FI113917B

FI113917B - Yksinkertainen virranrajoituskytkentä teholähteen antovirran säätämiseksi

Info

Publication number: FI113917B
Application number: FI970062A
Authority: FI
Inventors: Jarmo Minkkinen
Original assignee: Salcomp Oy
Priority date: 1997-01-07
Filing date: 1997-01-07
Publication date: 2004-06-30
Also published as: US5949661A; EP0852423A2; FI970062A; FI970062A0; EP0852423A3

Description

113917

Yksinkertainen virranrajoituskytkentä teholähteen anto virran säätämiseksi - Enkel strömbegränsningskoppling för att kontrollera effektkällans avgiven Ström 5 Keksintö koskee sähköisen teholähteen anto-ominaisuuksien kontrollointia. Erityisesti keksintö koskee antovinan rajoittamista tavalla, joka on rakenteen kannalta yksinkertainen ja valmistuskustannusten kannalta edullinen.

Hakkuriteholähteitä käytetään yleisesti sovelluksissa, joissa halutaan kontrolloida 10 tarkasti ja monipuolisesti tasajännitettä tuottavan laitteen antojännitettä ja -virtaa.

Hakkuriteholähteen periaatteena on sähkötehon syöttäminen sykäyksittäin induktiiviseen komponenttiin, jonka magneettikenttä varastoi energiaa. Sopivalla purkukyt-kennällä varastoitunut energia puretaan antojännitteeksi ja -virraksi, joiden arvoja voidaan säätää muuttamalla sykäyksittäisen syötön ominaisuuksia. Säätöön tunne-15 taan useita menetelmiä, joista tavallisimpia on mitata teholähteen antojännitettä ja/tai -virtaa ja välittää mittaustulosta kuvaava palautesignaali piiriin, joka muodostaa kytkentätransistorin toimintaa säätelevät kytkentäpulssit.

Kuva 1 esittää yksinkertaistettua tekniikan tason mukaista flyback-tyyppistä hakku-20 riteholähdettä 1, jossa on kaksikääminen muuntaja 2 sähkötehon siirtämiseksi ensiö-puolelta toisiopuolelle ja optoerotin 3 palautesignaalin välittämiseksi toisiopuolelta ’ · ensiöpuolelle. Sähköteho tulee ensiöpuolelle vaihtovirtalähteestä 4 tasasuuntaajan 5 ',:. · kautta. Kondensaattori 6 vähentää tasasuunnatun syöttöjännitteen häiriöitä ja estää :: hakkuriteholähteen synnyttämiä korkeataajuisia häiriöitä etenemästä kohti vaihto- : 25 virtalähdettä. PWM-ohjain (Pulse Width Modulation) 7 antaa kytkintransistorm 8 : .. kannalle kytkentäpulsseja, jolloin ensiövirta kulkee ensiökäämin 2a kautta kunkin ‘. ‘ · kytkentäpulssin aikana. Toisiopuolella diodi 9 ja kondensaattori 10 tuottavat toisio- käämiin 2b siirtyneestä sähkötehosta tasajännitettä antolinjaan 11 tunnetulla flyback-periaatteella (ks. esim. Horowitz P., Hill W.: "The Art of Electronics", 2nd 30 ed. ISBN 0-521-37095-7, Cambridge University Press, New York, USA, 1989, s.

355 - 368).

Toisiopuolella operaatiovahvistin 12 vertaa jännitteenjakokytkennän 13 tuottamaa ··· : osuutta antojännitteestä referenssijännitegeneraattorin 14 tuottamaan jännitteeseen.

." *. 35 Jos antojännite nousee liiaksi, operaatiovahvistimen 12 tuottama signaali sytyttää 11 · * optoerottimessa 3 olevan valodiodin, jolloin optoerottimen toisena osapuolena oleva : “ transistori alkaa johtaa. Hakkuriteholähteen 1 ohjausperiaate on siis yksinkertaistet- •... tuna se, että ensiöpuoli syöttää muuntajaan tietyn maksimimäärän sähkötehoa, kun- 113917 2 nes se saa toisiopuolelta signaalin siitä, että antojännite nousee liiaksi, jolloin ensiö-puoli alkaa vähentää sähkötehon syöttöä. Monesti hakkuriteholähde sisältää myös virranrajoituskytkennän, jolloin anto virran liian suureksi kasvava arvo aiheuttaa signaalin, joka välittyy optoerottimen 3 tai sen rinnalla olevan toisen signaalierottimen 5 kautta ensiöpuolelle, jossa se rajoittaa muuntajaan syötettävää keskimääräistä sähkötehoa. Eräs tunnettu anto virran rajoituskytkentä käsittää anto virtatiellä olevan sarja-vastuksen, jossa tapahtuva jännitehäviö on yhtä suuri kuin sarjavastuksen resistanssin ja antovirran tulo. Kyseistä jännitehäviötä mitataan operaatiovahvistimella, joka antaa ohjaussignaalin ensiöpuolelle yleensä samalla tavalla optoerottimen kautta 10 kuin kuvan 1 kytkennässä antojännitettä mittaava operaatiovahvistin 12.

