FI113789B - Menetelmä kerrostetun paperin tai kartongin valmistamiseksi - Google Patents

Description

1 113789

Menetelmä kerrostetun paperin tai kartongin valmistamiseksi

Keksintö kohdistuu menetelmään kerrostetun paperin tai kartongin valmistamiseksi, jossa paperi tai kartonki muodostetaan vähintään kah-5 desta päällekkäin syötetystä massavirtauksesta, jotka ovat keskenään erilaiset ja joiden komponentit ovat peräisin samasta massalähteestä.

Monikerrospaperi tai -kartonkia muodostetaan tavallisesti syöttämällä päällekkäiset virtaukset monikerrosperälaatikosta viiraosalle, jossa 10 raina alkaa muodostua veden poistuessa suotautumalla päällekkäin sijoittuneista suspensioista. Massavirtauksia on vähintään kaksi, esimerkiksi kaksi tai kolme, ja näistä virtauksista vähintään kahdella on erilaiset koostumukset, jossa voi olla eri kuitukoostumukset tai sama kuitu-koostumus mutta ne eroavat toisistaan muiden lisättyjen aineiden 15 osalta, joiden laatu ja/tai osuudet voivat olla erilaiset.

Paperin- ja kartonginvalmistustekniikassa on tunnettua, että vaikuttamalla massasulpun eri raaka-ainekomponenttien sijaintiin paperi- tai kartonkirainan paksuussuunnassa saadaan aikaan merkittäviä laatu-20 muutoksia. Yhtenä yleisenä sovellusesimerkkinä on tuotteen jäykkyyden parantaminen jäljittelemällä ns. I-palkkirakennetta. Tässä tapauksessa tuotteen keskikerrokseen ohjataan korkean huikin (eli alhaisen tiheyden) omaava raaka-aine. Tällöin tuotteen pintakerrokset saadaan . , kauaksi toisistaan ja ohjaamalla korkean kimmokertoimen omaava ’ 25 raaka-aine pintakerrokseen voidaan tuotteen jäykkyyttä parantaa ver- . rattuna tilanteeseen, missä eri raaka-ainekomponentit sijaitsevat tasai- *; sesti paperin tai kartongin paksuus- eli z-suunnassa.

• »*

Kerrostettua rakennetta hyödynnetään lähes poikkeuksetta kartonkiko-: 30 neilla, joilla raina muodostetaan erillisillä rainainyksiköillä ja kerrokset yhdistetään yhdeksi kartonkirainaksi. Paperikoneen kerrosperälaatikoi-den ja kitarainaimien kehityksen myötä on myös paperin kerrosrainaus tullut mahdolliseksi. Tällä tavoin on avautunut uusia mahdollisuuksia vaikuttaa myös paperin laatuominaisuuksiin erilaisia kerrosrakenteita 35 hyödyntämällä.

Kerrostustekniikkaa hyödynnettäessä voidaan paperin keskikerrokseen ;·.· ja pintakerroksiin käyttää kokonaan eri massakomponentteja • · 2 113789 (massakerrostus). Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää jonkun massan eri kuitufraktioita, mikäli fraktiointitekniikkaa on hyödynnetty massankäsit-telyssä. Erilaisten massakoostumusten kerrostamiselle on ominaista eri kerrosten massojen käsittelyn erottaminen. Jotta keskikerros- ja pinta-5 kerrosmassa eivät menisi sekaisin, täytyy eri kerroksille olla myös omat lyhyet kierrot. Tämän teknologian heikkoutena on prosessin monimutkaisuuden vuoksi korkeat investointikustannukset.

On siis tunnettua käyttää eri massoja eri kerroksissa siten, että moni-10 kerrosperälaatikkoon tuodaan ainakin kahta eri massaa eri tuoremas-salinjoja pitkin, jolloin ne tuodaan erikseen omista massasäiliöistään tai vastaavista lähteistä eri käsittelyvaiheiden kautta.

