FI111683B - Menetelmä langattoman viestimen ominaisuuksien tallentamiseksi ja informoimiseksi, langaton viestin sekä langaton tiedonsiirtojärjestelmä - Google Patents

Description

, 111683

Menetelmä langattoman viestimen ominaisuuksien tallentamiseksi ja informoimiseksi, langaton viestin sekä langaton tiedonsiirtojärjestelmä

Nyt esillä oleva keksinnön kohteena on menetelmä langattoman viesti-5 men ainakin yhden ominaisuuden tallentamiseksi ja informoimiseksi matkaviestinverkkoon, johon langattomaan viestimeen tallennetaan tunnistetietoa langattoman viestimen tunnistamiseksi matkaviestinverkossa, ja ainakin yhtä ominaisuutta kuvaava parametritieto tallennetaan mainittuun langattomaan viestimeen ja välitetään mainitusta langatto-10 masta viestimestä matkaviestinverkkoon. Tämän keksinnön kohteena on lisäksi langaton viestin, joka käsittää välineet mainitun langattoman viestimen ainakin yhden ominaisuuden informoimiseksi matkaviestinverkkoon, välineet langattoman viestimen tunnistetiedon tallentamiseksi, välineet ainakin yhtä langattoman viestimen ominaisuutta kuvaa-15 van parametritiedon tallentamiseksi, ja välineet ainakin yhden paramet- ritiedon välittämiseksi langattomasta viestimestä mainittuun matkaviestinverkkoon. Keksinnön kohteena on vielä langaton tiedonsiirtojärjestelmä joka käsittää ainakin matkaviestinverkon, langattoman viestimen, välineet mainitun langattoman viestimen ainakin yhden ominaisuuden 20 informoimiseksi matkaviestinverkkoon, välineet langattoman viestimen tunnistamiseksi matkaviestinverkossa käytettävän tunnistetiedon tallentamiseksi, välineet ainakin yhtä langattoman viestimen ominaisuutta kuvaavan parametritiedon tallentamiseksi langattomaan viestimeen, ja välineet ainakin yhden parametritiedon välittämiseksi langattomasta 25 viestimestä mainittuun matkaviestinverkkoon.

• * I

Käytössä olevien matkaviestimien, kuten matkapäätteiden ja erityisesti henkilökohtaisten kannettavien matkapuhelimien lukumäärä on kasvanut jatkuvasti. Nämä laitteet toimivat nykyaikaisessa solukkoverkkoon 30 perustuvassa yleisessä matkaviestinverkossa (PLMN, Public Land Mobile Network), kuten standardoitu GSM-järjestelmä (Global System for Mobile Communications) sekä GSM 1800 ja PCS 1900 järjestelmät. Verkko-operaattorit pyrkivät jatkuvasti myös kehittämään matkaviestimien käyttäjille tarjoamiaan palveluja. Tällainen palvelu on mm. tiedon-35 siirtoyhteyksien tarjoaminen kiinteän yleisen puhelinverkon (PSTN, Public Switched Telephone Network) lisäksi yleiseen pakettiverkkoon (PDN, Packet Data Network) ja digitaalisen monipalveluverkon (ISDN, Integrated Services Digital Network) palveluihin. Näiden tiedonsiirtoyh- 2 111683 teyksien avulla voivat esimerkiksi Internet-verkon palveluntarjoajat kehittää palvelujaan matkaviestimien, kuten matkapuhelimien ja niihin esimerkiksi PCMCIA-korttien avulla kytkettävien mikrotietokoneiden (PC, Personal Computer) käyttäjille.

5

Lisääntyvä multimediasovellusten käyttö asettaa PSTN-verkon lisäksi vaatimuksia erityisesti myös langattoman tiedonsiirtoverkon järjestelmille, kuten PLMN-verkolle. Tällöin järjestelmien on sovelluttava tekstin ja datan lisäksi myös grafiikan, äänen ja liikkuvan kuvan välitykseen. So-10 velluksia ovat esimerkiksi videoneuvottelut, reaaliaikaisen videokuvan välitys lääketieteellisten tutkimusten yhteydessä, korkearesoluutioisten kuvien siirto, yritysten Intranet-verkkojen tiedonsiirto, interaktiiviset pelit ja musiikin välitys. Näiden sovellusten erityisenä ominaisuutena on, että ne vaativat tiedonsiirtokapasiteetiltaan myös riittävän nopean yhteyden 15 tiedonsiirtoverkon tiedonsiirtolaitteiden välille, ja että tiedonsiirto tapahtuu usein lyhyissä jaksoissa.

Esimerkiksi nykyisessä GSM-järjestelmässä tiedonsiirtolaitteiden, kuten matkaviestimen ja tukiaseman välinen tiedonsiirto yhdellä loogisella ra-20 diokanavalla tapahtuu nopeudella 9,6 kbit/s. GSM-järjestelmään on kehitetty myös HSCSD-palvelu (High Speed Circuit Switched Data), jonka tiedonsiirtokyky on jopa 64 kbit/s. Tällöin tämä palvelu käyttää tiedonsiirtoon matkaviestimen ja tukiaseman välillä fyysisen radiokanavan kaikkia kahdeksaa loogista radiokanavaa. Näin matkaviestimen käyttä-25 jälle voidaan tarjota digitaaliset yhteydet nopeudeltaan 64 kbit/s ISDN-verkkoon ja sen palveluntarjoajien tiedonsiirtolaitteisiin. Toinen GSM-järjestelmään perustuva järjestelmä on pakettikytkentäinen GPRS-jär-jestelmä (General Packet Radio Service). Tämä järjestelmä tehostaa tiedonsiirtoa, sillä samaa loogista radiokanavaa voivat käyttää useat eri 30 matkaviestintilaajat. Esimerkiksi matkaviestimen ja tukiaseman välillä tapahtuu tiedonsiirtoa vain tarvittaessa eikä looginen radiokanava ole Γ varattuna vain yhden matkaviestimen ja tukiaseman välistä tiedonsiirtoa varten. Järjestelmässä vallitsee matkaviestimen ja GPRS-järjestelmän välillä ns. virtuaalinen tiedonsiirtoyhteys. Nykyisen GPRS-järjestelmän 35 tiedonsiirtokyky yhdellä loogisella radiokanavalla on jopa 21 kbit/s ja kaikkia loogisia radiokanavia käyttäen jopa 171 kbit/s. Tulevaisuuden langatonta multimediaa tukevista järjestelmistä mainittakoon laajakaistainen UMTS-järjestelmä (Universal Mobile Telecommunications Sys- 3 111683 tem), jolloin tavoitteena on nopeus, joka hetkellisesti on jopa useita Mbit/s.

Kolmannen sukupolven järjestelmissä on esitetty verkkopalvelun ja pal-5 velun käsitteet, verkkopalvelu vastaa yleisesti vanhempaa liikenne-kanavan käsitettä jossa on määritelty esimerkiksi käytettävä tiedonsiirtonopeus ja palvelun laatu (QoS, Quality of Service), jotka järjestelmä tarjoaa matkaviestimen ja järjestelmän jonkin toisen osan välisessä tie-dosiirrossa. Esimerkiksi matkaviestimen ja tukiaseman välinen verkko-10 palvelu on radioverkkopalvelu ja radioverkko-ohjaimen ja ydinverkon välinen verkkopalvelu on lu verkkopalvelu (Interface UMTS bearer). Radioverkko-ohjaimen ja ydinverkon välistä rajapintaa kutsutaan lu-ra-japinnaksi. Palvelulla tarkoitetaan tässä yhteydessä matkaviestinjärjestelmän tarjoamaa toimintoa joidenkin tehtävien suorittamiseksi, esim. 15 tietopalvelut suorittavat jonkinlaista tiedonsiirtoa tiedonsiirtojärjestelmässä, puhelupalvelut liittyvät puheluihin, multimediaan, jne. Eräänä kolmannen sukupolven matkaviestinjärjestelmien tehtävänä on hoitaa (muodostaa, ylläpitää ja keskeyttää tarpeen mukaan) verkkopalveluja siten, että jokainen pyydetty palvelu voidaan tarjota matkaviestimille 20 käytettävissä olevaa kaistanleveyttä tuhlaamatta.

Palvelun laatutaso määrittelee mm. sen, kuinka paketteja (PDU, Packet Data Units) käsitellään siirron aikana GPRS-verkossa. Esimerkiksi yh-teysosoitteita varten määritellyillä palvelun laatutasoilla kontrolloidaan 25 lähetysjärjestystä, puskurointia (pakettijonot) ja pakettien hylkäystä tu-.. kisolmussa ja yhdyskäytävätukisolmussa erityisesti tilanteissa, joissa kahdessa tai useammassa yhteydessä on samanaikaisesti paketteja lähetettävänä. Erilaiset palvelun laatutasot määrittävät erilaiset viiveet pakettien siirtymiselle yhteyden eri päiden välillä, sekä eri palvelun 30 laatutason yhteyksien bittinopeudet ja hylättävissä olevien/ pakettien määrän.

• t • <

Myös esimerkiksi piirikytkentäisissä verkoissa, kuten nopean yhteyden piirikytkentäisissä verkoissa voidaan jokaiselle yhteydelle määrittää 35 useita palvelun laatutasoja. Erilaiset palvelun laatutasot voidaan saada aikaan varaamalla yhteydelle eri määrä loogisia kanavia.

4 111683

Jokaista yhteyttä (yhteysosoitetta) varten voidaan pyytää erilaista palvelun laatutasoa. Esimerkiksi sähköpostiyhteyksissä voidaan sallia suhteellisen pitkä viive sanoman siirtymisessä. Kuitenkin esimerkiksi interaktiivisissa sovelluksissa vaaditaan nopeaa pakettien välitystä.

5 Joissakin sovelluksissa, kuten tiedostojen siirrossa, on tärkeää se, että paketit siirtyvät virheettömästi, jolloin paketteja lähetetään tarvittaessa uudelleen virhetilanteissa.

Multimediapalvelujen käyttämiseksi tiedonsiirtolaite, kuten langaton 10 viestin muodostaa tiedonsiirtoyhteyden PLMN-verkkoon ja tämän verkon tiedonsiirtolaitteen palvelimeen, josta multimediapalvelut ovat saatavilla. Tälläinen palvelu voi olla esimerkiksi sanomapalvelu, jolla tarkoitetaan lyhytsanomien lähetyspalvelua (SMS, Short Message Service) sekä hakupalvelua. Vastaanottava tiedonsiirtolaite johon tiedonsiirto-15 yhteys on muodostettu, sekä tiedonsiirtolaitteen palvelin voi sijaita myös toisessa PLMN-verkossa.