Koska hakkuriteholähteet yleistyvät koko ajan ja niitä rakennetaan sellaisten laitteiden yhteyteen, jotka on tarkoitettu jokapäiväisiksi ja jopa kertakäyttöisiksi, niiden suunnittelussa pyritään rakenteelliseen yksinkertaisuuteen ja sitä kautta saavutetta-15 viin pieneen kokoon ja alhaisiin valmistuskustannuksiin. Tämän keksinnön tavoitteena on esittää antovirran rajoituskytkentä, joka on rakenteeltaan yksinkertainen ja valmistuskustannuksiltaan edullinen. Keksinnön tavoitteena on myös esittää antovirran rajoituskytkentä, joka on sovellettavissa erilaisiin tapoihin välittää ohjaussignaali hakkuriteholähteen toisiopuolelta ensiöpuolelle.

20

Keksinnön tavoitteet saavutetaan kytkemällä ohjaussignaalin välitykseen käytettävän ’ ‘: optoerottimen valodiodi virranmittausvastuksen rinnalle, jolloin virranmittausvas- : i. tuksen yli oleva jännitehäviön suuruus ohjaa suoraan optoerottimen valodiodin läpi : : kulkevaa virtaa.

: 25 • ·. Keksinnön mukaiselle kytkennälle on tunnusomaista, että se käsittää passiivisista : ; ; komponenteista koostuvat - esijännitekytkennän tietyn ensimmäisen potentiaalin muodostamiseksi optoerottimen sisältämän valodiodin ensimmäiselle elektrodille sekä 30 - syöttökytkennän antovirran perusteella muodostuvan toisen potentiaalin muodos tamiseksi optoerottimen sisältämän valodiodin toiselle elektrodille.

113917 3 kirkkaammin, mitä suurempi jännitehäviö virranmittausvastuksessa tapahtuu. Palautetiedon merkitys voi olla myös tekniikan tasoon nähden käänteinen, jolloin opto-erottimen valodiodin palaminen vastaa ensiöpuolelle annettavaa ohjetta syöttää muuntajaan enemmän tehoa ja valodiodin himmeneminen tai sammuminen tarkoit-5 taa, että syötettävää tehoa on vähennettävä. Tällaisessa hakkuriteholähteessä keksinnön mukainen ratkaisu tarkoittaa, että optoerottimen valodiodi kytketään virranmit-tausvastuksen rinnalle niin päin, että virranmittausvastuksen aiheuttaman jännitehäviön kasvaessa valodiodin näkemä syöttöjännite pienenee.

10 Seuraavassa selostetaan keksintöä yksityiskohtaisemmin viitaten esimerkkinä esitettyihin edullisiin suoritusmuotoihin ja oheisiin kuviin, joissa kuva 1 esittää tekniikan tason mukaisen hakkuriteholähteen kytkentäkaaviota, 15 kuva 2 esittää keksinnön erään suoritusmuodon mukaisen hakkuriteholähteen osittaista kytkentäkaaviota, kuva 3 esittää parannettua versiota kuvan 2 mukaisesta kytkentäkaaviosta ja 20 kuva 4 esittää keksinnön erään toisen suoritusmuodon mukaisen hakkuriteholähteen osittaista kytkentäkaaviota.

1. i. Edellä tekniikan tason selostuksen yhteydessä on viitattu kuvaan 1, joten seuraavas- :... ‘ sa keksinnön ja sen edullisten suoritusmuotojen selostuksessa viitataan lähinnä ku- 25 viin 2-4. Kuvissa käytetään toisiaan vastaavista osista samoja viitenumerolta.

