FI112156B - Kanavien uudelleenjärjestäminen matkaviestinjärjestelmässä - Google Patents

Description

112156

Kanavien uudelleenjärjestäminen matkaviestinjärjestelmässä

Keksinnön ala

Esillä oleva hakemus liittyy yleisesti solukkojärjestelmiin, joissa on 5 kanavia tietojen siirtämiseksi tukiasemien ja matkaviestimien välillä. Erityisemmin, esillä oleva hakemus liittyy puhelunmuodostusmenetelmään ja kanavan-vaihtomenetelmään, jossa harkinta perustuu useiden kanavatyyppien kuormi-tuskapasiteettiin.

Keksinnön tausta ίο Solukkojärjestelmissä perusajatuksena on, että matkaviestin, jolla on olemassaoleva yhteys radiokanavalla, pystyy säilyttämään olemassaolevan yhteyden siirtyessään yhdestä tukiaseman palvelemasta solusta toiseen soluun, jota palvelee toinen tukiasema. On myös erittäin toivottavaa, että matkaviestin, jolla on olemassaoleva yhteys radiokanavalla, pystyy säilyttämään is olemassaolevan yhteyden liikkuessaan saman solun sisällä tai kun käytetty radiokanava on lisääntyvien häiriöiden kohteena. Järjestelyä, jossa matkaviestin voi säilyttää olemassaolevan yhteyden liikkuessaan solukkojärjestelmässä, kutsutaan yleisesti kanavanvaihdoksi.

Yleisesti, radioliikenne on mahdollista ainoastaan, kun haluttua tietoa 2 0 siirtävät radiosignaalit ovat riittävän voimakkaita vastaanottimessa ja riittävän voimakkaita suhteessa kohinaan ja häiritseviin radiosignaaleihin vastaanotti- * · messa. Minimivoimakkuus riippuu tietenkin järjestelmän erityisistä piirteistä, * esimerkiksi modulaatiolajista ja vastaanottimen tyypistä. Varmistaakseen, että ’· ‘ olemassaoleva yhteys voi jatkua aiotulla radiokanavalla matkaviestimen ja *: · 2 5 aiotun tukiaseman välillä, kanavanvaihtoproseduuri käsittää radiosignaalien ,. . ’ parametrien mittaamisen aiotussa tukiasemassa ja/tai matkaviestimessä.

' · Ensimmäiset solukkojärjestelmät, jotka olivat yleisön käytössä, olivat analogisia järjestelmiä, joita tyypillisesti käytettiin puheeseen tai muun tyyppi-: seen analogiatietoon. Nämä järjestelmät käsittävät useita radiokanavia analo- 30 giatietojen siirtämiseksi tukikohtien ja matkaviestimien välillä lähettämällä analogisia moduloituja radiosignaaleita. Yleisesti, ensimmäisissä solukkojärjestelmissä oli suhteellisen suuria soluja, ja tällaisten järjestelmien kanavanvaih-toprosessin signaalimittaukset suoritti tukiasema. Yksi tällainen järjestelmä on Nordic Mobile Telephone System NMT-450 -järjestelmä. Toinen tunnettu so-35 lukkojärjestelmä on AMPS Mobile Radio System -järjestelmä Yhdysvalloissa.

112156 2

Solukkojärjestelmän yleinen kuvaus voidaan löytää julkaisussa nimeltä "CMS 88 Cellular Mobile Telephone System", jonka on julkaissut Ericsson Telecom AB, 1988.

Nykyään kanavaan pääsy saavutetaan käyttämällä FDMA:a (Fre-5 quency Division Multiple Access) ja TDMA:a (Time Division Multiple Access). Kuten kuvio 1(a) esittää, FDMA:ssa tietoliikennekanava on yksittäinen radio-taajuuskaista, johon signaalin (S1.S2) lähetysteho keskitetään. Viereisten kanavien häirintää rajoitetaan käyttämällä kaistanpäästösuodattimia, jotka päästävät läpi vain signaalienergian, joka on määritellyllä taajuuskaistalla. Täten, ίο kun jokaiselle kanavalle on osoitettu eri taajuus, järjestelmän kapasiteettia rajoittavat käytettävissä olevat taajuudet samoin kuin kanavan uudelleenkäytön muodostamat rajoitukset.