Kaikki tiedonsiirtoverkon tiedonsiirtolaitteet, esimerkiksi PLMN-verk-koon yhteydessä olevat matkaviestimet eivät ole ominaisuuksiltaan 20 sellaisia, että ne tukisivat esimerkiksi nopeampia tiedonsiirtoyhteyksiä tai pakettimuotoista tiedonsiirtoa. Kuitenkin myös iältään vanhempia ja ominaisuuksiltaan rajoitettuja laitteita on voitava käyttää tiedonsiirtoverkossa, joka tukee ominaisuuksiltaan monipuolisempia tiedonsiirtolaitteita. Siten verkon tulisi pystyä kytkemään perinteisiä matkapuhelimia, 25 jotka puheen välityksen lisäksi tukevat vain tekstimuotoista tiedonsiir-.. toa, kuten SMS-viestejä, ja langattomia viestimiä, joilla on mahdollista käyttää esimerkiksi Internet-verkon palveluja. Eräs ominaisuuksiltaan monipuolinen langaton viestin on Nokia Communicator 9110 kommuni-kaattori, jossa yhdistyvät solukkopuhelimen (CMT, Cellular Mobile Te-30 lephone) ja PDA-laitteen (Personal Digital Assistant) ominaisuudet. Jäljempänä tästä laitteesta ja sen tulevaisuuden kehityssovelluksista käytetään nimitystä kommunikaattori. Tulevaisuuden multimedian käyttöön soveltuvat langattomat viestimet eli multimediaviestimet soveltuvat hyvin sekä grafiikan, äänen että liikkuvan kuvan vastaanottoon. 35 Kehittelyn alla olevista PSTN-verkkoon kytkeytyvistä tiedonsiirtolaitteista mainittakoon esimerkiksi Internet-verkon kautta puheluja välittävät puhelimet, jotka välittävät myös videokuvaa.

5 111683

Tunnetun tekniikan mukaisten järjestelmien yhtenä ongelmana on se, ettei matkaviestinverkko tunne yhdistettäviksi tarkoitettujen tiedonsiirto-laitteiden kaikkia ominaisuuksia. Tästä syystä matkaviestiverkko saattaa yrittää yhdistää puhelun vastaanottavaan tiedonsiirtolaitteeseen 5 vaikka ko. laite ei pysty käsittelemään puhelua kunnolla. Puhelu voi olla esim. datapuhelu, jonka haluttu tiedonsiirtonopeus on 14400bit/s, vaikka vastaanottava tiedonsiirtolaite pystyy lähettämään ja vastaanottamaan vain nopeudella 9600 bit/s, 10 Tunnetun tekniikan eräänä toisena ongelmana on se, että tiedonsiirtoverkon palveluntarjoajien tiedonsiirtolaitteet eivät tunne vastaanottavan tiedonsiirtolaitteen kaikkia ominaisuuksia, mikä vaikuttaa tiedonsiirtoon ja informaation esittämiseen. Tällöin esimerkiksi multimediapalveluja tarjoava palvelin voi lähettää matkaviestimeen, kommunikaattoriin tai 15 langattomaan multimediaviestimeen tietoja muodossa, joka ei ole yhteensopiva laitteen kanssa, tai tietoja ei voida lainkaan vastaanottaa. Tällöin esimerkiksi lähetettävän grafiikan tarkkuus eli resoluutio saattaa olla liian suuri vastaanottavan laitteen näytön toistokykyyn verrattuna, lähetettävä liikkuva videokuva tai kuvainformaatio on koodattu muo-20 toon, jota vastaanottava laite ei tunnista, tai interaktiivinen sovellus sisältää esimerkiksi täytettävän kaavakkeen, johon tietojen sisäänsyöttö ei ole mahdollista vastaanottavaa laitetta käyttäen, tai kaavakkeen täyttö vaatii osoitinlaitteen, mutta vastaanottava laite ei sisällä osoitinlaitetta. Mikäli tiedonsiirto edellä mainituista tunnetun tekniikan ongel-25 mistä huolimatta suoritetaan, on tästä seurauksena, että tuhlataan tiedonsiirtoverkon käytössä olevaa kapasiteettia. Vastaanottavan laitteen yhteensopimattomuudesta johtuvat ongelmat saavat verkossa aikaan virhetilanteita tai viiveitä, jotka kuormittavat tai haittaavat verkon muuta tiedonsiirtoa. Mikäli multimediapalvelu on käytettävissä vain määrätyt 30 ominaisuudet sisältävässä vastaanottavassa tiedonsiirtolaitteessa, on tästä seurauksena se, että laitteen käyttäjä ei saa haluamiaan palvelu-... ja, laite on vaihdettava sopivaan tai on hankittava useita laitteita eri pal velujen käyttämiseksi.

35 Tunnettua on matkapuhelimen tai radiokortin yhdistäminen mikrotietokoneeseen. Tämä mahdollistaa mikrotietokoneen ja esim. toisen mikrotietokoneen, palvelimen tai tiedonsiirtolaitteen, kuten matkapuhelimen tai kommunikaattorin välisen tiedonsiirtoyhteyden. Lisäksi mikrotietoko- 6 111683 ne saattaa käsittää oheislaitteita kuten osoitinlaitteen, korkearesoluuti-oisen näytön, äänikortin, jne. Myös mikrotietokoneen tallennuskapasiteetti (kovalevy, luku- ja kirjoitusmuisti, jne.) voi vaihdella.

5 Toimiakseen virheettömästi reaaliaikaista videokuvaa sisältävät multimediasovellukset vaativat langattomalta viestimeltä ja mikrotietokoneelta melko suurta suoritusnopeutta. Jos käyttäjä yrittää käyttää tällaista sovellusta, tulisi käytettävissä olla keinoja, joiden avulla voitaisiin tarkistaa pystyykö mikrotietokone ja siihen kytketty tiedonsiirtolaite 10 täyttämään sovelluksen suorituskykyvaatimukset. Tunnetun tekniikan mukaisissa järjestelmissä vaaditaan runsaasti signalointia mikrotietokoneen ja sen palvelimen välillä johon sovellus on tallennettu, jotta voitaisiin tarkistaa, onko sovelluksen suorittaminen mahdollista.

15 Tunnetun tekniikan mukaisessa järjestelmässä mikrotietokoneen käyttäjä muodostaa ensin puhelun tiedonsiirtolaitteen avulla saadakseen aikaan tiedonsiirtoyhteyden siihen palvelimeen johon sovellus on tallennettu. Kun puhelu on muodostettu, mikrotietokone ja palvelin neuvot-televat mikrotietokoneen ja tiedonsiirtolaitteen ominaisuuksista ja sovel-20 luksen vaatimuksista. Neuvotteluprosessin tuloksena sovellus käynnistetään, jos mikrotietokoneen ja tiedonsiirtolaitteen ominaisuudet vastaavat vaatimuksia. Muussa tapauksessa puhelu edullisesti keskeytetään. On myös mahdollista että tällaista neuvottelua ni voida suorittaa ja yhteyttä ei voida toteuttaa täydellisesti. Hyödyttömän informaation 25 tarpeeton siirto voi myös ylikuormittaa tiedonsiirtoverkkoa.

• ·

Nyt esillä olevan keksinnön tarkoituksena on poistaa tunnetun tekniikan epäkohtia ja saada aikaan huomattava parannus tiedonsiirtoverkon tiedonsiirtolaitteiden välisessä tiedonsiirrossa. Täsmällisemmin sanottuna 30 keksinnön mukaiselle menetelmälle on tunnusomaista se, että langattomaan viestimeen muodostetaan ainakin yksi informaatioelementti, johon tallennetaan mainittua tunnistetietoa ja ainakin osa ominaisuuksia kuvaavasta parametritiedosta, ja että ainakin osa mainitun informaatio-elementin ominaisuustiedosta lähetetään matkaviestinverkkoon. Kek-35 sinnön mukaiselle langattomalle viestimelle on tunnusomaista se, että langattomaan viestimeen on muodostettu ainakin yksi informaatioelementti, johon on tallennettu mainittua tunnistetietoa ja ainakin osa ominaisuuksia kuvaavasta parametritiedosta, ja että langaton viestin käsit- r 111683 tää välineet ainakin osan mainitun informaatioelementin ominaisuustie-dosta lähettämiseksi matkaviestinverkkoon.

Keksinnön mukaiselle langattomalle tiedonsiirtojärjestelmälle on tun-5 nusomaista se, että langattomaan viestimeen on muodostettu ainakin yksi informaatioelementti, johon on tallennettu mainittua tunnistetietoa ja ainakin osa ominaisuuksia kuvaavasta parametritiedosta, ja että järjestelmä käsittää lisäksi välineet ainakin osan mainitun informaatioelementin ominaisuustiedosta lähettämiseksi matkaviestinverkkoon.

10

Eräs keksinnön keskeisistä periaatteista on se, että tieto langattoman viestimen ominaisuuksista välitetään matkaviestinverkkoon, joka käyttää tietoa esimerkiksi silloin kun rekisteröitymistä matkaviestinverkkoon pyydetään. Tietoja voidaan käyttää myös muulloin. Tästä syystä matka-15 viestinverkko voi optimoida palvelut ja suodattaa pois yhteydet, jotka eivät ole mahdollisia. Lisäksi tietoja välitetään esim. multimediapalveluja tarjoavalta palvelimelta vastaanottavaan tiedonsiirtolaitteeseen, kuten matkapuhelimeen, kommunikaattoriin tai multimediaviestimeen vain siinä muodossa, jossa vastaanottava tiedonsiirtolaite voi tietoja 20 käyttää. Tätä tarkoitusta varten luodaan keksinnön mukainen menetelmä esimerkiksi tiedonsiirtolaitteen ominaisuuksia kuvaavien parametri-tietojen välittämiseksi matkaviestinverkkoon. Parametritiedot on edullisesti tallennettu langattoman viestimen kansainväliseen matkapuhelin-tunnisteeseen (International Mobile Station Equipment Identity). Seu-25 raavassa keksintöä kuvataan tarkemmin useiden menetelmän toteuttamista tiedonsiirtoverkossa kuvaavien esimerkkien avulla.

Keksinnöllä saavutetaan useita huomattavia tiedonsiirtoverkon, kuten PLMN-verkon toimintaan liittyviä etuja, sekä matkaviestintilaajan saa-30 mia etuja. Huomattavin etu on se, että keksinnön mukaisen menetelmän avulla voidaan tiedonsiirtolaitteiden välistä tiedonsiirtoa tehostaa \ niin, että vastaanottavan laitteen, kuten langattoman multimediaviesti- men ominaisuudet otetaan tiedonsiirrossa tunnettua tekniikkaa laajemmin huomioon. Näin tiedonsiirtoverkon kapasiteettia ei tuhlata tarpeet-35 tomasti, ja tiedonvälitys optimoidaan tilaajakohtaisten vaatimusten mukaan. Keksinnön mukainen menetelmä ei oleellisesti vaikuta tiedonsiirtolaitteen ja tiedonsiirtoverkon väliseen signalointiin puhelunmuodostuksen aikana, mikä myös vähentää yhteydenmuodostuksessa tarvitta- 8 111683 van tiedonsiirron määrää verrattuna tunnetun tekniikan mukaisiin ratkaisuihin, joissa tiedonsiirtolaitteet neuvottelevat puhelun alussa määri-telläkseen parhaan mahdollisen tiedonsiirtomuodon. Keksinnön avulla tiedonsiirtoverkko pystyy myös tukemaan eri lisävarusteilla varustettuja, 5 eri kehitystason laitteita, jolloin tiedonsiirtolaitteiden käyttöikä pitenee ja käyttömahdollisuudet paranevat. Lisäksi tiedonsiirtoverkon laitteiden yhteensopimattomuusongelmat vähenevät ja tiedonsiirtoverkkoa kuormittavat virhetilanteet ja viiveet vähenevät tunnettuun tekniikkaan verrattuna.