; ‘; ’ Kuvan 2 kytkentäkaavio esittää hakkuriteholähteen toisiopuolen niitä osia, jotka ovat keksinnön ja/tai sen ymmärtämisen kannalta merkittäviä. Voidaan olettaa, että kuvan esittämässä hakkuriteholähteessä ensiöpuoli on kuvan 1 mukainen tai jokin 30 muu sinänsä tunnettu hakkuriteholähteen ensiökytkentä, jonka ohjaamiseksi pätee ,. edellä tekniikan tason yhteydessä esitetty periaate: mitä kirkkaammin optoerottimen t * 3 valodiodi 3 a palaa, sitä vähemmän ensiöpuoli syöttää sähkötehoa ensiö- ja toisio- ’ ·’ puolta erottavaan muuntajaan. Muuntajan toisiokäämi 2b, diodi 9 ja kondensaattori - ·· 10 muodostavat toisiojännitteen samalla tavalla kuin edellä on kuvattu. Kondensaat- : * 35 tori 20 tasaa edelleen antojännitteen hetkellisiä vaihteluita. Kuvan 2 kytkentäkaavi- . · * ossa toisiopuolta ei ole esitetty kuvan 1 tapaan maadoitettuna, vaan antojännitelii- » ' tännän 22 negatiivisesta navasta (-) on erikseen piirretty galvaaninen yhteys virran- • · · 113917 4 mittausvastuksen 23 kautta toisiojännitettä muodostavan piirin 2b, 9, 10 negatiiviseen napaan.

Keksinnön mukainen virranrajoituskytkentä koostuu kuvan 2 suoritusmuodossa vir-5 tatiestä, jossa ovat sarjaankytkettyinä vastus 24, optoerottimen valodiodi 3a, vastus 28 ja diodi 27. Vastus 24 on kytketty antojänniteliitännän 22 negatiivisen navan ja optoerottimen valodiodin 3a anodin välille, vastus 28 on kytketty optoerottimen va-lodiodin 3a katodin ja diodin 27 anodin välille ja diodin 27 katodi on kytketty toi-siodiodin 9 anodiin. Optoerottimen valodiodin 3a katodin ja toisiokäämin 2b nega-10 tiivisen navan välillä on kondensaattori 26. Kytkentään kuuluu lisäksi diodi 25, jonka katodi on kytketty optoerottimen valodiodin 3a katodiin ja anodi on kytketty toisiokäämin 2b negatiiviseen napaan, sekä zener-diodi 21, jonka anodi on kytketty optoerottimen valodiodin 3 a anodiin ja katodi on kytketty antojänniteliitännän 22 positiiviseen napaan.

15

Kuvassa 2 esitetyn kytkennän toiminta perustuu siihen, että virranmittausvastuksen 23 läpi kulkevan antovirran muodostama potentiaaliero lisättynä diodien 25 ja 27, vastuksen 28 ja kondensaattorin 26 tuottamalla negatiivisella esijännitteellä toimii optoerottimen valodiodin 3 a syöttöjännitteenä. Virranmittausvastuksen 23 valinnalla 20 mitoitetaan virtatie siten, että kun teholähteen antovirta kasvaa, jännitehäviö virranmittausvastuksen 23 yli nousee suuremmaksi kuin diodien 3a ja 25 yhteenlaskettu kynnysjännite (missä diodin 25 kynnysjännite on negatiivinen), jolloin virran kul-‘ . kiessa optoerottimen valodiodin 3a läpi se syttyy ja antaa tehonsyöttöä rajoittavan •...' signaalin teholähteen ensiöpuolelle. Diodi 25 stabiloi negatiivisen esijännitteen kyn- 25 nysjännitteensä määräämään arvoon. Samalla se toteuttaa yksinkertaisen lämpötila-; *. kompensoinnin, koska lämpötilan muutoksista aiheutuva diodien kynnysjännitteen muutos vaikuttaa diodien 3a ja 25 kautta piirin toimintaan yhtä suurella, mutta vastakkaismerkkisellä tavalla. Zener-diodi 21 toimii antojännitteen rajoittimena, koska antojänniteliitännän potentiaaliero on korkeintaan yhtä suuri kuin optoerottimen 30 valodiodin 3a ja diodin 25 yhteenlaskettu kynnysjännite (jälkimmäinen negatiivise na) lisättynä zener-diodin 21 vastasuuntaisella kynnysjännitteellä.

