FI111377B

FI111377B - Värinpoistoaine ja sen käyttö värin poistamiseksi jätevedestä

Info

Publication number: FI111377B
Application number: FI942699A
Authority: FI
Inventors: Manian Ramesh; Chandrashekar S Shetty
Original assignee: Nalco Chemical Co
Priority date: 1993-06-14
Filing date: 1994-06-08
Publication date: 2003-07-15
Also published as: FI942699A0; FI942699A; DE69414916T2; EP0629583B1; US5435922A; DE69414916D1; EP0629583A3; EP0629583A2

Description

111377 Värinpoistoaine ja sen käyttö värin poistamiseksi jätevedestä

Keksintö koskee patenttivaatimuksessa 1 määritel-5 tyä värinpoistoainetta, joka on vesiliukoinen kationinen polymeeridispersio, ja sen käyttöä jätevesipäästöissä läsnä olevan värin poistamiseksi, erityisesti jätevesistä, jotka tulevat sellu- ja paperiteollisuudesta. Näitä matalan moolimassan vesiliukoisia kationisia polymeeridisper-10 sioita valmistetaan käyttäen saostusapuainetta ja ketjun-siirtoainetta, joilla on esiintynyt erinomainen suorituskyky ligniinin aiheuttaman värin poistamisessa.

Värin poistaminen paperitehtaiden jätevesivirrois-ta on edelleen ongelma sellu- ja paperiteollisuudessa. On 15 välttämätöntä, että nämä tehtaan jälkeiset jätevedet käsitellään värin poistamiseksi ennen niiden laskemista yleisiin vesistöihin.

Yhdysvaltojen puusellun tuotantokapasiteetti on noin 60 miljoonaa tonnia vuodessa. Koska puun keskimääräi-20 nen selluloosapitoisuus on noin 40 %, tarvitaan tämän 60 sellutonnin tuottamiseen 150 miljoonaa tonnia puuta. Ero näiden kahden luvun välillä edustaa ligniiniä ja hemisel-luloosaa, jotka on poistettava tai erotettava sellun valmistusprosessissa selluloosakuitujen vapauttamiseksi.

25 Sellun valmistusprosessi ei kuitenkaan poista puussa olevaa ligniiniä 100-%:sesti, noin 5 %:n jäädessä jäljelle sulfaatti- tai sulfaattisellun valmistuksessa (mekaanisen massan valmistuksessa tämä määrä on huomattavasti korkeampi). Jos haluttu lopputuote on korkealuok-30 kaista paperia, on tämä jäljelle jäävä 5 % ligniiniä poistettava valkaisemalla massa.

Koska yli 35 % Yhdysvalloissa tuotetusta sellusta valkaistaan, poistetaan valkaisulaitoksissa joka vuosi noin miljoona tonnia ligniiniä, ja suurin osa tästä tapah-35 111377 2 tuu lipeäuuttovaiheessa. Tämä luku on merkittävä, koska tässä poistoprosessissa (eli valkaisussa) suurin osa jään-nösligniinistä liuotetaan. Tämä liuennut ligniini on voimakas näkyvän säteilyn absorboija, mikä johtuu tyydytty-5 mättömien ja kvinodaalisten ryhmien konjugaatiosta, joka muodostuu hapetusvaiheen aikana valkaisulaitoksessa. Seurauksena tästä valkaisulaitoksen jätevesi on erittäin voimakkaasti värjäytynyttä. Vaikka paperitehtaan jätevesissä on muitakin värin lähteitä, on helposti ilmeistä, että 10 silloin kun valkaisu suoritetaan, voidaan sen jäteveden olettaa olevan tärkeä tekijä jäteveden värissä. Itse asiassa sulfaattimenetelmää käyttävissä, valkaisevissa tehtaissa ensimmäisestä lipeäuuttovaiheesta tuleva jätevesi vastaa noin 70 %:sta jäteveden väristä.

15 Sellun valmistus- ja valkaisuoperaatioiden tarkoi tus on poistaa ligniini ja hemiselluloosa puun selluloosa-kuiduista. Sellun valmistuksessa poistettu 95 % poltetaan usein polttoaineena prosessissa, jossa otetaan talteen mustalipeässä olevat epäorgaaniset kemikaalit. Valkaisu-20 operaatiossa 5 % jäännösligniiniä erotetaan kuiduista hajottamalla ja liuottamalla, ja se päätyy jäteveteen. Kemiallinen poistaminen voidaan sen vuoksi saada aikaan ainoastaan pienentämällä tätä liukoisuutta, mikä on osoittautunut vaikeaksi tehtäväksi.

25 Tästä syystä tärkein värin lähde sellussa on lig niini. On myös ehdotettu, että sulfaattisellun väri johtuu ketoenoleista, joita muodostuu hiilihydraateista paperinvalmistusprosessin sulfaattikeittovaiheessa. Sellun klooraus valkaisuoperaation aikana johtaa väriaineiden muodos-30 tumiseen, jotka huuhdotaan sellusta kaustisilla alkali-liuoksilla. Täten kaustisen uuton jäteliemi sisältää suuren osan väriaineista ja muista orgaanisista materiaaleista jotka on poistettavat jäteveden käsittelyn aikana.

Värin poistamisprosessia jätevesivirrasta vaikeut-35 taa lisäksi kalkin, kiinteän partikkelimaisen materiaalin, 111377 3 kuten sellun, saven, dispergointiaineiden/pinta-aktiivis-ten aineiden ja polymeerien, joita käytetään paperin valmistusprosessin eri vaiheissa, läsnä olo. Tästä kiinteästä partikkelimaisesta materiaalista käytetään yleisesti nimi-5 tystä anioninen jäte.

Useimmat hallinnolliset säännökset, jotka koskevat värin poistamista paperin valmistusprosessin jätevesivir-rasta, on suunnattu todelliseen väriin, eli väriin pH-ar-vossa 7,6 suodatuksen 0,8 mikrometrin suodatinpaperin läpi 10 jälkeen ja ilmoitettuna Pt Co -väriyksiköinä (eli platina-kobolttivärinä käyttäen DR2000-spektrofotometriä). Kaikesta huolimatta sellu- ja paperitehtailla on kasvavaa painetta alentaa jäteveden näkyvää väriä, koska tämä on se väri, jonka paljas silmä havaitsee jäteveden virratessa 15 yleisissä vesistöissä. On tapauksia, joissa todellinen väri järjestelmässä, joka on läpäissyt käsittelyn, on matala, mutta vastaava näkyvä väri on voimakas. Tämän ongelman aiheuttaa tavallisesti suspendoitunut partikkelimainen aine, joka aiheuttaa järjestelmän sameuden lisääntymistä. 20 Tämän vuoksi on tärkeää, että uuden käsittelyn värin poistamiseksi ei pelkästään tule poistaa jäteveden todellista väriä, vaan sen on myös alennettava näkyvää väriä.

