FI111888B - Mukautuva menetelmä ja järjestelmä vähittäisen redundanssin toteuttamiseksi vastaanotossa - Google Patents

Description

111888

Mukautuva menetelmä ja järjestelmä vähittäisen redundanssin toteuttamiseksi vastaanotossa - Anpassande metod och arrangemang för att förverkliga succes-siv redundans i mottagningen 5 Yleisesti keksintö koskee tekniikkaa, jolla parannetaan digitaalisen langattoman vastaanottimen mahdollisuuksia rekonstruoida vastaanotetun datalohkon tietosisältö oikein. Erityisesti keksintö koskee tekniikkaa, jolla vain mukautuvasti toteutetaan vähittäistä redundanssia vastaanotettuun datalohkoon sen tietosisällön rekonstruoinnin mahdollistamiseksi.

10 Monissa digitaalisissa radiojärjestelmissä käytetään kehittynyttä jäijestelyä, johon kuuluvat kuittaukset ja uudelleenlähetykset, jotta vastaanotin kykenisi rekonstruoimaan kunkin vastaanotetun datalohkon tietosisällön oikein. Tämä koskee erityisesti pakettikytkentäisiä radioyhteyksiä, joita käytetään ei-reaaliaikaisten palvelujen lähettämiseen, koska valmius ennalta arvaamattomiin uudelleenlähetyksiin sopii huo-15 nosti reaaliaikaisten palvelujen ankariin ajoitusvaatimuksiin. Uudelleenlähetys tarkoittaa, että vastaanotin tavalla tai toisella ilmoittaa lähettimelle, että datalohkoa ei ole vastaanotettu riittävän hyvässä muodossa, jolloin lähettimen on lähetettävä ainakin osa siitä uudelleen.

Saman datan uudelleenlähettäminen useita kertoja kuluttaa lähetysaikaa ja kaistan-• j. 20 leveyttä, joita useiden käyttäjien järjestelmissä, kuten solukkoradioverkoissa, on

MM

.niukasti. Vähittäinen redundanssi yleensä tarkoittaa, että lähetin yrittää löytää ja !ä- .···. hettää aikaisemmin lähetetystä tiedosta pienimmän mahdollisen osan, joka riittää • « siihen, että vastaanotin kykenee suorittamaan tietosisällön rekonstruoinnin. Monet ;;; tunnetut vähittäisen redundanssin järjestelmät perustuvat siihen, että lähetetyn data- « · * · · · ’ 25 lohkon ensimmäinen versio on punkturoitu, eli siitä on tarkoituksella jätetty lähetys- vaiheessa pois ennalta määritelty bittiryhmä. Jos vastaanottoedellytykset ovat hyvät, vastaanotin kykenee käyttämään datalohkon jäljellä olevia osia punkturoitujen auk- · · kojen täyttämiseen. Jos ensimmäinen dekoodauskierros epäonnistuu, vastaanotin . *. ·. pyytää lähetintä lisäksi toimittamaan joitakin alunperin punkturoituja bittejä.

• · *...' 30 Myös vähittäisen redundanssin järjestelyillä on haittapuolensa. Vaikka rajoitetut uu-: delleenlähetykset ovatkin bittimäärältään paljon pienempiä kuin täysin uudelleenlä- hetetyt lohkot, ne silti kuluttavat radioresursseja. Uudelleenlähetykset, niin täydelliset kuin osittaisetkin, aiheuttavat vääjäämättä viivettä, koska vastaanottimen täytyy reagoida epäonnistuneeseen dekoodausyritykseen ja löytää ajastettu vuoro uudel 2 111888 leenlähetyksen pyytämiseen, ja lisäksi lähettimen täytyy vastaanottaa ja dekoodata pyyntö ja reagoida siihen sekä odottaa seuraavaa sopivaa ajankohtaa pyydettyjen li-säbittien lähettämiseen.

Nyt esillä olevan keksinnön tavoitteena on luoda menetelmä ja järjestely, joiden 5 avulla lähetys- ja vastaanottoresursseja voidaan käyttää tehokkaasti radiojärjestelmässä, jossa uudelleenlähetys on mahdollinen.

Keksinnön tavoitteet saavutetaan varustamalla vastaanotin vastaanottopuskurilla, iteratiivisella dekooderilla ja päätöksentekoelimellä, jotka on järjestetty arvioimaan vastaanottopuskurin täyttösuhdetta päätettäessä, iteroidaanko jo vastaanotetulla da-10 tamäärällä vai pyydetäänkö uudelleenlähetystä.

