FI110903B - Lähetysten ajoittaminen tietoliikennejärjestelmässä - Google Patents

Lähetysten ajoittaminen tietoliikennejärjestelmässä Download PDF

Info

Publication number
FI110903B
FI110903B FI20002387A FI20002387A FI110903B FI 110903 B FI110903 B FI 110903B FI 20002387 A FI20002387 A FI 20002387A FI 20002387 A FI20002387 A FI 20002387A FI 110903 B FI110903 B FI 110903B
Authority
FI
Finland
Prior art keywords
network
node
transmission
nodes
delay
Prior art date
Application number
FI20002387A
Other languages
English (en)
Swedish (sv)
Other versions
FI20002387A0 (fi
FI20002387A (fi
Inventor
Jori Arrakoski
Original Assignee
Nokia Corp
Priority date (The priority date is an assumption and is not a legal conclusion. Google has not performed a legal analysis and makes no representation as to the accuracy of the date listed.)
Filing date
Publication date
Application filed by Nokia Corp filed Critical Nokia Corp
Priority to FI20002387A priority Critical patent/FI110903B/fi
Publication of FI20002387A0 publication Critical patent/FI20002387A0/fi
Priority to EP01980568A priority patent/EP1330891B1/en
Priority to DE60132006T priority patent/DE60132006T2/de
Priority to US10/415,372 priority patent/US7769041B2/en
Priority to AU2002212382A priority patent/AU2002212382A1/en
Priority to AT01980568T priority patent/ATE381823T1/de
Priority to PCT/FI2001/000934 priority patent/WO2002037752A1/en
Publication of FI20002387A publication Critical patent/FI20002387A/fi
Application granted granted Critical
Publication of FI110903B publication Critical patent/FI110903B/fi

Links

Classifications

    • H—ELECTRICITY
    • H04—ELECTRIC COMMUNICATION TECHNIQUE
    • H04L—TRANSMISSION OF DIGITAL INFORMATION, e.g. TELEGRAPHIC COMMUNICATION
    • H04L47/00—Traffic control in data switching networks
    • H04L47/70—Admission control; Resource allocation
    • H04L47/82—Miscellaneous aspects
    • H04L47/824—Applicable to portable or mobile terminals
    • H—ELECTRICITY
    • H04—ELECTRIC COMMUNICATION TECHNIQUE
    • H04L—TRANSMISSION OF DIGITAL INFORMATION, e.g. TELEGRAPHIC COMMUNICATION
    • H04L12/00—Data switching networks
    • H04L12/28—Data switching networks characterised by path configuration, e.g. LAN [Local Area Networks] or WAN [Wide Area Networks]
    • H04L12/40—Bus networks
    • H04L12/407—Bus networks with decentralised control
    • H04L12/417—Bus networks with decentralised control with deterministic access, e.g. token passing
    • H—ELECTRICITY
    • H04—ELECTRIC COMMUNICATION TECHNIQUE
    • H04L—TRANSMISSION OF DIGITAL INFORMATION, e.g. TELEGRAPHIC COMMUNICATION
    • H04L47/00—Traffic control in data switching networks
    • H04L47/10—Flow control; Congestion control
    • H—ELECTRICITY
    • H04—ELECTRIC COMMUNICATION TECHNIQUE
    • H04L—TRANSMISSION OF DIGITAL INFORMATION, e.g. TELEGRAPHIC COMMUNICATION
    • H04L47/00—Traffic control in data switching networks
    • H04L47/10—Flow control; Congestion control
    • H04L47/28—Flow control; Congestion control in relation to timing considerations
    • H—ELECTRICITY
    • H04—ELECTRIC COMMUNICATION TECHNIQUE
    • H04L—TRANSMISSION OF DIGITAL INFORMATION, e.g. TELEGRAPHIC COMMUNICATION
    • H04L47/00—Traffic control in data switching networks
    • H04L47/70—Admission control; Resource allocation
    • H—ELECTRICITY
    • H04—ELECTRIC COMMUNICATION TECHNIQUE
    • H04L—TRANSMISSION OF DIGITAL INFORMATION, e.g. TELEGRAPHIC COMMUNICATION
    • H04L47/00—Traffic control in data switching networks
    • H04L47/70—Admission control; Resource allocation
    • H04L47/72—Admission control; Resource allocation using reservation actions during connection setup
    • H—ELECTRICITY
    • H04—ELECTRIC COMMUNICATION TECHNIQUE
    • H04L—TRANSMISSION OF DIGITAL INFORMATION, e.g. TELEGRAPHIC COMMUNICATION
    • H04L47/00—Traffic control in data switching networks
    • H04L47/70—Admission control; Resource allocation
    • H04L47/82—Miscellaneous aspects
    • H04L47/826—Involving periods of time
    • H—ELECTRICITY
    • H04—ELECTRIC COMMUNICATION TECHNIQUE
    • H04L—TRANSMISSION OF DIGITAL INFORMATION, e.g. TELEGRAPHIC COMMUNICATION
    • H04L47/00—Traffic control in data switching networks
    • H04L47/70—Admission control; Resource allocation
    • H04L47/82—Miscellaneous aspects
    • H04L47/828—Allocation of resources per group of connections, e.g. per group of users
    • H—ELECTRICITY
    • H04—ELECTRIC COMMUNICATION TECHNIQUE
    • H04W—WIRELESS COMMUNICATION NETWORKS
    • H04W72/00—Local resource management
    • H04W72/50—Allocation or scheduling criteria for wireless resources
    • H04W72/54—Allocation or scheduling criteria for wireless resources based on quality criteria
    • H04W72/542—Allocation or scheduling criteria for wireless resources based on quality criteria using measured or perceived quality
    • H—ELECTRICITY
    • H04—ELECTRIC COMMUNICATION TECHNIQUE
    • H04L—TRANSMISSION OF DIGITAL INFORMATION, e.g. TELEGRAPHIC COMMUNICATION
    • H04L12/00—Data switching networks
    • H04L12/64—Hybrid switching systems
    • H04L12/6418—Hybrid transport
    • H04L2012/6445—Admission control
    • H04L2012/6459—Multiplexing, e.g. TDMA, CDMA
    • H—ELECTRICITY
    • H04—ELECTRIC COMMUNICATION TECHNIQUE
    • H04W—WIRELESS COMMUNICATION NETWORKS
    • H04W40/00—Communication routing or communication path finding
    • H04W40/02—Communication route or path selection, e.g. power-based or shortest path routing
    • H—ELECTRICITY
    • H04—ELECTRIC COMMUNICATION TECHNIQUE
    • H04W—WIRELESS COMMUNICATION NETWORKS
    • H04W40/00—Communication routing or communication path finding
    • H04W40/02—Communication route or path selection, e.g. power-based or shortest path routing
    • H04W40/12—Communication route or path selection, e.g. power-based or shortest path routing based on transmission quality or channel quality
    • H—ELECTRICITY
    • H04—ELECTRIC COMMUNICATION TECHNIQUE
    • H04W—WIRELESS COMMUNICATION NETWORKS
    • H04W72/00—Local resource management
    • H04W72/12—Wireless traffic scheduling
    • H04W72/1263—Mapping of traffic onto schedule, e.g. scheduled allocation or multiplexing of flows
    • H—ELECTRICITY
    • H04—ELECTRIC COMMUNICATION TECHNIQUE
    • H04W—WIRELESS COMMUNICATION NETWORKS
    • H04W72/00—Local resource management
    • H04W72/50—Allocation or scheduling criteria for wireless resources
    • H04W72/54—Allocation or scheduling criteria for wireless resources based on quality criteria
    • H04W72/543—Allocation or scheduling criteria for wireless resources based on quality criteria based on requested quality, e.g. QoS

