FI111790B - Menetelmä valon muodostamiseksi ja kannettava elektroniikkalaite - Google Patents

Description

111790

Menetelmä valon muodostamiseksi ja kannettava elektroniikkalaite

Nyt esillä oleva keksintö kohdistuu oheisen patenttivaatimuksen 1 joh-5 danto-osassa esitettyyn menetelmään valon muodostamiseksi. Keksintö kohdistuu lisäksi oheisen patenttivaatimuksen 6 johdanto-osan mukaiseen kannettavaan elektroniikkalaitteeseen. Keksintö kohdistuu vielä oheisen patenttivaatimuksen 11 johdanto-osan mukaiseen elekt-roluminesenssivalolähteeseen.

10

Kannettavissa elektroniikkalaitteissa, kuten langattomissa viestimissä, näyttölaitteena käytetään yleisesti nestekidenäyttöä (LCD, liquid crystal display). Koska nestekidenäyttö ei emittoi valoa, sitä on valaistava erityisesti silloin, kun ympäristön valoisuus ei riitä näytöllä esitetyn infor-15 maation havaitsemiseen. Lisäksi kannettavan elektroniikkalaitteen näppäimistöä voidaan valaista näppäinten havaitsemiseksi heikoissa valaistusolosuhteissa. Tyypillisesti näytön ja näppäimistön valaisuun käytettävänä taustavalona on sovellettu ns. elektroluminesenssivalo-lähdettä (EL, electroluminescent lamp). Tämän elektroluminesenssi-! 20 valolähteen etuna on mm. se, ettei tarvita erillisiä valojohteita ja että : elektroluminesenssivalolähde on suhteellisen ohut. Ongelmana tällai- i sessa elektroluminesenssivalolähteessä on mm. kirkkauden lisäämi- : nen. Elektroluminesenssivalolähteen kirkkautta voidaan lisätä nosta malla elektroluminesenssivalolähteen ohjausjännitteen taajuutta ja/tai , ·' · 25 ohjausjännitettä. Näillä molemmilla kirkkautta lisäävillä toimenpiteillä on kuitenkin elektroluminesenssivalolähteen elinikää lyhentävä vaikutus. Lisäksi kirkkauden muutos ei ole välttämättä riittävä sellaisessa sovelluksessa, jossa elektroluminesenssivalolähteen päälle tulevan varsinaisen LCD-näyttöelementin valonläpäisevyys on heikko. Tällöin on 30 erityisesti kannettavissa elektroniikkalaitteissa vaikea saavuttaa riittävää luminanssia taustavalolle elektroluminesenssivalolähteen avulla.

Oheisessa kuvassa 1 on esitetty erään tunnetun tekniikan mukaisen taustavalona käytettävän elektroluminesenssivalolähteen rakennetta : . 35 pelkistettynä poikkileikkauksena. Se on muodostettu samaan tapaan :· kuin kondensaattori, eli elektroluminesenssivalolähde käsittää kaksi johtavaa elektrodikerrosta L1, L2, joiden välissä on ainakin eristeker- 2 111790 ros L3. Näiden kerrosten lisäksi on elektroluminesenssinäytössä tavallisesti vielä luminesenssifosforikerros L4 läpinäkyvän pintaelektrodiker-roksen L1 ja taustaelektrodikerroksen L2 välissä. Lisäksi molemmilla pinnoilla on suojaava kerros L5, L6, joista pintakerros L5 on ainakin 5 osittain läpinäkyvä.

Elektroluminesenssivalolähde toimii seuraavasti. Kun jännite on kytketty pintaelektrodikerroksen L1 ja taustaelektrodikerroksen L2 välille, aiheuttaa se sähkökentän, jolloin fosforiatomit siirtyvät korkeammalle 10 energiatasolle. Sen jälkeen, kun sähkökenttä poistetaan, virittyneet atomit palaavat alempaan energiatilaan, jolloin atomeista emittoituu fotoneita, mikä on havaittavissa valona. Emittoituvan valon aallonpituuteen vaikuttaa mm. elektroluminesenssivalolähteessä käytettävä fosfori sekä jonkin verran jännitteen taajuus. Taajuuden kasvattaminen 15 siirtää valon aallonpituutta hieman sinisempään suuntaan. Erivärisiä elektroluminesenssivalolähteitä voidaan saada aikaan käyttämällä erityyppisiä fosforeita, lisäämällä fluoresoivia väriaineita luminesenssi-fosforikerrokseen L4 ja/tai käyttämällä värisuodattimia valolähteen päällä.