Keksinnön mukainen menetelmä on tunnettu siitä, että siinä on seuraavat vaiheet: - valvotaan vastaanotetun, mutta ei vielä ekvalisoidun eikä kanavadekoodatun datan määrää, - vasteena havainnolle, joka osoittaa, että ekvalisoitu ja kanavadekoodattu datalohko 15 sisältää virheitä, tarkistetaan, alittaako vastaanotetun mutta ei vielä ekvalisoidun eikä kanavadekoodatun datan määrä tietyn kynnyksen ja - vasteena havainnolle, joka osoittaa, että vastaanotetun mutta ei vielä ekvalisoidun ja kanavadekoodatun datan määrä alittaa mainitun kynnyksen, se datalohko, jonka on havaittu sisältävän virheitä, ekvalisoidaan ja kanavadekoodataan iteratiivisesti.

• · • · : · 20 Keksintö koskee myös radiovastaanotinta, jossa on vastaanotinketjussa Saijaan kyt- ··· kettynä ekvalisaattori, kanavadekooderi ja virheentunnistin; radiovastaanotin on • · * · .···. tunnettu siitä, että siinä on päätöksentekoelin kytkettynä mainittuun virheentunnis-. ·". timeen, joka päätöksentekoelin on järjestetty suorittamaan seuraavat tehtävät: - valvomaan vastaanotetun mutta ei vielä ekvalisoidun eikä kanavadekoodatun datan 25 määrää, - vasteena virheentunnistimen havainnolle, joka osoittaa, että ekvalisoitu ja kanava-’ * dekoodattu datalohko sisältää virheitä, tarkistamaan, alittaako vastaanotetun mutta ei ’...: vielä ekvalisoidun eikä kanavadekoodatun datan määrä tietyn kynnyksen ja - vasteena havainnolle, joka osoittaa, että vastaanotetun mutta ei vielä ekvalisoidun • · .···. 30 eikä kanavadekoodatun datan määrä alittaa mainitun kynnyksen, aloittamaan itera-tiivisen ekvalisoinnin ja kanavadekoodauksen sille datalohkolle, jonka on havaittu • · · * ·: ·' sisältävän virheitä.

Iteratiivisen ekvalisoinnin ja dekoodauksen käsitteet tunnetaan sinänsä esimerkiksi julkaisuista A. Picart, P. Didier ja A. Glavieux: ’’Turbo-Detection: A new approach 3 111888 to combat channel frequency selectivity”, ICC 97, tai G. Bauch ja V. Franz: ’’Iterative Equalizing and Decoding for the GSM System”, Vehicular Technology Conference (VTC), IEEE, toukokuu 1998. Mainitut julkaisut on liitetty tähän hakemukseen viittaamalla niihin. Iteratiivinen ekvalisointi ja dekoodaus tarkoittavat, että tie-5 tyn dekoodauskierroksen dekoodauspäätökset syötetään takaisin eräänlaisena ennakkotietona uudelle signaalinkäsittelykierrokselle, jolla sama digitaalinen dataloh-ko ekvalisoidaan ja dekoodataan uudelleen.

Keksinnön mukaan vastaanotettu digitaalinen data tallennetaan tilapäisesti vastaan-ottopuskuriin. Puskurista saatu datalohko ekvalisoidaan ja dekoodataan; prosessissa 10 tarvitaan myös lomituksenpoistovaihe, jos lähettävässä päässä on käytetty lomitusta, jolloin alun perin vierekkäiset bitit on hajotettu jonkin tietyn lomitusjäijestelmän mukaan. Dekoodauksen jälkeen vastaanotin laskee tarkistussumman tai käyttää jotakin muuta dekoodatun datan piirrettä tutkiakseen, sisältääkö se virheitä. Jos virheitä löytyy, vastaanottimen päätöksentekoelimellä on mahdollisuus saada dekoodauspää-15 tökset dekooderilta ja syöttää ne takaisin ekvalisaattoiiin iteratiivista ekvalisointi- ja dekoodauskierrosta varten. Päätöstä tehdessään päätöksentekoelin arvioi vastaanot-topuskurin täyttösuhdetta päättääkseen, onko jäljellä riittävästi aikaa iteratiivisen ekvalisointi- ja dekoodauskierroksen suorittamiseen. Jos näyttää siltä, että vastaanot-topuskuri täyttyy tietyn rajan yli, päätöksentekoelin estää saman datalohkon uuden 20 iteratiivisen dekoodauksen ja pyytää sen sijaan uudelleenlähetystä tai ilmoittaa data-.' · ‘: lohkon vialliseksi, jos uudelleenlähetyksiä ei voida toteuttaa.

