FI112520B - Jäteveden virtauksenjakaja - Google Patents

Description

112520 Jäteveden virtauksenjakaja Tämän keksinnön kohteena on maapuhdistamon säiliö, joka käsittää vähintään yhden tuloliittymän ja vähintään kaksi lähtöliittymää, joihin 5 virtaava jäteveden virtaus on järjestetty jaettavaksi, ja jossa säiliössä on virtauksenjakaja, joka on yhteinen vähintään kahdelle lähtöliittymälle. Keksinnön kohteena on myös virtauksenjakaja maapuhdistamon säiliössä, joka käsittää vähintään yhden tuloliittymän ja vähintään kaksi lähtöliittymää, ja joka virtauksenjakaja on yhteinen 10 vähintään kahdelle lähtöliittymälle.

Maapuhdistamon säiliöitä, kuten saostussäiliöitä tai jakokaivoja, käytetään pientalojen jätevesien puhdistusjärjestelmässä, jossa kiintoaineesta suhteellisen vapaa jätevesi on tarkoitus imeyttää 15 maahan, tai suodattaa maakerroksen läpi ja talteenottaa johdettavaksi sopivaan paikkaan. Saostussäiliöstä jätevesi voidaan johtaa erityiseen jakokaivoon, josta johdetaan useampia imeytysputkia maahan. Toinen mahdollisuus on johtaa imeytysputket maahan suoraan saostussäiliöstä. Imeytysputkia on useampia kuin yksi sen vuoksi, että 20 jätevesi saadaan jakautumaan tasaisemmin maahan.

Julkaisussa Fl 101729 esitetään sakojärjestelmän jakokaivon veden : virtaukseen tarkoitettua säätöventtiiliä. Venttiili muodostuu kaivoon tulevasta päästään suljetusta putkikappaleesta, jonka kaivon sisällä 25 olevaan vaippapintaan on tehty kolmiomainen virtausaukko.

, . Julkaisussa Fl 108557 esitetään saostussäiliö, jossa on vähintään kaksi lähtöliittymää nesteen johtamiseksi pois saostussäiliöstä. Saostussäiliössä on virtaussäätimet, jotka on sovitettu lähtöliittymien 30 yhteyteen lähtöliittymän yläosasta. Virtaussäädin käsittää rungon ja siinä olevan virtausaukon.

: ; Julkaisussa US 4,838,731 esitetään sakokaivon jälkeen tuleva jakokaivo, jossa tuloliittymästä tuleva jätevesi valuu nivelöityyn ja 35 vastapainolla varustettuun astiaan. Kun jäteveden massa on tarpeeksi suuri, astia kääntyy nivelen varassa ja tyhjentyy useaan lähtöliittymään ja palaa uudelleen lähtöasentoon.

112520 2

Tunnetuissa jäteveden käsittelyjärjestelmissä on ongelmana, että niissä on saostussäiliön jälkeen jäteveden virtaussuunnassa erillinen jakokaivo, josta neste johdetaan maahan imeytettäväksi, tai 5 saostussäiliöön sijoitettava virtauksensäädin vaatii jatkuvaa tarkkailua ja säätöä toimiakseen kunnolla. Lisäksi tunnetut virtauksensäätimet ovat yleensä monimutkaisia ja toiminnaltaan epävarmoja.

Keksinnön mukainen virtauksenjakaja on parannus tunnettuun 10 tekniikkaan nähden. Keksinnön mukainen maapuhdistamon säiliö ja keksinnön mukainen virtauksenjakaja ovat tunnettuja siitä, että virtauksenjakaja käsittää jäteveden syöttökanavan oleellisesti pystysuorassa asennossa ja oleellisesti vaakasuorassa asennossa jäteveden lähtökanavan, joka käsittää oleellisesti pystysuorassa 15 asennossa olevan jakolevyn, joka erottaa lähtöliittymien päät, ja lähtöliittymien edessä olevan patolevyn, joka käsittää ainakin yhden virtausaukon.

