FI111313B - Menetelmä ja laite palvelevan viestintäjärjestelmän määrittämiseksi viestintäjärjestelmien toimiessa yhdistettyinä - Google Patents

Description

111313

Menetelmä ja laite palvelevan viestintäjärjestelmän määrittämiseksi viestintäjärjestelmien toimiessa yhdistettyinä 5 Keksinnön ala

Esillä oleva keksintö liittyy radiopuhelimia käsittäviin viestintäjärjestelmiin ja erityisesti menetelmään ja laitteeseen palvelevan viestintäjärjestelmän määrittämiseksi, kun kaksi tai useampia radiopuhelinten viestintä-10 järjestelmää yhdistettyinä peittävät saman maantieteellisen alueen.

Keksinnön tausta

Viestintäjärjestelmiä on monen muotoisia. Yleensä 15 viestintäjärjestelmän tarkoituksena on lähettää informaatiota kuljettavia signaaleja tietyssä paikassa sijaitse vasta lähteestä toisessa paikassa tietyn etäisyyden päässä sijaitsevalle käyttäjäkohteelle. Viestintäjärjestelmä käsittää yleensä kolme peruskomponenttia: lähettimen, kana-20 van ja vastaanottimen. Lähettimen tehtävänä on käsitellä sanomasignaali kanavan kautta lähetettäväksi soveltuvaan muotoon. Tätä sanomasignaalin käsittelyä kutsutaan tyypillisesti moduloinniksi. Kanavan tehtävänä on muodostaa fysikaalinen yhteys lähettimen ulostulon ja vastaanottimen 25 sisäänmenon välillä. Vastaanottimen tehtävänä on käsitellä vastaanotettu signaali ja tuottaa alkuperäisen sanomasignaalin estimaatti. Tätä vastaanotetun signaalin käsittelyä kutsutaan demoduloinniksi.

On olemassa kahdentyyppisiä kaksisuuntaisia vies-30 tintäkanavia, nimittäin kahdenvälisiä kanavia (point to point channels) ja monipistekanavia (point-to-multipoint channels). Esimerkkejä kahdenvälisistä kanavista ovat johdinlinjat (esim. paikallispuhelinliikenne), mikroaalto-linkit ja optiset kuidut. Toisaalta monipistekanavat omaa-35 vat sellaisen kyvyn, että moniin vastaanottoasemiin voi- 2 111313 daan samanaikaisesti saada yhteys yhdestä lähettimestä (esim. solukkojärjestelmät). Näitä monipistejärjestelmiä kutsutaan myös monikanavajärjestelmiksi (MAS, Multiple Access Systems).

5 Sanomasignaalin lähettämiseksi (joko analogisena tai digitaalisena) tietyn päästökaistan omaavan viestintäkanavan kautta sanomasignaali täytyy käsitellä sellaiseen muotoon, joka soveltuu tehokkaaseen viestinsiirtoon kanavan kautta. Sanomasignaalin muuntaminen aikaansaadaan 10 moduloinniksi kutsutulla menetelmällä. Tämä menetelmä käsittää kantoaallon jonkin parametrin muuttamisen sanomasignaalin mukaan siten, että moduloidun aallon spektri sopii käyttöön varatulle kanavaleveydelle. Vastaanottimen tarvitsee vastaavasti luoda alkuperäinen sanoma uudestaan 15 lähetetyn signaalin kanavan kautta kulkemisen jälkeen huonontuneesta muunnoksesta. Uudelleenluominen suoritetaan käyttäen demodulointina tunnettua menetelmää, joka on lähettimessä käytetyn modulointimenetelmän suhteen käänteinen menetelmä.

20 Tehokkaan viestinsiirron aikaansaamisen lisäksi moduloinnin suorittamiselle on muita syitä. Erityisesti moduloinnin käyttö sallii multipleksoinnin, toisin sanoen useista sanomalähteistä tulevien signaalien samanaikaisen lähettämisen yhteisen kanavan kautta. Modulointia voidaan 25 käyttää myös muuntamaan sanomasignaali sellaiseen muotoon, joka on vähemmän herkkä kohinalle ja häiriöille.

Multipleksoiduissa viestintäjärjestelmissä järjestelmä tyypillisesti käsittää monia etälaitteita (ts. tilaajalaitteita), jotka tarvitsevat tehokasta palvelua ' 30 viestintäkanavalla viestintäkanavaresurssin lyhyellä tai erillisellä osalla sen sijaan että ne käyttäisivät resursseja viestintäkanavalla jatkuvasti. Siksi on toteutettu sellaisia viestintäjärjestelmiä, joihin luonteenomaisena piirteenä sisältyy kyky viestinsiirtoon suhteellisen vähä-35 lukuisten keskusviestintäasemien ja monien etälaitteiden 3 111313 välillä saman viestintäkanavan lyhyiden aikavälien aikana. Näitä järjestelmiä kutsutaan monikanavaisiksi viestintä-j ärj estelmiksi.

Yksi tämäntyyppinen monikanavainen viestintäjärjes-5 telmä on solukkojärjestelmä. Tyypillisissä solukkojärjestelmissä on käytettävissä verrattain suuri määrä radiokanavia, joiden määrä lisäksi voidaan moninkertaistaa radiokanavien jälleenkäytöllä tietyllä maantieteellisellä alueella, kuten Chicagon tapaisen suurkaupungin alueella, 10 jakamalla radiopeittoalue "soluiksi" kutsutuiksi pienemmiksi peittoalueiksi käyttäen suhteellisen pienitehoisia lähettimiä ja peittoalueeltaan rajoitettuja vastaanottimia. Tällaisia solukkojärjestelmiä on lähemmin kuvattu US-patenteissa n:o 3,906,166 ja 4,268,722. Rajoitettu peitto-15 alue mahdollistaa yhdessä solussa käytettävien radiokanavien jälleenkäyttämisen toisessa, maantieteellisesti erillään olevassa solussa tietyn kaavan mukaan, kuten US-pa-tentissa n:o 4,128,740 esitetty ja kuvattu neljän solun kanavan/taajuuden jälleenkäyttökaava. Tässä neljän solun 20 kanavien jälleenkäyttökaavassa kullekin solulle osoitetaan käytettävissä olevien radiokanavien osajoukko ja radiokanavien jälleenkäyttö aikaansaadaan toistamalla kaava ;v, kautta koko maantieteellisen alueen.