«· · **; Keksinnön uudet keksinnölliset piirteet, joita pidetään sille tunnusomaisina, on eri-•;;; tyisesti tuotu esiin seuraavissa patenttivaatimuksissa. Itse keksintö, sekä sen rakenne ’···’ ja toimintatavat että sen muut tavoitteet ja edut käyvät parhaiten ilmi seuraavasta :: 25 edullisten suoritusmuotojen kuvauksesta sekä siihen liittyvistä piirroksista.

Kuvio 1 esittää erään keksinnön edullisen suoritusmuodon mukaista signaalin kä ...,; sittelyperiaatetta, • · kuvio 2 esittää erään keksinnön edullisen suoritusmuodon mukaista radiolähetin- • · ;· vastaanotinta ja v.: 30 kuvio 3 esittää erään keksinnön edullisen suoritusmuodon mukaista menetelmää.

‘ · ’ Kuvio 1 esittää signaalin käsittelyperiaatetta, jonka mukaan vastaanotettu signaali ohjataan puskurimuistiin 101 tilapäistä varastointia varten. Tallennetun signaalin it-': : senäisesti dekoodattava osa, jota tässä nimitetään lohkoksi, viedään ekvalisaattori- ja kanavadekooderiyksikköön 102, joka kykenee suorittamaan iteratiivisen ekvalisoin-35 ninja dekoodauksen. Ensimmäiseen kierrokseen yksikön 102 läpi ei kuulu iterointia 4 111888 siinä toivossa, että jo ensimmäinen ekvalisointi-ja dekoodausyritys antaa tulokseksi virheettömän lohkon dekoodattua, digitaalista tietoa. Virheiden esiintymisen tarkistamiseksi ekvalisaattori- ja kanavadekooderiyksikön 102 lähtö viedään virheentun-nistusyksikköön 103. Viimeksi mainittu voi olla esimerkiksi tunnettu CRC-tarkis-5 tussummalaskin (Cyclic Redundancy Check), joka laskee tarkistussumman ja vertaa sitä vastaavaan tarkistussumma-arvoon, joka sisältyy vastaanotettuun datalohkoon. Jos havaitaan, että dekoodatussa digitaalisessa tietolohkossa ei ole virheitä, se voidaan siirtää edelleen siihen käyttösovellukseen, johon se on tarkoitettu.

Järjestelyyn kuuluu kuitenkin myös valvontayksikkö 104, joka on kytketty sekä pus-10 kurimuistiin 101 valvomaan sen täyttösuhdetta että virheentunnistusyksikköön 103 tutkimaan, sisältääkö dekoodattu digitaalinen datalohko virheitä. Jos valvontayksikkö 104 saa virheentunnistusyksiköltä tiedon, että dekoodattu digitaalinen datalohko sisältää virheitä, se tarkistaa puskurimuistin 101 senhetkisen täyttöasteen. Jos puskurimuisti 101 on tyhjä tai lähes tyhjä, yksikössä 102 on riittävästi aikaa ainakin yh-15 delle iterointikierrokselle, ennen kuin puskurimuistista 101 on luettava uusi vastaanotettu datalohko. Tällaisessa tapauksessa valvontayksikkö kehottaa ekvalisaattori- ja kanavadekooderiyksikköä 102 suhtautumaan aikaisemmin saatuihin dekoodauspää-töksiin (tai niiden osajoukkoon jonkin sopivan iteratiivisen ekvalisointi- ja dekoo-dausjärjestelmän periaatteiden mukaisesti) ekvalisaattorivaiheeseen syötettynä "en-20 nakkotietona" ja suorittamaan uuden ekvalisointi- ja kanavadekoodauskierroksen.