ί ; 20

Elektroluminesenssivalolähde vaatii toimiakseen suhteellisen suuren käyttöjännitteen, tyypillisesti luokkaa 160 V huipusta huippuun vaihtojännitettä, jonka taajuus on luokkaa 160 Hz. Kannettavissa laitteissa, kuten langattomissa viestimissä, tämä merkitsee sitä, että on käytet-25 tävä jännitekonvertteria, jolla pieni tasajännite muutetaan riittävän suureksi vaihtojännitteeksi.

Elektroluminesenssivalolähteiden ainakin osittain läpinäkyvä elektrodi-kerros on tyypillisesti muodostettu sputteroimalla. Tämä kerros koostuu 30 tunnetun tekniikan mukaisissa elektroluminesenssivalolähteissä tavalli-" simmin indium-tinaoksidista (ITO). Viime aikoina on kuitenkin kehitetty I·' menetelmiä, joilla läpinäkyvä elektrodikerros voidaan muodostaa pai namalla, jolloin elektrodikerroksesta on saatu luotettavampi ja kestävämpi erityisesti kosteutta vastaan. Tämän menetelmän epäkohtana on : 35 kuitenkin se, että se on kalliimpi kuin sputterointimenetelmä. Toisaalta tällä painamismenetelmällä voidaan valmistaa kolmikerroksisia elekt- 3 111790 roluminesenssivalolähteitä, jolloin on mahdollista aikaansaada kaksivärinen elektroluminesenssivalolähde.

Nyt esillä olevan keksinnön eräänä tarkoituksena on aikaansaada me-5 netelmä valon muodostamiseksi siten, että tunnetun tekniikan mukaisia epäkohtia voidaan vähentää merkittävässä määrin. Keksintö perustuu siihen ajatukseen, että käytetään elektroluminesenssivalolähdettä, joka käsittää ainakin kaksi luminoivaa kerrosta ja jossa ainakin kahden lu-minoivan kerroksen emittoivan valon väri on olennaisesti sama. Nyt 10 esillä olevan keksinnön mukaiselle menetelmälle on tunnusomaista se, mitä on esitetty oheisen patenttivaatimuksen 1 tunnusmerkkiosassa.

Nyt esillä olevan keksinnön mukaiselle kannettavalle elektroniikkalaitteelle on tunnusomaista se, mitä on esitetty oheisen patenttivaatimuksen 6 tunnusmerkkiosassa. Nyt esillä olevan keksinnön mukaiselle 15 elektroluminesenssivalolähteelle on vielä tunnusomaista se, mitä on esitetty oheisen patenttivaatimuksen 11 tunnusmerkkiosassa.

Nyt esillä olevalla keksinnöllä saavutetaan merkittäviä etuja tunnetun tekniikan mukaisiin ratkaisuihin verrattuna. Keksinnön mukaista me-; *. 20 netelmää sovellettaessa elektroluminesenssivalolähteen luminanssi on *«f v mahdollista saada noin kaksi kertaa suuremmaksi kuin tunnetun teknii- kan mukaisilla elektroluminesenssivalolähteillä. Mikäli vastaava lumi-. nanssi haluttaisiin saada tunnetun tekniikan mukaisia menetelmiä ja : “' elektroluminesenssivalolähteitä käyttämällä, tulisi joko käyttöjännitteen 25 taajuutta ja/tai käyttöjännitettä kasvattaa suuremmaksi kuin tämän keksinnön mukaisessa ratkaisussa. Keksinnön mukaisessa ratkaisussa, jossa tuotetaan taustavalo käyttäen vain kulloinkin tarvittavaa määrää kerroksia, esim. yhtä tai kahta kerrosta, voidaan vaikuttaa laitteen tehonkulutukseen taustavalon kirkkauden ollessa aina paras mahdolli-' 30 nen ympäristön valaistuksen suhteen. Tilanteessa, jossa ei tarvita maksimiluminanssia taustavalolle, voidaan valon muodostuksessa käytettävää luminoivaa kerrosta vaihdella, jolloin elektroluminesenssivalolähteen käyttöikää voidaan pidentää verrattuna tilanteeseen, jossa V valon muodostukseen käytetään aina samaa luminoivaa kerrosta.