Toisena mahdollisuutena kerrostustekniikan hyödyntämiseen on lisä-15 ainekerrostus paperikoneen lyhyessä kierrossa, jota on kuvattu artikkelissa Häggblom-Ahnger, U., Layering of office paper, Paperi ja Puu 80 (1998) 7, s. 508—513. Tällöin pyritään vaikuttamaan eri prosessinhal-lintakemikaalien avulla mm. hieno- ja täyteainejakautumaan paperin z-suunnassa. Lisäainekerrostuksen vaatima prosessi on merkittävästi 20 yksinkertaisempi ja halvempi verrattuna massakerrostamisen vaatimaan prosessiin, mutta myös mahdollisuudet vaikuttaa tuotteen laatuun ja tuotantotalouteen ovat rajallisemmat.

. Eri massalajeilla on erilaiset kuitudimensiot ja -ominaisuudet, mutta ' 25 myöskin saman massalajin eri kuitujen välillä on eroja. Fraktiointitek- . nilkkaa voidaan käyttää erottamaan erilaiset kuitujakeet toisistaan, jol- loin myös paperin laatuun voidaan vaikuttaa vaihtelemalla eri kuitufrak-’· tioiden sijaintia paperirainassa. Massankäsittelyn alueella suoritettu fraktiointi johtaa monimutkaiseen ja kalliiseen prosessiratkaisuun. : 30 Myöskin paperi- tai kartonkikoneen lyhyessä kierrossa tapahtuva frak tiointi johtaa helposti liian monimutkaisiin prosessiratkaisuihin.

»* · • · · » · · • 'L: Suomalaisesta patentista 92729, jota vastaa eurooppalainen hakemus- julkaisu 651092, ja eurooppalaisesta hakemusjulkaisusta 745721 tun-···’ 35 netaan monikerrosperälaatikon massansyöttöjärjestelmä, jossa eri ker- ' * roksiin käytetään samasta tuoremassasäiliöstä peräisin olevaa massaa, mutta kuhunkin samasta tuoremassasäiliöstä haarautuvaan massavir-taukseen syötetään erikseen tarvittavat lisäaineet, kuten kemikaalit ja 3 113789 täyteaineet. Näin voidaan käyttää yksinkertaista massakiertoa, jossa on ainoastaan yksi lähtötuoremassa, ja sopivilla ainelisäyksillä saadaan siitä vähintään kaksi erilaista massakonseptia.

5 Kansainvälisessä hakemusjulkaisussa WO 98/17860 on tähän yksi-massajärjestelmään ehdotettu liitettäväksi fraktiointia siten, että kone-sihdin jälkeen on kussakin samalta perusmassalinjalta haarautuneessa linjassa massan fraktiointilaite, jonka avulla massa voidaan jakaa kuitupituudeltaan erilaisiin jakeisiin. Fraktiointilaitteissa erottuvat pitkät kui-10 dut voidaan siirtää tällöin keskikerroksen muodostavaan virtaukseen ja lyhyitä kuituja voidaan siirtää pintakerrokset muodostaviin virtauksiin. Pintakerrosten massavirtausten rejektit, jotka erottuvat vastaavissa massalinjoissa olevilla sihdeillä ja koostuvat pitkistä kuiduista, johdetaan keskimmäisen kerroksen muodostavaan massavirtaukseen ennen 15 tässä massalinjassa olevaa fraktioivaa sihtiä. Tämän sihdin aksepti koostuu pitkistä kuiduista, joiden annetaan virrata linjaa pitkin vastaavaan jakotukkiin, ja sihdin rejektijakeet, jotka koostuvat lyhyistä kuiduista, jaetaan taas pintakerroksiin meneviin massavirtauksiin.

20 Edellä mainittu ratkaisu vaatii fraktiointilaitteet konesihtien ja perälaati-kon jakotukkien välissä. Kun käytetään kolmea eri massansyöttölinjaa kolmikerrospaperin muodostamiseksi täytyy käyttää fraktiointilaitteita ainakin molempien pintakerrosten massansyöttölinjoissa, jos pitkiä kuituja halutaan siirtää keskikerrokseen. Virtausten haarauttaminen ja yh-25 distäminen lähellä perälaatikkoa aiheuttaa hallintaongelmia prosessiin.

