FI111469B

FI111469B - Menetelmä ja järjestelmä radan irtoamistapahtuman seuraamiseksi

Info

Publication number: FI111469B
Application number: FI965027A
Authority: FI
Inventors: Juhani Vestola
Original assignee: Metso Paper Inc
Priority date: 1996-12-16
Filing date: 1996-12-16
Publication date: 2003-07-31
Also published as: FI965027A; AU5223898A; US6231722B1; WO1998027275A1; DE19782179B4; FI965027A0; DE19782179T1

Description

111469

Menetelmä ja järjestelmä radan irtoamistapahtuman seuraamiseksi Förfarande och system för iakttagande av lossningsskeendet hos bana 5 Keksinnön kohteena on menetelmä radan irtoamistapahtuman seuraamiseksi, jossa menetelmässä rata johdetaan telalta radan vapaaseen, erityisesti ensimmäiseen vapaaseen, lukemattomaan vientiin.

Keksinnön kohteena on myös järjestelmä radan irtoamistapahtuman seuraamiseksi, joka 10 järjestelmä on sovitettu sen telan yhteyteen, jolta rata johdetaan vapaaseen, erityisesti ensimmäiseen vapaaseen lukemattomaan vientiin.

Paperikoneen puristinosassa radan irtoamiskäyttäytyminen keskitelalta on ajettavuuden kannalta yksi kriittisimmistä kohdista paperikoneella. Radan irtoaminen keskitelalta on 15 erityisen tärkeää, koska tässä vaiheessa suoritetaan tavanomaisimmin ensimmäinen radan vapaa vienti, jolloin rata siis irrotetaan telasta ilman tukea, jolloin se on erityisen katkoherkkä, mikäli sen ominaisuudet ja siihen vaikuttavat tekijät eivät ole oikein säädettyinä. Puristimen keskitela on sinänsä tunnetusti usein ollut ajettavuutta heikentävä kriittinen kohta paperikoneella ja rajoittanut käytettävissä olevaa maksiminopeutta jopa 20 aiheutunut ratakatkoja ja siten alentanut paperikoneen hyötysuhdetta.

Radan irtoamistapahtumaan ja irtoamiskohtaan eli irtoamiskulmaan vaikuttavat useat eri » tekijät. Mm. radan ominaisuudet, puristimen viivapaineet, vetoerot puristinosalla, paperikoneen märän pään kemia, keskitelan pinnan tila, keskitelan kaavarin toiminta ja 25 kaavareiden yhteydessä käytettävien suihkujen tila, mahdollisesti niiden yhteydessä käytettävien kemikaalien valinta, kaikki vaikuttavat irtoamiskohtaan ja lisäksi nämä tekijät ovat vielä osittain riippuvaisia toisistaan. Näitä irtoamiseen ja välillisesti myös • · < . keskitelan kaavarin toimintaan vaikuttavia tekijöitä ei kuitenkaan tunneta riittävästi, koska irtoamistapahtumaan vaikuttavien tekijöiden vaikutukset voivat lisäksi esiintyä 30 hyvin erilaisilla viiveillä (sekunnista viikkoihin tai kuukausiin). Lisäksi vaikutukset voivat vaihdella tehtaasta, prosessista tai ajanhetkestä toiseen. Koska irtoamistapahtumaa 2 111469 ei ole tarkoin seurattu, ei sitä myöskään ole voitu yhdistää prosessin muihin muutoksiin eikä siten ole saatu selvitettyä oikeita syy-seuraus-suhteita.

Tekniikan tasosta tunnetaan radan irtoamisen seuranta videokameran kuvaa visuaalisesti 5 seuraamalla. Tämä ei kuitenkaan anna täsmällistä tietoa irtoamistapahtumista vaan antaa satunnaista tietoa, koska irtoamistapahtuman seuranta perustuu ainoastaan visuaaliseen tarkastukseen. Lisäksi videokameraseurannan perusteella mahdollisesti tehtävät säätötoimenpiteet ovat olleet lähinnä käyttäjäkohtaisia ja käyttäjän henkilökohtaiseen tilanneanalyysiin perustuvia.