10

Keksintöä selostetaan seuraavassa tarkemmin viittaamalla oheisiin piirustuksiin, joissa kuva 1 esittää erästä solukkoverkkoon perustuvaa yleistä matka- 15 viestinverkkoa kaaviokuvana, kuva 2 esittää tunnetun tekniikan mukaista kansainvälistä matkapu- helintunnistetta, 20 kuva 3 esittää lohkokaaviona erästä langatonta viestintä, jota voidaan käyttää kuvan 1 matkaviestinverkossa, kuva 4 esittää tiedonsiirtolaitteen ominaisuuksia kuvaavien para-metritietojen välittämistä matkaviestinverkkoon rekisteröity-25 misen yhteydessä keksinnön mukaisen menetelmän erään edullisen suoritusmuodon avulla, ja kuva 5 esittää langattoman viestimen ominaisuuksia kuvaavien parametritietojen välittämiseen käytettävän tietokehyksen 30 erästä edullista suoritusmuotoa.

.. Kuvan 1 mukaisesti solukkoverkkoon perustuva yleinen matkaviestin verkko PLMN (Public Land Mobile Network), kuten GSM-järjestelmä, käsittää tunnetusti useita tiedonsiirtolaitteita, kuten langattomia viesti-35 miä (MS) MS1—MS4 sekä tukiasemajärjestelmän BSS (Base Station Subsystem). Tämä tukiasemajärjestelmä tyypillisesti käsittää useita tukiasemia (BTS, Base Tranceiver Station) BTS1, BTS2, BTS3, jotka ovat jakautuneet maantieteelliselle alueelle, ja kukin tukiasema palve- 9 111683 lee solua, joka käsittää ainakin osan tästä maantieteellisestä alueesta. Tukiaseman BTS1 palveleman solun alueella sijaitsevan langattoman viestimen MS1 ja tukiaseman BTS1 välinen tiedonsiirto, kuten puheen ja datan lähettäminen ja vastaanottaminen tapahtuu radioyhteyden 5 RC1 avulla solulle varattuja kanavia käyttäen. Tukiasemien BTS1 ja BTS2 toimintaa ohjataan tukiasemajärjestelmään kuuluvan tukiasemaohjaimen (BSC, Base Station Controller) BSC1 avulla, jonka tehtävänä on radiokanavien käytön ja kanavanvaihtojen ohjaus. Tukiasemaohjain BSC1 on yhteydessä matkapuhelinkeskukseen (MSC, Mobile Services 10 Switching Centre) MSC1, jonka tehtävänä on välittää yhteydet siihen kytkettyjen tukiasemien BTS1—BTS3 välillä, toisiin matkapuhelinkeskuksiin, kuten MSC2, kiinteään yleiseen puhelinverkkoon PSTN (Public Switched Telephone Network) ja edelleen PSTN-verkon kautta sen tiedonsiirtolaitteisiin, kuten tiedonsiirtolaitteeseen S1 tai S3. Tiedonsiir-15 tolaite S1 käsittää esimerkiksi telepäätelaitteen, kuten modeemin TE1, ja tietojenkäsittelylaitteen, kuten palvelimena SERVERI toimivan tietokoneen. Tiedonsiirtolaite S1 tai tietojenkäsittelylaite voi myös käsittää välineet kuvapuhelinliikennettä varten, kuten esim. kameran ja näytön. Tiedonsiirtolaite S3 käsittää esimerkiksi modeemin TE3, ja mikrotieto-20 koneen PC jota käytetään tietojenkäsittelylaitteena. PSTN-verkon tiedonsiirtolaitteilla on tavallisesti oma puhelinnumeronsa, ja muodostetussa tiedonsiirtoyhteydessä PSTN-verkon tiedonsiirto tapahtuu esim. modeemien PSK-moduloinnin (Phase Shift Keying) avulla tai DTMF-ohjauksen (Dual Tone Multi-Frequency) avulla. Tiedonsiirtolaitteessa 25 S1 tiedonsiirto ja sovellukset, kuten tietoliikenne-ohjelmisto, toimivat tiedonsiirtolaitteen S1 ohjainohjelmiston alaisuudessa, jolloin tämän ohjausohjelmiston avulla voidaan siirtää tietoja esim. modeemin TE1 ja palvelimena SERVERI toimivan tietokoneen välillä. Kuvassa 1 on keksinnön havainnollistamiseksi esitetty vain langattomat viestimet 30 MS1—MS4 ja tukiasemat BTS1—BTS3, mutta tunnetusti järjestelmä käsittää tavallisesti suuren määrän langattomia viestimiä sekä näitä palvelevia tukiasemia. Järjestelmä käsittää myös tavallisesti enemmän kuin kaksi matkapuhelinkeskusta MSC1 ja MSC2. Lisäksi PSTN-verkko käsittää useita eri puhelinoperaattoreiden kautta siihen kytkettävissä 35 olevia tiedonsiirtolaitteita.

Edelleen kuvaan 1 viitaten matkapuhelinkeskus MSC1 ylläpitää mm. tietoja langattomien viestimien MS1—MS4 sijainnista tukiasemien 10 111683 BTS1—BTS3 solujen alueella kotirekisterin HLR (Home Location Register) ja vierailijarekisterin VLR (Visitor Location Register) avulla. Nämä rekisterit HLR ja VLR käsittävät esimerkiksi langattoman viestimen puhelinnumeron ja IMSI-tunnuksen (International Mobile Subscri-5 ber Identification). Kotirekisteri HLR käsittää tietoja matkapuhelinkeskukseen MSC1 rekisteröidyistä langattomista viestimistä ja niiden sijainnista. Vierailijarekisteri VLR käsittää tietoja niistä langattomista viestimistä, jotka ovat tilapäisesti rekisteröityneet matkapuhelinkeskukseen MSC1. Eri matkapuhelinkeskukset vaihtavat näitä tietoja keske-10 nään tiedonsiirron ylläpitämiseksi matkaviestinverkossa.

Lisäksi langaton viestin MS1—MS4 käsittää laitetunnisteen, esim. kansainvälisen matkapuhelintunnisteen (IMEI). Tämä tunniste on tallennettu langattomaan viestimeen siten, että langattoman viestimen käyt-15 täjä ei voi sitä muuttaa. IMEI-tunnus sisältää tietoja laitteesta, esim. tyyppihyväksyntäkoodin (TAC, Type Approval Code), valmistuskoodin (FAC, Final Assembly Code), sarjanumeron (SRN, Serial Number), ja ohjelmistoversionumeron (SVN, Software Version Number). Kuvassa 2 on esitetty esimerkkinä tunnetun tekniikan mukainen, eurooppalaisen 20 telealan standardisointi-instituutin (European Telecommunication Standards Institute) GSM-standardin 02.16 ’’Digital cellular telecommunications system; International Mobile station Equipment Identities (IMEI)” (November 1996) mukainen IMEI-tunniste. Matkaviestinverkko voi suorittaa IMEI-tunnisteen tarkistuksen milloin tahansa esim. estääkseen lu-25 vattomien ja varastettujen yms. laitteiden pääsyn verkkoon.

• · (

Matkapuhelinkeskus MSC1 voi suorittaa IMEI-tunnuksen tarkistuksen, jotta saataisiin selville, onko langattoman viestimen MS1 käyttö sallittu. Eurooppalaisen telealan standardisointi-instituutin GSM-standardin 30 02.16, osat 4 ’’Use of the equipment identity register” ja 5 ’’Procedure” (November 1996) kuvaavat IMEI-tunnuksen tarkistusta GSM-järjestel-mässä. Matkaviestinverkkoon PLMN on edullisesti järjestetty laitetunnusrekisteri (ei esitetty), joka käsittää valkoisen listan joka koostuu niiden laitetunnusten numerosarjoista joiden käyttö on sallittua, mustan 35 listan, joka koostuu niiden laitetunnusten numerosarjoista joiden käyttö tulisi estää, sekä mahdollisesti harmaan listan, joka koostuu niiden laitetunnusten numerosarjoista, joiden käyttöä ei tarvitse estää, mutta joita matkaviestinverkko PLMN seuraa. Matkapuhelinkeskus MSC1 „ 111683 vertaa edullisesti IMEI-tunnuksen tarkistuksen aikana IMEI-tunnuksen tyyppihyväksyntäkoodia, FAC-koodia ja sarjanumeroa valkoisella, mustalla ja mahdollisesti harmaalla listalla oleviin laitetunnusten numerosarjoihin hyväksyäkseen tai hylätäkseen langattoman viestimen MS1 5 oikeuksientarkistuspyynnön.

Kuvaan 1 viitaten, mikäli solukkoverkkoon perustuva matkaviestinverkko PLMN ja sen tiedonsiirtolaitteet, kuten langattomat viestimet MS1— MS4, ovat yhteensopivia GSM GPRS -järjestelmän kanssa, kuuluu 10 verkkoon myös johonkin tukiasemaohjaimeen, kuten tukiasemaohjaimeen BSC2 yhteydessä oleva ainakin yksi palveleva GPRS tukisolmu SGSN (Serving GPRS Support Node) sekä tähän yhteydessä oleva yhdyskäytävän GPRS tukisolmu GGSN (Gateway GPRS Support Node). Yhdyskäytävän GPRS tukisolmu GGSN on se tukisolmu, johon 15 yleinen pakettiverkko PDN on yhteydessä. Tässä PDN-verkossa olevat tiedonsiirtolaitteet, kuten tiedonsiirtolaite S2 käsittävät telepäätelaitteen, kuten modeemin TE2 ja tietojenkäsittelylaitteen, kuten palvelimena SERVER2 toimivan tietokoneen. Yhdyskäytävän GPRS tukisolmu GGSN sisältää tiedot PDN-verkosta saapuvien PDU-tietopakettien 20 (Protocol Data Unit) ohjaamiseksi sille palvelevalle GPRS tukisolmulle SGSN, johon tiedonsiirtolaite, kuten langaton viestin MS4 on yhteydessä. Nämä tietopaketit ovat tiedonsiirtoyhteyden ns. protokollamäärit-telyn, kuten Internet-protokollan (IP, Internet Protocol), X.25:n tai CLNP:n mukaisia ja ne sisältävät myös vastaanottajana olevan tiedon-25 siirtolaitteen osoitteen. Palveleva GPRS tukisolmu SGSN ja yhdyskäytävän GPRS tukisolmu GGSN voivat tukea useita protokollamäärittelyjä kiinteän PDN-verkon yhteyksiä varten ja ne ovat tavallisesti verkko-operaattorin valitsemia. Yhdyskäytävän GPRS tukisolmu GGSN ja palveleva GPRS tukisolmu SGSN voivat sijaita myös samassa laitteessa. 30 GPRS-rekisteri GR (GPRS Register) käsittää tietoja yhdyskäytävän GPRS tukisolmuun GGSN rekisteröityneistä langattomista viestimistä, kuten niiden IMSI-tunnuksista ja osoitteista PDU-tietopakettien ohjaamiseksi verkossa. Palveleva GPRS tukisolmu SGSN on tavallisesti yhteydessä myös matkapuhelinkeskukseen, kuten matkapuhelinkeskuk-35 seen MSC1 kuvan 1 mukaisesti tietojenvaihdon mahdollistamiseksi. Matkapuhelinkeskus MSC1 välittää esimerkiksi tietoja siihen rekisteröityneistä langattomista viestimistä palvelevalle GPRS tukisolmulle SGSN.

