FI111324B - Menetelmä melatoniinipitoisen maidon tuottamiseksi - Google Patents

Menetelmä melatoniinipitoisen maidon tuottamiseksi Download PDF

Info

Publication number
FI111324B
FI111324B FI991488A FI991488A FI111324B FI 111324 B FI111324 B FI 111324B FI 991488 A FI991488 A FI 991488A FI 991488 A FI991488 A FI 991488A FI 111324 B FI111324 B FI 111324B
Authority
FI
Finland
Prior art keywords
milk
light
melatonin
lux
night
Prior art date
Application number
FI991488A
Other languages
English (en)
Swedish (sv)
Other versions
FI991488A0 (fi
FI991488L (fi
Inventor
Maija Valtonen
Antti-Pekka Kangas
Merja Voutilainen
Original Assignee
Maija Valtonen
Antti-Pekka Kangas
Merja Voutilainen
Priority date (The priority date is an assumption and is not a legal conclusion. Google has not performed a legal analysis and makes no representation as to the accuracy of the date listed.)
Filing date
Publication date
Application filed by Maija Valtonen, Antti-Pekka Kangas, Merja Voutilainen filed Critical Maija Valtonen
Priority to FI991488A priority Critical patent/FI111324B/fi
Publication of FI991488A0 publication Critical patent/FI991488A0/fi
Priority to AU56876/00A priority patent/AU5687600A/en
Priority to PCT/FI2000/000589 priority patent/WO2001001784A1/en
Publication of FI991488L publication Critical patent/FI991488L/fi
Application granted granted Critical
Publication of FI111324B publication Critical patent/FI111324B/fi

Links

Classifications

    • AHUMAN NECESSITIES
    • A01AGRICULTURE; FORESTRY; ANIMAL HUSBANDRY; HUNTING; TRAPPING; FISHING
    • A01KANIMAL HUSBANDRY; AVICULTURE; APICULTURE; PISCICULTURE; FISHING; REARING OR BREEDING ANIMALS, NOT OTHERWISE PROVIDED FOR; NEW BREEDS OF ANIMALS
    • A01K29/00Other apparatus for animal husbandry
    • AHUMAN NECESSITIES
    • A23FOODS OR FOODSTUFFS; TREATMENT THEREOF, NOT COVERED BY OTHER CLASSES
    • A23CDAIRY PRODUCTS, e.g. MILK, BUTTER OR CHEESE; MILK OR CHEESE SUBSTITUTES; MAKING OR TREATMENT THEREOF
    • A23C9/00Milk preparations; Milk powder or milk powder preparations
    • A23C9/20Dietetic milk products not covered by groups A23C9/12 - A23C9/18

Landscapes

  • Life Sciences & Earth Sciences (AREA)
  • Environmental Sciences (AREA)
  • Health & Medical Sciences (AREA)
  • Nutrition Science (AREA)
  • Chemical & Material Sciences (AREA)
  • Engineering & Computer Science (AREA)
  • Food Science & Technology (AREA)
  • Polymers & Plastics (AREA)
  • Animal Husbandry (AREA)
  • Biodiversity & Conservation Biology (AREA)
  • Medicines Containing Material From Animals Or Micro-Organisms (AREA)
  • Housing For Livestock And Birds (AREA)