Keksinnön mukainen virtauksenjakaja toimii ilman jatkuvaa tarkkailua 20 ja säätöä, ja on rakenteeltaan yksinkertainen ja varmatoiminen. Tämä on erityisen tärkeä seikka, koska saostussäiliöiden käyttäjät ovat tavallisia pientaloasukkaita, joilla ei välttämättä ole taitoa käyttää : monimutkaisia säätöjärjestelmiä, ja joille kustannustekijä on tärkeä.

. ’: 25 Kun useammalle toisiaan lähellä olevalle lähtöliittymälle on asennettu ! yhteinen virtauksenjakaja, virtaus voidaan jakaa tasaisesti, koska : saostussäiliön kallistuma ei aiheuta juurikaan pinnankorkeuden eroa, mikäli lähtöliittymät on sijoitettu toistensa läheisyyteen ja varustettu yhteisellä virtauksenjakajalla. Keksinnön erään suoritusmuodon 30 mukaisesti virtauksenjakajan toimintaa voidaan edelleen parantaa valitsemalla virtausaukon muoto sellaiseksi, että saostussäiliön v kallistuessa ero eri lähtöliittymiin menevien virtausmäärien välillä on mahdollisimman pieni.

35 Keksinnön mukaista virtauksenjakajaa voidaan käyttää maapuhdistamon säiliöissä, kuten saostussäiliöissä tai jakokaivoissa. Yleensä virtauksenjakajaa käytetään saostussäiliössä, jolloin 112520 3 järjestelmä voidaan asentaa ilman jakokaivoa. Virtauksenjakajan käyttö jakokaivossa voi kuitenkin olla edullista silloin, kun tarvitaan enemmän kuin kaksi lähtöliittymää. Virtauksenjakaja on yhteinen vähintään kahdelle lähtöliittymälle, joita pitkin jätevesi virtaa imeytettäväksi 5 maahan.

Virtauksenjakaja käsittää oleellisesti pystysuorassa asennossa olevan jäteveden syöttökanavan ja jäteveden lähtökanavan. Jätevesi kulkee syöttökanavassa alhaalta ylöspäin. Jäteveden lähtökanavassa on 10 ainakin patolevy, jossa on ainakin yksi virtausaukko. Patolevy on asennettu oleellisesti kohtisuoraan jäteveden virtaussuuntaa vastaan, ts. jäteveden virtaus pakotetaan kulkemaan patolevyssä olevien virtausaukkojen kautta. Patolevyn takana jäteveden virtaussuunnassa on mahdollisuus lähtöliittymien asennukseen.

15

Edellä esitettyjen osien lisäksi lähtökanavassa voi olla jakolevy, joka on asennettu patolevyn taakse jäteveden virtaussuunnassa, ja joka jakaa virtauksen lähtöliittymien välillä. Tällöin patolevyssä voi olla vain yksi virtausaukko, jonka jakolevy jakaa. Yhden virtausaukon tapauksessa 20 virtaus voidaan jakaa todella tasaisesti, koska jako eri lähtöliittymiin tapahtuu aivan rinnakkain.

; : Virtausaukon muoto on edullisesti kärjellään seisova kolmio, tai kärjellään seisova kolmio, jonka alhaalta ylöspäin etenevät : ‘: 25 sivuseinämät on muotoiltu tiimalasimaisesti.

: “ *: Seuraavassa keksintöä selostetaan kuvien ja esimerkin avulla. Kuvissa kuvat 1 - 3 esittävät eräitä keksinnön mukaisia virtauksen 30 jakajia ulkoa päin katsottuina (kuvat 2b ja 3b ovat ns. räjäytyskuvia virtauksenjakajan osien .:.: havainnollistamiseksi), ja ! . kuvat 4a ja 4b esittävät virtausaukon edullisia muotoja.