Landscapes

  • Engineering & Computer Science (AREA)
  • Computer Networks & Wireless Communication (AREA)
  • Signal Processing (AREA)
  • Quality & Reliability (AREA)
  • Data Exchanges In Wide-Area Networks (AREA)
  • Cephalosporin Compounds (AREA)
  • Communication Control (AREA)
  • Small-Scale Networks (AREA)

Description

, 110903 LÄHETYSTEN AJOITTAMINEN TIETOLIIKENNEJÄRJESTELMÄSSÄ Keksinnön ala
Keksintö liittyy yleisesti tietoliikenneverkossa tapahtuvaan siirtotien 5 varaukseen. Tarkemmin sanottuna, keksintö liittyy lähetysten ajoittamiseen synkronoidussa usean hypyn pakettiverkossa, erityisesti mesh-verkossa. Keksintö on tarkoitettu liikenteelle, joka on herkkää viiveelle tai viiveen vaihtelulle. Tämän tyyppistä liikennettä generoivat tyypillisesti interaktiiviset ja/tai reaaliaikaiset palvelut.
10
Keksinnön tausta
Pakettikytkentäisissä verkoissa hyödyntävät informaation siirtoa palvelevat paketit samoja tietoliikenneresursseja, jotka voivat lähettää paketin kerrallaan. Tämän seurauksena pakettien täytyy jonottaa niille allokoitua lähe-15 tyskohtaa pakettien lähetyssekvenssissä. Tämä aiheuttaa siirtoviivettä.
Monen hypyn pakettiverkossa paketti kulkee tyypillisesti lähdesol-musta kohdesolmuun yhden tai useamman muun solmun kautta, koska lähde-:·'·· ja kohdesolmut eivät yleensä ole vierekkäisiä solmuja verkossa. Tämän takia :Y: suora kommunikaatio mainittujen solmujen välillä ei ole mahdollista. Koska 20 jokainen lisähyppy (vierekkäisten solmujen välinen siirtotie) generoi siirtovii-veen, joka vastaa ainakin yhtä kehystä, viive kumuloituu merkittävästi monen .··*. hypyn verkossa.
V··' Synkronoidussa pakettiverkossa solmut sopivat keskenään kuinka • · aika jaetaan ’’aikaväleihin” ja kuinka aikavälit ryhmitellään ’’kehyksiksi”. Kuvio 1 25 havainnollistaa näitä synkronoidun verkon peruskäsitteitä. Tyypillisessä synk- • · ’· '· ronoidussa verkossa solmut jakavat yhteisen aikasekvenssin, kuten kehyksen, ’...· joka toistuu säännöllisesti aika-alueessa. Yksi kehys sisältää ennalta määrätyn määrän aikavälejä, jotka on jaettu ohjausinformaation (eli merkinannon) ja käyttäjädatan välillä. Jako on tyypillisesti sellainen, että tietty ennalta määrätty ·’ 30 määrä aikavälejä, kuten 10 % kehyksestä, on annettu ohjauspakettien siirrolle : ” ja loppu datapakettien siirrolle. Paketin pituus verrattuna aikaväliin voi vaihdel- :. ’·: la eri järjestelmissä.
Edellä kuvatun kaltainen monen hypyn pakettiverkko on kuvattu esimerkiksi PCT-hakemuksessa WO 00/48367.
35 Tämän tyyppisessä verkossa solmu ja sen naapurisolmut muodos tavat naapuruston. Naapurustoja on siis yhtä paljon kuin solmuja, vaikkakin 2 110903 naapurustot menevät suuressa määrin päällekkäin. Kehyksen ohjausosassa solmu sopii aikavälivarauksista kaikkien naapurustonsa solmujen kanssa. Ohjausosan jokainen aikaväli on tyypillisesti allokoitu yhdelle solmulle. Tässä aikavälissä solmu lähettää ohjauspaketteja, jotka sisältävät ajoitusinformaatiota, 5 joka osoittaa, kuinka solmun on määrä lähettää ja/tai vastaanottaa seuraavien kehysten aikana. Ohjausosassa sovitaan siis naapuruston solmujen kesken datapakettien ajoitus sen hetkistä kehystä ja seuraavia kehyksiä varten.
Kun datapaketti aloittaa matkansa verkon poikki, se sijoitetaan normaalisti ensimmäiseen vapaana olevaan aikaväliin lähettävän solmun naa-10 purustossa. Kun vastaanottava solmu vastaanottaa paketin, se suorittaa vastaavan varauksen omassa naapurustossaan. Koska näihin varauksiin liittyy solmujen välisiä neuvotteluja, on ilmeistä, että normaalit varaukset paketti paketilta -periaatteella eivät ole riittäviä vastaamaan reaaliaikaisten ja interaktiivisten palvelujen viivevaatimuksia.
15 Näiden palvelujen tukemiseksi verkkoon on tehty pysyviä varauksia (persistent reservation). Pysyvät varaukset ovat aikavälivarauksia, jotka on tehty pitempää periodia varten ja näitä pysyviä aikavälejä käytetään sijoitta-:·'·· maan viiveelle herkkää liikennettä, kuten reaaliaikaisten ja interaktiivisten pal- :Y: velujen generoimaa liikennettä. Pysyvät vuot valitaan siis kuljettamaan viiveen 20 suhteen herkkää liikennettä. Pysyviä voita käytetään esim. yllä mainitussa .·.] PCT-hakemuksessa.
. · * · ] Nykyisten verkkojen puute on kuitenkin se, että ne eivät tarjoa kont- • · rolloitua tapaa viiveen tai viiveen vaihtelun minimoimiseksi, vaan järjestelmän ’ * * suorituskyky on enemmän tai vähemmän satunnainen viiveen ja viiveen vaih- 25 telun suhteen. Pysyvät aikavälit eivät siis voi taata hyvää suorituskykyä siirto- I « t *· viiveen suhteen.
’...: Perinteinen menetelmä viiveen pienentämiseksi monen hypyn ver- . ·. : koissa on vähentää kehyksen kokoa solmussa tapahtuvan puskurointiajan ly- ,···. hentämiseksi. Kehyksen pituudelle on kuitenkin olemassa minimi, sillä merkin- ’·’ 30 annon vaatima informaatio tulee hallitsevaksi, kun kehyksen pituutta pienenne- ; tään. Toisin sanoen, merkinantoinformaation osuus kokonaissiirtokapasiteetis-
• I
ta tulee liian suureksi, jos kehyksen pituus ei ole tietyn minimiarvon yläpuolella. Toteutukseen liittyvät rajoitteet, kuten solmussa käytettävissä oleva prosessointiteho tulevat yksinkertaisesti määräämään sen minimikehyskoon, joka 35 voidaan prosessoida reaaliajassa. Mitä lyhyempiä kehykset siis ovat, sitä suurempi on prosessointitehon tarve yksittäisissä solmuissa. Tämä epäkohta liittyy 3 110903 kehyksessä olevien aikavälien lukumäärään; jos kehykseen vaaditaan tietty määrä aikavälejä, aikavälin minimipituus, joka on vielä prosessoitavissa asettaa rajan, jonka alle kehyksen pituus ei voi mennä.
