkeet ' [ seuraavan rullausytimen noutamiseksi, sekä keskiökäytön kytkemi-seksi noudettavan rullausytimen päätyyn voidaan toteuttaa sopivia alan • · ammattimiehelle ilmeisiä ratkaisuja käyttäen.

30 ·:··: Seuraavassa selostetaan vielä tarkemmin erästä keksinnön mukaisella ·**·; menetelmällä saavutettavaa etua sovellettaessa keksintöä kiinnirullai men ensiökeskiökäytön voimansiirrossa.

• · · * * * 35 Kuvassa 6 on periaatteellisesti esitetty keksinnön mukainen hihna-:Y: vedolla toteutettu kiinnirullaimen ensiökeskiökäyttö. Kuvan 6 suoritus- :*·.· muodossa ensiökeskiökäytön käyttömoottorin ulostuloakseli A1 on sijoitettu samankeskisesti rullaussylinterin D keskiakselin kanssa, ja 13 1 1 4906 tukielimet E1 ja E2 ovat keskenään samanpituiset, ja akselit A1,A2 ja A3 on edelleen järjestetty keskenään sellaiseen asemaan, että väli-akselin A2 päässä tukielimet E1 ja E2 muodostavat keskenään 90-asteen kulman. Tällöin ideaalisessa tilanteessa ja jätettäessä kompo-5 nenttien oma massa huomioimatta, ja mikäli hihnapyörien P1-P4 halkaisijat ovat lisäksi myös keskenään yhtä suuret, käyttäytyvät voimansiirrosta aiheutuvat voimat mekaniikan perusperiaatteiden mukaisesti siten, että akseliin A3 ei vaikuta merkittäviä akselia A1 kohti, tai akselista A1 poispäin suuntautuvia voimia. Ts. rullausytimen C2 akse-10 liin A3 ei voimansiirrosta T johtuen vaikuta rullausytimen C2 ja rullaus-sylinterin D väliseen nippivoimaan oleellisesti vaikuttavia voimia. Käytännössä esimerkiksi hihnapyörien P1-P4 halkaisijat eivät luonnollisesti ole keskenään yhtä suuret, koska niiden avulla vaikutetaan voimansiirron välityssuhteeseen, mutta edelleen mainitut nippivoiman suuntai-15 set voimavaikutukset jäävät kuitenkin käytännössäkin suhteellisen vähäisiksi. Ensiökeskiökäytön kääntyessä rullausytimen C2 mukana alkurullauslaitteessa kuvassa 6 katkoviivalla esitetyn mukaisesti kohti kannatuskiskoja tms., säilyy akseleiden A1,A2 ja A3 keskinäinen asema olennaisesti samana, ja siten myös nippivoiman suuntaiset 20 voimavaikutukset säilyvät olennaisesti vakioina. Koska keksinnön mukaista voimansiirtomenetelmää käytettäessä alkurullauslaitteeseen kiinnitettävien ensiökeskiökäytön komponenttien paino on lisäksi huo-·:*. mattavasti tekniikan tason mukaisia ratkaisuja pienempi, mahdollistaa ,···. tämä tarkan nippivoiman säätämisen erityisesti rullauksen alku- 25 vaiheessa. Rullan ns. pohja-alueen hallittu kiinnirullaus on tunnetusti ’ ! erittäin oleellinen tekijä konerullan onnistuneen loppurullauksen ja rul- ‘ lalle tallennetun paperirainan laadun säilymisen kannalta.

• · •«·

Alan ammattimiehelle on luonnollisesti selvää, että keksinnön eri sovel- 30 lusmuodot eivät rajoitu ainoastaan edellä esitettyihin kiinnirullausta ·:··: käsitteleviin esimerkkeihin, vaan ne voivat vaihdella jäljempänä patent- ·*’: tivaatimuksissa esitettyjen keksinnöllisten piirteiden puitteissa.