j·'. Solukkojärjestelmä käyttää tyypillisesti kahta 25 radiotaajuutta kunkin solun kutakin kanavaa kohti. Kulle-kin solulle osoitetaan vähintään yksi haku-/yhteydenotto-kanava ja useita puhekanavia. Haku-/yhteydenottokanava on omistettu tilaajalaitteiden toiminnan ohjaamiselle tilaajalaitteille lähetettyjen ja tilaajalaitteilta vastaan-' ' 30 otettujen datasanomien avulla. Suoritetut ohjaustoiminnot käsittävät valittujen tilaajalaitteiden henkilöhaun, pal-.> velupyyntöjen vastaanottamisen tilaajalaitteilta, tilaaja- laitteiden opastamisen virittymään puhekanavalle, jolla keskustelu voi tapahtua, sekä tilaajan rekisteröitymisen 35 mahdollistaminen, jolla menettelyllä tilaajalaitteet yksi- 4 111313 löivät itsensä järjestelmälle. US-solukkojärjestelmien da-tasanomien ja radiokanavien määrittelyt on esitetty Electronic Industries Associationin (EIA) standardissa EIA-553 (seuraavassa "EIA-553"). Kopioita EIA-553:sta on saatavis-5 sa Engineering Department of the Electronic Industries Associationista osoitteesta 2001 Pennsylvania Street, N.W., Washington, D.C., U.S.A. 20005. EIA-553 on tunnettu myös nimellä Advanced Mobile Phone Service (AMPS; uudenaikainen matkapuhelinpalvelu). Lisäksi Telecommunication 10 Industry Associationin (TIA) teknilliselle komitealle TR-45 on ehdotettu samanlaista, mutta parannettua signalointiprotokollaa, joka tunnetaan nimellä Narrow Advanced Mobile Phone Service (NAMPS). Kopioita tästä ehdotuksesta on myös saatavissa Engineering Department of the Electron-15 ie Industries Associationista osoitteesta 2001 Pennsylvania Street, N.W., Washington, D.C., U.S.A. 20006.

Solukkojärjestelmää voidaan kasvattaa lisäämällä olemassaoleviin soluihin puhekanavia, jakamalla olemassaolevat solut pienemmiksi soluiksi ja lisäämällä uusia 20 soluja, kunnes solukkojärjestelmän ohjauspäätteen puhelun-välityskyky on kokonaan käytetty tai kunnes tietylle kanavien jälleenkäyttökaavalle luontainen liikennetiheysraja on saavutettu. Tässä vaiheessa edelleen kasvattaminen vaatii lisää välityskapasiteettia tai on otettava käyttöön 25 toisenlainen kanavien jälleenkäyttökaava. Vaihtoehtoisesti aikaisemman viestintäjärjestelmän peittoalueen osien kanssa voidaan limittää lisää viestintäjärjestelmiä uusien palveluiden ja piirteiden lisäämiseksi tilaajille ottaen samalla huomioon ennestään olemassaoleva tilaajajoukko. 30 Nämä lisätyt viestintäjärjestelmät voivat myös osaltaan helpottaa viestiliikenneruuhkaa palvelemalla tilaajalaitteita, jotka on sovitettu käytettäväksi aikaisemmassa viestintäjärjestelmässä ja sen kanssa limittäin lisätyissä viestintäjärjestelmissä. Tällaisten parannettujen tilaaja-35 laitteiden tarvitsee kuitenkin pystyä optimaalisesti toi- f I 111313 f •j 5 mimaan sekä aikaisemmassa että lisätyissä viestintäjärjestelmissä. Näin ollen on olemassa sellaisen parannetun menetelmän ja laitteen tarve, joka määrittää palvelevan viestintäjärjestelmän kahden tai useamman radiopuhelimia 5 käsittävän viestintäjärjestelmän yhdistettyinä peittäessä saman maantieteellisen alueen jommassakumrnassa viestintäjärjestelmässä toimimaan pystyvien tilaajalaitteiden sallimiseksi valita toinen viestintäjärjestelmä ennen toista viestintäjärjestelmää, kun kumpikin ovat tilaajalaitteen 10 käytettävissä tietyssä paikassa.

Keksinnön yhteenveto Tämä keksintö aikaansaa menetelmän ja laitteen, joka helpottaa radiolaitteiden ohjauskanavien pyyhkäisyha-kua useiden viestintäjärjestelmän yhdistettyinä peittäessä 15 saman alueen. Tilaajalaite vastaanottaa ohjauskanavalla yleissanomajonon, joka sisältää viestintäjärjestelmän ohjauskanavien lukumäärää edustavan kanavaluvun. Seuraavaksi tilaajalaite pyyhkäisee kanavaluvun mukaisen määrän oh-jauskanavia virittyäkseen sellaisen viestintäjärjestelmän 20 käyttämälle ohjauskanavalle, jonka peittoalueen piirissä tilaajalaite on. Tämä ohjauskanavien pyyhkäisyhaku alkaa ennalta määrätyltä aloitusohjauskanavalta, joka vastaa ;v ohjauskanavan loogista numeroa siinä ohjauskanavasekvens- sissä, joka on kanavalukua vastaavan ohjauskanavan jäljes-25 sä. Lisäksi laite voi olla varustettu lähettämään yleis-, ; sanomajonossa tilaajalaitteen ohjaussanoma, jossa on osoi te, joka ilmaisee, että viestintäjärjestelmä on toiminnassa tietyllä peittoalueella.

Täsmällisemmin sanottuna keksinnön mukaiselle 30 viestintäjärjestelmän laitteelle on tunnusomaista se, mikä ; on esitetty patenttivaatimuksen 1 tunnusmerkkiosassa ja tilaajalaitteelle puolestaan on tunnusomaista se, mikä oOn esitetty patenttivaatimuksen 7 tunnusmerkkiosassa.

Lyhyt piirustusten kuvaus 35 Kuvio 1 on lohkokaavio, joka esittää parhaana pidetyn suoritusmuodon, jossa on yhdistettyinä toimivia viestintäj ärj estelmiä.

6 111313

Kuvio 2 on lohkokaavio, joka esittää parhaana pidetyn suoritusmuodon ohjauskanavan konfiguraatiota.

Kuvio 3 on vuokaavio, joka esittää parhaana pidetyn suoritusmuodon tilaajalaitteen alustusoperaatiota yksi-5 tyiskohtaisesti.

Kuvio 4 on vuokaavio, joka esittää yksityiskohtaisesti parhaana pidettyä suoritusmuotoa, joka helpottaa tilaajalaitteiden alustusoperaatiota.

Kuvio 5 on vuokaavio, joka esittää yksityiskohtai-10 sesti parhaana pidettyä suoritusmuotoa, jonka mukaan ti laajalaite ottaa yhteyden viestintäjärjestelmään.

Yksityiskohtainen selitys

Tarkastellaan ensin kuviota 1, parhaana pidettyä 15 suoritusmuotoa, jossa on yhdistetyt viestintäjärjestelmät.

Eräs tällainen ympäristö on Motorolan Personal Phone Service -konsepti, joka on tarkoitettu 800 MHz:n viestintä-järjestelmäkaistoille (PPS™ 800). Tässä ympäristössä ennestään olemassa oleva järjestelmä, joka on merkitty jär-20 jestelmäksi A, palvelee AMPS-teknologian mukaista tilaaja-laitteistoa. Uusi PPS™-järjestelmä, joka on merkitty järjestelmäksi N, tarvitsee kaksoismoodissa toimivan tilaaja-laitteiston, joka pystyy mukautumaan joko AMPS-makrosolu-teknologiaan tai NAMPS-mikrosoluteknologiaan.

