FI114425B

FI114425B - Menetelmä ja järjestely digitaalisena viestinä jaettavan rahanarvoisen hyödykkeen aitouden todentamiseksi

Info

Publication number: FI114425B
Application number: FI20021467A
Authority: FI
Inventors: Ari Pakarinen
Original assignee: Plusdial Ab Oy
Priority date: 2002-08-12
Filing date: 2002-08-12
Publication date: 2004-10-15
Also published as: CN100542087C; DK1529370T3; FI20021467A; EP1529370B1; AU2003249134B2; CA2495515C; EP1529370A1; PT1529370E; WO2004015917A1; CA2495515A1; CN1689270A; AU2003249134A1; EA200500975A1; ES2320877T3; ATE420503T1; DE60325735D1; FI20021467A0

Description

114425

Menetelmä ja järjestely digitaalisena viestinä jaettavan rahanarvoisen hyödykkeen aitouden todentamiseksi - Metod och arrangemang för att verifiera au-tenticiteten av en nyttighet av värde distribuerat som en digitalisk meddelande 5 Keksintö koskee yleisesti tekniikkaa rahanarvoista hyödykettä edustavien suhteellisen lyhyiden ja tiiviiden viestien jakamiseksi sähköisesti. Erityisesti keksintö koskee ongelmaa, kuinka varmistetaan tällaista viestiä tarkastettavaksi esitettäessä, että se on aito eikä laiton kopio.

Erilaisten lippujen, alennuskuponkien ja vastaavien rahanarvoisten hyödykkeiden 10 jakaminen sähköisesti tekstiviestien (SMS, Short Message Service), multimedia-viestien (MMS, Multimedia Message Service) ja vastaavien tiiviiden, tarkasti määriteltyjen viestien muodossa kasvattaa nopeasti suosiotaan. Esimerkkinä voimme tarkastella tunnettua tapaa tilata ja jakaa joukkoliikenteen lippuja (kuten raitiovaunu- tai bussilippuja) yksittäisten käyttäjien matkapuhelimiin. Kuvassa 1 oletamme, 15 että matkapuhelimen 101 käyttäjä haluaa tilata sähköisesti jaettavan bussilipun. Matkapuhelimella 101 on langaton tiedonsiirtoyhteys tukiasemaan 102, josta on edelleen yhteys ydinverkkoon 103, josta osan muodostaa tekstiviestikeskus SMSC (Short Message Service Center) 104. Lippusovelluspalvelimelle 105 on järjestetty tiedonsiirtoyhteys tekstiviestikeskukseen. Tilausviestin siirtäminen matkapuheli-20 mesta 101 tukiaseman 102 ja tekstiviestikeskuksen 104 kautta lippusovelluspalve- I · limeen 105 on esitetty kuvassa 1 kaavamaisesti sarjana, jossa on vaiheet ©, © ja ©. Tilausviestin vastaanotettuaan lippusovelluspalvelin 105 muodostaa sähköisen lipun ja lähettää sen takaisin matkapuhelimelle, joka tilasi sen. Lipun siirtäminen takaisin ' I · matkapuhelimeen 101 on esitetty vaiheina 0, © ja ©.

· t I

. " 25 Sähköisesti toimitetusta lipusta laskuttaminen toteutetaan yksinkertaisimmin lisää mällä tietty, kiinteä hinta matkapuhelimen 101 käyttäjän puhelinlaskuun. Sen jäl-;. keen, kun käyttäjä on vastaanottanut lippuviestin matkapuhelimeensa, hänen on kui- tenkin yleensä mahdollista lähettää kopio lippuviestistä toiseen matkapuhelimeen, kuten esimerkiksi samalla bussilla matkustavan ystävänsä matkapuhelimeen. Hinta 30 vain toisen tekstiviestin lähettämisestä on tyypillisesti huomattavasti alempi kuin li-: pun hinta, joka veloitettiin lippuviestin alkuperäiseltä vastaanottajalta. Syntyy hel- Λ. posti kiusaus huijata järjestelmää tilaamalla lippu yhdelle henkilölle jostakin ryh- mästä ja jakamalla kopioita alkuperäisestä lipusta tavanomaisina tekstiviesteinä • · · ’ ryhmän muille jäsenille.

2 114425

Kuvan 1 esittämän järjestelyn käyttökelpoisuuden kannalta on ehdottoman tärkeää, että on mahdollista todentaa lippuviestin aitous hetkellä, jolloin se esitetään tarkastettavaksi käyttäjän matkapuhelimessa. Eräs tunnettu todennustapa on luottaa lippu-viestin osana olevien lähettäjän tietojen aitouteen. Sen prosessin aikana, jolloin 5 tekstiviestiä siirretään käyttäjän matkapuhelimeen, verkko lisää viestiin lähettäjän puhelinnumeron. Markkinoilla olevissa matkapuhelimissa ei ole mitään keinoa väärentää vastaanotetun tekstiviestin lähettäjätietoja, joten laittomasti eteenpäin lähetetty kopio voidaan tunnistaa huomaamalla, ettei sen lähettäjä ole lippusovelluspalve-lin.