TDMA-järjestelmissä, kuten kuviossa 1(b) esitetään, kanava koostuu aikavälistä aikaintervallien periodisessa sarjassa samalla taajuudella. Jokaista is aikavälien jaksoa kutsutaan kehykseksi. Annetun signaalin (S1, S2, S3, S4, S5) energia rajoitetaan yhteen näistä aikaväleistä. Viereisen kanavan häiriöitä rajoitetaan käyttämällä aikaporttia tai muuta synkronointielementtiä, joka hallitsee signaalienergiaa, joka vastaanotetaan oikeaan aikaan. Täten erilaisten suhteellisten signaalivoimakkuustasojen häiriöongelma vähenee.

2 0 TDMA-järjestelmän kapasiteettia lisätään tiivistämällä lähetyssignaali lyhyempään aikaväliin. Tuloksena tiedot täytyy lähettää vastaavasti nopeam-maila purskevauhdilla, mikä suhteellisesti lisää käytetyn spektrin määrää.

• FDMA- tai TDMA-järjestelmissä tai FDMA/TDMA-sekajärjestelmissä • · ' tavoitteena on varmistaa, että kaksi potentiaalisesti häiritsevää signaalia eivät ' · : 2 5 ole samalla taajuudella yhtä aikaa.

,,. i * Tästä poiketen CDMA (Code Division Multiple Access) antaa signaa- ' lien olla päällekkäin sekä ajan että taajuuden suhteen, kuten esitetään kuvi ossa 1(c). Täten, kaikki CDMA-signaalit jakavat saman taajuusspektrin. Joko : taajuus- tai aika-alueella multiple access -signaalit (S1, S2, S3, S4) näyttävät 3 0 olevan toistensa päällä. Periaatteessa lähetettävä informationaalinen datavirta painetaan datavirtaan, jolla on paljon suurempi bittinopeus ja joka datavirta on luotu pseudo-random-tyyppisessä koodigeneraattorissa. Informationaalinen datavirta ja suuribittinopeuksinen datavirta yhdistetään kertomalla datavirrat , keskenään. Tätä suuremman bittinopeuden signaalien ja pienemmän bittino- ; 35 peuden datavirran yhdistämistä kutsutaan koodaukseksi tai informationaalisen 112156 3 datavirran signaalin levittämiseksi. Jokaiselle informationaaliselle datavirralle tai kanavalle allokoidaan ainutlaatuinen levityskoodi. Useita koodattuja infor-maatiosignaaleja lähetetään radiotaajuisilla kantoaalloilla ja vastaanotetaan yhdessä yhdistettynä signaalina vastaanottimessa. Jokainen koodattu signaali 5 on päällekkäin kaikkien muiden koodattujen signaalien kanssa samoin kuin kohinaan liittyvien signaalien kanssa sekä taajuuden että ajan suhteen. Korreloimalla yhdistetyt signaalit yhden ainutlaatuisen koodin kanssa vastaava in-formaatiosignaali eristetään ja dekoodataan.

Yritettäessä antaa solukkojärjestelmille lisää kapasiteettia voidaan ίο puhekanavia lisätä soluun olemassaolevalla radiotaajuuskaistalla (perustaa-juuskaista) tai lisätä soluun uudella radiotaajuuskaistalla (laajennettu taajuuskaista). EIA/TIA IS-54 -standardissa laajennettu taajuuskaista voi sijaita taajuuksilla, jotka ovat perustaajuuskaistan taajuuksien yllä ja/tai alla. Keksinnön eräässä suoritusmuodossa yksi tai useampia tietoliikennejärjestelmän tu-15 kiasemia voi käsittää kanavia sekä perustaajuuskaistalla että laajennetulla taajuuskaistalla.