25 Suuret solut (esim. solut 100, 102 ja 104) edusta vat "aikaisempaa" eli ensimmäistä järjestelmää, joka käyttää AMPS-teknologiaa. Kaikkia näitä soluja ohjaa ennestään olemassa oleva matkapuhelinkeskus (MTSO, Mobile Telephone Switching Office) 106, joka on merkitty MTSO-A. Pienemmät 30 "mikrosolut" (esim. 108, 110 ja 112) edustavat "toista järjestelmää", jossa liikennekanavien rakenne on NAMPS-teknologian mukainen. Niitä ohjaa MTSO 114, joka on merkitty MTSO-N. Järjestelmän N tilaajalaitteille 116 (PPS™ 800 -tilaajalaitteille) täytyy varata sellaiset puhelin-35 numerot, jotka voidaan erottaa järjestelmän A tilaajalait- 7 111313 teiden 118 puhelinnumeroista siten, että yleinen kytkentäinen puhelinverkko (PSTN, public switched telephone network) ohjaa tulevat puhelut järjestelmän N tilaajalaitteilta 116 MTSO-N:lle 114 ja järjestelmän A tilaajalait-5 teille 118 tarkoitetut puhelut MTSO-A:lle 106. Nämä kaksi MTSOrta pystyvät mieluimmin toimimaan yhdessä järjestelmien välisen toimintaprotokollan (inter-system operations protocol) 120 avulla, kuten EIA:n/TIA:n standardi IS-41-A, joka soveltuu järjestelmien väliseen kanavanvaihtoon ja 10 automaattiseen sijainnin seurantaan (roamimg). Kopioita tästä EIA:n/TIA:n standardista IS-41-A on saatavissa Engineering Department of the Electronic Industries Associationista osoitteesta 2001 Pennsylvania Street, N.W., Washington, D.C., U.S.A. 20006. Koska näiden kahden vies-15 tintäjärjestelmän toiminta tapahtuu samassa paikassa ja samaan aikaan, niin toiminnallista järjestelmäkokonaisuut-ta kutsutaan "yhdistetyksi". Viestintäjärjestelmien toiminta tässä parhaana pidetyn suoritusmuodon "yhdistetyssä" sovitelmassa muodostaa ratkaisun palvelevan viestintäjär-20 jestelmän määrittämisen perusongelmalle kahden tai useamman radiopuhelinviestintäjärjestelmän yhdistettyinä peittäessä saman maantieteellisen alueen.

Yhdessä parhaana pidetyssä suoritusmuodossa yhdistetty toiminta vaatii ainoastaan ne piirteet, jotka nor-25 maalisti oletetaan olevan käytettävissä AMPS-teknologiaa ;; noudattavissa järjestelmissä. Erityiset (standardista poikkeavat) muutokset PPS™ 800 -tilaajalaitteen 116 oh-jauskanavien pyyhkäisyhakualgoritmissa ovat myös minimaaliset. Tässä suoritusmuodossa tilaajalaitteet 118, jotka i ' ; 30 toimivat vain järjestelmässä A, eivät esiinny järjestel mässä N. Toisaalta järjestelmän N tilaajat täytyy varustaa kaksoismoodissa toimivilla tilaajalaitteilla 116, jotka pystyvät toimimaan joko PPS™ 800 -solujen (esim. solujen 108, 110 ja 112) yhteydessä tai järjestelmän A AMPS-solu-35 jen (esim. 100, 102 ja 104) yhteydessä.

8 111313

Lisäksi signalointikanavat täytyy sovittaa siten, että kun tilaajalaite kytketään virralliseksi: järjestelmän A -tyyppiset tilaajalaitteet 118 liit-5 tyvät vain MTSO-A:n 106 operoimiin haku- ja ohjaus- kanaviin; ja järjestelmän N -tyyppiset tilaajalaitteet 116 liittyvät MTS0-N:n 114 operoimiin haku- ja ohjauskana-10 viin ollessaan "N"-järjestelmän mikrosolun (esim.

solun 108) RF-peittoalueella ja MTS0-A:n 106 operoiman solun (esim. solun 102) kanavaan, elleivät ole sanotulla peittoalueella.

15 Kuvio 2 esittää, miten kaksikymmentäyksi AMPS-stan- dardissa (EIA-553) määriteltyä varattua ohjauskanavaa (DDC, Dedicated Control Channels) 122 voidaan jakaa kahden järjestelmän kesken yllä esitettyjen tulosten aikaansaamiseksi. Kullekin AMPS-solulle (esim. solulle 100, 102 ja 20 104) varataan DCC 124 loogisten kanavien alueelta 1 - 12.

Alan asiantuntijoille on selvää, että looginen kanava vastaa solukko-operaattorille lisensioituja taajuuksia (esim. 834 megahertzistä alkaen ja jatkuen suurempiin taajuuksiin päin tai 833 megahertzistä alkaen ja jatkuen pienempiin 25 taajuuksiin päin). Tämä loogisten kanavien 1-12 käyttö sallii ohjauskanavien 124 jälleenkäytön 12 solun kanavien jälleenkäyttökaavan mukaan, joka on sopiva ympärisäteile-ville ohjauskanava-antenneille. Järjestelmän N soluille (esim. soluille 108, 110 ja 112) varataan ohjauskanavat 30 126 loogisten kanavien alueelta 13 - 21, joiden taajuus on järjestelmän A ohjauskanavien taajuuksien yläpuolella. Vaikka näitä kanavia 126 on vain yhdeksän, niin on monia tapauksia, joissa tämä voi olla riittävä. Ellei ole, niin lisäksi kolme "puhekanavaa", heti 21:nnen DCC:n 126 jäl-35 keen, voidaan varata ohjauskanavakäyttöön siten, että 12 9 111313 solun ohjauskanavien jälleenkäyttöä voidaan soveltaa myös järjestelmässä N. Kummankin järjestelmän täytyy lähettää sama järjestelmätunnus (SID, System Identifier), kuten AMPS-standardissa (EIA-553) on määritelty, kaikilla käyte-5 tyillä ohjauskanavilla. Lisäksi kaikkien kotitilaajien, sekä järjestelmässä A että järjestelmässä N, täytyy olla ohjelmoitu käyttäen tätä niiden "kotijärjestelmän" tunnuksena ("HOME" system ID).

Nämä sovitelmat mielessä voidaan tutkia AMPS-stan-10 dardissa (EIA-553) määriteltyjä ohjauskanavan pyyhkäisyha-kumenettelyjä. Nämä menettelyt soveltuvat kaikille AMPS-tilaajalaitteille ja käsittävät kolme eri lajia olevaa ohjauskanavan pyyhkäisyhakua, joista kaksi liittyy tilaajalaitteiden alustukseen virralliseksi kytkettäessä. Niitä 15 voidaan kuvata seuraavasti.

Tarkastellaan nyt kuviota 3, jossa ensimmäinen pyyhkäisyhaku, jonka esimerkki alkaa elementistä 202, tapahtuu välittömästi kytkettäessä tilaajalaite 118 virralliseksi 200. Sen tarkoituksena on määrittää solukkojär-20 jestelmän radiopeiton olemassaolo, ja se käsittää kaikkien kahdenkymmenenyhden DCC-taaj uuden 122 nopean näytteityksen 202. Jos yksi tai useampi signaali löytyy 204, niin tilaajalaite 118 virittyy 206 niistä voimakkaimmalle ja vastaanottaa yleissanomajonon 208 (OMT, Overhead Message 25 Train). OMT-sisältää erilaista informaatiota järjestelmäs- tä, ja se lähetetään jokaisella ohjauskanavalla suunnil- > leen kerran sekunnissa. Annetun informaation joukossa on parametri "Np" 210, järjestelmän muodostamien hakukanavien lukumäärä. Np on järjestelmäoperaattorin ohjaama, ja yh-30 distetyissä järjestelmissä se mieluimmin asetetaan kahdek-sitoista.