• · • · • * ’ Tilanteessa, jossa yksikkö 103 havaitsee virheitä, voi myös käydä niin, että pusku- rimuistin 101 havaitaan täyttyneen ennalta määrättyyn rajaan saakka. Siinä tapauk-*;;; sessa yritys iteratiivisesti ekvalisoida ja dekoodata aikaisemmin vastaanotettu data- lohko aiheuttaisi ei-sallittua viivettä seuraavan lohkon lukemiseen puskurimuistista *···’ 25 101, jolloin aikaisemmin vastaanotetun lohkon uusi iterointi täytyy estää. Virheen- korjauksen mahdollistamiseksi valvontayksikkö 104 voi käynnistää uudelleenlähe-tyspyynnön sille lohkolle, jota vastaanotin ei ole kyennyt ekvalisoimaan ja dekoo-”·: daamaan oikein.

*

Kuvio 2 esittää erään keksinnön edullisen suoritusmuodon mukaista radiolähetin-v.: 30 vastaanotinta. Antenni 201 on yhdistetty duplekseriin 202 vastaanotettujen signaa· lien erottamiseksi lähetettävistä. Duplekserin 202 vastaanottohaaran lähtö on kytket-, !·, ty vastaanotinlohkoon 203, johon on sinänsä tunnetulla tavalla asennettu erilaisia komponentteja kuten vahvistimia, suodattimia ja A/D-konverttereita. Vastaanotin- * · lohkon 203 lähtö koostuu digitaalisista näytteistä, jotka edustavat vastaanotettua sig-35 naalia ekvalisoimattomassa ja dekoodaamattomassa muodossa.

5 111888

Vastaanotinlohkon 203 lähtö on yhdistetty FIFO-tyyppisen (First In - First Out) vas-taanottopuskurin 204 tuloon, joka kykenee tallentamaan tietyn määrän näytteitä kerrallaan. Puskurin 204 optimaalista mitoitusta tarkastellaan tuonnempana. Puskuriin 204 kuuluu myös ohjauslähtö, josta puskurin täyttösuhde voidaan lukea. Puskurin 5 204 datalähtö on yhdistetty ekvalisaattoriin 205, josta vastaanotetun datan tie jatkuu lomituksenpurkajan 206, dekooderin 207 ja virheentunnistusyksikön 208 kautta da-tanieluun 209. Dekooderista 207 on järjestetty lähtö myös uudelleenlomittajaan 210, joka puolestaan on yhdistetty ekvalisaattorin 205 lisätuloon. Kokonaisuutena silmukka, johon kuuluvat ekvalisaattori, lomituksen purkaja 206, dekooderi 207 ja jäl-10 kimmäisen takaisinsyöttöyhteys uudelleenlomittajan 210 kautta ekvalisaattoriin 205 muodostaa niin sanotun turboekvalisaattorin 205’.

Virheentunnistusyksiköstä 208 ja vastaanottopuskurista 204 on järjestetty valvon-tayhteydet päätöksentekoelimeen 211, jossa on ohjauslähtöjä uudelleenlomittajaan 210 ja uudelleenlähetyspyyntögeneraattoriin 212. Kuviossa 2 esitetyn lähetin-vas-15 taanottimen lähetinpuolella on tietolähde 213, joka, yhdessä uudelleenlähetyspyyn-tögeneraattorin 212 kanssa, on yhdistetty lähetysmultiplekserin 214 kautta lähetin-lohkoon 215, johon on tunnetulla tavalla järjestetty tarvittavat välineet digitaalisen bittivirran muuntamiseksi moduloiduksi radiotaajuiseksi värähtelyksi. Lähetinlohkon 215 lähtö on yhdistetty duplekserin 202 lähetyshaaran tuloon.

·.·. 20 Kuvio 3 esittää kuviossa 2 esitetyn radiolähetin-vastaanottimen esimerkinomaista ^ toimintaa. Radiosignaalien vastaanotto ja niiden muuntaminen tallennetuiksi digitaa-lisiksi näytteiksi tapahtuu silmukassa, joka käsittää vaiheet 301 ja 302. Tämän vas-*;; | taanottosilmukan kiertoaikataulun määrää kyseisen radiojäijestelmän käyttämä lähe- '·<·* tysaikataulu, joten käsitteellisesti vastaanottosilmukkaa voidaan pitää lähes erillise-25 nä yksikkönä suhteessa signaalin käsittelytoimenpiteisiin, jotka tähtäävät vastaan- « ·» otettujen signaalien ekvalisointiin ja dekoodaukseen. Kuviossa 2 esitetty RX-pus-kurimuisti 204 toimii apuvälineenä vaihdettaessa tietoja vastaanottosilmukan ja ek-·:·*: valisointi- ja kanavadekoodausprosessien välillä. Puskurimuistin täyttösuhteen val- * ‘ ’': vontavaihe on kuviossa 3 esitetty vaiheena 303.