Paine poistaa väriä tulee pääasiassa valtion ympäristöviranomaisten taholta. Aikaisemmin ajateltiin, että 25 värillisen jätteen laskeminen vaikutti ainoastaan vastaanottavan vesistön esteettiseen arvoon; biologit ovat kuitenkin lisääntyvässä määrin huolestuneet mahdollisista toksisista vaikutuksista, veden alentuneen valonläpäisykyvyn vaikutuksesta, joka aiheuttaa fotosynteettisen toimin-30 nan määrän vähenemistä, sekä luonnollisesti tuloksena olevaa alenemista liuenneen hapen pitoisuudessa johtuen tästä toiminnan vähenemisestä. Lisäksi, vaikka nämä värilliset jätetuotteet ovat melko hajoavia biologisessa hapetuksessa ja siitä syystä ne hajoavat vesiympäristössä, saattavat 35 hajoamistuotteet olla mahdollisesti haitallisia.

111377 4

On osoitettu, että sivutuotteet ovat vesiliukoisia, ja että niitä muodostuu merkittäviä määriä. Tämä asettaa ankaria vaatimuksia kemikaaleille, joita on tarkoitus käyttää värin poistamisessa. Saatavilla on jo kuitenkin 5 tekniikoita, jotka kykenevät poistamaan yli 90 % väristä joko koko tehtaan jätevirrasta tai erillisistä jätevir-roista, kuten valkaisulaitoksen kaustisen uuton vaiheesta. Näitä tekniikoita ovat kemialliset (esim. aluna, ferri, kalkkikivi tai polyelektrolyytit), biologiset (esim. valio kolahottajasienet) ja fysikaaliset prosessit (esim. ultra-suodatus, ioninvaihto ja hiiliabsorptio). Millään näistä ei ole laajalle levinnyttä käyttöä johtuen huonosta taloudellisuudesta .

Vaatimukset tuotteelle, jota käytetään värinpoisto-15 sovelluksessa, ovat melko ankarat, eli tuotteen on pystyttävä reagoimaan väriaineiden kanssa tavalla, joka tuottaa tuloksena niiden tulemisen liukenemattomiksi ja, johtuen äärimmäisen suuresta muodostuvasta määrästä, on värinpois-totuotteen toimittava erittäin matalilla painosuhteilla 20 suhteessa poistettavaan orgaaniseen aineeseen, tai sen käytön estävät liialliset kustannukset.

Yleinen ongelma, joka liittyy tavanomaisiin kemiallisiin käsittelymenetelmiin, kuten epikloorihydriini/dime-tyyliamiini (Epi/DMA), on se seikka että nämä polymeerit 25 eivät pysty alentamaan järjestelmän väriä kuin tiettyyn arvoon, jonka alapuolella ne ovat taipuvaisia dispergoi-maan värin uudelleen. Tästä ongelmasta käytetään tavallisesti nimitystä "yliannostus".

Tämän keksinnön tekijät ovat havainneet laajan ko-30 kellun jälkeen, että hydrofobisesti modifioidut kopolymee-rit ovat erinomaisia aineita sekä "näkyvän" että "todellisen" värin poistamiseen sellu- ja paperitehtaiden jätevedestä. Akryyliamidin (AcAm) värinpoisto-ominaisuudet paranevat merkittävästi annettaessa sille tietty määrä hyd-35 rofobisuutta. Modifiointi suoritetaan kopolymeroimalla 111377 5

AcAm:a valitun hydrofobisen monomeerin kanssa hydrofobisen polyelektrolyytin muodostamiseksi. Näillä hydrofobisilla polyelektrolyyteillä on erinomaiset korvaussuhteet, ja samalla niillä vältetään "yliannostuksen" ongelma, joka 5 usein esiintyy käytettäessä värin poistamiseen tavanomaisia polymeerejä (katso kuvio 1) . Näillä polyelektrolyyteillä on ainutlaatuinen toimintatapa, joka saattaa johtaa kokonaan orgaaniseen käsittelyyn värin poistamiseksi sellu- ja paperitehtaan jätevedestä.

10 Tämän keksinnön tekijät ovat havainneet, että ma talan moolimassan vesiliukoista kationista polymeeridis-persiota voidaan käyttää värin poistamiseksi menestyksellisesti sellu- ja paperitehtaan jätevesipäästöistä. Tämä ainutlaatuinen värinpoistoaine valmistetaan polymeroimalla 15 ainakin yhtä hydrofiilistä monomeeriä, esim. akryyliamidia ja/tai dimetyyliaminoetyyli(met)akrylaatin metyylikloridi-kvaternaaria, sekä hydrofobista monomeeriä, esim. dimetyyliaminoetyyli (met ) akrylaatin bentsyylikloridikvaternaaria tai dimetyyliaminoetyyli(met)akrylaatin setyylikloridikva-20 ternaaria, veden, ketjunsiirtoaineen, saostusapuaineen ja initiaattorin läsnä ollessa.

US-patentit 5 006 590 (Takeda et ai.), joka on myönnetty 9.4.1991, ja 4 929 655 (Takeda et ai.), joka on myönnetty 29.5.1990, koskevat erilaisia korkean moolimas-25 san vesiliukoisia kationisia polymeeridispersioita, jotka on muodostettu akryyliamidista, akryyliamidopropyylidime-tyylibentsyyliammoniumkloridista, saostusapuaineesta ja initiaattorista. Näillä dispersioilla on kuitenkin äärimmäisen korkeat moolimassat (esim. 6 000 000 - 10 000 000), 30 mikä aiheuttaa niiden toimimisen flokkulointiaineina, ei-koagulointiaineina mitä ominaisuutta tarvitaan värin poistamisen aikana.

Tämän keksinnön tekijät ovat havainneet, että lisäämällä initiaattoripitoisuutta ja polymeroimalla mono-35 meerejä ketjunsiirtoaineen ja saostusapuaineen läsnä oi- 111377 6 lessa voidaan valmistaa matalan moolimassan (esim. 100 000 - 1 500 000) vesiliukoisia kationista dispergoin-tiainetta, joka toimii koagulointiaineena ja jolla on erittäin hyvät värinpoisto-ominaisuudet.

5 Tämä keksintö tuottaa myös monia muita hyötyjä, jotka käyvät ilmi seuraavasta kuvauksesta.

Keksinnön yhteenveto

Matalan moolimassan hydrofobisten polymeeridisper-sioiden on havaittu olevan käyttökelpoisia värin poistami-10 sessa sellu- ja paperitehtaiden jätevesistä.