Toinen pyyhkäisyhaku, jonka esimerkki esiintyy kuviossa 3 elementistä 222 alkaen, tapahtuu välittömästi ensimmäisen pyyhkäisyhaun 202 jälkeen. Sen 222 tarkoituksena 35 on tunnistaa 224 sellainen solun lähettämä hakukanava, 10 111313 jolla on paras RF-peitto tilaajalaitteen 118 sijaintipaikassa, ja virittyä 226 tälle hakukanavalle. Np kanavaa näytteitetään "FIRSTCHP":stä alkaen. FIRSTCHP on tilaaja-laitteen 118 sisäiseen muistiin ohjelmoitu parametri, joka 5 vastaa sitä ensimmäistä ohjauskanavaa, josta haku aloitetaan. Tyypillisessä AMPS-tilaajalaitteessa 118 se asetetaan osoittamaan DCC:n loogista kanavaa #1. Kun tämä pyyh-käisyhaku 222 on onnistuneesti suoritettu, tilaajalaite 118 menee "VAPAA"-tilaan ("IDLE" state) 229 ja pysyy viri-10 tettynä valitulle hakukanavalle, jolla se jatkaa yleis-sanomien ja hakusanomien tarkkailua tulevien puhelujen varalta.

Kolmas hakupyyhkäisy, jonka esimerkkiä ei ole esitetty mutta joka löytyy AMPS-standardista, esiintyy kun 15 pääte pyrkii saamaan yhteyden järjestelmään. Järjestelmään yhteydenoton tarkoituksena voi olla puhelun ottaminen, vastaanotettuun hakuun vastaaminen tai rekisteröintitapah-tuman suorittaminen. Tämä pyyhkäisyhaku varmistaa, että yhteydenotto tapahtuu parhaan mahdollisen solun kautta. 20 FIRSTCHA:sta alkaen näytteitetään Cmax:n ilmaisema määrä kanavia. Craax on järjestelmän A OMTrssä lähettämä toinen parametri, ja yhdistetyissä järjestelmissä myös se asetetaan mieluimmin 12:ksi. FIRSTCHA määritetään EIA-553:n määrittelemillä menettelyillä, ja yhdistetyissä järjestel-25 missä se on DCC #1 (yhdistetyt haku- ja yhteydenottokana-vat). Sen jälkeen kun sopiva ohjauskanava on valittu, yhteydenotto etenee kuten EIA-553:ssa on määritelty.

Edellä kuvatut "alustuksen pyyhkäisyhaut" ("Initialization Scans") toistuvat kunkin yhteydenoton järjes-30 telmään jälkeen aina kun valittu hakukanava (Paging Channel) ei enää anna käyttökelpoista signaalia sekä muutaman minuutin välein tilaajalaitteen 118 sisäisen ohjelmoinnin mukaan.

Ensimmäisessä pyyhkäisyhaussaan AMPS-tilaajalaite 35 118 (katso kuvio 1) oletettavasti löytää soluun A-17 liit- 11 111313 tyvän DCC:n. Lähimpiin mikrosoluihin, vaikka nämä ovat lähempänä, liittyvien ohjauskanavien oletetaan olevan heikompia, koska mikrosolut toimivat hyvin pienellä teholla. Toisaalta jos tilaajalaite 118 sijaitsee samassa paikassa 5 kuin tilaajalaite 118, niin valittaisiin mikrosoluun 108 liittyvä ohjauskanava. Kummassakin tapauksessa 0MT:n sisältämä Np:n arvo olisi mieluimmin 12. Toisella pyyhkäi-syhaulla AMPS-tilaaja sitten näytteittäisi vain ne ensimmäiset 12 DCC:istä, jotka liittyvät vain järjestelmän A 10 soluihin, ja asettuisi aina käyttämään A-17:ää tai A-18:aa palvelevana solunaan. Otettaessa yhteys järjestelmään pyyhkäistävien ohjauskanavien alue olisi sama kuin haku-kanavien tapauksessa, toisin sanoen loogiset kanavat 1 -12.

15 Järjestelmän N tilaajalaitteilla 116 ensimmäinen pyyhkäisyhaku olisi samanlainen kuin AMPS-tilaajalaitteil-la 118 kuvattu pyyhkäisyhaku kuvion 3 elementeissä 200-210, ja tilaajalaitteiden 116 tai 118 sijaintipaikalla saataisiin sama tulos. Toisella pyyhkäisyhaulla 212 jär-20 jestelmän N tilaajalaitteet 116 on kuitenkin ohjelmoitu toimimaan eri tavalla kuin AMPS-tilaajalaitteet 118. Sen sijaan että järjestelmän N tilaajalaitteet 116 näytteit-täisivät Np kanavaa FIRSTCHP:stä alkaen, ne alkavat näyt-teittämisensä 212 DCC:stä numero Np+1, ts. ne pyyhkäisevät 25 DCC:t 126 eli loogiset kanavat 13 - 24, jotka on osoitettu vain järjestelmän N mikrosoluille (esim. soluille 108, 110 ja 112). Tilaajalaitteen 116 sijaintipaikassa tilaajalaitteen 116 sisältävään mikrosoluun 108 liittyvä ohjauskanava valittaisiin palvelevaksi soluksi. Tilaajalaitteen 118 30 sijaintipaikassa taas ei löydettäisi mitään käyttökelpoista kanavaa loogisten kanavien 13 - 24 alueelta, ja tilaa-jalaite 116 palaisi normaaliin AMPS-toimintaan (EIA-553) ja pyyhkäisisi Np kanavaa FIRSTCHP:stä alkaen, mikä tuottaisi soluun A-17 liittyvän DCC:n. Otettaessa yhteyttä 35 järjestelmään pyyhkäistävien ohjauskanavien alue olisi 12 111313 sama kuin hakukanavilla, 1 - 12, jos AMPS-solu olisi valittu, ja 13 - 24, jos järjestelmän N solu olisi valittu.

AMPS-tilaajalaitteet eivät koskaan esiinny järjestelmässä N, joten palvelun määritystä (Service Qualifica-5 tion), puhelun välitystä (Call Delivery) ym. ei tarvittaisi.

Järjestelmän N tilaajalaitteiden taas täytyy pystyä toimimaan järjestelmässä A. Koska järjestelmät A ja N ovat fysikaalisesti erilliset, niin järjestelmän A täytyy käsi-10 teliä järjestelmän N tilaajia vierailijoina (roamers). Tähän tarkoitukseen voidaan käyttää IS-41-A:ssa määriteltyjä toimenpiteitä palvelun määritys (Service Qualification), sijaintialueen ilmoitus (Registration Notification) ja puhelun välitys (Call Delivery). Koska kummallakin jär-15 jestelmällä on sama SID, niin järjestelmän N tilaajalaitteen ilmoittautumista joka kerta, kun se kiinnittyy "toiseen" järjestelmään, täytyy ohjata näiden kahden järjestelmän käyttämien sijaintipaikkatunnusparametrien (REGID, Registration Identification) arvojen siirtymän avulla. 20 Operaattorin täytyy määritellä menettelytavat tämän siirtymän asettamiseksi ja ylläpitämiseksi.