» i · • · v 30 Vaiheessa 304 joukko näytteitä luetaan RX-puskurimuistista. Yleisimmässä tapauk- sessa näytteet edustavat uutta, ekvalisoitavaa ja kanavadekoodattavaa datalohkoa.

|·, Vaiheessa 305 tarkistetaan kuitenkin, onko asia näin vai ovatko näytteet jonkin sei-• » » ' " . laisen aikaisemman lohkon käsittelyä täydentäviä näytteitä, jonka ekvalisointi ja ka-navadekoodaus on osoittautunut mahdottomaksi ilman uudelleenlähetystä. Uuden^ 35 vasta luetun lohkon näytteet ohjataan edelleen ekvalisointivaiheeseen 306, kun taas jonkin edeltävän lohkon täydentävät näytteet yhdistetään mainitun lohkon edellisiin 6 111888 näytteisiin vaiheessa 307. Keksintö ei rajoita yhdistelystrategian valintaa, ja eräissä tapauksissa saattaa olla viisainta pyytää vakavasti vahingoittuneen datalohkon täydellistä uudelleenlähetystä, jolloin vaihe 307 tarkoittaa, että koko vahingoittunutta lohkoa edustava edellinen näyteryhmä korvataan tuoreilla, uusilla näytteillä.

5 Ekvalisointi-, lomituksenpurku- ja dekoodauskierros koostuu vaiheista 306, 308 ja 309. Vaiheessa 310 vaiheesta 309 saadulle kanavadekoodatulle lohkolle suoritetaan virheentarkistus. Ihanteellisessa tapauksessa virheitä ei löydy, jolloin lohko voidaan tulostaa vaiheessa 311, minkä jälkeen vastaanotin palaa vaiheeseen 304 (on syytä panna merkille, että vaiheista 301 ja 302 koostuva silmukka on pyörinyt itsenäisesti 10 kaiken aikaa). Jos virheitä löytyy vaiheessa 310, siirrytään vaiheeseen 312, jossa tarkistetaan, kuinka monta iterointikierrosta samalle datalle on jo suoritettu. Iteratiivisilla ekvalisointi- ja dekoodausmenettelyillä on taipumus suuntautua tiettyyn lopputulokseen jo suhteellisen harvojen iterointikierrosten jälkeen, joten voi olla edullista asettaa sallittujen iterointikierrosten lukumäärälle jokin yläraja.

15 Virheettömyyden vaatimusta voidaan jossain määrin yleistää toteamalla, että ekvali-soidussa ja kanavadekoodatussa datalohkossa havaitun virheellisyysasteen on alitettava tietty kynnys.

Jos oletetaan, että vaiheessa 312 jo suoritettujen iterointikierrosten lukumäärä on . . saavuttanut sallitun rajan, vastaanotin tarkistaa vaiheissa 313 RX-puskurin senhetki- : ; * 20 sen täyttösuhteen. Vaikka puskuri ei olisikaan täynnä aivan kynnysarvoon asti, joi-• « « ··;' loin uudet iteroinnit eivät ole sallittuja, voi olla edullista tarkistaa muut olemassa •.. i ’ olevat aikarajat; tämä suoritetaan vaiheessa 314. Vasta vaiheesta 314 saadun myön-

• t I

:: teisen päätöksen jälkeen vastaanotin sallii uusimpien dekoodauspäätösten uudelleen- • · · lomituksen vaiheessa 315. Saadut tulokset syötetään ennakkotietona uudelle ekvali-: * : 25 sointi- ja dekoodauskierrokselle, joka alkaa vaiheesta 306.

. Jos vaiheessa 312 havaitaan, että sallittujen iterointikierrosten lukumäärä on saavu-

M M I

tettu, tai jos vastaanottopuskurin havaitaan olevan riittävän täynnä vaiheessa 313, tai » · ·;·* jos jokin muu aikaraja täyttyy vaiheessa 314, siirrytään vaiheeseen 316, jossa vas-; Y: taanotin tarkistaa, ovatko uudelleenlähetykset sallittuja. Uudelleenlähetyksien sallit- 30 tavuus on yleensä sen radiokantajan ominaisuus, jota käytetään digitaalisten data- » « · *. lohkojen siirtoon. Jos uudelleenlähetykset on sallittu, uudelleenlähetyspyyntö aloite- * * · '··’ taan vaiheessa 317. Muussa tapauksessa virheelliseksi havaittu lohko todetaan käyt- » i * * · ' * tökelvottomaksi vaiheessa 318. Joka tapauksessa vastaanotin palaa vaiheeseen 304 jatkaakseen vastaanotetun tiedon käsittelyä.