Eräissä solukkojärjestelmissä useita eri kanavaryhmiä on samanaikaisesti saatavissa. Tuloksena on kolmenlaisia matkaviestimiä, jotka voivat toimia tietoliikennejärjestelmässä. Ensimmäisen lajin matkaviestin pys-2 0 tyy käyttämään ainoastaan ensimmäistä kanavaryhmää. Toisen lajin matkaviestin pystyy käyttämään ainoastaan toista kanavaryhmää. Kolmannen lajin ' ·: *' matkaviestin pystyy käyttämään joko ensimmäistä tai toista kanavaryhmää.

Keksinnön yhteenveto

Keksinnön tavoitteena on siten kehittää menetelmä, jolle on tunnus-‘"i 25 omaista se, mitä sanotaan itsenäisissä patenttivaatimuksissa. Keksinnön edul- •; · liset suoritusmuodot ovat epäitsenäisten patenttivaatimusten kohteena.

:' j ’; Esillä oleva keksintö ratkaisee alan tunnetun tekniikan puutteet muo dostamalla puheluita dynaamisesti ja/tai muuttamalla monimuotoisten (multi-:v. mode) solukkomatkaviestimien kanava-allokointia käyttämällä kanavanvaihtoa ‘..!t 3 0 tasapainottamaan palvelutasoa (Grade of Service), jota kutsutaan myös eri matkaviestimien kokemaksi eston määräksi. Esillä oleva keksintö päättelee i ‘ ' vähintään kahden kanavatyypin kapasiteetin aina, kun uusi puhelu täytyy muodostaa. Mikäli kanavista on puutetta, järjestelmä allokoi uuden puhelun . ’ , sentyyppiselle kanavalle, jolla on vähemmän kysyntää mikäli uusi puhelu on

* I

:i’it 35 monimuotomatkaviestimen, tai suorittaa monimuotomatkaviestimen kanavan- * · 112156 4 vaihdon ensimmäisestä kanavaryhmästä toiseen kanavaryhmään tai päinvastoin luodakseen vapaita kanavia puheluille sen tyyppisiltä yksimuotomatka-viestimiltä, joilla on pulaa kanavista.

Piirustusten lyhyt kuvaus 5 Keksinnön ominaisuudet ja edut tulevat ilmeisiksi lukemalla seuraava yksityiskohtainen kuvaus yhdessä kuvioiden kanssa, joissa: kuviot 1(a)-1(c) ovat kuvia kanavista, jotka käyttävät erilaisia multiple access -tekniikoita; kuvio 2 esittää osaa solukkojärjestelmästä, jossa on soluja, io matkaviestinkeskus, tukiasemia ja matkaviestimiä; kuvio 3 esittää vuokaaviota puhelun alkumuodostuksen alirutiinista, jota tietokone keksinnön erään suoritusmuodon mukaisesti käyttää; kuviot 4 ja 5 esittävät vuokaaviota kanavanvaihdon alirutiineista, joita tietokone keksinnön mukaisesti käyttää, is Yksityiskohtainen kuvaus

Kuvio 2 esittää kymmentä solua C1-C10 solukkojärjestelmässä. Normaalisti keksinnön mukainen solukkojärjestelmä toteutettaisiin siten, että soluja olisi enemmän kuin kymmenen. Yksinkertaisuuden vuoksi keksintöä voidaan kuitenkin selittää käyttäen yksinkertaistettua esitystä, joka on kuvattu ku- 2 0 viossa 2. Jokaista solua C1-C10 varten on olemassa tukiasema B1-B10, jossa on sama viitenumero kuin vastaavassa solussa. Kuvio 2 esittää tukiasemat si-:.i*: joittuneina solun keskustan läheisyyteen ja siten, että tukiasemalla on ympä- risäteilevä antenni. Soluja C1-C10 esittää siten kaaviomaisesti kuusikulmiot.

!.·,! Vierekkäisten solujen tukiasema voi kuitenkin olla sijoittuneena solun rajojen ·:··: 25 läheisyyteen ja tukiasemalla voi olla suunta-antennit, kuten alan ammattimies ··· hyvin tietää.

f i i >

Kuvio 2 esittää myös yhdeksän matkaviestintä M1-M9, jotka voivat liikkua kunkin solun sisällä ja yhdestä solusta toiseen. Tyypillisessä solukko-:v. järjestelmässä olisi normaalisti enemmän kuin yhdeksän solukkomatkavies- 3 0 tintä. Itse asiassa matkaviestimiä on normaalisti monta kertaa enemmän kuin 1 » T tukiasemia. Keksinnön selittämistä varten vähennetty määrä matkaviestimiä ·’· on kuitenkin riittävä.