12 111683

Matkaviestinverkon käytettävissä on olemassaolevasta radioyhteyksille tarkoitetusta taajuusalueesta vain sille määrätty taajuuskaista, josta edelleen, kuvan 1 mukaisesti, tukiaseman BTS1 ja langattoman viesti-5 men MS1 väliseen tiedonsiirtoon radioyhteyden RC1 avulla tarkoitettu radiokanava käyttää osan. Tavallisesti tukiaseman BTS1 käytettävissä on useita radiokanavia useiden langattomien viestimien MS1 ja MS3 ja tukiaseman BTS1 välistä tiedonsiirtoa varten. Esimerkiksi digitaalisessa GSM-järjestelmässä käytettävissä on 124 radiokanavaa, joiden kana-10 vataajuuksien väli on 200 kHz.

Fyysinen radiokanava on edelleen aikatasossa jaettu loogisiin radiokanaviin jolloin kullekin loogiselle radiokanavalle on varattu aikatasossa oma aikavälinsä. Tämän järjestelyn ansiosta samaa fyysistä radiokana-15 vaa voidaan käyttää useiden langattomien viestimien, kuten kuvassa 1 langattomien viestimien MS1 ja MS3 ja tukiaseman BTS1 välisessä tiedonsiirrossa. Tunnetun tekniikan mukaisissa digitaalisissa TDMA-jär-jestelmissä (Time Division Multiple Access), kuten D-AMPS, GSM ja JDC/PDC on käytetty edellä esitetyn mukaista toimintatapaa fyysisen 20 radiokanavan jakamiseksi aikatasossa loogisiin radiokanaviin. Esimerkiksi digitaalisessa GSM-järjestelmässä fyysinen radiokanava on jaettu kahdeksaan loogiseen radiokanavaan. Tavallisesti myös loogiset radiokanavat on vielä jaoteltu liikennekanaviin (TCH, Traffic Channel), joita käytetään esimerkiksi puheen tai datan välitykseen, ja ohjauskanaviin, 25 joita käytetään verkon toimintaan liittyvien viestien sekä verkon ja radiokanavien ylläpidon viestien välitykseen. Esimerkkeinä ohjauskanavista • ·« ovat BCCH-kanava (Broadcast Control Channel) ja CCCH-kanava (Common Control Channel).

30 Muista tiedonsiirtojärjestelmistä mainittakoon vielä digitaaliset koodija-komonikäyttöiset CDMA-järjestelmät (Code Division Multiple Access), kuten nykyinen IS-95 ja tulevaisuuden laajakaistaiset VVCDMA-järjes-telmät (Wideband Code Division Multiple Access). Näissä järjestelmissä radiokanavia ei ole välttämättä eroteltu taajuuden avulla, vaan 35 esim. niin sanotun valesatunnaiskoodin avulla. Alan ammattilaiselle on itsestäänselvää, että nyt esillä olevan keksinnön soveltaminen ei rajoitu mihinkään tiettyyn langattomaan tiedonsiirtoverkkotyyppiin.

13 111683

Kuvassa 3 on esitetty pelkistettynä lohkokaaviona kuvan 1 mukaisessa järjestelmässä käytettävissä oleva langaton viestin MS. Lohkokaaviossa on esitetty lähinnä vain ne lohkot, jotka tämän keksinnön selventämisen kannalta ovat tärkeitä. On selvää, että lähettäjän langaton vies-5 tin, kuten kuvassa 1 esitetty langaton viestin MS1, ja vastaanottajan langaton viestin, kuten kuvassa 1 esitetty kommunikaattori MS4 eivät välttämättä ole keskenään täysin samanlaisia. Kuvan 3 lohkokaaviossa ohjausyksikkö 5 koostuu esim. mikro-ohjaimesta 5a (MCU, Micro Controller Unit) ja sovelluskohtaisesta logiikkapiiristä 5b (ASIC, Application 10 Specific Integrated Circuit). Langattomassa viestimessä MS on lisäksi näppäimistö 6, näyttö 7, kuuloke 8, mikrofoni 11 ja muistivälineet 9 jotka käsittävät mm. haihtumatonta lukumuistia (ROM) ohjelmien ja järjestelmätietojen ym. tallennukseen ja luku/kirjoitusmuistia (RAM) tietojen tallennukseen langattoman viestimen MS toiminnan aikana. Lan-15 gaton viestin MS käsittää vielä radio-osan 12, jossa on tarvittavat välineet yhteyden muodostamiseksi, tiedon lähettämiseksi langattomasta viestimistä MS matkaviestinverkoon, sekä välineet tiedon vastaanottamiseksi matkaviestinverkosta. Kuvassa 3 on lisäksi esitetty SIM-kortti 14 sekä välineet 15 SIM-kortin liittämiseksi langattomaan viestimeen 20 MS. Langatonta viestintä MS, tavallisesti matkapuhelin tai PCMCIA-ra-diokortti, voidaan myös käyttää tietojenkäsittelylaitteen 17, kuten PC-laitteen tai PDA-laitteen yhteydessä ns. langattomana modeemina. Tällöin langaton viestin MS käsittää myös välineet 16 tietojenkäsittely-laitteen 17 liittämiseksi langattomaan viestimeen MS. Tietojenkäsittely-25 laitteelta 17 muodostetaan tiedonsiirtoyhteys langattoman viestimen .. MS ja matkaviestinverkon välityksellä toiseen tiedonsiirtolaitteeseen, esimerkiksi kuvan 1 mukaisen langattoman viestimen MS2 tai modeemin TE1 ja tietokoneen SERVERI muodostamaan tiedonsiirtolaitteeseen S1. Kuvaan 1 viitaten esimerkiksi GSM-järjestelmässä toimivissa 30 matkaviestimissä MS1—MS4 on oltava ainakin yksi SIM-moduuli (SIM,

Subscriber Identity Module), joka käsittää myös muistia langattoman J viestimen matkaviestintilaajan tilaajakohtaisten tunnistetietojen tallen tamiseksi. Näitä tunnistetietoja ovat mm. matkaviestintilaajan IMSI-tun-nus ja puhelinnumero. Lisäksi matkaviestinverkon lyhytsanomapalvelun 35 (SMS, Short Message Services) välittämiä viestejä voidaan tallentaa SIM-moduulin muistiin. SIM-moduulilla voi olla väliaikaisesti tallennettuna myös sen vierailijarekisterin (VLR) osoite, jossa ylläpidetään langattoman viestimen tietoja. Tilaajakohtaisten tunnistetietojen avulla sa- 14 111683 nomat ja muista langattomista viestimistä tai kiinteästä puhelinverkosta tulevat puhelut voidaan ohjata oikeaan langattomaan viestimeen. Langattoman viestimen toiminta on alan ammattilaiselle sinänsä tunnettua tekniikkaa, joten sen tarkempi selostaminen ei tässä yhteydessä ole 5 tarpeellista.

Esillä olevan keksinnön mukaista menetelmää voidaan soveltaa nykyisin käytössä olevien langattomien viestimien toiminallisissa ohjelmistoissa. Tällöin langattoman viestimen laitteistoon ei välttämättä tarvitse 10 tehdä muutoksia keksinnön soveltamiseksi. Langattoman viestimen ominaisuuksia kuvaavat parametriarvot voidaan tallentaa langattoman viestimen MS muistivälineisiin 9, joista langattoman viestimen toiminnallinen ohjelmisto tarvittaessa lukee ne ja välittää ne matkaviestinverkkoon. Parametriarvot voivat sijaita langattoman viestimen haihtu-15 mattomassa muistissa, esimerkiksi ROM- tai RAM-muistissa niin, että tiedot eivät katoa kun langaton viestin kytketään pois päältä, ja sopi-vimmin niin, että tietoja ei voida muuttaa tai poistaa laitteen käyttäjän toimesta. Tulevaisuuden tiedonsiirtojärjestelmissä IMEI-tunnuksen (tai vastaavan) ainakin osittainen muuntaminen saattaa kuitenkin olla mah-20 dollista. Muunnettava osa voi sisältää esim. tietoja langattomaan viestimeen kytketyistä oheislaitteista. Muunnoksen voi suorittaa esim. langattoman viestimen valmistaja tai huoltohenkilö silloin kun käyttäjä haluaa päivittää esim. laitteen ohjelmistoja. IMEI-tunnuksen muuttamiselle voi antaa luvan esimerkiksi myyjä tai käyttäjä esim. silloin, kun käyttäjä 25 haluaa kytkeä laitteeseen joitakin oheislaitteita. Menetelmän soveltaminen voi myös vaatia muutoksia tiedonsiirtoverkkoon, esim. matkapuhelinkeskuksen toiminnalliseen ohjelmistoon.

Seuraavassa selostetaan yksityiskohtaisesti keksinnön mukaisen me-30 netelmän soveltamista GSM- ja GSM GPRS -standardien mukaisissa matkaviestinverkoissa, mutta alan ammattilaiselle on itsestäänselvää, että menetelmää voidaan vaatimusten puitteissa soveltaa myös muissa solukkoverkkoon perustuvissa matkaviestinverkoissa ja erityisesti tulevaisuuden verkoissa kuten UMTS-verkossa (Universal Mobile Te-35 lephone System).