’ t · • ‘ Kuvan 2 mukaisessa piirissä on se haittapuoli, että jos virranrajoituskytkennän trim maamiseksi käytetään virranmittausvastuksena 23 sinänsä tunnettua lasertrimmatta-35 vaa vastusta, trimmaus on mahdollista vain yhteen suuntaan (lasertrimmattavien vas-,. * ’ tusten trimmaus tapahtuu kasvattamalla niiden resistanssia). Kuva 3 esittää keksin- *, # | nön parannettua suoritusmuotoa, jossa seuraavat osat toimivat täysin vastaavasti kuin edellä: toisiokäämi 2b, toisiodiodi 9, kondensaattorit 10 ja 20, zener-diodi 21, 113917 5 antojänniteliitäntä 22, virranmittausvastus 23, optoerotin 3 ja sen valodiodi 3a, vir-ranrajoituskytkennän etuvastus 24 sekä kondensaattori 26, diodi 27 ja vastus 28. Sarjaankytketyt vastukset 32 ja 33 muodostavat jännitteenjakokytkennän diodien 30 ja 31 stabiloiman negatiivisen esijännitteen yli. Optoerottimen valodiodin 3a katodi 5 on kytketty tämän jännitteenjakokytkennän jakopisteeseen eli vastusten 32 ja 33 väliin. Sarjaankytketyt diodit 30 ja 31 muodostavat clamp-kytkennän edellä mainitun jännitteenjakokytkennän 32, 33 rinnalle, jolloin ne rajoittavat jännitteenjakokytkennän päiden välisen potentiaalieron korkeintaan yhtä suureksi kuin diodien 30 ja 31 yhteenlaskettu kynnysjännite. Samalla ne toteuttavat lämpötilakompensoinnin 10 samalla tavalla kuin diodi 25 kuvassa 2.

Kuvan 3 suoritusmuodossa jännitteenjakokytkentä 32, 33 muodostaa optoerottimen valodiodin 3a katodille negatiivisen esijännitteen, jonka suuruus riippuu vastusten 32 ja 33 resistanssien keskinäisestä suhteesta. Jos molemmat vastukset 32 ja 33 ovat 15 lasertrimmattavaa tyyppiä, virranrajoituskytkennän toimintaa voidaan trimmata kahteen suuntaan: vastuksen 33 resistanssin kasvattaminen pienentää optoerottimen valodiodin 3a katodin negatiivista esijännitettä ja vastaavasti vastuksen 32 resistanssin kasvattaminen suurentaa sitä. Negatiivisen esijännitteen suuruus vaikuttaa sinänsä tunnetulla tavalla virranrajoituskytkennän herkkyyteen eli siihen, miten suuri anto- 20 virran on oltava että virranrajoitus toimisi.

. . Edellä esitetty periaate tehonsyöttöä ohjaavan palautesignaalin välittämiseksi hak- • ’* kuriteholähteen toisiopuolelta ensiöpuolelle ei ole ainoa mahdollinen. Tämän hake- 'y·' muksen kanssa samanaikaisesti jätetyssä saman hakijan patenttihakemuksessa "Luo- *·. .· 25 tettavuudeltaan parannettu galvaanisesti erotettu teholähde" on esitetty uudenlainen ‘: periaate, jossa palautesignaalia välittävässä optoerottimessa oleva valodiodi palaa merkkinä siitä, että ensiöpuolen on syötettävä lisää sähkötehoa erotusmuuntajaan.

: Vastaavasti valodiodin himmeneminen tai sammuminen tarkoittaa, että ensiöpuolen on vähennettävä sähkötehon syöttöä erotusmuuntajaan. Esillä olevan keksinnön mu- :. 30 kainen yksinkertainen virranrajoituskytkentä soveltuu käytettäväksi myös tämän uu- , ·. denlaisen ohjausmenetelmän yhteydessä.

• ·

* I I

* t \ ’: Kuva 4 esittää toisiopuolen oleellisia osia hakkuriteholähteessä, jossa käytetään \: edellä mainittua uudenlaista ohjausmenetelmää. Osia, jotka toimivat samalla tavoin .,..: 35 kuin edellä selostetuissa suoritusmuodoissa, ovat toisiokäämi 2b, toisiodiodi 9, kon- ♦ « ..,,; densaattorit 10 ja 20, antojänniteliitäntä 22 sekä virranmittausvastus 23. Optoerotti- * t men 41 valodiodin 41a anodi on kytketty virranmittausvastuksen 23 ja toisiokäämin 2b negatiivisen navan väliin, jolloin varsinainen valodiodin sytyttävä virtatie kulkee 113917 6 valodiodin ja sen katodiin kytketyn sarjakytkennän kautta, joka sarjakytkentä käsittää vastuksen 45 ja diodin 46, joiden kytkentäjärjestys vastaa vastuksen 28 ja diodin 27 kytkentäjärjestystä kuvassa 2. Kondensaattori 44 vastaa edellä esitettyä kondensaattoria 26, mutta se on tässä suoritusmuodossa kytketty optoerottimen valodiodin 5 41a katodin ja antojänniteliitännän 22 negatiivisen navan välille. Sen rinnalle on kytketty kahden peräkkäisen diodin 42 ja 43 muodostama clamp-kytkentä, jossa diodin 42 anodi on kytketty antojänniteliitännän 22 negatiiviseen napaan ja diodin 43 katodi on kytketty optoerottimen valodiodin 41a katodiin. Zener-diodi 47 on kytketty anodistaan optoerottimen valodiodin 41a katodiin ja katodistaan antojännitelii-10 tännän 22 positiiviseen napaan.