10 Lähettäjän tarkistuksen luotettavuutta heikentää tiettyjen matkapuhelinmallien ominaisuus, joka otettiin alunperin käyttöön hyvässä uskossa käyttäjäystävällisyyden parantamiseksi. Matkapuhelimen käyttäjä voi käyttää vapaasti valittavissa olevaa aakkosnumeerista merkkijonoa tallennettujen nimien ja numeroiden hakemistossa olevan tiedon tunnisteena. Toisaalta taas mainitut tietyt matkapuhelinmallit tarkista-15 vat lähettäjän numeron vastaanotetusta tekstiviestistä, ja jos numero vastaa hakemistossa olevaa, nimettyä tietoa, ne näyttävät vain kyseisen tiedon ’’nimen” tai tunnisteen viestin lähettäjänä. Jos siis oletamme, että lippusovelluspalvelimen puhelinnumero on 123456 ja Pekka pyytää matkapuhelintaan tallentamaan Tiinan numeron niin, että se kuuluu jollekulle, jonka nimi on ”123456”, seuraava tapahtuma on mah-20 dollinen: Tiina tilaa ja vastaanottaa sähköisen lipun ja lähettää siitä laittoman kopion Pekalle. Kun Pekan matkapuhelin tarkastetaan, se sisältää vastaanotetun teksti-: '* viestin, jonka matkapuhelin näyttää vain niin, että se on vastaanotettu ”123456”:lta.

Toisin sanoen Pekan Tiinalta saama laiton kopio näyttää olevan aito lippuviesti, jo-• * ka on vastaanotettu suoraan lippusovelluspalvelimelta.

‘ · I

. 25 Yleisesti tunnetaan erilaisia tapoja sähköisesti jaettavien viestien todentamiseksi.

!,. * Niitä edellä kuvattuun ongelmaan sovellettaessa puutteina on tavallisesti joko tarvit- ”·* tavan laitteiston tai tuloksena olevan viestisisällön tai molempien monimutkaisuus.

Jos suhteellisen lyhyen viestin on edustettava lippua, sekä tavallisten käyttäjien että lipuntarkastajien pitäisi olla helppo havaita se sellaiseksi. Jos viestissä on pitkiä 30 aakkosnumeerisia koodijonoja, tämä herättää helposti epäilyksen, että järjestelmä ....: on monimutkainen ja vaikea käyttää. Lisäksi, jotta tarkastaja pystyisi nopeasti ja yk- ,···, sikäsitteisesti tarkistamaan mutkikkaan koodijonon merkityksen, tarkastajan on kul- ’ ·' jetettava mukanaan sähköistä luku- ja tarkistuslaitetta. Näin on asia myös silloin, jos *.*.· viesti sisältää jonkinlaisen viivakoodin, jonka matkapuhelin voi esittää näytöllään, 35 kuten eräässä ehdotetussa viestin todennustekniikassa.

3 114425

Tunnetaan viitejulkaisu GB 2 361 570, joka kuvaa yleistä sähköistä lipunjakelujär-jestelmää, jossa lippu toimitetaan tekstiviestinä tai selaimella luettavassa muodossa. Mainitussa julkaisussa kuvattu tekstiviestiratkaisu on erityisen altis edellä kuvatulle huijausmenettelylle.

5 Toinen tunnettua tekniikkaa kuvaava julkaisu on WO 96/06508, joka esittää yleisen menetelmän tekstiviestin lähettäjän tunnistamiseksi luotettavasti. Tämän menetelmän haittana on se, että se vaatii muutosten tekemistä tekstiviestien siirtämisen standardoituun perustoimintaan, koska siinä käytetään ainakin kahta eri osoitetta otettaessa yhteys tekstiviestikeskukseen.

10 Tämän keksinnön tavoitteena on esittää menetelmä ja järjestely, joka varmistaa digitaalisena viestinä sähköisesti jaettujen rahanarvoisten hyödykkeiden aitouden todentamisen helposti ja luotettavasti. Erityisesti keksinnön tavoitteena on se, että todennus vaatisi vain vähän, jos ollenkaan, lisäinvestointeja järjestelmän laitteistoon.

Keksinnön tavoitteet saavutetaan lisäämällä ajasta riippuva jatke puhelinnumeroon, 15 jonka viestinlähetysjärjestelmä sisällyttää viestiin lähettäjän numerona.

Keksinnön mukaisella menetelmällä on ne tunnusomaiset piirteet, jotka on esitetty menetelmään kohdistuvassa itsenäisessä patenttivaatimuksessa.

Keksintö koskee myös järjestelyä, jonka tunnusomaiset piirteet on esitetty järjeste- : ,. lyyn kohdistuvassa itsenäisessä patenttivaatimuksessa.

» * • · ’ ; 20 Keksinnön erilaisia toteutusmuotoja on kuvattu epäitsenäisissä patenttivaatimuksis- • · : sa.

* • · ;' .; Keksintö perustuu siihen oivallukseen, että edellä kuvatun kaltainen huijaaminen on • » mahdollista vain, jos lippusovelluspalvelimen puhelinnumero on pysyvä, jolloin mahdollinen huijari voi tallentaa sen etukäteen matkapuhelimeensa (tai vastaavaan 25 langattomaan viestintälaitteeseen) rikostoverinsa tunnukseksi. Joka kerta, kun lippu-"!! sovelluspalvelimen puhelinnumero muuttuu, huijarin on ohjelmoitava matkapuhe- limensa uudelleen. Kun lippusovelluspalvelimen puhelinnumeroa muutetaan hyvin usein, huijarin on vaikeaa tai mahdotonta seurata perässä. Mahdollisten muiden tie-: [ ’ ’: donsiirtoverkon muodostamien kenttäarvojen määrästä ja luonteesta riippuen voi ol- .*·, 30 la mahdollista käyttää vastaavaa todennusstrategiaa myös muihin kenttäarvoihin I » » !,; kuin vain lähettäjän puhelinnumeroon.