Vastaanottavan langattoman viestimen, kuten matkapuhelimen, kom-munikaattorin tai multimediaviestimen edellä selostettujen multimedia- is 111683 palvelujen käyttämiseen vaikuttavat ominaisuudet sisältävät mm. seu-raavia tietoja: - tuetut matkaviestinverkot (kuten eri GSM-verkot, UMTS), 5 - tuetut matkaviestinverkkoversiot (esim. UMTS/GPRS vaihe), - tuetut verkkopalvelut, - tuetut tiedonsiirtoprotokollat, - mahdollinen tuki ulkoisen sovelluksen suoritusympäristölle (external application execution environment;MExE classmark), 10 - SIM sovellustyökaluohjelma (toolkit), - näytön ominaisuudet (esim. resoluutio, väri/mv, värien/harmaa-sävyjen lukumäärä) - tiedonsiirtolaitteen tukemat kuvankoodausmenetelmät ja niiden parametrit, 15 - tiedonsiirtolaitteen tukemat audiokoodausmenetelmät (codec) ja nii den parametrit, - palvelukohtainen tiedonsiirtonopeus/palvelukohtaiset tiedonsiirtonopeudet, - palvelukohtainen tiedonsiirtotapa/tavat (esim. SMS, HSCSD, GPRS), 20 - tiedonsiirtotavan/tapojen maksimi tiedonsiirtonopeus, - grafiikkatiedostojen maksimikoko, - langattoman viestimen näppäimistön ominaisuudet, - langatoman viestimen ohjainlaitteen (esim. hiiri, osoitinpallo, ohjaus-vipu) ominaisuudet, 25 - langattoman viestimen oheislaitteet, ja - langattoman viestimen tukemat Internet-esitysmuodot (esim. Java, HTML-versiot).

Lisäksi vastaanottavan langattoman viestimen ominaisuudet voivat si-30 sältää myös käyttäjän preferenssitietoja, kuten esimerkiksi tietoja seu-raavista: - etusijalle asetettu audio/video kodeekki, - etusijalle asetettu merkkivalikoima (esim. kyrilliset kirjaimet, tai länsi-35 maiset/latinalaiset kirjasintyypit), - etusijalle asetetut kielet (esim. ensisijainen ja toissijainen kieli), ja - etusijalle asetettu syöttölaite.

16 111683

Kun langaton viestin MS1 kytketään päälle, se yrittää edullisesti muodostaa yhteyden matkaviestinverkkoon PLMN, esim. GSM-solukko-verkkoon. Se tietty matkaviestinverkko PLMN johon yhteys muodostetaan, voidaan valita joko automaattisesti tai manuaalisesti. Langaton 5 viestin MS1 etsii sopivaa solua valitusta matkaviestinverkosta PLMN, valitsee solun saatavilla olevien palvelujen tarjoamiseksi ja virittyy ohja-uskanavalle (esim. BCCH ja CCCH GSM-solukkoverkossa). Tätä valintaprosessia kutsutaan soluun kiinnittymiseksi. Tämän jälkeen langaton viestin MS1 tarvittaessa rekisteröi sijaintinsa valitun solun sijainti-10 alueella (LA, Location Area) sijainninpäivityksen (LU, Location Update) tai IMSI-rekisteröitymistoiminnon avulla. Jos langaton viestin MS1 siirtyy pois solun alueelta, se vaihtaa yhteyden valitun matkaviestinverkon PLMN sopivimpaan vaihtoehtoiseen soluun ja aloittaa tämän solun käytön. Jos uusi solu on toisella sijaintialueella, suoritetaan sijainnin-15 päivityspyyntö. Jos langaton viestin MS1 siirtyy pois matkaviestinverkon PLMN alueelta, valitaan uusi matkaviestinverkko automaattisesti, tai käyttäjälle osoitetaan ne matkaviestinverkot, jotka ovat käytettävissä, jotta verkon valinta voidaan suorittaa manuaalisesti.

20 Kun langaton viestin MS1 rekisteröityy matkaviestinverkkoon PLMN, se pystyy vastaanottamaan järjestelmätietoja matkaviestinverkosta PLMN kyseessä olevan solun tukiaseman BTS1, BTS2, BTS3 kautta. Jos langaton viestin MS1 haluaa käynnistää puhelun, se voi tehdä sen kytkeytymällä aluksi verkkoon sen solun ohjauskanavalla johon langaton vies-25 tin MS1 on kiinnittynyt. Jos matkaviestinverkko PLMN vastaanottaa puhelun langattomalle viestimelle MS1, se on tietoinen (useimmissa tapauksissa) sen solun sijaintialueesta, johon langaton viestin MS1 on kiinnittynyt. Se voi tällöin lähettää hakuviestin langattomalle viestimelle MS1 sijaintialueen kaikkien solujen ohjauskanavilia. Langaton viestin 30 MS1 vastaanottaa tällöin hakuviestin, koska se on viritetty tällä sijaintialueella sijaitsevan solun ohjauskanavalle, ja langaton viestin MS1 ... pystyy vastaamaan tällä ohjauskanavalla.

Rekisteröitymistoiminnon aikana langaton viestin ja matkaviestinverkko 35 suorittavat signalointia tietojen, kuten langattoman viestimen tunnistetietojen, salaustilan tietojen, jne. vaihtamiseksi. Nyt esillä oleva keksintö tarjoaa uuden ja tunnetun tekniikan järjestelmiin verrattuna monipuolisemman tavan langattoman viestimen ominaisuustietojen vaihtami- 17 111683 seksi. Kuvassa 4 on esitetty esimerkinomaisena kaaviona nyt esillä olevan keksinnön edullisen suoritusmuodon mukaisen rekisteröintitoi-minnon aikana vaihdettavia viestejä. Matkaviestinverkko PLMN lähettää langattomalle viestimelle MS1 tunnistuspyynnön 301 (AUTHENTICA-5 TION REQUEST). Tunnistuspyyntö 301 sisältää esim. tunnistevas-tineen parametrien laskemiseen tarvittavia parametreja. Se sisältää myös avaimelle varatun numerosarjan, jonka perusteella avain on laskettavissa annettujen parametrien avulla. Langaton viestin MS1 käsittelee vastaanotetun informaation ja vastaa tunnistepyyntöön lä-10 hettämällä tunnistuksen vastaussanoman 302 (AUTHENTICATION RESPONSE) tukiasemalle BTS1 jonka kanssa langaton viestin MS1 kommunikoi. Tunnistuksen vastaussanomaan sisältyvät tiedot toimitetaan matkaviestinverkon PLMN matkapuhelinkeskukseen MSC1, jossa tietoja käsitellään.

15

Kun langaton viestin MS1 on tunnistettu, matkaviestinverkko lähettää langattomalle viestimelle MS1 salausmoodin valintakäskyn 303 (CIPHER MODE COMMAND). Salausmoodin valintakäskyä käytetään mm. langattoman viestimen MS1 informoimiseksi siitä, onko tiedon sa-20 laus mahdollista matkaviestinverkossa PLMN. Jos salaus on mahdollinen, langaton viestin MS1 asettaa salaukselle joitakin turvaparametrejä ja aloittaa tiedon lähetyksen salatussa muodossa. Tämän jälkeen langaton viestin MS1 lähettää matkaviestinverkkoon PLMN viestin 304, joka ilmoittaa että salausmoodin valinta on valmis (CIPHER MODE 25 COMPLETE).

Kun matkaviestinverkko PLMN on vastaanottanut langattomalta viestimeltä MS1 salausmoodin valinta valmis -viestin, se suorittaa tunnistus-prosessin. Matkaviestinverkko PLMN käyttää tunnistusprosessia pyy-30 tääkseen tiettyjä tunnistusparametrejä, esim. kansainvälistä matkaviestintilaajan tunnusta (IMSI) ja kansainvälistä matkaviestimen laitetun-C nusta (IMEI). Matkaviestinverkko PLMN lähettää tunnistepyynnön 305 (IDENTIFICATION REQUEST) langattomalle viestimelle MS1. Tunnis-tepyynnössä 305 määritellään vaaditut tunnisteparametrit (esim. IMSI-35 ja IMEI-TUNNUS) tunnistetyyppisenä informaatioelementtinä. Vastaanotettuaan tunnistepyynnön langaton viestin MS1 lähettää tunniste-pyyntöön vastauksen 306 (IDENTIFICATION RESPONSE).

ia 111683

Tunnistepyyntöön saatu vastaus 306 sisältää matkaviestinverkon PLMN vaatimat tunnisteparametrit. Nyt esillä olevan keksinnön edullisessa suoritusmuodossa tunnistepyyntöön saatu vastaus 306 sisältää tunnetussa tekniikassa välitettävien langattoman viestimen MS1 omi-5 naisuustietojen lisäksi myös muuta tietoa langattoman viestimen ominaisuuksista. Tässä suoritusmuodossa nämä tiedot sisältyvät ME-ke-hykseen 401 (Mobile Equipment). Keksinnön edullisessa suoritusmuodossa ME-kehys 401 käsittää kaiken tunnetun tekniikan mukaisen IMEI-tunnuksen informaation, mutta sisältää yhden ylimääräisen tieto-10 kentän; Cll-kentän 406 (Capability Information Indicator). Kuva 5 esittää ME-kehyksen 401 edullista esimerkkiä, joka sisältää tyyppihyväksyntä-koodikentän 402 (TAC, Type Approval Code), valmistuskoodikentän 403 (FAC, Final Assembly Code), sarjanumerokentän 404 (SNR, Serial Number), ohjelmistoversionumerokentän 405 (SVN, Software Version 15 Number) ja Cll-kentän 406. SVN-kenttä 405 sisältää tietoja langattoman viestimen MS1 ohjelmistoversiosta. Näitä ohjelmistoversiotietoja voidaan käyttää jossakin määrin langattoman viestimen MS1 ominaisuuksien arvioimiseen. Useat ominaisuudet eivät kuitenkaan välttämättä ole riippuvaisia ohjelmistosta, kuten esim. näytön resoluutio, 20 näppäimistön ominaisuudet, ohjainlaitteen ominaisuudet, maksimi tiedonsiirtonopeus, jne. Cll-kenttä voi myös sisältää lisätietoja ohjelmistosta, sekä tietoja langattoman viestimen kanssa vakiona toimitetuista oheislaitteista. Tästä syystä lisätiedot tulisi edullisesti sisällyttää ME-kehyksen 401 Cll-kenttään 406.

25 IMEI-tunnus on tallennettuna langattomaan viestimeen MS1. Tällöin Cll-kenttään 406 sisältyviin ominaisuustietoihin ei vaikuta langattomaan viestimeen MS1 asennettu SIM-moduuli. Edullisesti (ja olemassaolevien standardien mukaisesti), käyttäjä ei voi muuttaa IMEI-tunnusta.