Description

111324
Menetelmä melatoniinipitoisen maidon tuottamiseksi
Keksintö koskee menetelmää korkean melatoniinipitoisuuden omaavan maidon tuottamiseksi maitoa tuottavilla nisäkkäillä, erityisesti lehmillä.
5 Melatoniinia kohtaan on viime aikoina osoitettu mielenkiintoa, koska on havaittu, että se osallistuu moniin elimistön fysiologisiin prosesseihin. Melatoniini tukee elimistön immunologista järjestelmää, toimii antioksidanttina ja helpottaa esimerkiksi suoliston kouristuksia. Eläinkokeissa sen on todettu suojaavan ympäristömyrkkyjen sairastuttavilta vaikutuksilta pidentäen koe-eläinten elinikää. Melatoniinin on myös 10 todettu helpottavan nukahtamista. Nuorilla melatoniinin eritys on runsaampaa kuin vanhemmilla ihmisillä tai eläimillä. Nukahtamisongelmat ovatkin yleisempiä vanhalla iällä.
Melatoniinia erittyy verenkiertoon yön aikana ja aamulla silmään osuva valo aiheuttaa tuotannon nopean laskun. Verenkierrossa oleva melatoniini pilkkoutuu nopeasti 15 maksassa, joten sen konsentraatio laskee välittömästi synteesin vähentyessä. Lisäksi on havaittu, että melatoniinipitoisuus nousee hieman elimistön olettaman yöajan alun jälkeen ja laskee hieman ennen elimistön odottamaa aamua.
Maidon muodostuessa nisäkkään, kuten lehmän, elimistössä osa verenkierrossa esiintyvistä aineista siirtyy muodostuneeseen maitoon. Tällaisia aineita ovat esimer-20 kiksi monet hormonit. Niiden konsentraatio maidossa jää kuitenkin useimmiten niin alhaiseksi, että niiden fysiologinen merkitys ei ole ilmeinen eikä myöskään erityistä ravitsemuksellista arvoa ole. Eräs maitoon helposti siirtyvä hormoni on nisäkkäiden käpylisäkkeestä pimeän aikana erittyvä melatoniini, joka säätelee elimistön vuorokausi-ja vuodenaikaisrytmiä.
25 Nyt onkin havaittu, että yöllä pimeän aikaan lypsetty maito (yömaito) sisältää runsaammin melatoniinia kuin valoisaan aikaan lypsetty maito. Esillä olevan keksinnön eräänä tarkoituksena on aikaansaada menetelmä, jolla saadaan pimeällä lypsetyn nisäkkään, kuten lehmän, maitoon tarpeeksi melatoniinia, jotta sitä voidaan käyttää luonnollisena melatoniinilähteenä ihmiselle. Tämä on keksinnön mukaisesti aikaan-30 saatu siten kuin on esitetty oheisissa patenttivaatimuksissa.
Seuraavassa keksintöä kuvataan sovellettuna lehmälle, jonka valoherkkyys tunnetaan, mutta keksinnön mukainen menetelmä soveltuu käytettäväksi myös muille lypsäville nisäkkäille, kun niiden lajille tyypillinen valoherkkyys on määritetty.
BNSDOCID: <FI 111324B1 I > 2 111324
Maidon aineosista melatoniinia löytyy suhteellisesti eniten sen valkuaisainefrak-tioista. Elimistön ulkopuolella melatoniini ei hajoa helposti ja se säilyy maidossa pakastettaessa ja pastöroitaessa, joten yömaitoa on mahdollista käyttää melatoniini-pitoisten maitotuotteiden, kuten juuston, valmistamiseen. Kilo yömaidosta tehtyä 5 juustoa sisältää yli kaksi kertaa enemmän melatoniinia kuin litra yömaitoa.
Tavallisesti lypsylehmien päivä alkaa kello 5-6 ruokinnalla ja aamulypsyllä. Sisään tullessaan tuottaja sytyttää valot ja poistuessaan sammuttaa ne jälleen. Iltalypsylle mennessään noin klo 15-17 tuottaja sytyttää jälleen valot. Päiväsaikaan navetassa käydään satunnaisesti, jolloin valot ovat yleensä päällä. Muun ajan päivästä lehmät 10 viettävät luonnonvalossa.
Yleensä noin klo 21-23 navetassa tehdään iltatarkastus, jossa tarkistetaan eläinten tila. Tarkistuksen aikana valot ovat päällä ja poistuttaessa navetasta jätetään palamaan ns. yövalo, joka valaisee navettaa sen verran, että lehmät ja ihmisetkin pystyvät hahmottamaan muotoja ja liikettä. Yövalon tarkoituksena on vähentää lehmien säi-15 kähtämisestä johtuvia vedinvaurioita. Laidunaikaan navettarutiineihin voi tulla muutoksia laitumella vietetyn ajan osalta. Jotkut tuottajat tuovat lehmät sisälle ainoastaan lypsyn ajaksi lehmien viettäessä muun ajan laitumella ulkona.
Vuodenajan mukaan luonnon valorytmi vaihtelee voimakkaasti ja siitä seuraa mela-toniinin erittymisajan ja konsentraation suuriakin muutoksia veressä ja vastaavasti 20 maidossa. Maidon melatoniinipitoisuuteen vaikuttaa lisäksi lehmän lisääntymisvaihe ja lypsykausi. Vuorokauden pimeän ajan lisääntyessä melatoniinin erittymisen maksimiarvo laskee ja vastaavasti pimeän ajan lyhentyessä maksimieritys nousee.
Kuvassa 1 on esitetty kaaviokuva melatoniinin erittymisestä elimistöön eri vuodenaikoina. Talviajan erityskäyrä on matalin ja pisin. Syksyn ja kevään erityskäyrät 25 ovat talvikäyrää korkeampia ja lyhyempiä. Kesäajan erityskäyrä on kaikkein korkein ja lyhytkestoisin.