Järjestelmän A -tyyppiset tilaajalaitteet ovat tyypillisesti AMPS-tilaajalaitteita, ja niiden toiminta vieraissa järjestelmissä (muissa kuin "kotijärjestelmäs-25 sä") on AMPS-standardien (EIA-553 ja EIA/TIA IS-41-A) määrittelemä. Järjestelmän N -tyyppiset tilaajalaitteet taas on ohjelmoitu hieman AMPS-standardin (EIA-553) määrittelemistä pyyhkäisyhakumenettelyistä eriäville menettelyille. Niiden toiminta (yhdistettyjen) "kotijärjestelmi-30 en" palvelualueilla on kuvattu edellä. Muissa tapauksissa on tarpeen ottaa huomioon, miten nämä järjestelmän N tilaajalaitteet suoriutuvat vierailijoina (roamers) muissa järjestelmissä. Vieraat järjestelmät voidaan luokitella kahteen ryhmään: (1) sellaiset, jotka on sovitettu yhdis- 13 111313 tettyjen järjestelmän A/järjestelmän N toimintaan, ja (2) ei-yhdistetyt järjestelmät.

Olettaen että kaikki yhdistetyt järjestelmäkokonai-suudet on muodostettu edellä esitetyllä tavalla, järjes-5 telmän N tilaajalaite toimisi kaikissa tällaisissa järjestelmissä olennaisesti samalla tavalla. Ei-yhdistetyissä järjestelmissä taas ei voida sanoa mitään varmaa siitä, miten tällaiset järjestelmät ehkä on muodostettu. On muita tunnettuja tarkoituksia — esimerkiksi Co-Exchange Opera-10 tion — joilla DCC:iden jakaminen suoritetaan samojen suuntaviivojen mukaan kuin yhdistettyjen järjestelmien tapauksessa. Tulevaisuudessa voidaan hyvinkin keksiä myös muita tarkoituksia. Tästä syystä näyttää edulliselta käyttää elintä, joka positiivisesti ilmaisee yhdistetyt järjestellä mät järjestelmän N tilaajalaitteille.

Seuraavassa selitetään esillä olevan keksinnön vaihtoehtoinen suoritusmuoto, joka suorittaa tällaisen ilmaisun. Tässä suoritusmuodossa järjestelmän N tilaaja-laitteet voivat ottaa yhteyden PPS™ 800 -palveluihin missä 20 tahansa järjestelmässä, jossa niitä tarjotaan, toimiessaan vierailevina AMPS-käsipuhelimina kaikissa muissa järjes-telmissä. Tämä suoritusmuoto eliminoi ristiriidan mahdollisuuden järjestelmän N tilaajalaitteilla, jotka toimivat > ’ ; käyttäen erityisiä ohjauskanavasovitelmia muissa tarkoi- ί 25 tuksissa kuin yhdistetyissä järjestelmän A/järjestelmän N ; '’) toimintojen toteuttamisessa. Tämä toisinto vaatii tiettyjä lisäpiirteitä yhdistettyjen järjestelmäkokonaisuuksien järjestelmässä N sekä järjestelmän N tilaajalaitteissa.

. , Nämä ovat "laajennetun protokollan" ("Extended Protocol") 30 keinoja, jotka EIA-553:ssa/IS-54:ssä on kuvattu "valinnaisina".

Laajennetun protokollan mukainen matkaviestimien ohjaussanoma (Extended Protocol Mobile Station Control Message) täytyy määritellä ilmaisemaan yhdistettyjen jär-35 jestelmän A/järjestelmän N toiminnot, ja kaikki järjes- 14 111313 telmän N tilaajalaitteet täytyy ohjelmoida reagoimaan tämän sanoman mukanaoloon tai poissaoloon. Matkaviestimien ohjaussanomat (Mobile Station Control Messages) ovat osoitettuja sanomia, jotka on osoitettu tietyille matkaviesti-5 mien tunnusnumeroille (MIN, Mobile Identification Number) siten, että täytyy valita MIN:n tapainen "ryhmäosoite" ("Group Address"), ja kukin järjestelmän N tilaajalaite täytyy ohjelmoida tunnistamaan tämä MIN oman yksiselitteisen MINrnsä lisäksi. Ryhmäosoitteen ei tarvitse olla mi-10 kään todellinen Pöhjois-Amerikan numerointikaavasta (North American Numbering Plan) oleva numero, ja sitä ei saa voida varata minkään todellisen matkaviestimen MINiksi. Esimerkiksi 800-PPS-0800 tulisi kysymykseen, ja sitä voitaisiin käyttää kaikissa yhdistettyjen järjestelmän A/jär-15 jestelmän N toiminnoissa.

Tämä vaihtoehtoinen parhaana pidetty suoritusmuoto on tunnettu seuraavista piirteistä: • Käytettäväksi on määritelty ohjauskanavajoukot järjestelmän A solujen ja järjestelmän N solu-20 jen toisensa poissulkevaa käyttöä varten. Jär jestelmän N kanavien 126 lukumäärä (Np) voi olla mikä tahansa, ja ne voivat sijaita missä tahansa solukon kaistalla (Np+1 - 2Np). Järjestelmät, jotka on konfiguroitu yhdistet-25 tyjen järjestelmän A/järjestelmän N toimintaa varten, täytyy taajaan toistuvasti lähettää erityinen laajennetun protokollan mukainen matkaviestimien ohjaussanoma (Extended Protocol Mobile Station Control Message) kaikilla 30 DCC:illä. Tilaajalaitteet, joita ei ole ohjel moitu reagoimaan tähän sanomaan, jättävät sen huomiotta (EIA-553:n mukaan).

Järjestelmän N tilaajalaitteiden ensimmäinen (alustuksessa suoritettava) DCC:iden pyyh-35 käisyhaku virralliseksi kytkemisen jälkeen on 15 111313 EIA-553:n/IS-54:n mukainen, kuten kuviossa 3 elementeissä 200-210 on esitetty ja kuten edellä on selitetty.

• Järjestelmän N tilaajalaitteet pyyhkäisevät 5 212 tämän jälkeen N kanavaa alkaen kanavista voimakkaimman ohj auskanavan tunnistamiseksi 214 ja sille virittymiseksi 216. Seuraavaksi, jos tällainen ohjauskanava järjestelmällä N havaitaan, 0MT:stä etsitään 218 erityistä 10 laajennetun protokollan mukaista matkaviesti mien ohjaussanomaa (Extended Protocol Mobile Station Control Message).