Tämän keksinnön mukainen hydrofobinen dispersio muodostetaan saostuspolymeroimalla ainakin yhtä hydrofii-listä monomeeriä ja hydrofobista monomeeriä, saostusapuai-neen, veden, ketjunsiirtoaineen ja initiaattorin läsnä 15 ollessa. Tämä kopolymeeridispersion moolimassa on tyypillisesti alueella noin 100 000 - noin 1 500 000.

Tämän keksinnön muut lisäkohteet, hyödyt ja ominaisuudet voidaan ymmärtää viitaten seuraavaan kuvaukseen.

Piirustusten kuvaus 20 Kuvio 1 on kaavio, joka kuvaa värin poistumis- prosenttia tuoteannostelun funktiona EPi-DMA:lle, AcAm/ DMAEA.BCQ/DMAEA.MCQ (65/25/10):lie ja AcAm/DMAEA.CCQ/ DMAEA.MCQ (70/20/10):lie.

Edullisten suoritusmuotojen kuvaus 25 Tässä kuvatut hydrofobiset dispersiot ovat erityi sen käyttökelpoisia värin poistamisessa sellu- ja paperiteollisuuden jätevesipäästöistä. Näiden hydrofobisten dispersioiden on osoitettu olevan tehokkaita aineita paperitehtaan jätevesipäästöissä läsnä olevien ligniinien ja 30 niiden johdannaisten aiheuttaman värin poistamisessa. On havaittu, että akryyliamidin (AcAm) ja muiden hydrofiilis-ten monomeerien suorituskykyä voidaan merkittävästi parantaa lisäämällä niihin tietty määrä hydrofobisuutta. Tällainen modifiointi voidaan suorittaa esimerkiksi kopolyme-35 roimalla AcAm: ia ja/tai dimetyyliaminoetyyli(met)akrylaat- 111377 7 timetyylikloridikvaternaaria hydrofobisen monomeerin kanssa, kuten dimetyyliaminoetyyliakrylaatin (DMAEA) tai dime-tyyliaminoetyylimetakrylaatin (DMAEM) C6_20-alkyylikvater-naarien kanssa.

5 Lisäksi dispersion moolimassa voidaan pitää mata lana alueella noin 100 000 - noin 1 500 000 lisäämällä ketjunsiirtoainetta ja nostamalla polymerointi-initiaatto-rin pitoisuutta parempien värinpoisto-ominaisuuksien antamiseksi dispersiolle.

10 Tämä ainutlaatuinen värinpoistoaine muodostuu hyd rofobisesta polymeeridispersiosta. Dispersio muodostetaan edullisesti saostuspolymeroimalla ainakin yhtä hydrofii-listä monomeeriä ja hydrofobista monomeeriä saostusapuai-neen, ketjunsiirtoaineen ja initiaattorin läsnäollessa.

15 Hydrofobinen dispersio valmistetaan polymeroimalla vesiliukoista seosta kationisesta monomeeristä (hydrofobinen monomeeri), jota esittää seuraava yleinen kaava (I): ch2=c-Ri r2 ,_, 20 i i; /=^ 0—c A! B— Ν—0Η2-γ yXf (!) r3 jossa on joko vety tai CH3; R2 ja R3 ovat molemmat alkyy- 25 liryhmiä, joissa on 1 - 3 hiiliatomia; Ax on joko happiatomi tai NH; B! on joko alkyleeniryhmä, jossa on 2 - 4 hiili-atomia, tai hydroksipropyleeniryhmä, ja X3" on anioninen vastaioni, ja toisesta kationisesta monomeeristä (hydro-fiilinen monomeeri) (met)akryyliamidista ja/tai monomee- 30 ristä jota esittää seuraava yleinen kaava (II): ch2= c - R4 p5 o=c - a2- b2-n+-R7X2‘ (Π)

35 I

Re 111377 8 jossa R4 on joko vety tai CH3; Rs ja Rö ovat molemmat al-kyyliryhmiä, joissa on 1 - 2 hiiliatomia; R7 on vetyatomi tai alkyyliryhmä, jossa on 1 - 2 hiiliatomia; A2 on joko happiatomi tai NH; B2 on joko alkyleeniryhmä, jossa on 2 -5 4 hiiliatomia, tai hydroksipropyleeniryhmä, ja X2” on anioninen vastaioni, ja polymerointi suoritetaan saos-tusapuaineen (eli polyvalenttisen anionisuolan), veden, initiaattorin ja ketjunsiirtoaineen läsnä ollessa.

Esimerkkejä yleisen kaavan (I) esittämistä hydro-10 fiilisistä monomeereistä ovat C6-2o-alkyylikvaternaarit di-metyyliaminoetyyli(met)akrylaatista, dietyyliaminoetyyli-(met)akrylaatista, dimetyyliaminopropyyli(met)akryyliamidi sta ja dimetyylihydroksipropyyli(met)akrylaatista, dietyy-liaminopropyyli(met)akryyliamidista ja dietyyliaminopro-15 pyyli(met)akryyliamidista sekä dimetyyliaminohydroksyyli-propyyli(met)akrylaatista. Edullisia monomeerejä ovat di-metyyliaminoetyyli(met)akrylaatin bentsyylikloridikvater-naari ja dimetyyliaminoetyyli(met)akrylaatin setyyliklori-dikvaternaari.

20 Esimerkkejä hydrofiilisistä monomeereistä, joita esittää yleinen kaava (II), ovat metyloidut ja etyloidut kvaternaariset suolat dimetyyliaminoetyyli(met)akrylaatista, dietyyliaminoetyyli(met)akrylaatista, dimetyyliaminopropyyli (met ) akryyliamidista, dietyyliaminopropyyli(met)-25 akryyliamidista ja dimetyylihydroksyylipropyyli(met)akrylaatista. Yksi edullinen hydrofiilinen monomeeri on dime-tyyliaminoetyyliakrylaatin metyylikloridikvaternaari.

Tämän keksinnön mukainen hydrofobinen dispergoin-tiaine on liukoinen sekä veteen että vesipohjaiseen suola-30 liuokseen.