Keksinnön päämääränä on saavuttaa ratkaisu, jonka avulla voidaan 5 eliminoida yllämainitut, lyhyisiin kehyksiin liittyvät puutteet, ja saada aikaan menetelmä, joka sallii yksinkertaisen ja kontrolloidun tavan viiveen ja viiveen vaihtelun minimoimiseksi synkronoidussa monen hypyn pakettiverkossa.
Keksinnön yhteenveto 10 Keksinnön päämääränä on saada aikaan ajoitusmenetelmä, joka mahdollistaa viiveen tehokkaan kontrolloinnin ja minimoinnin synkronoiduissa monen hypyn pakettiverkoissa.
Tämä päämäärä saavutetaan itsenäisissä patenttivaatimuksissa määritellyllä ratkaisulla.
15 Huomattakoon, että esillä oleva keksintö tarjoaa koko verkon katta van ajoitusmenetelmän sellaiselle liikenteelle, joka on herkkää viiveelle tai viiveen vaihtelulle. Muu liikenne prosessoidaan tunnetulla tavalla. Toisin sanoen, , '·· liikenne, joka ei kuulu tähän kategoriaan lähetetään tunnetulla tavalla kulloinkin : käytettävissä olevan kapasiteetin mukaan. Ratkaisu on tarkoitettu pääasiassa !*·’: 20 liikenteelle, joka on viiveelle herkkää, mutta koska menetelmän oikea toiminta ; \: johtaa käytännöllisesti katsoen vakiosiirtoviiveeseen, se sopii myös liikenteelle, . ·. joka on herkkä viiveen vaihtelulle.
Synkronoidussa pakettiverkossa kaikki solmut on synkronoitu yhteiseen aikasekvenssiin, joka toistuu aika-alueessa ja joka sisältää lähetysperio-25 deja sekä ohjausinformaatiolle että (käyttäjä-) datalle. Keksinnön ajatuksena on tuoda lähetysperiodit (joita kutsutaan myös varausperiodeiksi) aikasek-venssiin niin, että datapaketti voidaan siirtää verkon yli yhden aikasekvenssin sisällä. Tätä tarkoitusta varten verkon solmut (tai solmujen väliset hypyt) ryhmi- • · .···. tellään useisiin ryhmiin sen mukaan mikä niiden sijainti on verkossa, aikasek- 30 venssin dataosuus jaetaan peräkkäisiin varausperiodeihin, jotka on allokoitu - " ryhmille, ja ryhmät ja varausperiodit liitetään toisiinsa niin, että yksittäisen va- rausperiodin sijainti aikasekvenssissä riippuu vastaavan ryhmän/vastaavien ryhmien sijainnista verkossa.
Keksinnön edullisessa toteutustavassa dataosuus jaetaan peräk-35 käisiin varausperiodeihin kahta siirtosuuntaa varten niin, että siirtosuuntien varausperiodit esiintyvät samanaikaisesti.
4 110903
Eräässä toisessa edullisessa toteutustavassa aikasekvenssi katetaan yhdellä kehyksellä ja kehyksen dataosuus jaetaan eri pituisiin varauspe-riodeihin, kunkin periodin pituuden ollessa kääntäen verrannollinen siihen etäisyyteen, jolla ryhmä(t) on/ovat tietystä keskisolmusta, joka välittää suurimman 5 määrän liikennettä.
Keksinnön mukainen ajoitusmenetelmä tarjoaa yksinkertaisen tavan minimoida viive ja viiveen vaihtelu, ja siksi (monimutkaisissa) mesh-ver-koissa voidaan nyt tarjota sovelluksia, joiden viivevaatimuksia on ollut vaikea täyttää.
10
Kuvioluettelo
Seuraavassa keksintöä ja sen edullisia toteutustapoja kuvataan tarkemmin viittaamalla kuvioiden 1-5 esimerkkeihin oheisissa piirustuksissa, joissa 15 kuvio 1 havainnollistaa aikasekvenssimetodiikkaa, jota noudatetaan synkronoidussa pakettiverkossa, .·*·· kuvio 2 havainnollistaa esimerkkiä mesh-verkosta, jossa keksintö toteute- V: taan, . · ’: 20 kuvio 3 havainnollistaa kuvion 2 verkon yksinkertaistettua mallia, kuvio 4 havainnollistaa keksinnön mukaista varausmenetelmää usean ke-. * * ·. hyksen järjestelmässä, ja .·’··. kuvio 5 havainnollistaa keksinnön mukaista varausmenetelmää yhden ke hyksen järjestelmässä.
25 : Keksinnön yksityiskohtainen kuvaus
Kuten edellä kuvattiin, esillä oleva keksintö soveltuu synkronoituun monen hypyn verkkoon, eli verkkoon, joka on toteutettu keskenään samanlai- • t .···. silla laitteilla, jotka käyttävät hyväkseen samoja MAC-kehyksiä (Media Access 30 Control). Järjestelmälle keksinnön kannalta asetettava edellytys on, että jäijes-' ” telmä tarjoaa aikasekvenssin, joka toistuu samanlaisena säännöllisin väliajoin Ί ja jossa aikaa on allokoitu sekä ohjaus- että datapakettien lähetykselle. Kuten alla on esitetty, aikasekvenssi voi koostua yhdestä tai useammasta kehyksestä.
35 Esillä olevan keksinnön mukaista ajoitusmenetelmää selitetään nyt viitaten kuvion 2 esimerkkiin, joka havainnollistaa mesh-verkkoa, jossa jokai- 5 110903 sella solmulla on yleensä 6 naapuria. Tässä yhteydessä oletetaan, että verkko on kytketty runkoverkkoon kuvion keskellä olevan solmun A kautta, jolloin solmu A toimii verkossa nieluna. Verkossa voi olla useita nielusolmuja ja ne voivat sijoittua mielivaltaisesti verkkoon. Tämä ei kuitenkaan vaikuta keksinnön 5 periaatteeseen, joka säilyy samana riippumatta nielusolmujen lukumäärästä ja sijainnista. Tässä yhteydessä oletetaan kuitenkin yksinkertaisuuden vuoksi, että ko. solmu on keskellä verkkoa.
Etäisyys keskussolmusta toiseen solmuun mitataan niiden hyppyjen lukumääränä, jotka vaaditaan, jotta ko. solmu saavutetaan keskisolmusta. Ku-10 viossa 2 kuhunkin solmuun (paitsi keskisolmuun) liittyvä numero osoittaa etäisyyden keskisolmusta ko. solmuun mitattuna hyppyjen lukumääränä lyhintä reittiä pitkin. Kuvion 2 esimerkissä on siis 6 solmua, jotka ovat yhden hypyn etäisyydellä keskisolmusta, 12 solmua, jotka ovat kahden hypyn etäisyydellä keskisolmusta, 18 solmua, jotka ovat kolmen hypyn etäisyydellä keskisolmus-15 ta, jne. Huomattakoon, että lyhimpiä reittejä on useita ja mesh-verkon sisäinen redundanssi säilytetään siis vaikka suuri määrä mahdollisia reittejä jätetään huomioimatta sen takia, että niissä on enemmän kuin optimaalinen lukumäärä ;·*· hyppyjä.