• · 4 114425

Keksinnön mukaan tunnusarvoa tai -arvoja, jotka tiedonsiirtoverkko lisää sähköisesti jaettavaan viestiin, muutetaan toistuvasti tietyn suunnitelman mukaan. Suunnitelmassa käytetään edullisesti tiettyjä ylimääräisiä merkkipaikkoja, jotka on määritelty niin, että ne muodostavat osan lähetettävän viestin jostakin kentästä, mutta niitä ei 5 välttämättä tarvita tiedonsiirtoon silloin, kun keksintöä ei käytetä. On myös edullista, että muuttuvat arvot liittyvät jotenkin johonkin muuhun tiedonsiirtoverkon muodostamaan arvoon jossakin viestin määritellyssä kentässä, jolloin viestistä tulee todennuksen suhteen itseään ylläpitävä: henkilölle, joka tuntee säännöt, joiden mukaan muuttuvat arvot käyttäytyvät, riittää, kun hän vertaa muuttuva-arvoisen kentän 10 sisältöä johonkin toiseen kenttään viestissä nähdäkseen, onko viesti muodostettu ja lähetetty asianmukaisesti.

Helpoin vaihtoehto muuttuva-arvoiseksi kentäksi on lähettäjän puhelinnumeron kenttä. Siinä on tyypillisesti suhteellisen monta merkkipaikkaa, koska joissakin järjestelmissä käytetään poikkeuksellisen pitkiä puhelinnumeroita. Jos lippusovellus-15 palvelimelle annettu puhelinnumero ei ole yhtä pitkä kuin lähettäjän numerokentän maksimipituus, ylimääräisiä merkkipaikkoja voidaan käyttää toistuvasti muuttuvan tarkenteen lisäämiseen. Yksinkertainen ja toimiva sääntö sellaisten toistuvasti muuttuvien tarkenteiden muodostamiseksi, jotka myös korreloivat jonkin toisen samassa viestissä olevan kentän arvon kanssa, on käyttää viestiin lähetysajaksi lisätyn aika-20 arvon osaa tai johdosta.

Keksinnölle tunnusomaisina pidetyt uudet piirteet on esitetty erityisesti liitteenä : olevissa patenttivaatimuksissa. Itse keksintö, sen rakenne ja toimintamenetelmä se- kä sen muut tavoitteet ja edut selviävät parhaiten seuraavasta keksinnön toteutus-

IMI

.,.,: muotojen kuvauksesta ja siihen liittyvistä piirustuksista.

* · 'i 25 Kuva 1 esittää tunnetun tekniikan mukaista järjestelyä bussilippuviestien tilaami-

« · I

:: seksi ja jakamiseksi sähköisesti, kuva 2 esittää keksinnön mukaista viestin osien käyttämisen periaatetta, •: 1 kuva 3a esittää tämän keksinnön erään suoritusmuodon mukaista viestienvaihto- I » · 1 menettelyä,

* · I

* , 30 kuva 3b esittää tämän keksinnön erään toisen suoritusmuodon mukaista viestien- _ t 1 vaihtomenettelyä, * · ‘ · · · ’ kuva 4 esittää keksinnön erään suoritusmuodon mukaisen lippusovelluspalveli- :Y: men toimintaa, :2; kuva 5 esittää keksinnön erään suoritusmuodon mukaisen älykkään viestivälitti- 2 • · · 35 men toimintaa, ja 5 114425 kuva 6 esittää keksinnön erään suoritusmuodon mukaisen lippusovelluspalveli-men eräitä rakennenäkökohtia.

Tässä patenttihakemuksessa esitettyjä esimerkinomaisia suoritusmuotoja ei ole tarkoitettu tulkittavaksi niin, että ne asettaisivat rajoituksia oheisten patenttivaatimus-5 ten sovellettavuudelle. Verbiä “käsittää” on käytetty tässä patenttihakemuksessa avoimena rajoituksena, joka ei sulje pois sellaisia ominaisuuksia, joita ei ole mainittu. Epäitsenäisissä vaatimuksissa esitetyt piirteet ovat keskenään vapaasti yhdistettävissä, ellei toisin nimenomaan ilmoiteta.

Kuva 2 esittää kaavamaisesti viestiä 201, jota voimme nimittää yleisesti multime-10 diaviestiksi. Viestin keksinnön kannalta tärkeisiin piirteisiin kuuluu se, että se on sähköisesti jaettavissa tiedonsiirtoverkosta yksittäisten käyttäjien matkaviestimiin ja että sillä on hyvin määriteltyjä standardoitu rakenne, jonka ansiosta se on hyväksyttävä ja hyvin suuren matkaviestimien käyttäjäjoukon käytettävissä. Eräs toinen viestin 201 piirre, joka on myös tämän keksinnön kannalta tärkeä, on se, että sen stan-15 dardoitu rakenne määrittelee käyttäjän muodostaman osan 203 lisäksi verkon muodostaman osan 202. Kun esimerkkinä tarkastellaan yleisesti käytettäviä tekstiviestejä, verkon määrittelemä osa 202 koostuu parametrien arvoista, jotka verkko (tyypillisesti SMSC) lisää viestiin, kun taas käyttäjän määrittelemä osa 203 koostuu (alunperin enintään 160) hyötymerkistä, jotka käyttäjä tai sisällöntuottajan palvelimella 20 oleva viestejä muodostava tietokoneohjelma syöttää.

Verkon muodostama osa 202 käsittää tyypillisesti kenttiä, joista kuvassa 2 on esitet- * * ''! ty kentät 204 ja 205, joihin verkko lisää tietyt arvot. Oletamme, että ainakin yhdellä ’ ‘', näistä kentistä on tietty maksimipituus, joka on valittu niin, että siihen mahtuvat pi- 11«· simmät mahdolliset arvot, jotka voidaan syöttää kyseiseen kenttään, tietyllä margi- < » • " 25 naalilla niin, että tyypillisesti kentän koko pituutta ei tarvita. Voimme sanoa esimer- » » » kiksi, että kenttä 204 on lähettäjän puhelinnumerolle tarkoitettu kenttä. Maailman eri puhelinjärjestelmissä esiintyy eri pituisia puhelinnumeroita, joten lähettäjän nu- ;:· merolle tarkoitetun kentän 204 pituus on täytynyt valita niin, että siihen mahtuu ; ‘ ’myös suhteellisen pitkiä puhelinnumeroita. Tyypillisesti tätä keksintöä sovellettaes- ' . 30 sa lippusovelluspalvelimen (tai muun rahanarvoista hyödykettä edustavia viestejä ].. * muodostavan tahon) puhelinnumero on lyhyempi kuin kentän 204 maksimipituus, • · •; ’ joten sen jälkeen, kun mainittu puhelinnumero on lisätty kentän arvoksi 206, kent- :Y: tään 204 jää ylimääräistä tilaa 207. Oletamme taas vain esimerkinomaisesti, että : ’": ylimääräisen tilan 207 pituus vastaa kolmea aakkosnumeerista merkkiä.