• Jos erityistä laajennetun protokollan mukaista matkaviestimien ohjaussanomaa (Extended Proto- 15 col Mobile Station Control Message) ei havaita OMTrssä, niin järjestelmän N tilaajalaite suorittaa toisen (hakukanavan) pyyhkäisyhaun normaalien ElA-533-menettelyjen mukaan kuten kuviossa 3, elementeissä 222-229 on esitetty ja 20 kuten edellä on selitetty.

• Jos erityinen laajennetun protokollan mukainen matkaviestimien ohj ausyleissanoma (Extended Protocol Mobile Station Control Overhead Message) vastaanotetaan, niin järjestelmän N

25 tilaajalaite menee vapaa-tilaan 220 valmiina ryhtymään järjestelmän N normaaleihin toimintoihin.

Yhteenvedonomaisesti on esitetty viestintäjärjestelmän laite, joka helpottaa radiolaitteiden ohjauskanavi-30 en pyyhkäisyhakua useiden radioiiikennejärjestelmien yhdistettyinä peittäessä saman maantieteellisen alueen, on esitetty kuvioissa 1-5. Viestintäjärjestelmän laite käsittää mieluimmin solukon perusrakenteessa olevan mekanismin, joka muodostaa tilaajalaitteen ohjaussanoman 35 238, jossa on osoite, joka ilmaisee, että ensimmäinen 16 111313 viestintäjärjestelmä on toiminnassa keskusviestintäaseman peittoalueen 108 piirissä. Lisäksi tietty mekanismi, kuten keskusviestintäaseman antenni, lähettää tilaajalaitteen ohjaussanoman osoitteen keskusviestintäaseman ohjauskana-5 van yleissanomajonossa (OMT) 240. Tilaajalaitteen ohjaus-sanoma 238 voi käsittää yhden usean tyyppisistä sanomista, kuten laajennetun protokollan mukaisen sanoman (extended protocol message), hakusanoman, tarkistussanoman (audit message) tai paikallisen ohjaussanoman.

10 Lisäksi viestintäjärjestelmän laite mieluimmin käsittää toisen viestintälaitteen kuten tilaajalaitteen 116. Tämä tilaajalaite 116 käsittää vastaanottomekanismin, kuten antennin, joka vastaanottaa 208 yleissanomajonon radiotaajuisella (RF) ohjauskanavalla. Tämä yleissanomajo-15 no käsittää mieluimmin ennalta määrätyn kanavaluvun 210, joka edustaa viestintäjärjestelmän muodostamien ohjaus-kanavien lukumäärää (N). Parhaana pidetyssä suoritusmuodossa tämä ennalta määrätty kanavaluku on kaksitoista. Tämän ennalta määrätyn kanavaluvun arvoksi voidaan kuiten-20 kin valita mikä tahansa luku, joka vastaa joko järjestelmässä A tai järjestelmässä N olevien radiolaitteiden oh-jauskanavien lukumäärää. Lisäksi tilaajalaitteen 116 pyyh-käisyhakumekanismi pyyhkäisee 212 ennalta määrätyn kanava-luvun mukaisen määrän ohjauskanavia tunnistaakseen 214 sen 25 ohjauskanavan ja virittyäkseen 216 sille ohjauskanavalle, jota se ensimmäisen viestintäjärjestelmän (järjestelmän N) keskusviestintäasema käyttää, jonka peittoalueen piirissä tilaajalaitteen 116 sijaintipaikka on. Pyyhkäisyhakume-kanismi pyyhkäisee 212 myös ohjauskanavia 126 alkaen en-30 naita määrätystä aloitusohjauskanavasta. Tämä ennalta määrätty aloitusohjauskanava (N+l) vastaa sitä ohjaus-kanavan loogista numeroa varattujen ohjauskanavien 122 sekvenssissä, joka on ennalta määrättyä kanavalukua vastaavan ohjauskanavan (N) jäljessä.

17 111313

Jos pyyhkäisyhakumekanismi ei onnistu tunnistamaan 214 radiojärjestelmän ohjauskanavaa ja virittymään sille, niin tilaajalaite 116 pyyhkäisee 222 sekundaarisen ennalta määrätyn kanavaluvun mukaisen määrän ohjauskanavia tunnis-5 taakseen 224 sen ohjauskanavan ja virittyäkseen 216 sille ohjauskanavalle, jota se toisen viestintäjärjestelmän (järjestelmän A) keskusviestintäasema käyttää, jonka peit-toalueen piirissä tilaajalaitteen 116 sijaintipaikka on. Sekundaaristen ohjauskanavien 124 pyyhkäisyhaku 222 alkaa 10 ennalta määrätystä aloitusohjauskanavasta (tyypillisesti ensimmäinen ohjauskanavan looginen numero ohjauskanavien sekvenssissä).

Viestintäjärjestelmän laite käsittää mieluimmin myös määritysmekanismin, joka ilmaisee 218 tietyn tilaaja-15 laitteen oh j au s s anoman osoitteen olemassaolon yleissanoma-jonossa, joka osoite ilmaisee, että ensimmäinen viestintäjärjestelmä (järjestelmä N) on toiminnassa tilaajalaitteen 116 sijaintipaikan kohdalla. Jos pyyhkäisyhakumekanismi ei tunnista 214 ohjauskanavaa ja virity 216 sille ja jos mää-20 ritys seuraavaksi ei onnistu havaitsemaan 218 tietyn tilaajalaitteen ohjaussanoman osoitteen olemassaoloa yleis-sanomajonossa, niin viestintäjärjestelmän laite pyyhkäisee 222 sekundaarisen ennalta määrätyn kanavaluvun mukaisen määrän ohjauskanavia tunnistaakseen 224 sen ohjauskanavan 25 ja virittyäkseen 216 sille ohjauskanavalle, jota se toisen viestintäjärjestelmän (järjestelmän A) keskusviestintäasema käyttää, jonka peittoalueen piirissä tilaajalaitteen 116 sijaintipaikka on. Sekundaaristen ohjauskanavien 124 pyyhkäisyhaku 222 alkaa ennalta määrätystä aloitusohjaus-30 kanavasta (tyypillisesti ensimmäinen ohjauskanavan looginen numero ohjauskanavien sekvenssissä).

Jos pyyhkäisyhakumekanismi ei tunnista 214 ohjaus-kanavaa ja virity 216 sille ja jos määrityslaite seuraavaksi ilmaisee 218 tietyn tilaajalaitteen ohjaussanoman 35 osoitteen olemassaolon yleissanomajonossa, niin viestintä- 18 111313 järjestelmän laite asettuu aktiiviseen vapaa-tilaan 220 valmiina ryhtymään viestintäjärjestelmän normaaleihin toimintoihin. Yksi tällainen normaali järjestelmätoiminta on yhteydenotto ensimmäiseen viestintäjärjestelmään (jär-5 jestelmään N). Syyt yhteydenotolle ensimmäiseen viestintäjärjestelmään voivat käsittää olennaisesti radioviestiyh-teyden alulle panemisen 244, vastaanotettuun henkilöhakuun vastaamisen 246 tai tilaajalaitteen sijainninilmoitusta-pahtuman suorittamisen 248. Ennen tällaista yhteydenottoa 10 tilaajalaite 116 pyyhkäisee 250 ennalta määrätyn kanavalu-vun mukaisen määrän ohjauskanavia 126 tunnistaakseen 252 sen ohjauskanavan ja virittyäkseen 254 sille ohjauskana-valle, jota se ensimmäisen viestintäjärjestelmän (järjestelmän N) keskusviestintäasema käyttää, jonka peittoalueen 15 piirissä tilaajalaitteen 116 sijaintipaikka on. Pyyhkäisy-hakumekanismi pyyhkäisee 250 myös ohjauskanavia 126 ennalta määrätystä aloitusohjauskanavasta alkaen. Tämä ennalta määrätty aloitusohjauskanava (N+l) vastaa sitä oh-jauskanavan loogista numeroa siinä varattujen ohjaus-20 kanavien 122 sekvenssissä, joka on ennalta määrättyä kana-valukua vastaavan ohjauskanavan (N) jäljessä.