Eräs edullinen hydrofobinen dispergointiaine sisältää seuraavia monomeerejä: akryyliamidia, dimetyyliaminoetyyli (met) akrylaattia, jossa on C6-2o-kloridikvaternaa-ri, ja/tai dimetyyliaminoetyyli(met)akrylaatin metyyli-35 kloridikvaternaaria. Akryyliamidi on läsnä määränä välillä 111377 9 noin 0 - noin 90 mooli-%, edullisemmin noin 60 - noin 90 mooli-%. Dimetyyliaminoetyyli(met)akrylaattimetyyliklori-dikvaternaari on läsnä määränä välillä noin 5 - noin 50 mooli-%, edullisemmin noin 10 - noin 25 mooli-%. Dimetyy-5 liaminoetyyli(met)akrylaatti, jossa on C6-2o~kvaternaari, on edullisesti joko dimetyyliaminoetyyli(met)akrylaatti-setyylikloridikvaternaari tai dimetyyliaminoetyyli(met)ak-rylaattibentsyylikloridikvaternaari. Dimetyyliaminoetyyli-akrylaatti, jossa on C6-20~kloridikvaternaari, on edulli-10 sesti läsnä määränä välillä noin 5 - noin 100 mooli-%, edullisemmin noin 10 - noin 40 mooli-%.

Polymerointi-initiaattori on edullisesti valittu ryhmästä, johon kuuluvat .2,2'-atsobis-(2-amidopropaani)-hydrokloridi (V-50), 2,21-atsobis-(N,N'-dimetyleeni-isobu-15 tyyliamidi)dihydrokloridi (V-044), ammoniumpersulfaatti (APS), ammoniumpersulfaatti/natriummetabisulfiitti (ABS/SBS) sekä ferri/askorbiinihappo. Initiaattori on tyypillisesti läsnä määränä välillä noin 400 - 6 000 ppm perustuen käytettyihin monomeereihin.

20 Ketjunsiirtoaine on edullisesti valittu ryhmästä, johon kuuluvat bentsyylialkoholi, isopropyylialkoholi, tertiaariset amiinit, natriumbisulfiitti ja natriumfor-maatti. Ketjunsiirtoaine on edullisesti läsnä määränä välillä noin 200 - noin 2 000 ppm perustuen monomeereihin.

25 Saostusapuaineet (eli multivalenttiset anioniset suolat), joita käytetään polymeerin laskeuttamiseen tässä keksinnössä, ovat klorideja, nitraatteja, sulfaatteja, fosfaatteja tai näiden yhdistelmiä. Tyypillisiä esimerkkejä näistä suoloista ovat natriumnitraatti, ammoniumklori-30 di, natriumkloridi, ammoniumsulfaatti, natriumsulfaatti, magnesiumsulfaatti, alumiinisulfaatti, rautasulfaatti, am-moniumvetyfosfaatti, natriumvetyfosfaatti ja kaliumvety-fosfaatti. Tätä saostusapuainetta käytetään suolan vesi-liuoksen muodossa 15 %:n tai sitä suuremmassa pitoisuudes-35 sa, edullisesti 20 paino-%:n tai sitä suuremmassa. Saos- 111377 10 tusapuaine on tyypillisesti läsnä reaktion aikana määränä välillä noin 16,5 - noin 18 paino-% perustuen panoskokoon. Reaktion lopussa lisätään enemmän suolaa, tyypillisesti määrä, joka on välillä noin 0,5 - noin 5,0 paino-%. Saos-5 tusapuaineen määrä lopullisessa reaktiotuotteessa on alueella, joka on välillä noin 18,0 - noin 22,5 % lopputuotteen painosta.

Tämä keksintö on parhaiten ymmärrettävissä viitaten seuraaviin toimiviin ja vertaileviin esimerkkeihin.

10 Esimerkki 1

Tavanomaista värinpoistopolymeeriä epikloorihydrii-ni/dimetyyliamiinista (Epi/DMA) kokeiltiin sen värinpoisto-ominaisuuksien osalta ja tulokset on esitetty alla taulukossa 1: 15

Taulukko 1

Polymeeri PtCo-väri Värin poistuminen annos (ppm) yksikköä %

Epi/DMA

20 100 1 424 12 200 596 63 300 398 75 400 314 80 500 312 81 25 600 374 77 700 534 67 900 804 50

Kuten edellä oleva osoittaa, tavanomaisessa 30 Epi/DMA-järjestelmässä tapahtui "yliannostus" pitoisuudes sa yli 500 ppm ja sillä saavutettiin korkein värin poistumisen arvo 81 %.

Esimerkki 2

Valmistettiin matalan moolimassan polymeerin dis-35 persio 65 mooli-%:sta akryyliamidia (AcAm), 25 mooli-%:sta 111377 11 dimetyyliaminoetyyliakrylaatin bentsyylikloridikvaternaa-rista (DMAEA.BCQ) ja 10 mooli-%:sta dimetyyliaminoetyyliakrylaatin metyylikloridikvaternaaria (DMAEA.MCQ) aktii-viaineen määrällä 20 %, tämän keksinnön mukaisesti. Dis-5 persio valmistettiin seuraavista komponenteista: 50.00 g Poly (DMAEA.MCQ) 20 % aktiivista ainetta tai diallyylidimetyyliammoniumkloridi (90/10 mooli-%, 20 % akt.) 6.00 g Glyserolia 10 144,45 g Akryyliamidia (48,0 %) 126,78 g DMAEA.BCQ (80 %) 36,21 g DMAEA.MCQ (80 %) 100,00 g Ammoniumsulfaattia 60.00 g Alumiinisulfaattia 15 10,00 g V-50:tä (10 % liuos) 1.00 g Bentsyylialkoholia 395,16 g Deionisoitua vettä 60.00 g Ammoniumsulfaattia 10.00 g Etikkahappoa 20 0,40 g Verseneä

Dispersio muodostettiin punnitsemalla stabilointiaine (eli poly(DMAEA.MCQ):n tapauksessa 0,5 % liuos, BF-viskositeetti 42 cp, nro 1 kara, 60 rpm) yhden litran de-25 kantterilasiin. Tämän jälkeen lisättiin dekantterilasiin glyseroli ja deionisoitu vesi, ja sekoitettiin noin 30 minuutin ajan. Ammoniumsulfaatti ja alumiinisulfaatti lisättiin pienissä annoksissa, ja sekoitusta jatkettiin siten että liuoksen viskositeetti aleni lisäyksen edetessä. 30 Sitten liuokseen lisättiin hitaasti läikyttämättä monomee-rit, esim. DMAEA.BCQ ja akryyliamidi, sekä bentsyylialko-holi. Liuosta sekoitettiin jatkuvasti samalla lisäten Versene dekantterilasiin.