t I

Suomalaisessa kuulutusjulkaisussa 75200, jota vastaa US-patentti 4 781 793, on esitetty menetelmä monikerrospaperin valmistamiseksi, jossa massankäsittelyvaiheessa sekoitetaan kahta erilaista massaa, v : 30 kemiallista ja mekaanista, joiden kuitupitoisuudet ovat erilaiset. Sekoi- tuskyypistä massa johdetaan fraktiointiin painesihdillä, minkä jälkeen : pitkäkuituiselle jakeelle suoritetaan vielä jauhatus ja fraktiointi, josta ly- ;'*; hytkuituisempi jae sekoitetaan ensimmäisessä fraktioinnissa saatuun lyhytkuituiseen jakeeseen, ja tästä muodostetaan paperin keskikerros '···*. 35 monikerrosperälaatikossa, johon pitkäkuituinen jae ohjataan pintaker roksiksi. Lähtökohtana tässä on kahden eri massan olemassaolo, joista • · 4 113789 voidaan sekoittamalla muodostaa perusmassaseos, jota voidaan fraktioida massankäsittelyjärjestelmässä. Järjestelmä vaatii useita välisäi-liöitä ja fraktiointilaitteita.

5 Fraktiointitekniikkaa on hyödynnetty myös US-patenteissa 5 916 417 ja 5 503 710, jotka kuvaavat monikerroskartongin valmistusta. Samalle massalle suoritetaan ainakin yksi fraktiointi siten, että erotettujen jakei-den kuidut päätyvät eri kerroksiin.

10 Keksinnön tarkoituksena on poistaa edellä mainitut epäkohdat ja esittää menetelmä monikerrospaperin valmistamiseksi, jossa samasta massasta voidaan saada kuitukoostumukseltaan erilaisia rinnakkaisia virtauksia, joista voidaan muodostaa kaksi tai useampikerroksista paperia. Tämän tarkoituksen toteuttamiseksi keksinnön mukaiselle 15 menetelmälle on pääasiassa tunnusomaista se, mikä on esitetty oheisen patenttivaatimuksen 1 tunnusmerkkiosassa.

Erilaiset kuitu- ja hienoainesfraktiot muodostetaan ja erotetaan paperi-tai kartonkikoneen lyhyessä kierrossa sopivilla fraktiointilaitteilla ja ne 20 johdetaan välisäiliöön siten, että ne pysyvät oleellisesti erilaisina. Fraktiot muodostetaan ja erotetaan eri jakeisiin sopivimmin pyörrepuhdistus-tekniikan avulla dekulaattorin ja pyörrepuhdistinlaitoksen muodostamassa prosessikokonaisuudessa paperi- tai kartonkikoneen lyhyessä . ·. kierrossa, jolloin voidaan pitkälti hyödyntää olemassaolevia laitteita.

: 25 * . Keksinnön soveltamisen edellytys on, että fraktiointiin johdettava massa ' tai massaseos sisältää erilaisia kuituja, jotka eroavat toisistaan ainakin ’ jonkin seuraavan kuituominaisuuden mukaan luonnehdittuna: kuitupi toisuus, kuidun leveys, kuituseinämän paksuus, pituusmassa, hieno-: : : 30 ainemäärä.

: Erilaiset kuitufraktiot luodaan pyörrepuhdistustekniikan avulla, mikä ·, pystyy erottamaan eri fraktioita perustuen kuitujen tiheyseroihin, omi- naispinta-alaeroihin ja joissakin tapauksissa kuitujen pituuseroihin. Tä-‘ 35 hän voidaan soveltaa tunnettua prosessiratkaisua, missä pyörrepuhdis- tuslaitoksen ensimmäiset (normaalisti 2-4) vaiheet ovat dekulaattoriin yhteydessä ja näiden vaiheiden akseptit johdetaan dekulaattoriin.

t » 5 113789

Pyörrepuhdistimet mitoitetaan siten, että dekulaattoriin johdettavien pyörrepuhdistusvaiheiden aksepteista muodostuu halutunlaiset kuitu-fraktiot. Dekulaattorissa erotetaan väliseinien avulla omat ’’tilat" keski- ja pintakerrosmassalle. Kuitufraktiot muodostetaan pyörrepuhdistimissa, 5 joiden akseptit johdetaan dekulaattorin pinta- ja keskikerrokselle tarkoitettuihin tiloihin. Dekulaattorista eri fraktiot virtaavat eri putkilla perälaa-tikon syöttöpumpuille. Tällä tavoin saadaan ohjattua pinta- ja keskikerrokseen erilaiset kuitufraktiot.