Vaikka tämä keksintö on selitetty ja esitetty tietynasteisella erityisyydellä, niin on ymmärrettävää, että esillä oleva suoritusmuotojen paljastus on tehty vain esi-25 merkin avulla ja että alan asiantuntijat voivat turvautua moniin muutoksiin osien ja vaiheiden sovittelussa ja yhdistelyssä poikkeamatta patenttivaatimusten määrittelemän keksinnön hengestä ja suojapiiristä. Esimerkiksi edellä selitetyt pyyhkäisyhakutekniikat voidaan helposti soveltaa 30 käyttöön muissa signalointiprotokollissa kuten Total Access Communication Systemissä (TACS) ja Japanese Total Access Communication Systemissä (JTACS). Joint Radiophone Interface Group (JRTIG) on valmistanut TACS Mobile Station - Land Station Compatibility Specification -määrittelyn 35 U.K. Department of Trade and Industryn (U.K.:n kauppa- ja 19 111313 teollisuusministeriön) myötävaikutuksella. Lisäksi alan asiantuntijoille on selvää, että tilaajalaitteisiin ja perusrakenteen elementteihin (esim. keskusviestintäasemaan ja MTSO:hon) sisältyvät käyttöpiirteet voidaan vaihtaa eri 5 elementtien kesken poikkeamatta esillä olevan keksinnön hengestä ja suojapiiristä.

Claims (10)