Kuvan 4 mukaisen piirin toiminta perustuu siihen, että kun antovirta on pieni, diodin 46, vastuksen 45 ja kondensaattorin 44 muodostama negatiivinen esijännite optoerottimen valodiodin 3a katodilla saa valodiodin syttymään. Antovirran kasvaessa 15 virranmittausvastuksen 23 yli muodostuva potentiaaliero vetää optoerottimen valo-diodin 41a anodia negatiivisempaan potentiaaliin, jolloin valodiodin läpi kulkeva virta pienenee ja valodiodi himmenee. Diodien 42 ja 43 muodostama clamp-kytkentä rajoittaa optoerottimen valodiodin 41a katodin ja antojänniteliitännän negatiivisen navan välisen potentiaalieron enintään diodien yhteenlasketun kynnysjännitteen suu-20 ruiseksi. Samalla diodit 42 ja 43 muodostavat lämpötilakompensoinnin. Zener-diodi 47 puolestaan rajoittaa antojänniteliitännän potentiaalieron korkeintaan yhtä suurek- ' · si kuin zener-diodin 47 vastasuuntainen kynnysjännite lisättynä valodiodin 41a kyn- :.:. · nysjännitteellä. Virranrajoituskytkennän säätäminen tapahtuu tässä tapauksessa vir- :· ranmittausvastusta 23 trimmaamalla.

25 ' ·.. Keksinnön mukainen antovirran rajoituskytkentä yksinkertaistaa teholähteen toisio- puolen rakennetta verrattuna tekniikan tason mukaisiin ratkaisuihin, koska optoerottimen ohjaamiseen ei tarvita erillistä vahvistinkytkentää. Keksinnön mukainen kytkentä koostuu pienestä määrästä tavallisia passiivisia komponentteja, jolloin sen 30 valmistus osana muuta teholähdettä on edullista ja se voidaan tehdä hyvin pieneen tilaan. Myös keksinnön mukaisen kytkennän toimintavarmuus on erittäin hyvä. Viri-tettävyys takaa kytkennän oikean toiminnan, vaikka komponenttien ominaisuuksissa .: esiintyisi hajontaa. Alan ammattimiehelle on selvää, että edellä esitetyt yksityiskoh- * · • · · ' täiset suoritusmuodot ovat esimerkinomaisia: piirien topologiaa on mahdollista “ ·. 35 muuttaa ilman, että piirin toiminta poikkeaa jäljempänä esitettyjen patenttivaatimus- • · ten määrittämästä keksinnön kattavuusalueesta.

Claims

113917

1. Kytkentä hakkuriteholähteen antovirran rajoittamiseksi, joka kytkentä on järjestetty muodostamaan hakkuriteholähteen antovirran perusteella palautesignaali ja välittämään se hakkuriteholähteen toisiopuolelta ensiöpuolelle optoerottimen (3) vä- 5 lityksellä, tunnettu siitä, että se käsittää passiivisista komponenteista koostuvat - esijännitekytkennän (25, 26, 27, 28; 30, 31, 32, 33; 45, 46) tietyn ensimmäisen potentiaalin muodostamiseksi mainitun optoerottimen sisältämän valodiodin (3a) ensimmäiselle elektrodille sekä - syöttökytkennän (24; 42, 43) antovirran perusteella muodostuvan toisen potentiaa-10 Iin muodostamiseksi optoerottimen sisältämän valodiodin toiselle elektrodille.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen kytkentä, tunnettu siitä, että se on järjestetty sytyttämään optoerottimen valodiodi (3a) merkkinä antovirran suuresta arvosta.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen kytkentä, tunnettu siitä, että se on osa hak kuriteholähteen toisiopuolta, joka sisältää sarjaan kytketyt virranmittausvastuksen (23), toisiokäämin (2b) ja tasasuuntausdiodin (9), jolloin mainittu esijännitekytkentä liittyy toisaalta toisiokäämin siihen napaan, joka on kytketty tasasuuntausdiodiin, ja toisaalta virranmittausvastuksen ensimmäiseen päähän, ja mainittu syöttökytkentä 20 liittyy virranmittausvastuksen toiseen päähän.