30

Cll-kenttä 406 sisältää tietoja langattoman viestimen MS1 ominaisuuksista, ja se voi myös käsittää alikentän jokaista ominaisuutta varten. Tässä esimerkissä on 20 erilaista ominaisuutta, kuten edellä on esitetty, mutta on itsestäänselvää, että käytännön sovelluksissa ominaisuuk-35 sien määrä voi vaihdella ja Cll-kenttään 406 voi kuulua myös muita ominaisuuksia. Cll-kentän pituus voi olla vakio tai se voi vaihdella. Jälkimmäisessä tapauksessa Cll-kenttä 406 tai ME-kehys 401 sisältää tunnetusti tietoja kentän päättymiskohdasta tai kentän pituudesta. CII- 19 111683 kentän 406 ominaisuustietojen esittämiseksi on olemassa monia tapoja. Esimerkiksi tiedot tuetuista matkaviestinverkoista voivat esiintyä binäärisenä sekvenssinä, jossa jokainen bitti on varattu tietyntyyppiselle matkaviestinverkolle (GSM, UMTS, DAMPS, jne.). Bitin looginen 1 -tila 5 ilmoittaa edullisesti sen, että kyseessä oleva ominaisuus on tuettu ja vastaavasti bitin looginen 0 -tila ilmoittaa edullisesti, että kyseessä oleva ominaisuus ei ole tuettu. Jotkut ominaisuuksista voidaan myös ilmoittaa ASCII-jonoina. Jos langaton viestin MS1 esimerkiksi käsittää värinäytön, jonka resoluutio on 480 x 640, ja värien lukumäärä 256, tie-10 dot näytön ominaisuuksista voidaan ilmaista jonona ”480x640,0,256”. Tässä tapauksessa toinen vaihtoehto on määrittää binäärisekvenssi, jolloin osa biteistä on varattu tiedolle näytön koosta, osa väri/mustavalko -tiedolle, ja osa tiedolle värien/harmaasävyjen lukumäärästä.

15

Matkaviestinverkossa PLMN tutkitaan tunnistepyyntöön saatu vastaus 306, ja ominaisuustiedot tallennetaan (lohko 307 kuvassa 4) matkaviestinverkkoon PLMN, edullisesti siihen matkapuhelinkeskukseen MSC1, joka palvelee langatonta viestintä MS1.

20 Tässä vaiheessa matkaviestinverkko PLMN on tietoinen langattoman viestimen MS1 ominaisuuksista. Kun langattomaan viestimeen MS1 saapuu puhelu, matkaviestinverkko PLMN voi nyt tarkistaa, pystyykö langaton viestin MS1 vastaanottamaan ja käsittelemään puhelun. Pu-25 helu voi esimerkiksi olla videopuhelu toisesta langattomasta viestimestä MS2. Tätä tilannetta on esitetty nuolella 308 kuvassa 4. Kun langattomaan viestimeen MS1 on tulossa puhelu (Mobile terminated call) esimerkiksi PSTN-verkon puhelimesta tai toisesta langattomasta viestimestä MS2, puhelinverkon operaattori välittää esim. vastaanottajan 30 langattoman viestimen MS1 numeron matkapuhelinkeskukseen. Matkapuhelinkeskus selvittää kotirekisteristä HLR ja vierailijarekisteristä VLR kyseisen matkaviestintilaajan oikeudet. Tämän jälkeen matkaviestinverkko PLMN tarkistaa langattoman viestimen MS1 ominaisuustiedot saadakseen selville, onko puhelun muodostaminen mahdollista. Edellä 35 mainitussa videopuhelutilanteessa matkaviestinverkko PLMN määrittelee sen, sisältääkö vastaanottajan langaton viestin MS1 välineet video-informaation vastaanottamiseksi ja esittämiseksi. Jos vastaanottajan langaton viestin MS1 käsittää tällaiset välineet, voidaan videopuhelu 20 111683 muodostaa, muussa tapauksessa puhelua ei muodosteta ja soittajaa informoidaan edullisesti asiasta. Jos puhelu voidaan muodostaa, matkaviestinverkko PLMN ja langaton viestin MS1 lähettävät puhelunmuodostuksessa tarvittavia ohjaus- ja tunnistetietoja.

5

Vastaanottajan langattoman viestimen MS1 ja soittajan langattoman viestimen MS2 video-ominaisuudet eivät välttämättä ole samanlaiset. Esimerkiksi resoluutio ja/tai värien/harmaasävyjen lukumäärä voivat olla erilaiset langattomissa viestimissä MS1, MS2. Tällaisessa tapauk-10 sessa matkaviestinverkkko PLMN ja/tai soittajan langaton viestin MS2 voivat käsittää välineet lähetetyn videoinformaation muuntamiseksi sopivaan muotoon vastaanottavaa langatonta viestintä MS1, MS2 varten. Puhelunmuodostuksen aikana matkaviestinverkko PLMN sopivimmin tarkistaa, onko videosignaalin muuntaminen tarpeen, ja onko muunnet-15 tavan signaalin laatu tarpeeksi hyvä. Jos muuntaminen heikentää videosignaalin laatua liikaa, puhelua ei sopivimmin muodosteta lainkaan.

Matkaviestinverkko PLMN voi edullisesti käyttää ominaisuustietoja tie-20 donsiirtoyhteyden optimoimiseksi puhelutyypin ja lähetettävien tietojen mukaan. Matkaviestinverkko PLMN voi esimerkiksi valita tietopuhelulle sopivat tiedonsiirtoparametrit langattoman viestimen MS1 tuettujen tiedonsiirtonopeuksien mukaan. Ominaisuustietoja voidaan myös käyttää valittaessa sopivaa verkkopalvelua/palveluja kullekin puhelulle. Nämä 25 optimointi- ja valintaprosessit vaativat puhelunmuodostusvaiheessa tunnetun tekniikan mukaisiin järjestelmiin verrattuna huomattavasti vähemmän signalointia, sillä vaadittava informaatio on jo saatavilla matkaviestinverkossa PLMN.

30 Matkaviestinverkko PLMN voi pyytää ominaisuustietoja langattomalta viestimeltä MS1 oleellisesti milloin tahansa, kun langaton viestin MS1 ” on tiedonsiirtoyhteydessä matkaviestinverkon PLMN kanssa, myös ka navanvaihdon aikana. Kanavanvaihdon tarkoituksena on varmistaa, että yhteys langattomaan viestimeen MS1 pysyy yllä langattoman vies-35 timen MS1 liikkuessa tukiasemajärjestelmän BSS alueelta toiselle. Kanavanvaihto voi tapahtua kahden, samaan matkapuhelinkeskukseen MSC1, MSC2 liittyvän tukiaseman BTS1, BTS2, BTS3 välillä (Intra- 21 111683 MSC handover) tai eri matkapuhelinkeskuksiin MSC1, MSC2 liittyvien tukiasemien (Inter-MSC handover).

Tilanteessa jossa puhelun toinen osapuoli on esim. palvelun tarjoajan 5 tiedonsiirtolaite S1, S2, langattoman viestimen MS1 ominaisuustiedot välitetään edullisesti tiedonsiirtolaitteelle S1, S2. Vaihtoehtoisesti tiedonsiirtolaite S1, S2 voi ottaa yhteyden matkaviestinverkkoon PLMN langattoman viestimen MS1 ominaisuustietojen saamiseksi. Ominai-suustietoja voidaan tällöin käyttää tiedonsiirron optimoimiseksi puhelun 10 aikana. Matkapuhelinkeskus lähettää langattoman viestimen MS1 ominaisuuksia kuvaavista parametreistä koostuvan viestin tiedonsiirtolaitteelle S1, S2, joka myös kuittaa vastaanottaneensa nämä tiedot. Tätä tarkoitusta varten luodaan matkapuhelinkeskuksen ja tiedonsiirtolaitteen välille protokollamäärittely, kuten IP tai X.25. On selvää, että viestit 15 parametrien välittämiseksi ja kuittaukset sanomien vastaanottamisesta voivat vaihdella sisällöltään riippuen siitä, välitetäänkö viestejä langattoman viestimen ja matkapuhelinkeskuksen välillä vai matkapuhelinkeskuksen ja tiedonsiirtolaitteen välillä. Vastaanottamiensa tietojen perusteella tiedonsiirtolaitteen S1, S2 palvelin optimoi välitettävän tiedon 20 langattoman viestimen MS1 ominaisuuksia vastaavaksi, jonka jälkeen voidaan aloittaa optimoitu tiedonsiirto. Lisäksi keksinnön mukaan voidaan suorittaa radiolinkin ominaisuuksien mukainen optimointi IMEI-tunnuksen yksilöimien ominaisuuksien, eli tiedonsiirtotapapreferenssien perusteella. Tiedonsiirtolaite S1, S2 on edullisesti kytketty suoraan 25 matkaviestinverkon PLMN matkapuhelinkeskukseen. Tiedonsiirto tapahtuu sopivimmin langattoman viestimen MS1 ja matkapuhelinkeskuksen välistä radioyhteyttä hyödyntäen. Menetelmää voidaan kuitenkin toteuttaa helposti myös muissa matkaviestiverkoissa, kuten D-AMPS ja JDC/PDC -solukkoverkoissa.

30 Käyttämällä langattomasta viestimestä MS1 saatuja parametritietoja voidaan optimoida mikä tahansa saapuva tieto päätelaitteen käyttöön ja/tai voidaan optimoida tiedonsiirtoverkon ja langattoman viestimen MS1 välinen tiedonsiirto.

Tiedonsiirron optimoimiseksi palvelimelta suuriresoluutioista grafiikkaa sisältävää tiedostoa voidaan esimerkiksi pienentää sellaiseksi, että määrätty langaton viestin MS1 voi sen esittää näytössään. Tällöin gra- 35 22 111683 fiikkatiedostoa lähetettäessä voidaan myös kuvan alkuperäinen koodaustapa, esim. GIF, JPEG tai TIFF muuntaa toiseksi koodaustavaksi, jolloin tiedonsiirtoyhteyttä käytetään mahdollisimman tehokkaasti. Vastaanottavan tiedonsiirtolaitteen MS1 näyttölaite voi tällöin toistaa gra-5 fiikkatiedoston sisällön, tai tiedonsiirtolaite sovellusohjelmistoineen pystyy tulkitsemaan kyseisen koodaustavan. Usein kuvan resoluutiota on mahdollista vähentää haittaamatta kuvassa olevan informaation tulkitsemista tai heikentämättä kuvan laatua merkittävästi. Koodausmenetelmän valinnalla voidaan myös vaikuttaa siirrettävään grafiikkatie-10 dostoon, jolloin pienemmät tiedostot voidaan siirtää nopeammin. Erään toisen esimerkin mukaisesti palvelimeen tallennetun videokuvan lähetysnopeus, kuten myös resoluutio voidaan sovittaa paremmin esimerkiksi langattoman viestimen toistokykyä tai tiedonsiirtoyhteyden, esim. radioyhteyden kapasiteettia vastaavaksi. Tämä tapahtuu esim. lähetet-15 tävän videokuvan uudelleenkoodauksen ja esiprosessoinnin avulla. Nämä toimenpiteet voidaan myös suorittaa reaaliaikaisen videokuvan, kuten esim. videoneuvottelun lähettämisen yhteydessä. Tällöin lähetettävä videokuva uudelleenkoodataan tiedonsiirrossa käytettävälle ra-diolähetyskanavalle, kuten esim. HSCSD-palvelulle tai GSM GPRS -20 verkolle sopivaksi. Vielä erään esimerkin mukaisesti palvelin voi ottaa huomioon vastaanottavan viestimen syöttölaitteiden, kuten näppäimistön ominaisuudet ja ohjauslaitteen, kuten hiiren, peliohjaimen tai oh-jainpallon ominaisuudet, tai niiden mahdollisen puuttumisen laitteesta. Tällöin lähetettävä lomake, kuten Internet-sivu tai taulukkolaskentaoh-25 jelmiston syöttösivu, joka langattoman viestimen MS1 käyttäjän on täy-.. dennettävä tai joka vaatii langattoman viestimen MS1 käyttäjältä syöt tötietoja, voidaan välittää laitteelle sopivassa muodossa. Vastaanottavan laitteen ominaisuudet voidaan lisäksi ottaa huomioon esim. siinä tapauksessa, että laite tukee vain tiettyä esitystapaprotokollaa, kuten 30 tiettyä HTML-versiota. Erityisen tärkeää on ottaa huomioon laitteen ominaisuudet silloin kun käytetään ladattavia ohjelmakoodeja, joista esimerkkinä mainittakoon Java.