Keksinnön yhteydessä on havaittu, että tavallisessa maidontuotannossa yksittäisen lehmän yöllä lypsetyn maidon melatoniinipitoisuus vaihtelee hallitsemattomasti 10 ja 60 pg/ml välillä, karjakohtaisen pitoisuuden vaihdellessa välillä 10-25 pg/ml. Ta-30 vallisella vuorokausi- ja lypsyrytmillä saadaan kuitenkin vain satunnaisesti yömaitoa, jonka melatoniinipitoisuus on yli 20 pg/ml.
Jotta pimeään aikaan lypsetyn maidon keruu saataisiin kannattavaksi, tehokkaaksi ja helpoksi toteuttaa, tulee lehmien vuorokausirytmi muuttaa luonnollisesta ympäristöstä poikkeavaksi ja halutunlaiseksi. Vuorokauden pimeää aikaa tulee voida säädel- BNSDOCID: <FI 111324B1 I > 3 111324 lä, koska esimerkiksi pohjoisessa kesällä pimeä vuorokaudenaika jää kovin lyhyeksi. Valorytmiä voidaan säädellä mm. navetan ajastettavilla sisävaloilla ja avattavilla ja suljettavilla ikkunaluukuilla. Esillä olevan keksinnön mukaisessa menetelmässä yö-maidon tuotannossa on lähtökohtana tuottajan normaalin vuorokausirytmin säilymi-5 nen ja samalla lehmien vuorokausirytmin muuttaminen yömaidon tuottamiselle optimaaliseksi.
Keksinnön mukaisessa menetelmässä oleellista on, että muokataan maitoa tuottavan nisäkkään vuorokausirytmi vuodenajasta riippumatta sellaiseksi, että se sisältää oleellisesti vakiopituisen pimeän jakson ja oleellisesti vakiopituisen valoisan jakson, 10 ja otetaan maito talteen ennen pimeän jakson päättymistä. Keksinnön mukaisessa menetelmässä lehmiä pidetään olosuhteissa, joissa niiden vuorokauteen sisältyy 2-11 tuntia pimeää aikaa ja 13-22 tuntia valoisaa aikaa. Pimeällä tarkoitetaan tässä yhteydessä olosuhteita, joissa valon määrä on korkeintaan noin 40 lux, edullisesti noin 10 lux, ja valoisalla olosuhteita, joissa valon määrä on yli noin 150 lux, kuitenkin 15 vähintään 7 kertaa yövaloisuus, edullisesti yli 250 lux. Päivävalon minimiarvo on kuitenkin 50 lux. Vielä tälläkin valoisuudella saadaan elimistön melatoniinipitoisuus laskemaan olettaen, että yöllä on tätä pimeämpää.
Lehmien vuorokausirytmi säädetään siten, että niiden toinen vuorokautinen lypsy-kerta ajoittuu juuri ennen pimeän ajan loppua. Käytännössä tämä lypsykerta on aa-20 mulypsy, mutta lehmien annetaan altistua valolle vasta noin 30 minuuttia lypsämi-sen jälkeen, jottei pimeän aikana alkanut melatoniinin eritys lopu ennen lypsämistä. Lypsytilanteessa lehmän silmiin tuleva valoisuus on korkeintaan 40 lux. Näin maitoon saadaan mahdollisimman korkea melatoniinipitoisuus.
Eräässä edullisessa suoritusmuodossa navetan valoisuus pidetään yöllä klo 23 ja 7 25 välisenä aikana 10 luksina, mitä ennen iltalypsy suoritetaan normaalisti, jolloin saadaan tavallista maitoa. Aamulypsy suoritetaan siten, että se on loppuunsaatettu ennen klo 6.30. Kesällä lehmät voivat olla ulkona yöaikaa lukuunottamatta, talvella tulee päivävaloisuudeksi varmistaa vähintään 150 luksin valaistus.
Edellä kuvattujen raja-arvojen puitteissa voidaan yömaidon tuotanto vakioida niin, 30 että maidon melatoniinipitoisuus kaikkina vuodenaikoina, kaikissa lypsykauden vaiheissa säilyy kaikilla ohjelmaa noudattavilla tuottajilla yli 20 pg/ml. Tätä pitoisuutta huomattavasti korkeampiakin pitoisuuksia on mahdollista saavuttaa.
Seuraavassa keksintöä kuvataan esimerkkien avulla.
BNSDOCID: <FI 111324B1 I > 4 111324
Esimerkki 1
Tutkittiin keksinnön mukaisen menetelmän vaikutusta tilamaidon melatoniinipitoi-suuteen. Lehmät lypsettiin keksinnön mukaisia olosuhteita noudattaen ja vertailu-koejärjestelyssä tavanomaisia olosuhteita noudattaen. Molemmissa tapauksissa va-5 laistusolosuhteet pidettiin keksinnön mukaisen menetelmän rajoissa: yöllä hämäryys oli alle 4 luksia ja päivän valoisuus oli vähintään 250 luksia. Keksinnön mukaisessa koetilanteessa yön pituus säädettiin 7 tuntiin ja päivän vastaavasti 17 tuntiin. Vertailutilanteessa yön ja päivän pituus oli 12 tuntia. Muut olosuhteet olivat yhteneväiset. Tulokset ja koeolosuhteet on esitetty taulukon muodossa alla.
10 Taulukko 1
Vertailukoe- Keksinnön mukainen järjestely koejärjestely Yön pituus (h) 12 7 Yövalaistus (lux) (maksimi) 4 4 Päivän pituus (h) 12 17 Päivävalaistus (lux) (minimi) 250 250
Lypsyaika (klo) 6.00 6.00
Valoisuus lypsyn aikana (lux) 10 10 (maksimi)
Valoisan ajan alku (klo) 8.00 8.00
Tilatankin melatoniinipitoi- 8,88 56,4 suus (pg/ml)
Taulukosta nähdään, että ainoastaan lyhentämällä yöajan pituutta saatiin maidon melatoniinipitoisuus nousemaan arvoon 56,4 pg/ml.
Edellä on esitetty eräitä keksinnön suoritusmuotoja. Keksintöä ei luonnollisesti ra-15 joiteta edellä esitettyihin esimerkkeihin, vaan keksinnön mukaista periaatetta voidaan muunnella patenttivaatimusten suoja-alan puitteissa.
BNSDOCID: <FI 111324B1 I >