• · • · ·

Vaikka keksinnön käyttöä on edellä esitetyissä esimerkeissä selitetty ‘"/35 ainoastaan tietyntyyppisen kiinnirullaimen yhteydessä, niin keksinnön :V: mukaista menetelmää voidaan soveltaa myös muuntyyppisissä kiinni- rullaimissa. Kiinnirullaimissa esimerkiksi pelkän rullaussylinterin sijaan käytössä voi olla rullaussylinterin ja hihnan yhdistelmä, tai joku muu 14 1 1 4906 sinänsä tunnettu nipin tavoin toimiva mekaaninen ratkaisu. Muodostuvan konerullan ja kiinteäasemaisen nipin tavoin toimivan elimen keskinäisissä järjestelyissä voidaan käyttää mitä tahansa sinänsä tunnettuja toimintatapoja, mukaan lukien myös erilaiset kanto- ja aputelaratkaisut.

5 Kiinnirullattava konerulla voi olla päätykannatuksen sijaan tuettu myös erilaisia kantoteloja käyttäen. Myös kiinnirullaimen alkurullauslaite voidaan toteuttaa erilaisilla tunnetun tekniikan mukaisilla tavoilla.

Keskiökäytön voimanlähteenä toimiva käyttömoottori voi olla sähkö-10 moottori, hydraulimoottori tai joku muu sopiva pyörimisliikkeen aikaansaava voimanlähde. Käyttömoottorin pyörimisnopeuden säätö voidaan toteuttaa tunnetuilla ratkaisuilla.

Keksinnön hihnavedon käyttöön perustuvassa suoritusmuodossa 15 käyttömoottorin ulostuloakselin A1 ja väliakselin A2 välinen tukielin E1, kuten vastaava tukielin E2 väliakselin A2 ja rullausytimen akse-lin/kytkinelimen A3 välillä voivat olla toteutettu mitä tahansa sopivaa, myös sinänsä tunnettua rakenneratkaisua käyttäen. Keksinnön mukainen hihnavälityksellä toteutettu voimansiirto T voi olla rakenteeltaan 20 avoin, tai myös osittain tai kokonaan koteloitu. Voimansiirron T kotelo-rakenne voidaan luonnollisesti toteuttaa myös siten, että mainittu kote-lorakenne itse toimii tukieliminä E1,E2.

• · · • « • I » .···. Alan ammattimiehelle on myös selvää, että hihnapyörät yhdistävät • · .'.”25 tukielimet E1,E2 ja/tai kotelorakenteet voidaan varustaa säätö-; ’! mekanismilla, joka säätömekanismi mahdollistaa hihnapyörien P1 ja ‘ P2 välisen, sekä P3 ja P4 välisen etäisyyden säätämisen hihnojen ί : kireyden säätämiseksi, ja edelleen hihnojen vaihtamiseksi huollon yhteydessä. Voimansiirron mahdollinen kotelorakenne on edullisesti 30 edelleen sellainen, että hihnojen tarkistus ja tarvittaessa vaihto on :··: helppo suorittaa.

Λ Hihnavälityksessä käytettävät hihnat BE1.BE2 voivat olla esimerkiksi lattahihna-, kiilahihna-, hammashihna- tai muotohihnatyyppisiä, ja • » ·;·35 valmistettu mistä tahansa tarkoitukseen sopivasta materiaalista. Akse-:V: leiden A1 ja A2 välinen voimansiirto, samoin kuin vastaavasti akselei- den A2 ja A3 välinen voimansiirto voi olla toteutettu joko yhtä hihnaa, • · tai myös useampaa rinnakkaista hihnaa käyttäen. Väliakselilla A2 15 1 1 4906 hihnapyörät P2 ja P3 voivat olla sijoitettu mainitulle akselille rinnakkain kiinni toisiinsa, tai vaihtoehtoisesti myös väliakselin pituussuunnassa eri kohtiin väliakselia, jolloin hihnojen BE1 ja BE2 välille aiheutetaan suurempi sivuttainen siirtymä. Akseleiden A1-A3 ei välttämättä tarvitse 5 olla yhdensuuntaisia, vaan hihnojen BE1 ja/tai BE2 kiertymää hyväksikäyttäen voimansiirto voidaan toteuttaa myös keskenään erisuuntaisten akseleiden A1-A3 välillä.