Kuvio 2 esittää myös matkaviestinkeskuksen MSC. Kuviossa 2 esi- , ’ , tetty matkaviestinkeskus MSC on kytketty kaikkiin kymmeneen tukiasemaan

I I

I'! 35 B1-B10 kaapeleilla. Matkaviestinkeskus MSC on kytketty kaapeleilla myös 112156 5 kiinteään kytkentäiseen puhelinverkkoon tai vastaavaan kiinteään verkkoon. Kaikkia matkaviestinkeskuksen MSC kaapeleita tukiasemille B1-B10 ja kiinteään verkkoon ei ole esitetty.

Esitetyn matkaviestinkeskuksen MSC lisäksi voi olla olemassa toinen 5 matkaviesti n keskus MSC, joka on kytketty kaapeleilla muihin kuin kuviossa 2 esitettyihin tukiasemiin. Kaapeleiden sijaan voidaan käyttää muita järjestelyjä, esimerkiksi kiinteitä radiolinkkejä, tukiasemien B1-B10 kytkemiseksi matka-viestinkeskukseen MSC. Matkaviestin keskus MSC, tukiasemat B1-B10 ja matkaviestimet M1-M9 ovat kaikki tietokoneohjattuja. io Kuviossa 2 esitetty solukkojärjestelmä käsittää joukon radiokanavia tietoliikennettä varten. Keksinnön kaikissa suoritusmuodoissa solukkojärjestelmä käsittää vähintään kahden tyyppisiä radiokanavia. Keksinnön eräässä suoritusmuodossa tietoliikennejärjestelmä käsittää sekä analogisia että digitaalisia (TDMA tai CDMA) radiokanavia, jotka ovat yhtäaikaa käytettävissä, is Keksinnön toisessa suoritusmuodossa tietoliikennejärjestelmässä voi olla kanavia perustaajuuskaistalla sekä lisäkanavia laajennetulla taajuuskaistalla. Laajennettu taajuuskaista voi sijaita perustaajuuskaistan taajuuksia suuremmilla ja/tai pienemmillä taajuuksilla. Keksinnön erään suoritusmuodon mukaisesti tietoliikennejärjestelmä voi samanaikaisesti tarjota TDMA-kanavaryhmiä 2 0 sekä CDMA-kanavaryhmiä.

Keksinnön eräässä suoritusmuodossa analogisen matkaviestimen • : päästessä solukkojärjestelmään analogiselle matkaviestimelle määrätään ., ;' analogiakanava. Samoin digitaaliselle matkaviestimelle määrätään digitaalinen · kanava, kun digitaalinen matkaviestin pääsee tietoliikennejärjestelmään. Kui- : 25 tenkin, kun monimuotomatkaviestin pääsee matkaviestinjärjestelmään, moni- muotomatkaviestintä ei automaattisesti määrätä analogiseen eikä digitaaliseen : kanavaan. Tietoliikennejärjestelmä päättelee ensin suhteen saatavissa olevien analogisten ja digitaalisten kanavien välillä. Tuloksena järjestelmä määrää monimuotomatkaviestimen analogiselle kanavalle tai digitaaliselle kanavalle 3 0 riippuen siitä, kummassa kanavaryhmässä on enemmän saatavissa olevia ka navia. Tämä kanavien valinta voi kuitenkin rajoittua siihen tapaukseen, jolloin saatavissa olevien kanavien määrä jommassakummassa ryhmässä on alle J ennaltamäärätyn kynnysarvon.