: '· 35

Keksintöä selostetaan seuraavassa tarkemmin viitaten samalla oheisiin piirustuksiin, joissa 4 111790 kuva 1 esittää erästä tunnetun tekniikan mukaista elektrolumine-senssivalolähdettä pelkistettynä poikkileikkauksena, 5 kuva 2 esittää erään edullisen suoritusmuodon mukaista elek-troluminesenssivalolähdettä pelkistettynä poikkileikkauksena, kuva 3 esittää keksinnön erään edullisen suoritusmuodon mukaista 10 kannettavaa elektroniikkalaitetta pelkistettynä lohkokaa viona, ja kuva 4 esittää erästä keksinnön edullisen suoritusmuodon mukaisen kannettavan elektroniikkalaitteen yhteydessä käytettä-15 vää jänniteohjainta pelkistetysti.

Oheisessa kuvassa 2 on esitetty pelkistettynä poikkileikkauksena keksinnön erään edullisen suoritusmuodon mukaisen elektroluminesenssi-valolähteen 1 rakennetta. Se käsittää suojakerroksen L6, jonka päälle 20 on muodostettu taustaelektrodi L2 sekä eristekerros L3. Tämän eriste-kerroksen päälle on muodostettu ensimmäinen luminoiva kerros L7 ja ;v. sen päälle ainakin osittain läpinäkyvä ensimmäinen elektrodikerros L8.

Tämän päälle on sijoitettu toinen luminoiva kerros L9 sekä ainakin osittain läpinäkyvä toinen elektrodikerros L10. Päällimmäisenä tässä T | 25 rakenteessa on suojaava kerros L5, kuten polyetyleenifilmi (PET). Li- *;./ säksi oheiseen kuvaan 2 on merkitty tämän keksinnön edullisen suori- tusmuodon mukaisen luminesenssivalolähteen ohjausperiaatetta jän-nitelähteillä AC1, AC2, AC3. Siinä tilanteessa, että käyttöjännite syötetään ensimmäiseen elektrodikerrokseen L8 ja toiseen elektrodiker-• V 30 rokseen L10, toinen luminoiva kerros L9 emittoi valoa, jonka väri mää-räytyy pääasiassa tämän toisen luminoivan kerroksen fosforin tyypistä.

: Tätä tilannetta on havainnollistettu kuvassa 2 ensimmäisellä käyttöjän-

i t I

nitelähteellä AC1. Mikäli käyttöjännite syötetään taustaelektrodiin L2 ja ensimmäiseen elektrodikerrokseen L8, ensimmäinen luminoiva ker-’>j : 35 ros L7 emittoi valoa, jonka väri määräytyy pääasiassa tämän ensim- : ’ ‘ ‘: mäisen luminoivan kerroksen fosforin tyypistä. Tätä on havainnollistettu toisella käyttöjännitelähteellä AC2 oheisessa kuvassa 2. Näissä en- 5 111790 simmäisessä L7 ja toisessa luminoivassa kerroksessa L9 käytetään sopivimmin samantyyppistä fosforia, jolloin voidaan aikaansaada se, että molemmat luminoivat kerrokset L7, L9 emittoivat olennaisesti samanväristä valoa. Tällöin luminesenssivalolähteen kirkkautta saadaan 5 lisättyä siten, että aikaansaadaan valon emittoituminen sekä ensimmäisessä L7 että toisessa luminoivassa kerroksessa L9. Tämä voidaan tehdä seuraavasti. Käyttöjännite (merkitty kuvassa kolmantena käyttö-jännitelähteenä AC3) syötetään taustaelektrodiin L2 ja toiseen elektro-dikerrokseen L10, jolloin elektroluminesenssivalolähde emittoi valoa, 10 joka on ensimmäisen luminoivan kerroksen L7 ja toisen luminoivan kerroksen L9 emittoivan valon sekoitus, eli tässä tapauksessa samanväristä valoa, jonka luminanssi on n. kaksinkertainen yhden luminoivan kerroksen emittoivaan valon luminanssiin verrattuna. Kuvan 2 merkintöjä käyttäen ensimmäinen luminoiva kerros L7 ja toinen luminoiva 15 kerros L9 on muodostettu olennaisesti samoista materiaaleista. Läpinäkyvät elektrodikerrokset L8, L10 on elektroluminesenssivalo-lähteeseen 1 muodostettu sopivimmin painamalla.