10

Videokameralla suoritettu reunan irtoamisen seuranta ei siis ole ollut tarkkaa eikä sillä ole voitu seurata nopeita muutoksia irtoamistapahtumassa eikä myöskään siitä nähtyjen tilanteiden siirtäminen paperille tai sähköiseen muotoon verrannollisiksi tekijöiksi paperikoneen tietojenkeräysjärjestelmässä ole kovinkaan yksinkertaista, varsinkaan jos 15 irtoamistapahtuman normaali huojunta on suurta. Tällä järjestelyllä myöskään ei saada tilannetta telan pituussuunnassa kauempana reunasta, vaan ainoastaan aivan radan reunasta, mikä saattaa aiheuttaa virhearviointeja, koska irtoamisviiva ole välttämättä suora telan suunnassa ja reunassa saattaa esiintyä häiriöitä, jotka eivät ole edustavia koko rataa ajatellen.

20 . . Keksinnön päämääränä on saada aikaan menetelmä ja järjestely, jossa radan irtoamis- käyttäytymistä saadaan tarkoin seurattua ja lisäksi seurataan tapahtumaan vaikuttavia tekijöitä siten, että saadaan selville asiaan vaikuttavat syy-seuraus-suhteet, jotka voidaan siten tehokkaasti havaita ja analysoida ja saatuja tietoja käyttää hyväksi ohjauksessa.

25

Keksinnön päämääränä on myös luoda aikaan sellainen järjestely, joka on haluttaessa » * liitettävissä paperikoneelta saataviin muihin tietoihin.

Edellä esitettyjen ja myöhemmin esille tulevien päämäärien saavuttamiseksi on keksinnön 30 mukaiselle menetelmälle pääasiallisesti tunnusomaista se, että menetelmässä mitataan radan irtoamiskohtaa tai siihen verrannollista radan kohtaa johdettaessa rata telalta 3 111469 mainittuun vapaaseen tukemattomaan vientiin ja että menetelmässä mitataan radan vetoeroa eli nopeuseroa irtoamiskohdan yli ja että mittaustulokset irtoamiskohdasta ja nopeuserosta siirretään tietojenkeruujärjestelmään ja/tai analyysijärjestelmään irtoamista-pahtuman syy- ja seuraussuhteiden selvittämiseksi ja että analyysijärjestelmässä mittaus-5 tuloksia verrataan paperikoneen muihin prosessi- ja ajoparametreihin, joita sinänsä tunnetusti muutenkin paperikoneella seurataan, radan irtoamistapahtumaan vaikuttavien tekijöiden selvittämiseksi.

Keksinnön mukaiselle järjestelylle on puolestaan pääasiallisesti tunnusomaista se, että 10 järjestelmä käsittää mittauselimet radan irtoamiskohdan tai siihen verrannollisen radan kohdan mittaamiseksi, mittauselimet radan vetoeron eli nopeuseron mittaamiseksi irtoamiskohdan yli ja tietojenkeräysjärjestelmän ja/tai analyysijärjestelmän, johon mittaustulokset siirretään ja jossa mittaustulosten perusteella selvitetään irtoamistapahtumaan vaikuttavat tekijät ja että järjestelmän tietojenkeruujärjestelmä on yhdistetty 15 paperikoneen muita prosessi- ja ajoparametrejä mittaaviin sinänsä tunnettuihin järjestelmiin.

Keksinnön mukaisesti seurataan ja rekisteröidään samanaikaisesti useita muuttujia joko kaikkia tai haluttaessa vain tiettyjä kerrallaan. Keksinnön mukaisessa seurantajärjestel-20 mässä voidaan seurata seuraavia tekijöitä: « • *.

1. radan vetoero irtoamiskohdan yli, 2. radan irtoamiskohta tai siihen verrannollinen radan kohta, 3. ratakireys irtoamiskohdan jälkeen esimerkiksi paperinjohtotelalla, edullisimmin 25 mitattuna hiilikuitutela punnitustelana tai pyörimättömällä kireysmittauskengällä, 4. kuormituspaineen vaihtelu; kaavarin tärinä (esim. kuormitusletkun paineenvaihtelu-na, mikä kertoo esim. telan likaantumisesta), 5. kosteusmittaus heti puristinosan jälkeen.