·',··[: Kuvio 3 esittää yksinkertaisempaa mallia kuvion 2 verkosta. Kukin 20 rengas kuviossa edustaa solmuja, jotka ovat n (n=1,2,...,5) hypyn etäisyydellä nielusolmusta, kuvion esittäessä n:n arvoja. Kuvioiden 2 ja 3 mukaisessa ver-. ··. kossa liikenne pyrkii virtaamaan sisään ja ulos nielusolmun kautta. Kuten on . - · ·. selvää, verkossa on myös muuta liikennettä, mutta yleisesti ottaen sovellusten enemmistö on verkossa nielusolmun takana. Tämä on tilanne monissa ver-, . 25 koissa, esimerkiksi liittymäverkoissa.
; / Olettaen, että kuorma on tasainen (vaikkakin tämä pahin tapaus on ···' erittäin epätodennäköinen käytännössä), liikennekapasiteetti kasaantuisi nie- :' ·. · lusolmun ympärille. Jos oletetaan edelleen, että verkko on täysin asennettu 8 naapurin mesh-verkko (missä jokaisella solmulla on 8 naapuria), voidaan 30 osoittaa, että sisemmän ympyrän jokaisen solmun välittämä liikenteen määrä ! on: Γ„,(/)=Γ^,(1 + Σΐ.5*) (1), k=1 missä on solmun generoima keskimääräinen liikenne ja / on solmun tason ulkopuolella olevien tasojen lukumäärä.
6 110903
Samanlainen laskenta voidaan suorittaa minkä tahansa tyyppiselle mesh-topologialle, yhteisen elementin ollessa liikenteen keskittyminen nielu-solmun ympärille.
Käytännön verkossa kapasiteettikysymys on siis painottunut nielu-5 solmun ympärille. Kapasiteetin lisääminen lisää yleensä viivettä. Tämä pitää erityisesti paikkansa, jos ruuhkaa esiintyy. Mesh-verkossa tulisi kuitenkin välttää ruuhkaa kaikin tavoin. Jos läpäisykykyä ei voida lisätä, ainoa tapa parantaa suorituskykyä ja vähentää viivettä on kehittyneemmän liikennevuon käyttö. Kuten jäljempänä esitetään, esillä oleva keksintö tarjoaa ratkaisun tälle vuolle. 10 Kuvio 4 havainnollistaa keksinnön ensimmäistä toteutustapaa, joka on tarkoitettu monen kehyksen järjestelmään eli järjestelmään, jossa aikasek-venssi T, joka toistuu samanlaisessa muodossa ja sisältää lähetysperiodit sekä ohjaus- että datapaketeille, sisältää useita kehyksiä. Kehykset F ovat suhteellisen lyhyitä verrattuna aikasekvenssin T pituuteen. Vaikkakin kuvion 4 15 esimerkki liittyy kuvioiden 2 ja 3 viisitasoiseen mesh-verkkoon, se soveltuu mille tahansa lukumäärälle tasoja.
Tässä ensimmäisessä toteutustavassa osa kehyksistä sisältää se-:·'· kä merkinantoinformaatiota (ohjausinformaatiota) että dataa, kun taas muut : V: kehykset sisältävät vain dataa. Kuten myös tässä esimerkissä, yksi N:stä ke- 20 hyksestä sisältää edullisesti ohjausperiodin (ohjauspaketteja), N:n ollessa kes-.·. : kisolmun ulkopuolella olevien tasojen lukumäärä. Aikasekvenssin T sisällä ole- .·*·. va dataosuus on jaettu useisiin varausperiodeihin, joista jokainen on allokoitu lähetykselle tietyltä tasolta naapuritasolle sen mukaan, mikä on mainittujen * · tasojen sijainti verkossa. Laskevan siirtotien suunnassa (ulospäin keskisolmus-25 ta) ensimmäinen varausperiodi RP1 on suunniteltu (varattu) viiveelle herkälle '· ” liikenteelle keskisolmusta ensimmäisen tason solmuille, toinen varausperiodi RP2 on varattu viiveelle herkälle liikenteelle ensimmäiseltä tasolta toiselle ta-solle, jne., ja viides varausperiodi RP5 on varattu viiveelle herkälle liikenteelle * · . · · ·. neljänneltä tasolta viidennelle tasolle.
*’ 30 Varausperiodin pituus vastaa muuten kehyksen pituutta (tai ohjaus- • “ periodilla varustetun kehyksen dataperiodia), paitsi että kahden peräkkäisen varausperiodin välissä on tyhjä periodi EP, joka varmistaa riittävän prosessoin-tiajan paketeille. Käytännössä voi jokaisen tyhjän periodin pituus olla yhden aikavälin luokkaa, edellyttäen, että aikavälin pituus on määritelty niin, että sii-35 hen voidaan sijoittaa minimipituinen paketti (s.o. lyhin mahdollinen purske).
7 110903
Kullekin varausperiodille on myös allokoitu liikennettä nousevan siirtotien suunnassa (kohti keskussolmua). Tässä tapauksessa varausjärjestys on kuitenkin päinvastainen; ensimmäinen varausperiodi on varattu viiveelle herkälle liikenteelle viidenneltä neljännelle tasolle, toinen varausperiodi viiveel-5 le herkälle liikenteelle neljänneltä kolmannelle tasolle, jne., ja viides varausperiodi on varattu viiveelle herkälle liikenteelle ensimmäiseltä tasolta keskisolmul-le. Yläsuunnan varausjärjestystä käytetään siis samanaikaisesti alasuunnan varausjärjestyksen kanssa.
Varausperiodit on edullisesti edelleen jaettu aikaväleihin ja kunkin 10 varausperiodin aikavälien varaus neuvotellaan naapuruston solmujen kesken, käyttäen hyväksi ohjausperiodia.
Kuvio 5 havainnollistaa keksinnön toista toteutustapaa, joka on tarkoitettu yhden kehyksen järjestelmälle, eli jäijestelmälle, jossa aikasekvenssi T sisältää vain yhden kehyksen. Tässä kehyksessä jaksot on myös varattu taval-15 la, joka sallii datan välityksen useita kertoja saman kehyksen aikana, edullisesti keskisolmusta uloimmalle tasolle, tai päinvastoin. Kuten yllä, yläsuunnan va-raussuunnitelmaa käytetään samanaikaisesti alasuunnan varaussuunnitelman ·· kanssa.
; \* Kuten ensimmäisessä toteutustavassa, aikasekvenssin T sisältämä !' 20 dataosuus jaetaan useisiin varausperiodeihin, jokaisen ollessa varattu siirtoon ; ’ f tietyltä tasolta naapuritasolle sen mukaan, mikä on niitä yhdistävän hypyn si- . * ·, jainti verkossa. Tässä tapauksessa tietyn hypyn liikenteelle varatun ajan pituus riippuu kuitenkin kysymyksessä olevasta hypystä ja varausperiodit ovat sen vuoksi erillisiä kussakin siirtosuunnassa. Mitä lähempänä hyppy on keskisol-25 mua, sitä enemmän aikaa on varattu liikenteelle. Tässä esimerkissä on 1/3 • dataosuudesta varattu keskisolmun liikenteelle kussakin siirtosuunnassa. Tä- . mä tarkoittaa sitä, että jopa 2/3 keskisolmun kautta kulkevasta liikenteestä voi ;,· olla viiveherkkää.