10 Monella paperi- tai kartonkilajilla on tavoitteena täyte- ja/tai hienoaineen sekä lyhytkuituisemman kuitujakeen ohjaaminen pintakerroksiin. Tällöin saadaan paperin pintakerroksen ominaisuudet paremmaksi ajatellen eräitä jatkojalostusprosesseja. Mm. painotuotteiden laatuun tämän tyyppisellä kerrostamisella on positiivinen vaikutus. Keksinnön avulla 15 parannetaan hienoaineen kerrostamisen edellytyksiä nykyiseen tekniikkaan verrattuna ja mahdollistetaan eri kuitufraktioiden kerrostus yksinkertaisemmalla prosessilla.

Keksinnön mukaisella prosessiratkaisulla luotuja pinta- ja keskikerros-20 massan eroja voidaan luonnehtia seuraavilla kuitujen dimensioeroilla:

Pintakerros Keskikerros

Hienoainemäärä suurempi pienempi

Kuitupituus pienempi suurempi ; ' 25 Kuituseinämän paksuus pienempi suurempi \ . Pituusmassa pienempi suurempi *; / Keksintöä selostetaan seuraavassa lähemmin viittaamalla oheisiin pii- ‘ : rustuksiin, joissa 0’: 30 kuva 1 esittää menetelmän pääperiaatetta kaaviona, » 1 ♦ : kuva 2 esittää erotusvaiheen osalta tarkempana kaaviona keksin- :. nön yhtä suoritusmuotoa, ja 35 kuva 3 esittää erotusvaiheen osalta tarkempana kaaviona keksin- ’ .: nön erästä toista suoritusmuotoa.

• · · 6 113789

Kuvassa 1 on esitetty menetelmän pääperiaate. Kaaviossa on esitetty paperikoneen lyhytkierto, jossa massa tulee samasta lähteestä ja se johdetaan lyhyen kierron kiertovedellä laimennettuna massavirtaukse-na M, jonka sakeus on tyypillisesti n. 0,2—1,5%, ensimmäiseen ero-5 tusvaiheeseen 1, josta ensimmäinen fraktio D johdetaan välisäiliöön 2, joka on tunnetulla tavalla toimiva dekulaattori 2, ja toinen fraktio johdetaan edelleen toiseen erotusvaiheeseen 1, josta ensimmäinen fraktio B johdetaan dekulaattoriin 2 ja toinen fraktio poistetaan. Dekulaattori on paperikoneen lyhyessä kierrossa käytetty ilmanpoistin, joka poistaa 10 massasulpusta ilmaa perustuen dekulaattorin säiliötilan alipaineeseen ja massasulpun lämpötilaan. Alipaineen aikaansaavaa ilmapumppua on merkitty viitenumerolla 7. Erotusvaiheissa saadut dekulaattoriin 2 johdetut fraktiot D, B pidetään erillään ainakin siinä määrin, että niiden koostumus pysyy erilaisena, mikä ilmenee kuitujen ominaisuudessa ja 15 hienoainespitoisuudessa. Dekulaattorista 2 fraktiot D ja B johdetaan omina virtauksinaan paperikoneen monikerrosperälaatikolle 4 sakeu-dessa, joka vastaa oleellisesti paperin muodostussakeutta. Näihin virtauksiin voidaan lisätä vielä pieniä määriä laimennusvettä. Ennen perä-laatikkoa ensimmäisessä vaiheessa erotettu fraktio D jaetaan vielä 20 kahdeksi keskenään samanlaiseksi fraktioksi A ja C, jotka johdetaan rinnan fraktion B kanssa perälaatikolle omina virtauksinaan siten, että fraktiot kulkevat vielä konesihtien 3 kautta. Ensimmäisessä erotusvai-heessa 1 saaduista fraktioista D, A, C muodostetaan kerrostetun pape-. rin pintakerrokset, ja toisessa erotusvaiheessa 1 saadusta fraktiosta B