30 Koska radan irtoamisessa tapahtuvat muutokset voivat olla seurausta joko radan ominaisuuksien, telan pinnan tai niiden välissä olevan nesteen muuttumisesta, ei pelkästään yhtä { i 4 111469 em. muuttujista 1-5 seuraamalla päästä perille mikä näistä kolmesta tekijästä muuttuu. Luonnollisesti eniten tietoa saadaan seuraamalla kaikkia muuttujia 1-5 samanaikaisesti, mutta myös yhdistelmät 1-4; 1-3; 1-2 ja 4; 1-2 ja 4-5 ovat erittäin hyödyllisiä. Keksinnöllisen ajatuksen toimimiseksi minimivaatimuksena on muuttujien 1 ja 2 seuraaminen.

5

Seurattuja tekijöitä verrataan edullisesti muihin prosessi- ja ajoparametreihin, joita muutenkin ja/tai tarkoituksellisesti paperikoneella sinänsä tunnetusti seurataan.

Vetoeroa mitataan tavanomaisesti kaikilla koneilla. Tärkeintä on vetoeron sovittaminen 10 ajallisesti samalle skaalalle irtoamiskohdan mittauksen kanssa.

Keksinnön mukaisesti radan irtoamiskohtaa seurataan sopivalla menetelmällä esimerkiksi videolla + kuvankäsittelyjärjestelyllä tai viivakameralla ja siihen liittyvällä kuva-analyysillä, jossa selvitetään tumman ja vaalean alueen raja, jolloin nähdään missä 15 kohdassa on radan irtoamiskohta. Lasermittausläitteella voidaan myös mitata irtoamiskohtaa ja merkitä irtoamiskohta vakioksi ja säätää vetoeroa. Luonnollisesti muut sinänsä tunnetut menetelmät tapahtuman mittaamiseksi ovat mahdollisia. Edullisimmin keksinnön yhteydessä käytetään irtoamiskohdan mittaukseen laser-doppler-menetelmään perustuvaa etäisyyden mittauslaitetta, jolla aikaansaadaan irtoamiskohtaan verrannollinen suure eli 20 normaalin irtoamiskohdan tangentin suunnassa mittarin etäisyys radasta eli suhteellinen irtoamispaikka. Jos tarvitaan tieto absoluuttisesta irtoamispaikasta, voidaan tulos kalibroida esim. lasermittauksen ja samanaikaisesti otettujen valokuvien perusteella. Laser-doppler-mittaus on erityisen edullinen, koska mittalaite voidaan sijoittaa koneen ulkopuolelle, koneen sisäpuolen ollessa yleensä varsin ahtaan ja mittareille soveltumaton.

25

Ratakireysmittauksen perusteella voidaan selvittää, ovatko radan ominaisuudet muuttu- « « neet siten, että irtoamiskohta muuttuu. Tällöin voidaan esimerkiksi paperinjohtotela sovittaa punnitustelaksi, jolloin mitataan radasta telaan kohdistuvien voimien muutoksia esimerkiksi painon muutoksena laakeripesissä ja tämä mittaustulos voidaan optimoida 1 30 radan kireysresultanttiin, jolloin saavutetaan tieto ratakireydestä. Kireysprofiili voidaan mitata myös kenkäratkaisulla, jossa ilmanpaine rataa kohti puhalletaan sarjasta poikki 5 111469 koneen sijoitettuja suuttimia. Jos ratakireys vaihtelee, niin myös puhalluksen painearvo vaihtelee, jolloin ilmanpaineen perusteella saadaan tietää radan kireysprofiili.

Kaavarin tärinää mittaamalla saadaan selville kuormituspaineen vaihteluiden lisäksi myös 5 telan pinnan muutokset esimerkiksi telan likaantuessa.

Kosteusmittauksella puristinosan jälkeen saadaan selville muutokset, joita on tapahtunut viivapaineessa, tulevan radan kosteudessa, huopien tilassa jne. Muutoksia verrataan irtoamistapahtumamuutoksiin vaikutussuhteiden selvittämiseksi.

10

Keksinnön mukaista järjestelyä käytettäessä saadaan systemaattista tietoa siitä, mikä tekijä vaikuttaa mihinkin ominaisuuteen irtoamistapahtumassa ja tällöin nämä tiedot voidaan yhdistää muihin paperikoneen muuttujiin. Samalla saadaan selvitettyä kaavarin toiminnan tila.