Seuraavaksi selostetaan kuvassa 3 esitetyn keksinnön erään edullisen 20 suoritusmuodon mukaisen kannettavan elektroniikkalaitteen MS toimintaa. Kannettava elektroniikkalaite MS käsittää edullisesti suoritti- : ·. men 2, radio-osan 3, audiovälineet, kuten koodekin4a, kaiutti- » I· ·. men/kuulokkeen 4b ja mikrofonin 4c, näppäimistön 5, ja näytön 6.

• » . Lisäksi kannettava elektroniikkalaite MS käsittää välineet valon muo- • · ; 25 dostamiseksi edullisesti näytön 6 ja/tai näppäimistön 5 valaisemiseksi • · ’· tarvittaessa. Nämä välineet valon muodostamiseksi käsittävät edulli- • * t ··* sesti elektroluminesenssivalolähteen 1, jännitekonvertterin 7 ja jännite- ohjaimen 8. Elektroluminesenssivalolähde 1 käsittää ainakin kaksi valoa emittoivaa kerrosta siten, että ainakin kahdessa näistä valoa j’\: 30 emittoivista kerroksista käytetään sellaista materiaalia, jonka emittoivan valon väri on olennaisesti sama. Sopivimmin näissä kerroksissa L7, L9 . \ käytetään samaa materiaalia, kuten fosforia.

’·:·* Jännitekonvertterilla 7 muodostetaan kannettavan elektroniikkalait- :T: 35 teen MS käyttöjännitelähteestä, kuten akusta 10, elektroluminesenssi- valolähteen 1 käyttöjännite, mikä tyypillisesti on luokkaa 160V huipusta huippuun vaihtojännitettä, jonka taajuus on luokkaa 160 Hz. Jän- 6 111790 niteohjaimella 8 tämä elektroluminesenssivalolähteen 1 käyttöjännite voidaan kytkeä elektroluminesenssivalolähteen 1 käyttöjännitelinjoihin V1, V2, V3 kulloinkin tarvittavalla tavalla. Tilanteessa, jossa valolähteen valoa ei käytetä, käyttöjännitettä ei kytketä elektroluminesenssi-5 valolähteelle 1. Tällöin myös voidaan tarvittaessa jännitekonvertteri 7 kytkeä pois toiminnasta. Silloin, kun tarvitaan mahdollisimman kirkas valo, toimitaan keksinnön erään edullisen suoritusmuodon mukaisessa kannettavassa elektroniikkalaitteessa MS seuraavasti. Suoritin 2 ohjaa jänniteohjainta 8 siten, että jännitekonvertterin 7 muodostama käyttö-10 jännite kytketään elektroluminesenssivalolähteen 1 ensimmäiseen käyttöjännitelinjaan V1 sekä kolmanteen käyttöjännitelinjaan V3. Tämä ensimmäinen käyttöjännitelinja V1 on kytketty elektroluminesenssivalolähteen toiseen elektrodikerrokseen L10. Vastaavasti kolmas käyttöjännitelinja V3 on kytketty elektroluminesenssivalolähteen 1 toi-15 seen elektrodikerrokseen L10. Tällöin elektroluminesenssivalolähtees-sä 1 ensimmäinen luminoiva kerros L7 emittoi valoa ja toinen luminoiva kerros L9 emittoi olennaisesti samanväristä valoa kuin ensimmäinen luminoiva kerros. Tällöin elektroluminesenssivalolähteen luminanssi on noin kaksi kertaa suurempi kuin yhden luminoivan kerroksen L7, L9 20 muodostaman valon voimakkuus. Mikäli vastaava luminanssi haluttaisiin saada tunnetun tekniikan mukaisia menetelmiä ja elektrolumine-; senssivalolähteitä käyttämällä, tulisi joko käyttöjännitteen taajuutta ja/tai käyttöjännitettä kasvattaa suuremmaksi kuin tämän keksinnön • I · mukaisessa ratkaisussa.