7 111888

Vaiheina 312, 313 ja 314 kuvattua päätöksentekokriteerien valintaa voidaan yksinkertaistaa kuviossa 3 esitetystä. Vastaanotin voi esimerkiksi tyytyä pelkästään vas-taanottopuskurin täyttösuhteen valvontaan ja jättää suorittamatta mahdolliset iterointien sallittua lukumäärää tai jäljellä olevaa aikaa koskevat tarkistukset. Vaihtoehtoi-5 sesti jäljellä olevan ajan tarkistusta voidaan käyttää ainoana kriteerinä, erityisesti jos lähetysnopeus tiedetään vakioksi, siten että aika, joka on kulunut siitä, kun tietty lohko on luettu vastaanottopuskurista, vastaa tunnetusti aina vastaanottopuskurin täyttösuhdetta. Myös iterointien enimmäislukumäärää voidaan käyttää ainoana päätöksentekokriteerinä, jos voidaan taata, että vastaanotin kykenee aina suorittamaan 10 iterointien enimmäismäärän ennalta määriteltyä enimmäisaikaa lyhyemmässä ajassa.

Voidaan kuitenkin soveltaa myös muita päätöksentekokriteerejä. Esimerkiksi, jos virheentunnistusjärjestely sallii virheiden lukumäärän havaitsemisen, vastaanotin voi tarkistaa, onko tietty iterointikierros aiheuttanut lukumäärän vähenemistä. Jos virheiden lukumäärä pysyy samana perättäisistä iteroinneista huolimatta, ei iterointia 15 kannata enää jatkaa, vaikka ajoitus- tai muut rajat sallisivatkin vielä uuden iterointi-kierroksen toteuttamisen.

Muotoa, jossa dekoodauspäätökset syötetään uudelleenlomituksen kautta takaisin ekvalisointiprosessiin, on syytä tarkastella lähemmin. Virheentunnistusvaiheessa alkuperäisen, moniarvoisista digitaalisista näytteistä koostuneen lohkon täytyy olla 20 muunnettuna niin sanotuiksi koviksi päätöksiksi, mikä tarkoittaa, että jokaisen bitin ; arvo voi olla vain täsmälleen 0 tai täsmälleen 1. Aivan kanavadekoodauksen viime ·:· vaiheisiin asti voidaan kuitenkin soveltaa pehmeiden päätösten periaatetta, jolloin ··· jokaista bittiarvoa edustaa pelkkä todennäköisyys, että se on joko 0 tai 1. Keksintö .···. ei määrää, palautetaanko iteratiiviseen ekvalisointi- ja kanavadekoodausprosessiin . · · ·, 25 pehmeät vai kovat päätökset, vaikka monissa tapauksissa saadaankin parempia tu-loksia palauttamalla pehmeät päätökset.

• · • · ·

Edellä esitetyssä kuvauksessa ei ole tarkkaan määritelty, miten vastaanottopuskurin *:··: täyttösuhteen kriittinen kynnys tulisi määritellä. Keksintö ei vaadi nimenomaista määritelmää, koska täyttösuhteen kriittisyys riippuu sekä ekvalisointi- ja kanavade-30 koodaussilmukan prosessointikapasiteetista että vastaanotettujen pakettien käsitte-lyssä sallitusta enimmäisviiveestä. Jos ekvalisointi-ja kanavadekoodaussilmukka on hyvin nopea, suhteellisen suuren osan seuraavasta datalohkosta voidaan sallia varas-toituvan puskuriin, ja jos viive ei aiheuta ongelmia, puskurissa voi olla odottamassa ·:··· jopa useita datalohkoja sillä aikaa, kun ekvalisointi- ja kanavadekoodaussilmukka 35 yrittää rekonstruoida erityisen vakavasti vahingoittuneen datalohkon. Käytännön viestintätilanteissa, erityisesti niin sanotuissa kolmannen sukupolven digitaalisissa 8 111888 solukkoverkoissa, voi hyvin olla, että jokaisella radiokantajalla on omat, yksilöllisesti määritellyt viiverajansa, joten vastaanottopuskurin täyttösuhteen kriittisestä kynnyksestä on edullista tehdä dynaamisesti muuttuva. Nyt esillä olevan hakemuksen etuoikeuspäivänä tunnetun tekniikan valossa voidaan arvioida, että jos vastaan-5 ottopuskuriin saa kertyä korkeintaan neljä uutta datalohkoa, ennen kuin edellisen da-talohkon iterointi estetään, keksinnön mukainen menetelmä ei aiheuta lisäviivettä datalohkojen jatkuvaan vastaanottoon ja käsittelyyn.