1. 20 111313
2. 1. Viestintäjärjestelmän laite, joka helpottaa radiolaitteiden ohjauskanavien pyyhkäisyhakua, t u n - 5. e t t u siitä, että laite käsittää: (a) elimen, joka muodostaa tilaajalaitteen ohjaussano-man, jossa on osoite, joka ilmaisee, että ensimmäinen viestintäjärjestelmä on toiminnassa keskus-viestintäaseman peittoalueella; sekä 10 (b) elimen, joka lähettää tilaajalaitteen ohjaussa- noman osoitteen keskusviestintäaseman ohjauskana-van yleissanomaj onossa.
3. 2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen viestintäjärjestelmän laite, tunnettu siitä, että 15 tilaajalaitteen ohjaussanoma käsittää sanomatyypin, joka on valittu olennaisesti seuraavat sanomatyypit käsittävästä sanomien ryhmästä: laajennetun protokollan sanoma, hakusanoina, tarkistussanoma ja paikallinen ohj aussanoma.
4. 3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen viestintäjärjestelmän laite, jossa viestintäjärjestelmässä , \ useat radioliikenne järjestelmät yhdistettyinä peittävät /’1 saman maantieteellisen . alueen, tunnettu siitä, . että se lisäksi käsittää: ’ 25 (a) vastaanottoelimen, joka vastaanottaa ohjauskanavalla yleissanomajonon, joka sisältää : viestintäjärjestelmän muodostamien ohjauskanavien : ; lukumäärää edustavan ennalta määrätyn kanavaluvun; sekä ; · 30 (b) pyyhkäisyhakuelimen, joka pyyhkäisee ennalta määrätyn kanavaluvun mukaisen määrän ohjauskanavia tunnistaakseen sellaisen ohjauskanavan ja viritty-äkseen sellaiselle ohjauskanavalle, jota ensimmäisen viestintäjärjestelmän sellainen keskus-35 viestintäasema käyttää, jonka peittoalueella tilaajalaitteen sijaintipaikka on, joka pyyhkäisy-hakuelin käsittää elimen, joka pyyhkäisee ohjaus- 21 111313 kanavia alkaen ennalta määrätystä aloitusohjauskanavasta, joka vastaa ohjauskanavan loogista numeroa siinä ohjauskanavien sekvenssissä, joka on ennalta määrättyä kanavalukua vastaavan oh-5 jauskanavan jäljessä.
5. 4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen viestintäjärjestelmän laite, tunnettu siitä, että se lisäksi käsittää sekundaarisen pyyhkäisyhakuelimen, joka pyyhkäisee toisen ennalta määrätyn kanavaluvun mukaisen määrän 10 ohjauskanavia tunni s taakseen sellaisen oh j auskanavan ja virittyäkseen sellaiselle ohjauskanavalle, jota toisen viestintäjärjestelmän sellainen keskusviestintäasema käyttää, jonka peittoalueella tilaajalaitteen sijaintipaikka on, joka sekundaarinen pyyhkäisyhakuelin käsittää elimen, 15 joka pyyhkäisee ohjauskanavia alkaen ennalta määrätystä aloitusohjauskanavasta, joka vastaa ohjauskanavan ensimmäistä loogista numeroa ohjauskanavien sekvenssissä, mikäli pyyhkäisyelin ei onnistu tunnistamaan ohjauskanavaa ja virittymään sille. 2 0 5. Patenttivaatimuksen 3 mukainen viestintäjär jestelmän laite, tunnettu siitä, että se lisäksi käsittää: (a) määrityselimen, joka määrittää tietyn tilaajalaitteen ohjaussanoman osoitteen olemassaolon yleis-25 sanomajonossa, joka osoite ilmaisee, että ensimmäinen viestintäjärjestelmä on toiminnassa tilaajalaitteen sijaintipaikan kohdalla; sekä V (b) sekundaarisen pyyhkäisyhakuelimen, joka pyyhkäisee toisen ennalta määrätyn kanavaluvun mukaisen maä-30 rän ohjauskanavia tunnistaakseen sellaisen ohjaus- kanavan ja virittyäkseen sellaiselle ohjaus-kanavalle, . jota toisen viestintäjärjestelmän sellainen keskusviestintäasema käyttää, jonka peittoalueella tilaajalaitteen sijaintipaikka on, ' 35 joka sekundaarinen pyyhkäisyhakuelin käsittää elimen, joka pyyhkäisee ohjauskanavia alkaen ennalta määrätystä aloitusohjauskanavasta, joka 22 111313 vastaa ohjauskanavan ensimmäistä loogista numeroa ohjauskanavien sekvenssissä, mikäli pyyhkäisyelin tunnistaa ohjauskanavan ja virittyy sille ja mikäli määrityselin ei seuraavaksi onnistu määrit-5 tämään tietyn tilaajalaitteen ohjaussanoman osoitteen olemassaoloa yleissanomajonossa.
6. 6. Patenttivaatimuksen 3 mukainen viestintäjärjestelmän laite, tunnettu siitä, että se lisäksi käsittää: 10 (a) määrityselimen, joka määrittää tietyn tilaajalait teen ohjaussanoman osoitteen olemassaolon yleissanomajonossa, joka osoite ilmaisee, että ensimmäinen viestintäjärjestelmä on toiminnassa tilaajalaitteen sijaintipaikan kohdalla; sekä 15 (b) sekundaarisen pyyhkäisyhakuelimen, joka pyyhkäisee ennalta määrätyn kanavaluvun mukaisen määrän oh-jauskanavia, ennen yhteyden ottamista ensimmäiseen viestintäjärjestelmään, tunnistaakseen sellaisen ohjauskanavan ja virittyäkseen sellaiselle ohjaus-20 kanavalle, jota kanavalle, jota ensimmäisen vies tintäjärjestelmän sellainen keskusviestintäasema käyttää, jonka peittoalueella tilaajalaitteen sijaintipaikka on, joka sekundaarinen pyyhkäisyha-kuelin käsittää elimen, joka pyyhkäisee ohjaus-25 kanavia alkaen ennalta määrätystä aloitusohjaus- kanavasta, joka vastaa ohjauskanavan loogista numeroa siinä ohjauskanavien sekvenssissä, joka on ennalta määrättyä kanavalukua vastaavan ohjauskanavan jäljessä, mikäli pyyhkäisyelin tunnistaa j 30 ohjauskanavaan ja virittyy sille ja mikäli määri tyselin ei seuraavaksi määritä tietyn tilaajalaitteen ohjaussanoman osoitteen olemassaoloa yleis-sanomaj onossa. 23 111313
7. 7. Tilaajalaite, joka pyyhkäisee ohjauskanavia tapauksessa, jossa useat radioviestintäjärjestelmät yhdistettyinä peittävät saman maantieteellisen alueen, tunnettu siitä, että tilaajalaite käsittää: 5 (a) vastaanottoelimen, joka vastaanottaa ohjauskana- valla yleissanomajonon, joka sisältää viestintä järjestelmän muodostamien ohjauskanavien lukumäärää edustavan ennalta määrätyn kanavaluvun; sekä (b) pyyhkäisyhakuelimen, joka pyyhkäisee ennalta 10 määrätyn kanavaluvun mukaisen määrän ohjauskanavia tunnistaakseen sellaisen ohjauskanavan ja viritty-äkseen sellaiselle ohjauskanavalle, jota ensimmäisen viestintäjärjestelmän sellainen keskusvies-tintäasema käyttää, jonka peittoalueella tilaaja-15 laitteen sijaintipaikka on, joka pyyhkäisyhakuelin käsittää elimen, joka pyyhkäisee ohjauskanavia alkaen ennalta määrätystä aloitusohjauskanavasta, joka vastaa ohjauskanavan loogista numeroa siinä ohjauskanavien sekvenssissä, joka on ennalta 20 määrättyä kanavalukua vastaavan ohjauskanavan jäljessä.
8. 8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen tilaajalaite, tunnettu siitä, että se lisäksi käsittää sekundaarisen pyyhkäisyhakuelimen, joka pyyhkäisee toisen ennalta 25 määrätyn kanavaluvun mukaisen määrän ohjauskanavia tunnis- ·''·' taakseen sellaisen ohjauskanavan ja virittyäkseen sellai- ; selle ohjauskanavalle, jota toisen viestintäjärjestelmän V sellainen keskusviestintäasema käyttää, jonka peittoalu eella tilaajalaitteen sijaintipaikka on, joka sekundaari-30 nen pyyhkäisyhakuelin käsittää elimen, joka pyyhkäisee ohjauskanavia alkaen ennalta määrätystä aloitusohjauskanavasta, joka vastaa ohjauskanavan ensimmäistä loogista numeroa ohjauskanavien sekvenssissä, mikäli pyyhkäisyelin ei onnistu tunnistamaan ohjauskanavaa ja virittymään sil-35 le.
9. 9. Patenttivaatimuksen 7 mukainen tilaajalaite, tunnettu siitä, että se lisäksi käsittää: 24 111313 (a) määrityselimen, joka määrittää tietyn tilaajalaitteen ohjaussanoman osoitteen olemassaolon yleis-sanomajonossa, joka osoite ilmaisee, että ensimmäinen viestintäjärjestelmä on toiminnassa 5 tilaajalaitteen sijaintipaikan kohdalla; sekä (b) sekundaarisen pyyhkäisyhakuelimen, joka pyyhkäisee toisen ennalta määrätyn kanavaluvun mukaisen määrän ohjauskanavia, ennen yhteyden ottamista ensimmäiseen viestintäjärjestelmään, tunnistaak- 10 seen sellaisen ohjauskanavan ja virittyäkseen sellaiselle ohjauskanavalle, jota toisen viestintäjärjestelmän sellainen keskusviestintäasema käyttää, jonka peittoalueella tilaajalaitteen sijaintipaikka on, joka sekundaarinen pyyhkäisyha-15 kuelin käsittää elimen, joka pyyhkäisee ohjaus- kanavia alkaen ennalta määrätystä aloitusohjaus-kanavasta, joka vastaa ohjauskanavan ensimmäistä loogista numeroa ohjauskanavien sekvenssissä, mikäli pyyhkäisyelin tunnistaa ohjauskanavan ja 20 virittyy sille ja mikäli määrityselin ei seuraavaksi määritä tietyn tilaajalaitteen ohjaussanoman osoitteen olemassaoloa yleissanomajonossa.
10. 10. Patenttivaatimuksen 7 mukainen tilaajalaite, 25 tunnettu siitä, että se lisäksi käsittää: (a) määrityselimen, joka määrittää tietyn tilaajalait- ; teen ohjaussanoman osoitteen olemassaolon yleis- : : sanomajonossa, joka osoite ilmaisee, että ensim mäinen viestintäjärjestelmä on toiminnassa tilaa- 30 jalaitteen sijaintipaikan kohdalla; sekä (b) sekundaarisen pyyhkäisyhakuelimen, joka pyyhkäisee ennalta määrätyn kanavaluvun mukaisen määrän ohjauskanavia, ennen yhteyden ottamista ensimmäiseen viestintäjärjestelmään, tunnistaakseen sellaisen 35 ohjauskanavan ja virittyäkseen sellaiselle ohjaus- kanavalle, jota ensimmäisen viestintäjärjestelmän sellainen keskusviestintäasema käyttää, jonka 25 111313 peittoalueella tilaajalaitteen sijaintipaikka on, joka sekundaarinen pyyhkäisyhakuelin käsittää elimen, joka pyyhkäisee ohjauskanavia alkaen ennalta määrätystä aloitusohjauskanavasta, joka 5 vastaa ohjauskanavan loogista numeroa siinä ohjauskanavien sekvenssissä, joka on ennalta määrättyä kanavalukua vastaavan ohjauskanavan jäljessä, mikäli pyyhkäisyelin tunnistaa ohjaus-kanavaan ja virittyy sille ja mikäli määrityselin 10 ei seuraavaksi määritä tietyn tilaajalaitteen oh- jaussanoman osoitteen olemassaoloa yleissanoma-jonossa. 26 111313