:::: 25 > I t

Tilanteessa, jossa ei tarvita maksimiluminanssia taustavalolle, voidaan jänniteohjaimella kytkeä käyttöjännite esimerkiksi taustaelektrodin L2 ja ensimmäisen läpinäkyvän elektrodikerroksen L8 väliin tai ensimmäisen läpinäkyvän elektrodikerroksen L8 ja toisen läpinäkyvän elektrodi-30 kerroksen L10 väliin. Tällöin vain se luminoiva kerros L7, L9 emittoi valoa, johon käyttöjännite on kytketty. Lisäksi tällaisessa tilanteessa . \t voidaan vaihdella käyttöjännitettä taustaelektrodin L2 ja toisen läpi- näkyvän elektrodikerroksen L10 välillä ja pitäen samalla toinen käyttö-jännitelinja kytkettynä ensimmäiseen läpinäkyvään elektrodikerrokseen 35 L8. Tällöin luminanssi on olennaisesti puolet maksimista, mutta koska molempia luminesoivia kerroksia L7, L9 käytetään väliajoin valon emit-toimiseen, voidaan elektroluminesenssivalolähteen 1 käyttöikää 7 111790 pidentää verrattuna tilanteeseen, jossa valonmuodostukseen käytetään aina samaa luminoivaa kerrosta.

Jännitekonvertterina 7 voidaan käyttää sinänsä tunnettua jännitekon-5 vertteria, jossa kannettavan elektroniikkalaitteen käyttöjännitelähteestä saadaan muodostetuksi riittävän suuri vaihtojännite elektroluminesens-sivalolähteen 1 käyttöjännitteeksi. Tämän jännitekonvertterin rakenne on alan asiantuntijan tuntemaa tekniikkaa, joten sen tarkempi kuvaus tässä yhteydessä ei ole tarpeen.

10 Jänniteohjain 8 käsittää edullisesti puolijohdekytkimiä, kuten transisto- reita, esimerkiksi MOSFET-transistoreita, joilla jännitekonvertterin ensimmäinen ulostulojännitelinja OI ja toinen ulostulojännitelinja 02 voidaan kytkeä tarvittavissa kombinaatioissa elektroluminesenssivalo- 15 lähteen 1 käyttöjänniteIinjoihin V1, V2, V3. Näiden kytkimien asentoa ohjataan ohjausväylän 9 linjojen avulla edullisesti binäärisignaaleina.

Oheisessa kuvassa 4 on esitetty eräs edullinen suoritusmuoto tämän jänniteohjaimen 8 rakenteesta pelkistetysti. Jänniteohjain 8 käsittää neljä transistoria T1, T2, T3, T4, jotka ovat edullisesti MOSFET-tran- 20 sistoreita. Näiden transistoreiden tulee kestää ainakin elektrolumine- senssivalolähteen 1 käyttöjännitteen suuruinen jännite. Näitä transisto- :·<·. reita T1-T4 käytetään tässä suoritusmuodossa kytkiminä. Ohjaustieto ! ·. viedään näiden transistoreiden hiloille G1—G4 ohjausväylän 9 linjojen • > · 9a-9d välityksellä esimerkiksi siten, että ensimmäisellä ohjauslin- I 25 jalla9a ohjataan ensimmäistä transistoria T1, toisella ohjauslinjalla 9b • * * *:./ ohjataan toista transistoria T2, kolmannella ohjauslinjalla 9c ohjataan ”;* kolmatta transistoria T3, ja neljännellä ohjauslinjalla 9d ohjataan nel- jättä transistoriaT4. Tilanteessa, jossa käyttöjännite halutaan kytkeä ensimmäiseen elektrodiin L8 ja toiseen elektrodiin L10, ohjataan edulli-F\: 30 sesti transistori T2 ja transistori T4 johtaviksi, jolloin jännitekonvertterin ensimmäinen jännitelinja 01 kytkeytyy elektroluminesenssivaloläh-; teen 1 toiseen käyttöjännitelinjaan V2 ja vastaavasti jännitekonvertterin \\V toinen jännitelinja 02 kytkeytyy elektroluminesenssivalolähteen 1 kol- manteen käyttöjännitelinjaan V3. Ohjausväylän 9 linjojen 9a-9d kautta :T: 35 välitettävä tieto on edullisesti binääritietoa, jolloin kunkin väylän arvona voi olla joko looginen 0 tai looginen 1. Looginen 0 vastaa esimerkiksi noin 0 voltin jännitearvoa, ja vastaavasti looginen 1 vastaa edullisesti 8 111790 noin kannettavan elektroniikkalaitteen MS käyttöjännitettä vastaavaa jännitearvoa, esim. noin 3 V. Tämä ohjausväylä 9 on kytketty edullisesti suorittimen liityntälinjoihin, mikä on alan asiantuntijan sinänsä tuntemaa tekniikkaa. On selvää, että edellä esitetty jänniteohjaimen 8 5 rakenne on vain eräs esimerkki ja käytännön sovelluksissa voidaan käyttää myös muita jänniteohjaintoteutuksia.