.···. Toinen toteutustapa on edullinen siinä mielessä, että se sallii [·’ 30 enemmän joustavuutta varausaikavälien jakamiseen verkkorakenteen ja lii- : ” kennetarpeiden mukaisesti, erityisesti huomioonottaen liikenteen keskittymisen : i keskisolmun ympärille.
Huomattakoon, että varausperiodien 0^1 ja 1·=>0 aikana keskisol-mu on aina mukana tiedonsiirrossa. Muiden varausperiodien aikana mielival-35 täinen määrä kyseisillä tasoilla olevia solmuja voi lähettää tai vastaanottaa. Nämä lähetykset voivat olla samanaikaisia jos ne voidaan erottaa toisistaan. Ei 8 110903 siis ole tarpeellista käyttää aikajakotekniikkaa varausperiodin sisällä, jos on olemassa välineet samanaikaisten lähetysten erottamiseksi toisistaan.
Vaikka varausperiodit 1^2 ja 2^1 ovat kuvion 5 esimerkissä samanaikaisia, lähetykset eivät välttämättä häiritse toisiaan, vaikka ne ovatkin 5 samanaikaisia. Tämä johtuu siitä, että tasojen 1 ja 2 solmut sijaitsevat jo melko suurella alueella ja mahdollisten hyppyjen lukumäärä näiden tasojen välillä on myös suuri.
Kaikelle verkossa välitetylle liikenteelle voidaan tehdä kahdenlaisia varauksia, pysyviä varauksia ja normaaleja varauksia. Pysyvät varaukset ovat 10 edullisesti viiveelle herkälle liikenteelle ja ne ovat siis edellä kuvattuja varauksia. Pysyvät varaukset perustuvat tulevan liikenteen estimaattiin ja ne tehdään pitemmäksi ajanjaksoksi. Koska pysyvien varausten hyödyntämiseen liittyy epävarmuustekijä, on edullista välttää liiallisia pysyviä varauksia sen varmistamiseksi, että käytettävissä on maksimikapasiteetti. Normaalit varaukset teh-15 dään puolestaan tunnetulle datamäärälle tunnetun pituiseksi ajanjaksoksi ja ne tehdään edullisesti normaalille liikenteelle, joka ei ole herkkää viiveelle (tai viiveen vaihtelulle).
·· Kaikkia käytettävissä olevia aikavälejä ei aina täytetä viiveelle her- i V: källä liikenteellä. Nämä tyhjät aikavälit voidaan täyttää normaalilla liikenteellä, .****: 20 joka ei ole viiveelle herkkää. Tämä pätee järjestelmän mihin tahansa vapaa- seen aikaväliin.
• · ,···. Kuten edellä mainittiin, solmu ja sen naapurisolmut muodostavat • · ,···, naapuruston. Tasolla i olevalla solmulla on siis naapureja tasoilla i-1, i, ja i+1, • · paitsi keskisolmulla tai uloimmalla tasolla olevilla solmuilla. Mitä tulee siihen , . 25 liikenteeseen, jota ei ole ajoitettu keksinnön mukaisesti, solmu sopii varauksis-
> I I
ta kaikkien naapurustossaan olevien solmujen kanssa.
Koska MAC-toiminnot suoritetaan fyysisen kerroksen yläpuolella olevilla kerroksilla, keksinnön mukainen menetelmä ei ole sidottu mihinkään • · .··. konkreettiseen tekniikkaan ja sen vuoksi alla oleva fyysinen kerros voidaan 30 toteuttaa monilla nykyisillä ja tulevilla teknologioilla. Hypyt voivat esimerkiksi I » : ’* muodostua langattomista tai langallisista yhteyksistä. Radion avulla tapahtu- • · :: vassa kommunikoinnissa täytyy eri lähetykset erottaa toisistaan, jotta ne eivät aiheuta liiallista häiriötä toisilleen. Tämä erotus voidaan suorittaa taajuuden, ajan, tilan, koodin tai näiden minkä tahansa kombinaation avulla. Aikasek-35 venssit tai kehykset ovat siis monidimensioisia siinä mielessä, että ensimmäisessä dimensiossa lähetysten erottelu perustuu aikaan (erilliset varausperio- 9 110903 dit), kun taas muissa dimensioissa erottelu voi perustua aikaan (aikavälit va-rausperiodien sisällä), taajuuteen, tilaan tai koodiin, tai näiden mihin tahansa kombinaatioon. Esimerkiksi kuvioiden 2 ja 3 verkossa voivat uloimmalla tasolla olevat solmut olla melko kaukana toisistaan ja saattavat siksi pystyä käyttä-5 mään saman resurssin (kuten taajuuden) uudelleen. Tässä tapauksessa on siis tila se tekijä, joka pystyy erottamaan lähetykset toisistaan, vaikka ne ovat samanaikaisia. Lyhytkin varausperiodi voi siis olla riittävä (kuten varausperiodit 4^5 ja 5^4 kuviossa 5), erityisesti, jos samanaikaisia lähetyksiä voidaan käyttää mainitun varausperiodin sisällä.
10 Huomattakoon kuitenkin, että ohjausperiodien aikana erottelu voi daan tehdä vain ilman yhteyttä olevien naapurustojen välillä, koska yhdessä naapurustossa kaikkien solmujen tulisi vastaanottaa samat sanomat. Data-osuuden aikana liikenne on enemmän solmusta solmuun -tyyppistä, jolloin on käytettävissä enemmän erillisiä kommunikaatiokanavia.
15 Keksintö on sovellettavissa mihin tahansa monen hypyn verkkoon, joka käyttää samaa MAC-kehystä tai aikasekvenssiä. Menetelmä on kuitenkin erityisen tehokas langattomissa mesh-sovelluksissa. Nämä ovat useimmiten :’·· kiinteitä laajakaistaisia liittymä- tai siirtoverkkoja, mutta keksintö on sovelletta- vissa myös liikkuviin ad-hoc-verkkoihin. Nämä liikkuvat verkot edellyttävät kui-!v: 20 tenkin, että menetelmä on adaptiivinen ja että varausperiodeja voidaan muut- taa verkon toiminnan aikana verkon topologiassa tapahtuvien muutosten mu-.···. kaisesti. Tätä adaptiivisuutta voidaan käyttää myös parantamaan suoritusky- kyä, jos verkon kapasiteettia ei hyödynnetä täysin tai jos kuorma on epätasai- • » sesti jakautunut verkossa.
25 Vaikka keksintöä kuvattiin yllä viitaten oheisissa kuvioissa esitettyi- » t · hin esimerkkeihin, on ilmeistä, että keksintö ei ole rajoittunut niihin, vaan alan ammattimiehet voivat modifioida sitä poikkeamatta keksinnön piiristä ja hen-: , · gestä. Keksinnön mukaista ratkaisua voidaan esimerkiksi soveltaa vain tiettyyn ;*·- verkon osaan. Termi ’’verkko” kattaa sen vuoksi myös suuremman verkon ali- 30 verkon. Keksintöä voidaan myös soveltaa monin tavoin yhden verkon sisällä.
: ” Eri osilla verkkoa voi esimerkiksi olla erilaiset aikasekvenssit erilaisine ajoitus- menetelmineen. Verkossa (tai aliverkossa) käytetty aikasekvenssi voi myös sisältää useita erillisiä ohjaus- ja/tai dataperiodeja.