Langattoman viestimen matkaviestinverkkoon, kuten GSM GPRS -35 verkkoon rekisteröitymisen perustarkoituksena on tunnistetietojen, kuten IMSI- ja IMEI-tunnuksen avulla selvittää langattoman viestimen sijainti matkaviestinverkossa PLMN. Tämä on tarpeen, jotta langattomalle viestimelle lähetetyt datapaketit voidaan reitittää oikein, esimer- 23 1116 8 3 kiksi PDN-verkosta saapuvien PDU-tietopakettien ohjaamiseksi langatonta viestintä palvelevalle GPRS-tukisolmulle SGSN. Rekisteröitymisen yhteydessä voidaan myös informoida verkkoa langattoman viestimen MS1 oikeuksista ja ominaisuuksista edellä kuvatulla tavalla.

5

Matkapuhelinkeskuksessa MSC1, MSC2 ylläpidetään tietoja siihen rekisteröityneistä langattomista viestimistä, kuten esim. niiden IMSI-tun-nuksista. Keksinnön erään toisen edullisen suoritusmuodon mukaisesti matkapuhelinkeskus MSC1 pyytää langattoman viestimen ominaisuuk-10 siä kuvaavia tietoja esim. kun langaton viestin on rekisteröityneenä matkapuhelinkeskukseen, ja tällöin ominaisuustiedot tallennetaan matkapuhelinkeskukseen MSC1, esimerkiksi kotirekisteriin HLR tai vierailijarekisteriin VLR. Matkaviestimen aloittaman puhelun yhteydessä matkapuhelinkeskus etsii nämä tiedot rekistereistään ja välittää ne multi-15 mediapalveluja tarjoavalle palvelimelle S1, S2. Tällöin langattoman viestimen ei tarvitse välittää ominaisuustietojaan matkapuhelinkeskukselle jokaisen puhelun yhteydessä. Tarvittaessa matkapuhelinkeskus kysyy langattomalta viestimeltä sen ominaisuustiedot.

20 Vielä keksinnön erään toisen edullisen suoritusmuodon mukaisesti edellä mainitut ominaisuustiedot voidaan välittää matkapuhelinkeskukselta MSC1, MSC2 palvelimelle S1, S2 myös matkaviestimeen soitettaessa (mobile terminated call). Tällöin multimediapalveluja tarjoava palvelin ottaa yhteyden matkapuhelinkeskukseen MSC1, MSC2 tiedon-25 siirtoyhteyden muodostamiseksi langattomaan viestimeen, jolloin kyseessä voi olla esim. matkaviestintilaajan aiemmin tilaama palvelu. Kyseisessä matkapuhelinkeskuksessa MSC1, MSC2 säilytetään langattoman viestimen ominaisuustietoja ja nämä tiedot välitetään palvelimelle S1, S2.

30

Edellämainittujen keksinnön edullisten suoritusmuotojen etuna on se, että langattoman viestimen ja matkapuhelinkeskuksen välinen tiedonsiirto vähenee. Palvelevan GPRS tukisolmun ollessa yhteydessä myös matkapuhelinkeskukseen, voidaan ominaisuustiedot noutaa sieltä. Mat-35 kapuhelinkeskuksen lisäksi ominaisuustiedot voidaan tallentaa myös palvelevan GPRS tukisolmun GPRS-rekisteriin.

24 111683

Edellä kuvatun esimerkin mukaisesti ja kuvaan 1 viitaten, välittävänä tiedonsiirtolaitteena toimii tiedonsiirtolaite S4, joka käsittää telepäätelaitteen TE4 ja tietojenkäsittelylaitteen GS1. Tämä tiedonsiirtolaite S4 voi myös toimia yhdyskäytäväpalvelimena S4 (Gateway Server), jolloin 5 esimerkiksi tiedonsiirtolaite S2 on kuvan 1 mukaisesti tämän tiedonsiirtolaitteen S4 kautta yhteydessä tiedonsiirtoverkkoon PDN. On tietenkin mahdollista, että tiedonsiirtolaite S2 on yhteydessä PDN-verkkoon vain tämän yhdyskäytäväpalvelimen S4 kautta multimediainformaation reitittämiseksi tiedonsiirtoverkkoon, kuten PDN-verkkoon ja edelleen ti-10 laajalle. Tällöin palvelin S4 voi toimia myös tiedonsiirtoverkon suodattavana välipalvelimena (proxy), jolloin välipalvelin suodattaa tilaajan tietojen perusteella tiedonsiirtolaitteelta S2 lähetettävää multimediainfor-maatiota siten, että sisällöltään valitun tyyppinen informaatio suodatetaan pois, tai että sen välitys tiedonsiirtoverkossa estetään kokonaan. 15 Alan ammattilaiselle on lisäksi selvää, että esimerkin mukainen toiminta on mahdollista myös PSTN-verkkoon yhteydessä olevilla tiedonsiirto-laitteilla.

Alan ammattilaiselle on selvää, että keksintö ei rajoitu ainoastaan 20 edellä esitettyihin esimerkkeihin, vaan keksinnön suoritusmuodot voivat vaihdella jäljempänä esitettyjen patenttivaatimusten puitteissa. 1 ·

Claims (42)

1. Menetelmä langattoman viestimen (MS1—MS4) ainakin yhden omi-5 naisuuden tallentamiseksi ja informoimiseksi matkaviestinverkkoon (PLMN), johon langattomaan viestimeen (MS1—MS4) tallennetaan tunnistetietoa langattoman viestimen (MS1—MS4) tunnistamiseksi matkaviestinverkossa (PLMN), ja ainakin yhtä ominaisuutta kuvaava para-metritieto tallennetaan mainittuun langattomaan viestimeen (MS1-MS4) 10 ja välitetään mainitusta langattomasta viestimestä (MS1—MS4) matkaviestinverkkoon (PLMN), tunnettu siitä, että langattomaan viestimeen (MS1—MS4) muodostetaan ainakin yksi informaatioelementti, johon tallennetaan mainittua tunnistetietoa ja ainakin osa ominaisuuksia kuvaavasta parametritiedosta, ja että ainakin osa mainitun informaatio-15 elementin ominaisuustiedosta lähetetään matkaviestinverkkoon.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, jossa määritetään käyttäjäkohtaista preferenssitietoa, tunnettu siitä, että informaatioelementtiin tallennetaan mainittua käyttäjäkohtaista preferenssitietoa. 20

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että informaatioelementtiin muodostetaan ainakin yksi muunneltavissa oleva osa ja ainakin yksi ei-muunneltavissa oleva osa.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että muunneltavissa olevan osan voi muuttaa käyttäjä, ja/tai operaattori, ja/tai huoltohenkilö.

5. Patenttivaatimuksen 3 tai 4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, 30 että ainakin osa mainitusta ominaisuustiedosta tallennetaan ainakin yhteen mainittuun informaatioelementin muunneltavissa olevaan osaan. • ·

6. Patenttivaatimuksen 3, 4 tai 5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ainakin yhteen mainittuun informaatioelementin muunneltavissa 35 olevaan osaan tallennetaan käyttäjän preferenssitietoa. 26 111683

7. Patenttivaatimuksen 3, 4, 5 tai 6 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ainakin yhteen mainittuun informaatioelementin ei-muunnelta-vissa olevaan osaan tallennetaan matkaviestimen tunnistetietoa.

8. Jonkin patenttivaatimuksen 1—7 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että informaatioelementtiin tallennetaan tietoa langattoman viestimen ainakin yhdestä ominaisuudesta.

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että 10 mainittu tieto langattoman viestimen ainakin yhdestä ominaisuudesta kuvaa ainakin yhtä langattoman viestimen laiteominaisuutta.

10. Patenttivaatimuksen 8 tai 9 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainittu tieto langattoman viestimen ainakin yhdestä ominaisuu- 15 desta kuvaa ainakin yhtä matkaviestimen ohjelmisto-ominaisuutta.

11. Jonkin patenttivaatimuksen 1—10 mukainen menetelmä, jossa langattomaan viestimeen liitetään ainakin yksi laite, tunnettu siitä, että informaatioelementtiin tallennetaan tietoa mainitun laitteen ainakin yh- 20 destä ominaisuudesta.

12. Jonkin patenttivaatimuksen 1—11 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ainakin osa mainitusta parametritiedosta välitetään mainitusta langattomasta viestimestä (MS1—MS4) matkaviestinverkkoon mainitun 25 langattoman viestimen (MS1—MS4) ottaessa yhteyttä matkaviestinverkkoon (PLMN).

13. Patenttivaatimuksen 12 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ainakin osa mainitusta parametritiedosta välitetään mainitusta langat- 30 tomasta viestimestä (MS1—MS4) matkaviestinverkkoon ennen kuin tiedonsiirtoyhteys muodostetaan langattomaan viestimeen (MS1-MS4). • ·

14. Patenttivaatimuksen 12 tai 13 mukainen menetelmä, jossa matkaviestinverkko käsittää ainakin kaksi osaa, joihin langaton viestin voi olla 35 yhteydessä, tunnettu siitä, että menetelmässä langaton viestin ja matkaviestinverkko suorittavat yhteydenvaihdon tiedonsiirtoyhteyden vaihtamiseksi matkaviestinverkon yhdestä osasta toiseen osaan, jolloin ainakin osa mainitusta parametritiedosta välitetään mainitusta langatta- 27 111683 masta viestimestä (MS1—MS4) matkaviestinverkkoon yhteydenvaihdon yhteydessä.

15. Jonkin patenttivaatimuksen 12—14 mukainen menetelmä, tunnettu 5 siitä, että ainakin osa parametritiedosta välitetään matkaviestinverkon (PLMN) matkapuhelinkeskukseen (MSC1) tai palvelevaan GPRS tu-kisolmuun (SGSN).