Valolähteen 1 päälle- ja poiskytkemisessä voidaan käyttää useita eri kriteereitä. Kannettava elektroniikkalaite MS voi käsittää esimerkiksi 10 valoherkän anturin, jolla mitataan ympäristön valaistusta. Tällöin, mikäli ympäristön valaistus laskee ennalta määrätyn arvon alle, kytketään valolähde päälle esimerkiksi ensimmäisellä luminanssilla silloin, kun käyttäjä näppäilee näppäimistöä, tai esimerkiksi kun puhelu on tulossa. Valo helpottaa käyttäjää paremmin näkemään näytöllä 6 esitettävää 15 informaatiota, esimerkiksi sen, mistä puhelu on tulossa. Lisäksi voidaan määrittää toinen valaistuksen kynnysarvo, jolloin ympäristön valaistuksen alittaessa tämän toisen kynnysarvon asetetaan valolähteen muodostama valo toiseen luminanssiarvoon soveltaen keksinnön edullisen suoritusmuodon mukaista menetelmää, jolloin ainakin kaksi 20 elektroluminesenssivalolähteen 1 luminoivaa kerrosta L7, L9 emittoi valoa. Valolähteen sammuttamisessa voidaan käyttää esimerkiksi vii-vettä, jolloin valolähde sammutetaan tietyn ajan kuluttua näppäimistön painalluksista ja/tai puhelun päättymisestä. Lisäksi kannettava elektro-niikkalaite MS voi käsittää useampia keksinnön edullisen suoritusmuo-: 25 don mukaisia elektroluminesenssivalolähteitä, jolloin esimerkiksi näy- tölle 6 ja näppäimistölle 5 on muodostettu oma valolähteensä. Tällöin ’···' näitä näppäimistön 5 ja näytön 6 valolähteitä voidaan ohjata erikseen, ja esimerkiksi käyttäjä voi kannettavan elektroniikkalaitteen asetuksista määrittää se, mitä valolähteitä käytetään tarvittaessa. Keksinnön : 30 mukaisen elektroluminesenssivalolähteen 1 ohjaamisessa tarvittavat .·’*: toimenpiteet voidaan toteuttaa edullisesti kannettavan elektroniikka- . laitteen suorittimen 2 ohjelmakäskyinä.

I I t · f f f * » ·;*' Valolähteen 1 muodostamaa valoa käytetään kannettavissa elektro- : 35 niikkalaitteissa edullisesti ns. taustavalona, mutta on selvää, että valon Γ": tulosuunnalla valaistavaan kohteeseen ei ole merkitystä nyt esillä ole van keksinnön kannalta. Valon tulosuunta voi olla myös esim. valaista- 9 111790 van kohteen sivulta. Joissakin sovelluksissa voidaan käyttää myös valojohteita, joilla valolähteen muodostama valo johdetaan valaistavaan kohteeseen halutusta suunnasta.