6 114425

Viestin 201 verkon muodostamassa osassa 202 on myös toinen kenttä 205. Oletamme, että kenttä 205 on lähetysaikakenttä, johon SMSC:n pitäisi lisätä arvo 208, joka edustaa hetkeä, jolloin viestin lähettäjä alunperin lähetti viestin.

Keksinnön erään edullisen toteutusmuodon mukaan lähettäjän numerolle varatun 5 kentän 204 ylimääräistä tilaa 207 käytetään kuljettamaan koodia, jonka arvolla on tietty suhde asianmukaisen kentän 205 lähetysajan arvoon 208. Jos oletamme edelleen, että ylimääräisen tilan 207 pituus on kolme merkkiä, helppo vaihtoehto olisi lisätä tietty kiinteä merkki ylimääräiseen tilaan 207, ja sen perään (tai edelle) lähetysajan arvoon 208 kaksinumeroinen luku, joka vastaa minuuttilukemaa, eli minuut-10 teja edustava kaksinumeroinen luku. Toinen vaihtoehto olisi valita mainitut kaksi numeroa niin, että ne vastaavat lähetysajan arvon 208 sekuntilukemaa. Kolmas vaihtoehto olisi käyttää vapaan tilan 207 kahta numeroa vastaamaan minuuttilukemaa ja kolmatta numeroa vastaamaan lukua, joka edustaa lähetysajan arvon 208 kymmeniä sekunteja. Keksinnön kannalta ei ole tärkeää, millä tavalla lähetysajan 15 arvo vastaa vapaassa tilassa 207 olevaa koodiarvoa, mutta seuraavat näkökohdat pitäisi kuitenkin ottaa huomioon: * Vastaavuusalgoritmin pitäisi saada koodiarvo vaihtumaan tarpeeksi usein, jotta mahdollisen huijarin olisi vaikea pysyä mukana. Edellä kuvattu huijausmenetelmä edellyttää, että huijari tallentaa matkapuhelimeensa kokonaisen uuden tunniste-20 merkkijonon rikoskumppaninsa nimeksi ennen kuin rehellisesti hankittu lippuviesti : lähetetään eteenpäin. Voidaan turvallisesti olettaa, että koodiarvon vaihtuminen ker- i ; ’; ran minuutissa riittää estämään ainakin suuren mittakaavan huijaukset.

” * Vastaavuusalgoritmin pitäisi olla riittävän kestävä verkkolaitteiden toiminnassa • * * » · tyypillisesti esiintyvää aikahuojuntaa ja siirtymäilmiöitä vastaan. Jos kaksi erilaista '. ': 25 laitetta tai prosessia vastaa lähetysajan arvon ja koodiarvon muodostamisesta, pitäisi varmistaa, että ne synkronoituvat toisiinsa riittävän tiiviisti niin, ettei ristiriitaisia arvopareja (jotka viittaisivat siihen, että on yritetty huijausta) muodostu.

’!!! > * On edullista, jos vastaavuusalgoritmi muuttuu, vaikka suhteellisen vähänkin, sil- ’; ’ loin tällöin, jotta se hämäisi mahdollista huijaria. Jos esimerkiksi käytetään minuut- 30 tilukemaan perustuvaa menetelmää, pitäisi olla tietty poikkeama-arvo, josta sovi- :" ’: taan esimerkiksi kerran viikossa: tällä viikolla koodin kaksi numeroa vastaavat lähe- t.|.t tysajan minuuttilukemaa plus 11, seuraavalla viikolla se on minuuttilukema miinus • # · 05 ja niin edelleen. On helppo ymmärtää, että tapa, jolla algoritmia muutetaan, on pidettävä salassa kaikilta muilta paitsi niiltä, joiden tehtävänä on käyttää järjestel-35 mää ja/tai tarkistaa lähetettyjen lippuviestien aitous.

7 114425

Viesti voi luonnollisesti sisältää myös muita osia ja muita kenttiä kuin kuvassa 2 esitetyt. Jos jossakin aiemmin määritetyssä kentässä ei ole tarpeeksi vapaata tilaa ja/tai sitä pidetään edullisena turvallisuuden lisäämiseksi, koodiarvot voidaan myös jakaa useampaan kuin yhteen kenttään. Samoin on mahdollista tehdä yksi koodiarvo 5 riippuvaiseksi useammasta kuin yhdestä muusta arvosta useammassa kuin yhdessä muussa kentässä. Määriteltäessä kokonaan uutta viestimuotoa olisi luonnollisesti mahdollista määritellä oma koodiarvokenttä koodiarvon lisäämistä varten; tämän keksinnön merkittävä etu on kuitenkin se, että koodiarvo ’’salakuljetetaan” aiemmin määritellyssä kentässä, lisäksi niin, että jokainen tavallinen matkaviestin käsittelee 10 ja näyttää koodiarvon täsmälleen samalla tavalla niin, ettei viestien käsittelyyn tarvitse lisätä mitään uusia määritelmiä. Matkaviestimet eivät ole edes selvillä siitä, että mukana on joitakin koodiarvoja: ne vain käsittelevät ja näyttävät tämän keksinnön mukaisen koodiarvon osana arvoa, joka kuuluu kyseiseen kenttään, joka on kenttä 204 kuvassa 2.