35

Kuvassa 1 on esitetty keksinnön mukainen virtauksenjakaja, joka käsittää jäteveden syöttökanavan 1 oleellisesti pystysuorassa 112520 4 asennossa ja jäteveden lähtökanavan 2 oleellisesti vaakasuorassa asennossa. Jäteveden lähtökanava 2 käsittää oleellisesti pystysuorassa asennossa olevan jakolevyn 4, joka erottaa lähtöliittymien 3 päät, ja lähtöliittymien 3 edessä olevan patolevyn 5. 5 Patolevy 5 käsittää ainakin yhden virtausaukon 6, joka kuvan 1 mukaisessa sovelluksessa on kärjellään seisovan kolmion muotoinen. Jakolevy 4 ulottuu tässä sovelluksessa vain virtausaukon 6 alareunaan asti. Lähtöliittymien 3 päät on asennettu tukilevyssä 8 oleviin lähtöaukkoihin 9.

10

Kuvissa 2a ja 2b on esitetty toinen suoritusmuoto keksinnön mukaisesta virtauksenjakajasta. Jakolevy 4 ulottuu tässä sovelluksessa aina patolevyn 5 yläreunaan asti jakaen virtausaukon 6 kahtia. Jakolevy 4 sovitetaan virtausaukkoon liittyviin uriin 7a ja 7b, jolloin se 15 on tukevasti asennettu. Tässä sovelluksessa lähtöaukot 9 on muotoiltu siten, että virtauksenjakajalle saadaan mahdollisimman kompakti rakenne.

Kuvissa 3a ja 3b on esitetty kolmas suoritusmuoto keksinnön 20 mukaisesta virtauksenjakajasta. Lähtöliittymät 3 on asennettu suoraan patolevyn 5 taakse ja kumpaakin lähtöliittymää 3 kohti on virtausaukko 6. Kuvissa 3a ja 3b esitetty malli on edullista asentaa siten, että se : riippuu syöttökanavan ja patolevyn seinämien yläosan läpi työnnetyn , " tangon tai vastaavan varassa, jolloin virtauksenjakaja hakeutuu 25 automaattisesti oikeaan asentoon säiliön kallistuessa.

Kuvissa 4a ja 4b on esitetty edullisia muotoja virtausaukoiksi 6. Kuva 4a esittää kärjellään seisovan kolmion muotoista virtausaukkoa ja kuva 4b kärjellään seisovan kolmion muotoista virtausaukkoa, jonka alhaalta 30 ylöspäin vinosti etenevät sivut 10a ja 10b on muotoiltu tiimalasimaisesti.

;,j Esimerkkiä 35 Kuvissa 2a ja 2b selostetusta virtauksenjakajasta määritettiin virtausaukon molemmista puoliskoista pinta-alat, joiden läpi virtaus lähtöliittymiin tapahtuu. Taulukon 1 tilanteessa virtausaukko on 112520 5 suorassa, taulukon 2 tilanteessa virtausaukko on 5°:een kulmassa vaakatason kanssa.

Taulukko 1. Virtauksen jakautuminen virtauksenjakajassa kahteen 5 lähtöliittymään silloin, kun käytetään kärjellään seisovan kolmion muotoista virtausaukkoa, ja virtauksenjakaja on suorassa.

Veden pinnan korkeus Yhden puolen pinta- Kokonaispinta-ala (mm) _ala (mm2)_(mm2) __ 5__3_6__ 10 _J3_26 __ 20 _54_108 __ 30 __121_ 242__ 40__214_428 __ 50 J335_j$70_ 60 482 964__ 70 _656_1312____ 80_857 1714_ 90_ 1085 2170_ 100 11340 [2680 » < 1 · « · * * k I | 112520 6

Taulukko 2. Virtauksen jakautuminen virtauksenjakajassa kahteen lähtöliittymään silloin, kun käytetään kärjellään seisovan kolmion muotoista virtausaukkoa, ja virtauksenjakaja on vinossa siten, että se 5 muodostaa 5°:een kulman vaakatason kanssa. Veden pinnan korkeus on sama kuin taulukossa 1 esitetyt korkeusarvot.