Keksinnön mukainen voimansiirto T voidaan toteuttaa myös useampaa 10 kuin yhtä väliakselia, ja väliakseleiden avulla muodostettavaa kääntyvää niveltä käyttäen.

Pyörimisliikkeen rullausytimen akselille kytkevä kytkinrakenne voi olla mitä tahansa tunnettua tyyppiä, ja sisältää lisäksi elimiä kytkimen esi-15 merkiksi toiminnan pehmentämiseksi ja/tai varmentamiseksi ja/tai melun vähentämiseksi.

20 > · *· • · ·· I · » * · » · * » • · * » « *

* I

>

Claims (10)

16 1 1 4906

1. Menetelmä paperirainan tai vastaavan (W) valmistuksen, tai mainitun rainan (W) on-line- tai off-line-jälkikäsittelyn yhteydessä tapahtu- 5 vassa kiinnirullauksessa, jossa luonteeltaan jatkuvaa rainaa (W) kiinnirullataan keskiökäyttöavusteiselle ja päätykannatteiselle rullaus-ytimelle (C2,C3) konerullaksi (R), ja jossa rullauksessa pääty-kannatteinen rullausydin (C2,C3) liikkuu hihnavetoon perustuvan keskiökäytön (PD,SD) ollessa kytkettynä mainitun rullausytimen 10 (C2,C3) päätyyn, tunnettu siitä, että keskiökäytössä (PD,SD) tarvittava pyörimisliike ja vääntömomentti välitetään kiinteäasemaiselta käyttömoottorilta (PM,SM) rullausytimen (C2,C3) päätyyn yhdellä tai useammalla välinivelellä varustetulla hihnavetoon perustuvalla voimansiirrolla (T) siten, että ainakin yhden välinivelen sijainti 15 suhteessa rullausydintä (C2,C3) päätykannattaviin elimiin (F,B) muuttuu rullausytimen (C2.C3) liikkuessa.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että pyörimisliike ja vääntömomentti käyttömoottorin (PM,SM) ulostulo- 20 akselilta (A1) rullausytimen (C2,C3) päätyyn välitetään yhtä väliakselia (A2) ja siten yhtä väliniveltä käyttävällä voimansiirrolla (T).

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että käyttömoottorin (PM,SM) ulostuloakselin (A1) ja rullausytimen 25 (C2,C3) akselin (A3) pyörimisnopeus sovitetaan toisiinsa nähden sopi- ‘ ! viksi hihnavedossa käytettävien hihnapyörien (P1-P4) halkaisijoiden ) keskinäistä kokoa muuttamalla. * · ·

4. Jonkin edellä esitetyn patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, 30 tunnettu siitä, että käyttömoottorin (PM,SM) ulostuloakselin (A1) , sijainti, ja mainitun akselin (A1) ja väliakselin (A2) sijainti toisiinsa ja rullausytimeen (C2) nähden valitaan siten, että voimansiirron (T) / . synnyttämät, keskiökäytön vääntömomentin ja pyörimisliikkeen ’ ; välittämisestä aiheutuvat olennaisesti nippivoiman suuntaiset » * I · 35 voimavaikutukset minimoituvat. » > *