15 Kuva 3a esittää viestienvaihtomenettelyä järjestelmässä, joka käsittää matkaviestimen, SMSC:n, joka käyttää ns. CIMD-protokollaa (Computer Interface to Message Distribution), viestivälittimen ja lippusovelluksen. Vaiheessa 301 matkaviestin muodostaa lipputilausviestin vastauksena siihen, että käyttäjä pyytää matkaviestintä tekemään niin. Vaiheessa 302 matkaviestin lähettää viestin, ja vaiheessa 303 SMSC 20 vastaanottaa sen. Viestin lähettäminen eteenpäin lippusovellusta kohti voi edellyttää tiettyä käsittelyä 304 SMSC:ssä, minkä jälkeen tapahtuu toinen lähetys/vastaanotto-: ” vaihe 305 ja 306 SMSC:n ja viestivälittimen välillä. Viimeksi mainittu tutkii tulevaa viestiä vaiheessa 307 tarpeeksi huomatakseen, että se on lipputilausviesti, ja siirtää , ; ‘ sen edelleen lippusovellukseen vaiheissa 308 ja 309. Lippusovellus muodostaa tila- 25 tun lippuviestin vaiheessa 310. Tähän asti toiminta etenee aivan samoin kuin tunne-y i tun tekniikan mukaisissa sähköisissä lippusovelluksissa.

Vaiheessa 311 lippusovellus muodostaa todennuskoodin, joka lisätään edellisessä vaiheessa muodostettuun lippuviestiin. Jäljempänä kuvataan tiettyjä yksityiskohtai-y sempia tapoja koodin muodostamiseksi. Vaiheessa 312 lippusovellus lähettää val- 30 miin lippuviestin viestivälittimeen, joka vastaanottaa sen vaiheessa 313 ja valitsee : · · asianmukaisia, tunnettuja menetelmiä käyttämällä SMSC:n, jonka kautta lippuviesti y . pitäisi toimittaa matkaviestimelle, joka tilasi sen.

’ : Eräs CIMD-protokollan piirre on se, ettei SMSC:n tarvitse vastaanottaa lähettäjän : “ *: puhelinnumeroa sovellukselta, joka muodosti viestin tai välittimeltä, joka lähetti sen 35 eteenpäin SMSCdle. SMSC on määritetty niin, että se muuten tuntee lähettäjän puhelinnumeron, jonka se lisää viestiin sen menettelyn osana, jossa viesti lähetetään 8 114425 matkaviestintä kohti. On mahdollista tarjota lähettäjän puhelinnumero SMSCdle CIMD:n mukaan, mutta SMSC käyttää edelleen valmiiksi määritettyä numeroa ja lisää sovelluspalvelimelta tulleen numeron lähettäjän numerokenttään vasta valmiiksi määritetyn numeron jälkeen. Jotta sama lähettäjän numero ei toistuisi kahta 5 kertaa viestissä, viestivälitin poistaa - sen jälkeen, kun se on tunnistanut kyseisen SMSC:n CIMD:tä käyttäväksi - varsinaisen puhelinnumeron arvon viestistä vaiheessa 315 ennen viestin lähettämistä SMSC.lle vaiheessa 316. SMSC vastaanottaa viestin vaiheessa 317 ja suorittaa sen tavanomaisen käsittelyn vaiheessa 318: viimeksi mainitun osana se ottaa koodiarvon, joka jäi lähettäjän numerokenttään vai-10 heen 315 jälkeen ja liittää sen lähettäjän numerokentän loppuun lopullisessa viestissä. Vaiheet 319 ja 320 edustavat lippuviestin lähettämistä SMSCdtä matkaviestimelle tunnetulla tavalla.

Kuva 3b on muuten sama kuin kuva 3a, mutta nyt oletamme, että SMSC käyttää ns. Content Gateway -liittymää verkossa olevia viestejä muodostavia sovelluksia kohti.

15 Tärkeä ero CIMD-järjestelyihin nähden on se, että Content Gateway -spesifikaatioiden mukaan SMSC ei käytä mitään valmiiksi määriteltyjä numeroita, vaan hyväksyy minkä tahansa lähettäjän numeron, joka on tullut viestin mukana sovelluspalvelimelta, ja käyttää sitä. Vaiheet 301 - 314 tapahtuvat aivan samoin kuin kuvassa 3a. Kuitenkin sen jälkeen, kun vaiheessa 314 nyt huomataan, että SMSC käyttää Con-20 tent Gatewaytä eikä CIMD:tä, viestivälitin säilyttää nyt vaiheessa 315’ lähettäjän numerokentän sisällön sellaisena kuin se oli lippusovellukselta tulleessa viestissä.

’* Vaihe 318’ etenee SMSC:ssä Content Gateway -spesifikaatioiden mukaisesti, joten ,' SMSC lukee lähettäjän numeron koko sisällön viestistä, jonka se vastaanotti viesti- Γ välittimeltä vaiheessa 317 ja käyttää sitä sellaisenaan viestissä, jonka se lähettää * 25 matkaviestimelle vaiheessa 319.

/ Kuva 4 esittää keksinnön erään suoritusmuodon mukaisen lipunmuodostussovelluk- > > sen toimintaa. Vaiheessa 401 sovellus vastaanottaa lipputilausviestin SMSC:ltä, tyypillisesti viestivälittimen kautta. Vaiheessa 402 sovellus poimii lähettäjän puhe- ♦ - * -··' linnumeron tai vastaavan lähettäjän tunnistustiedon tilausviestistä ja tallentaa sen 30 muodostetun lippuviestin aiotun vastaanottajan tunnisteeksi myöhempää käyttöä ·;.·· varten. Vaiheessa 403 sovellus muodostaa varsinaisen lippuviestin tiettyjen ennalta .···, ohjelmoitujen ohjeiden mukaan, jotka kuvaavat lippuviestin ulkonäön ja sisällön.