Claims (6)

111324
1. Menetelmä korkean melatoniinipitoisuuden omaavan maidon tuottamiseksi, tunnettu siitä, että muokataan maitoa tuottavan nisäkkään vuorokausirytmi vuodenajasta riippumatta sellaiseksi, että se sisältää oleellisesti vakiopituisen pimeän jak-5 son, joka kestää 2-11 tuntia ja jonka aikana valon määrä pidetään alle noin 40 lux, ja oleellisesti vakiopituisen valoisan jakson, joka kestää 13-22 tuntia ja jonka aikana valon määrä pidetään yli noin 150 lux ja jonka valon määrä on vähintään 7-kertainen pimeän jakson valon määrään verrattuna, ja että maito otetaan talteen ennen pimeän jakson päättymistä.
2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että pimeän jakson aikana valon määrä on alle 10 lux ja valoisan jakson aikana valon määrä on yli 250 lux.
3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että maidon talteenoton aikana nisäkkään silmiin tuleva valoisuus on korkeintaan 40 lux.
4. Minkä tahansa patenttivaatimuksen 1-3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että pimeä jakso on noin 7 tuntia ja valoisa jakso on noin 17 tuntia.
5. Minkä tahansa patenttivaatimuksen 1-4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että nisäkkään annetaan altistua valolle vasta noin 30 minuuttia maidon talteenotta-misen jälkeen.
6. Minkä tahansa patenttivaatimuksen 1-5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että nisäkäs on lehmä.
FI991488A 1999-06-30 1999-06-30 Menetelmä melatoniinipitoisen maidon tuottamiseksi FI111324B (fi)

Priority Applications (3)

Application Number Priority Date Filing Date Title
FI991488A FI111324B (fi) 1999-06-30 1999-06-30 Menetelmä melatoniinipitoisen maidon tuottamiseksi
AU56876/00A AU5687600A (en) 1999-06-30 2000-06-29 Method for producing melatonin rich milk
PCT/FI2000/000589 WO2001001784A1 (en) 1999-06-30 2000-06-29 Method for producing melatonin rich milk

Applications Claiming Priority (2)

Application Number Priority Date Filing Date Title
FI991488A FI111324B (fi) 1999-06-30 1999-06-30 Menetelmä melatoniinipitoisen maidon tuottamiseksi
FI991488 1999-06-30

Publications (3)

Publication Number Publication Date
FI991488A0 FI991488A0 (fi) 1999-06-30
FI991488L FI991488L (fi) 2000-12-31
FI111324B true FI111324B (fi) 2003-07-15

Family

ID=8554991

Family Applications (1)

Application Number Title Priority Date Filing Date
FI991488A FI111324B (fi) 1999-06-30 1999-06-30 Menetelmä melatoniinipitoisen maidon tuottamiseksi

Country Status (3)