Yhden litran dekantterilasin sisältämä reaktioseos 35 lisättiin sitten viisikaulaiseen lämmityksellä varustet- 111377 12 tuun reaktioastiaan, jossa oli sekoitin, typpihuuhteluput-ki, lämpömittari, palautusjäähdytin, termopari ja pysäyt-täjä. Reaktioseos lämmitettiin 50 °C:seen samalla sekoittaen @400 rpmrllä ja pitäen typpivirtaus noin 68,9 kPa:n 5 ylipaineella (10 psig). V-50-initiaattori (l-%:inen vesi-liuos) lisättiin, kun reaktioseoksen lämpötila saavutti 50 °C. Reaktioseosta lämmitettiin 50 °C:ssa 4 tunnin ajan ja sen jälkeen se jäähdytettiin ympäristön lämpötilaan. Sitten lisättiin toinen erä ammoniumsulfaattia ja etikka-10 happo reaktioseokseen, jota sekoitettiin 15 minuutin ajan. Sitten lopullinen polymeeridispersiotuote poistettiin reaktioastiasta ja säilöttiin.

Esimerkki 3

Valmistettiin matalan moolimassan polymeeriä!sper-15 sio 80 mooli-%:sta akryyliamidia (AcAm) ja 20 mooli-%:sta dimetyyliaminoetyyliakrylaatin bentsyylikloridikvaternaa-ria (DMAEA.BCQ) aktiiviaineen määrällä 20 %, tämän keksinnön mukaisesti. Dispersio valmistettiin seuraavista komponenteista: 20 50,00 g Poly(DMAEA.MCQ) 20 % aktiivista ainetta tai diallyylidimetyyliammoniumkloridi (90/10 mooli-%, 20 % akt.) 6.00 g Glyserolia 204,38 g Akryyliamidia (50,2 %) 25 121,76 g DMAEA.BCQ (80 %) 80.00 g Ferrosulfaattia 100,00 g Alumiinisulfaattia 8.00 g V-50:tä (10 % liuos) 1,50 g Bentsyylialkoholia 30 387,96 g Deionisoitua vettä 30.00 g Ammoniumsulfaattia 10.00 g Etikkahappoa 0,40 g Verseneä 111377 13

Dispersio muodostettiin punnitsemalla stabilointiaine (eli poly(DMAEA.MCQ):n tapauksessa 0,5 % liuos, BF-viskositeetti 42 cp, nro 1 kara, 60 rpm) yhden litran de-kantterilasiin. Tämän jälkeen lisättiin dekantterilasiin 5 glyseroli ja deionisoitu vesi, ja sekoitettiin noin 30 minuutin ajan. Ferrosulfaatti ja alumiinisulfaatti lisättiin pienissä annoksissa, ja sekoitusta jatkettiin siten että liuoksen viskositeetti aleni lisäyksen edetessä. Sitten liuokseen lisättiin hitaasti läikyttämättä monomeerit, 10 esim. DMAEA.BCQ ja akryyliamidi, sekä bentsyy1ialkoholi. Liuosta sekoitettiin jatkuvasti samalla lisäten Versene dekantterilasiin.

Yhden litran dekantterilasin sisältämä reaktioseos lisättiin sitten viisikaulaiseen lämmityksellä varustet-15 tuun reaktioastiaan, jossa oli sekoitin, typpihuuhteluput-ki, lämpömittari, palautusjäähdytin, termopari ja pysäyt-täjä. Reaktioseos lämmitettiin 50 °C:seen samalla sekoittaen @400 rpm:llä ja pitäen typpivirtaus noin 68,9 kPa:n ylipaineella (10 psig). V-50-initiaattori (l-%:inen vesi-20 liuos) lisättiin, kun reaktioseoksen lämpötila saavutti 50 °C. Reaktioseosta lämmitettiin 50 °C:ssa 4 tunnin ajan ja sen jälkeen se jäähdytettiin ympäristön lämpötilaan. Sitten lisättiin toinen erä ammoniumsulfaattia ja etikka-happo reaktioseokseen, jota sekoitettiin 15 minuutin ajan. 25 Sitten lopullinen polymeeridispersiotuote poistettiin reaktioastiasta ja säilöttiin.

Tuotteen RSV/IV oli 8,2/5,1 dl/g mitattuna 0,125 M natriumnitraatilla 0,045-%:isesta polymeeriliuoksesta vedessä .

30 Esimerkki 4

Valmistettiin matalan moolimassan polymeeridisper-sio 70 mooli-%:sta akryyliamidia (AcAm) ja 30 mooli-%:sta dimetyyliaminoetyyliakrylaatin bentsyylikloridikvaternaa-ria (DMAEA.BCQ) aktiiviaineen määrällä 20 %, tämän kek- 111377 14 sinnön mukaisesti. Dispersio valmistettiin seuraavista komponenteista: 50.00 g Poly(DMAEA.MCQ) 20 % aktiivista ainetta tai diallyylidimetyyliammoniumkloridi 5 (90/10 mooli-%, 20 % akt.) 6,00 g Glyserolia 157,92 g Akryyliamidia (48,2 %) 154,85 g DMAEA.BCQ (80 %) 100,00 g Ammoniumsulfaattia 10 70,00 g Alumiinisulfaattia 10.00 g V-50:tä (10 % liuos) 1,60 g Bentsyylialkoholia 419,23 g Deionisoitua vettä 20.00 g Ammoniumsulfaattia 15 10,00 g Etikkahappoa 0,40 g Verseneä

Dispersio muodostettiin punnitsemalla stabilointiaine (eli poly(DMAEA.MCQ):n tapauksessa 0,5 % liuos, BF-20 viskositeetti 47 cp, nro 1 kara, 60 rpm) yhden litran de-kantterilasiin. Tämän jälkeen lisättiin dekantterilasiin glyseroli ja deionisoitu vesi, ja sekoitettiin noin 30 minuutin ajan. Ammoniumsulfaatti ja alumiinisulfaatti lisättiin pienissä annoksissa, ja sekoitusta jatkettiin si-25 ten että liuoksen viskositeetti aleni lisäyksen edetessä. Sitten liuokseen lisättiin hitaasti läikyttämättä monomee-rit, esim. DMAEA.BCQ ja akryyliamidi, sekä bentsyylialko-holi. Liuosta sekoitettiin jatkuvasti samalla lisäten Versene dekantterilasiin.

30 Yhden litran dekantterilasin sisältämä reaktioseos lisättiin sitten viisikaulaiseen lämmityksellä varustettuun reaktioastiaan, jossa oli sekoitin, typpihuuhteluput-ki, lämpömittari, palautusjäähdytin, termopari ja pysäyt-täjä. Reaktioseos lämmitettiin 50 °C:seen samalla sekoit-35 taen @400 rpmrllä ja pitäen typpivirtaus noin 68,9 kPa:n 111377 15 ylipaineella (10 psig). V-50-initiaattori (l-%:inen vesi-liuos) lisättiin, kun reaktioseoksen lämpötila saavutti 50 °C. Reaktioseosta lämmitettiin 50 °C:ssa 4 tunnin ajan ja sen jälkeen se jäähdytettiin ympäristön lämpötilaan, 5 Sitten lisättiin toinen erä ammoniumsulfaattia ja etikkahappo reaktioseokseen, jota sekoitettiin 15 minuutin ajan. Sitten lopullinen polymeeridispersiotuote poistettiin reaktioastiasta ja säilöttiin.