Suuremman Pienemmän Kokonaispinta- Suuremman Pienemmän puolen puolen ala (mm2) puolen puolen osuus pinta-ala pinta-ala osuus kokonais- (mm2) (mm2) kokonais- virtaamasta virtaamasta (%) ___m__ 3_3_6_50,00 50,00_ J4_13_27_51,85 48,15_ 55_52_J07_51,40 48,60_ 123_JM8_241_51,04 48,96_ 220_209_ 429_ 51,28 48,72_ 343_ 327_ 670_ 51,19 48,81_ 494_471_ 965_ 51,19 48,81_ 672_641_1313_ 51,18 48,82_ 878_ 838_1716_ 51,17 48,83_ 1111 1060 2171_51,17 48,83_ ·. 1372 1309 [2681 [51,17 48,83 ,i: Taulukosta 2 nähdään, että ero suuremman ja pienemmän puolen t 10 pinta-aloissa on todella pieni, alle 1,5 %. Tästä on seurauksena myös pienet erot lähtöliittymiin menevissä virtauksissa.

Keksintö ei ole rajoittunut edellä selostettuun, vaan voi vaihdella v. patenttivaatimusten puitteissa. Virtausaukon muoto tai 15 virtauksenjakajaa kohti olevien lähtöliittymien määrä voi olla erilainen kuin edellä on selostettu. Pääasia tässä keksinnössä on, että sijoittamalla lähtöliittymät toistensa läheisyyteen voidaan virtaus jakaa tasaisesti ja huoltovapaasti yksinkertaisella ja varmatoimisella konstruktiolla.

Claims (4)

112520

1. Virtauksenjakaja maapuhdistamon säiliössä, joka käsittää vähintään yhden tuloliittymän ja vähintään kaksi lähtöliittymää (3), ja joka virtauk- 5 senjakaja on yhteinen vähintään kahdelle lähtöliittymälle (3), tunnettu siitä, että virtauksenjakaja käsittää jäteveden syöttökanavan (1) oleellisesti pystysuorassa asennossa ja oleellisesti vaakasuorassa asennossa jäteveden lähtökanavan (2), joka käsittää oleellisesti pystysuorassa asennossa olevan jakolevyn (4), joka erottaa lähtöliittymien 10 (3) päät, ja lähtöliittymien (3) edessä olevan patolevyn (5), joka käsittää ainakin yhden virtausaukon (6).

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen virtauksenjakaja, tunnettu siitä, että virtausaukon (6) muoto on edullisesti kärjellään seisova kolmio, tai 15 kärjellään seisova kolmio, jonka alhaalta ylöspäin vinosti etenevät sivut (10a, 10b) on muotoiltu tiimalasimaisesti.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen virtauksenjakaja, tunnettu siitä, että virtausaukko (6) on jaettu jakolevyllä (4). 20

4. Maapuhdistamon säiliö, joka käsittää vähintään yhden tuloliittymän ja vähintään kaksi lähtöliittymää (3), joihin virtaava jäteveden virtaus on : järjestetty jaettavaksi, ja jossa säiliössä on virtauksenjakaja, joka on yhteinen vähintään kahdelle lähtöliittymälle (3), tunnettu siitä, että vir-25 tauksenjakaja käsittää jäteveden syöttökanavan (1) oleellisesti pysty-, suorassa asennossa ja oleellisesti vaakasuorassa asennossa jäte- ; : veden lähtökanavan (2), joka käsittää oleellisesti pystysuorassa asen nossa olevan jakolevyn (4), joka erottaa lähtöliittymien (3) päät, ja lähtöliittymien (3) edessä olevan patolevyn (5), joka käsittää ainakin yhden ' : 30 virtausaukon (6). > j 112520