15

Keksinnön mukainen mittausjärjestely voidaan luonnollisesti toteuttaa muunkin telan kuin puristimen keskitelan kohdalla, mutta tärkeimpänä piirteenä on, että kyseistä telaa seuraa radan vapaa, erityisesti ensimmäinen radan vapaa vienti.

20 Seuraavassa keksintöä selostetaan yksityiskohtaisemmin oheisen piirustuksen kuvioihin viitaten, joiden yksityiskohtiin keksintöä ei ole kuitenkaan tarkoitus mitenkään ahtaasti • » rajoittaa.

Kuviossa 1 on kaaviollisena lohkokaavioesityksenä esitetty keksinnön mukainen järjestely 25 liitettynä sinänsä tunnettuun paperikoneen muiden ominaisuuden tietojen keruujärjestelmään.

' · ·

Kuviossa 2A - 2B on esitetty kaavallisesti irtoamiskohdan mittaamista laser-doppler-menetelmällä.

30 6 111469

Kuvion 1 mukaisesti tekniikan tasosta tunnetuissa järjestelyissä (osuus A) mitataan esim. märän pään kemian muuttujia lohko 10, ajoparametreja lohko 11 ja lopputuotteen ominaisuuksia lohko 12. Nämä tiedot syötetään tiedonkeräysjärjestelmään 13 sähköisessä muodossa, jonka jälkeen tiedot ohjataan analyysijärjestelmään 14, jossa selvitetään 5 muuttujien muutokset ajan funktiona ja/tai tehdään korrelaatioanalyysit 14a.

Märän pään kemian muuttujien, lohko 10. mittaaminen pitää sisällään mm. pH:n lämpötilan, johtokyvyn, retention, varaustilan, COD:n eli kemiallisen hapen kulutuksen, jauhatusasteen, virtaamien, syöttömäärien, sakeuksien, pinnankorkeuksien, alumiini-10 kalsiumi-ja silikaatti-ionipitoisuuksien jne. mittaamiset. Lohkon 11 esittämistä ajopara-metreista mitataan mm. nopeus, suihku/viira suhde, viivapaineet, alipaineet, höyrymää-rät, vedenpoistomittaukset jne. Lohko 12, lopputuotteen ominaisuudet, käsittää mm. katkot, reiät/täplät, neliömassa, kosteus, tuhka, formaatio, huokoisuus, optiset ominaisuudet jne.

15

Kuvion 1 mukaisesti kohdasta B keskitelalta 21 mitataan laser-doppler-mittalaitteella 22 irtoamiskohdan paikka lohkoon 31, joka muunnetaan irtoamiskulmaksi lohkoon 32. Joko irtoamispaikka 31 tai irtoamiskulma 32 voidaan suoraan ohjata tiedonkeruujärjestelmään 13. Kohdassa C mitataan voimamuutoksia 33 laakeripesistä 23, jonka perusteella saadaan 20 tieto ratakireydestä lohkoon 34. Joko voima 33 tai ratakireys 34 voidaan suoraan johtaa tiedonkeruujärjestelmään 13. Edullisimmin irtoamiskulman 32 ja ratakireyden 34 • · perusteella määritetään irtoamistyö 35, joka tieto saatetaan tietojenkeräysjärjestelmään 13.

25 Nopeusero 36 määritetään esim. Keskitelan 21 ja telan 24 väliltä. Radan kosteusarvot mitataan keskitelan 21 jälkeen kohdassa D tai telan 24 yhteydessä kohdassa E kosteus- « mittarilla 25 tai jossain muussa kohdassa mahdollisimman pian irtoamiskohdan jälkeen. Kuormituspaineen vaihtelujen 38 mittaamiseksi seurataan kaavareiden 26 toimintaa ja niiden mahdollista tärinää. Haluttaessa voidaan myös seurata suihkujen 27 toimintaa ja 30 niissä käytettyjen kemikaalien vaikutusta. Näin on saatu selvitettyä irtoamistapahtumaan vaikuttavat viisi olennaista suuretta, jonka perusteella tai seuraamalla lisäksi paperiko- 111469 7 neesta saatavia muita tietoja saadaan selville irtoamistapahtumaan vaikuttavat olennaiset syy-seuraus-suhteet.