On olemassa lukuisia eri menetelmiä puskurimuistin täyttösuhteen valvomiseksi. Keksintö ei millään tavoin rajoita menetelmän valintaa.

10 Epäitsenäisissä patenttivaatimuksissa esille tuotuja keksinnön piirteitä voidaan vapaasti yhdistellä, paitsi kun toisin on nimenomaisesti ilmoitettu.

» · • · • . · « · * • » · • · · · I * · • t • · · • · · • · » · • » · • · · • · • · · • »

• M

• · • · * · « • I I * · • · > » Φ • ·

Claims (11)

111888

1. Menetelmä vastaanotettujen datalohkojen käsittelemiseksi digitaalisessa radio-vastaanottimessa, jossa menetelmässä on seuraavat vaiheet: - vastaanotettu datalohko ekvalisoidaan (306) ja kanavadekoodataan (309) Ja 5. tarkistetaan (310), onko ekvalisoidussa ja kanavadekoodatussa datalohkossa virhei tä, tunnettu siitä, että siinä on seuraavat vaiheet: - valvotaan (303) vastaanotetun mutta ei vielä ekvalisoidun ja kanavadekoodatun datan määrää, 10. vasteena havainnolle, joka osoittaa, että ekvalisoitu ja kanavadekoodattu datalohko sisältää virheitä (310), tarkistetaan (313), alittaako vastaanotetun mutta ei vielä ekvalisoidun eikä kanavadekoodatun datan määrä tietyn kynnyksen ja - vasteena havainnolle, joka osoittaa, että vastaanotetun mutta ei vielä ekvalisoidun ja kanavadekoodatun datan määrä alittaa mainitun kynnyksen, se datalohko, jonka 15 on havaittu sisältävän virheitä, ekvalisoidaan ja kanavadekoodataan iteratiivisesti.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että siinä on vaihe, jossa tilapäisesti tallennetaan (302) vastaanotettuihin datalohkoihin kuuluvaa dataa puskurimuistiin ennen datalohkojen ekvalisointia ja kanavadekoodausta, siten että vaihe, jossa valvotaan (303) vastaanotetun mutta ei vielä ekvalisoidun eikä kanava- 20 dekoodatun datan määrää sisältää alivaiheen, jossa valvotaan mainitun puskurimuis- : V tin täyttösuhdetta. « · »

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että vaihe, jossa valvotaan vastaanotetun mutta ei vielä ekvalisoidun eikä kanavadekoodatun datan ;;; määrää, sisältää alivaiheen, jossa mitataan aikaa, joka on kulunut parhaillaan ekva- « ♦ ‘’ 25 lisoitavan ja kanavadekoodattavan lohkon ekvalisoinnin ja kanavadekoodauksen ai-• · *···' kamisesta.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että vaiheessa, jos-.··. sa iteratiivisesti ekvalisoidaan ja kanavadekoodataan datalohko, jonka on havaittu ‘ · * sisältävän virheitä, on seuraavat alivaiheet: v.: 30 -jokaisen iteratiivisen ekvalisointi- ja kanavadekoodauskierroksen jälkeen tarkiste- taan (303), onko iteratiivisesti ekvalisoidussa ja kanavadekoodatussa datalohkossa . virheitä ja , ’ . ’: - vasteena havainnolle, joka osoittaa, että iteratiivisesti ekvalisoidussa ja kanavade koodatussa datalohkossa havaittujen virheiden määrä alittaa tietyn kynnyksen, este·· 3 5 tään (311) uudet iteratiiviset kierrokset samalle datalohkolle. 111888

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että sen vaiheen lisäksi, jossa iteratiivisesti ekvalisoidaan ja kanavadekoodataan datalohko, jonka on havaittu sisältävän virheitä, menetelmässä on seuraavat alivaiheet: - lasketaan (312) datalohkon iteratiivisten ekvalisointi- ja kanavadekoodauskierros-5 ten lukumäärä ja - vasteena sille, että datalohkon iteratiivisten ekvalisointi- ja kanavadekoodauskier-rosten lukumäärä saavuttaa tietyn rajan, estetään uudet saman datalohkon iteratiiviset kierrokset.