Tuotteen RSV/IV oli 6,13/4,1 dl/g mitattuna 0,125 M 10 natriumnitraatilla 0,045-%:isesta polymeeriliuoksesta vedessä.

Esimerkki 5

Valmistettiin matalan moolimassan polymeeridisper-sio 70 mooli-%:sta akryyliamidia (AcAm), 20 mooli-%:sta 15 dimetyyliaminoetyyliakrylaatin setyylikloridikvaternaaria (DMAEA.BCQ) ja 10 mooli-%:sta dimetyyliaminoetyyliakrylaatin metyylikloridikvaternaaria (DMAEA.MCQ) aktiiviaineen määrällä 15 %, tämän keksinnön mukaisesti. Dispersio valmistettiin seuraavista komponenteista: 20 50,00 g Poly(DMAEA.MCQ) 20 % aktiivista ainetta tai diallyylidimetyyliammoniumkloridi (90/10 mooli-%, 20 % akt.) 6,00 g Glyserolia 101,35 g Akryyliamidia (48,2 %) 25 586,71 g DMAEA.CCQ (14 %) 23,24 g DMAEA.MCQ (81,8 %) 100,00 g Ammoniumsulfaattia 70.00 g Alumiinisulfaattia 10.00 g V-50:tä (10 % liuos) 30 2,00 g Bentsyylialkoholia 15,30 g Deionisoitua vettä 25.00 g Ammoniumsulfaattia 10.00 g Etikkahappoa 0,40 g Verseneä 35 111377 16

Dispersio muodostettiin punnitsemalla stabilointiaine (eli poly(DMAEA.MCQ):n tapauksessa 0,5 % liuos, BF-viskositeetti 42 cp, nro 1 kara, 60 rpm) yhden litran dekantterilasiin. Tämän jälkeen lisättiin dekantterilasiin 5 glyseroli ja deionisoitu vesi, ja sekoitettiin noin 30 minuutin ajan. Ammoniumsulfaatti ja alumiinisulfaatti lisättiin pienissä annoksissa, ja sekoitusta jatkettiin siten että liuoksen viskositeetti aleni lisäyksen edetessä. Sitten liuokseen lisättiin hitaasti läikyttämättä monomee-10 rit, esim. DMAEA.CCQ ja akryyliamidi, sekä bentsyylialko-holi. Liuosta sekoitettiin jatkuvasti samalla lisäten Versene dekantterilasiin.

Yhden litran dekantterilasin sisältämä reaktioseos lisättiin sitten viisikaulaiseen lämmityksellä varustet-15 tuun reaktioastiaan, jossa oli sekoitin, typpihuuhteluput-ki, lämpömittari, palautusjäähdytin, termopari ja pysäyt-täjä. Reaktioseos lämmitettiin 50 °C:seen samalla sekoittaen @400 rpmrllä ja pitäen typpivirtaus noin 68,9 kPa:n ylipaineella (10 psig). V-50-initiaattori (l-%:inen vesi-20 liuos) lisättiin, kun reaktioseoksen lämpötila saavutti 50 °C. Reaktioseosta lämmitettiin 50 °C:ssa 4 tunnin ajan ja sen jälkeen se jäähdytettiin ympäristön lämpötilaan. Sitten lisättiin toinen erä ammoniumsulfaattia ja etikkahappo reaktioseokseen, jota sekoitettiin 15 minuutin 25 ajan. Sitten lopullinen polymeeridispersiotuote poistet tiin reaktioastiasta ja säilöttiin.

Tuotteen RSV/IV oli 4,04/2,32 dl/g mitattuna 0,125 M natriumnitraatilla 0,045-%:isesta polymeeriliuoksesta vedessä.

30 Esimerkki 6

Valmistettiin matalan moolimassan polymeeridisper-sio 70 mooli-%:sta akryyliamidia (AcAm), 10 mooli-%:sta dimetyyliaminoetyyliakrylaatin bentsyylikloridikvaternaa-ria (DMAEA.BCQ) ja 20 mooli-%:sta dimetyyliaminoetyyliak-35 rylaatin setyylikloridikvaternaaria (DMAEA.CCQ) aktiiviai- 111377 17 neen määrällä 10 %, tämän keksinnön mukaisesti. Dispersio valmistettiin seuraavista komponenteista: 25.00 g Poly(DMAEA.MCQ) 20 % aktiivista ainetta tai diallyylidimetyyliammoniumkloridi 5 (90/10 mooli-%, 20 % akt.) 6.00 g Glyserolia 64,35 g Akryyliamidia (48,2 %) 21,04 g DMAEA.BCQ (80 %) 372,52 g DMAEA.CCQ (14 %) 10 80,00 g Ammoniumsulfaattia 100,00 g Alumiinisulfaattia 3.00 g V-50:tä (10 % liuos) 1,20 g Bentsyylialkoholia 306,49 g Deionisoitua vettä 15 10,00 g Ammoniumsulfaattia 10.00 g Etikkahappoa 0,40 g Verseneä

Dispersio muodostettiin punnitsemalla stabilointi-20 aine (eli poly(DMAEA.MCQ):n tapauksessa 0,5 % liuos, BF-viskositeetti 67 cp, nro 1 kara, 60 rpm) yhden litran de-kantterilasiin. Tämän jälkeen lisättiin dekantterilasiin glyseroli ja deionisoitu vesi, ja sekoitettiin noin 30 minuutin ajan. Ammoniumsulfaatti ja alumiinisulfaatti li-25 sättiin pienissä annoksissa, ja sekoitusta jatkettiin siten että liuoksen viskositeetti aleni lisäyksen edetessä. Sitten liuokseen lisättiin hitaasti läikyttämättä monomee-rit, esim. DMAEA.CCQ, DMAEA.BCQ ja akryyliamidi, sekä bentsyylialkoholi. Liuosta sekoitettiin jatkuvasti samalla 30 lisäten Versene dekantterilasiin.