Telan 21 pinnan osuutta irtoamiseen kuvaa parhaiten irtoamistyö W.

5 W = (T - miβ) (1 — cosφ), missä T = ratakireys m = radan pintapaino irtoamishetkellä v = ratanopeus ja 10 φ = irtoamiskulma

Mitattaessa ratakireyttä punnitustelalla tai kengällä ei keskipakovoimasta aiheutuva osuus

O

ratakireydessä (m υ ) tule mittaukseen mukaan. Näin mitattu kireys on suoraan (T — m v^), joka kerrottuna termillä (1 — cos φ) antaa irtoamistyön. Koska kietoutu-15 miskulma punnitustelan ympäri muuttuu irtoamiskulman muuttuessa, ei telaan kohdistuva voima ole suoraan verrannollinen kireyteen (T - m v^). Jos mittausanturien mittaus-suunnat kuitenkin valitaan sopivasti, päästään tilanteeseen, että käytännössä esiintyvillä irtoamiskulmilla anturien signaali on riittävän tarkasti suoraan verrannollinen em. kireyteen, mikä yksinkertaistaa tulosten käsittelyä ja irtoamistyön laskentaa. Mikäli 20 irtoamistyön arvoa ei haluta laskea, kuvaa em. irtoamiskohtasignaali riittävän hyvin irtoamiskohdassa tapahtuvia muutoksia. Näillä menetelmin päästään irtoamiskohdan » < »· c jatkuvaan seurantaan sähköisessä muodossa, mikä esim. tavanomaisella videokameralla ilman kuvankäsittelyä ei onnistu.

25 Kuvion 2A mukaisesti keskitelaa on merkitty viitenumerolla 21 ja laser-doppler-mittauk-sella 22 mitataan paperirainan W irtoamiskohtaa keskitelalta 21. Sama näkyy kuvion 2B < * poikkileikkauskuvannossa. Kuten kuvioista näkyy, voidaan laser-doppler-menetelmällä mitata viistosti kohti radan W irtoamiskohtaa B, jolloin saadaan tieto telan 21 keskialu-' eelta pituussuunnassa radan reunan häiriöalueen ulkopuolelta. Mitattaessa irtoamiskohtaa 30 B laser-dopplerilla 22, joka mittaa etäisyyttä radan W ja säteen 22A leikkauskohtaan, tai viivakameralla, jossa käytetään radan valkaisua kontrastin saamiseksi irtoamiskohtaan ja 8 111469 mitataan tumma/vaalea rajakohdan paikka, on todellinen irtoamiskulma määritettävä ensin samanaikaisesti muilla menetelmin esim. valokuvasta mittaamalla. Näin saadun kalibrointikäyrän avulla muutetaan irtoamiskohtasignaali irtoamiskulmaksi. Luonnollisesti voidaan myös seurata irtoamiskohdan suhteellista arvoa.

5

Keksintöä on edellä selostettu vain eräisiin sen edullisiin sovellusesimerkkeihin viitaten, joiden yksityiskohtiin keksintöä ei ole kuitenkaan tarkoitus mitenkään ahtaasti rajoittaa. Monet muunnokset ja muunnelmat ovat mahdollisia seuraavien patenttivaatimusten määrittelemän keksinnöllisen ajatuksen puitteissa.

10 a a

Claims

111469 9

1. Menetelmä radan irtoamistapahtuman seuraamiseksi, jossa menetelmässä rata (W) johdetaan telalta (21) radan (W) vapaaseen, erityisesti ensimmäiseen vapaaseen, 5 tukemattomaan vientiin, tunnettu siitä, että menetelmässä mitataan radan (W) irtoamiskohtaa (B) tai siihen verrannollista radan (W) kohtaa johdettaessa rata (W) telalta (21) mainittuun vapaaseen tukemattomaan vientiin ja että menetelmässä mitataan radan (W) vetoeroa eli nopeuseroa irtoamiskohdan (B) yli ja että mittaustulokset (31,36) irtoamiskohdasta ja nopeuserosta siirretään tietojenkeruujärjestelmään (13) ja/tai 10 analyysijärjestelmään (14) irtoamistapahtuman syy- ja seuraussuhteiden selvittämiseksi ja että analyysijärjestelmässä (14) mittaustuloksia (31,33,36,37,38) verrataan paperikoneen muihin prosessi- ja ajoparametreihin, joita sinänsä tunnetusti muutenkin paperikoneella seurataan, radan (W) irtoamistapahtumaan vaikuttavien tekijöiden selvittämiseksi.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että menetelmässä lisäksi mitataan ratakireyttä ja/tai kaapimen terän kuormituspaineen vaihtelua ja/tai radan kosteutta ja että mittaustulokset (33,37,38) johdetaan tietojenkeruujärjestelmään (13) ja/tai analyysijärjestelmään (14).