6. Patenttivaatimuksen 4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että vaihe, jossa 10 iteratiivisesti ekvalisoidaan ja kanavadekoodataan datalohko, jonka on havaittu sisältävän virheitä, sisältää lisäksi seuraavat alivaiheet: - jokaisen iteratiivisen ekvalisointi- ja kanavadekoodausvaiheen jälkeen tarkistetaan (314) , salliiko tietty aikaraja uuden iteroinnin ja - vasteena havainnolle, että mainittu aikaraja ei salli uutta iterointia, estetään uudet 15 iterointikierrokset samalle datalohkolle.

7. Patenttivaatimuksen 4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että siinä on seuraavat vaiheet: - tutkitaan (316), sallitaanko uudelleenlähetykset niille datalohkoille, joiden havaittu virheellisyys ei alita mainittua kynnystä, ja 20. vasteena havainnolle, jonka mukaan uudelleenlähetykset sallitaan, aloitetaan (317) • · : uudelleenlähetyspyyntö sille datalohkolle, jonka havaittu virheellisyys ei alita maiti· nittua kynnystä. • M

8. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että siinä on vaihe, ’;;; ’ jossa datalohkon lomitus puretaan (308) ekvalisoinnin ja kanavadekoodauksen välil- • · ’ · · · ’ 25 lä, ja että vaiheessa, jossa iteratiivisesti ekvalisoidaan ja kanavadekoodataan se data-lohko, jonka on havaittu sisältävän virheitä, on alivaihe, jossa uudelleenlomitetaan (315) ne datalohkon osat, jotka syötetään takaisin ekvalisointiin yhtenä iterointipro- "‘ti sessin osana. •

9. Radiovastaanotin, jossa on vastaanotinketjussa sarjaan kytkettynä ekvalisaatto-30 ri (102, 205), kanavadekooderi (207) ja virheentunnistin (103, 208), tunnettu siitä, että siinä on päätöksentekoelin (104, 211) kytkettynä mainittuun virheentunnisti-. meen, joka päätöksentekoelin (104, 211) on järjestetty suorittamaan seuraavat tehtä- vät: • · - valvomaan vastaanotetun mutta ei vielä ekvalisoidun eikä kanavadekoodatun datan 35 määrää, 111888 - vasteena virheentimnistimen (103, 208) havainnolle, joka osoittaa että ekvalisoitu ja kanavadekoodattu datalohko sisältää virheitä, tarkistamaan, alittaako vastaanotetun mutta ei vielä ekvalisoidun eikä kanavadekoodatun datan määrä tietyn kynnyksen ja 5. vasteena havainnolle, joka osoittaa, että vastaanotetun mutta ei vielä ekvalisoidun eikä kanavadekoodatun datan määrä alittaa mainitun kynnyksen, aloittamaan iteratiivisen ekvalisoinnin ja kanavadekoodauksen sille datalohkolle, jonka on havaittu sisältävän virheitä.

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen radiovastaanotin, tunnettu siitä, että siinä on, 10 vastaanotettujen signaalien etenemissuunnassa ennen ekvalisaattoria, puskurimuisti (101, 204), siten että mainittu päätöksentekoelin (104, 211) on järjestetty valvomaan mainitun puskurimuistin täyttösuhdetta.

11. Patenttivaatimuksen 9 mukainen radiovastaanotin, tunnettu siitä, että siinä on lisäksi lomituksen purkaja (206) kytkettynä ekvalisaattorin (205) ja kanavadekoode- 15 rin (207) väliin ekvalisoidun, mutta ei vielä kanavadekoodatun datan lomituksen purkamiseksi, ja uudelleenlomittaja (210) kytkettynä kanavadekooderin (207) ja ekvalisaattorin (205) väliin sellaisen kanavadekoodatun datan uudelleenlomitusta varten, joka syötetään ennakkotietona iteratiiviselle ekvalisointi- ja kanavadekoodaus-kierrokselle. : · 20 Patentkrav