5 Keksinnön erään toisen edullisen suoritusmuodon mukaisessa menetelmässä käytetään elektroluminesenssivalolähteen yhdessä tai useammassa luminoivassa kerroksessa L7, L9 ns. konversioaineita. Nämä konversioaineet aikaansaavat värin muutoksen joko itse luminoivassa kerroksessa, tai tilanteessa, jossa yhden luminoivan kerroksen muo-10 dostama valo johdetaan toisen luminoivan kerroksen läpi. Esimerkiksi sinivihreästä fosforista/elektroluminsesenssivalolähteestä voidaan muodostaa valkoista valoa lisäämällä sopivaa konversioainetta luminoivan kerroksen L7, L9 päälle. Samoin, kuvan 2 merkintöjä käyttäen, jos ensimmäisen luminoivan kerroksen L7 muodostaman valon 15 spektri muuttuu läpäistessään toisen luminoivan kerroksen L9, niin ensimmäisen luminoivan kerroksen L7 muodostuksessa huomioidaan tämä värimuutos. Tällöin ensimmäisessä luminoivassa kerroksessa L7 käytetään sellaista konversioainetta, jolla ensimmäisen luminoivan kerroksen L7 muodostaman valon väri muuttuu läpäistessään toisen 20 luminoivan kerroksen L9 olennaisesti samaksi kuin toisen luminoivan kerroksen L9 muodostaman valon väri. Vastaavasti, mikäli elektrolu-minsesenssivalolähde käsittää useampia kuin kaksi luminoivaa ker-' ·. rosta L7, L9, huomioidaan ylempien luminoivien kerrosten aiheuttamat . . t värimuutokset alempien luminoivien kerrosten koostumuksessa.

; 25

Vaikka edellä on kuvattu valon muodostamisperiaatetta elektrolumine-*· ·’ senssivalolähteellä, on keksintö sovellettavissa muihinkin valolähteisiin, jotka toimivat samalla periaatteella.

i v.· 30 On selvää, että keksintöä ei ole rajoitettu ainoastaan edellä esitettyihin suoritusmuotoihin, vaan sitä voidaan muunnella oheisten patenttivaa- i i > . \t timusten puitteissa.

) i I t » ♦ I »

I I I

Claims (12)

111790

1. Menetelmä valon muodostamiseksi, jossa valolähteenä (1) käytetään elektroluminesenssivalolähdettä, joka käsittää ainakin kaksi 5 luminoivaa kerrosta (L7, L9), ja että ainakin kahdessa luminoivassa kerroksessa (L7, L9) muodostettavan valon väri on olennaisesti sama valon emittoituessa valolähteestä (1), tunnettu siitä, että ainakin ensimmäisessä luminoivassa kerroksessa (L7) muodostettava valo johdetaan ainakin toisen luminoivan kerroksen (L9) läpi, että ainakin 10 mainittu toinen luminoiva kerros (L9) aikaansaa ensimmäisen luminoivan kerroksen (L7) muodostaman valon värin muuttumisen, jolloin ainakin mainitussa ensimmäisessä luminoivassa kerroksessa (L7) käytetään konversioainetta, jolla mainitun ensimmäisen luminoivan kerroksen muodostaman valon väri muuttuu mainitun toisen luminoivan 15 kerroksen (L9) läpäistyään olennaisesti samaksi kuin mainitussa toisessa luminoivassa kerroksessa (L9) muodostettavissa olevan valon väri.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että 20 valolähteen (1) muodostamaa valoa käytetään näytön (6) valaisemi- ;’'*·· seen. »· * ·

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, . : että valolähteen (1) muodostamaa valoa käytetään näppäimistön (5) .···.* 25 valaisemiseen.

4. Jonkin patenttivaatimuksen 1—3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että valolähteen (1) muodostaman valon voimakkuutta säädetään : käyttämällä valon muodostuksessa yhtä tai useampaa luminoivaa ker- 30 rosta (L7, L9).