, ’ , Kuviossa 3 on esitetty vuokaavio, joka esittää vaiheita, jotka 35 tietoliikennejärjestelmä suorittaa toteuttaakseen puhelun alkumuodostuksen 1 ; 112156 6 keksinnön eräässä suoritusmuodossa. Järjestelmä päättelee ensin onko pyytävä tai pyydetty matkaviestin monimuotomatkaviestin vaiheessa 300. Jos matkaviestin ei ole monimuotomatkaviestin, järjestelmä päättelee onko matkaviestimen käyttämässä kanavaryhmässä saatavissa oleva kanava vaiheessa s 301. Jos kanava on saatavissa, matkaviestin määrätään vaiheessa 302 saatavissa olevalle kanavalle matkaviestimen toimintamuodossa, muutoin kaavio jatkuu kuviossa 5. Mikäli matkaviestin kuitenkin on monimuotomatkaviestin, järjestelmä päättelee ensimmäisen kanavaryhmän saatavissa olevan kapasiteetin vaiheessa 304. Vaiheessa 306 järjestelmä päättelee toisen kanavaryh-io män saatavissa olevan kapasiteetin. Sen jälkeen järjestelmä päättelee vaiheessa 307 onko saatavissa olevien kanavien määrä jommassakummassa ryhmässä alle kynnysarvon, esimerkiksi kolme saatavissa olevaa kanavaa. Mikäli saatavissa olevien kanavien määrä molemmissa ryhmissä ylittää kynnysarvon, matkaviestin määrätään jommankumman kanavaryhmän kanavalle is vaiheessa 309. Mikäli saatavissa olevien kanavien määrä kuitenkin jommassakummassa kanavaryhmässä on alle kynnysarvon, järjestelmä vertaa ensimmäisen kanavaryhmän saatavissa olevaa kapasiteettia toisen kanavaryhmän saatavissa olevaan kapasiteettiin vaiheessa 308 päätelläkseen kummassa kanavaryhmässä on eniten saatavissa olevaa kapasiteettia. Monimuo-2 0 tomatkaviestin määrätään sitten vaiheissa 310 ja 312 sen kanavaryhmän ka- , navalle, jolla on eniten saatavissa olevaa kapasiteettia. Kynnysarvo voidaan » · asettaa useilla tasoilla riippuen tietoliikennejärjestelmän halutuista ominaisuuk- ; a ·· sista. Tässä suoritusmuodossa kynnysarvo on kolme saatavissa olevaa kana- vaa. Keksinnön kaikissa suoritusmuodoissa kanava voidaan valita valitusta ':: 25 ryhmästä joko satunnaisesti tai valitsemalla kanava, jolla on vähiten häiriöitä.

; ’ Kuviossa 4 on esitetty vuokaavio, joka esittää vaiheet, jotka V: tietoliikennejärjestelmä suorittaa toteuttaakseen kuvion 3 vuokaavion jatkon vaiheen 302 jälkeen. Järjestelmä ensin päättelee vaiheessa 400 onko kanavanvaihto toivottavaa. Tässä suoritusmuodossa kanavanvaihto on toivottavaa, , 30 kun on suoritettu yksimuotomatkaviestimen puhelunmuodostus ja jäljelle jää vien saatavissa olevien kanavien määrä pyydettyjen kanavien ryhmässä on alle kynnysarvon. Kynnysarvo voidaan asettaa useilla tasoilla riippuen tietolii-kennejärjestelmän halutuista ominaisuuksista. Tässä suoritusmuodossa kyn-nysarvo on kolme saatavissa olevaa kanavaa. Mikäli kanavanvaihto ei ole toi-35 voitavaa, esimerkiksi pyydetyntyyppisten saatavissa olevien kanavien määrä 112156 7 on yli kynnysarvon, lisätoimenpiteisiin ei ryhdytä.