. , 4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen kytkentä, tunnettu siitä, että mainittu esi- • · · jännitekytkentä käsittää * ·: ' - optoerottimen valodiodin katodin ja toisiokäämin välillä sarjaan kytketyt ensim- ·...· 25 mäisen diodin (27) ja vastuksen (28), ja Iti :· - optoerottimen valodiodin katodin ja mainitun vastuksen välisen pisteen sekä toi- : ·.. siokäämin ja virranmittausvastuksen välisen pisteen välillä rinnan kytketyt toisen ; :': diodin (25) ja kondensaattorin (26), joista mainitun toisen diodin katodi on kytketty optoerottimen valodiodin katodin ja mainitun vastuksen väliseen pisteeseen. 30

, ·, 5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen kytkentä, tunnettu siitä, että mainittu virran- mittausvastus (23) on trimmattava vastus. » ·

6. Patenttivaatimuksen 3 mukainen kytkentä, tunnettu siitä, että mainittu esijän-,, ‘.; 35 nitekytkentä käsittää > t ,, . - toisiokäämiin kytketyn, ensimmäisestä diodista (27) ja ensimmäisestä vastuksesta (28) koostuvan sarjakytkennän, jossa diodin katodi on kytketty toisiokäämiin ja vastus on kytketty diodin anodiin, ja 113917 - mainitun sarjakytkennän vastuksen puoleisen pään sekä toisiokäämin ja virranmit-tausvastuksen välisen pisteen välillä rinnan kytketyt - kondensaattorin (26), - keskenään samansuuntaisesti sarjaan kytketyt toisen diodin (31) ja kolman- 5 nen diodin (30), joista toisen diodin anodi on kytketty toisiokäämin ja virran- mittausvastuksen väliseen pisteeseen ja kolmannen diodin katodi on kytketty mainitun sarjakytkennän vastuksen puoleiseen päähän, ja - sarjaan kytketyt toisen vastuksen (32) ja kolmannen vastuksen (33), jotka muodo stavat j ännitteenj akokytkennän, 10 jolloin mainitun optoerottimen valodiodin (3a) katodi on kytketty mainittujen toisen ja kolmannen vastuksen väliseen pisteeseen.

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen kytkentä, tunnettu siitä, että mainitut toinen ja kolmas vastus (32, 33) ovat trimmattavia vastuksia. 15

8. Patenttivaatimuksen 1 mukainen kytkentä, tunnettu siitä, että se on järjestetty sytyttämään optoerottimen valodiodi merkkinä antovirran pienestä arvosta.

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen kytkentä, tunnettu siitä, että se on osa hak-20 kuriteholähteen toisiopuolta, joka sisältää sarjaan kytketyt virranmittausvastuksen (23), toisiokäämin (2b) ja tasasuuntausdiodin (9), jolloin mainittu esijännitekytkentä *. ' liittyy toisaalta toisiokäämin siihen napaan, joka on kytketty tasasuuntausdiodiin, ja :. toisaalta virranmittausvastuksen ensimmäiseen päähän, ja mainittu syöttökytkentä ',,, ‘ liittyy virranmittausvastuksen toiseen päähän. : ! 25

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen kytkentä, tunnettu siitä, että mainittu esijännitekytkentä käsittää - optoerottimen valodiodin katodin ja toisiokäämin välillä sarjaan kytketyt ensimmäisen diodin (46) ja vastuksen (45), joista mainitun ensimmäisen diodin katodi on 30 kytketty toisiokäämiin ja anodi on kytketty mainittuun vastukseen, ja - optoerottimen valodiodin katodin ja mainitun vastuksen välisen pisteen sekä virranmittausvastuksen sen pään, joka ei ole kytketty toisiokäämiin, välillä rinnan kytketyt - kondensaattorin (44) ja 35. keskenään samansuuntaisesti sarjaan kytketyt toisen diodin (42) ja kolman nen diodin (43), joista toisen diodin anodi on kytketty virranmittausvastukseen ja kolmannen diodin katodi on kytketty mainitun sarjakytkennän ja optoerottimen valodiodin katodin väliseen pisteeseen. 113917