Yhden litran dekantterilasin sisältämä reaktioseos lisättiin sitten viisikaulaiseen lämmityksellä varustettuun reaktioastiaan, jossa oli sekoitin, typpihuuhteluput-ki, lämpömittari, palautusjäähdytin, termopari ja pysäyt-35 täjä. Reaktioseos lämmitettiin 50 °C:seen samalla sekoit- 18 111377 taen @400 rpmrllä ja pitäen typpivirtaus noin 68,9 kPa:n ylipaineella (10 psig). V-50-initiaattori (l-%:inen vesi-liuos) lisättiin, kun reaktioseoksen lämpötila saavutti 50 °C. Reaktioseosta lämmitettiin 50 °C:ssa 4 tunnin ajan 5 ja sen jälkeen se jäähdytettiin ympäristön lämpötilaan.

Sitten lisättiin toinen erä ammoniumsulfaattia ja etikka-happo reaktioseokseen, jota sekoitettiin 15 minuutin ajan. Sitten lopullinen polymeeridispersiotuote poistettiin reaktioastiasta ja säilöttiin.

10 Tuotteen RSV/IV oli 8,8/4,92 dl/g mitattuna 0,125 M

natriumnitraattiliuoksella 0,045-%:11a polymeeriä. Esimerkki 7

Valmistettiin matalan moolimassan polymeeridisper-sio 65 mooli-%:sta akryyliamidia (AcAm), 25 mooli-%:sta 15 dimetyyliaminoetyyliakrylaatin bentsyylikloridikvaternaa- ria (DMAEA.BCQ) ja 10 mooli-%:sta dimetyyliaminoetyyliakrylaatin metyylikloridikvaternaaria (DMAEA.MCQ) aktiiviai-neen määrällä 20 %, tämän keksinnön mukaisesti. Dispersio valmistettiin seuraavista komponenteista: 20 50,00 g Poly(DMAEA.MCQ) 20 % aktiivista ainetta tai diallyylidimetyyliammoniumkloridi (90/10 mooli-%, 20 % akt.) 6.00 g Glyserolia 144,45 g Akryyliamidia (48,0 %) 25 126,78 g DMAEA.BCQ (80 %) 36,21 g DMAEA.MCQ (80 %) 100,00 g Ammoniumsulfaattia 60.00 g Alumiinisulfaattia 4.00 g V-50:tä (1 % liuos) 30 0,04 g Bentsyylialkoholia 401,82 g Deionisoitua vettä 60.00 g Ammoniumsulfaattia 10.00 g Etikkahappoa 0,40 g Verseneä 35 111377 19

Dispersio muodostettiin punnitsemalla stabilointiaine (eli poly(DMAEA.MCQ):n tapauksessa 0,5 % liuos, BF-viskositeetti 42 cp, nro 1 kara, 60 rpm) yhden litran de-kantterilasiin. Tämän jälkeen lisättiin dekantterilasiin 5 glyseroli ja deionisoitu vesi, ja sekoitettiin noin 30 minuutin ajan. Ammoniumsulfaatti ja alumiinisulfaatti lisättiin pienissä annoksissa, ja sekoitusta jatkettiin siten että liuoksen viskositeetti aleni lisäyksen edetessä. Sitten liuokseen lisättiin hitaasti läikyttämättä monomee-10 rit, esim. DMAEA.BCQ ja akryyliamidi, sekä bentsyylialko-holi. Liuosta sekoitettiin jatkuvasti samalla lisäten Versene dekantterilasiin.

Yhden litran dekantterilasin sisältämä reaktioseos lisättiin sitten viisikaulaiseen lämmityksellä varustet-15 tuun reaktioastiaan, jossa oli sekoitin, typpihuuhteluput-ki, lämpömittari, palautusjäähdytin, termopari ja pysäyt-täjä. Reaktioseos lämmitettiin 50 °C:seen samalla sekoittaen @400 rpmtllä ja pitäen typpivirtaus noin 68,9 kPa:n ylipaineella (10 psig). V-50-initiaattori (l-%:inen vesi-20 liuos) lisättiin, kun reaktioseoksen lämpötila saavutti 50 °C. Reaktioseosta lämmitettiin 50 °C:ssa 4 tunnin ajan ja sen jälkeen se jäähdytettiin ympäristön lämpötilaan. Sitten lisättiin toinen erä ammoniumsulfaattia ja etikka-happo reaktioseokseen, jota sekoitettiin 15 minuutin ajan. 25 Sitten lopullinen polymeeridispersiotuote poistettiin reaktioastiasta ja säilöttiin.

Tämä dispersio muodostettiin huomattavasti alennetuilla ketjunsiirtoaineen (eli bentsyylialkoholin) ja po-lymerointi-initiaattorin (eli V-50:n) määrillä verrattuna 30 edellä esitettyyn esimerkkiin 2. Näin ollen RSV/IV-arvot olivat äärimmäisen korkeita, eli 20,6/16,72 dl/g, mitattuna 0,125 M natriumnitraattiliuoksessa 0,045 %:lle polymeeriä. Ketjunsiirtoaineen ja polymerointi-initiaattorin alennetut määrät tuottivat korkean moolimassan dispersion, 111377 20 joka geeliytyi tehden sen sopimattomaksi värinpoistosovel-1uksia varten.

Vaikka tässä on esitelty ja kuvattu useita keksinnön mukaisia suoritusmuotoja, on selkeästi ymmärrettävis-5 sä, että nämä ovat alttiita lukuisille muutoksille, jotka ovat alan tuntijalle ilmeisiä. Tämän vuoksi ei rajoituta esitettyihin ja kuvattuihin yksityiskohtiin, vaan tarkoituksena on osoittaa kaikki muutokset ja muunnelmat, jotka sisältyvät liitteenä olevien patenttivaatimusten suojapii-10 riin.

Claims

111377

1. Värinpoistoaine, tunnettu siitä, että se käsittää alhaisen molekyylipainon vesiliukoisen ka- 5 tionisen kopolymeeridispersion, joka on muodostettu poly-meroimalla saostusapuaineen, veden, ketjunsiirtoaineen ja initiaattorin läsnä ollessa, ainakin yhtä hydrofiilistä monomeeriä, joka on valittu ryhmästä, johon kuuluvat: (met)akryyliamidi ja ka- 10 tioninen monomeeri, jolla on yleinen kaava (II): CH2=C-R4 Rs 0=C-A2-B2-N+-R7X2“ (II) Re 15 jossa R4 on joko vety tai CH3; R5 ja Re ovat molemmat al-kyyliryhmiä, joissa on 1 - 2 hiiliatomia; R7 on vetyatomi tai alkyyliryhmä, jossa on 1 - 2 hiiliatomia; A2 on joko happiatomi tai NH; B2 on joko alkyleeniryhmä, jossa on 2 -20 4 hiiliatomia, tai hydroksipropyleeniryhmä ja X2” on anio- ninen vastaioni, ja hydrofobista kationista monomeeriä, jolla on yleinen kaava (Ia)