'·* Vaiheessa 404 sovellus lisää vaiheessa 402 noudetun lähettäjän tunnistustiedon *.*. viestiin aiotun vastaanottajan tunnisteeksi. Vaiheessa 405 sovellus ottaa oman puhe- • · * 35 linnumeronsa tai vastaavan tunnisteen ja lisää sen lippuviestin asianmukaiseen lähettäjän tunnistekenttään täydellisen tunnistearvon etuliitteeksi. Tähän asti menette- 9 114425 ly on ollut samanlainen kuin tunnetun tekniikan mukaisissa sähköisissä lippusovel-luksissa.

Keksinnön mukaan vaiheessa 406 sovellus lukee koodiarvon ja lisää sen lippuvies-tin lähettäjän tunnistekenttään loppuliitteeksi, joka täydentää vaiheessa 405 lisättyä 5 etuliitettä täydellisen tunnistearvon muodostamiseksi. Jos oletamme, että koodiarvo on yksinkertaisesti senhetkistä aikaa osoittavan numerojonon jokin osa, jota on mahdollisesti muutettu määrätyllä poikkeamalla, edullinen tapa vaiheen 406 suorittamiseksi on lukea senhetkinen aika paikallisesta kellosta, poimia asianmukaiset numerot luetusta aika-arvosta, hakea voimassa oleva poikkeama-arvo tietokannasta, 10 suorittaa yhteenlasku (tai muu laskutoimitus) poimittujen numeroiden ja poikkeaman välillä, ja kirjoittaa tulos muodostettavaan lippuviestiin. Jos halutaan välttää käytön aikaisia laskutoimituksia ja/tai jos aikalukeman ja vastaavan koodiarvon välinen suhde on monimutkaisempi kuin pelkkä summa, tietokanta voi sisältää myös etukäteen laaditun hakutaulukon, josta sovellus löytää muutetun koodiarvon suoraan 15 käyttämällä paikallisaikalukemaa hakuavaimena.

Vaiheessa 407 sovellus lukee vielä kerran (tarvittaessa) paikallisen aika-arvon ja lisää sen lippuviestin asianmukaiseen kenttään osoittamaan alkuperäisen viestin lähetysaikaa. Vaiheessa 408 sovellus lähettää valmiin lippuviestin kohti SMSC:tä, tyypillisesti viestivälittimen kautta. Vaiheet 407 ja 408 ovat taas samanlaisia kuin vas-20 taavat tunnetun tekniikan vaiheet.

? f · ' . t Kuva 5 esittää keksinnön erään suoritusmuodon mukaista viestinvälitystoimintoa, · ! kun valmis lippuviesti siirretään lipunmuodostussovelluksesta kohti SMSC:tä. Vai- 11 heessa 501 viesti välitin vastaanottaa lippuviestin sovellukselta, ja vaiheessa 502 se ! 1 · | valitsee asianmukaisen SMSC:n tiettyjen sääntöjen mukaan. Matkaviestinjärjestel- . : 25 män jokaiselle tilaajalle on tyypillisesti oletus-SMSC, ja SMSC:n identiteetti voi- ,,. daan johtaa tilaajien IMSI-tunnisteesta (International Mobile Subscription Identi fier), koska viestivälitin tyypillisesti lukee vastaanottajan tunnisteen vaiheessa 502 ja käyttää jotakin yksinkertaista logiikkaa asianmukaisen SMSC:n valitsemiseksi.

' ; Vaiheet 501 ja 502 toteutetaan tunnetun tekniikan mukaisten käytäntöjen mukaan.

·"·' 30 Vaiheessa 503 viestivälitin tarkistaa, käyttääkö valittu SMSC CIMD:tä vai ei. Ylei- t : semmin voidaan sanoa, että vaiheessa 503 viestivälitin tarkistaa, käyttääkö valittu , v, SMSC viestiprotokollaa, joka käyttää vain mahdollisesti lähetettyä lähettäjän puhe- linnumeroa ennalta määritetyn lähettäjän tunnisteen loppuliitteenä (kuten > · ' ’ * CIMD:ssä) vai käyttääkö valittu SMSC viestiprotokollaa, jonka mukaan on mahdol- 35 lista lähettää täydellinen lähettäjän tunniste SMSC:lle viestin mukana. Mikäli vasta- 10 114425 us on kyllä vaiheessa 503, mikä tarkoittaa sitä, että CIMD tai vastaava protokolla on käytössä, siirrytään vaiheeseen 504, jossa viestivälitin poistaa etuliiteosan sovelluksen lisäämästä lähettäjän tunnisteesta. On helppo ymmärtää, että viestivälitin tarvitsee tietyt yksikäsitteiset, etukäteen ohjelmoidut ohjeet siitä, kuinka päätetään pois-5 tettavien merkkien määrästä. Kun oletetaan esimerkkimme mukaisesti, että loppu-liitteessä on aina kolme merkkiä, yksikäsitteinen ohje voi olla niinkin yksinkertainen, että poistetaan kaikki muut paitsi kolme viimeistä merkkiä lähettäjän tunniste-jonosta.

Jos vastaus on ei vaiheessa 503, siirrytään vaiheeseen 505, johon menettely siirtyy 10 myös suoritettuaan vaiheen 504 tarvittaessa. Vaihe 505 on lähetysvaihe, jossa lippu-viesti lähetetään kohti asianmukaisesti valittua SMSC:tä.