25 muodostetaan kerrostetun paperin keskikerros. Fraktiot johdetaan tun-’ . netulla tavalla monikerrosperälaatikkoon 4, jossa ne muodostavat : ’ päällekkäiset virtaukset edellä kuvatun periaatteen mukaisesti. Moni- *; kerrosperälaatikon 4 rakenne on sinänsä tunnettu, eikä sitä ole tässä ’ kuvattu sen tarkemmin, ja tältä osin viitataan esimerkiksi edellä mainit- v : 30 tuihin julkaisuihin. Massaa pumppaavat pumput on merkitty kirjaimel la P.

: I': Ensimmäinen erotusvaihe 1 mitoitetaan siten, että pintakerrosjakee- .. seen ohjautuu hienoainesta sekä kuitujaetta, jonka keskimääräinen sei- · . 35 nämän paksuus ja kuitupituus on pienempi kuin lähtömassan. Keskiker rokseen ohjataan vastaavasti vähemmän hienoainetta sekä kuitujae, ·.: jonka keskimääräinen seinämän paksuus ja kuitupitoisuus on suurempi kuin lähtömassan. Hienoaineksen ja kuitudimensioiltaan pienemmän 7 113789 kuitujakeen ohjaaminen pintakerroksiin pienentää karheutta ja pinnan keskimääräistä huokoskokoa. Sellumassoja käytettäessä etuna on myös pintakerroksen suurempi kimmokerroin, mikä lisää paperin jäykkyyttä.

5

Kuvassa 2 on esitetty tarkempana kaaviona edellä mainittu periaate keksinnön erään suoritusmuodon mukaan. Erotusvaiheina 1 käytetään pyörrepuhdistimia, joiden kevyempi jae johdetaan aina dekulaattoriin 2, josta massaa otetaan ulos ja johdetaan sopivana fraktiona perälaatik-10 koon. Ensimmäisessä vaiheessa erottunut hienompi aines ohjataan dekulaattoriin 2 omaan osastoonsa 2a, joka on erotettu väliseinällä 5 vie-I reisestä osastosta 2b, johon johdetaan seuraavissa erotusvaiheissa 1 erottunut hienompi aines, joka on saatu ensimmäisen erotusvaiheen 1 ’’rejektistä”, karkeammasta jakeesta. Osastoon 2b johdetaan kahdessa 15 peräkkäisessä erotusvaiheessa 1 samasta massavirtauksesta erottuneet jakeet B1 ja B2 eli ’’akseptit”. Dekulaattorin toinen osasto 2b on erotettu väliseinällä 5 kolmannesta osastosta 2c, joka on yhdistetty yli-juoksuun 6, joka johdetaan viirakaivoon. Ensimmäisestä osastosta 2a johdetaan hienompi jae perälaatikolle pintakerrokset muodostavana 20 fraktiona D, joka haarautetaan keskenään samanlaisiksi fraktioiksi A ja C ennen perälaatikkoa. Toisesta osastosta 2b johdetaan massavirtaus perälaatikolle keskikerroksen muodostavana fraktiona B, jonka kuidut ovat karkeampia. Eri fraktioiden muodostamat virtaukset pidetään erillään ja ne johdetaan kukin omaan jakotukkiinsa 4a, 4b ja 4c 25 perälaatikkoon 4. Jakotukeista massavirtaukset johdetaan erillisinä virtauksina tunnettuja perälaatikon sisärakenteita pitkin huulikartioon : : 4d, jossa olevien erotusseinämien jälkeen ne yhdistyvät. Perälaatikosta 4 massa johdetaan viiraosalle, jossa se alkaa muodostaa kerrostettua • ' tuotetta. Viiraosalla pois suotautunut vesi päätyy tunnetulla tavalla ;: 30 osana lyhyttä kiertoa viirakaivoon.