Mikäli vaiheessa 400 kuitenkin päätetään, että kanavanvaihto on toivottavaa, järjestelmä tutkii käytettyjen kanavien ryhmän matkaviestimet vaiheessa 404 päätelläkseen toimiiko käytetyssä kanavaryhmässä tällä hetkellä 5 monimuotomatkaviestimiä. Mikäli järjestelmä vaiheessa 406 päättelee, että monimuotomatkaviestimiä ei toimi pyydetyssä kanavaryhmässä, lisätoimenpiteisiin ei ryhdytä. Mikäli järjestelmä vaiheessa 406 päättelee, että monimuoto-matkaviestin toimii käytetyssä kanavaryhmässä, järjestelmä päättelee vaiheessa 408 onko saatavissa olevien toisen kanavaryhmän kanavien määrä yli io kynnysarvon. Jos vaiheessa 410 päätellään, että toisen kanavaryhmän saatavissa olevien kanavien määrä ei ole yli kynnysarvon, kanavanvaihtoa ei suoriteta. Mikäli kuitenkin saatavissa olevien kanavien määrä on yli kynnysarvon, monimuotomatkaviestimelle suoritetaan vaiheessa 412 tavanomainen kanavanvaihto toisen kanavaryhmän saatavissa olevalle kanavalle, is Edellämainitun suoritusmuodon esimerkkiä kuvataan tämän jälkeen.

Tässä esimerkissä tukiasema käsittää sekä analogisia että digitaalisia kanavia.

Jos digitaalinen matkaviestin toimii digitaalisella kanavalla, järjestelmä ensin päättelee onko saatavissa olevien digitaalisten kanavien määrä vielä kynnysarvon yllä. Jos saatavissa olevien digitaalisten kanavien määrä on alle kyn- 2 0 nysarvon, järjestelmä tutkii digitaalisilla kanavilla tällä hetkellä toimivat matka viestimet päätelläkseen toimiiko digitaalisella kanavalla monimuotomatkavies-tin. Jos monimuotomatkaviestin havaitaan, järjestelmä päättelee onko saata-: vissa olevien analogisten kanavien määrä yli kynnysarvon. Jos saatavissa ole- * vien analogisten kanavien määrä on yli kynnysarvon, monimuotomatkaviesti- ’·'"·* 25 melle suoritetaan kanavanvaihto digitaaliselta kanavalta analogiselle kanani· valle.

Kuviossa 5 esitetään vuokaavio, joka esittää vaiheita, jotka järjestelmä suorittaa sen jälkeen, kun vaiheessa 301 on päätelty, että yksimuoto-matkaviestimen käyttämässä kanavaryhmässä ei ole saatavissa olevaa kana- 3 0 vaa. Järjestelmä tutkii ensin vaiheessa 500 käytettyjen kanavien ryhmän mat- kaviestimet päätelläkseen toimiiko käytetyssä kanavaryhmässä tällä hetkellä : monimuotomatkaviestimiä. Jos järjestelmä vaiheessa 502 päättelee, että monimuotomatkaviestin ei toimi käytetyssä kanavaryhmässä, lisätoimenpitei- siin ei ryhdytä. Jos järjestelmä kuitenkin päättelee, että monimuotomatkavies-: v. 35 tin tällä hetkellä toimii käytetyssä kanavaryhmässä, järjestelmä vaiheessa 504 112156 8 päättelee, onko toisessa kanavaryhmässä saatavissa oleva kanava. Jos vaiheessa 506 päätellään, että kanava ei ole saatavissa, lisätoimenpiteisiin ei ryhdytä. Jos kuitenkin päätellään, että kanava on saatavissa, monimuotomat-kaviestimelle suoritetaan vaiheessa 508 kanavanvaihto toisen kanavaryhmän s saatavissa olevalle kanavalle. Sen jälkeen järjestelmä muodostaa vaiheessa 510 yksimuotomatkaviestimen puhelun sen kanavaryhmän kanavalla, jolla matkaviestin toimii.

Samalla kun keksintöä on kuvattu sen edullisissa suoritusmuodoissa, täytyy ymmärtää, että sanat, joita on käytetty, ovat ennemmin kuvaavia io kuin rajoittavia sanoja, ja että patenttivaatimusten puitteissa olevia muutoksia voidaan tehdä ilman, että poiketaan keksinnön oikeasta näkökannasta ja hengestä sen laajemmissa puolissa.