• » • « .··*. 5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että selvitetään kannettavan elektroniikkalaitteen ympäristön valaistusta, ·;;; jolloin valon voimakkuuden säätö suoritetaan automaattisesti ympäris- ’· · 35 tön valaistuksen perusteella. 111790

6. Kannettava elektroniikkalaite, joka käsittää elektroluminesenssiva-lolähteen (1), joka käsittää ainakin kaksi luminoivaa kerrosta (L7, L9), ja että ainakin kaksi luminoivaa kerrosta (L7, L9) on järjestetty emittoimaan olennaisesti samanväristä valoa valolähteestä (1), tunnettu 5 siitä, että ainakin ensimmäisessä luminoivassa kerroksessa (L7) muodostettava valo on järjestetty johdettavaksi ainakin toisen luminoivan kerroksen (L9) läpi, että ainakin mainittu toinen luminoiva kerros (L9) on järjestetty aikaansaamaan ensimmäisen luminoivan kerroksen (L7) muodostaman valon värin muuttumisen, jolloin ainakin mainitussa 10 ensimmäisessä luminoivassa kerroksessa (L7) on käytetty konversio-ainetta, jolla mainitun ensimmäisen luminoivan kerroksen muodostaman valon väri on järjestetty muutettavaksi mainitun toisen luminoivan kerroksen (L9) läpäistyään olennaisesti samaksi kuin mainitussa toisessa luminoivassa kerroksessa (L9) muodostettavissa olevan valon 15 väri.

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen kannettava elektroniikkalaite, tunnettu siitä, että mainitut ainakin kaksi luminoivaa kerrosta (L7, L9) on muodostettu fosforista. 20

8. Patenttivaatimuksen 6 tai 7 mukainen kannettava elektroniikkalaite, joka käsittää näytön (6), tunnettu siitä, että valolähde (1) on järjes- ; : tetty valaisemaan näyttöä (6). .··! 25

9. Jonkin patenttivaatimuksen 6—8 mukainen kannettava elektroniik- kalaite, joka käsittää näppäimistön (5), tunnettu siitä, että valo- '·*·' lähde (1) on järjestetty valaisemaan näppäimistöä (5). • * · : V

10. Jonkin patenttivaatimuksen 6—9 mukainen kannettava elektro- I I « 30 niikkalaite, tunnettu siitä, että se on langaton viestin. • · t .···.

11. Elektroluminesenssivalolähde (1), joka käsittää ainakin ensimmäi- sen luminoivan kerroksen (L7) ja toisen luminoivan kerroksen (L9) ja ···:’ että ainakin kaksi luminoivaa kerrosta (L7, L9) on järjestetty emittoi- 35 maan olennaisesti samanväristä valoa elektroluminesenssivaloläh- teestä(1) , tunnettu siitä, että ainakin ensimmäisessä luminoivassa kerroksessa (L7) muodostettava valo on järjestetty johdettavaksi aina- 111790 kin toisen luminoivan kerroksen (L9) läpi, että ainakin mainittu toinen luminoiva kerros (L9) on järjestetty aikaansaamaan ensimmäisen luminoivan kerroksen (L7) muodostaman valon värin muuttumisen, jolloin ainakin mainitussa ensimmäisessä luminoivassa kerroksessa (L7) 5 on käytetty konversioainetta, jolla mainitun ensimmäisen luminoivan kerroksen muodostaman valon väri on järjestetty muutettavaksi mainitun toisen luminoivan kerroksen (L9) läpäistyään olennaisesti samaksi kuin mainitussa toisessa luminoivassa kerroksessa (L9) muodostettavissa olevan valon väri. 10

12. Patenttivaatimuksen 11 mukainen elektroluminesenssivalolähde, tunnettu siitä, että se käsittää ainakin ensimmäisen (L8) ja toisen elektrodikerroksen (L10), taustaelektrodin (L2), ja välineet (V1, V2, V3) käyttöjännitteen johtamiseksi mainittuun taustaelektrodiin (L2) sekä 15 ensimmäiseen (L8) ja toiseen elektrodikerrokseen (L10), että mainittu ensimmäinen luminoiva kerros (L7) on sijoitettu mainittujen ensimmäisen elektrodikerroksen (L8) ja taustaelektrodin (L2) väliin, ja että mainittu toinen luminoiva kerros (L9) on sijoitettu mainittujen ensimmäisen (L8) ja toisen elektrodikerroksen (L10) väliin. 20 * · • · »* * * * » · * 111790