25 CH2=C-R! R2 2 ! 1 I2 0=C-Ai-Bi-N+-R8Xi" (Ia) R3 jossa Ri on joko vety tai CH3; R2 ja R3 ovat molemmat al-30 kyyliryhmiä, joissa on 1 - 3 hiiliatomia; R8 on bentsyyli tai C6-2o~alkyyli; Ai on joko happiatomi tai NH; Bi on joko alkyleeniryhmä, jossa on 2 - 4 hiiliatomia, tai hydroksipropyleeniryhmä ja Xi” on anioninen vastaioni.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen värinpoistoaine, 35 tunnettu siitä, että mainittu yleisen kaavan (II) 111377 mukainen kationinen monomeeri on valittu ryhmästä, johon kuuluvat: metyloidut ja etyloidut kvaternaariset suolat dimetyyliaminoetyyli(met)akrylaatista, dietyyliaminoetyy-li(met)akrylaatista, dimetyyliaminopropyyli(met)akryyliami 5 dista, dietyyliaminopropyyli(met)akryyliamidista ja dime-tyylihydroksipropyyli(met)akrylaatista.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen värinpois-toaine, tunnettu siitä, että mainitulla hydrofobisella kationisella monomeerilla on yleinen kaava (I): 10 CH2=(f-Rl f2 /=\ 0=C-A1-B1-N+-CH2—// X1 (I) r3 ^-' 15 jossa Ri, R2, R3, Ai, Bi ja Xi" merkitsevät samaa kuin pa tenttivaatimuksessa 1.

4. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen värinpois- 20 toaine, tunnettu siitä, että mainittu yleisen kaavan (I) mukainen kationinen monomeeri on valittu ryhmästä, johon kuuluvat: C6-2o_alkyylikvaternaarit dimetyy liaminoetyyli (met)akrylaatista, dietyyliaminoetyyli(met)-akrylaatista, dimetyyliaminopropyyli(met)akryyliamidista, 25 dimetyylihydroksipropyyli(met)akrylaatista, dietyyliaminopropyyli (met ) akryyliamidista ja dimetyyliaminohydroksi-propyyli(met)akrylaatista.

5. Minkä tahansa patenttivaatimuksista 1-4 mukainen värinpoistoaine, tunnettu siitä, että mai- 30 nittu saostusapuaine on valittu ryhmästä, johon kuuluvat: kloridit, nitraatit, sulfaatit ja fosfaatit.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen värinpoistoaine, tunnettu siitä, että mainitut sulfaatit on valittu ryhmästä, johon kuuluvat: ammoniumsulfaatti, natriumsul- 35 faatti, magnesiumsulfaatti, ferrosulfaatti ja alumiinisul-faatti. 111377

7. Patenttivaatimuksen 5 tai 6 mukainen värinpoistoaine, tunnettu siitä, että mainitut fosfaatit on valittu ryhmästä, johon kuuluvat: ammoniumvetyfosfaat-ti, natriumvetyfosfaatti ja kaliumvetyfosfaatti.

8. Minkä tahansa patenttivaatimuksista 1-7 mu kainen värinpoistoaine, tunnettu siitä, että mainittu saostusapuaine on läsnä määränä välillä 18,0 - 22,5 % perustuen mainitun dispersion painoon.

9. Minkä tahansa patenttivaatimuksista 1-8 mu-10 kainen värinpoistoaine, tunnettu siitä, että mainittu (met)akryyliamidi on läsnä määränä välillä 0-90 mooli-%, edullisesti 60 - 90 mooli-%.

10. Minkä tahansa patenttivaatimuksista 1-9 mukainen värinpoistoaine, tunnettu siitä, että rtiai- 15 nittu hydrofiilinen monomeeri on dialkyyliaminoalkyyli- (met)akrylaatin metyylikloridikvaternaari, joka on läsnä määränä välillä 5-50 mooli-%, edullisesti 10 - 25 mooli-%.

11. Minkä tahansa patenttivaatimuksista 1-10 mu-20 kainen värinpoistoaine, tunnettu siitä, että mainittu hydrofobinen monomeeri on dimetyyliaminoetyyli(met)-akrylaatin bentsyylikloridikvaternaari, joka on läsnä määränä välillä 5 - 100 mooli-%, edullisesti 10 - 40 mooli-%.

12. Minkä tahansa patenttivaatimuksista 1-11 mu-25 kainen värinpoistoaine, tunnettu siitä, että mainittu initiaattori on valittu ryhmästä, johon kuuluvat 2,2’-atsobis(2-amidopropaani)hydrokloridi, 2,2'-atso-bis-(N,N'-dimetyleeni-isobutyyliamidi)dihydrokloridi, ammoni-umpersulfaatti, ammoniumpersulfaatti/natriummetabisulfiit- 30 ti sekä ferri/askorbiinihappo.

13. Patenttivaatimuksen 12 mukainen värinpoistoaine, tunnettu siitä, että mainittu initiaattori on läsnä määränä välillä 400 - 6 000 ppm perustuen käytettyihin monomeereihin.

14. Minkä tahansa patenttivaatimuksista 1-13 mu kainen värinpoistoaine, tunnettu siitä, että mai- 111377 nittu ketjunsiirtoaine on valittu ryhmästä, johon kuuluvat: bentsyylialkoholi, isopropyylialkoholi, tertiaariset amiinit, natriumbisulfiitti ja natriumformiaatti.

15. Patenttivaatimuksen 14 mukainen värinpoistoai-5 ne, tunnettu siitä, että mainittu ketjunsiirtoaine on läsnä määränä välillä 200 - 2 000 ppm perustuen käytettyihin monomeereihin.

16. Minkä tahansa patenttivaatimuksista 1-15 mukainen värinpoistoaine, tunnettu siitä, että mai- 10 nitun dispersion molekyylipaino on alueella, joka on välillä 100 000 - 1 500 000.

17. Menetelmä värin poistamiseksi paperitehtaan jätevedestä, tunnettu siitä, että jäteveteen lisätään värinpoistoainetta, joka on minkä tahansa patentti- 15 vaatimuksista 1-16 mukainen hydrofobinen polymeeridis-persio.

18. Minkä tahansa patenttivaatimuksista 1-16 mukaisen värinpoistoaineen, joka on vesiliukoinen kationinen polymeeridispersio, käyttö värin poistamiseen jätevesistä, 20 erityisesti massa- ja paperiteollisuuden jätevesistä, edullisesti paperitehtaan jätevedestä. 111377