: : Kuvassa 3 on esitetty toinen suoritusmuoto, jossa on myös kolme pe- ; räkkäistä erotusvaihetta 1 siten, että ensimmäisessä vaiheessa erote taan samasta massavirtauksesta M hienompi jae dekulaattorin 2 osas-

I I

'**. 35 toon 2a, ja jäljelle jäänyt jae ohjataan kahden peräkkäisen erotusvai heen 1 kautta, joissa erottuneet hienommat jakeet B1, B2 muodostavat edelliseen nähden karkeamman jakeen, joka päätyy omaan osastoon-sa 2b dekulaattoriin 2 keskikerroksen muodostavaksi massajakeeksi B.

8 113789

Osastojen 2a, 2b välissä on niistä väliseinillä 5 erotettu kolmas osasto 2c, joka liittyy ylijuoksuun 6, joka johdetaan viirakaivoon. Kuvan 3 ratkaisulla on se etu, että peräkkäisissä erotusvaiheissa erotetut massajakeet D ja B eivät sekoitu, koska niiden välissä dekulaattorissa 2 5 on osasto 2c, johon ne kummatkin ovat yhteydessä väliseinän 5 yli tapahtuvan virtauksen kautta.

Kuvissa 2 ja 3 on esitetty lisäksi kokonaisella viivalla L1, kuinka viirakai-vosta voidaan johtaa ylempää otettua hieno- ja täyteainespitoista lai-10 mennusvettä ensimmäisenä saadun fraktion D joukkoon dekulaattoriin 2 osastoon 2a, ja katkoviivoin, kuinka tätä voidaan johtaa myös seuraa-vana saadun fraktion B joukkoon dekulaattorin osastoon 2b. Lisäksi kuvassa 2 on pistekatkoviivalla L2 esitetty, kuinka tarvittaessa voidaan lyhyen kierron massavirtauksesta M ennen erottelua ohjata pieni osa

15 suoraan joko ensimmäisenä saadun fraktion D tai seuraavan fraktion B

joukkoon, mikä myös lisää massajakeiden koostumusten säätömahdollisuuksia.

Keksinnöllä helpotetaan fraktiointitekniikan hyödyntämismahdollisuutta 20 paperin tai kartongin kerrosrainauksessa. Lisäksi vältetään massaker-rostamisessa normaalisti tarvittavat kaksinkertaiset massankäsittelysys-teemit ja lyhyet kierrot. Olemassaoleviin massan lyhyisiin kiertoihin voidaan keksintöä soveltaa vähäisin muutoksin. Erityisesti mikäli lyhyessä kierrossa käytetään jo pyörrepuhdistimia ja dekulaattoria, saadaan frak-25 tiointi toteutetuksi kytkemällä pyörrepuhdistimet sopivalla tavalla deku-\ . laattoriin, johon voidaan muodostaa väliseinät dekulaattorin osastoimi- : : seksi eri jakeita varten.

| * :· ' Kummallekin jakeelle voidaan järjestää myös oma dekulaattori, jossa : 30 on ylijuoksu ja josta kummastakin otetaan vastaavaa fraktiota paperi- tai kartonkikoneen monikerrosperälaatikolle.

t ·

Keksintö ei ole rajoittunut minkään erityisen massan käyttöön, vaan sitä ;.t voidaan käyttää kaikille massoille ja massaseoksille, jotka on mahdollis- \ 35 ta erottaa koostumukseltaan erilaisiin fraktioihin lyhyessä kierrossa.

Esimerkiksi havupuusulfaattimassa sisältää tyypillisesti erilaisia kuitu-·.: fraktioita. Havupuumassan kevät- ja kesäpuukuidut eroavat toisistaan 9 113789 mm. kuituseinämän paksuuden perusteella, ja myöskin puun rungon eri kohdista peräisin olevat kuidut eroavat toisistaan kuituseinämän paksuuden ja kuitupitoisuuden perusteella. Näin ollen samassa puuraaka-aineessa voi olla jo valmiiksi erilaisia kuituja, jotka ovat erotettavissa 5 toisistaan kuitukoostumukseltaan erilaisiin fraktioihin.