Country Link
AU (1) AU5687600A (fi)
FI (1) FI111324B (fi)
WO (1) WO2001001784A1 (fi)

Families Citing this family (10)

* Cited by examiner, † Cited by third party
Publication number Priority date Publication date Assignee Title
GB2387099A (en) * 2002-03-05 2003-10-08 Red Kite Farms Ltd Method for producing milk with an enhanced content of naturally expressed melatonin
DE102005059518A1 (de) * 2005-12-13 2007-06-14 Tony Gnann Verfahren zur Herstellung von Milch oder Milcherzeugnissen mit hohem Melatoninanteil
NL1035899C (nl) * 2008-09-05 2010-03-15 Lely Patent Nv Werkwijze en inrichting voor het besturen van stalverlichting.
CN101791006B (zh) * 2010-04-22 2012-01-18 黑龙江省乳品工业技术开发中心 一种获得褪黑素含量高的原料乳的方法
CN103277690A (zh) * 2013-06-08 2013-09-04 上海宏源照明电器有限公司 基于电磁感应灯的泌乳期奶牛补光系统
JP6644243B2 (ja) * 2016-03-14 2020-02-12 昭和電工株式会社 家畜の飼育方法及び乳の製造方法
CN108719193B (zh) * 2018-06-05 2021-07-27 江苏省家禽科学研究所 一种调控优质肉种鸡性成熟的光照养殖方法
NL2029936B1 (en) * 2021-11-28 2022-11-17 Wang Linfeng Production method of circadian rhythm milk
CN115777624B (zh) * 2023-02-08 2023-09-26 北京三元食品股份有限公司 提高牛奶中褪黑素含量的方法及其应用
CN116171932B (zh) * 2023-02-24 2025-02-18 北京首农畜牧发展有限公司 一种提高牛奶中褪黑素含量的集成方法

Also Published As

Publication number Publication date
FI991488A0 (fi) 1999-06-30
WO2001001784A1 (en) 2001-01-11
FI991488L (fi) 2000-12-31
AU5687600A (en) 2001-01-22

Similar Documents

Publication Publication Date Title
Sevi et al. Factors of welfare reduction in dairy sheep and goats
JP6644243B2 (ja) 家畜の飼育方法及び乳の製造方法
FI111324B (fi) Menetelmä melatoniinipitoisen maidon tuottamiseksi
EP1841325B1 (de) Verfahren zur herstellung von milch oder milcherzeugnissen mit hohem melatoninanteil
JP2003047410A (ja) 鳥類用産卵性調節剤および該鳥類用産卵性調節剤を配合した鳥類用飼料
KR20180106173A (ko) 산유동물의 고온기 스트레스 저감용 사료첨가제 조성물, 이를 포함한 사료 및 이를 이용하여 산유동물의 고온기 스트레스를 저감하는 방법
KR100291703B1 (ko) 농어의 수정란 생산방법
Lidfors Parental behavior in bovines
Holst et al. Ewe colostrum and subsequent lamb suckling behaviour
JP6977203B2 (ja) 育成牛の飼育方法
Nolan et al. Duckweed as a protein source for fine-wool merino sheep: its edibility and effects on wool yield and characteristics
Roche et al. Effect of extended photoperiod in winter on growth rate of Friesian male cattle
Patbandha et al. Photoperiodic manipulation for augmentation of dairy animal performance
GB2387099A (en) Method for producing milk with an enhanced content of naturally expressed melatonin
Molik et al. The effect of the diversified signal of melatonin on milk yields in seasonally breeding sheep
Adam Pasture for deer production
CN109964877B (zh) 一种适合于中高海拔地区育成鸡的饲养方法
Nosevych et al. The Effect of Artificial Lighting of Cowsheds on the Milk Productivity of Cows Under the Conditions of Tethered Housing.
Modi et al. Photoperiod management in dairy herd
Stanisiewski et al. The effect of lamps with different spectral properties on prolactin release in prepubertal bulls
Dahl Photoperiod management of dairy cattle
RU2299589C1 (ru) Способ коррекции уровня тяжелых металлов в организме коров
Enright et al. The effect of supplementary light on winter performance of prepubertal and postpubertal Friesian heifers
CN105393932A (zh) 一种提高崂山奶山羊种公羊繁殖性能的技术
CN116530466A (zh) 一种绿色无公害肉牛养殖管理方法

Legal Events

Date Code Title Description
PC Transfer of assignment of patent

Owner name: ARLA INGMAN OY AB

Free format text: ARLA INGMAN OY AB

PC Transfer of assignment of patent

Owner name: OSUUSKUNTA MAITOMAA

MM Patent lapsed