Kuvien 4 ja 5 esittämät menetelmät eivät ota kantaa siihen, missä vaiheessa tai laitteessa veloitus lipusta pitäisi suorittaa. Veloitus ei ole tämän keksinnön kannalta tärkeä asia, ja voimme vain olettaa, että siihen käytetään joitakin tunnettuja mene-15 telmiä tai sellaisia menetelmiä, joita ei tämän patenttihakemuksen prioriteettipäivä-nä ole vielä keksitty.

Kuva 6 on yleinen lohkokaavio keksinnön erään suoritusmuodon mukaisesta järjestelmästä 601, jossa viestinvälitystoiminto 602 on integroitu samaan järjestelmään lipunmuodostussovelluksen 603 kanssa. Viimeksi mainitun käytettävissä on tieto-20 kanta 604, jota voidaan käyttää erilaisiin tarkoituksiin. Näistä tätä keksintöä lähim- > < · # pänä on tietokannan 604 käyttäminen voimassa olevan koodiarvon tallentamiseen.

Järjestelmä sisältää www-liittymän 605, jonka kautta on mahdollista tutkia ja muut-taa tiettyjä tietokantaan 604 tallennettuja kokoonpanotietoja. Voi olla myös suoria yhteyksiä tietojen vaihtamiseksi toisaalta www-liittymän 605 ja toisaalta viestinvä-': 25 litystoiminnon 602 ja lipunmuodostussovelluksen 603 välillä. Tietokannan 604 hal- ...’ litsemiseksi on kokoelma komentojonoja 606, joista jotkut voivat olla määritettyjä niin, että ne suoritetaan automaattisesti tiettyjen ehtojen täyttyessä, kun taas toiset ; i · on käynnistettävä manuaalisesti www-liittymän 605 kautta.

► ·

Kuvan 6 kaikkien toimintojen esittäminen esimerkinomaisesti niin, että ne ovat sa- 30 massa järjestelmässä 601, ei sulje pois muita mahdollisia toteutuksia. Jotkut järj es- :,,,: telmän osat voidaan myös toteuttaa niin, että ne ovat hyvin kaukana toisistaan, fyy- . v. sisesti selvästi erillisissä järjestelmissä, kun vain eri toimintojen väliset tiedonsiirto- (!.*t yhteydet on toteutettu asianmukaisesti. On esimerkiksi melko yleistä, että viestinvä- » « t litystoiminto on erillisenä järjestelmänä, joka kytkee valikoivasti joukon SMSC- 11 114425 yksikköjä joukkoon sovelluspalvelimia, jotka käyttävät useita erilaisia palvelusovelluksia, jotka hyödyntävät viestitoimintoja.

Edellä olevassa kuvauksessa on toistuvasti mainittu ’’liput” ja ’’lippujen muodostaminen” keksinnön sovelluksena. Keksinnön sovellettavuus ei kuitenkaan rajoitu 5 esimerkiksi pääsylippuihin tai matkalippuihin. Lipun käsite on ymmärrettävä laajasti niin, että se kattaa kaikki sellaiset tapaukset, joissa käyttäjällä täytyy olla tai hänellä voi olla jokin rahanarvoinen hyödyke, joka on viime kädessä vain jokin tieto, joka todistaa, että käyttäjä on toteuttanut tietyn tapahtuman ennalta määrätyllä tavalla.

10 Olemme myös pääasiassa kuvanneet sellaista keksinnön suoritusmuotoa, jossa koodiarvo johdetaan lippuviestin lähetysajasta ja lisätään lähettäjän tunnistekenttään (lähettäjän puhelinnumero), ja lähetysaika lisätään saman viestin määriteltyyn lähe-tysaikakenttään. Periaatteessa on mahdollista käyttää vain lähetysaikakenttää sekä lähetysajan että koodiarvon lähettämiseen, jos järjestelmän sallitaan rikkoa jonkin 15 verran lähetysaikakentän käsittelyn perinteisiä sääntöjä. Voidaan esimerkiksi järjes tää lipunmuodostussovellus käsittelemään lähetysaika-arvoa niin, että minuutti- ja sekuntilukemat olisivat aina samat tai eroaisivat toisistaan sillä hetkellä voimassa olevan poikkeama-arvon verran hyväksyttävästi lähetetyissä lippuviesteissä. Vaikka huijari saisi selville, että tällä viikolla aitous todennetaan niin, että sekuntilukema on 20 seitsemän enemmän kuin lähetysaika-arvon minuuttilukema, hänen olisi hyvin vai-i '·· kea ajoittaa laittoman kopion lähettäminen rikostoverilleen täsmälleen oikealla se- : ; : kunnilla.

* I · » - ' v « » * * » · ♦ · ♦ 1 I · > * * » • · • » * * » • · t · • % • I » • · ·

• I

» »