Massaseoksessa on havupuusulfaattimassan lisäksi usein myös lyhyt-kuitumassaa, joka poikkeaa kuitudimensioiltaan lujitemassana käytetystä havupuumassasta. Koska usein paperinvalmistukseen käytettävä 10 massaseos sisältää kuitudimensioiltaan erilaisia kuituja, keksintö on sovellettavissa laaja-alaisesti myös eri massaseoksiin, joiden kuidut ovat peräisin ainakin kahdesta eri puuraaka-aineesta ja/tai kahdesta eri massanvalmistusmenetelmästä. Esimerkkeinä voidaan mainita mm. seuraavat massaseokset: 15 — havupuusulfaatti/lehtipuusulfaatti, — havupuusulfaatti/hioke (hioke, painehioke), — havupuusulfaatti/hierre (hierre, kuumahierre), — CTMP.

20 Kyseisillä massaseoksilla voidaan valmistaa mm. seuraavia moniker-rospaperilajeja: — puupitoiset ja puuvapaat pohjapaperit, jotka päällystetään jatko-prosesseissa, — puuvapaa päällystämätön ja päällystetty painopaperi, Γ* 25 — puupitoinen päällystämätön ja päällystetty painopaperi (SC, LWC, MWC), : I — taivekartonki, graafiset kartongit, nestepakkauskartonki.

» - * ’ Termi ’’sama massalähde” tarkoittaakin tässä hakemuksessa yleisesti : 30 samasta puuraaka-aineesta tai kasvisperäisestä raaka-aineesta peräi sin olevaa kuitumassaa, eri em. raaka-aineista peräisin olevien masso-: : jen seosta, joka on muodostettu esim. lopputuotteen, paperin tai kar- tongin, toivottujen ominaisuuksien johdosta, tai eri massanvalmistus-menetelmistä peräisin olevien massojen seosta, joiden raaka-aineet

1 I

35 voivat olla samat tai erilaiset.

I I I

» • I · I » • · I ·

Claims (10)

10 1 13789

1. Menetelmä kerrostetun paperin tai kartongin valmistamiseksi, jossa paperi muodostetaan vähintään kahdesta päällekkäin syötetystä mas- 5 savirtauksesta, jotka ovat keskenään erilaiset ja joiden komponentit ovat peräisin samasta massalähteestä, tunnettu siitä, että eri kerroksiin tarkoitetut fraktiot (A, B, C) saadaan samasta massasta erottamalla paperi- tai kartonkikoneen lyhyen kierron massavirtauksesta (M) ainakin yhdessä erotusvaiheessa (1) kaksi fraktiota (B, D), joista kumpikin 10 johdetaan välisäiliöön (2) siten, että fraktiot pysyvät oleellisesti erilaisina, ja nämä fraktiot johdetaan eri massavirtauksina paperin tai kartongin eri kerroksiksi.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että 15 fraktioita erotetaan samasta massavirtauksesta (M) ainakin kahdessa peräkkäisessä erotusvaiheessa (1).

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ainakin toinen fraktio (B) muodostetaan ainakin kahdessa peräkkäi- 20 sessä erotusvaiheessa samasta massavirtauksesta (M) saaduista jakeista (B1, B2).

4. Patenttivaatimuksen 2 tai 3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että peräkkäisissä erotusvaiheissa aina erottunut hienompi jae johde- 25 taan välisäiliöön (2). » t ·

5. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tun- ; nettu siitä, että saadut fraktiot (B, D) pidetään kokonaan erillään yhden * tai useamman välisäiliön (2) avulla. : 30

6. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tun-nettu siitä, että fraktiot johdetaan samaan välisäiliöön (2), jossa ne pi-detään oleellisesti erilaisina yhden tai useamman väliseinän (5) tai vas- :. taavan avulla. \ 35 1 » » »

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ··; ainakin kahden eri fraktion (B, D) välissä välisäiliössä (2) on osasto ·.: (2c), joka ottaa vastaan kummankin fraktion (B, D) ylivuotovirtauksen. 11 113789

8. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että erotusvaiheena/erotusvaiheina (1) käytetään pyörre-puhdistusta. 5

9. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että välisäiliönä (2) käytetään dekulaattoria.

10. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tun-10 nettu siitä, että valmistetaan vähintään kolmikerroksista paperia tai kartonkia, jolloin hienompi jae johdetaan pintakerroksiksi ja karkeampi jae keskikerrokseen. I » 1 • · · • · » · 12 1 13789