16. Jonkin patenttivaatimuksen 1—15 mukainen menetelmä, jossa 10 mainitulle langattomalle viestimelle (MS1—MS4) määritellään kansainvälinen matkaviestimen laitetunnus (IMEI), tunnettu siitä, että informaatioelementtinä käytetään mainittua kansainvälistä matkaviestimen laitetunnusta (IMEI), johon tallennetaan ainakin yksi parametritieto.

17. Jonkin patenttivaatimuksen 12—16 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainitusta langattomasta viestimestä (MS1—MS4) ainakin yksi lähetetty parametritieto tallennetaan ainakin matkaviestinverkon (PLMN) matkapuhelinkeskukseen (MSC1).

18. Jonkin patenttivaatimuksen 12—17 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että langaton viestin (MS1—MS4, S3) on matkapuhelin, kommuni-kaattori, radiokortti, tai langaton multimediaviestin.

19. Jonkin patenttivaatimuksen 12—18 mukainen menetelmä, tunnettu 25 siitä, että langattomasta viestimestä (MS1—MS4, S3) ainakin osaa lä- hetetystä ominaisuustiedosta käytetään tiedonsiirron optimoimiseksi matkaviestinverkon ja langattoman viestimen välillä.

20. Patenttivaatimuksen 19 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että 30 optimointi suoritetaan siirrettävän informaation tyypin perusteella.

21. Patenttivaatimuksen 19 tai 20 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että optimointi suoritetaan muodostettavan yhteyden tyypin perusteella.

22. Patenttivaatimuksen 19, 20 tai 21 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että optimointi suoritetaan valitsemalla tiedonsiirtonopeudeksi langattoman viestimen tukema tiedonsiirtonopeus ja/tai valitsemalla verkkopalveluksi langattoman viestimen tukema verkkopalvelu. 28 1116 8 3

23. Jonkin patenttivaatimuksen 19—22 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että optimointi suoritetaan ainakin osittain käyttäjän preferenssi-tiedon perusteella. 5

24. Jonkin patenttivaatimuksen 19—23 mukainen menetelmä, jossa muodostetaan yhteys tiedonsiirron suorittamiseksi langattoman viestimen ja toisen tiedonsiirtolaitteen välillä, tunnettu siitä, että ainakin osa ominaisuustiedosta siirretään toiseen tiedonsiirtolaitteeseen. 10

25. Patenttivaatimuksen 24 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että siirrettävä tieto optimoidaan langattoman viestimen ainakin yhden ominaisuuden perusteella toisessa tiedonsiirtolaitteessa.

25 111683

26. Jonkin patenttivaatimuksen 12—25 mukainen menetelmä, jossa tietoa siirretään matkaviestinverkon ja toisen tiedonsiirtoverkon välillä, tunnettu siitä, että ainakin osa ominaisuustiedosta siirretään toiseen tiedonsiirtoverkkoon.

27. Jonkin patenttivaatimuksen 12—26 mukainen menetelmä, jossa muodostetaan yhteys tiedonsiirron suorittamiseksi langattoman viestimen ja toisen tiedonsiirtolaitteen välillä, tunnettu siitä, että siirrettävä tieto optimoidaan langattoman viestimen ainakin yhden ominaisuuden perusteella matkaviestinverkossa tai toisessa tiedonsiirtoverkossa. 25

28. Langaton viestin (MS1—MS4) joka käsittää « välineet (5,12) mainitun langattoman viestimen (MS1—MS4) ainakin yhden ominaisuuden informoimiseksi matkaviestinverkkoon (PLMN), 30 välineet langattoman viestimen (MS1—MS4) tunnistetiedon tallentamiseksi, välineet (5, 9) ainakin yhtä langattoman viestimen (MS1—MS4) 35 ominaisuutta kuvaavan parametritiedon tallentamiseksi, ja 29 111683 välineet (5, 12) ainakin yhden parametritiedon välittämiseksi langattomasta viestimestä (MS1—MS4) mainittuun matkaviestinverkkoon (PLMN) 5 tunnettu siitä, että langattomaan viestimeen (MS1—MS4) on muodostettu ainakin yksi informaatioelementti, johon on tallennettu mainittua tunnistetietoa ja ainakin osa ominaisuuksia kuvaavasta parametritie-dosta, ja että langaton viestin käsittää välineet (5, 12) ainakin osan mainitun informaatioelementin ominaisuustiedosta lähettämiseksi mat-10 kaviestinverkkoon.

29. Patenttivaatimuksen 28 mukainen langaton viestin (MS1—MS4), johon on määritetty käyttäjäkohtaista preferenssitietoa, tunnettu siitä, että mainittua käyttäjäkohtaista preferenssitietoa on tallennettu infor- 15 maatioelementtiin.

30. Patenttivaatimuksen 28 tai 29 mukainen langaton viestin (MS1—MS4), tunnettu siitä, että informaatioelementti on jaettu ainakin yhteen ei-muunneltavissa olevaan osaan ja ainakin yhteen muunnelta- 20 vissa olevaan osaan, ja ainakin osa parametritiedosta on tallennettu mainittuun muunneltavissa olevaan osaan.

31. Patenttivaatimuksen 30 mukainen langaton viestin (MS1—MS4), tunnettu siitä, että ainakin osa mainitusta ominaisuustiedosta on tal- 25 lennettu ainakin yhteen mainittuun muunneltavissa olevaan osaan. • · t

32. Patenttivaatimuksen 30 tai 31 mukainen langaton viestin (MS1—MS4), tunnettu siitä, että ainakin yhteen mainittuun muunneltavissa olevaan osaan on tallennettu käyttäjän preferenssitietoa. 30

33. Jonkin patenttivaatimuksen 28—32 mukainen langaton viestin ... (MS1—MS4) joka käsittää kansainvälisen matkaviestimen laitetunnuk- sen (IMEI), tunnettu siitä, että informaatioelementtinä on järjestetty käytettäväksi mainittua kansainvälistä matkaviestimen laitetunnusta 35 (IMEI), jolloin ainakin yksi parametritieto on tallennettu kansainväliseen matkaviestimen laitetunnukseen (IMEI). 30 111683

34. Jonkin patenttivaatimuksen 28—33 mukainen langaton viestin (MS1—MS4), tunnettu siitä, että se on matkapuhelin, kommunikaation, radiokortti tai langaton multimediaviestin.

35. Langaton tiedonsiirtojärjestelmä, joka käsittää ainakin matkaviestin verkon (PLMN), langattoman viestimen (MS1—MS4), välineet (5,12) mainitun langattoman viestimen (MS1—MS4) ainakin yhden ominaisuuden informoimiseksi mainittuun matkaviestinverkkoon (PLMN), 10. välineet langattoman viestimen (MS1-MS4) tunnistamiseksi matka viestinverkossa (PLMN) käytettävän tunnistetiedon tallentamiseksi, välineet (5, 9) ainakin yhtä langattoman viestimen (MS1-MS4) ominaisuutta kuvaavan parametritiedon tallentamiseksi langattomaan viestimeen (MS1—MS4), ja 15. välineet (5, 12) ainakin yhden parametritiedon välittämiseksi lan gattomasta viestimestä (MS1—MS4) mainittuun matkaviestinverkkoon (PLMN). tunnettu siitä, että langattomaan viestimeen (MS1—MS4) on muodostettu ainakin yksi informaatioelementti, johon on tallennettu mainittua 20 tunnistetietoa ja ainakin osa ominaisuuksia kuvaavasta parametri-tiedosta, ja että järjestelmä käsittää lisäksi välineet (5, 12) ainakin osan mainitun informaatioelementin ominaisuustiedosta lähettämiseksi matkaviestinverkkoon.

36. Patenttivaatimuksen 35 mukainen langaton tiedonsiirtojärjestelmä, tunnettu siitä, että se käsittää välineet ainakin osan mainitusta para-metritiedosta välittämiseksi mainitusta langattomasta viestimestä (MS1 -MS4) matkaviestinverkkoon (PLMN) mainitun langattoman viestimen (MS1-MS4) ottaessa yhteyttä matkaviestinverkkoon (PLMN).

37. Patenttivaatimuksen 35 tai 36 mukainen langaton tiedonsiirtojärjestelmä, tunnettu siitä, että se käsittää välineet ainakin osan mainitusta parametritiedosta välittämiseksi mainitusta langattomasta viestimestä (MS1—MS4) matkaviestinverkkoon (PLMN) ennen tiedonsiirto- 35 yhteyden muodostusta mainittuun matkaviestinverkkoon (PLMN).

38. Patenttivaatimuksen 35, 36 tai 37 mukainen langaton tiedonsiirto-järjestelmä, tunnettu siitä, että matkaviestinverkko (PLMN) käsittää ai- 31 111683 nakin kaksi osaa, joihin langaton viestin voi olla yhteydessä, välineet yhteydenvaihdon suorittamiseksi tiedonsiirtoyhteyden vaihtamiseksi matkaviestinverkon yhdestä osasta toiseen osaan, ja välineet ainakin osan mainitusta parametritiedosta välittämiseksi mainitusta langatto-5 masta viestimestä (MS1-MS4) matkaviestinverkkoon (PLMN) yhteydenvaihdon yhteydessä.

39. Jonkin patenttivaatimuksen 35-38 mukainen langaton tiedonsiirto-järjestelmä, tunnettu siitä, että informaatioelementtinä on järjestetty 10 käytettäväksi kansainvälistä matkaviestimen laitetunnusta (IMEI), jolloin ainakin yksi parametritieto on tallennettu kansainväliseen matkaviestimen laitetunnukseen (IMEI).

40. Jonkin patenttivaatimuksen 35—39 mukainen langaton tiedonsiirto-15 järjestelmä, tunnettu siitä, että matkaviestinverkko (PLMN) käsittää välineet (MSC1) mainitusta langattomasta viestimestä (MS1—MS4) saadun parametritiedon tallentamiseksi.

41. Patenttivaatimuksen 40 mukainen langaton tiedonsiirtojärjestelmä, 20 joka lisäksi käsittää välineet matkaviestinverkon (PLMN) ja toisen tiedonsiirtolaitteen (MS1—MS4, S1, S2) välistä kommunikointia varten, tunnettu siitä, että matkaviestinverkko (PLMN) käsittää välineet (MSC1) ainakin osan parametritiedosta välittämiseksi toiseen tiedonsiirtolaitteeseen (MS1—MS4, S1,S2). 25

42. Jonkin patenttivaatimuksen 35-41 mukainen langaton tiedonsiirto-järjestelmä, joka lisäksi käsittää välineet tiedonsiirtoyhteyden muodostamiseksi langattoman viestimen (MS1-MS4) ja toisen tiedonsiirtolaitteen (MS1-MS4, S1, S2) välistä kommunikointia varten, tunnettu siitä, 30 että kommunikointi on optimoitu ainakin yhden parametritiedon avulla. 1 · I 32 111683