Claims

114425

1. Menetelmä suljetusta verkosta digitaalisena viestinä (201) matkaviestimelle jaettavan rahanarvoisen hyödykkeen aitouden todentamiseksi, jolla digitaalisella viestillä (201) on ennalta määrätty muoto, joka käsittää kentät (204, 205) verkon 5 muodostamille arvoille (206, 208), tunnettu siitä, että menetelmässä on seuraavat vaiheet: -muodostetaan (311, 406) koodiarvo ajasta riippuvan säännön mukaan siten, että muodostettu koodiarvo riippuu digitaalisen viestin lähetyshetkestä, - lisätään (311, 406) muodostettu koodiarvo tiettyyn ensimmäiseen kenttään (204) 10 digitaalisessa viestissä, jolla ensimmäisellä kentällä on ennalta määrätty rooli, joka on jokin muu kuin koodiarvojen siirtäminen, ja - lisätään (407) viestin lähetysaikaa edustava arvo johonkin toiseen kenttään (205) digitaalisessa viestissä.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että vaihe, jossa 15 lisätään (311, 406) muodostettu koodiarvo tiettyyn ensimmäiseen kenttään (204) digitaalisessa viestissä, käsittää seuraavat alivaiheet: - lisätään (405) mainittuun ensimmäiseen kenttään (204) rahanarvoisia hyödykkeitä muodostavan ja jakavan palvelun tunniste (206), joka on kooltaan pienempi kuin mainitussa ensimmäisessä kentässä (204) käytettävissä oleva koko tila, ja 20 -lisätään (311, 406) muodostettu koodiarvo mainittuun ensimmäiseen kenttään : .. (204) mainitun tunnisteen (206) loppuliitteeksi.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että siinä on li säksi seuraavat vaiheet: * a) selvitetään (502, 503), onko digitaalista viestiä käsiteltävä ensimmäisen tiedon- * r ': 25 siirtoprotokollan mukaan, jolloin käytetään ennalta määritettyä oletustunnistetta di- gitaalisen viestin tunnistekentässä ja lisätään mahdolliset viestin sisältämät tunnisteet mainitun ennalta määritetyn oletustunnisteen jälkeen, ja :· b) mikäli vastaus vaiheessa a) on kyllä, poistetaan (504) mainitusta digitaalisesta : ’ viestistä mainittu rahanarvoisia hyödykkeitä muodostavan ja jakavan palvelun tun- ‘ . 30 niste ennen mainitun digitaalisen viestin käsittelyä mainitun ensimmäisen protokol- r » * * · lan mukaan. I · , v.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että vaihe, jossa I t 1 !.muodostetaan (311, 406) koodiarvo ajasta riippuvan säännön mukaan, käsittää seu-’ ’ ‘ raavat alivaiheet: 114425 - haetaan numerojono, joka edustaa digitaalisen viestin lähetysaikaa, ja - otetaan mainitun numerojonon numeroiden alijoukko koodiarvoksi.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että vaiheessa, jossa otetaan mainitun numerojonon numeroiden alijoukko koodiarvoksi, otetaan 5 numeropari edustamaan minuuttilukemaa.

6. Patenttivaatimuksen 4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että vaiheessa, jossa otetaan mainitun numerojonon numeroiden alijoukko koodiarvoksi, otetaan numeropari edustamaan sekuntilukemaa.

7. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että vaihe, jossa 10 muodostetaan (311, 406) koodiarvo ajasta riippuvan säännön mukaan, käsittää seu- raavat alivaiheet: - haetaan numerojono, joka edustaa digitaalisen viestin lähetysaikaa, - otetaan mainitun numerojonon numeroiden alijoukko, ja - lisätään etukäteen määritetty poikkeama-arvo mainitun numeroiden alijoukon 15 edustamaan lukuun koodiarvon saamiseksi.

8. Järjestely (601) suljetusta verkosta digitaalisena viestinä matkaviestimille jaettavien todennettujen rahanarvoisten hyödykkeiden muodostamiseksi ja jakamiseksi, joilla digitaalisilla viesteillä on ennalta määrätty muoto (201), joka käsittää kentät (204, 205) verkon muodostamille arvoille (206, 208), tunnettu siitä, että järjestely ' ’ 20 käsittää: .: - välineet (603, 604) koodiarvon muodostamiseksi ajasta riippuvan säännön mukaan ‘ siten, että muodostettu koodiarvo on järjestetty riippuvaksi digitaalisen viestin lähe- ‘ - tyshetkestä, .: - välineet (603) muodostetun koodiarvon lisäämiseksi tiettyyn ensimmäiseen kent- 25 tään lähetettävässä digitaalisessa viestissä, jolla ensimmäisellä kentällä on ennalta määrätty rooli, joka on jokin muu kuin koodiarvojen siirtäminen, ja ,:, - välineet (603) viestin lähetysaikaa edustavan arvon lisäämiseksi lähetettävän digi- * i t taalisen viestin johonkin toiseen kenttään.

: · ·; 9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen järjestely, tunnettu siitä, että se käsittää: 30 -hyödykkeitä muodostavan sovelluksen (603) rahanarvoisten hyödykkeiden muo- • ’ dostamiseksi, ja ’ · ’ · ‘ - mainittuun hyödykkeitä muodostavaan sovellukseen (603) kytketyn viestivälitin- \toiminnon (602) muodostettujen rahanarvoisten hyödykkeiden toimittamiseksi digitaalisina viesteinä viestikeskuksiin jakamista varten. 114425

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen järjestely, tunnettu siitä, että mainittu hyödykkeitä muodostava sovellus (603) on järjestetty lisäämään muodostettujen digitaalisten viestien ensimmäiseen kenttään rahanarvoisia hyödykkeitä muodostavan ja jakavan palvelun tunniste, joka on kooltaan pienempi kuin mainitussa ensimmäises- 5 sä kentässä käytettävissä oleva koko tila, ja lisäämään muodostettu koodiarvo mainittuun ensimmäiseen kenttään mainitun tunnisteen loppuliitteenä.

11. Patenttivaatimuksen 10 mukainen järjestely, tunnettu siitä, että mainittu vies-tivälitintoiminto (602) on järjestetty: - selvittämään, onko tiettyyn viestikeskukseen toimitettavaa digitaalista viestiä käsi-10 teltävä siellä ensimmäisen tiedonsiirtoprotokollan mukaan, jolloin käytetään ennalta määritettyä oletus tunnistetta digitaalisen viestin tunnistekentässä ja lisätään mahdolliset viestin sisältämät tunnisteet mainitun ennalta määritetyn oletustunnisteen jälkeen, ja - poistetaan osa tunnistekentän sisällöstä digitaalisista viesteistä, jotka käsitellään 15 mainitun ensimmäisen protokollan mukaan ennen sellaisten digitaalisten viestien toimittamista viestikeskuksiin.