• I *

* I

a » » · * · * t • ► · I a • ·

Claims (10)

112156 9

1. Menetelmä liikennekanavien allokoimiseksi ensimmäistä tyyppiä olevalle matkaviestimelle solukkojärjestelmässä, joka käsittää kaksi kanava- 5 ryhmää, ainakin yhden ensimmäistä tyyppiä olevan matkaviestimen, joka käyttää vain ensimmäistä kanavaryhmää, ja ainakin yhden toista tyyppiä olevan matkaviestimen, joka käyttää sekä ensimmäistä että toista kanavaryhmää, tunnettu siitä, että menetelmä käsittää seuraavien vaiheiden suorittamisen: ίο (a) päätellään (500), onko toista tyyppiä olevan matkaviestimen ka navanvaihto toivottavaa; (b) tutkitaan (502), toimiiko mikään toista tyyppiä olevista matkaviestimistä ensimmäisellä kanavaryhmällä; (c) päätellään (504) toisessa kanavaryhmässä saatavissa oleva ka-15 pasiteetti; ja (d) suoritetaan kanavanvaihto (508) havaitulle ensimmäisessä kanavaryhmässä toimivalle, toista tyyppiä olevalle matkaviestimelle, kun kanava on saatavissa toisessa kanavaryhmässä.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä liikennekanavien al-20 lokoimiseksi solukkojärjestelmässä, tunnettu siitä, että havaitulle toista tyyppiä olevalle matkaviestimelle suoritetaan kanavanvaihto tukiaseman toisen :: kanavaryhmän kanavalle.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä liikennekanavien al- : lokoimiseksi solukkojärjestelmässä, tunnettu siitä, että mainittu vaihe, jos- •: · ·: 25 sa päätellään onko toista tyyppiä olevan matkaviestimen kanavanvaihto toivot- tavaa, suoritetaan, kun on vastaanotettu puhelunmuodostuspyyntö ensim-mäistä tyyppiä olevatta matkaviestimeltä ja ensimmäisessä ryhmässä saata- - * * vissa olevien kanavien määrä on nolla (301).

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä liikennekanavien ai- » · · •.,; ’ 30 lokoimiseksi solukkojärjestelmässä, tunnettu siitä, että mainittu vaihe, jos- * » ·;·’ sa päätellään, onko toista tyyppiä olevan matkaviestimen kanavanvaihto toi- vottavaa, suoritetaan, kun ensimmäisen kanavaryhmän saatavissa olevien ka-: * *'. navien määrä on alle kynnysarvon (307).

,;. 5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen menetelmä liikennekanavien al- '; ·; ‘ 35 lokoimiseksi solukkojärjestelmässä, tunnettu siitä, että mainittu kynnysar- * · I 10 112156 vo on kolme saatavissa olevaa kanavaa.

6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä liikennekanavien al-lokoimiseksi solukkojärjestelmässä, tunnettu siitä, että ensimmäisen ka-navaryhmän kanavat ovat analogisia kanavia ja toisen kanavaryhmän kanavat 5 ovat digitaalisia kanavia.

7. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä liikennekanavien al-lokoimiseksi solukkojärjestelmässä, tunnettu siitä, että ensimmäisen kanavaryhmän kanavat ovat perustaajuuskaistan kanavia ja toisen kanavaryhmän kanavat ovat laajennetun taajuuskaistan kanavia. ίο

8. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä liikennekanavien al- lokoimiseksi solukkojärjestelmässä, tunnettu siitä, että ensimmäisen kanavaryhmän kanavat ovat TDMA-järjestelmän kanavia ja toisen kanavaryhmän kanavat ovat CDMA-järjestelmän kanavia.

9. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä liikennekanavien al- 15 lokoimiseksi solukkojärjestelmässä, tunnettu siitä, että havaitulle matkaviestimelle suoritetaan kanavanvaihto toisen kanavaryhmän kanavalle, jolla on vähiten häiriöitä.

10. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä liikennekanavien al-lokoimiseksi solukkojärjestelmässä, tunnettu siitä, että havaitulle matka- 20 viestimelle suoritetaan kanavanvaihto satunnaisesti valitulle kanavalle toisessa kanavaryhmässä. • I · • * t « * » . » ! » » » 112156 11