Claims (15)

10 110903
1. Menetelmä tiedonsiirron ajoittamiseksi monen hypyn pakettiverkossa, joka käsittää useita solmuja, jotka on kytketty toisiinsa hyppyjen välityksellä ja sovitettu ajoittamaan mainittujen hyppyjen kautta tapahtuvat lähetyksensä 5 yhteisen aikasekvenssin mukaisesti, joka aikasekvenssi toistuu samanlaisessa muodossa ja käsittää ohjausosuuden, joka on varattu ohjauspakettien lähetykseen ja dataosuuden, joka on varattu datapakettien lähetykseen, tunnettu vaiheista joissa - luokitellaan verkko useisiin tasoihin tietyn solmun suhteen, jokaisen 10 tason käsittäessä solmut jotka ovat samalla etäisyydellä mainitusta tietystä solmusta, etäisyyden ollessa mitattu hyppyjen lukumääränä pitkin lyhintä reittiä verkossa, -jaetaan kukin dataosuus peräkkäisiin varausperiodeihin, ja - varataan kukin varausperiodi viiveherkän liikenteen siirtoon kahden 15 ennalta määrätyn vierekkäisen tason välillä olevien hyppyjen kautta niin, että varausperiodin sijainti dataosuuden sisällä riippuu ainakin niiden hyppyjen sijainnista verkossa, joiden liikenteelle varausperiodi on varattu.
2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainittu dataosuus jaetaan peräkkäisiin varausperiodeihin kahta siirtosuuntaa 20 varten, jolloin etäisyys kasvaa ensimmäisessä siirtosuunnassa ja pienenee toisessa siirtosuunnassa. * · ·, 3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ! varausperiodit esiintyvät samanaikaisesti molemmissa siirtosuunnissa. 1 ·.’ 4. Patenttivaatimuksen 1, 2 tai 3 mukainen menetelmä, * · ' 25 t u n n e 11 u siitä, että mainittu jakaminen sisältää tyhjän periodin jättämisen I I *, ,· kahden peräkkäisen varausperiodin väliin. « I v5. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että aikasekvenssiä edustaa yksi kehys. ; v. 6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että • I .··. 30 dataosuus jaetaan eri pituisiin varausperiodeihin, kunkin periodin pituuden ollessa kääntäen verrannollinen etäisyyteen, jolla ne hypyt, joiden liikenteelle » ‘ ·' · varausperiodi on varattu, ovat mainitusta tietystä solmusta. I > I
7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että :·’ ainakin kolmannes dataosuudesta varataan kussakin siirtosuunnassa • ► » 35 keskisolmun viiveherkälle liikenteelle. 11 110903
8. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että - jaetaan aikasekvenssi useisiin kehyksiin, - käytetään ohjausosuutta osassa kehyksiä, ja 5. otetaan kutakin siirtosuuntaa varten käyttöön ainakin yksi varaus- periodi kuhunkin kehykseen.
9. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että muu kuin mainittu viiveelle herkkä liikenne ajoitetaan mihin tahansa va-rausperiodiin, jossa on vapaata kapasiteettia.
10. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että varausperiodien pituuksia muutetaan.
11. Monen hypyn pakettiverkko, joka käsittää useita solmuja, jotka on kytketty toisiinsa hyppyjen välityksellä ja jotka on sovitettu ajoittamaan lähetyksensä mainittujen hyppyjen kautta yhteisen aikasekvenssin mukaisesti, joka 15 aikasekvenssi toistuu samanlaisessa muodossa ja käsittää ohjausosuuden, joka on varattu ohjauspakettien lähetykseen ja dataosuuden, joka on varattu datapakettien lähetykseen, .. .. t u n n e 11 u siitä, että •V: - ainakin osa verkon solmuista on jaettu useille tasoille tietyn sol- 20 mun suhteen, kunkin tason käsittäessä ne solmut, jotka ovat keskenään sa- : maila etäisyydellä mainitusta tietystä solmusta, etäisyyden ollessa mitattu hyp- • »♦ .···’, pyjen lukumääränä pitkin lyhintä reittiä verkossa, !!! - kukin solmu on ajoitettu lähettämään viiveherkkää liikennettä aikavä- ' Iissä, jonka sijainti dataosuuden sisällä riippuu ainakin sen hypyn sijainnista 25 verkossa, jolle viiveherkkä liikenne lähetetään.
12. Patenttivaatimuksen 11 mukainen monen hypyn pakettiverkko, tunnettu siitä, että kussakin aikasekvenssissä : - mainittu tietty solmu ja suurinta etäisyyttä vastaavalla tasolla ole- : · · · ’ vat solmut on ajoitettu lähettämään yhden varausperiodin aikana, ja • · ]·' 30 - muut solmut on ajoitettu lähettämään kahden varausperiodin ai- i *· kana, jolloin toinen varausperiodi on sitä lähetyssuuntaa varten, jossa mainittu etäisyys kasvaa ja toinen etäisyys sitä lähetyssuuntaa varten, jossa mainittu etäisyys pienenee.
13. Patenttivaatimuksen 11 mukainen monen hypyn pakettiverkko, 35 tunnettu siitä, että ainakin osa solmuista on kytketty toiseen verkkoon mainitun tietyn solmun kautta. 12 110903
14. Solmu monen hypyn pakettiverkkoa varten, joka solmu on kytketty muihin solmuihin hyppyjen välityksellä ja sovitettu ajoittamaan lähetyksensä aikasekvenssin mukaisesti, joka toistuu samanlaisessa muodossa ja käsittää ohjausosuuden, joka on varattu ohjauspakettien lähetykseen ja data-5 osuuden, joka on varattu datapakettien lähetykseen, tunnettu siitä, että solmu on ajoitettu lähettämään viiveherkkää liikennettä aikavälissä, jonka sijainti dataosuuden sisällä riippuu ainakin sen hypyn sijainnista verkossa, jolle viiveherkkä liikenne lähetetään.
15. Patenttivaatimuksen 14 mukainen solmu, tunnettu siitä, että solmulle on varattu kaksi aikaväliä, toisen ollessa sitä lähetyssuuntaa varten, jossa etäisyys tietystä ennalta määrätystä toisesta solmusta kasvaa ja toinen sitä lähetyssuuntaa varten, jossa etäisyys mainittuun ennalta määrättyyn solmuun pienenee. 15 • · • · • · * » » 1 · * · » > ♦ * « < · I « · * · t # » • · · * ♦ » » » t t» i · • I • · • » · * » • · · • t I 13 110903
FI20002387A 2000-10-30 2000-10-30 Lähetysten ajoittaminen tietoliikennejärjestelmässä FI110903B (fi)