5. Keskiökäyttölaite (PD,SD) paperirainan tai vastaavan (W) valmistuksen, tai mainitun rainan (W) on-line- tai off-line-jälkikäsittelyn 17 1 1 4906 yhteydessä käytettävässä kiinnirullaimessa, jossa rullaimessa luonteeltaan jatkuvaa rainaa (W) kiinnirullataan keskiökäyttöavusteiselle ja päätykannatteiselle rullausytimelle (C2,C3) konerullaksi (R), ja jossa rullauksessa rullausydin (C2,C3) liikkuu hihnavetoon perustuvan 5 keskiökäytön (PD,SD) ollessa kytkettynä mainitun rullausytimen (C2,C3) päätyyn, tunnettu siitä, että keskiökäyttölaite (PD,SD) käsittää kiinteäasemaisen käyttömoottorin (PM,SM), ja yhdellä tai useammalla välinivelellä varustetun hihnavetoon perustuvan voimansiirron (T) keskiökäytössä (PD,SD) tarvittavan pyörimisliikkeen ja vääntö-10 momentin välittämiseksi rullausytimen (C2,C3) päätyyn siten, että ainakin yhden välinivelen sijainti suhteessa rullausydintä (C2.C3) päätykannattaviin elimiin (F,B) on järjestetty muuttuvaksi rullausytimen (C2.C3) liikkuessa.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen keskiökäyttölaite (PD,SD), tun nettu siitä, että keskiökäyttölaite (PD,SD) käsittää ainakin kiinteäasemaisen käyttömoottorin (PM,SM), käyttömoottorin (PM,SM) pyörivään ulostuloakseliin (A1) järjestetyn ensimmäisen hihnapyörän (P1), 20. väiiakselin (A2), tukielimen E1 käyttömoottorin ulostuloakselin (A1) ja väiiakselin (A2) välillä, hihnan/hihnoja (BE1) ensimmäisen hihnapyörän (P1) pyöri- : misliikkeen ja vääntömomentin välittämiseksi väliakseliin :‘ 25 (A2) järjestetylle toiselle hihnapyörälle (P2), : - väliakseliin (A2) järjestetyn, ja toisen hihnapyörän (P2) . kanssa samalla pyörimisnopeudella pyörivän kolmannen , ·, hihnapyörän (P3), » * akselin (A3), jonka akselin (A3) pyörimisliike ja vääntö-30 momentti on järjestetty kytkettäväksi rullausytimen päätyyn / kytkinelimen (SM,SF) välityksellä, tukielimen E2 väiiakselin (A2) ja akselin (A3) välillä, - hihnan/hihnoja (BE2) kolmannen hihnapyörän (P3) : pyörimisliikkeen ja vääntömomentin välittämiseksi akselille 35 (A3) järjestetylle neljännelle hihnapyörälle (P4)., » : 7. Patenttivaatimuksen 5 tai 6 mukainen keskiökäyttölaite (PD,SD), tunnettu siitä, että hihnapyörien (P1-P4) halkaisijoiden keskinäinen 18 1 1 4906 koko on valittu siten, että käyttömoottorin (PM,SM) ulostuloakselin (A1) ja rullausytimen (C2,C3) akselin (A3) pyörimisnopeus toisiinsa nähden on sopiva.

8. Patenttivaatimuksen 6 tai 7 mukainen keskiökäyttölaite (PD,SD), tunnettu siitä, että käyttömoottorin (PM,SM) ulostuloakselin (A1) ja väliakselin (A2) sijainti toisiinsa ja rullausytimeen (C2) nähden on järjestetty siten, että voimansiirron (T) synnyttämät, vääntömomentin ja pyörimisliikkeen välittämisestä aiheutuvat nippivoiman suuntaiset voi-10 mavaikutukset minimoituvat.

9. Jonkin edellä esitetyn patenttivaatimuksen 5-8 mukainen keskiö-käyttölaite (PD,SD), tunnettu siitä, että mainittu keskiökäyttölaite (PD) on kiinnirullaimen alkurullaimen ensiökäyttölaite (PD). 15

10. Jonkin edellä esitetyn patenttivaatimuksen 5-8 mukainen keskiö-käyttölaite (PD,SD), tunnettu siitä, että mainittu keskiökäyttölaite (SD) on kiinnirullaimen toisiokäyttölaite (SD). t · « » t · • 1 I · • · * · • » · • · » I · 114906