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että tietojenkeruu- järjestelmässä (13) vetoero sovitetaan ajallisesti samaan mittakaavaan irtoamiskohdan • * mittauksen kanssa.

4. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että vaatimuk-25 sen 1 mittaustulosten lisäksi mittaustulokset (32 tai 37 tai 38 tai 37 ja 38 tai 33 ja 37 tai 33 ja 38 tai 33,37 ja 38) sovitetaan tietojenkeruujärjestelmässä ajallisesti samaan , · - mittakaavaan tai muulla tavoin verrataan keskenään ja/tai muihin prosessi- ja ajopara metreihin.

5. Jonkin patenttivaatimuksen 1-4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että menetelmässä radan (W) irtoamiskohtaa (B) mitataan laser-doppler-menetelmällä (22). 10 111469

6. Jonkin patenttivaatimuksen 1-4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että radan (W) irtoamiskohtaa (B) mitataan viivakameralla.

7. Jonkin patenttivaatimuksen 1-6 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että 5 ratakireysmittaus suoritetaan punnitustelalla.

8. Jonkin patenttivaatimuksen 1-6 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ratakireys mitataan pyörimättömällä kireysmittauskengällä.

9. Jonkin patenttivaatimuksen 1-8 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että menetelmässä irtoamiskohdan ja ratakireyden perusteella määritetään irrotustyö.

10. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että menetelmässä mittaustuloksia (31,33,36,37,38) verrataan märän pään kemian muuttujien mittaustulok- 15 siin (10) ja/tai ajoparametrimittaustuloksiin (11) ja/tai lopputuotteen ominaisuuksia koskeviin mittaustuloksiin (12).

11. Järjestelmä radan irtoamistapahtuman seuraamiseksi, joka järjestelmä on sovitettu sen telan (21) yhteyteen, jolta rata (W) johdetaan vapaaseen, erityisesti ensimmäiseen 20 vapaaseen lukemattomaan vientiin, tunnettu siitä, että järjestelmä käsittää mittauselimet (22) radan (W) irtoamiskohdan (B) tai siihen verrannollisen radan kohdan * mittaamiseksi, mittauselimet radan (W) vetoeron eli nopeuseron mittaamiseksi irtoamiskohdan (B) yli ja tietojenkeräysjärjestelmän (13) ja/tai analyysijärjestelmän, johon mittaustulokset (31,36) siirretään ja jossa mittaustulosten perusteella selvitetään irtoamis-25 tapahtumaan vaikuttavat tekijät ja että järjestelmän tietojenkeruujärjestelmä (14) on yhdistetty paperikoneen muita prosessi- ja ajoparametrejä mittaaviin sinänsä tunnettuihin 4 * järjestelmiin (10,11,12).

12. Patenttivaatimuksen 11 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että järjestelmä ' 30 lisäksi käsittä mittaelimet (23,25,26) ratakireyden ja/tai radan kosteuden mittaamiseksi. 111469 11

13. Patenttivaatimuksen 11 tai 12 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että radan irtoamiskohdan mittauselin on laser-doppler-mittausjärjestely (22).

14. Patenttivaatimuksen 11 tai 12 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että radan 5 irtoamiskohdan mittauselin on viivakamera.

15. Jonkin patenttivaatimuksen 11-14 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että ratakireysmittauselin on punnitustela (23).

16. Jonkin patenttivaatimuksen 11-14 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että ratakireysmittauselin on pyörimätön kireysmittauskenkä. * * » · 12 111469