Priority Applications (7)

Application Number Priority Date Filing Date Title
FI20002387A FI110903B (fi) 2000-10-30 2000-10-30 Lähetysten ajoittaminen tietoliikennejärjestelmässä
EP01980568A EP1330891B1 (en) 2000-10-30 2001-10-26 Scheduling of transfers in a communications network
DE60132006T DE60132006T2 (de) 2000-10-30 2001-10-26 Ablaufplanung von transfers in einem kommunikationsnetz
US10/415,372 US7769041B2 (en) 2000-10-30 2001-10-26 Scheduling of transfers in a communications network
AU2002212382A AU2002212382A1 (en) 2000-10-30 2001-10-26 Scheduling of transfers in a communications network
AT01980568T ATE381823T1 (de) 2000-10-30 2001-10-26 Ablaufplanung von transfers in einem kommunikationsnetz
PCT/FI2001/000934 WO2002037752A1 (en) 2000-10-30 2001-10-26 Scheduling of transfers in a communications network

Applications Claiming Priority (2)

Application Number Priority Date Filing Date Title
FI20002387A FI110903B (fi) 2000-10-30 2000-10-30 Lähetysten ajoittaminen tietoliikennejärjestelmässä
FI20002387 2000-10-30

Publications (3)

Publication Number Publication Date
FI20002387A0 FI20002387A0 (fi) 2000-10-30
FI20002387A FI20002387A (fi) 2002-05-01
FI110903B true FI110903B (fi) 2003-04-15

Family

ID=8559400

Family Applications (1)

Application Number Title Priority Date Filing Date
FI20002387A FI110903B (fi) 2000-10-30 2000-10-30 Lähetysten ajoittaminen tietoliikennejärjestelmässä

Country Status (7)

Country Link
US (1) US7769041B2 (fi)
EP (1) EP1330891B1 (fi)
AT (1) ATE381823T1 (fi)
AU (1) AU2002212382A1 (fi)
DE (1) DE60132006T2 (fi)
FI (1) FI110903B (fi)
WO (1) WO2002037752A1 (fi)

Families Citing this family (24)

* Cited by examiner, † Cited by third party
Publication number Priority date Publication date Assignee Title
JP2005510956A (ja) * 2001-11-28 2005-04-21 ミレニアル・ネット アドホック無線ネットワークのためのネットワークプロトコル
US7751396B2 (en) * 2006-02-28 2010-07-06 Nokia Corporation Multicast address signaling for power save delivery in a wireless network
US20070201468A1 (en) * 2006-02-28 2007-08-30 Jari Jokela Multicast group address signaling using MAC header for power save delivery in a wireless network
KR101254801B1 (ko) * 2006-04-19 2013-04-15 삼성전자주식회사 패킷 데이터 통신 시스템에서 데이터 제어 채널의 송수신방법 및 장치
JP4902366B2 (ja) * 2006-06-21 2012-03-21 独立行政法人情報通信研究機構 無線通信システム
US20080117856A1 (en) * 2006-10-25 2008-05-22 Wong Wendy C Multi-phase frame structure to support multi-hop wireless broadband access communications
US8031604B2 (en) 2006-10-25 2011-10-04 Sydir Jaroslaw J Algorithm for grouping stations for transmission in a multi-phase frame structure to support multi-hop wireless broadband access communications
US8045505B2 (en) 2007-01-18 2011-10-25 Science Applications International Corporation Mechanism for automatic network formation and medium access coordination
US20080205281A1 (en) * 2007-02-28 2008-08-28 Haihong Zheng Scheduling synchronization techniques for wireless networks
US20090069041A1 (en) * 2007-09-11 2009-03-12 Qualcomm Incoporated Scheduling information transfer
JP5152967B2 (ja) 2007-10-12 2013-02-27 パナソニック株式会社 通信方法、通信装置、及び通信システム、
WO2010018643A1 (ja) * 2008-08-12 2010-02-18 株式会社日立コミュニケーションテクノロジー 無線通信システム、無線通信装置及び無線リソース管理方法
US8949436B2 (en) * 2009-12-18 2015-02-03 Alcatel Lucent System and method for controlling peer-to-peer connections
DE102011112047A1 (de) * 2011-09-01 2013-03-07 Techem Energy Services Gmbh Verfahren und Gerät zur Übertragung von Daten in einem hierarchisch gegliederten Funknetzwerk
MY164428A (en) 2012-05-11 2017-12-15 Mimos Berhad A method and system for transmitting and receiving data packets in a wireless multi-hop network
US9202370B2 (en) 2012-07-17 2015-12-01 Robert Bosch Gmbh Method for robust wireless monitoring and tracking of solar trackers in commercial solar power plants
US9202369B2 (en) 2012-07-17 2015-12-01 Robert Bosch Gmbh Method for robust wireless monitoring and tracking of solar trackers in commercial solar power plants
US9202371B2 (en) 2012-07-17 2015-12-01 Robert Bosch Gmbh Method for robust data collection schemes for large grid wireless networks
JP2014137732A (ja) * 2013-01-17 2014-07-28 Fujitsu Ltd 情報処理システム及び情報処理システムの制御方法
US10404608B2 (en) * 2014-10-31 2019-09-03 Huawei Technologies Co., Ltd. Systems, devices, and methods for low-jitter communication over a packet-switched network
US10187285B2 (en) * 2015-06-02 2019-01-22 Texas Instruments Incorporated Adaptive time slot allocation to reduce latency and power consumption in a time slotted channel hopping wireless communication network
EP3294014B1 (en) * 2016-09-08 2019-12-18 ADVA Optical Networking SE A method for scheduling a transmission of packets within a network
EP3667951B1 (en) * 2018-12-13 2022-06-29 ADVA Optical Networking SE Determination of the latency of an optical transmission link
JP2023089672A (ja) * 2021-12-16 2023-06-28 パナソニックＩｐマネジメント株式会社 警報システム、警報器、転送方法、プログラム

Family Cites Families (35)

* Cited by examiner, † Cited by third party
Publication number Priority date Publication date Assignee Title
US4878219A (en) * 1988-04-28 1989-10-31 Digital Equipment Corporation Method and apparatus for nodes in network to avoid shrinkage of an interframe gap
US6389010B1 (en) * 1995-10-05 2002-05-14 Intermec Ip Corp. Hierarchical data collection network supporting packetized voice communications among wireless terminals and telephones
US5297144A (en) * 1991-01-22 1994-03-22 Spectrix Corporation Reservation-based polling protocol for a wireless data communications network
US5229993A (en) * 1991-02-25 1993-07-20 Old Dominion University Control of access through local carrier sensing for high data rate networks and control of access of synchronous messages through circulating reservation packets
US5315636A (en) * 1991-06-28 1994-05-24 Network Access Corporation Personal telecommunications system
CA2113750C (en) * 1993-04-30 1999-08-24 Hamid Ahmadi A multiaccess scheme for mobile integrated local area networks
US5838696A (en) * 1994-02-16 1998-11-17 U.S. Philips Corporation Record carrier and devices for reading and recording such a record carrier
JP3500785B2 (ja) * 1995-07-12 2004-02-23 ソニー株式会社 通信制御方法及び電子機器
SE515901C2 (sv) * 1995-12-28 2001-10-22 Dynarc Ab Resursadministrering, plan och arrangemang
US5844894A (en) * 1996-02-29 1998-12-01 Ericsson Inc. Time-reuse partitioning system and methods for cellular radio telephone systems
US5838674A (en) * 1996-07-31 1998-11-17 Telefonaktiebolaget L M Ericsson Circuitry and method for time division multiple access communication system
US6335922B1 (en) * 1997-02-11 2002-01-01 Qualcomm Incorporated Method and apparatus for forward link rate scheduling
US6577610B1 (en) 1997-06-30 2003-06-10 Spacenet, Inc. Flex slotted Aloha transmission system and method
US6904110B2 (en) * 1997-07-31 2005-06-07 Francois Trans Channel equalization system and method
US6574211B2 (en) * 1997-11-03 2003-06-03 Qualcomm Incorporated Method and apparatus for high rate packet data transmission
US6236656B1 (en) * 1998-03-19 2001-05-22 Telefonaktiebolaget Lm Ericsson (Publ) Link-efficiency based scheduling in radio data communications systems
KR100290862B1 (ko) * 1998-04-02 2001-07-12 구자홍 이동통신시스템에서의패킷데이터를전송하기위한슬롯의구조
US6130881A (en) * 1998-04-20 2000-10-10 Sarnoff Corporation Traffic routing in small wireless data networks
US6246713B1 (en) * 1998-06-08 2001-06-12 Telefonaktiebolaget Lm Ericsson (Publ) Frequency-hopping in a bandwidth-on-demand system
US6317415B1 (en) 1998-09-28 2001-11-13 Raytheon Company Method and system for communicating information in a network
US20020167918A1 (en) * 1998-12-24 2002-11-14 Brewer Charles R. Real-time satellite communication system using separate control and data transmission paths
US7184413B2 (en) 1999-02-10 2007-02-27 Nokia Inc. Adaptive communication protocol for wireless networks
JP3319723B2 (ja) * 1999-04-02 2002-09-03 日本電気株式会社 スイッチ及びそのスケジューラ並びにスイッチスケジューリング方法
WO2000072617A1 (en) * 1999-05-21 2000-11-30 Koninklijke Philips Electronics N.V. Cellular communication system with variable channel loading
US6788702B1 (en) * 1999-10-15 2004-09-07 Nokia Wireless Routers, Inc. Protocol for neighborhood-established transmission scheduling
US6748233B1 (en) * 1999-10-28 2004-06-08 Telcordia Technologies, Inc. System and method for energy-efficient transmission power control, routing and transmission scheduling in wireless communication networks
US6697334B1 (en) * 2000-01-18 2004-02-24 At&T Corp. Method for designing a network
BR0107704A (pt) * 2000-01-20 2002-11-19 Nortel Networks Ltd Estrutura de quadro para canais sem fio de velocidade variável transmitindo dados de alta velocidade
US6721290B1 (en) * 2000-04-03 2004-04-13 Hrl Laboratories, Llc Method and apparatus for multicasting real time traffic in wireless ad-hoc networks
US6735178B1 (en) * 2000-05-10 2004-05-11 Ricochet Networks, Inc. Method for maximizing throughput for multiple links using directional elements
US7002949B2 (en) * 2000-06-16 2006-02-21 The Regents Of The University Of California Bandwidth efficient source tracing (BEST) routing protocol for wireless networks
US6973089B1 (en) * 2000-06-21 2005-12-06 Northrop Grumman Corporation Beam hopping self addressed packet switched communication system with locally intelligent scheduling
US7068974B1 (en) * 2000-06-21 2006-06-27 Northrop Grumman Corporation Beam hopping self addressed packet switched communication system with power gating
US6928061B1 (en) * 2000-09-06 2005-08-09 Nokia, Inc. Transmission-scheduling coordination among collocated internet radios
AU2001296378A1 (en) * 2000-09-29 2002-04-08 The Regents Of The University Of California Ad hoc network accessing using distributed election of a shared transmission schedule

Also Published As

Publication number Publication date
US20040047293A1 (en) 2004-03-11
AU2002212382A1 (en) 2002-05-15
FI20002387A0 (fi) 2000-10-30
ATE381823T1 (de) 2008-01-15
FI20002387A (fi) 2002-05-01
WO2002037752A1 (en) 2002-05-10
EP1330891B1 (en) 2007-12-19
DE60132006D1 (de) 2008-01-31
DE60132006T2 (de) 2008-04-10
EP1330891A1 (en) 2003-07-30
US7769041B2 (en) 2010-08-03

Similar Documents

Publication Publication Date Title
FI110903B (fi) Lähetysten ajoittaminen tietoliikennejärjestelmässä
US7046639B2 (en) System and method for ad hoc network access employing the distributed election of a shared transmission schedule
US6504829B1 (en) Method and apparatus for managing communication resources using channelized neighborhoods
Young USAP multiple access: dynamic resource allocation for mobile multihop multichannel wireless networking
US8942197B2 (en) Mobile ad hoc network with dynamic TDMA slot assignments and related methods
US6600754B1 (en) Method and apparatus for managing communication resources using standby slots
US6331973B1 (en) Unifying slot assignment protocol multiple access system
US6711177B1 (en) Method and apparatus for managing communication resources using frame fitting
US8451862B2 (en) Systems and methods for resource allocation serving communication requirements and fairness
US6628636B1 (en) Method and apparatus for managing communication resources using neighbor segregation
WO2020202190A1 (en) Method and system for resource allocation and timing alignment in integrated access and backhaul (iab) network
KR101415799B1 (ko) 멀티 홉 네트워크 데이터 흐름들에 대한 통신 제약들을 충족시키는 자원 할당을 제공하기 위한 시스템들 및 방법들
EP2161884B1 (en) Wireless communication system and method
US20030128687A1 (en) Multi-path dynamic routing algorithm
US7756096B2 (en) Transmission resource reservation management in wireless network
MX2008014927A (es) Sistemas, metodos y aparatos para asignar ranuras de tiempo en una red de comunicacion inalambrica ad hoc.
US20070058604A1 (en) Method and apparatus for scheduling data packet transmission over a multihop wireless backhaul network
US6487186B1 (en) Method and apparatus for managing communication resources using bootstrap slots
US8442023B2 (en) System and method for assigning time slots for transmission of packets in a wireless communication network utilizing knowledge of a data path
US7397810B1 (en) Artery nodes
CN111818653A (zh) 一种无线自组网的资源分配方法
Ruiz et al. In-home AV PLC MAC with neighboring networks support
Ge et al. Dynamic end-to-end capacity in IEEE 802.16 wireless mesh networks
JP5137806B2 (ja) 通信制御方法および通信装置
JPWO2005094010A1 (ja) 通信システム